ÅMINNEN VESILAITOKSEN FLOTAATION JA SUODATTIMIEN HUUHTELUVESIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUTULOKSET, VUOSIYHTEENVETO 2014

Transkriptio

1 ÅMINNEN VESILAITOKSEN FLOTAATION JA SUODATTIMIEN HUUHTELUVESIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUTULOKSET, VUOSIYHTEENVETO 2014 Joni Virtanen Tiia Sillanpää Pietarsaari 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 Johdanto ja tarkkailun perusteet Laitoksen vesien tarkkailu Näytteenotto ja analysointi Saadut tulokset ja kuormitukset Ähtävänjokeen sekä tulosten tarkastelu Vesimäärät Pitoisuudet ph:n mittaus hiekkasuodattimen vedestä Kuormitukset 7 5 Yhteenveto ja johtopäätökset

3 1 Johdanto ja tarkkailun perusteet Ähtävänjoki on toiminut Pietarsaaren kaupungin raakavesilähteenä 1950-luvulta lähtien ja vedenotto joesta jatkuu edelleen. Laitoksen käsittelykapasiteetti on enimmillään m 3 /d ja keskimääräinen vedenkulutus on ollut noin m 3 /d. Vedenjakelun piirissä on noin asukasta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/171/04.08/2010) myöntänyt Pietarsaaren Vedelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan talousveden valmistukseen Åminnen vesilaitoksella Pietarsaaren kaupungissa. Ympäristöluvassa on toiminnan tarkkailusta ja raportoinnista määrätty lupamääräyksissä 13) 18); mm. laitokselta Ähtävänjokeen johdettujen flotaatiolietteiden sekä vesien määrä ja laatu sekä vaikutus vesistöön tulee selvittää. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on laatinut Åminnen vesilaitoksen flotaation ja suodattimien vesien vaikutusten selvityssuunnitelman ja tarkkailuohjelman (Aaltonen, 2010). Flotaation sekä hiekka- ja aktiivihiilisuodattimien vedet johdetaan tällä hetkellä Ähtävänjokeen. Flotaation vedet on em. luvan sekä aluehallintoviraston antamallaan päätöksen lupaehtojen muutosta (Dnro LSSAVI/171/04.08/2010), mukaisesti johdettava jätevedenpuhdistamolle (Alheda) vuoden 2015 loppuun mennessä. Suodattimien vedet voidaan johtaa jatkossakin takaisin jokeen. Tässä raportissa esitetään huhti-, kesä-, elo - ja lokakuun 2014 vesien sekä raakaveden tulokset sekä lasketut kuormitukset Ähtävänjokeen. 2 Laitoksen vesien tarkkailu Flotaatiovesiä muodostuu prosessissa jatkuvasti ja sitä myös poistetaan läpi vuorokauden, tavallisesti noin 2 tunnin välein. Huuhtelutapahtuman kesto kokonaisuudessaan on noin 12 min (esim. linja 1: 5 min, 2 min tauko, linja 2: 5 min). Käytännössä n kesto ja veden määrä vaihtelee jonkin verran raakaveden laadusta ja tuotetun veden määrästä riippuen. Flotaation veden määrä vaihtelee välillä m 3 / kerta. Flotaation vesi palautetaan jokeen laitoksen pihalla olevan vesikaivon kautta. Huuhteluvesiä muodostuu myös hiekkasuodattimien (3 kpl) päivittäisistä ista ja aktiivihiilisuodattimien (3 kpl) kaksi kertaa viikossa tapahtuvista issa. Hiekkasuodattimien kestää kerrallaan noin min siten, että vesi- ja ilmat vuorottelevat esim. seuraavasti: vesi (4 min) ilma (10 min) vesi (8-10 min). Huuhteluita on kaksi päivässä ja vettä kuluu noin 240 m 3 / kerta eli 480 m 3 /d. Aktiivihiilisuodattimet huuhdellaan pääsääntöisesti vedellä (kesto noin 5-10 min) ja vettä kuluu noin m 3 /kerta kuutena päivänä viikossa (ma-la). Suodattimien tarpeeseen ja veden määrään vaikuttaa oleellisesti raakaveden laatu ja edeltävien prosessivaiheiden käsittelytulos (Aaltonen, 2010). Kustakin vedestä otetaan vesinäytteet vuosineljänneksittäin (maalis-, kesä-, elo- ja loka/marraskuu) analysoitavaksi. Näytteistä määritetään kohdan 3 mukaiset parametrit. 3

