Turussa juhlittiin Untoa 4

Transkriptio

1 EV ELÄMÄ JA VALO Romanilähetyslehti 7, Vapaakirkossa tehdään työtä Rakkaudesta romaneihin 10 Lahdessa järjestettiin Virkistymispäivä vanhuksille 16 Kokemukseni Elämä ja Valo ry:n rakentumipäiviltä 29 Turussa juhlittiin Untoa 4

2 EV ELÄMÄ JA VALO ELÄMÄ JA VALO Kristillinen romanityön lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 47. vuosikerta Julkaisija Elämä ja Valo ry. Välimäenkatu Nokia Puh info@elamajavalo.fi Päätoimittaja Tino Grönfors Puh info@elamajavalo.fi Toimitussihteeri Rainer Lindeman Puh rainer.lindeman@gmail.com Toimituskunta Susanna Hedman Henry Lindgren Maruska Lindeman Tuula Baltzar Tino Grönfors Julkaisumateriaali Elämä ja Valo -lehti Välimäenkatu Nokia info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset Nordea Tilaushinnat Kestotilaus 25,00/vuosi (Suomi ja Pohjoismaat) Kestotilaus 30,00/vuosi (muut maat) Vuositilaus 27,00/4 nroa (Suomi ja Pohjoismaat) Vuositilaus 32,00/4 nroa (muut maat) Lahjatilaus 25,00/4 nroa (Suomi ja Pohjoismaat) Lahjatilaus 30,00/4 nroa (muut maat) Layout Rainer Lindeman Paino PK-Paino Oy, Tampere Kannen kuva Rainer Lindeman: Unto Kemliniä olivat juhlistamassa monien muiden mukana myös Viljo Lindeman (vas.) ja Väinö Lindberg. ISSN X Sisältö Pääkirjoitus Suomeksi ja romanikielellä Turussa juhlittiin 70-vuotiasta Unto Kemliniä. Turun romanit järjestivät Kemlinien kiitosjuhlan Oletko kuullut? Uskoontulon ABCD Rakkaudesta romaneihin Vapaakirkon romanityön tärkeä tavoite on innostaa paikallisseurakuntia ottamaan romanit huomioon työssään. Kumpaan joukkoon kuulut? Sanoma koko Suomen kansalle. Lammas ei saa unta Joulun ajan kertomus lapsille. Lahdessa järjestettiin virkistyspäivä vanhuksille Mahdollisuus muutokseen! Järvenpään Vapaaseurakunnan romanipäivä. Kemijärvellä löydettiin uusi suunta ja toivo elämään järjestettiin Kemijärven helluntaiseurakunnassa romanipäivät. Alun perin tarkoitus oli pitää romanileiri, joka kuitenkin tilojen puutteen vuoksi muotoutui romanipäiviksi. Näkyä jakamassa Matkaterveisiä Latvian matkalta Kokemukseni Elämä ja Valo ry:n rakentumipäiviltä Jouluevankeliumi Romanikielellä Jouluyö, juhlayö Laulu suomeksi ja romanikielellä Järjestön infopalsta Rakentumispäivillä osallistujat halusivat Janne Harjukosken johdolla siunata Elämä ja Valo ry:n hallituksen jäseniä. Minä tulin sinua varten... Me avjom tukko khaal Taas käymme kohden sitä aikaa vuo-panndesta jolloin juhlista jaloin on saapu- koni fendide juula aavela daari Pot- ame džaha naalal douva tiija, kai massa tänne Pohjolaan. Joulu juhlana nosko them. Juulako tiija biȟila meen kutsuu meitä hiljentymään tuon vanhan, mutta tuoreen sanoman äärelle; boodosko naalal: Boliboske hin födda- te aaȟȟen štil douva phurano bi džiido maailmalle on syntynyt vapahtaja! Tämä sanoma on tuonut valon ja toivon koko ihmiskunnalle. ta ȟaagiba ȟilo komujengo diilo Phiriboskiiro! Dauva boodos hin anjas jang hleȟta. Joulun aika on monelle hyvä tilaisuus tavata sukulaisia, viettää aikaa ystävien kanssa tai hiljentyä arjen kiireistä olemaan hetki yhdessä. Joulu toimiikin usein yhdistävänä ja kokoavana juhlana. Monelle joulu saattaa kuitenkin olla myös kipeää aikaa. On sanottu, että yksinäisillä ihmisillä vuoden raskainta aikaa on juuri joulunaika, kun muut juhlivat läheistensä kanssa ja itse viettää joulua yksin. Samoin jouluna ikävä poisnukkuneita läheisiä kohtaan on varmasti suurimmillaan. Joulu on aikaa, jota vietetään monenlaisissa ihmiselämän tunteissa. Kaiken keskellä on hyvä pysähtyä ajattelemaan, mitä joulun sanoma julistaa juuri minun elämääni ja minun jouluuni. Voiko sanoma Jumalan rakkaudesta koskettaa meitä kaikkia, meidän erilaisissa jouluissamme? Eräässä joululaulussa kerrotaan, kuinka Jeesus tuli juuri sinua varten, joka vietät joulua surun ja ikävän keskellä. Joulun sanoman suuruus onkin juuri siinä, että se on henkilökohtainen sanoma meille jokaiselle, Jeesus saapui tänne sinua ja minua varten! Jeesus on saapunut maailman tuomaan valoa juuri sinun elämääsi, sen sanoman voi omistaa meistä jokainen, oman joulumme keskellä. Soikoon tämän joulusi keskellä sanat Jeesuksen sydämeltä: Minä tulin sinua varten! Tino Grönfors Tino Grönfors päätoimittaja Juulako tiija hin tšiȟko fanuba te dikken naarti, te aaȟȟen tšetanes maalensa ta aaȟȟen stil besko tiija tšetanes, sakko diivesko ȟastibosta. Juula hin ofti tšetanibosko ta samlibosko juula. Bi hin komuja, koonenge juulako tiija hin drouvo tiija. Hin phenlo, te kokare komujenge bereȟȟesko koni drouvide tiija hin juulako tiija, vaure aaȟȟena neerune komujensa, bi kokaro komunis rikkila lesko juula kokares. Niina juulako tiija komujen hin koni drouvide ȟaaniba dola neerune komujen, koonen hin muule. Saaro ȟastibosko maȟkar hin tšiȟko te stanuven te tenkaven, so juulako boodos horttas rakkila mango dživiboske ta mango juulake. Lenako boodos Deevelesko kamlibosta tšalaven meen saaren, aro amengo froȟlaaga juulaha? Iek juulako džambiba rakkila, sar Jesus aulo tukko khaal, koon rikkaveha juula maȟkar mulaniba ta ȟaaniba. Juulako boodosko baariba hin horttas doi, te douva hin boodos horttas menge saarenge, Jesus aulo daari tukko ta mango khaal! Jesus hin aulo aro boliba te aanel jang tukko dživiboske, douva boodos ame saare laha te iegaven maȟkar iega juulaha. Mo aka juula tukke phunjuvel laave Jesusesko džibenesta: Me avjom tukko khaal! risiba/käännös: Tuula Åkerlund PÄÄKIRJOITUS

3 Turussa juhlittiin 70-vuotiasta Unto Kemliniä. Tule yli Makedonian ja auta meitä! Turun helluntaiseurakunnassa saimme juhlia rakkaan veljemme ja työtoverin Unto Kemlinin 70-vuotis syntymäpäivää. Tilaisuus oli samalla kiitosjuhla koko Teksti: Kyösti Lindeman Valokuvat: Rainer Lindeman 4 Kemlinin perheelle Turun romaneiden järjestämänä. 5

