KILPAILUSÄÄNNÖT IX Valjakkoajo

Transkriptio

1 KILPAILUSÄÄNNÖT IX Valjakkoajo Voimassa lukien korjaukset 2010 Suomen Ratsastajainliitto ry Radiokatu 20, SLU

2 SÄÄNTÖJEN KATTAVUUS 1 1. Kansallisten valjakkoajokilpailujen sääntöjen tarkoituksena ei ole kilpailujen täydellinen yhdenmukaistaminen, vaan luoda kaikille kilpailijoille samanlaiset olosuhteet ja yhdenmukaiset arvosteluperusteet. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että on tarkkoja ja helposti ymmärrettäviä sääntöjä, joita noudatetaan. Samalla järjestäjillä on oikeus sääntöjen puitteissa käyttää omaa harkintaansa saadakseen kilpailut kiinnostaviksi osanottajille ja mielenkiintoisiksi yleisölle. Säännöt käsittelevät yksi- ja parivaljakkoja. 4-valjakoita koskevat kansainväliset määräykset löytyvät FEI:n sivuilta. 2. Kaikkia esille tulevia tilanteita ei voi käsitellä näissä säännöissä. Tapauksissa, joista säännöissä ei ole mainintaa, tuomariston ja kilpailijoiden ohjeina ovat Suomen Ratsastajainliiton (SRL) kilpailusääntöjen yleinen osa (KS I) sekä kansainväliset (FEI:n) valjakkoajosäännöt. Kilpailujärjestäjille on apuna FEI:n 2009 Guidelines for Driving Events Organisers & Officials. (Näiden sääntöjen numerointi on sama kuin FEI:n valjakkoajosääntöjen versio 10, 1.tammikuuta 2009.) (SRL:n KS I 1) Ulkomaisiin kilpailuihin osallistuvien on tarkistettava maakohtaiset sekä FEI:n säännöt. (Normaalilla painettu sana hevonen tarkoittaa hevosta/ponia. Tummennettu sana tarkoittaa ainoastaan joko hevosta tai ponia)

3 2 SÄÄNTÖJEN KATTAVUUS... 1 OSA I YLEISTÄ HEVOSEN HYVINVOINTI VALJAAT JA VAUNUT PERUSTEITA Kansalliset säännöt Päätösvalta Rangaistukset Kilpailusta sulkeminen (D) Hylkäys (E) Keskeyttäminen (R) Vetäytyminen (W) Ontuva tai sopimaton hevonen Sijoitus ja palkinnot MÄÄRITELMIÄ Kokonaiskilpailu Osakokeet Vaunusta poistuminen Kilpailupaikan Ilmoittautuminen Toimihenkilöt Hevonen Järjestelytoimikunta Kilpailuaikataulu JÄRJESTELYT Kilpailut Kilpailuluokat KILPAILUKUTSU JA KILPAILUKELPOISUUS Kilpailukutsut Kilpailukelpoisuudella TUOMARIT Tuomariston puheenjohtaja Tuomari Valjakkotuomarioikeudet TEKNILLINEN ASIANTUNTIJA LÄÄKINTÄHUOLTO / TURVALLISUUS RATAMESTARI STEWARD VASTALAUSE VALITUS KILPAILIJA AVUSTAJA MAINOKSET Mainokset A- ja C-kokeessa Mainokset B-kokeessa HEVONEN / PONI REKISTERÖINTI TUNNUSNUMEROT OSANOTTO Kilpailija Avustajan vaihto Ajopiiska A- ja C-kokeessa Ajopiiska B-kokeessa Pukeutuminen A ja C-kokeessa Pukeutuminen B-kokeessa Kilpailun ulkopuolella VAUNUT Varusteet VALJAAT Yleistä Pintelit ja suojat KENGITYS KILPAILIJAN/HEVOSEN VAIHTO Vaihto ennen kilpailun alkua Vaihto kilpailun aikana LÄHDÖN VARMISTAMINEN LÄHTÖJÄRJESTYS HEVOSTEN TARKASTUKSET Tarkastus Tarkastus Tarkastus SIJOITTUMINEN ULKOPUOLINEN APU Luvaton apu Sallittu apu Rangaistus HEVOSEN SOPIMATON KOHTELU OSA II KOULUKOE (KOE A) YLEISTÄ RATA KOULUKOEOHJELMAT SÄÄDÖKSIÄ TUOMARITOIMINTA ASKELLAJIT Käsitteiden määrittelyä YLEISVAIKUTELMA PISTEYTYS KOULUKOKEEN VIRHEPISTEET SIJOITTUMINEN OSA III KESTÄVYYSKOE (KOE B) YLEISTÄ KILPAILIJAT RATA Matkat ja nopeudet Pakollinen tauko Osuuksien ja ajoreittien merkintä Pakkoportit Askellajit Käyntiosuus E-OSUUDEN ESTEET Esteiden suunnittelu ja rakennus Esteportit Putoavat esteenosat RATAAN TUTUSTUMINEN TA ja päätuomari Tuomaristo, toimihenkilöt ja kilpailijat Tutustuminen rataan AJAT Aikataulu Osuuksien ajat Ajanotto Lähtö ja maali Aikavirheet matkaosuuksilta B-KOKEEN MATKAVIRHEET Piiska Virhe matkaosuudella Ajouralta poikkeaminen Väärä askellaji Tahallinen väärä askellaji Vaunusta poistuminen Pysähtyminen Vaurioituneet vaunut, valjaat tai hevoset VIRHEET ESTEILLÄ Askellaji Ajoura Vaunusta poistuminen Valjaista riisuminen... 19

4 5. Vaunun kaatuminen Hylkäys esteillä Hevosen hyvinvointi Ajanotto Odotusalue TUOMARIT Toimipaikat TOIMIHENKILÖT Huomioitsijat Matka-ajanottajat Estetuomarit SIJOITTUMINEN Ajan muuntaminen virhepisteiksi Yhteenveto B-kokeesta B-kokeen virhepistetaulukko OSA IV TARKKUUSKOE (KOE C) YLEISTÄ Kilpailulajit RATA Radan rakentaminen ja mittaaminen ESTEET Sarjaesteet Serpentiini, sik-sak, kaksoiskarsina ja kaksois-u Vesi ja sillat Ratamerkit Ratapiirros Rataan tutustuminen TARKKUUSKOE YHTEENVETO Uusinta-ajo ja voittokierros: VIRHEPISTEKILPAILU Kilpailun aloittaminen LÄHTÖJÄRJESTYS VIRHEPISTEET Kilpailijat Väärinajo Esteen korjaaminen Valjaiden rikkoontuminen Kilpailijan/avustajan poistuminen vaunusta Ajopiiska Tottelemattomuus ja niskurointi Ajanotto Enimmäisnopeudet (helppo vaikea) C-KOKEEN VIRHEPISTETAULUKKO UUSINTA-AJO Sijoittuminen Sarjaesteet AIKAKILPAILU Esteet Nopeudet Sijoittuminen KAKSIOSAINEN KILPAILU Kuvaus Kilpailun kulku Esteet Virheet Sijoittuminen LIITTEET LIITE 1 VALJAKKOTARKASTUS LIITE 2 5-OSAINEN KESTÄVYYSKOE Distances and speeds; Compulsory rests LIITE 3 KOULUKOKEEN RATA x x 40 m x 40 m FEI 8 A LIITE 4 SULJETUT SARJAESTEET Single L Double L Single U Double U Box Double Box LIITE 5 AVONAISET SARJAESTEET Serpentine Zig-Zag LIITE 6 SILTA... 41

5 OSA I YLEISTÄ 900 HEVOSEN HYVINVOINTI 4 1. Hevosen hyvinvointi on etusijalla kaikessa hevosurheilussa 2. Hevosten kasvattajien, valmentajien, ratsastajien, omistajien, kauppiaitten, kilpailunjärjestäjien, yhteistyöyritysten tai toimihenkilöiden toivomukset ovat toissijaisia hevosen hyvinvointiin verrattuna. 3. Kaikki hevosiin kohdistettavat toimenpiteet ja eläinlääkärin antamat hoidot suoritetaan hevosen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 4. Hevosten rehustuksessa, terveydenhuollossa, lääkinnässä sekä turvallisuuden edistämisessä noudatetaan kaikissa tilanteissa korkeinta mahdollista laatutasoa. 5. Hevoskuljetusten aikana huolehditaan ilmastoinnista, rehustuksesta, juottamisesta sekä terveellisestä ympäristöstä. 6. Työskentelemme valmennuksen, hevostaitokoulutuksen ja hevosten terveyttä tutkivien tieteenalojen edistämiseksi. 7. Myös ratsastajan kunto ja suorituskyky ovat tärkeitä hevosen hyvinvoinnin vuoksi. 8. Hevonen huomioidaan elävänä olentona kaikessa ratsastuksessa ja siihen liittyvässä valmennuksessa. Kaikkien FEI:n sopimattomiksi määrittelemien menetelmien käyttö on kielletty. 9. Kansallisten liittojen on valvottava, että heidän edustajansa kunnioittavat hevosen hyvinvointia. 10. Hevosen hyvinvointia koskevia kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä on noudatettava sekä kilpailuissa että valmennuksessa ja niitä on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla.