4 Vuoden 2014 aikana ei laitoksella ole tehty merkittäviä huoltotoimenpiteitä. 3 Näytteenotto ja analysointi Huhti-, kesä-, elo- ja lokakuun 2014 vesinäytteet otettiin laitoksen pihalla sijaitsevasta vesikaivosta (ks. kansikuva) uppopumpun avulla erilliseen saaviin (kuva 1). Kokoomanäytteet otettiin sekoitussaavista Ruttner-näytteenottimen avulla näytteenottopulloihin. Näytteitä otettiin flotaation sta (=flotaatio), hiekkasuodattimen sta (=hiekka), aktiivihiilisuodattimen sta (=hiili). Raakavesinäyte otettiin raakavesipumppaamon hanasta. Ähtävänjoen pinnankorkeuden on huomattu vaikuttavan flotaatiovesien näytteenottoon. Joen pinnan ollessa matalalla on näytteenottokaivoihin johdetun veden todettu virtaavan kaivosta liian nopeasti. Tällöin pinnankorkeus näytteenottokaivossa ei nouse riittävästi, jotta uppopumpulla kyettäisiin nostamaan suurella nopeudella virtaavaa vettä. Kyseinen ongelma on korostunut etenkin flotaation raskaamman veden näytteenotossa ja näytteenotto on jouduttu tällöin uusimaan seuraavalla kerralla. Vuoden 2014 elo- ja lokakuun osalta muutettiin Ähtävänjoen alhaisen pinnankorkeuden johdosta näytteenottotapaa, patoamalla näytekaivon purkureittiä osittain näytteenoton ajaksi. Tällä tavoin veden pintaa kyettiin nostaa näytekaivossa, jolloin myös näytteenotossa käytettävän uppopumpun toimintavarmuus parantui. Näytteistä analysoitiin ph, haihdutusjäännös, hehkutushäviö, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) sekä rauta. Näytteenotosta vastasi Pietarsaaren Vesi ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteet lähetettiin postin kautta kylmälaukussa analysoitavaksi Nab Labs Oy:n akkreditoituun laboratorioon (T111) Kaustiselle. Raudan osalta näytteet ovat yhä toimitettu Nab Labs Oy:n akkreditoituun laboratorioon (T142) Jyväskylään. Myös vuosina on otettu vesinäytteitä. Vuosien 2012 ja 2013 tulokset otetaan huomioon vuoden 2014 tarkastelussa. Kuva 1. Näyte kerätään saaviin vesikaivosta uppopumpun avulla kesällä

5 4 Saadut tulokset ja kuormitukset Ähtävänjokeen sekä tulosten tarkastelu 4.1 Vesimäärät Huuhteluvesien määrät vaihtelevat hieman eri kerroilla. Taulukossa 1 on esitetty flotaatio-, hiekka- ja hiilivesien vesimäärät (m 3 /) eri näytteenottokerroilla. Taulukko 1. Flotaatio-, hiekka- ja hiilivesien vesimäärät eri näytteenottokerroilla. Pvm. Flotaatioveden vesimäärä (m 3 /) Hiekkaveden vesimäärä (m 3 /) Hiiliveden vesimäärä (m 3 /) Pitoisuudet Liitteessä 1 on taulukoitu saadut tulokset ja niistä lasketut kuormitukset Ähtävänjokeen huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa Kuvassa 2 on esitetty raakaveden ja vesien pitoisuudet parametreittain vuosina Kuva 2. Flotaatio-, hiekka- ja hiilivesien sekä raakaveden haihdutusjäännös, hehkutushäviö, CODMn, rautapitoisuus ja ph vuosina

6 Kuvaajista näkyy, että kuiva-ainepitoisuutta kuvaava haihdutusjäännös on suurin flotaatiossa kun taas pienin raakavedessä. Sama todettaan myös rautapitoisuuden kuvaajassa. Hehkutushäviö on suurin flotaatiossa ja pienin raakavedessä sekä hiilissa. Humusta kuvaava COD Mn on odotetulla tavalla joessa suurempi kuin hiekka- ja hiilisuodattimilla. Poikkeuksena COD Mn tuloksiin , jolloin hiekkasuodatuksen pitoisuus oli hieman korkeampi. Kesäkuun tarkkailukerran ( ) näytteiden viiveaika ylittyi ph:n, raudan ja COD Mn :n osalta laboratoriossa yhdellä vuorokaudella. Analyysituloksessa ei todennäköisesti ole tapahtunut suurta muutosta, eikä tarkkailukerran tuloksissa ei ole havaittavissa suuria poikkeavuuksia muihin määrityskertoihin (Kuva 2). 4.3 ph:n mittaus hiekkasuodattimen vedestä Lupamääräyksen 3) (LSSAVI 194/2013/1) perusteella hiekka- ja hiilisuodattimen vedet saa johtaa takaisin Ähtävänjokeen. Veden ph tulee säätää tasolle 6-9 ennen jokeen johtamista ja vedestä pitää olla mahdollista ottaa näyte. Vuodesta 2013 lähtien on ph-määritys lisätty vesien tarkkailuohjelman analyysivalikoimaan ja mikäli tarkkailutuloksissa ilmenee korkeita pharvoja, tehostetaan laitoksella ph:n tarkkailua omavalvonnan avulla. Tarkkailunäytteistä mitattiin jokaisella näytekerralla ph (ks. liitteet ). Hiekka- ja hiilisuodattimen veden ph-arvot pysyivät vuonna 2014 sallituissa raja-arvoissa (7,1-8,8). Vesilaitoksella on selvitetty hiekkasuodattimen veden ph-arvojen vaihtelua ja laimenemista tarkemmin , mistä Jan Snellmanin laatima selvitys/työselostus tuloksineen on liitteenä (liite 5). Tuloksista todetaan, että ennen a hiekkasuodattimen veden ph on noin 9 ja veden ph on välillä 6,7-7,0. Laimennussarjat osoittavat, että hiekkasuodattimien vesien vaikutus jokiveden ph-arvoon on keskivirtaamalla 0,01 yksikköä. 4.4 Kuormitukset Kuvassa 3 on esitetty vuosien vesien kuiva-aineen (haihdutusjäännös), orgaanisen aineen (hehkutushäviö) ja raudan kuormitus Ähtävänjokeen kilogrammoina kuukaudessa (kg/kk). 6