4 Juhla järjestettiin miehelle, jonka sydämelle on laskettu aito rakkaus, tuska ja hätä romanikansasta. Työ romaneiden parissa on ollut kestävää ja sydämellä tehtyä. Se on ollut ruohonjuuritasolla kohtaamista elämän arjen keskellä romanikodeissa, sairaaloissa ja kaikkialla, jossa Unto on kaaleita kohdannut luvulla työ lähti liikkeelle. Työ on ollut hedelmällistä ja herätyksiäkin on koettu. Niiden sato on näkyvissä tänään silmiemme edessä. Suuri joukko kaaleita tuli juhlistamaan Untoa ja Terttua ja heidän koko perhettä. Monien puheenvuoroista tuli esille kuinka Unto on tärkeä ihminen. Aitous ja sydämen lämpö on välittynyt hänen elämästään. Unto on tehnyt työtä koko sydämellään Turun kaaleiden kohdalla. Monet kertoivat, kuinka Unton kanssa on ollut hyvä tehdä työtä yhdessä. Veljesyhteys on ollut mutkatonta, rehellistä ja aitoa. Romaneista koottu kuoro ilahdutti juhlivaa kansaa Raija Udin johdolla. Tervehdyksen juhlaan toi Turun helluntaiseurakunnan pastori Taisto Toivola. Seurakunta lahjoitti Untolle 70 ruusua. Elämä ja Valo -järjestö muisti Untoa kukkasilla ja kauniilla muisto lautasella. Saimme kuulla myös Unton sekä hänen lastensa ja omaisten puheenvuoroja. Puheista heijastui kunnioitus ja sellainen syvä yhteys, joka Untolla on perheensä keskellä. Unto toi suuren kiitoksen puolisostaan Tertusta, joka on ollut Jumalan antama tuki ja turva. Sanojen läpi välittyi syvä kunnioitus ja lämpö heidän välillään. Ja näin se tulisi olla, työ lähtee perheen ja kodin keskeltä. Se mikä minua jäin erityisesti siunaamaan ja puhuttelemaan nuorempana työntekijänä, oli se syvä voimallinen näky ja kestävyys kutsumustyöhön. Tuntien oman heimoni, Untolle aina ei ole tullut pelkästään kiitosta eikä ruusuja. Kaikesta huolimatta Unto on jaksanut nähdä kentän rakastaen, sydämellään antautunut työtä tekemään. Unton elämässä ja työssä tulevat näkyviin kuuliaisuus, uskollisuus, nöyryys ja vaatimattomuus tulevat näkyviin. Mies, joka on 50 vuotta kantanut näkyä ja rakastanut tätä kansaa, sanoi minulle ennen juhlaohjelman alkua, että kunnia ja kiitos kaikesta kuuluu Jumalalle. Unto, olet Jumalan mies. Me siunaamme Unto sinua ja koko perhettäsi. Kiitos kaikesta, Kyösti Lindeman Juhlatilaisuuden juonsi Kyösti Lindeman. Henry Zitron (vas.) ja Rainer Lindeman toivat Elämä ja Valo ry:n tervehdyksen. Romanikuoro esitti koskettavia ja reippaita lauluja johtajanaan Raija Udd. 6 Turun helluntaiseurakunnan johtaja Taisto Toivola tervehti päivänsankaria ja luovutti Untolle seurakunnan puolesta 70 ruusua. Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan... 7

5 Oletko kuullut? Tuttu kysymys, eikö vaan? Mihin otsikon kysymys perustuu? Se perustuu siihen, että jossain tai jollekin on tapahtunut jotain mikä pysäyttää oletko kuullut mitä on tapahtunut? Näinhän me reagoimme. Valitettavan usein oletko kuullut kysymys saa siivet ja tapahtuneesta tulee juorujen aihe. Näin ei saisi olla veljeni, tai siskoni. Jaakobin kirjeen 3. luvussa puhutaan kielen voimasta. Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se voi sytyttää! Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä. (Jk 3:5-6). Ihmisinä me olemme erilaisia ja reagoimme ympärillämme olevaan hyvin eri tavoin. Se mikä kiinnostaa toista, ei aikaansaa toisessa minkäänlaista kommentointitarvetta. Puhumattakaan, että oletko kuullut kysymystä olisi tarvetta jatkaa. Yhteisöllisyyden tarkoitus ei ole lakaista virheitä maton alle, eikä tehdä esimerkiksi uskovan lankeemusta mitättömäksi, mutta tarkoitus ei myöskään saa olla langenneen lynkkaaminen oletko kuullut juoruilun muodossa. Seurakuntaelämässä tämä tulee ottaa huomioon erityisellä tavalla. Jaakobin kirjeen 3. luku jatkaa jakeesta 9. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja, samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla veljeni. (Jk 3: 9-10). Elämme syntiin langenneen ihmisen elämää jokainen. Jeesukseen uskova saa elää Jumalan armosta syntinsä anteeksi saaneena, mutta vanha Aatami ja Eeva on meissä kiinni elämämme loppuun asti. Sen vuoksi on vaarallista saastuttaa Pyhän Hengen temppeliä kielen, vaikkakin niin voimakkaan aseen, välityksellä. Matka omaan itseen on lyhin, mutta itsekkyytemme vuoksi kaikkein pisin. Miksi siis pidentää tuota matkaa oletko kuullut juoruilla? Miltä tuntuisi silloin, kun syyttävä sormi suuntautuisi omiin tekemisiin? Hyvältäkö tuntuisi olla juorujen kohde? Tuskin kukaan haluaisi alas painettuna lisätaakkaa. Se, mitä voimme tehdä kaikissa tilanteissa on esirukous. Olkoonpa kysymys millaisesta asiasta tahansa. Esirukoustuki ja rinnalla kulkeminen on tärkeintä, jotta langennutkin voisi parannuksen tehneenä nousta jälleen palvelemaan elävää Jumalaa. Kari J. Heinonen A Tunnusta tarvitsevasi Jeesusta. Kukaan ei tule Taivaallisen Isän luo muutoin kuin Jeesuksen kautta. Hän kuoli sovittaakseen syntisi. Hän nousi kuolleista ja elää ollakseen aina Sinun Vapahtajasi. B Tunnusta rikkomuksesi Jumalalle Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan tahdon ja elää erossa Hänestä. Jeesukseen uskova voi pelotta tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa, sillä Jeesus on syntisten ystävä. Voit rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: Taivaallinen Isä. Tiedän, että olen rikkonut Sinua vastaan ja poikennut Sinun tahdostasi. Uskon, että Jeesus on kuollut minun puolestani ja että Hän sovitti minun syntini. Tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja kääntyä Hänen avullaan synneistäni. Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. Aamen. C Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Uskoontulo ei ole tunteen, vaan uskon asia. Sinulla on lupa ja etuoikeus tunnustaa uskosi.raamattu sanoo: Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, olet pelastuva. D Tutustu Raamattuun ja toisiin uskoviin Lue Raamattua ja opettele henkilökohtaisesti tuntemaan, millainen Jeesus todella on ja mitä Hän sanoo. Etsi ystäviä, joiden kanssa voit jakaa löytösi. Taivaallinen Isä tahtoo, että Hänen lapsensa löytävät itselleen hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua. Saatat kuulla monia mielipiteitä ja eri näkemyksiä seurakunnista, kasteesta ja muista kysymyksistä, mutta älä unohda, että Sinulla on aina mahdollisuus tutkia asioita omasta Raamatustasi. 8 9

6 Vapaakirkossa tehdään romanityötä Rakkaudesta romaneihin - Tällaisilla juhlilla on mukava olla, sanovat tytöt yhteen ääneen. Vapaakirkon romanityön tärkeä tavoite on innostaa paikallisseurakuntia ottamaan romanit huomioon työssään. Väliajalla on aikaa poseerata kameralle. Forssan romanipäivillä Jumalan Sanaa oli julistamassa tamperelainen Allan Palm. Väkeä seurakuntien romanipäivillä on aina runsaasti. Vapaakirkon romanitoimikunta, jossa on sekä romani- että valkolaisjäseniä, järjestää kuukausittaisia romanikokouksia eri seurakunnissa. Yleensä mennään sellaisille paikkakunnille, joissa ei vielä ole vahvaa romanityötä. Samalla kun rohkaistaan paikallisseurakuntaa työhön, järjestetään yhdessä heidän kanssaan romanijuhlat. Tilaa paikallisseurakunnissa Työn tavoitteena ei ole perustaa romaniryhmittymiä, vaan tehdä romaneille tilaa paikallisseurakuntien elämässä. Tämä toteutuukin monissa seurakunnissa. Joissain seurakunnissa on romaneja myös vastuutehtävissä, kuten työntekijänä tai vanhimmistossa ja puheenjohtajinakin. Valtakunnallisia romanitapahtumia, kuten perheleirejä, pyritään järjestämään resurssien mukaan. Rakkaus romaneihin syntyi jo alussa Jo herätysliikkeemme alkuaikoina silloiset vapaakirkolliset uskovat saivat erityisen rakkauden ja halun voittaa romaneja Kristukselle. Rakkaus Herraan avasi silmät näkemään romanit ihmisinä, joita Jeesus rakastaa. Ajatus ihmisten tasaarvoisuudesta ei tuohon aikaan ollut itsestäänselvyys kaikille, ei edes papeille. Romanityö on ollut Suomessa hyvin vahvasti kristittyjen yhteistä. Herätysliikkeillä ja kirkoilla on ollut oma työnsä, mutta aina siihen on sisältynyt kristittyjen yhteys. Noin sadan vuoden ajan olemme antaneet tähän työhön oman panoksemme, välillä innokkaasti ja välillä rauhallisemmin. Kirkkomme keskuudessa on ollut monia, jotka ovat merkittävällä tavalla olleet mukana romanityössä: Oskari Jalkio, Eeli ja William Jokinen, Usko Piikkilä, Juhani Eriksson ja suuri määrä muita entisiä ja nykyisiä uskovia