6 901 VALJAAT JA VAUNUT 1. Hevosten on oltava vähintään 40 cm:n etäisyydellä vetokartusta. 2. Vetokartun pituus on vähintään 60 cm. Vaakaa (vetopuomin T-osa; yoke) käytettäessä on sen oltava vähintään 45 cm. 3. Vetopuomin on yletyttävä vedossa noin kaulan puoliväliin; poikkeuksena vaa'an käyttö. 4. Hevosilla vaaka on vähintään 45 cm pitkä. Vaaka ei saa olla ryntäiden takana. Puominkannattajien tulee antaa hevosille vapaa liikkumatila. 5. Yksiköillä vedossa hevosen ja vaunun välin tulee olla vähintään 50 cm. 6. Turparemmien, varusteiden tai muiden lisien, jotka estävät vapaan ilmankulun hevosten sieraimien kautta, käyttö ei ole sallittua. 7. Silmälaput eivätkä muut lisukkeet saa estää hevosen näkökenttää eivätkä saa ärsyttää silmää. 8. Valjastetun ponin ja vaunujen etäisyyden tulee olla riittävä vapaaseen liikkumiseen. 9. Poneilla vaaka tai puominkannatin tulee olla riittävän mittainen antamaan vapaan liikehdinnän. 10. Kaikkien edellä mainittujen sääntöjen rikkomuksesta on tuomariston annettava suullinen varoitus tai keltainen kortti. Rikkeen toistosta samassa kisassa on seurauksena toinen keltainen kortti. 902 PERUSTEITA 1. Kansalliset säännöt Katso sääntöjen kattavuus 2. Päätösvalta SM-kilpailuissa ja mahdollisuuksien mukaan myös vaikeissa kilpailuissa tulee noudattaa näitä sääntöjä. Järjestelytoimikunta voi kuitenkin harkintansa mukaan soveltaa sääntöjä olosuhteisiin sopiviksi. Helpommissa kisoissa voidaan käyttää harkintaa vaatimustason pitämiseksi tarpeeksi korkealla kilpailijoille ja yleisölle mielenkiintoisina. 3. Rangaistukset 3.1 Tuomariston tulee noudattaa koko kilpailua ja osakoetta koskevia sääntökohtia. Kilpailijaa, joka rikkoo näitä sääntöjä, voidaan rangaista kilpailusta sulkemisella tai suorituksen hylkäämisellä ellei jokin sääntökohta määrää muunlaista rangaistusta. 3.2 Keltainen varoituskortti. ks. SRL KS I Kilpailusta sulkeminen (D) Kilpailija voidaan sulkea kilpailuista rikottuaan sääntöjä kisan aikana. Rangaistuksen saanut kilpailija tai hevonen ei saa jatkaa kilpailua eikä saa sijoituksia eikä palkintoja. ks. SRL KS I Hylkäys (E) 5.1 Kilpailijan suoritus voidaan hylätä sääntöjen määrittämän rikkeen tapahduttua. 5.2 Kilpailija joka on hylätty A-kokeessa voi tuomariston luvalla jatkaa kokeissa B ja C. Vastaavasti B-kokeessa hylätty kilpailija voi jatkaa kokeessa C. 6. Keskeyttäminen (R) Kilpailija joka jostain syystä ei halua jatkaa osakoetta voi keskeyttää. Osakokeen keskeyttänyt tai A-kokeessa alle 50 % tuloksen saanut kilpailija voi tuomariston luvalla jatkaa seuraavassa osakokeessa. 7. Vetäytyminen (W) Kilpailijan katsotaan vetäytyneen kisasta jos hän jostain syystä ei lähde osakokeeseen. Hän ei voi osallistua sen jälkeen muihinkaan osakokeisiin. Kilpailija saa halutessaan osallistua vain kouluja/tai tarkkuusosakokeisiin 8. Ontuva tai sopimaton hevonen Jos hevonen arvioidaan ontuvaksi tai epäsopivaksi: 8.1 C-pisteen tuomari koulukokeessa sulkee hevosen kilpailusta. 8.2 Tuomaristo hylkää suorituksen B- ja C- kokeessa. 9. Sijoitus ja palkinnot 9.1 Osakokeessa keskeyttänyt tai hylätty kilpailija ei sijoitu siinä osakokeessa eikä kokonaiskilpailussa. 9.2 Kilpailija voi saada ainoastaan hyväksytysti suoritetusta osakokeesta palkinnon. 903 MÄÄRITELMIÄ 1. Kokonaiskilpailu alkaa yksi tunti ennen yhden tai useamman osakokeen sisältämän kilpailun ensimmäistä hevostarkastusta tai ensimmäisen luokan alkamista, ja päättyy puoli tuntia lopullisten tulosten julkaisun jälkeen. 2. Osakokeet muodostavat kokonaiskilpailun. Koe- A Kouluajokoe; koe- B Kestävyyskoe (maraton); koe- C Tarkkuusajokoe. Kilpailu voi koostua myös yhdestä kokeesta tai kahden osakokeen yhdistelmästä. Yhden tai kaksi osakoetta sisältävästä kilpailusta saa kustakin osakokeesta 1/3 kokonaiskilpailun rankingpisteistä. 3. Vaunusta poistuminen 3.1 Kilpailija tai avustaja poistuu tahallisesti vaunusta. ks ja Kilpailija tai avustaja poistuu onnettomuudessa tai putoaa vaunusta. ks ja 956.5

7 4. Kilpailupaikan muodostaa koko kilpailualueiden maapohja, verryttelyalueet, talli- ja pysäköintialueet 5. Ilmoittautuminen Kilpailija (ajuri), hevoset, avustajat, valjaat ja vaunut jotka ovat sääntöjen mukaiset. 6. Toimihenkilöt ks Hevonen katso 914 kilpailukelpoiset hevoset ja ponit. 8. Järjestelytoimikunta ks. SRL KS I XIII 9. Kilpailuaikataulu Järjestelytoimikunnan valmistama ja SRL:n hyväksymä virallinen yksityiskohtainen asiakirja. 904 JÄRJESTELYT 1. Kilpailut 1.1 Seurakilpailu (helppo) 1.2 Aluekilpailut (helppo tai vaativa) 1.3 Kansallinen kilpailu (helppo, vaativa tai vaikea) 1.4 SM-kilpailu (vaikea) 1.5 SM-kilpailujen tulee sisältää kolme osakoetta. 1.6 Kansallinen kilpailu sisältää kaksi tai kolme osakoetta. Koe B (kestävyyskoe) on tärkein ja se voi olla ennen tai jälkeen A-koetta (kouluajokoe). C- kokeen (tarkkuusajo) tulisi olla aina viimeisenä. 2. Kilpailuluokat Helppo kilpailu saa sisältää helppoja ja/tai vaativia luokkia, vaativa helppoja, vaativia ja/tai vaikeita luokkia ja vaikea vaativia ja/tai vaikeita luokkia. Vaikeusaste on ilmoitettava kilpailukutsussa. 2.1 Helppo luokka: Koulukoe: helppo tai vaativa kouluohjelma Kestävyyskoe: kolmeosainen, radan pituus enintään 15 km. Nopeus 941. Esteitä 4 6. Tarkkuuskoe: nopeus 953. Esteleveys = vaunun leveys cm. 2.2 Vaativa luokka: Koulukoe: vaativa tai vaikea kouluohjelma Kestävyyskoe: kolmeosainen, radan pituus enintään 18 km. Nopeus 941. Esteitä 5 8. Tarkkuuskoe: nopeus 953. Esteleveys = vaunun leveys cm. 2.3 Vaikea luokka: Koulukoe: vaikea kouluohjelma Kestävyyskoe: kolme- (tai viisiosainen Liite 6). Radan pituus enintään 18 (tai 22 km) Nopeus 941 Esteitä 6 8. Tarkkuuskoe: nopeus 953. Esteleveys = vaunun leveys cm KILPAILUKUTSU JA KILPAILUKELPOISUUS 1. Kilpailukutsut 1.1 Alue- ja kansallisiin kilpailuihin julkaistaan SRL:n KIPA-ohjelmassa sekä kansallisten kutsujen lyhennelmä Hippos-lehdessä. 1.2 Kilpailukutsu on julkaistava ajoissa. Kilpailukutsun sisältö: ks. SRL KS I Kilpailukelpoisuudella 2.1 Tarkoitetaan kilpailijan ja/tai hevosen oikeutta osallistua kilpailuihin tai luokkaan kilpailusääntöjen ja kutsun perusteella. Kilpailija tai alle 15-vuotiaan kilpailijan vanhemmat ovat vastuussa kilpailijan ja hevosten kilpailukelpoisuudesta. 2.2 Osallistuakseen kansalliseen luokkaan (helppo/vaativa), pitää valjakolla olla hyväksytty tulos aluekilpailusta (sis. kaikki osakokeet samasta kilpailusta). Osallistuakseen kansalliseen vaikeaan luokkaan, pitää valjakolla olla hyväksytty tulos vaativasta luokasta (sis. kaikki osakokeet samasta kilpailusta). Kokeneella ajurilla on oikeus kilpailla kansallisissa luokissa, mikäli ajurilla on hyväksytty tulos SM- tai kansainvälisestä kilpailusta (sis. kaikki osakokeet samasta kilpailusta). 2.3 Voidakseen osallistua SM-luokkaan, on ajurin ja hevosten pitänyt osallistua vähintään yhteen vaikean luokan kilpailuun edellisellä tai kuluvalla kilpailukaudella ja saada hyväksytty tulos kokonaiskilpailusta sekä enintään 65 virhepistettä koulukokeesta. Parivaljakon varahevosella ei tarvitse olla kvaalia. 3. Hevonen saa osallistua kerran yhdistettyyn kilpailuun (jossa kaikki osakokeet). 4. Ajuri, vaunut ja valjaat saavat osallistua B- kokeeseen kerran per 20 osallistujaa. 5. Kansallisiin kisoihin voi osallistua enintään kahdeksan ulkomaista kilpailijaa neljästä eri maasta. 6. Ilmoittautuminen Kilpailuihin ilmoittaudutaan internetissä KIPAohjelmaan. ks. SRL KS I 27 ja 28 Kilpailija voi alustavasti ilmoittaa pariluokkiin kuusi ja yksikköluokkiin kaksi hevosta/valjakko. Neljä vuorokautta ennen kilpailun alkua järjestäjälle on ilmoitettava em. hevosista kilpailupaikalle tuotavaksi sallittavat kolme parivaljakkoon ja yksi hevosvaljakkoon osallistujaa. KIPA-ohjelman ilmoittautumiskaavake on täytettävä täydellisesti. ks. lisää TUOMARIT SRL KS I Tuomariston puheenjohtaja