7 Kuva 3. Flotaatio-, hiekka- ja hiilivesien Kuiva-aineen, orgaanisen aineen ja raudan kuormitus Ähtävänjokeen (kk/kg). 7

8 Tulosten perusteella hiili- ja hiekkasuodattimien vesien kuormitus Ähtävänjokeen on marginaalisen pieni. Jokea kuormittaa merkittävästi ainoastaan flotaation veden sisältämä rauta. Tarkkailutulosten ja issa käytettyjen vesimäärien perusteella laskettu flotaatiovesien aiheuttama rautakuormitus vaihteli vuonna 2014 välillä kg Fe/kk. Jokiveden ainevirtaama raudan suhteen vaihteli välillä kg/kk. Flotaation veden sisältämä rauta on pääosin peräisin prosessin ensimmäisesssä vaiheessa syötettävästä rautasuolakemikaalista (PIX-322), jonka avulla raakavedestä poistetaan humus. Rautasuolakemikaalin kuormituslaskut on esitetty liitteessä 2. Poikkeuksellisesti vuoden 2014 raudan kuormitusarvio on merkittävästi korkeampi kuin puhdistukseen käytetyn PIX-kemikaalin sisältämä rauta ( kg/kk). Vuoden 2014 aikana flotaation vesissä ilmenneet, prosessiin lisättyä rautasulfaattia, huomattavasti korkeammat rautapitoisuudet johtuvat todennäköisesti muutoksista näytteenoton toteutuksessa. Purkuputken patoamisen seurauksena on n alun paksumpi vesi saattanut jäädä vaikuttamaan näytekaivoon suhteessa pidemmäksi aikaa, minkä seurauksena myös koottu näyte edustaisi suhteessa enemmän n alun korkeampia pitoisuuksia. Laitoksen vesien näytteenoton toteutustapaa tulee tarkastella uudelleen seuraavilla näytekerroilla. kuormitusosuudet joen ainevirtaamasta (kg/kk) ovat flotaatiovesien suhteen noin 0,48 78,5 % keskivirtaamasta, hiekkasuodatinvesien suhteen noin 0,04 2,17 % keskivirtaamasta ja hiilisuodatinvesien suhteen noin 0,010-0,077 % keskivirtaamasta huhti - lokakuussa Vuoden 2013 tulokset olivat flotaatiovesien suhteen 0,46-26,8 %, hiekkasuodatinvesien suhteen noin 0,06 1,77 % ja hiilisuodatinvesien suhteen noin 0,006-0,039 % keskivirtaamasta. Vuoden 2014 kuormitusosuudet Ähtävänjoen ainevirtaamista ovat huomattavasti vuoden 2013 tuloksia suurempia, mikä on seurausta vuoden 2014 tarkasteltavien kuukausien pienistä virtaamista sekä flotaation osalta aiempaa korkeammista raudan pitoisuuksista. Vuoden 2014 kuormituslaskelmissa käytettyjen kuukausien virtaamat Ähtävänjoessa olivat 5,4 12,7 m 3 /s. Liitteessä 3 ovat ohjelmat vuoden 2014 huhti-, kesä-, elo- ja lokakuun näytteenottokerroilta. Liitteessä 4 ovat viralliset tutkimustodistukset. 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Hiekka- ja hiilisuodattimien vesien vaikutukset Ähtävänjoen laatuun on todettu vain vähäisiksi, eikä vesien johtamisesta koeta aiheutuvan vaaraa jokivedelle tai sen eliöstölle. Aluehallintoviraston antaman päätöksen mukaan vesistöön johdettavien Hiekka- ja hiilisuodattimien vesien ph tulee olla välillä 6-9, mikä on vesilaitoksella toteutetun tarkkailun perusteella toteutettavissa. Jokiveden sisältämä luontainen rautapitoisuus on pieni. Ähtävänjokea kuormittaa käytännössä ainoastaan flotaation veden sisältämä rauta, joka on peräisin prosessiin syötettävästä rautasuolakemikaalista (PIX-322). Vuosien tuloksista voidaan todeta että PIX:n sisältämän raudan ja jokeen johdettavan rautakuormituksen yhteneväisyys on osoittanut näytteenottojärjestelyjen antavat riittävän luotettavan kuvan kuormituksesta ja näytteenottoa voidaan jatkaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa. 8