7 Ylitetään ja kaadetaan aitoja! Haluamme kristittyinä kaataa ja ylittää niitä aitoja, joita tämä maailma on täynnä. Syntyperä ei ole ihmisen omassa valinnassa, emmekä voi valita ihonväriämme. Äidinkieli on vanhemmilta saatu lahja ja monet kulttuuriimme liittyvät tavat ovat meille suotuja arvoja. Romanikansa, joka monella tapaa näkyy suomalaisessa katukuvassa, on meille uskottu mahdollisuus viedä evankeliumia eteenpäin. Haluamme jättää sivuun itsekkyyden, ennakkoluulot ja olettamukset ja nähdä ihmisen. Tämä evankeliumin asenne ei aina tahdo ensi yrittämällä kasvaa kauneimpaan kukkaan, mutta siihen kuitenkin pyrimme. Emme halua tehdä romaneista valkolaisia vaan, että he Jumalan luomina sisarina ja veljinämme löytäisivät pelastuksen. Usko Jeesukseen auttaa myös ajallisten asioiden tasapainottamisessa. Vapaakirkon romanityöryhmän puolesta, Ilmo Lappalainen, puheenjohtaja Kuvassa Vapaakirkon romanityöryhmän puneenjohtaja Ilmo Lappalainen (vas.) yhdessä eläkkeellä olevan Vapaakirkon kirkkokuntajohtaja Olavi Rintalan kanssa. Koko Suomen kansalle! Kumpaan joukkoon kuulut? O n viisi tyhmää ja viisi viisasta neitsyttä. Jumalan pelkoa ei enää ole valtaväestössä, eikä romanikansan keskellä, koska meillä on liian hyvät olosuhteet. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä. (Ps.103: 17-18) R iviuskovaisen ja seurakunnan johtojäsenen Jumala haluaa viedä uskossa palavampaan uskoon, jotta Hän voisi heitä käyttää ja antaa armolahjoja runsaampaa käyttöä varten. Hän kehottaa meitä elopellolle. Silloin Herran enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta; ja hän näki, että pensas paloi ilmitulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut. Niin Mooses sanoi: Minä käyn tuonne ja katson tätä suurta näkyä, miksi ei pensas pala poroksi. Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle pensaasta ja sanoi: Mooses, Mooses! Hän vastasi: Tässä olen. Hän sanoi: Älä tule tänne! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa. Ja hän sanoi vielä: Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. (2. Moos.3: 2-6). H än tahtoo, että me lähdemme. Hän antaa rohkeuden hengen, ettei tarvitse pelätä. Hän myös valmistaa lapsensa hengelliseen sotaan ja sotavarustukseen. Lapsen ei tarvitse pelätä vihollisen valtoja ja voimia. Hän on teroittanut miekan, jolla voidaan vastustaa vihollisen valtoja ja voimia. Perinnäissääntöjen tähden Minä en voi lähestyä teitä. Raamattu kehottaa laittamaan kätensä sairaitten päälle ja niin he parantuvat ja täyttyvät Pyhällä Hengellä. Olit sitten nuori tai vanha, meidän tulisi totella käskyjä tälläkin alueella. J umalalla on kiire pyhään sotaan. Pelkästään jo ajan merkit näyttävät, että emme voi jäädä kotiin. Hän kehottaa viemään ilosanomaa niille, jotka eivät tunne meidän Herraa ja myös niille, jotka surmapaikalle horjuvat. Ns. kahvipullakestit pitäisi jo loppua, sillä ne eivät ketään rakenna. Nyt Hän tulee uskovaisia ravistelemaan ja miten hänen täytyykin ravistella, jotta he heräisivät todellisuuteen. Hänen täytyy ravistella, jotta me ymmärtäisimme missä mennään. Herra ei tule enää puhumaan kauniilla sanoilla, eikä korulauseilla. Hän tulee puhumaan suoraan, jotta me uskovaiset ymmärtäisimme, mitä Hän tarkoittaa. Senkin takia Hän puhuu suoraan, jotta kukaan ei voi sanoa, ettei heitä ole varoitettu. Ulkokultaisuudesta Herramme haluaa viedä meitä pois, me emme saa mukautua tämän ajan henkeen, mikä vallitsee tässä maailmassa. Sisimpämme täytyy ensin puhdistua, jotta Hän voi meitä käyttää. Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikista synneistämme. Tämä on kaikille, jotka haluavat olla lähellä Herraa ja varmistua siitä, ovatko meidän nimet todellakin taivaan kirjoissa eräänä päivänä. Aikaa on enää vähän ja siksi nyt on herätyksen aika. Herätyksen pitää ensin lähteä seurakunnista. Kiitoksen ja ylistyksen kautta saamme voittoja hengen maailmoista. Se on kuin taika sana kiitos Jeesus rakas. Jumala ei halua tämän kansan häviävän, eikä hukkuvan. Herra haluaa tämän kansan pelastaa. Siispä kysyn nyt sinulta: Oletko valmis Hänen kutsulleen? Siunausta jokaiselle! Hilja Kotiranta 12 13

8 Lammas ei saa unta Kauan, kauan sitten, ja muuten hyvin kaukana täältä, eli muuan lammas. Se oli siis aivan tavallinen lammas, mutta pääsi näkemään jotakin aivan ainutlaatuista. Nimittäin eräänä yönä lammas herää siihen, että kirkas valo loistaa sen silmiin. Pari kertaa se kääntää kiukkuisesti kylkeä, mutta mikään ei auta, valo on liian häikäisevä. Lammas katsoo ulos katon rajassa olevasta ikkunasta ja huomaa taivaalla hirmuisen kirkkaan tähden. Niin voimakkaasti loistavaa tähteä se ei ole koskaan aiemmin nähnyt. Se herättää samassa tallissa nukkuvan lehmän ja kanan ja toteaa, että hän ei pysty nukkumaan näin kirkkaassa valossa. Ikkunaluukku on siis saatava kiinni. No, sen kun laitat. Lammas katsoo lehmää kummissaan ja toteaa sitten, että hän ei todellakaan ylety noin korkealle. Mutta jos minä nousen sinun päällesi ja minä autan kanan ylös, niin saadaan ikkunaluukku kiinni. Lehmä huokaisee syvään, se olisi mieluummin maannut ja märehtinyt. Toisaalta se tietää, kuinka itsepäinen lammas voi olla. Se ei takuulla anna periksi, ennen kuin on saanut tahtonsa lävitse. No, yritetään sitten. Niin ne tekevätkin, ja saavat kuin saavatkin ikkunaluukun kiinni. Nyt tallissa on sopivan hämärää ja lammas sulkee tyytyväisenä silmänsä. Se ei kuitenkaan ehdi saada unenpäästä kiinni, sillä tallin toisessa päässä oleva ovi aukeaa ja kolme miestä tunkee sisään. Tallissa ennestään olevat mies ja nainen ja vastasyntynyt lapsi heräävät hekin ja ääntä riittää. Ei puhettakaan nukkumisesta. Lammas katselee kiukkuisena, kun sisään tulleet miehet kumartelevat syöttökaukalossa makaavaa lasta. Lahjojakin miehillä näkyy olevan. Minä menen katsomaan lähempää. Varovasti lammas lähtee teputtelemaan kohti tallin toista päätä. Kannatinpylvään takaa se kurkkaa varovasti vieraita miehiä. Komeita pukuja ja pitkiä partoja, kerta kaikkiaan arvokkaan näköisiä herroja. Sitten lammas näkee avoimen lippaan, jossa kimmeltää kulta. No, lammas ei ymmärrä kullasta mitään, joten se kääntyy kurkkaamaan seimessä uinailevaa pienokaista. Sitten se lähtee takaisin lehmän ja kanan luokse. Miltä siellä näytti. Olihan se tosi ihmeellistä. Mutta kaikista mahtavin juttu oli se lapsi. Siinä on jotakin ihmeellistä, en yhtään ihmettelisi, vaikka lapsesta tulisi kuningas. Ja enemmänkin, vaikka koko maailman kuningas. Tyytyväisenä lammas asettuu takaisin nukkumaan ja sen viimeinen huomautus tulee jo haukotuksien kanssa. On se hyvä, että heräsin. Näin maailmankaikkeuden kuninkaan. Lahjoita Karpatian romanilapsille joulumieltä! Tänään sinulla on mahdollisuus antaa Karpatian romanilapsille joulumieltä pienellä panoksella. Viime jouluna meillä oli mahdollisuus antaa joulupaketti noin 700 romanilapselle. Nämä kustansivat yhteensä noin euroa. Eli kolmella eurolla teet Karpatian lapsen onnelliseksi. Muista Karpatian köyhyydessä asuavia romanilapsia. Voit osoittaa lahjoituksesi joululahjarahastoon alla olevaan pankkiyhteystietoon. Siunattua Joulun aikaa... Yhdelle vähimmistä -työ Veikko Hekkala Tilinumero: FI Viitenumero: Teksti: Jukka Mäkinen Piirros: Mikael Mäkinen 14 15