8 Kaikissa valjakkoajokilpailuissa on oltava tuomariston puheenjohtaja. Helppojen luokkien kilpailussa tällaisena voi toimia valjakkoajon aluetuomari, mutta vaativissa ja vaikeissa luokissa vaaditaan kansalliset valjakkoajotuomarioikeudet. 2. Tuomari Helppojen luokkien kilpailun jokaisessa osakokeessa on oltava vähintään yksi alue-, tai kansallisen tason tuomari. Tarkkuuskokeen voi tuomita esteratsastustuomari. Vaativien luokkien kestävyys- ja tarkkuuskokeessa on oltava vähintään yksi alue-, tai kansallisen tason tuomari. Koulutuomareita on oltava vähintään kaksi, joilla koulutuomarioikeuksien lisäksi on koulutus valjakkoajon tuomaritehtäviin. Vaikeiden luokkien koulukokeen arvostelee 3-5 tuomaria, jotka ovat saaneet koulutuksen valjakkoajon tuomaritehtäviin. Kestävyys- ja tarkkuuskokeessa tarvitaan kaksi kansallista tuomaria, joista toinen tarkkuusajotuomari voi olla esteratsastustuomari. SM-luokkien puheenjohtajatuomarin nimeää SRL. 3. Valjakkotuomarioikeudet 3.1 Kansallinen A-tuomari - kokemus tuomaritoiminnasta - omaa kansalliset B-tuomarioikeudet, - omaa alueratamestarin tai koulutuomarin oikeudet, - tuntee FEI:n säännöt pääpiirteissään. 3.2 Kansallinen B-tuomari - omaa aluetuomarioikeudet - on toiminut kahden edeltävän vuoden aikana tuomariston jäsenenä, sihteerinä kansallisissa valjakkoajokilpailuissa ja/tai tuomariston asettamissa tehtävissä - on osallistunut SRL:n järjestämälle kansalliselle tuomarikurssille ja suorittanut kurssin hyväksytysti. - on osallistunut SRL:n steward-koulutukseen 3.3 Aluetuomari tuntee kilpailusäännöt KS I ja KS IX sekä on osallistunut SRL:n järjestämälle aluetuomarikurssille ja saanut hyväksytyn tuloksen, on toiminut tuomariston asettamissa tehtävissä. 4. Alue- ja kansalliset B-tuomarioikeudet myönnetään anomuksesta. SRL nimeää kansalliset A-tuomarit kokemuksen perusteella. 5. Tuomarin alaikäraja on 18 vuotta ja yläikäraja 70 vuotta. 907 TEKNILLINEN ASIANTUNTIJA 1. Kilpailuihin voidaan kutsua teknillinen asiantuntija kun mukana ovat B- ja/tai C-kokeet. 7 TA:n tulee olla joko kansallinen valjakkotuomari tai ratamestari. TA voi olla tuomariston jäsen. 2. Asiantuntijan toimivalta, tehtävät ja vastuu: - tarkastaa radat ja varmistaa, että ne täyttävät KS:n vaatimukset - varmistaa, että radat ovat kaikille samanarvoiset eikä paikallistuntemuksesta ole apua - esittää järjestäjille mahdolliset ratojen muutokset ja muut parantamista tarvitsevat kohteet - tarkistaa, että estetuomarit sekä ajanottajat ovat saaneet koulutuksen ja osaavat suorittaa heille kuuluvat tehtävät - tarkistaa kilpailijoiden, toimihenkilöiden ja yleisön kannalta kulkureittien, verryttelyalueiden, tallien, katsomoiden eli koko kilpailualueen tekniset järjestelyt ja turvallisuuden - seuraa järjestelyjen hyväksymisen jälkeen kilpailun kulkua ja tuloslaskentaa LÄÄKINTÄHUOLTO / TURVALLISUUS Järjestäjien on huolehdittava, että kilpailualueet, radat ja esteet ovat turvallisia valjakoille, toimihenkilöille ja yleisölle. Ks. SRL / materiaalisalkku / muut asiakirjat / Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma Opas järjestäjille. Lääkintä- ja eläinlääkintähuolto on järjestettävä niin, että vahingoittunut kilpailija, hevonen, toimihenkilö tai katsoja saa mahdollisimman pikaisen ja asiantuntevan avun. 1.1 Kilpailunjärjestäjän tulee laatia kirjallinen turvallisuussuunnitelma tai turvallisuusasiakirja kuluttajaviraston antamien ohjeiden mukaisesti, noudattaa niitä sekä nimetä turvallisuudesta vastaava toimihenkilö. 1.2 Kansallisissa kilpailuissa pitää B-kokeen aikana kilpailupaikalla olla lääkäri ja/tai lääninhallituksen hyväksymän ammatinharjoittajan ambulanssi pätevyyden omaavalla henkilöstöllä eli ns. ensivasteauto perusvarustuksella. 1.3 Aluekilpailuissa pitää B-kokeen aikana kilpailupaikalla olla lääkäri ja/tai ambulanssi ja/tai ensiapuryhmä. 2.1 Kilpailuissa pitää B-kokeen aikana paikalla olla eläinlääkäri ja loukkaantuneen hevosen kuljetukseen sopiva kuljetusauto tai peräkärry. 2.2 Osakokeista, joissa ei ole eläinlääkäriä, pitää ilmoittaa etukäteen kaupungin- tai kunnaneläinlääkärille, jotta hän on tietoinen alueellaan järjestettävistä eläintapahtumista ja voi varautua eläinlääkärin tarpeeseen.

9 2.3 Sääntöjen edellyttämät hevostarkastukset tekee eläinlääkäri. 3. Kestävyyskokeen aikana ajurilla ja avustajalla on oltava mukana terveyskortti. Kortti on kiinnitettävä ajuriin/avustajaan helposti havaittavaan paikkaan. 4. Kilpailualueella on käytettävä hevosta talutettaessa kuolaimia. 910 RATAMESTARI 1. Kilpailuohjelmassa on oltava vastaavan ratamestarin nimi. Ratamestari on puheenjohtajatuomarin / TA:n alainen. 2. Sama henkilö voi toimia kaikkien osakokeiden ratamestarina. 3. Ratamestari vastaa radan kulkureitistä ja merkitsemisestä, esteiden rakentamisesta sekä esteiden ja ratojen mittaamisesta. 4. Ratamestari luovuttaa valmiit radat tuomaristolle. 5. Tuomari saa aloittaa kilpailut vasta ratamestarin ilmoitettua kaiken olevan valmiina. Radan luovutuksen jälkeen vastuu kilpailun kulusta siirtyy tuomarille. 6. Vain ratamestari ja hänen apulaisensa saavat kilpailun aikana muuttaa rataa ja työskennellä sillä. Jos kilpailija tai valjakkomiehistön jäsen muuttaa rataa, on seurauksena ko. valjakon hylkääminen. 7. Ratamestarioikeudet myönnetään, kun henkilö on - suorittanut hyväksyttävästi SRL:n järjestämän ratamestarikurssin - toiminut kokeneen ratamestarin valvonnan alaisena kaksissa kansallisissa kilpailuissa - osallistunut vähintään kerran edeltävän kahden vuoden aikana ratamestarien jatkokoulutukseen - tutustunut FEI:n sääntöihin pääpiirteissään. 8. SRL myöntää anomuksesta ratamestarioikeudet. 911 STEWARD Katso SRL KS I Kilpailun steward tarkastaa vaunut osakokeiden jälkeen ja valvoo E-osuuden lähtöä ja maaliintuloa. Hänen vastuullaan on myös kuolaintarkastus ennen kestävyyskoetta sekä koulu- ja tarkkuuskokeiden jälkeen. Katso 918, ja Tuomaristo ratkaisee erimielisyydet. 912 VASTALAUSE VALITUS Katso SRL KS I ja KILPAILIJA AVUSTAJA MAINOKSET 1.1 Saman kilpailijan on ajettava yhdistetyn kilpailun kaikki osakokeet samalla hevosella. Valjakon miehistöön kuuluvan avustajan ei tarvitse olla sama kaikissa osakokeissa. SM-luokkaan 8 osallistuva kilpailija saa ajaa ainoastaan kerran luokassa Kansalliset luokat Alaikäraja Ajuri Avustaja Hevonen B-koe A-ja C-koe Hevosyksiköt 14/18 18/ Hevosparit 16/18 18/ Poniparit 14/18 18/ I Poniyksiköt 14/18 18/ II Poniyksiköt 14 (14) (14) 5 Mikäli ajuri on vähintään 14-vuotias, mutta alle 18-v., on avustajan oltava B-kokeessa vähintään 18-v. Mikäli avustaja on B-kokeessa vähintään 14- v., mutta alle 18-v., on ajurin oltava yli 18-vuotias 1.4 Osallistumisoikeus on sen vuoden alusta jonka aikana ko. iät saavutetaan. 1.5 II-ponivaljakoilla ei vaadita avustajaa. 1.6 Kansallisiin kilpailuihin osallistuvalla ajurilla on oltava SRL:n kilpailulupa ja avustajan on oltava SRL:n seuran jäsen. 2. Mainokset A- ja C-kokeessa 2.1 Valjaiden valmistajan nimi saa esiintyä kerran kaikissa valjaissa. Merkin leveys saa olla enintään sen kaistaleen leveys, mihin se on kiinnitetty. Pituus saa olla korkeintaan 10 cm. 2.2 Vaunun valmistajan logo saa olla 50 cm Vaatteen valmistajan tunnus saa esiintyä ainoastaan kerran kussakin vaatekappaleessa enintään 3 cm2:n suuruisena. 2.4 Kilpailijalla on radalla ollessaan oikeus kantaa yhtä takkinsa tai päällysvaatteensa rintataskun korkeudella olevaa henkilökohtaisen- tai joukkueen sponsorin 80 cm2:n logoa. 2.5 Myös paidan kauluksissa saa näkyä 16 cm2:n nimi tai logo. 2.6 Sponsorin tai yhteistyökumppanin logo saa olla vaunun molemmin puolin. Sen koko saa olla enintään 400 cm2. 3. Mainokset B-kokeessa 3.1 Mainokset vaunuissa ja vaatteissa ovat sallitut SRL KS I 12 mukaisesti. Valjaiden valmistajan nimi saa esiintyä kerran kaikissa valjaissa. Merkin leveys saa olla enintään sen kaistaleen leveys, mihin se on kiinnitetty. Pituus saa olla korkeintaan 10 cm. 4. Tupakan ja tupakkatuotteiden mainonta on kielletty 5. Väärästä mainonnasta seuraa 20 virhepistettä.