9 Loppuvuoden 2014 poikkeavien tulosten seurauksena näytteenoton järjestelyjä tulee laitoksella tarkastella uudelleen, siten että näytteenoton toteutuksella voidaan vastaisuudessa varmistaa näytteenoton sujuvuus sekä näytteen edustavuus. Aluehallintoviraston antaman päätöksen mukaisesti (Dnro LSSAVI/171/04.08/2010) Åminnen vesilaitoksen flotaatiolietteet on johdettava Pietarsaaren jätevedenpuhdistamolle vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällöin myös vesilaitoksen suurin kuormittava tekijä, flotaation rauta, ei enää vaikuta Ähtävänjoen laatuun. 9

10 Lähteet Aaltonen, E-K. Åminnen vesilaitoksen flotaation ja suodattimien vesien vaikutusten selvityssuunnitelma ja tarkkailuohjelma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Åminnen vesilaitoksen ympäristölupapäätös LSSAVI/ /2010. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Åminnen vesilaitoksen voimassaolevan ympäristöluvan lupaehtojen muuttaminen LSSAVI/183/04.08/2012. Liitteet Liite 1. Saadut tulokset ja kuormitukset - exel-taulukko Liite 2. Rautasuola kemikaalin (PIX-322) rautakuormitus (kg/kk) Liite 3. Huuhteluohjelmat , , , Liite 4. Tutkimustodistukset Liite 5. Työselostus ph:n mittaus hiekkasuodattimen vedestä ja laimennustestit 10

11 Liite 1.1 KUORMITUSLASKUT Ähtävänjoen keskivirtaama 12,7 m3/s Haihdutusjäännös / kuiva aine Raakavesi Pitoisuus pitoisuus (mg/l) (mg/l) huhtikuu 2014 huhtikuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg kuiva aine / Jokeen kg /kk laitoksen kuiva aine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio 1 700,0 80,0 25, , ,60 Hiekka 190,0 80, , ,10 Hiili 140,0 80, , ,02 Yhteensä % 0,72 Hehkutushäviö Raakavesi Pitoisuus pitoisuus (mg/l) (mg/l) huhtikuu 2014 huhtikuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg org.aine / Jokeen kg /kk laitoksen org.aine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio 690, , , ,48 Hiekka 61, , ,06 Hiili 38, , ,01 Yhteensä % 0,55 Rauta Raakavesi Pitoisuus pitoisuus (mg/l) (mg/l) huhtikuu 2014 huhtikuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg rauta / Jokeen kg /kk laitoksen rauta kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio 550,0 2,8 25, , , ,57 Hiekka 3,0 2, , ,04 Hiili 3,0 2, ,83 0,4 11 0, ,01 Yhteensä % 5,62

12 Liite 1.2 KUORMITUSLASKUT Ähtävänjoen keskivirtaama 5,9 m3/s Haihdutusjäännös / kuiva aine Pitoisuus (mg/l) kesäkuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) kesäkuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg kuiva aine / Jokeen kg /kk laitoksen kuivaaine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , ,47 Hiekka , ,38 Hiili , ,08 Yhteensä % 3,93 Hehkutushäviö Pitoisuus (mg/l) kesäkuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) kesäkuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg org.aine / Jokeen kg /kk laitoksen org.aine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , ,17 Hiekka , ,22 Hiili , ,054 Yhteensä % 4,44 Rauta Pitoisuus (mg/l) kesäkuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) kesäkuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg rauta / Jokeen kg /kk laitoksen rauta kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , ,7 Hiekka 17, , ,61 Hiili 1, ,8 0,2 4 0, ,03 Yhteensä % 48,3

13 Liite 1.3 KUORMITUSLASKUT Ähtävänjoen keskivirtaama 5,4 m3/s *) Analyysien viiveaika ylittyi raudan osalta. Pitoisuus (mg/l) elokuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) elokuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk Haihdutusjäännös / kuiva aine lkm. / d kg kuiva aine / Jokeen kg /kk laitoksen kuivaaine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , , ,57 Hiekka , , ,30 Hiili , , ,06 Yhteensä % 3,93 Hehkutushäviö Pitoisuus (mg/l) elokuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) elokuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg org.aine / Jokeen kg /kk laitoksen org.aine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , , ,78 Hiekka ,7 62 2, ,12 Hiili ,7 25 0, ,027 Yhteensä % 2,92 Rauta * Pitoisuus (mg/l) elokuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) elokuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg rauta / Jokeen kg /kk laitoksen rauta kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , , ,5 Hiekka ,7 62 2, ,17 Hiili ,7 25 0,8 0,3 7 0, ,05 Yhteensä % 80,7