9 Lahdessa järjestettiin Virkistymispäivä vanhuksille Lahdessa on muutaman vuoden toimittu teemalla Yhdessä eteenpäin. Teeman mukaan pyrimme antamaan ja jakamaan aikaa arjen kiireen keskellä ja mahdollistamaan virkistäytymismahdollisuuksia kaikenikäisille. Tauno Lundberg (vas.) ja Raimo Isberg odottavat innolla laivan lähtöä. anhukset ovat sukujemme aarteita. Ikävää vain, että niin useat sukujemme vanhukset ovat siirtyneet ajanrajan tuolle puolen, mutta ovat kuitenkin voittajina perillä. Siksi on erittäin tärkeää, että huomioimme ja huolehdimme niistä vanhuksista, jotka ovat vielä keskuudessamme. Jaamme aikaamme ja annamme huomiota heille. Ovathan he raivanneet tietä nuoremmille sukupolville monien vainojen, köyhyyden, ja ahdinkojen paineissa yhteiskuntamme keskellä. Nuoret auttavat vanhuksia Päijät-Hämeen romaninuoret ry on vuoden 2011 aikana halunnut olla auttamassa ja tukemassa vanhuksia. Heille on tarjottu kotiapupalvelua ja virkistäytymispäiviä. Leirien yhteydessä vanhuksilla on ollut mahdollisuus saada esimerkiksi niska- ja selkähierontaa. Vanhusten kodeissa on käyty auttamassa kodin askareissa, lumitöissä jne. Olemme myös käyneet istumassa iltaa vanhusten kanssa ja he ovat olleet kiitollisia kun heidät huomioidaan kyseisellä tavalla, kertoo Päijät-Hämeen romaninuoret ry:n vetäjä Keijo Baltzar. Keijo kertoo, että keskusteluissa aina jossain vaiheessa vanhusten huolenaiheet nousevat esille ja yksi huolenaiheista on poikkeuksetta yksinäisyys ja ikävä, joka suurilta osin johtuu lähimmäisten menetyksistä. Päivä Päijänteellä Lahdessa järjestettiin paikallisten nuorten toi

10 mesta paikkakunnan vanhuksille virkistäytymispäivä Päijänteellä. Päivään osallistui 12 osallistujaa ja kaksi matkan ohjaajaa. Laivaristeilyllä oli käytössä koko Suomen neito laiva. Päivän ohjelmaan kuului risteily Päijänteellä, joka aloitettiin tietenkin pyytämällä siunaus ja varjelus matkallemme. Matkan aikana nautittiin erilaisia pöydänantimia mahtavasti katetusta seisovasta pöydästä jälkiruokineen, kertoo Keijo Baltzar. Matkan aikana vanhukset muistelivat vuosikymmeniä vanhoja asioita sekä aikoja jolloin mustalaiset viettivät aikaa toistensa kanssa ja olivat enemmän yhdessä. He kertoivat myös kuinka yhdessä tuumin tehtiin monenlaisia asioita. Jotkut vanhuksista muistelivat kuinka ennen samaista reittiä matkustettiin aina Jyväskylään asti markkinoille, kun ei ollut omia kulkuneuvoja, kertoo Keijo. Kokemuksia risteilyltä Tauno Lundberg oli yksi matkan osallistujista. Hänelle tämänkaltainen matka oli ensimmäinen laatuaan ja kokemuksena erittäin hyvä. Tämmöisiä matkoja ja muitakin tapahtumia vanhuksille saisi olla useimminkin. On hienoa kun saa muiden vanhusten kanssa keskustella ja muistella Hiski Florin (vas.), Juhani Valentin ja Viljo Syvämeri nauttivat Päijänteen näkymistä. vanhoja asioita. Kun vanhuus ja sairaudet rajoittavat liikkumista, niin ei tule lähdettyä käymään missään, valottaa Tauno Lundberg. Veerti Hagert, 91, on saanut antaa elämänsä Jeesukselle noin kolmekymmentä vuotta sitten Ruotsissa asuessaan. Se oli elämäni paras ratkaisu. Porttilan Veija tuli mökillemme käymään ja siinä jutellessamme asiat meni hengellisiin asioihin ja kohta Veija jo sitten siunasikin minut uskoon. sen jälkeen oon uskossa varjeltunut. En oo luopunut uskosta, vaan pitänyt siitä tiukasti kiinni, kertoo Veerti Hagert. Veertin rukousaiheena Jumalalle on kaikki omaiset. Rukoilen, että he ymmärtäisivät tulla uskoon. Kyllä Jumala on vastannutkin rukouksiin. Lapsiani ja muita omaisiani on tullut uskoon. Kiitos siitä Jumalalle, iloitsee Veerti. Veertistä laivamatka oli oikein hyvä ja mieltä piristävä kokemus. Myös Veerti piti siitä, että voi keskustella ihmisten kanssa vanhoista asioista. Kyllä se piristää mieltä kun näkee kaaleita, kertoo Veerti. Myös Voitto ja Fanni Ek osallistuivat tapahtumaan. Mielestämme tapahtuma oli erittäin hyvä ja on hienoa, kun joku näkee vaivaa tällaisten asioiden eteen, joka on yhteiseksi hyödyksi, kertovat Voitto ja Fanni. Päivän aikana risteilyllä oli aikaa myös nauttia pöydän antimista. Hiski Florin (vas.), ja Veerti Hagert olivat tyytyväisiä risteilyyn. - Tallaisia tapahtumia saisia olla vielä toistekin, sanovat miehet yhdestä suusta. Teksti ja kuvat: Henry Lindgren Kemijärveläinen Leif Flink: Kristus on minulle elämä ja kuolema on minulle voitto. Leif on nuori romanimies Kemijärveltä, jossa hän on asunut koko elämänsä. Leif on lapsesta asti kuullut evankeliumia, ja vuonna 2006 Leif teki uskonratkaisunsa. Leifin uskoontulo tapahtui paikallisessa helluntaiseurakunnassa, jossa Juhani Valentin oli pitämässä kokouksia. Tilaisuuden aikana tunsin taivaasta kutsun tulla Jumalan eteen ja tunsin myös, että olen syntinen. Kokousten lopussa annoin elämäni Jeesukselle, Leif kertoo, ja jatkaa: Ennen uskoontuloani elin perusnormia mustalaismiehen elämää. Seurakunnan tärkeys on minulle erittäin tärkeää ja siksi heti uskoon tultuani halusinkin päästä sisälle seurakuntaan. Kemijärven helluntaiseurakunta on minun kotiseurakuntani ja tunsinkin heti alusta alkaen, että olen erittäin tervetullut seurakunnan toimintaan mukaan, vakuuttaa Leif. Leif ei ole omasta mielestään kovin musikaalinen ja siksi hän ei seurakunnassa palvele musiikkipaikalla. Tunnen sydämelläni vastuun rukouksesta seurakunnan ja koko paikkakunnan puolesta, valottaa Leif. Leifin sydämellä on tällä hetkellä se, että uskovat ottaisivat paremmin huomioon ympärillä olevia ihmisiä ja että rakastaisimme kaikkia - myös vähempiosaisia keskuudessamme. Tulevaisuudelta Leif toivoo, että voisi olla lähempänä Jeesusta ja että Hänen työpöydällään hän savena voisi tyytyä Isän tahtoon. Yhtenä suurena haaveena minulla on päästä Isoon Kirjaan opiskelemaan raamattua, kertoo Leif Flink. Leifille tärkeä motto elämässä on, että Kristus on minulle elämä ja kuolema on minulle voitto. Toivon sydämestäni, että romanit ympäri Suomea voisivat olla yhteisymmärryksessä ja sovussa keskenään, sillä vain kun me yhdestä suusta ja sydämestä voimme kääntyä Jumalan puoleen, niin silloin ihmisiä pelastuu, vakuuttaa kemijärveläinen Leif Flink

11 Järvenpään Vapaaseurakunnan romanityöstä vastaava Petri Helmi haastattelee reipasta Mertsi-poikaa. Päivän aikana puhujavastuussa tilaisuuksisa olivat Järvenpään Vapaaseurakunnan pastori Paul Raja-Aho (vas.), Järvenpään Mission johtaja Reijo Telaranta ja Ähtärin helluntaiseurakunnan pastori Viljo R. Koivisto. Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; Palvelkaa herraa, olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät. (Room 12 : 11-12) Kokoonnuimme Järvenpään Vapaaseurakuntaan viettämään Vapaaseurakunnan historian toista romanipäivää. Ensimmäistä romanipäivää vietimme kuluvan vuoden huhtikuussa. Järjestämme romanipäivät kaksi kertaa vuodessa. Järvenpään romanipäivässä julistettiin: Mahdollisuus muutokseen! Teksti: Petri Helmi Valokuvat: Tuula Baltzar Nuortenryhmään Acoustic kuuluvat Petri (vas.), Leif, Carmen, Jane, Mirikli, Dimitri, Hannu ja Kari. Puhuja vieraana juhlilla olivat Viljo R. Koivisto ja Paul Raja-Aho. Olin kutsunut paikalle myös Järvenpään Missionin johtajan Reijo Telarannan ja Radio Dein edustajan. Musiikista vastasi Arkki House Band,Acoustic+nuoret, lastenkuoro, Navarsia ja monia yksittäisiä artisteja. Toimin seurakunnassani ylistyksen johtajana ja katson musiikin olevan todella suuri työkalu hengellisessä tehtävässä. Ylistäessä palvon ja korotan Jumalaa, raivaan tietä henkimaailmassa. Musiikki on myös rukousta. 20 >>> 21