10 914 HEVONEN / PONI 1. Nelivuotias hevonen saa osallistua alueluokkiin ja 5-vuotias kansallisiin luokkiin. Kansainvälisissä kisoissa yksikköjen on oltava vähintään kuusivuotiaita. Erivapauksia ei myönnetä. 2.1 Hevosen säkäkorkeus on yli 148 cm. 148 cm ja sitä pienemmät eläimet luokitellaan poneiksi. 2.2 Ponit jaetaan kahteen kokoluokkaan: I ponit; säkäkorkeus yli 120 cm. sekä II ponit; säkäkorkeus 120 cm ja alle. 3. SM- ja kansainvälisissä kilpailuissa yksikköluokassa ponin korkeuden tulee olla yli 120 cm ja kv. pariluokissa yli 108 cm. Luokkia voidaan yhdistää, mieluiten hevosyksiköt ja -parit sekä poniyksiköt ja -parit mutta tällöin jokainen ryhmä kilpailee omin tasoituksin. 4. Yhdistetyssä valjakkoajokilpailussa, joka käsittää kaikki kolme osakoetta hevonen saa kilpailla ainoastaan kerran samassa osakokeessa. Jos kilpailu käsittää ainoastaan kokeet A ja/tai C voi sama hevonen kilpailla kahdessa luokassa. 915 REKISTERÖINTI Hevosen tulee olla rekisteröity KS I mukaisesti. Rokotustodistus vaaditaan. Ilman asianmukaisia rokotuksia hevonen ei voi majoittua eikä startata kilpailupaikalla. Ks. SRL KS I TUNNUSNUMEROT 1. Jokainen kilpailija hankkii ennen ilmoittautumistaan valjakkokohtaisen kilpailunumeron, jonka on oltava näkyvillä kiinnitettynä vaunuun koko kilpailun ajan, myös verryttelyssä. 2. Kilpailupaikalle saavuttaessa kullakin hevosella on kilpailijan hankkima hevosnumero tunnistamista varten (tämä on sama kuin vaununnumero + pareilla A. B, jollei kilpailukutsussa toisin mainita). Numeron tulee olla näkyvissä kaikkialla missä hevosta liikutetaan, yksiköillä vasemmalla puolella ja pareilla ulkopuolella. 3. Tunnusnumeron puuttumisesta voidaan ensimmäisellä kerralla antaa varoitus. Toistuvasta tapauksesta seuraa puheenjohtajatuomarin tai päästewardin antama keltainen kortti. 917 OSANOTTO 1. Kilpailija 1.1 Ks Kukin kilpailija saa käyttää omaa ajotyyliään. 1.2 Kilpailijan tulee käyttää samaa hevosta kaikissa osakokeissa. Poikkeuksena 921 määräykset. 1.3 kilpailija saa osallistua ainoastaan kerran kun kilpailussa on enintään 20 lähtijää B-kokeessa Avustaja voi osallistua useamman kerran A- ja C-kokeeseen. 1.5 Ajuri on ainoa henkilö vaunussa joka saa käsitellä ohjia, käyttää piiskaa tai jarruja kilpailusuorituksen aikana. Kaikissa tapauksissa on seurauksena myös onnettomuuksien estämiseksi 20 virhepistettä. Poikkeuksena, avustaja saa käsitellä ohjia vaunun seisoessa paikoillaan. 1.6 Turvallisuuden takaamiseksi kukaan vaunussa oleva ei saa olla kokeen aikana kiinteästi sidottu vaunuun. Ajurilla voi olla tukenaan köysi, liina tai vastaava, mikäli avustaja pitää kiinni sen toisesta päästä, joka ei ole kierretty tai kiinnitetty vaunuun millään tavalla. Säännön noudattamatta jättämisestä seuraa hylkäys. 1.7 A- ja C-kokeessa kilpailijan tulee tervehtiä tuomaristoa. 1.8 Minkään osakokeen aikana mukana ei saa olla matkustajaa. 2. Avustajan vaihto 2.1 B-kokeen E-osuudelle lähdön jälkeen on kaikissa tapauksissa kielletty. 3. Ajopiiska A- ja C-kokeessa 3.1 Kilpailijalla on oltava valjakkoajoon soveltuva ajopiiska. Siiman voi sitoa helposti irrotettavasti piiskan varteen. Kokonaisuuden on oltava tarpeeksi pitkä jotta sillä ylettää kaikkiin hevosiin. 3.2 Ilman kädessä olevaa piiskaa radalle tulevaa kilpailijaa rangaistaan 10 virhepisteellä. 3.3 Jos radalla oleva kilpailija pudottaa tai ei pidä piiskaa kädessä seuraa 10 virhepistettä. 3.4 Pudonnutta piiskaa ei tarvitse nostaa, mutta avustaja voi ojentaa ajurille varapiiskan. 4. Ajopiiska B-kokeessa Jos kilpailija ajaa estealueelle eikä hänellä ole piiskaa kädessä, seuraa 5 vp. Kilpailija poistuu estealueelta ilman kädessä olevaa piiskaa, seuraa 5 vp. Jos ajuri panee estealueella tahallaan piiskan pois, seuraa 5 vp. Avustaja voi ojentaa varapiiskan estealueella ajurille tämän saamatta virhepisteitä. Jos muu kuin ajuri käyttää piiskaa on seurauksena 20 virhepistettä. 5. Pukeutuminen A ja C-kokeessa 5.1 Ajurin ja avustajan pukeutumisen tulee soveltua vaunujen ja valjaiden tyyliin. 5.2 Takki (perinteistä tyyliä oleva jakku- tai puvuntakkityyppinen ylävartalon vaate; maratonvaunujen kanssa voidaan hyväksyä pusakkatyyppinen takki, mikäli se sopii kokonaisuuteen) tai kansallispuku, ajoesiliina, päähine, käsineet ovat pakolliset kilpailijalle. 5.3 Avustajalla on oltava takki tai kansallispuku, päähine ja käsineet.

11 5.4 Päätuomari voi antaa kuumalla tai sateisella säällä poikkeusluvan. 5.5 Väärästä pukeutumisesta seuraavat virhepisteet 937 ja Pukeutuminen B-kokeessa 6.1 B-kokeessa pukeutuminen on vapaampaa. Shortsien käytöstä seuraa 10 vp. jokaista tapausta kohden Vaunumiehistön on käytettävä hyväksyttyä, kiinnitettyä turvakypärää. Väärinkäytöksestä on seurauksena osakokeen hylkäys. E-osuudella suositellaan käytettäväksi hyväksyttyä turvaliiviä. 7. Kilpailun ulkopuolella Kilpailija ei saa osallistua kilpailuun sen ulkopuolella. 918 VAUNUT Painot ja mitat 1.1 Vaunujen mitat A- ja C-kokeessa Luokka Pyörät Avustaja Minimileveys Vaikea/Vaativa /Helppo Hevosparit 4 1 takana 148 cm / 125 cm / 125 cm Hevostandemit 2 tai 4 1 vieressä tai takana 138 cm Hevosyksiköt 2 tai 4 1 vieressä tai takana 138 cm / 125 cm / 125 cm Poniparit 4 1 takana 138 cm / 125 cm / 125 cm Ponitandemit 2 tai 4 1 vieressä tai takana 138 cm I Poniyksiköt 2 tai 4 1 vieressä tai takana 138 cm / 125 cm / 125 cm II Poniyksiköt 2 tai 4 1 Ei pakollinen ks. edell. 120 cm / 120 cm / 110 cm 1.2 Vaunujen mitat B-kokeessa Hevosparit kg 1 takana 125 cm Hevostandemit 2 tai kg 1 vieressä tai takana 125 cm Hevosyksiköt kg 1 takana 125 cm Poniparit kg 1 takana 125 cm Ponitandemit 2 tai 4 90 kg 1 vieressä tai takana 125 cm I Poniyksiköt 4 90 kg 1 takana 125 cm II Poniyksiköt 2 tai 4 50 kg 1 vieressä tai takana (Ei pakollinen) 120 cm / 110 cm / 110 cm 1.3 Kaikkien luokkien jarruttomien vaunujen 2. Varusteet hevosilla tulee olla mäkivyö 1.4 Vetokarttua ja pyörän napoja lukuun ottamatta mikään osa vaunusta ei saa ulottua takapyörien ulkopuolelle 1.1 Vaunuissa tulee olla E-hyväksytyt heijastimet (punainen taakse ja valkoinen eteen). A-kokeessa vaunussa on oltava lamput. 2.2 Nopeus- ja matkamittari ovat kielletyt. 1.5 Vaunujen leveys mitataan takapyörien 3. Vaunujen pyörät ovat rauta- tai ulkopuolelta maanpinnan tasolta. kovakumipintaiset. II-poneilla sallitaan 1.6 A- ja C-kokeessa on käytettävä samoja vaunuja. ilmakumirenkaat helpoissa luokissa. 1.7 Pyörien lisälevikkeet ovat kielletyt C-kokeessa. 1.8 Päätuomari voi määrätä mahdollisesti kaikkien tai arvottujen vaunujen punnituksen B-kokeen jälkeen. 1.9 Vaunujen leveys tulee tarkastaa ennen B-kokeen E-osan alkua Kilpailija jonka vaunut eivät täytä sääntöjen määräyksiä, eivätkä ole turvalliset, hylätään ko. osakokeesta A- tai C-kokeessa kaatuneen vaunun kilpailija hylätään.

12 919 VALJAAT 1 Yleistä 1.1 A- ja C-kokeessa ei tarvitse käyttää samoja valjaita, mutta niiden tulee olla turvalliset, puhtaat ja sopivat valjakon kokonaisuuteen 1.2 Hevosten tulee olla valjastettu oikein. Kuolainten ei tarvitse olla samanlaisia. 2. Pintelit ja suojat 2.1 Pintelien ja suojien käyttö on kielletty A- kokeessa. Käytöstä seuraa 10 virhepistettä. 2.2 Suorituksen jälkeen on pintelit/suojat poistettava sekä eläinlääkärin tai stevardin tarkastettava rangaistuksen saanut hevonen ja tehtävä ilmoitus tuomaristolle. 3. Kaikissa kokeissa voidaan parivaljakon hevoset yhdistää vain längistä tai rintaremmeistä. Valjastetulla hevosella apuohjat ovat kiellettyjä. Hevosen häntää ei saa sitoa vaunuihin, eikä valjaihin. Poikkeuksena hyväksytty häntäsuojus tai häntärajoitin. Kaikki muut hännän luonnollista liikettä estävät varusteet ovat kiellettyjä. Ohjasten tehoa lisäävien renkaiden ja muiden apuvälineiden käyttö on kielletty koko kilpailualueella. Hackamoren (myös kuolaimen kanssa) ja gägien käyttö, sekä kielen sitominen on kielletty. Vetopuomiin, aisoihin tai vetoliinoihin ei saa kilpailualueella kiinnittää aineita tai välineitä jotka voivat ärsyttää tai aiheuttaa epämukavuutta hevoselle. Kohdan 3 mukaiset väärinkäytökset A-, B- ja C- kokeessa johtavat hylkäykseen. Muuna kilpailuaikana väärinkäytöksestä kilpailupaikalla voidaan antaa varoitus tai keltainen kortti. Rikkeen toistuessa tuomaristo voi sulkea valjakon kilpailusta. 920 KENGITYS 1. Hevosten ja I Ponin tulee olla kengitetty. Kaksoiskenkien ja lisäpainojen käyttö on kielletty. Kengitys kilpailun aikana on kielletty. Pudonneen, vahingoittuneen tai vääntyneen kengän saa vaihtaa B-kokeen aikana, mutta aikahyvitystä ei anneta KILPAILIJAN/HEVOSEN VAIHTO 1. Vaihto ennen kilpailun alkua 1.1 Ennen kilpailun alkua kilpailijalle tai hevoselle tapahtuneen onnettomuuden tai sairastumisen johdosta vaihto voidaan tehdä järjestelytoimikunnan luvalla; seuraavin ehdoin Kilpailija esittää virallisen lääkärintodistuksen itsensä tai hevosen terveydentilasta tai kilpailun eläinlääkärin ehdotuksesta ja tuomariston päätöksellä hevonen todetaan kilpailukelvottomaksi. 1.3 Hevonen tai kilpailija, tai näiden yhdistelmä voidaan vaihtaa ainoastaan samaan luokkaan ennakkoilmoittautuneisiin. 2. Vaihto kilpailun aikana 2.1 Kilpailijan tai hevosen vaihto osakokeiden aika on kielletty. Seurauksena on kilpailusta sulkeminen. 2.2 Kilpailija voi käyttää pari- ja tandemluokissa jokaisessa osakokeessa kahta kolmesta ennakkoon ilmoitetuista hevosista. 2.3 Yksikköluokissa kilpailija ei voi vaihtaa hevosta. 922 LÄHDÖN VARMISTAMINEN Lähdön varmistus on tehtävä järjestäjän määräämänä aikana. Kilpailukansliaan on ilmoitettava, mitkä vaihtomahdolliset hevoset ovat käytössä. 923 LÄHTÖJÄRJESTYS 1. A- ja B-kokeen lähtöjärjestys arvotaan. A-kokeen aikataulu on julkaistava viimeistään kilpailua edeltävänä iltana. 2. Lähtöjärjestyksen julkaisemisen jälkeen ei valjakolla ole velvollisuutta lähteä osakokeensa suorittamiseen ennen ilmoitettua (tai lähtöjärjestyksestä hyväksyttävästi laskemaansa) aikaa. Jälki-ilmoittautunut valjakko lähtee ensin, mahdollisesti jo ennen ennakkoilmoittautuneen saamaa lähtöaikaa. 3. Yhdistetyn kilpailun tarkkuuskokeessa lähtöjärjestys on; osakokeessa keskeyttäneet, hylätyt ja käänteinen koulu- ja kestävyyskokeen yhteenlaskettujen tulosten suhteen. 4. Tasatulostilanteessa ks HEVOSTEN TARKASTUKSET Tuomaristo voi keskeyttää valjakon käynnissä olevan kokeen tai koko kilpailun. Päätöksestä ei voi valittaa. Hevoset tarkastetaan seuraavasti: Tarkastus 1 - Tarkastus suoritetaan kilpailukutsussa tai kilpailijatiedotteessa määrättynä aikana. - SM-kilpailuissa 1. tarkastus tulee tehdä ennen A- koetta. - Eläinlääkäri tekee tarkastuksen. - Hevonen voidaan tunnistaa ja rokotukset tarkastaa.