14 Liite 1.4 KUORMITUSLASKUT Ähtävänjoen keskivirtaama 8 m3/s Pitoisuus (mg/l) lokakuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) lokakuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk Haihdutusjäännös / kuiva aine lkm. / d kg kuiva aine / Jokeen kg /kk laitoksen kuivaaine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , ,38 Hiekka 285, , ,18 Hiili , ,03 Yhteensä % 1,59 Hehkutushäviö Pitoisuus (mg/l) lokakuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) lokakuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg org.aine / Jokeen kg /kk laitoksen org.aine kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio , ,36 Hiekka 51, , ,08 Hiili , ,018 Yhteensä % 1,46 Rauta * Pitoisuus (mg/l) lokakuu 2014 Raakavesi pitoisuus (mg/l) lokakuu 2014 Vesimäärä (m3) / lkm. / kk lkm. / d kg rauta / Jokeen kg /kk laitoksen rauta kuormituksesta Joen ainevirtaama (kg/kk) jokikuormasta Flotaatio 980 0, , ,3 Hiekka 19 0, , ,29 Hiili 1,4 0, ,8 0,2 5 0, ,03 Yhteensä % 47,6

15 Liite 2 Rautasuolakemikaalin (PIX 322) sisältämä rauta (kg/kk) Pvm. Rautasuola (kg/m3) raakavettä Raakavesimäärä (m3/kk) PIX:n painoprosentti Laskennallinen: jokeen PIX:n sisältämää rautaa (kg/kk) Mitattu Fe kg/kk Huhtikuu 0, , Kesäkuu 0, , Elokuu 0, , Lokakuu 0, ,

16 Liite 3.1 Huuhteluohjelma ja muut vaikuttajat näytteenoton yhteydessä Päivämäärä Raakaveden Vesianalyysit Lämpötila 9,2 C Raakaveden määrä 311 m 3 /h Väri 110 Pt Rautasuolan määrä 139 g/m 3 ph 6,3 ph Etukalkin määrä 28,8 g/m 3 Sähkönjohtavuus 7,0 ms/m Välikalkin määrä 24,4 g/m 3 Sameus 4,20 FTU Hiilidioksidin määrä 22,3 g/m 3 KMnO4 luku 64,0 mg/l Al ug/l Fe ug/l Mn ug/l NH 4 0,03 mg/l NO 3 5,28 mg/l N 1,22 mg/l P mg/l Hiekkasuod Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesi 1 9:49 9: ,7 Lisäp. Käynnistys. Vesi 1 9:51 9: ,1 Vesi 2 10:05 10: ,6 Lisäp. Käynnistys. Vesi 2 10:07 10: ,2 Vesi yht Hiilisuodat Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesi 1 9:00 9: ,4 Lisäp. Käynnistys. Vesi 1 9:01 9: ,0 Vesi yht Aika Virtaama Vesimäärä Huom. Flotaation [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Flotaatio 1 8:37 8: ,5 13,0 Flotaatio 2 8:43 8: ,5 13,0 Huomautukset 10 25,9 joka toinen tunti Hiekka ja hiilisuodattimen n yhteydessä lasketaan mukaan nousuaika koska se on sama vesimäärä jotka päästetään viemäriin n lopussa pinnan laskemisen takia. Flotaation vähennetty 1 min jokaisesta nousuajan syystä. Hiekkasuodattimen huuteluveden ph oli 7,8.

17 Liite 3.2 Huuhteluohjelma ja muut vaikuttajat näytteenoton yhteydessä Päivämäärä Raakaveden Vesianalyysit Lämpötila 16,1 C Raakaveden määrä 340 m 3 /h Väri 110 Pt Rautasuolan määrä 153 g/m 3 ph 6,9 ph Etukalkin määrä 31,0 g/m 3 Sähkönjohtavuus 5,9 ms/m Välikalkin määrä 32,0 g/m 3 Sameus 4,70 FTU Hiilidioksidin määrä 22 g/m 3 KMnO4 luku 66,4 mg/l Al 76 ug/l Fe 830 ug/l Mn 95 ug/l NH 4 0,00 mg/l NO 3 4,84 mg/l N 1,1 mg/l P mg/l Hiekkasuod Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesi 1 10:25 10: ,8 Lisäp. Käynnistys. Vesi 1 10:27 10: ,3 Vesi 2 10:42 10: ,7 Lisäp. Käynnistys. Vesi 2 10:44 10: ,5 Vesi yht Hiilisuodat Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesi 1 9:50 9: ,3 Lisäp. Käynnistys. Vesi 1 9:52 10: ,0 Vesi yht Aika Virtaama Vesimäärä Huom. Flotaation [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Flotaatio 1 11:27 11: ,2 Flotaatio 2 11:34 11: ,2 Huomautukset 10 28,3 joka toinen tunti Hiekka ja hiilisuodattimen n yhteydessä lasketaan mukaan nousuaika koska se on sama vesimäärä jotka päästetään viemäriin n lopussa pinnan laskemisen takia. Flotaation vähennetty 1 min jokaisesta nousuajan syystä.