12 Vahva yhteistyöverkosto Näkyni on, että ihmiset pelastuvat ja myös, että me uskovat kokisimme uuden voiman, jotta voisimme eheytyä ja päästä kaikista kahleistamme. Toivon, että Jumalan Henki voisi kosketta meitä niin voimakkaasti, että kokisimme uudelleen ensirakkauden. Näkyni toteutui romanipäivän kohdalla, kun sain nähdä ihmeistä suurimman. Monet ihmiset antoivat elämänsä Jeesukselle. Romanipäivä sisälsi kolme kokousta: raamattutunnin, musiikkijuhlan ja ylistyskokouksen. Paikalle oli kerääntynyt noin 300 ihmistä ympäri Suomea. Haluan rakaentaa romanityöstä vahvan yli rajojen menevän toimintamuodon. Meillä on vahva yhteistyö Järvenpään Missionin, Helluntaiseurakunnan ja Vapaakirkon kanssa. Kiitän Järvenpään Vapaaseurakuntaa luottamuksesta ja vapaista käsistä kulkea vapaasti kohti näkyäni. Romanit seurakunnassa Koen seurakunnan hengellisenä kotinani, jossa kaikki ovat sisaria ja veljiä. En koe mitään lokerointia tai rotu kysymyksiä. Meillä kaikilla on sama taivas ja Jeesus. Haluan peräänkuuluttaa romaneille seurakunnan tärkeydestä. Olkaa mukana seurakunnassa ja palvelkaa. Antakaa oma panoksenne. Teette sen ennen kaikkea Herralle. Ei tule olla mitään erillisiä ryhmittymiä kuten romanit ja pääväestö. Tulee olla vain yksi ryhmittymä - pelastetut. Tulevaisuuden näkyni on, että me kaikki olisimme yhtä ja voisimme enemmän välittää ja rakastaa toinen toisiamme. Pastori Paul Raja-Ahon haastattelu Mitä koit romanipäivästä? Koin valtavaa iloa myös iloa siitä, että romanit tulevat seurakuntaan. Koin ilmapiirin olevan hyvä, leppoisa ja armollinen. Sanoma oli suoraa julistusta, jopa haastavaa. Pidin myös musiikin monipuolisuudesta. Romanit ovat lahjakkaita musiikissa. Romanipäivä oli hyvin järjestetty, kaikki toimi hyvin, ohjelma eteni ja oli monipuolista toimintaa. Minä koin romanipäivän olevan hyvä asia seurakunnassa, että pystytään ottamaan vähemmistöryhmiä näin voimakkaasti huomioon ja totutaan myös erilaisuuteen. Haluan monikulttuurisen seurakunnan, ovet auki kaikille. Acoustic -ryhmässä soittivat ja lauloivat Petri (vas.), Virpi, Henkka, Hannu ja Kari. Millaisena työmuotona näet ja koet romanityön seurakunnassasi? Näen, että se vaikuttaa kokonaiskuvaan seurakunnassa. Ei olla erikseen, vaan ollaan enemmän yhtä. Halutaan rikkoa perinteisiä näkemyksiä. Näen hedelmää, ovet ovat auenneet ja romanit alkavat tulla seurakuntaan. Seurakunta on monesti kasvualusta monille huonoillekin asioille, esim. sisään lämpenevä. Ennakkoluuloihin täytyy puuttua. Olemme kaikki osa Kristuksen ruumiista. Millaisia tulevaisuuden toiveita ja näkyjä pastori Paul Raja-Aholla on romanityön kehittämisestä ja jatkuvuudesta? Lapsikuorossa Jumalaa ylistivät Roope (vas.), Ramona, Jasmin ja Mertsi. Kun seurakuntaan tulee romaneja voidaan tehdä romanityötä. Meidän seurakunnan signaali on vahva ulospäin. Me haluamme työmme kautta romaneja seurakuntaan. Tarvitaan sykettä ja väriä. Koen sen olevan meidän seurakunnassa vahvaa ja hyvää työtä. Tällä työllä on sanoma. Miksi seurakunnassa pitää olla romanityötä? Romanit ovat niin näkyvä joukko. On tärkeää, että seurakunnassa on joku romani, joka tekee tätä työtä. Näin hälvennetään ennakkoluuloja ja kliseitä. Näen todella tärkeänä romanityön seurakunnassa. Joulukortti - perinne 1800-luvulta Joulukorttien edeltäjänä pidetään englantilaisten sisäoppilaitosten oppilaiden jouluaineita, joita he kirjoittivat kotiväelleen. Keski-Euroopassa läheteltiin jo ennen joulukorttien yleistymistä uuden vuoden lahjoja ja tervehdyksiä. Joulukorttien kotimaa on Englanti. Korttien isänä pidetään tunnetun Victoria ja Albert -museon ensimmäinen johtajaa Sir Henry Colea, joka tilasi vuonna 1843 taiteilija John Calcott Horsleylta joulutervehdykseksi kortin. Ensimmäisen painoksen koko oli tiettävästi kappaletta. Kivipainolla painetut kortit olivat painamisen jälkeen väritetty käsin. Joulukorttien lähettäminen yleistyi Euroopassa nopeasti postinkulun nopeutuessa. Myös postimerkkien käyttöönotto helpotti postin lähettämistä. Saksaan syntyi 1860-luvulla joulukorttiteollisuutta, joka hallitsi Euroopan joulukorttimarkkinoita parikymmentä vuotta. Kehittynyt painotekniikka mahdollisti korttien sarjatuotannon, joka samalla muutti niiden hintatason kuluttajaystävälliseksi. Suomessa 1800-luvun lopulla lähetetyistä joulukorteista valtaosa oli painettu Saksassa tai Ruotsissa. Aluksi joulukortit lähetettiin suljetuissa kirjekuorissa, koska niiden lähettäminen avoimena oli kielletty. Suomessa postikortti otettiin käyttöön virallisena lähetyslajina syksyllä Postikortit saivat oman, kirjeitä edullisemman, postimaksun, mikä myös edesauttoi niiden yleistymistä. Lähde:

13 Kemijärvellä löydettiin uusi suunta ja toivo elämään Teksti: Henry Lindgren ja Rainer Lindeman Valokuvat: Henry Lindgren Puhujana romanipäivillä oli sieviläinen Allan Armas Lindberg, joka lähti matkaan Oulusta. Kuulijakuntaa oli paikalla runsaasti, ja edustusta oli lähipaikkakunnilta, mm. Rovaniemeltä. Romanipäivien aikana saimme kuulla erittäin rohkaisevia saarnoja Jumalan muuttavasta voimasta ja kuinka Hän näkee ja tutkii ihmisten sydämet, kertoo Henry Lindgren. Johdatusta pelissä Musiikissa palveli Keijo Lindberg Nivalasta, ja paikkakunnan oma musiikkipanoskin oli vahvasti esillä. Jumalan johdatusta koettiin myös juhlilla. Saimme kuulla upean laulajan, Heikki Mäntyniemen lauluja sunnuntaipäivänä hän oli omalla kierroksellaan ja sattui paikalle romanipäivien aikaan, valaisee Henry. Useat kuulijat olivat erittäin vaikuttuneita päivien annista, saarnoista ja lauluista. Useat saivat uudistua ja antaa elämänsä Jumalalle. Päivien ohjelma oli sopivan tiivis, vaikka kuitenkin mukaan mahtui sopivasti myös vapaata aikaa, joka täytettiin kaikenlaisilla leikeillä järjestettiin Kemijärven helluntaiseurakunnassa romanipäivät. Alun perin tarkoitus oli pitää romanileiri, joka kuitenkin tilojen puutteen vuoksi muotoutui romanipäiviksi. toa taikaa... Ja kyllä se paikkansa pitää. Hienoja olivat maisemat! Perille päästyään he huomasivat aika nopeasti, että paikallinen helluntaiseurakunta oli erittäin lämminhenkinen ja vieraanvarainen, kuten myös paikalliset romaniveljet ja sisaret. Tunsin oloni kotoisaksi sama Henki meissä yhdistää vähintään yhtä paljon kuin sukulaisuus tai vaikkapa romanius, ja enemmänkin. Viikonlopun aikana useat saivat antaa elämänsä Jumalalle ja uudistaa matkaliittoansa. Moni sai uuden suunnan uskonelämäänsä, kertoo oululainen Henry Lindgren. Vastuunkantajia päivien järjestämisessä oli useita ja Keijo ja Rita Flink olivat osa joukkoa. Romanipäivät olivat erittäin antoisat ja mielenkiintoiset. Meillä oli korkeat odotukset viikonlopun suhteen, mutta päivät ylittivät täysin meidänkin odotuksemme, iloitsevat Keijo ja Rita. Taivaastaan Herra katsoo meitä, hän näkee kaikki ihmislapset. Korkeudestaan hän valvoo maata, kaikkia jotka siinä asuvat, joiden sydämen hän itse on luonut, joiden teot hän kaikki tuntee. (Ps. 33:13-15) Lapin luonto luo outoa taikaa Henry lähti Armaksen ja Leni Hagertin kanssa lauantaiaamuna yhtä matkaa Oulusta Kemijärvelle. Henry tunnustaa, ettei ollut koskaan aiemmin käynyt Rovaniemeä pohjoisempana, ja reissulla hän odotti näkevänsä hienoja Lapin maisemia. Monet tutut, jotka ovat matkanneet pohjoista Suomea, sanoivatkin että nyt on paras aika nähdä Lappia, kun se on kauneimmillaan. Lapin luonto luo ou