13 - Yleiskatsaus hevosen seisoessa. Eläinlääkäri voi tunnustella raajoja ja muita ruumiinosia. - Hevonen tarkastetaan käynnissä ja ravissa eläinlääkärin katsoessa edestä ja takaa. - Eläinlääkäri ei saa tehdä kliinisiä kokeita eikä esim. taivuttaa jalkoja ja juoksuttaa ympyrällä. - Hevoselta voidaan mitata lämpö ja lepopulssi. - Tarkastaja ei voi yksinään ilman tuomaristoa hylätä hevosta. Tarkastus 2 Tarkastuksen suorittaa eläinlääkäri kestävyyskokeen E-osuuden tauolla. (Voidaan suorittaa 3- osaisessa kokeessa myös E-osan maalissa.) Eläimen kunto todetaan pulssin, hengitystiheyden ja lämmön sekä näiden palautumisarvojen perusteella. Ulkoisesti havaittava ontuminen, vahingoittuminen ja väsymys estävät hevosen kilpailun jatkamisen E- osuudella. Tarkastus 3 Tarkastuksen voi suorittaa muukin henkilö kuin eläinlääkäri. Tarkastus tehdään ennen tarkkuuskoetta (valjastettuna koetta varten): katsotaan yleiskunto ja hevosen liikkuminen. 925 SIJOITTUMINEN 1. Osakokeiden pistelasku ja sijoittuminen on esitetty näiden sääntöjen kutakin osakoetta koskevassa kohdassa. Pisteet lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. 2.1 Henkilökohtaisen kokonaiskilpailun voittaja on osakokeista pienimmän virhepistesumman saanut kilpailija. 2.2 Jos yhdistettyyn kilpailuun osallistunut ajuri on hylätty tai keskeyttänyt jossain osakokeessa, hän ei voi sijoittua lopputuloksissa, mutta saa jatkaa seuraavaan osakokeeseen. Tällainen kilpailija merkitään tuloslistaan Keskeyttänyt tai Hylätty 3. Kokonaiskilpailun virhepisteiden ollessa tasan voittaa kilpailija, jolla on pienempi virhepistemäärä B-kokeesta. Jos pisteet ovat vieläkin samat, ratkaisee A-kokeen pistemäärä 4. Kilpailuun osallistuvien hevosten nimien tulee näkyä tulosluettelossa. 5. Tulokset ovat virallisia tuomariston puheenjohtajan allekirjoitettua ne. 6. Valitus ja vastalause ks. SRL KS I 60 ja ULKOPUOLINEN APU 1. Kaikki ulkopuolisten toimenpiteet, jotka helpottavat ajurin suoritusta tai hevosten työtä, voidaan katsoa tuomariston päätöksellä ulkopuoliseksi avuksi, oli sitä pyydetty tai ei Luvaton apu 2.1 A- ja C-kokeessa avustajan on istuttava paikoillaan suorituksen aikana. Ajuri on vaunussa ainoa henkilö, joka saa suorituksen aikana puhua tai osoittaa tietä ja käyttää ohjia, ajopiiskaa ja jarruja. Em. ei koske paikallaan seisovaa valjakkoa Poikkeus: Jos päätuomari on antanut pysähtymismerkin ja ajuri ei ole kuullut sitä, voi avustaja mainita tästä. 2.2 B-kokeen aikana esteellä ei saa olla ketään avustamassa ajuria tai hevosta. 2.3 Estetuomarin, maahuomioitsijan, ajanottajan tai toimitsijan kilpailijalle antamat neuvot ja ohjeet. 2.4 Ajuri ja avustaja eivät saa käyttää elektronisia yhteydenpitovälineitä suorituksen aikana. 3. Sallittu apu 3.1 Pakollisten taukojen aikana saatu apu. 3.2 Onnettomuuksien estäminen. 3.3 Kaatuneen vaunun nostaminen. 3.4 Onnettomuustapauksessa hevosten auttaminen estealueella avustajan ollessa pois vaunusta. 3.5 Avustaja taluttaa valjastettua hevosta B- tai C- kokeen esteen läpi. (Avustaja saa koskea ohjiin kuolainten vierestä.) Tästä seuraa 20 virhepistettä, mutta ei lisäpisteitä avustajan poistumisesta vaunusta. 4. Rangaistus Luvattoman avun vastaanottamisesta seuraa hylkääminen tuomariston harkinnan mukaan 927 HEVOSEN SOPIMATON KOHTELU 1. Toimenpiteet tai sarja tekoja, jotka tuomariston mielestä selvästi ja epäilyittä ovat hevosen sopimatonta kohtelua, johtavat kilpailusta sulkemiseen. Tällaisiin tekoihin kuuluvat väsyneen hevosen käskeminen ja piiskan voimakas käyttö, sopimattomat ja huonot varusteet tai rikkoutuneet vaunut jotka voivat aiheuttaa kipua hevoselle, vahingoittuneet kuolaimet. Ks. SRL KS I Hevosten kuolaimet voidaan tarkistaa A- ja C- osakokeen jälkeen sekä ennen ja jälkeen B-koetta.

14 OSA II KOULUKOE (KOE A) 929 YLEISTÄ Koulukokeen ajo-ohjelmassa arvostellaan valjakon irtonaisuutta, liikkeiden säännöllisyyttä, eteenpäin pyrkimystä, tasapainoisuutta, joustavuutta, keveyttä ja vapautta sekä hevosten oikeaa asetusta ja taivutusta. Ajurin arvostelussa kiinnitetään huomiota ajotyyliin, tarkkuuteen ja yleiseen ajotaitoon sekä valjakon kokonaisuuteen ja huoliteltuun esittämiseen. 930 RATA 1. Kouluradan koko on ohjelmien mukaisesti 100 x 40 m tai 80x40 m. II-ponit voivat ajaa 60x20 m kokoisella radalla. Ratojen merkinnät ovat liitteissä. 2. Jos ison radan ohjelmaa suoritetaan pienellä radalla, ajetaan viisiosaiset kiemuraurat kolmiosaisina. 3. Yleisö on erotettava radasta vähintään viiden metrin etäisyydellä olevalla aidalla. 931 KOULUKOEOHJELMAT 1. Yksityiskohtaiset ohjelmat ovat liitteissä. Kilpailukutsussa on tarkoin määriteltävä luokissa käytettävät ohjelmat. 2. Kilpailuissa voidaan ajaa myös kilpailijan valitsema noin 6 min vapaavalintainen ohjelma, joka ei kuitenkaan ole osana yhdistettyä kilpailua. Siihen voi myös sisältyä musiikkia. 932 SÄÄDÖKSIÄ 1. Päätuomari voi hylätä kilpailijan, joka tulee radalle ennen lupaa tai myöhästyy yli 90 s. 2. Koulukokeen ohjelma on ajettava ulkomuistista. 3.1 Kun päätuomari havaitsee selvän ontumisen, hän hylkää valjakon. Päätöksestä ei voi valittaa. 3.2 Epäselvässä tapauksessa päätuomari voi lähettää hevosen eläinlääkärin tarkastettavaksi välittömästi suorituksen jälkeen. 4. Hyvinvointi. Ks Eläinlääkärin on oltava tarvittaessa tuomariston tavoitettavissa kokeen aikana. 933 TUOMARITOIMINTA 1. FEI 8-ohjelmaa ajettaessa ja käytettäessä viittä (5) arvostelutuomaria voi C-tuomarin (päätuomari) molemmin puolin olla tuomari viisi metriä pitkän sivun linjoista ja muut istuvat silloin pisteissä B ja E. Kolmea tuomaria käytettäessä he istuvat pisteissä C, B ja E. Muita ohjelmia käytettäessä tuomarit istuvat pisteissä CRSVP, jos käytetään 5 tuomaria, ja CBE, jos on 3 tuomaria Jokainen tuomari antaa pisteensä itsenäisesti ja kilpailun alettua tuomarit eivät saa neuvotella keskenään. 3. Pari- ja nelivaljakot sekä tandemit arvostellaan kokonaisuutena, ei itsenäisinä hevosina. 4. Askellajien määritykset 934:ssä koskevat kaikentyyppisiä ja -rotuisia hevosia. 5. Koulukoe alkaa kun valjakko saapuu radalle pisteestä A, ellei muuta erityisohjetta ole annettu. Koe päättyy lopputervehdykseen. Suorituksesta ei oteta aikaa. Valjakko poistuu radalta ravissa. 934 ASKELLAJIT 1. Pysähdyksessä tulee hevosten seistä liikkumatta, kuuliaisina ja suorina paino jakautuneena tasaisesti kaikille jaloille. Valjakon on oltava valmis tottelemaan ajurin huomaamatonta liikkeellelähtökäskyä. 2. Käynnin tulee olla irtonaista ja säännöllistä. Askeleen tulee venyä kohtuullisesti, ilman pakonomaisuutta ja liikkeen luonnollisuuden tulee säilyä. Hevosten tulee kulkea tarmokkaasti, mutta rauhallisesti, tasaisin ja määrätietoisin askelin. Takajalkojen tulee astua etujalkojen jäljen eteen. 3. Harjoitusravi on lisätyn ja kootun ravin välimuoto. Askel on pyöreämpi kuin lisätyssä ravissa. Hevoset etenevät irtonaisesti ja rungostaan suorina. Hyvä kintereen työskentely auttaa takajalkojen liikettä. Kuolaintuntuman on oltava pehmeä ja tasainen. Liikkeet ovat tasapainoiset, vapaat ja säännölliset. Takajalat astuvat etujalkojen jälkiin. Harjoitusravissa esitetty tarmokkuus ja eteenpäin pyrkimys ovat osoituksena hevosten tasapainosta ja liikkeiden joustavuudesta. 4. Kootussa ravissa hevosen niska ja etuosa kohoavat antaen lavoille vapautta. Kintereiden työskentelyn on oltava jäntevää, auttaen eteenpäin pyrkimystä hitaammasta temposta huolimatta. Hevosen askel lyhenee, mutta on keveä ja eloisa. Turpa lähestyy luotiviivaa ja kuolaintuki säilyy kevyenä. 5. Lisätyssä ravissa hevosen askel on mahdollisimman matkaavoittava takaosan työntövoiman kasvaessa. Hevosen annetaan venyä rungostaan, jotta askel muuttuisi matkaavoittavammaksi. Ajuri säilyttää kuolaintuen. Hevosen turpa on hienokseltaan luotiviivan edessä. Takajalkojen tulee selvästi astua etujalkojen jälkien eteen. Hevosen tulee liikkua tasapainoisena ja tahdin sekä askelpituuden tulee säilyä tasaisena ja säännöllisenä koko liikkeen ajan. Tahdin kiihtyminen on vakava virhe.