18 Liite 3.3 Huuhteluohjelma ja muut vaikuttajat näytteenoton yhteydessä Päivämäärä Raakaveden Vesianalyysit Lämpötila 16,0 C Raakaveden määrä 370 m 3 /h Väri 100 Pt Rautasuolan määrä 140 g/m 3 ph 7,0 ph Etukalkin määrä 26,2 g/m 3 Sähkönjohtavuus ms/m Välikalkin määrä 24,3 g/m 3 Sameus 4,50 FTU Hiilidioksidin määrä 22 g/m 3 KMnO4 luku 58,9 mg/l Al ug/l Fe ug/l Mn ug/l NH 4 0,04 mg/l NO 3 N P mg/l mg/l mg/l Hiekkasuod Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesi 1 10:56 10: ,7 Lisäp. Käynnistys. Vesi 1 10:58 11: ,3 Vesi 2 11:13 11: ,7 Lisäp. Käynnistys. Vesi 2 11:15 11: ,0 Vesi yht Hiilisuodat Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesi 1 10:21 10: ,7 Lisäp. Käynnistys. Vesi 1 10:22 10: ,0 Vesi yht Aika Virtaama Vesimäärä Huom. Flotaation [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Flotaatio 1 11:48 11:53 4, ,9 Flotaatio 2 11:55 12:00 4, ,9 Huomautukset 9 27,8 joka toinen tunti Hiekka ja hiilisuodattimen n yhteydessä lasketaan mukaan nousuaika koska se on sama vesimäärä jotka päästetään viemäriin n lopussa pinnan laskemisen takia. Flotaation vähennetty 1 min jokaisesta nousuajan syystä.

19 Liite 3.4 Huuhteluohjelma ja muut vaikuttajat näytteenoton yhteydessä Päivämäärä Raakaveden Vesianalyysit Lämpötila 4,3 C Raakavede 330 m 3 /h Väri 95 Pt Rautasuola 140 g/m 3 ph 6,5 ph Etukalkin m 33,0 g/m 3 Sähkönjohtavuus 9,7 ms/m Välikalkin m 28,0 g/m 3 Sameus 6,00 FTU Hiilidioksid 22,5 g/m 3 KMnO4 luku 60,2 mg/l Al 326 ug/l Fe 792 ug/l Mn 157 ug/l NH 4 0,27 mg/l NO 3 25,10 mg/l N 5,75 mg/l P 0,063 mg/l Hiekkasuod Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesihuuhte 8:48 8: ,4 Lisäp. Käynnistys. Vesihuuhte 8:43 8: ,3 Vesihuuhte 8:58 9: ,3 Lisäp. Käynnistys. Vesihuuhte 9:00 9: ,7 Vesi yht Hiilisuodat Aika Virtaama Vesimäärä Huom. [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Vesihuuhte 9:39 9: ,7 Lisäp. Käynnistys. Vesihuuhte 9:40 9: ,6 Vesi yht Aika Virtaama Vesimäärä Huom. Flotaation [min] [min] [m 3 /h] [m 3 ] Flotaatio 1 8:12 8:17 4, ,4 Flotaatio 2 8:18 8:24 4, ,4 9 24,8 joka toinen tunti Huomautukset Hiekka ja hiilisuodattimen n yhteydessä lasketaan mukaan nousuaika koska se on sama vesimäärä jotka päästetään viemäriin n lopussa pinnan laskemisen takia. Flotaation vähennetty 1 min jokaisesta nousuajan syystä.

20 Liite 4.1

21 Liite 4.1

22 Liite 4.2

23 Liite 4.2

24 Liite 4.3 Tutkimustodistus (2) Pohjanmaan vesi ja ympäristö oy PL PIETARSAARI Jakelu: Näytetiedot Näyte Vesi Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Valvonta Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite Pietarsaaren veden Åminnen vesilaitoksen flotaation ja suodattimien vedet Analyysi Menetelmä Yksikkö Åminne raakavesi ph, 25 C * SFS-EN ISO Åminne hiekkasuodatin Åminne flotaatio 6,9 8,7 4,1 6, :2012 Haihdutusjäännös SFS 3008:1990 mg/l 64, Hehkutushäviö SFS 3008:1990 mg/l CODMn * SFS 3036:1981 mg/l 15 5, ,7 Rauta, Fe Rauta, Fe 1) SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1) SFS-EN ISO :05 modif Åminne hiilisuodatin µg/l µg/l *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. 1)=Näyte analysoitu Nab Labs Oy, Jyväskylä, akkr. T142 (FINAS) Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu Espoo VAT no. FI