14 Ryhmäkuva kotikokouksen jälkeen. Matkaterveisiä Latviasta Näkyä jakamassa! Romanilapsia kotikokouksessa. Yhdelle vähimmistä -ajatus sydämellä lähti syyskuun loppupuolella ryhmä Suomesta kohti Eestin ja Latvian rajakaupunkia Valgaa. Ajatuksena oli kerätä ryhmä eripuolelta Suomea tutustumaan Olli Grönforsin pitkään tekemään lähetystyöhön Eestissä ja Latviassa. Laura ja uudet hienot kengät. - Terveisiä kaikille Suomeen, huudahtaa aina iloinen Laura. Olli Grönfors on tehnyt Eestin puolella voimakasta lähetystyötä jo 20 vuoden ajan ja viime vuosina työn painopiste onkin siirtynyt enemmän Valgan seudulle ja siitä eteenpäin Latvian puolelle. Olli innosti eri puolelta Suomea ryhmäläisiä matkaan jakamaan näkyään paikallisten romaneiden evankelioinnista sekä uskoon tulleiden seurakuntaan johdattamisesta. Matkaan lähtikin hyvin monipuolinen joukko jo kokeneempia työntekijöitä sekä nuorempia evankeliumintyöstä innostuneita ihmisiä. Matkan aikana saimme kokea sen, kuinka erilaiset ihmiset sekä erilaiset vahvuudet voivat tehdä ryhmästä hyvä ja toimivan. Matkaan lähti yhdeksän henkinen tiimi, johon kuului Ollin lisäksi Allan Grönfors, Tino Grönfors, Jalmar Grönfors, Valdemar Hagert, Veikko Hagert, Juhani Valentin, Keijo Baltzar sekä Roni Baltzar. paikkansa, että yhdessä voimme enemmän. Siksi oli erittäin hienoa, että mukana oli useita nuoria, jotka syttyivät tälle työlle ja halusivat myös jatkossa sitoutua työn eteenpäin saattamiseksi. Koettiinhan matkan aikana myös jo viestikapulan vaihdon tuntua sillä mukana matkalla ollut Allan lupasi sitoutua olemaan mukana jatkamassa Olli-isänsä alkamaa työtä! Näin Jumalan valtakunnan työ siirtyy eteenpäin. Onneksemme Olli on kuitenkin lupautunut olemaan työssä aktiivisesti mukana vielä niin pitkään kun luoja voimia antaa. Samalla ryhmämme rukous olikin, että Jumala saisi tulevina aikoina nostaa nuoriamme palvelemaan eri palvelustehtävissä kokeneenpien työntekijöiden rinnalla ja näin nousisi uusi sukupolvi jatkamaan tätä kallisarvoisinta työtä. Samalla heitämme haasteen myös muille työntekijöille: haastakaa nuoria lähtemään mukaan työhönne kasvamaan, oppimaan ja vastuuta jakamaan. Oli hienoa olla oppimassa konkreettisesti ja käytännönläheisesti lähetystyötä kokeneempien työntekijöiden rinnalla ja sydämeemme jäivätkin lämpimästä Juhanin useasti toistamat sanat: Älkää aliarvioiko nuoruuttanne, yhdessä työtä tehdään, täydennetään toisiamme!. Saakoon psalminkirjoittajan sanat Pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niin kuin kaste aamuruskon helmasta toteutua myös kansamme keskellä. Me tarvitsemme seurakuntaa! Työnäkynämme matkalla oli suurelta osin juuri sillanrakentaminen paikallisten seurakuntien ja romanien välillä. Monien paikallisten ongelmien takia sopivan seurakunnan löytyminen sekä ihmisten sinne pääsy osoittautui isoksi haasteeksi. Maaseudulla asuvien romanien välimatkat seurakuntiin olivat suuret ja autojen sekä polttoaineen puuttuessa ei seurakuntiin yksinkertaisesti ollut mahdollista päästä säännölliseen Jumalan Sanan opetukseen. Sydämeeni painuikin voimakkaasti erään romanimiehen sanat: Enemmän kuin tätä maallista leipää me tarvitsemme Jumalan sanan leipää! Ja tämän ajallisenkin leivän tarve oli suuri. Myös useissa kodeissa vieraillessamme aina tuli vastaan tämä sama tarve: me tarvitsemme seurakuntaa! Haaste, joka heidän sydämestään lähti laittoi myös meitä liikkeelle ja aloimme tosissamme suunnitella, kuinka voisimme vastata tähän haasteeseen. Muutamia päiviä asiaa tutkittuamme ja rukoiltuamme löysimme joitain ratkaisuja, joita on tarkoitus alkaa työstämään tulevan syksyn sekä talven aikana. Työ on vielä kesken, mutta uskomme, että Jumala avasi joitain ovia sekä ihmisten sydämiä matkan aikana ja tästä on hyvä jatkaa. Suunnitelmat joita sydämelle saimme haluammekin sulkea esirukouksiinne. Romanien sydämet ovat avoimia Matkan aikana saimme myös käydä useissa perheissä vieden aineellista sekä hengellistä apua tarvitseville. Pidimme myös kodeissa tilaisuuksia joihin kokoontui lähitalojen väkeä ja saimme kohdata evankeliumin sanomalla monia ihmisiä. Sydämet olivat avoimia ja koimme oikein voimakasta Pyhän Hengen läsnäoloa tilaisuuksissa ja saimme myös siunata muutamia ihmisiä taivastielle. Matkalla nuorimmaisena ollut Roni totesikin osuvasti matkan vahvistaneen niin paikallisten kuin meidänkin uskoamme, antaessaan saa! Kokonaisuutena matka koettiin innoittavana ja yhdestä sydämestä halusimme sitoutua jatkamaan tiiminä työtä Valgan alueen romanien parissa. Jumala on siunannut romaneita Eestissä ja Latviassa Ollin työn kautta jo kahden vuosikymmenen ajan ja uskomme, että se siunaus saa jatkua tulevina aikoina, kun teemme yhdessä työtä! Viestikapulan vaihtoa Teksti: Tino Grönfors Valokuvat: Tino Grönfors & Valga-tiimi Matkaan lähdettiin iloisin ja avoimin mielin ja sydämemme rukous olikin, että Jumala saisi johdattaa meitä sekä sytyttää näkyä useammissa sydämissä, jotta Ollin rinnalle työhön Eestin ja Latvian romaneiden parissa saataisiin uusia vastuunkantajia. Pitäähän vanha totuus 26 Olli ja Jussi siunaamassa romanimiestä taivastielle. 27

15 Teksti: Jussi You see Palmroth Valokuvat: Jussi Palmroth & Keijo Baltzar Kotitilaisuus alkamassa. Olli virittelee kitaran valmiiksi. Keijo Baltzar julistaa Jumalan Sanaa. Kokemukseni Elämä ja Valo rakentumispäiviltä Olen monta kertaa halunnut lähteä mukaan Elämä ja Valon rakentumispäiville, mutta joka kerta on ollut esteenä erilaiset asiat. Tänä vuonna kuitenkin halusin ja päätin, että lähden mukaan päiville tuli sitten mitä tuli. Tuumasta toimeen laitoin Baltzarin Keijolle viestin, ja ilmoitin itseni mukaan. Pientä johdatuksen makua oli heti siinä kun Allan Roth, joka vastasi musiikista Shalom lauluryhmän kanssa rakentumispäivillä, soitti minulle päivää ennen ja tarjosi kyytiä päiville. Lauluryhmä palveluksessa. Jussi, Keijo ja Valdemar siunaamassa nuorta perhettä. Kun ajelimme Allanin kanssa Keuruun Isohiekan leirintäalueelle, niin rukouksena oli Jumalalle, että hän voisi koskettaa ja uudistaa meidän jokaisen siellä. Rukous aivan kuin vilkastui siinä vaiheessa kun navigaattori ilmoitti, että on enää muutama kilometri jäljellä kohteeseen. Tunnelmakin kohosi kun tiet alkoi pienentyä ja ympärillä oli vain luontoa ja metsää. Oi kiitos Jeesus etukäteen mitä tulet tekemään tänä viikonloppuna, tuumasi Allu. Paikan päällä meitä odotti hymysuin leirinisäntämme Keijo Baltzar. Päivä oli tullut jo iltaan ja siinä äänentoistolaitteita pystyttäessä kuului ikkunan takaa koputusta ja tolkutonta naurua. Kukas siellä muukaan kuin hyväntuuliset miehet Riku, Leif ja Seppo Raumalta ja pian alkoikin veljiä ja sisaria tulvia ovesta sisään toivottaen kaikille iltaa ja rauhaa kaaleet. Tänä vuonna puhujaksi oli kutsuttu ICEJ:n puheenjohtaja saarnaajaevankelista Juha Ketola. Kuulumisia, musiikkivideota ja virvoitusta (perjantai) Rakentumispäivä alkoi Keijon tervetulopuheella ja jokaisen osallistujan tervehdyksellä. Mahtavaa oli kuulla kuinka Suomen eri paikkakunnilla Jumala on tehnyt työtä kaaleitten parissa. Monen puheessa tuli esille se, että työ on mennyt eteenpäin valtaväestönkin parissa. Monilla paikkakunnilla erityisesti nuoria on tullut uskoon ja ei vaan uskoon, vaan Veikko todistaa kotikokouksessa. Jussi ja paikallinen romanievankelista Haris tutkivat Jumalan Sanaa. Jussi Palmroth Shalom-lauluryhmä johdatti osallistujat Jumalan ylistykseen