15 6. Harjoituslaukka on aktiivista ja eteenpäin pyrkivää, säännöllistä, kolmitahtista. Hevonen säilyttää hyvän tasapainon ja kuolaintuen, nojaamatta kättä vasten etenee lennokkaasti ja jäntevällä kintereen työskentelyllä. Laukka on kolmitahtinen askellaji, jossa esimerkiksi oikeassa laukassa jalkojensiirto on seuraava: vasen takajalka, vasen diagonaalijalkapari (vasen etujalka ja oikea takajalka), oikea etujalka, jonka jälkeen seuraa liitovaihe, jossa kaikki jalat ovat irti maasta ennen seuraavaa laukka-askelta. Laukkaa arvosteltaessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan sekä kolmitahtisen askellajin säännöllisyyteen ja keveyteen, johon vaikuttavat kuolaintuen hyväksyminen, pehmeä peräänanto ja takaosan aktiivinen työskentely. Lisäksi arvioidaan tasapainon ja tahdin säilyminen tempovaihteluissa ja siirtymisissä. Hevosen on liikuttava yhtä uraa suorilla linjoilla. 7. Peruutus on käynnin tapainen liike taaksepäin. Ristikkäiset jalkaparit nousevat ja laskevat samanaikaisesti. Jalkojen on noustava selvästi irti maasta ja takajalkojen on pysyttävä suoralla linjalla hevosen väistämättä tai vastustamatta ohjastuntumaa. Siirtyminen seuraavaan liikkeeseen tulee tapahtua välittömästi ja pehmeästi. 8. Avotaivutus kuuluu nelivaljakoiden ohjelmaan. Katso FEI Siirtymiset askellajista ja temposta toiseen on tehtävä täsmällisesti ja pehmeästi. Tahdin on säilyttävä tasaisena, kunnes askellaji muuttuu tai pysähdytään. Ohjasotteen on pysyttävä kevyenä, hevosten rauhallisina ja niiden on säilytettävä oikea asetus kun siirtyminen tapahtuu suunnanmuutoksen yhteydessä. Suorilla urilla hevosten on oltava suoria. Askellajien siirtymisien ja kuvioiden muutoksien on oltava suoritetut kun hevosen pää on ohjelmassa määrätyn pisteen kohdalla. 11. Käsitteiden määrittelyä Seuraaviin kohtiin on kiinnitettävä huomio koulukoetta arvosteltaessa Kuuliaisuus ja keveys halukkuus vastustamatta vastata apuihin ja asetusten oikeellisuus Säännöllisyys askellajin säännöllisyys, tasaisuus ja tahti 11.3 Kuolaintuki tasaisena säilyvä kevyt ja joustava ohjastuntuma ajurin käden ja hevosen suun välillä Lennokkuus hevosen eteenpäin pyrkimys ja halukkuus vastata nopeasti ja pehmeästi apuihin siirryttäessä askellajista toiseen. Tasapainon on 14 säilyttävä ja hevosen on ylläpidettävä säännöllinen tahti ja askelpituus 11.5 Suoruus hevosen pää, kaula ja runko muodostavat yhtenäisen linjan (myös kaarevalla uralla) ja sen paino jakautuu tasaisesti kaikille jaloille 11.6 Kokoaminen hevonen liikkuu pyöreässä muodossa ja työntää aktiivisesti takaosalta. Kinnertyöskentely on tehokasta. Hevosen niska on korkeimpana kohtana antaen lavoille liikkumavapautta. Liike-energia on kontrolloidumpaa kuin harjoitusravissa. Takaosa on tällöin paremmin alla lautaset laskeutuvat ja etuosa kevenee samassa suhteessa. Askel on lyhyempi, mutta voimakkaampi kuin harjoitusravissa ja etujalkojen lavoista lähtevä liike on eloisaa ja irtonaista, mikä tuo askellajiin kauttaaltaan helppoutta, keveyttä ja suurempaa liikkuvuutta. Kaula on kaartuneena. Rungon ylälinjaa ei saa kuitenkaan lyhentää ohjia taaksepäin vetämällä, vaan hevosta pyydetään hakeutumaan kohti ajurin kättä Täsmällisyys käännösten, ympyräurien, serpentiinien, loivien kiemuraurien ja suoran ajouran seuraaminen 935 YLEISVAIKUTELMA 1. Tuomaripöytäkirjoissa on viisi kohtaa, joissa arvostellaan Yleisvaikutelma. 2. Askellajit säännöllisyys ja irtonaisuus (neli- ja parivaljakon sekä tandemin kaikkien hevosten yhdessä). Jokaisessa arvostelukohdassa arvioidaan kyseisen kohdan askellaji. Kohdassa yleisvaikutelma tulee esille koko suorituksen askellajit ja niiden vaihdot. 3. Lennokkuus kaikkien hevosten eteenpäin pyrkiminen ja takaosan aktiivinen toiminta. Eri kuvioiden ja askellajien kohdalla lennokkuuden taso voi vaihdella, mutta tässä huomioidaan koko suorituksen taso. 4. Kuuliaisuus ja keveys halukas ja vastustelematon apujen vastaanotto. Oikeat taivutukset ja notkeus, kuolaintuntuman hyväksyminen. 5. Kilpailija apujen, ohjien ja piiskan käyttö sekä istuma-asento ja kuvioiden oikea ajo. Numeron on kuvattava johdonmukaisesti siirtymisten tarkkuutta ja laatua. 6. Valjakkotarkastus ajurin ja avustajan antama vaikutelma. Hevosten, valjaiden ja vaunujen kunto, siisteys ja yhteensopivuus.

16 936 PISTEYTYS Koulukokeessa annetaan pisteet jokaisesta numeroidusta arvosteluryhmästä ja kaikista yleisvaikutelman kohdista seuraavan asteikon mukaan 10 Erinomainen 4 Heikko 9 Erittäin hyvä 3 Melko huono 8 Hyvä 2 Huono 7 Melko hyvä 1 Erittäin huono 6 Tyydyttävä 0 Ei esitetty 5 Välttävä (vielä hyv.) 2. Ohjelmavirhe tapahtuu, jos kilpailija yrittää suorittaa liikettä, tai yrittää pitää oikeaa askellajia, mutta epäonnistuu siinä poistumatta kuitenkaan uralta. Päätuomari voi silloin tuomita tapauksen, joko väärinajoksi tai antaa tuomaristolle päätäntävallan arvostelunumerosta. 3.1 Väärinajo tapahtuu kun kilpailija poikkeaa määrätyltä uralta, liikettä ei suoriteta oikeassa kohdassa tai ei esitetä ollenkaan. 3.2 Kilpailijan ajaessa väärin puheenjohtajatuomari antaa keskeytysmerkin. Valjakko jatkaa koetta kohdasta, jossa virhe tapahtui. Epäselvässä tapauksessa tuomari voi neuvoa kilpailijaa. 4. Valjaiden irrotessa tai rikkoutuessa annetaan merkki. Tällöin avustajan on noustava vaunusta ja korjattava vika. Väärinajo ja ajurin tai avustajan alas astuminen (mistä syystä tahansa) aiheuttaa virhepisteitä radalta suorituksen aikana 5. Tottelemattomuus Liikkeen vastustaminen, potkiminen tai muu niskurointi on tottelemattomuutta, josta C-tuomari antaa virheitä seuraavasti: 1. kerralla 5 vp. 2. kerralla 10 vp. 3. kerralla suoritus hylätään 937 KOULUKOKEEN VIRHEPISTEET Liian aikainen tai myöhästynyt radalle tulo Radalle tulo ilman piiskaa tai sen pudottaminen Ajurilla ei ole takkia, esiliinaa, päähinettä tai käsineitä Avustajalla ei ole takkia, päähinettä tai käsineitä Mahd. hylkäys 10 vp Max. 5 vp Max. 5 vp Vaunussa ei ole lamppuja, takavaloja tai -heijastimia Väärinajo: Ensimmäinen kerta Toinen kerta Kolmas kerta Max 5 vp 5 vp 10 vp Hylkäys Osa valjakkoa Epätarkka suoritus poistuu radalta arvostelukohdassa suorituksen aikana Koko valjakko Hylkäys poistuu radalta suorituksen aikana Vaunu kaatuu Hylkäys Avustaja(t) poistuu 5 vp & vaunusta: Ensimmäinen kerta Toinen kerta 10 vp Kolmas kerta Hylkäys Ajuri poistuu 20 vp vaunusta Hevonen ontuu Ei saa jatkaa Jalkasiteiden tai 10 vp hivutussuojien käyttö (hevonen/jalat tarkastetaan suorituksen jälkeen) Ulkopuolinen apu Hylkäys Tottelemattomuus: 1. 5 vp. kerta 2. kerta 10 vp. 3. kerta hylkäys Ei mäkivyötä eikä 10 vp vaunussa jarruja Mainosmääräysten rikkominen 20 vp 938 SIJOITTUMINEN 1.1 Tuomareiden antamat pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan tuomarien lukumäärällä. 1.2 Jos ohjelmasta on mahdollisuus saada yli 160 pistettä, kerrotaan osamäärä pöytäkirjassa ilmoitetulla kertoimella ja näin saadaan tasavertainen tulos muihin ohjelmiin verrattuna. 1.3 Tästä osamäärästä vähennetään päätuomarin (piste C) antamat virhepisteet. Näin saatu tulos vähennetään suurimmasta enimmäispistemäärästä (160) ja saadaan kilpailijan virhepistemäärä. 1.4 Tulokset lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella 1.5 Pienimmän virhepistemäärän saavuttanut kilpailija on A-kokeen voittaja.