25 Liite 4.3 Tutkimustodistus (2) Mittausepävarmuustiedot Analyysi Menetelmä Yksikkö ph, 25 C SFS-EN ISO 10523:2012 ± 0,2 ± 0,2 ± 0,2 ± 0,2 Haihdutusjäännös SFS 3008:1990 mg/l Hehkutushäviö SFS 3008:1990 mg/l CODMn SFS 3036:1981 mg/l ± 10% ± 10% ± 10% ± 0,4 Rauta, Fe SFS-EN ISO µg/l 11885:09 ± 15% ± 15% ± 15% modif. Rauta, Fe SFS-EN ISO µg/l :05 ± 10% modif. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu Espoo VAT no. FI

26 Liite 4.4 Tutkimustodistus KORVAAVA 1(2) Pohjanmaan vesi ja ympäristö oy PL PIETARSAARI Näytetiedot Näyte Vesi Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Tutkimuspyyntö Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite Analyysi Menetelmä Yksikkö Pietarsaaren vesi/åminne raakavesi ph, 25 C * SFS-EN ISO 10523: Pietarsaaren vesi/åminne hiekkasuodati n Pietarsaaren vesi/åminne flotaatio 7,3 8,6 4,8 7,6 Haihdutusjäännös SFS 3008:1990 mg/l Hehkutushäviö SFS 3008:1990 mg/l CODMn * SFS 3036:1981 mg/l 14 6, ,7 Rauta, Fe * 1) SFS-EN ISO :05 modif Pietarsaaren vesi/åminne hiilisuodatin µg/l *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. 1)=Näyte analysoitu Nab Labs Oy, Jyväskylä, akkr. T142 (FINAS) Tämä korvaa päivätyn raportin, jossa näytteen haihdutusjäännös tulos oli virheellisesti kirjattu. Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti Puh Jakelu jan.snellman@jakobstad.fi; pohjanmaa@vesiensuojelu.fi joni.virtanen@vesiensuojelu.fi Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu Espoo VAT no. FI

27 Liite 4.4 Tutkimustodistus KORVAAVA 2(2) Mittausepävarmuustiedot Analyysi Menetelmä Yksikkö ph, 25 C SFS-EN ISO ± 0,2 ± 0,2 ± 0,2 ± 0, :2012 SFS 3008:1990 mg/l SFS 3008:1990 mg/l Haihdutusjäännös Hehkutushäviö CODMn SFS 3036:1981 mg/l ± 10% ± 10% ± 10% ± 0,4 Rauta, Fe µg/l ± 10% ± 10% ± 10% ± 10% SFS-EN ISO :05 modif. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu Espoo VAT no. FI

28 Liite 5 RAPPORT Kontroll av ph från sandfilter spolvatten Plats: Jakobstads Vatten, Åminne vattenverk, Härövägen 231, BENNÄS Provtagning utförd av Jan Snellman, driftsingenjör Tidpunkt för provtagning: måndag kl. 10:07 och tisdag kl. 8:16. Provtagning utfördes så att vi hade en 50 liters såv för samlingsprov dit vi pumpade vatten med en dränkpump från sandfiltrets ovansida under spolningen. Pumpen avstannades under luftspolning. Bild 1. ph mätning av samlingsprov från sandfilter 3. Bild 2. ph i slutet av spolningen. Sandfilterspolningen börjar med 2 min nivåhöjning (start av 2 andra pumpar, flöde under denna tidpunkt är ca 550 m3/h), och sedan 4 min vattenspolning med alla 3 pumpar (1100 m3/h). Efter detta följer spolning med luft i 8 min, varefter vattenspolning igen utförs min med samma flöden som tidigare. Totala spolvattenmängden var 235 m3. Mätning av ph registrerades under hela spolningen och även samlingsprovet mättes i laboratorium med laboratorie mätare. Skillnaden på mätningarna mellan olika mätare var 0,03 ph, vilket framgår i bilagan. Bild 3. Spolning av sandfilter i början. Bild 4. Spolning nästan klar, vit sand syns bra igenom.

29 Liite 5 Resultat och bedömning: - Båda dagarna uppmättes sandfiltrens ph från samlingsprovet i laboratoriet efter spolningen till ph 7,46 resp. ph 7,43. - Sandfilter har ett ph före spolning omkring ph 9,0 och spolvatten har ph mellan 6,7 7,0. - Järnhalten i samlingsprovet från tisdag uppmättes till 19,64 mg/l. Sedimenteringstest visade att följande dag var järnhalten 2,81 mg/l från det övre skiktet. Järnet verkar sedimentera väldigt långsamt vid detta ph (7,5). - Utspädningstest av spolningsvatten med råvatten visade att ph i verkligheten är något högre än teoretiskt uträknade men mätningar beror i viss del på att det kan finnas olöst kalk i vattnet som vid stigande temperatur höjer ph. Spolvatten innehåller också koldioxid som vid stigande temperatur kan avdunsta ur vattnet, vilket också kan medföra en viss ph stegring. - Utspädning av spolvatten från vattenverket är i storleksordningen 1/122 om man räknar att spolvattenflödet bromsas upp då det rinner genom spolvattenbassängen, och i dagsläget rinner ut i ån under ca 30 min. Vattenflödet i ån under samma tid skulle enligt medelflödet på 16 m 3 /s vara ca m 3. Utspädningen skulle då vara 235 m 3 / m 3, dvs. 1/122 och ph skulle höjas med ca 0,01 ph. Jan Snellman, driftsingenjör Åminne vattenverk den 13 december 2012