16 Yhteiskuvassa osa rakentumispäivän osallistujista. Romanityön veteraani Juhani Eriksson oli rohkaisemassa nuorempia työntekijöitä. Kuvassa osallistujat siunaavat Juhania. Aploodien saattelemana saatiin ylistyksenjohtajaksi myös Viljo R. Koivisto. 30 Manu Hagert ylistyksen virrassa. totisesti uudestisyntynyt. Tervehdyspuheissa kuultiin myös siitä, kuinka hengellinen työ on vienyt meidän voimia ja ollut tullut väsymystä. Tervehdyksien jälkeen oltiin vielä rukouksissa ja saatiin kokea virvoittavaa voimaa. Ilta jatkui iltapalalla ja musiikki-valokuva videoeditoinnilla, teemana Elämää ja Valoa menneiltä vuosilta. Elokuvaillan jälkeen mentiin majoitusrakennuksiin. Yksi päivien kohokohdista oli omasta mielestäni yölliset keskustelut Viitta-rakennuksen oleskeluhuoneessa. Keskustelimme mm. seuraavista aiheista: Intian uskonnot, lähetystyö, saavuttamattomat kansanryhmät, romanikansa sydämellä, romaniseurakunta, kansainvälinen romanikonferenssi, kesän telttatyön järjestyksenvalvonta, Elämä ja Valo järjestön työ, kaaleitten uhraaminen (kolehti), armolahjat (henkien erottamisen armolahja) ym. Ja eihän niistä keskusteluista meinannut tulla loppua ollenkaan kun Terno, Allan ja Kari nauratti vielä läpi yön ja viereisessä huoneessa Trio Amigos Riku, Leif ja Seppo päästelivät komeasti kolmiäänisesti lauluja :D Politiikkaa, Elämää ja Valoa ja mannaa taivaasta (lauantai) Vaikka nukahtaminen venyi edellisenä iltana pitkälle, niin aamulla oli energinen olo vielä kun aamupala tarjoilu oli oikein hyvä.toista päivää jatkettiin aamurukouksella ja ylistyksellä uusien osallistujien kanssa. Aamu ylistyksestä sen verran, että vaikka kaaleen miehiä oli tupa täynnä, niin yhdelläkään ei ollut kitaraa mukana, mutta ei mitään hätää, kyllä kaalo keinot keksii. Mäntyniemen Heikki veti nurkasta esiin vanhat Hammond urut, pyyhki pölyt pois ja kytki virran päälle ja voilà Jukka Zitron Haminasta veti niillä ylistystä ja tunnelma ylistyksessä oli harmonisen nostalginen. Malla ja Martti Laiti olivat myös mukana päivillä. Malla piti hyvän infopaketin Romanipoliittisesta ohjelmasta (ROM- PO). Saimme kuulla kuinka kaaleitten asiat on mennyt eteenpäin myös poliittisella tasolla. Juhani Eriksson piti koskettavan puheen siitä kuinka Elämä ja Valo järjestön toiminta on lähtenyt liikkeelle ihmisistä joita Pyhä Henki oli innoittanut. Juhani uskoi, että edelleen Pyhä Henki innoittaa ja on innoittanut ihmisiä jatkamaan tätä työtä ja rohkaisikin meitä kaikkia jatkamaan eteenpäin. Tino Varjola piti Powerpoint-raamattutunnin teemalla Kuka hoitaa hoitajaa. Opetuksen aikana saatiin monia uusia näkökulmia ja opetusta. Loppukiteytys ja vastaus kaikkeen oli JEESUS. Lauantai oli menossa iltaa kohden ja Juha Ketola oli aloittamassa raamattutuntia aiheena Pyhä elämäntapa. Raamattutunnin aikana saatiin tuntea, kuinka itse Pyhä Henki siunasi meitä läsnäolollaan. Tunnin aikana Juha puhui nimenomaan paljon siitä, kuinka tärkeä asia on Pyhä Henki ja Pyhässä Hengessä eläminen. Kyllä täytyy sanoa, että Juhalla oli mukanaan mannaa taivaasta. Toinen Juhan kokous oli saman aiheinen, mutta enempi musiikkivoittoinen ja sen lopussa oli mahtava rukous- ja ylistys hetki. Kaiken tämän jälkeen oli saunomista ja Rakentumispäiville osallistui romaniveljiä myös Ukrainasta ja Valkovenäjältä yhteensä viisi henkilöä. Tulkkina toimi Toivo Tikko. mukavaa yhdessä oloa. Aamurukousta, ylistystä ja ehtoollinen (sunnuntai) Jukka Zitron ja pölystä puhdistetut urut. Kolmantena päivänä alkoi tuntua jo siltä, ettei täältä haluaisi palata takasin arkeen. Yhteys toisiin ja yhteys Herraan oli saatu. Koen tosi tärkeäksi, että yhteys toisiin arkielämässä olisi muutakin kuin keskiviikon ja sunnuntain kokouksissa. Ennen kaikkea tätä ei tulisi tapahtua suhteessa Herraan. Jotain todella erikoista koko viikonlopulla oli tämä kolmas päivä, kun siirryttiin kirkon puolelle missä Manu Hagert piti meille ehtoollisjuhlan. Minua siunasi se kuinka yksi mies hyppäsi pianon taakse ja alkoi laulattamaan meitä Golgata-aiheisilla lauluilla, toinen mies siunasi leivän, kolmas mies siunasi viinin, neljäs mies piti ehtoollispuheen jne. Miksi tulin näin siunatuksi? Siksi koska ensimmäisenä yönä Viitta-rakennuksen oleskeluhuoneessa puhuttiin romaniseurakunnasta ja puhuttiin sitä, ettei se tulisi ikinä onnistumaan. Tavallaan ajateltiin, ettei meistä ole mihinkään. Haluan sanoa vain sen, että kyllä meistä olisi vaikka mihin vain esim. uhraamisessa. Olkaa huoleti Elämä ja Valo -lehden lukijat. En tässä ole mitään romaniseurakuntaa perustamassa J. Haluan vain rohkaista ja sanoa niin kuin presidentti Barack Obaman slogani oli: Yes we can (Kyllä me voimme). Sain päiviltä todella paljon, ja on todella hyvä mieli, kun tein päätöksen lähteä mukaan päiville. Sain elää todeksi raamatun paikkaa Apt.1:14. Minua siunasi myös, kun nuorempaa väkeä oli paljon mukana. Tuli mieleen se kun Suomen Leijona jääkiekkojoukkueessa on tapahtunut sukupolven vaihdos, niin koin myös samaa Elämä ja Valon ry:n joukkueesta. Toivon silti, että seuraavilla päivillä olisi mukana enempi vanhempaa väkeä. Kiitokset kaikille osallistujille Allan Roth, Alvar Stenroth Jussi Palmroth,, Keijo Baltzar, Rickhart Ruut, Leif Ruut, Seppo Zitron, Terno Zitron, Kari Blomerus, Roope ja Helena Grönfors, Keijo Lindeman, Kyösti ja Rosita Lindeman, Tino Varjola, Heikki Mäntyniemi, Kyösti Svart, Jari Stenroth, Kyösti Blomerus, Jukka Zitron, Mika Hagert, Malla ja Martti Laiti, Juhani Eriksson, Mertzi Grönfors, Rainer Lindeman, Manu Hagert, Rainer Roth, Jari Roth, Juha Ketola, Viljo R. Koivisto, Janne Harjukoski, Ulkomaan romanit (Ukraina & Valkovenäjä) ja tulkki Toivo Tikko, John Remes, Tamara Åkerlund, Lenita Nyman, Kyösti Blomerus ja Jani Långström. P.S. Monta kertaa kun tulemme omaan seurakuntarakennukseen, niin siellä on puhdasta. Ei näy roskia lattialla, tiskit on tiskattu ja niin poispäin. Tai kun tulemme romanijuhlille, niin saamme tulla valmiiseen katettuun pöytään. Tämä kaikki ei ole itsestään selvää, sillä on ihmisiä, jotka tekevät työtä kulissien takana, jotta tämä kaikki olisi mahdollista. Tämän vuoksi haluan koko osallistujaväen puolesta kiittää erityisesti Keijo Baltzar sinua siitä. Malla Laiti informoi osallistujia ammattitaidolla Romanipoliittisesta ohjelmasta (ROMPO). 31