17 OSA III KESTÄVYYSKOE (KOE B) 939 YLEISTÄ 1. Kestävyyskokeessa arvioidaan hevosten kunto, kestävyys ja koulutus sekä ajurin pätevyys, askellajien arviokyky ja ajotaito. 940 KILPAILIJAT 1. Kansainvälisissä kilpailuissa ajuri tai avustaja saa osallistua ainoastaan kerran saman kilpailun B- kokeessa. Kansalliset kilpailut ks Kilpailijoiden on A-D osuuksilla käytettävä turvakypärää. E-osuudella kypäräpakon laiminlyömisestä seuraa hylkäys. Shortsien käytöstä seuraa 10 virhepistettä, mutta ajoesiliinan ja käsineiden käyttö on vapaaehtoista. 3. Avustajan vaihto kaikissa tapauksissa E-osuuden lähdön ja maalin välillä johtaa hylkäämiseen. 941 RATA 1. Matkat ja nopeudet Max. pituus Min. pituus Askellaji A 8 km 3-5 km vapaa D 1000 m 800 m käynti E 9000 m 1 km/este vapaa Max. nopeus km/h hevoset I-ponit II-ponit A 12,6 15,0 11,4 14,0 9,6 12,6 D 6,0 7,0 5,1 6,0 4,5 5,7 E 12,6 14,0 11,4 13,0 9,6 11,7 Max. nopeus m/min hevoset I-ponit II-ponit Kaikkien kisojen koe B on kolmeosainen. (Katso FEI liite 6; 5-osainen maraton vain 4- ja parivaljakoille) Vaikeiden luokkien matkojen on oltava mieluimmin maksimipituisia. Matkojen pituudet ja esteiden lukumäärät luokittain ks Kilpailun kokonaispituus ei saa ylittää 18 km E-osan pituuden tulisi olla noin 1 km/este. E- osan kokonaismatkaan sisältyvät myös esteiden sisäiset osat. 1.4 Osuuksien väliset siirto-osuudet eivät kuulu kokonaismatkaan. 1.5 Mestaruuskisoissa tulee olla 8 estettä. 2. Pakollinen tauko 2.1 D-osuuden jälkeen on paikka vähintään 10 minuutin pakolliselle tauolle jonka aikana eläinlääkäri suorittaa hevostarkastuksen numero Taukopaikan on oltava varjoisa ja tarpeen suuri ainakin kolmelle valjakolle sekä eläinlääkärille. 2.3 Taukopaikalla tulee olla vettä kilpailijoiden käyttöön. 2.4 Kengitysseppä on oltava saatavilla taukopaikalle. 2.5 Eläinlääkärin on suoritettava tarkastus huolellisesti, mutta kuitenkin niin nopeasti, että kilpailijat ehtivät huoltaa hevosensa rauhassa. Tarkastukseen sisältyy pulssin ja hengitystiheyden mittaus sekä kohtuullinen palautuminen n. 5 minuutissa. Rasittuneilta hevosilta voidaan mitata lämpö. Ulkoisesti havaittava ontuminen, vahingoittuminen ja väsymys estävät hevosen kilpailun jatkamisen E-osuudelle. 2.6 Tuomaristo voi pidentää vaikeiden olosuhteiden vallitessa tauon pituutta. 3. Osuuksien ja ajoreittien merkintä 3.1 Jokaisen osuuden alku ja loppu merkitään valkoisella ja punaisella merkkiparilla. Valkoinen vasemmalle ja punainen oikealle. 3.2 Osuuksien maalin ja lähdön väli on vähintään 50 m. 3.3 Koko ajoreitti merkitään oikealla puolella olevilla keltaisilla, hyvin havaittavilla ajosuuntanuolilla. Tärkeiden risteyksien jälkeen asetetaan "varmennusnuolet". 3.4 A- ja E-osuudella merkitään kilometrit. E- osuuden kilometrit sisältävät myös esteiden ajomatkat. 3.5 Jos kilometri täyttyy estealueen sisällä, asetetaan kilometrimerkki ulosajoporttiin. 4. Pakkoportit 4.1 Radalla käytetään punaisia ja valkoisia merkkejä varmistamaan pakollinen ajoreitti tai osoittamaan ajosuunnan muutokset. Jokaisen osuuden merkit numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan näkyvästi siten, että valkoinen on ajouran vasemmalla ja punainen oikealla puolella. 4.2 Pakollisten porttien, kilometrimerkkien ja esteiden sijainnin ja numeroinnin tulee olla merkittynä myös ratapiirroksessa

18 4.3 Huomioitsijoiden tehtävänä on ilmoittaa tuomaristolle kaikki estealueiden ulkopuolella tapahtuneet sääntöjenvastaiset rikkeet, jotka voivat aiheuttaa virhepisteitä kilpailijalle. Jälkiselvittelyssä tuomari päättää virhepisteiden antamisesta 5. Askellajit 5.1 Vaikeissa maastokohdissa voidaan sallia helpotuksia askellajeihin. Tällaiset paikat on selvästi merkittävä ratapiirustuksiin ja radalle. 5.2 E-osuuden maalin on oltava m:n etäisyydellä viimeisestä esteestä. Pakkotilanteessa voidaan sallia yli 500 m:n matka, mutta ei alle 300 m. Yli 500 m:n pituisella osuudella on 500 m merkittävä selvästi. Viimeisellä 500 m:llä kilpailija saa ainoastaan joko ravata tai ajaa käyntiä. Merkityltä loppuosalta ei saa poiketa. Rangaistukset ja 4 6. Käyntiosuus Luonnonesteitä, kuten portteja, tiukkoja kulmia, vettä ja jyrkkiä nousuja ei voi olla käyntiosuuksilla. 942 E-OSUUDEN ESTEET 1.1 Esteiden lukumäärä on SM-kilpailussa on 8 estettä. 2. Esteistä on tehtävä porttien ja putoavien osien sijainnit osoittavat piirrokset. Nämä on julkaistava kilpailijoille ja toimihenkilöille ennen ensimmäistä radannäyttöä. ( ) 3. Esteiden suunnittelu ja rakennus 3.1 Esteen numero on oltava näkyvillä kaikilla esteillä. 3.2 Estealueen sisääntulo- ja ulosmenoportti, merkitään valkoisin ja punaisin pakollisen ajosuunnan merkein jotka ovat vähintään 20 m päässä esteporteista. Tuomaristo voi sallia muutoksia. 3.3 Esteellä lyhin mahdollinen 2,5 m leveä ajomatka sisäänajoportilta ulosajoportille ei saa olla yli 250 m. Alueella on oltava ainakin yksi vähintään 2,5 m leveä ajoreitti. 3.4 Esteiden välisen etäisyyden tulee olla vähintään 250 m. 3.5 Esteet numeroidaan ja ne on ajettava numerojärjestyksessä. Tuomariston puheenjohtajalla on oikeus tehdä muutoksia em. matkoihin. 3.6 Esteet voivat muodostua paikallisen luonnon materiaaleista kuten puista, vedestä, rinteistä, rakennuksista sekä muureista. Mikään esteenosa ei kuitenkaan saa olla vaarallinen tai aiheuttaa vahinkoa hevosille. 3.7 Luonnonesteiden puuttuminen voidaan korvata kestävillä, paikoillaan pysyvillä keinotekoisilla 17 esteillä, kuten pylväillä, kujilla, olkipaaleilla sekä isoilla tynnyreillä. 3.8 Jonkin esteenosan ollessa hevosille pelottava, on sille oltava vaihtoehtoinen turvallinen ajoväylä. 3.9 Keinotekoinen vesieste saa olla korkeintaan 30 cm syvä. Tuomariston puheenjohtaja voi hyväksyä luonnollisen vesiesteen syvyydeksi 50 cm. Vesiesteiden pohjien on oltava kiinteitä ja kestäviä. Avonaiset vesiesteet on rajattava siten, että estetään hevosten pääsy syvään veteen Yleisön pääsy alueelle tulee rajata suojaaidalla tai köydellä, joka on ainakin 20 m etäisyydellä lähimmästä estemerkistä. Tuomariston puheenjohtaja voi hyväksyä lähempänä olevan luonnon muodostaman tai keinotekoisen raja. 4. Esteportit 4.1 Esteeseen kuuluu yhdestä kuuteen ajoaukkoa eli porttia, jotka muodostuvat puista, pylväistä, vedestä, hiekkarinteistä yms. Esteiden portit merkitään kaikkiin suuntiin näkyvillä valkoisilla ja punaisilla ajojärjestystä osoittavilla kirjainmerkkipareilla (valkea vasemmalla ja punainen oikealla). Kilpailussa voidaan käyttää myös kirjaimetonta estettä jonka portit ovat merkityt ainoastaan ajosuuntamerkeillä. 4.2 Porttien osien on oltava vähintään 130 cm korkeita. 4.3 Esteen portin on oltava vähintään 250 cm leveä. Jokaiselle portille on johdettava vähintään yksi 250 cm levyinen ajoväylä. 5. Putoavat esteenosat 5.1 Esteillä voi olla tuomariston hyväksymiä, hevosia tai vaunuja vahingoittamattomia putoavia osia 5.2 Ratamestarin suunnittelema putoavien osien lukumäärä on tuomariston hyväksyttävä. 5.3 Jokaisen osan pudottamisesta seuraa 2 virhepistettä (vp). Putoava osa on elävä koko rangaistusalueella oloajan. 5.4 Jos ajuri tai avustaja yrittää estää putoavan esteosan putoamisen, on seurauksena 10 vp. 943 RATAAN TUTUSTUMINEN 1. TA ja päätuomari 1.1 Kilpailun TA:n tai päätuomarin on hyväksyttävä ratamestarin rata- ja esterakennussuunnitelmat 5 vuorokautta ennen kilpailua. 2. Tuomaristo, toimihenkilöt ja kilpailijat 2.1 Ennen virallista näyttöä radan on oltava valmiina tuomaristolle esittelyä varten. Jos tänä ajankohtana ei vielä ole rakennettu kaikkia keinotekoisia esteitä, on niistä kuitenkin oltava