30 Liite 5 Provtagning av spolvatten för bestämning av ph Sandfilter 3, spolning 4 min vatten, 10 min luft, 7 min vatten Spolning startar kl. 10:07 Tid ph 10:07 8,79 Första vattenspolning startar 10:08 10:09 8,75 10:10 8,73 10:11 8,66 10:12 8,62 Första vattenspolning slutar 10:13 Luftspolning startar 10:14 10:15 10:16 10:17 10:18 10:19 10:20 10:21 Luftspolning slut 10:22 8,35 Andra vattenspolning startar 10:23 8,32 10:24 8,28 10:25 8,22 10:26 8,13 10:27 8,11 10:28 8,09 10:29 8,03 10:30 7,99 Andra vattenspolning klar 10:31 10:32 7,89 Mätning vid fyllning av provtagningsflaskor 10:33 10:34 10:35 10:36 10:37 10:38 10:39 10:40 10:41 10:42 10:43 10:44 7,49 Sension 1 mätning i lab 10:45 7,46 Metrohm mätning i lab

31 Liite 5 9 spolvatten ph från sandfilter 3, kl. 10:07, måndag ,5 8 7,5 ph 7 6,5 Sista två mätningar i laboratorium min m3/h m3 Summa Spolvattenmängd vatten vatten luft 10 vatten vatten m3 Utspädningstest med avseende på ph Råvatten ph 6,2, spolvatten ph 7,5. ph Teoretiskt Uppmätt Diff 1/10 spolvatten från sandfilter 7,5 9/10 råvatten 6,2 6,33 6,55-0,22 1/5 spolvatten från sandfilter 7,5 4/5 råvatten 6,2 6,46 6,58-0,12 1/2 spolvatten från sandfilter 7,5 1/2 råvatten 6,2 6,85 6,95-0,10 1/122 spolvatten från sandfilter 7,5 121/122 råvatten 6,2 6,21 I normala fall spolas vatten ut från sandfilter via spolvattenbassängen under ca 30 min. Flödet i Esse å är i medel 16 m3/s. Under 30 min flyter m3 vatten förbi vattenverket, utspädningen 235/28800 är 1/122.

32 Liite 5 Provtagning av spolvatten för bestämning av ph Sandfilter 3, spolning 4 min vatten, 10 min luft, 7 min vatten Spolning startar kl.8:16 Tid ph 08:16 8,80 Första vattenspolning startar 08:17 8,78 08:18 8,75 08:19 8,76 08:20 8,72 08:21 8,70 Första vattenspolning slutar 08:22 Luftspolning startar 08:23 08:24 08:25 08:26 08:27 8,52 08:28 08:29 08:30 Luftspolning slut 08:31 8,49 Andra vattenspolning startar 08:32 8,39 08:33 8,32 08:34 8,26 08:35 8,20 08:36 8,16 08:37 8,08 08:38 8,03 08:39 7,94 Andra vattenspolning klar 08:40 08:41 7,90 Mätning vid fyllning av provtagningsflaskor 08:42 08:43 08:44 08:45 08:46 08:47 7,43 Metrohm labbmätning

33 Liite 5 9,00 spolvatten ph från sandfilter 3, kl. 8:16, tisdag ,50 8,00 7,50 ph 7,00 6,50 08:16 08:17 08:18 08:19 08:20 08:21 08:22 08:23 08:24 08:25 08:26 08:27 08:28 08:29 08:30 08:31 08:32 08:33 08:34 08:35 08:36 08:37 08:38 08:39 08:40 08:41 08:42 08:43 08:44 08:45 08:46 08:47 Sista mätning i laboratorium Utspädningstest med avseende på ph Råvatten ph 6,2, spolvatten ph 7,5. ph Teoretiskt Uppmätt Diff 1/10 spolvatten från sandfilter 7,43 9/10 råvatten 6,2 6,32 6,44-0,117 1/5 spolvatten från sandfilter 7,43 4/5 råvatten 6,2 1/2 spolvatten från sandfilter 7,43 1/2 råvatten 6,2 1/122 spolvatten från sandfilter 7,43 121/122 råvatten 6,2 6,45 6,6-0,154 6,82 6,98-0,17 6,21 Under spolningen uppmättes ph efter första vattenspolningen till ph 8,49 och efter båda vattenspolningarna ph 7,43. Spolvattnet har ett ph på 6,9.