17 Jouluevankeliumi (Luuk. 2:1-20) Jouluyö, juhlayö 1. Dola tiija keisaros Augustus diaas bihipa, te hilo vollakobolipa mote tšuuven aro skattiba. 2. Dauva skattiboskotsuuvipa sas vaaguno ta staudas ka Quirinius sas Syyriako themmeskoräi. 3. Saare dzeene te rannimen are skattiboskodzinniba, sakkaiek pesko iego fooros. 4. Jakkes niina Joosef dzeelo Galileata, Nasaretesko foorosta apre are Judea aro Davidesko fooros so khaama Betlehem, ka jou khunjudiilo aro Davidesko hlhta. 5. Jou dzeelo doori it lesko angrustime Mariaha, koon ventidas kentos. 6. Ka joon aahte doori, jakkes aulo Mariako föddibosko tiija, 7. ta joi föddidas tšaaves, lako vaaguno. Joi fahadas kentos ta rigadas les aro stanja aro krumbos dooleske, te leen na aahdas stedos aro lotiboskotseer. 8. Aro doi stedos auri rassako tiija sas valagoosi koon vallade bakren. 9. Jakkes lengo naal sterjudas Räiesko englos ta Räijesko pattipa sas trystal leen, Valgoosi trahte, 10. bi englos phenjas lenge: Ma darren! Me phukavaa tumenge lohibosko boodos, baro lohiba hilo komujenge: 11. Da diives hin tumenge föddidiilo Phiriboskiero aro Davidesko fooros. Jou hin Kristos, Räi. 12. Dauva hin sar merknos tumenge: tume lahhena kentos, koon pahhula fahhimen aro krumbos. 13. It tiija sas trystal englos baro himlakohuupa, koon baarides baargade Deeveles ta phenle: 14. Deeveles hin patti aro utsibi, feediba komujen apo them, koonen jou pirila. 15. Ka engli sas dzeene paalal are himla, valagoosi phenle mahkar peen: Dzaha menge are Beetlehem! Doori ame dikkaha douva, so hin staudas, dooles, so Räi menge oppenbaaradas. 16. Joon dzeene hastibossa ta lahte Maria ta Joosef ta kentos, koon pahhudas aro krumbos. 17. Ka joon dikne dauva, joon rakkade, so lenge kentosta sas phenlo. 18. Saare, koon hunle valagoosenge laave, aahte undrime. 19. Bi Maria garadas saare aro lako dzii, so sas staudas, ta joi tenkadas douva. 20. Valagoosi aune paalal ta baargade ta baarides baargade Deeveles dotta, so joon sas khunle ta dikne. Saare sas jakkes sar sas lenge rakkade. san. Josef Mohr säv. Franz Gruber käännös romanikielelle Viljo Koivisto Jouluyö! Juhlayö! Päättynyt kaikk on työ, Kaks vain valveill on puolisoa, Lapsen herttaisen nukkuessa, Seimikätkyessään. Seimikätkyessään. Jouluyö! Juhlayö! Paimenill yksin työ, Enkel taivaasta ilmoitti heill : Suuri koittanut riemu on teill! Kristus syntynyt on! Kristus syntynyt on! Jouluyö! Juhlayö! Täytetty nyt on työ. Olkoon kunnia Jumalalle! Maassa rauha, myös ihmisille Olkoon suosio suur. Olkoon suosio suur. Kurko rat! Juulako rat! Tšekkes naa khastiba. Dai ta daad vi jou apre kaan hin. Kentos rankanes tšouvela kaan. Stanje guuno Jou hin, Stanjako guuno Jou hin. Kurko rat! Juulako rat! Valagoosos butti sas. Engli teulenna phukadas leen: Baro loȟiba tumenge kaan. Tšau kaan Deeveles hin, Jeesus föddimen hin. Kurko rat! Juulako rat! Pherjade butti hin. Häärni glimmina teulenni kaan. Paarkavaa vi mo Deeveles laa. Vel Tu tšihkiba baro, Vel Tu tšihkiba kaan. Käännös: Henry Hedman 32 33

18 Seurakuntaopistolla Järvenpäässä on mahdollisuus suorittaa Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto Koulutuksen voi suorittaa aikuisten oppisopimuskoulutuksena tai monimuotoopiskeluna. Opiskelija hankkii itse oppisopimuspaikan. Seurakuntaopiston oppisopimustoimisto tekee sopimukset opiskelijan ja työnantajan kanssa. Jokaiselle tehdään oma lukujärjestys ja opiskelusuunnitelma. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Oppisopimusopiskelu on opiskelijalle ilmaista. Monimuoto-opiskelu maksaa 300 euroa. Kaikki tutkinnon suorittavat maksavat tutkintomaksun 58 euroa. Hae nyt - koulutus alkaa tammikuussa Täytä hakulomake Seurakuntaopiston nettisivuilla: Lisätietoja: Lehtori Anna-Leena Klemetti-Falenius p Lehtori Kathy Metsälä p Oppisopimuspäällikkö Sirpa Tuomisto p Opinto-ohjaaja Riikka Tassi p SUURTUKHOLMAN ROMANIKUORO & SOLISTIT Äänite sisältää 17 laulua, jotka on koottu vuoden 1994 kuoron livetaltioinnista. Tuotolla tuetaan Georgiassa tehtävää hengellistä työtä. Hinta 15,00 KONFERENSSIN ROMANIKOKOUS DVD Löydä yhteys SHALOM Vapauteen DVD-taltiointi helluntaiherätyksen juhannuskonferenssin romanikokouksesta. Puhe Veikko Hekkala, musiikki Suurromanikuoro, Leif Lindeman. Ilmestymisaikataulu 2012 NUMERO ILMESTYY AINEISTO HELMIKUU TOUKOKUU SYYSKUU MARRASKUU ILMOITUSKOOT JA HINNAT: 1,00 /pmm Shalom-lauluyhtye koostuu kolmesta mieslaulajasta, jotka ovat Allan Roth, Kari Blomerus ja Terno Lindeman. Yhtye sai alkunssa kesällä 2009 Elämä ja Valo järjestön telttasarjoilla. Nyt yhtyeeltä on ilmestynyt uutuusäänite Vapauteen, jonka tuotto kokonaisuudessaan tukee Elämä ja Valo ry:n toimintaa Hinta 10,00 Hinta 12,00 Tinkimättömästi evankeliumin asialla jo vuodesta 1964 Seurakuntien tapahtumailmoitukset veloituksetta! Palstaleveydet: 1 palsta 57mm 2 palstaa 116mm 3 palstaa 176mm Kannatusruutu: Yritykset/seurakunnat 45,00 (57mm x 50mm) Kaikki ilmoitukset nelivärisiä. Elämä ja Valo -lehti ei ole alv-velvollinen. Aineisto: PDF- tai EPS-muodossa. Värit prosessiväreinä (CMYK). Kuvien minimireloluutio 300 dpi. Aineiston toimitus: info@elamajavalo.fi TELAL KHAM Aven Romale! Telal Kham - Auringon alla -ryhmä perustettiin noin kymmenen vuotta sitten. Ryhmä esittää pääasiassa kulttuurisidonnaista etnomusiikkia, joka kumpuaa kristillisten arvojen pohjalta. Suuntausta voisi hyvin kutsua gypsy-gospeliksi. Musiikki soi vahvana, herkkänä ja välillä latinomaisen rytmikkäänä. Laulujen sanoitukset ovat romanikielen eri murteilla sekä suomeksi. Telal Kham ryhmä on tullut tunnetuksi eri puolilla Eurooppaa järjestetyissä tapahtumissa. Nykyisellään ryhmä koostuu kolmesta Miriam Schwartzista, Milaja Lindroosista sekä Leif Åkerlundista. Nautinnollista kuuntelua - Devlessa! Hinta 15,00 Postiosoite Välimäenkatu NOKIA Käyntiosoite Välimäenkatu NOKIA Puhelin Sähköposti info@elamajavalo.fi Kotisivu Pankkitili Nordea ELÄMÄ JA VALO -JULKAISUJA TUKEE HUONEKALUTEHDAS Inn-Finn Oy Myllymäentie 11, Ähtäri Tel Fax Kotisivu: Sähköposti: inn-finn@inn-finn.fi Ryhtymällä lukijaksi tuet romanilähetystyötä Suomessa ja ulkomailla

19 Leikkaa irti