19 luonnospiirustukset sekä paikkamerkinnät maastossa. 2.2 Virallisen radannäytön yhteydessä on kilpailun johdon ja ratamestarin pidettävä kilpailijoille, estetuomareille, huomioitsijoille, ajanottajille ja tuomaristolle tiedotustilaisuus. Tällöin on kilpailijoille ja toimihenkilöille jaettava kartat, joista ilmenee radan eri osuuksien kulku, pakolliset portit ja niiden ajojärjestys, kilometrimerkinnät sekä esteet ja niiden kuvaukset sekä ajojärjestys. Myös mahdolliset moottoriajoneuvoilta suljetut reittiosuudet on esitettävä. 2.3 Ennakkotiedot voidaan toimittaa kilpailijoille myös postitse tai sähköpostina 3. Tutustuminen rataan 3.1 Koko kilpailuradan on oltava kaksi vuorokautta ennen B-kokeen alkua avoinna kilpailijoille sen tutustumiseen. 3.2 Tuomaristo voi määrätä tutustumisrajoituksia tiettyihin radan kohtiin. 3.3 Ajorata sulkeutuu tutustumiselta ensimmäisen valjakon lähtiessä A-osuudelle. E-osuuden estealueet ovat avoinna tutustumiseen kunnes ensimmäinen valjakko lähtee E-osalle. 3.4 Moottoriajoneuvojen kuljettajien on noudatettava sallittuja ajoväyliä ja rajoituksia. 3.5 Estealueisiin saa tutustua ainoastaan jalkaisin. Moottoriajoneuvojen ja polkupyörien viemisestä alueelle seuraa ensimmäisellä kerralla varoitus ja toisella kerralla keltainen kortti Kukaan tuleva kilpailija ei saa ratsastaa tai ajaa kilpailuun merkittyjä esteitä ennakkoon. 944 AJAT 1. Aikataulu 1.1 Kilpailun järjestäjien on toimitettava kilpailuaikataulu josta ilmenevät lähtöaika A- osuudelle sekä muiden osuuksien ajat. Aikatauluissa on voitava huomioida mahdolliset ennalta arvaamattomat tapahtumat. 1.2 Aikataulu on jaettava kilpailijoille, tuomaristolle ja ajanottajille. 2. Osuuksien ajat 2.1 Enimmäisaika lasketaan jokaiselle osuudelle kilpailun tason mukaisten nopeuksien mukaan. ( ) 2.2 Vähimmäisaika A- (ja C-) osuudella on kaksi minuuttia ja E-osuudella kolme minuuttia enimmäisaikaa pienempi. (B- ja) D-osuudella ei ole vähimmäisaikaa. 2.3 Sallittu aika A- (ja C-) osuuksilla on enimmäisaika +20 %. (B-), D- ja E-osuuden sallittu aika on kaksinkertainen enimmäisaika Sallitun ajan ylittänyt kilpailija hylätään. 3. Ajanotto 3.1 Kilpailujen matka-ajat otetaan EMITlaitteistolla, sähköisellä ajanotolla tai synkronoiduilla sekuntikelloilla. Esteille suositellaan elektronista ajanottoa. 3.2 Kilpailijat saavat varmistusvälineeksi Green Card:in johon merkitsevät osuuksiensa ajoajat. 4. Lähtö ja maali 4.1 Kilpailijoiden tulisi olla valmiina lähtöön 10 min ennen aikatauluaikaa. 4.2 Kilpailijan on lähdettävä A-osuudelle aikataulunsa mukaisessa lähtöajassa. Avustaja leimaa EMIT-kortin. Lähettäjä antaa myöhästyneelle kilpailijalle uuden, sopivan lähtöajan. Tuomariston hyväksymä myöhästymisaika ilmoitetaan tulospalveluun. Kilpailijaa rangaistaan 0,2 vp:llä alkavalta myöhästymissekunnilta. 4.3 Kilpailijat lähtevät A-osuudelle, lähtölinjan taakse pysähdyksestä, ajanottajan käskystä. Muille osuuksille lähtö tapahtuu itsenäisesti aikatauluajalla. 5. Aikavirheet matkaosuuksilta 5.1 Kilpailijaa rangaistaan A-, (C-) ja E-osuuksilla 0,2 virhepisteellä jokaista alkavaa sekuntia kohden alitetusta vähimmäisajasta. Kaikilla osuuksilla kilpailija saa 0,2 virhepistettä alkavista enimmäisajan ylittävistä sekunneista. Sallitun ajan ylittämisestä seuraa B-kokeen hylkääminen. 945 B-KOKEEN MATKAVIRHEET 1. Piiska Ainoastaan ajuri saa käyttää piiskaa. Rikkomuksesta seuraa 20 vp. 2. Virhe matkaosuudella 2.1 Jos kilpailija ei aja A, (B, C) ja D osuudella pakollisia portteja oikeassa järjestyksessä tai suunnassa, on seurauksena hylkäys. Hän voi korjata virheen ajamalla portin oikein ennen seuraavaa porttia, menettäen näin ainoastaan aikaa. 2.2 Jos kilpailija ei aja E-osuudella pakollisia portteja tai esteitä oikeassa järjestyksessä ja suunnassa, on seurauksena hylkäys. Hän voi korjata virheen ajamalla portin oikein ennen seuraavaa porttia tai estettä, menettäen näin ainoastaan aikaa. Ajettuaan esteen kilpailija ei voi palata ajamaan mahdollista ennen ohittamaansa pakkoporttia. 3. Ajouralta poikkeaminen Aina kun kilpailija poikkeaa ajouralta viimeisellä 500 m:llä tai viimeiseltä esteeltä joka on alle 500 m maalista, annetaan jokaisesta tapauksesta kymmenen virhepistettä. Tällaisia tapauksia ovat

20 pysähtyminen, serpentiinit, voltit, siksakit ja ympyrät sekä muut mahdolliset uralta poikkeamat. 4. Väärä askellaji Askellajivirhe syntyy D-osuudella kun jokin hevonen kulkee muissa kuin määrätyssä askellajissa tai laukkaa E-osalla viimeisen esteen jälkeen yli viiden sekunnin jaksoissa. Jokainen jakso tuo yhden virhepisteen. 5. Tahallinen väärä askellaji Tahallinen laukka tai ravi D-osuudella sekä laukka E-osuuden lopun 500 m:llä johtaa hylkyyn. 6. Vaunusta poistuminen 6.1 Kilpailun A-, D- ja E-osuuden estealueiden ulkopuolella kilpailija tai avustaja ei saa poistua liikkuvasta vaunusta. Jos vaunu liikkuu ja avustaja poistuu, on siitä seurauksena 10 vp. ja ajurin poistuessa 20 virhepistettä. 6.2 Koko vaunumiehistön on oltava vaunussa matkaosuuksille lähdettäessä ja maalissa (poikkeus EMIT leimaus) sekä pakkoporttien läpiajossa. Rikkeestä on jokaiselta kerralta seurauksena 10 vp. avustajalle ja 20 vp. ajurille. 6.3 Jos rata on huomattavan raskas voi tuomaristo antaa poniluokissa avustajalle luvan juosta vaunun jäljessä. 7. Pysähtyminen 7.1 Kilpailija saa pysähtyä estealueiden ulkopuolella korjaamaan rikkoutunutta vaunua ja valjaita tai muusta ulkopuolisesta syystä saamatta virhepisteitä. Aikaa ei hyvitetä. Odotusaika esteelle hyvitetään. 7.2 Muista syistä pysähtynyttä valjakkoa rangaistaan 1 vp:llä jokaista alkavaa 10 s kohti. 7.3 Pysähtymisestä mistä syystä tahansa viimeisen esteen jälkeen tai 500 m:n etäisyydellä E-osuuden maalista, kumpi on lähempänä rangaistaan 10 vp:llä. Ainoana poikkeuksena kilpailija voi ilman rangaistusta pysähtyä korjaamaan vaunua tai valjaita korkeintaan 30 m viimeisen estealueen ulkopuolella. 8. Vaurioituneet vaunut, valjaat tai hevoset 8.1 Jos E-osuuden maalissa vaunun vetoliina tai puominkannatin on irti tai puuttuu saa 10 virhepistettä. 8.2 Puuttuva tai rikkoutunut vetopuomi tai aisa johtaa hylkäykseen. 8.3 Valjakon kaikkien hevosten on tultava maaliin. Rikkoutunut tai puuttuva pyörän pinta hyväksytään, mutta ei puuttuvaa pyörää, seurauksena hylkäys VIRHEET ESTEILLÄ 1. Askellaji Estealueella askellaji on vapaa. 2. Ajoura 2.1 Jos valjakko ei aja estealueelle sisääntuloportin kautta tai poistuu muualta kuin ulosmenoportista korjaamatta virhettään seuraa hylkäys. 2.2 Portit ovat vapaita, kun valjakko on ajanut niiden läpi oikeaan suuntaan ja oikeassa aakkosjärjestyksessä. Vapaan portin kautta saa tämän jälkeen ajaa mihin suuntaan tahansa. (Esim. ajetaan portti A oikeaan suuntaan, sitten portti B portin A kautta sen ollessa vapaa jne.) 2.3 Kilpailija joka ajaa esteportin väärässä järjestyksessä tai väärään suuntaan ennen sen ollessa vapaa, korjaamatta virhettä ennen alueelta poistumista, hylätään. 2.4 Jos kilpailija ajaa väärän tien, hän voi korjata sen palaamalla ennen alueelta poistumistaan virheentekopaikalle ja jatkamalla suoritustaan tästä paikasta. Kilpailijan palatessa virheentekopaikalle ovat kaikki portit vapaita.(putoavat esteosat eivät ole koskaan vapaita ) Jokaisesta korjatusta väärästä tiestä seuraa 20 virhepistettä. 2.5 Jos valjakko ajaa ulosmenoportin läpi ja ajanotto päättyy ennen kaikkien esteporttien oikein ajoa seuraa hylkäys. 2.6 Kilpailija on ajanut esteportin oikein kun vaunun taka-akseli on ylittänyt estelinjan. 3. Vaunusta poistuminen 3.1 Vaunusta poistuminen tapahtuu, jos avustaja tai ajuri astuu molemmilla jaloilla maahan. Avustajan, joka on poistunut vaunusta, ei tarvitse nousta vaunuun ja kulkea loppujen porttien läpi. Avustajan poistuminen vaunusta tuo jokaiselta kerralta 10 vp. 3.2 Ajurin poistumisesta seuraa 20 vp. Hänen on oltava vaunussa esteeltä poistuttaessa. 3.3 Ajurin tai avustajan astuminen yhdellä jalalla jollekin esteen osalle on sallittu. Muutoin esteelle astumisesta seuraa 10 vp. 3.4 Ajurin tai avustajan koskettaessa putoavaa esteenosaa seuraa 10 vp. 3.5 Avustaja voi auttaa ajuria taluttamalla hevosta esteen läpi ohjista päitsien puolelta. Tästä seuraa 20 vp. 4. Valjaista riisuminen 4.1 Yhden tai useamman hevosen päästäminen valjaista ja taluttaminen esteosan läpi johtaa hylkäämiseen.