LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Transkriptio

1 LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1

2 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xeloda 150 mg kalvopäällysteinen tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kapesitabiini 150 mg Apuaineet, ks LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvopäällysteinen 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Xeloda on tarkoitettu käytettäväksi monoterapiana metastasoituneen kolorektaalisyövän ensivaiheen hoidossa (ks. kohta 5.1 Farmakodynamiikka). 4.2 Annostus ja antotapa Ainoastaan antineoplastisten lääkeaineiden käyttöön perehtyneiden lääkäreiden tulisi määrätä Xelodaa. Suositeltava annostus: Suositeltu annostus on 1250 mg/m 2 kaksi kertaa vuorokaudessa (aamuin ja illoin, vastaten 2500 mg:n/m 2 päivittäistä kokonaisannosta) 14 vuorokauden ajan, jonka jälkeen seuraa 7 päivän tauko. Xeloda-tabletit niellään veden kera 30 minuutin kuluessa ruokailun jälkeen. Hoito on keskeytettävä, jos tauti etenee tai jos potilas ei enää siedä hoitoa. Xeloda-annoksen laskeminen kehon pinta-alan mukaan Annostaso: 1250 mg/m 2 Aamuisin otettavien tablettien lukumäärä Iltaisin otettavien tablettien lukumäärä Kehon pinta-ala (m 2 ) Kerta-annos (mg) 150 mg 500 mg 150 mg 500 mg 1, ,27-1, ,39-1, ,53-1, ,67-1, ,79-1, ,93-2, ,07-2, ,

3 Annoksen säätäminen hoidon aikana: Xeloda-hoidon aiheuttamaa toksisuutta voidaan hallita oireenmukaisella hoidolla ja/tai lääkkeen annosta säätämällä (hoidon keskeyttäminen tai annoksen pienentäminen). Pienennettyä annostusta ei myöhemmin pidä nostaa. Toksisuuden takia ottamatta jääneitä Xeloda-annoksia ei tulisi ottaa myöhemmin, vaan potilaan olisi jatkettava hoitoa alkuperäisen hoitoaikataulun mukaisesti. Toksisuusoireiden ilmaantuessa annosta suositellaan säädettäväksi seuraavien ohjeiden mukaisesti: Toksisuusaste NCIC-luokituksen mukaan* Annoksen säätäminen kuluvan hoitojakson aikana Annoksen säätäminen seuraavaa hoitojaksoa varten (% alkuannoksesta) Aste I Annostaso ylläpidetään Annostaso ylläpidetään Aste II - Kun oire ilmenee Keskeytä hoito, kunnes oireet ensimmäisen kerran lievittyvät 0-I-asteisiksi - toisen kerran Keskeytä hoito, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi - kolmannen kerran Keskeytä hoito, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi - neljännen kerran Keskeytä hoito pysyvästi 100 % 75 % 50 % Aste III - Kun oire ilmenee Keskeytä hoito, kunnes oireet ensimmäisen kerran lievittyvät 0-I-asteisiksi - toisen kerran Keskeytä hoito, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi - kolmannen kerran Keskeytä hoito pysyvästi Aste IV - Kun oire ilmenee ensimmäisen kerran Hoito keskeytetään pysyvästi tai jos hoitava lääkäri arvioi hoidon jatkamisen potilaan kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi, niin hoito keskeytetään, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi 75 % 50 % 50 % * Luokituksena käytettiin National Cancer Institute of Canada (NCIC) Common Toxicity (versio 1) -luokitusta (Kanadan kansallisen syöpäinstituutin tavallisten haittavaikutusten luokitus), paitsi käsijalka-oireyhtymää luokiteltaessa. Annoksen säätäminen erityisryhmiä varten: Maksan vajaatoiminta: Lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta ei ole tarpeeksi tietoa annossuosituksen antamiseksi potilaille, joilla on maksan vajaatoiminta. Tietoa ei ole saatavana myöskään sellaisten potilaiden hoidosta, joilla on maksakirroosista tai hepatiitista johtuva maksan vajaatoiminta. 3

4 Munuaisten vajaatoiminta: Xelodan anto vaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta [kreatiniinipuhdistuma lähtötilanteessa alle 30 ml/min (Cockroft ja Gault)] kärsiville potilaille on vasta-aiheista. III ja IV asteen haittavaikutusten ilmaantuvuus on keskimääräistä suurempi keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta (kreatiniinipuhdistuma lähtötilanteessa ml/min) kärsivillä potilailla. Jos potilaalla lähtötilanteessa on keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, on suositeltavaa pienentää aloitusannosta 75 %:iin normaalista. Aloitusannoksen pienentämistä ei suositella potilaille, joilla on lievä munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma lähtötilanteessa ml/min). Huolellista seurantaa ja hoidon nopeaa lopettamista suositellaan, jos potilaalle tulee jokin II, III tai IV asteen haittavaikutus joko hoidon aikana tai edellä olevan taulukon mukaisesta annoksen pienentämisestä huolimatta. Lapset (alle 18-vuotiaat): Xelodan turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu lapsilla. Vanhukset: Alkuannoksen säätäminen ei ole tarpeen vanhuksilla. Hoitoon liittyviä, vakavia III tai IV asteen haittavaikutuksia esiintyi kuitenkin useammin vanhuksilla (yli 80-vuotiaat) kuin nuoremmilla potilailla. On suositeltavaa, että vanhuksia seurataan tarkoin Xeloda-hoidon aikana. 4.3 Vasta-aiheet Potilaat, joille fluoropyrimidiinit ovat aikaisemmin aiheuttaneet vaikeita ja odottamattomia reaktioita. Todettu yliherkkyys kapesitabiinille, fluorourasiilille tai jollekin lääkevalmisteen sisältämälle apuaineelle. Dihydropyrimidiinidehydrogenaasin (DPD:n) puute. Raskaus ja imetys. Potilaat, joilla on vaikea leukopenia, neutropenia tai trombosytopenia. Potilaat, jotka kärsivät vaikeasta maksan vajaatoiminnasta. Potilaat, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma alle 30 ml/min). Sorivudiinin tai sen kemiallisen sukulaisaineen, esim. brivudiinin, käyttö. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Annostusta rajoittavia toksisuusoireita ovat ripuli, vatsakipu, pahoinvointi, stomatiitti sekä käsi-jalkaoireyhtymä (käsien ja jalkojen ihoreaktio, kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia). Useimmat haittavaikutukset ovat ohimeneviä eivätkä vaadi hoidon lopullista keskeyttämistä. Annosten pienentäminen tai hoidon väliaikainen keskeyttäminen voi kuitenkin olla tarpeen. Ripuli. Xeloda voi aiheuttaa ripulia, jota on havaittu 48 %:lla potilaista. Vaikeasta ripulista kärsiviä potilaita pitää seurata tarkoin ja heille olisi annettava neste- ja elektrolyyttilisää, jos ilmenee kuivumisen merkkejä. Tavanomaista ripulilääkitystä (esim. loperamidi) voidaan käyttää. NCIC:n CTC-luokituksen mukaisessa II asteen ripulissa ulostuskertojen lukumäärä lisääntyy 4-6:lla/vrk tai potilas ulostaa yöllä. III asteen ripulissa ulostuskertojen lukumäärä kasvaa 7-9:lla/vrk tai potilaalla on pidätyskyvyttömyyttä ja malabsorptiota. IV asteen ripulissa ulostuskertojen lukumäärä lisääntyy 10:llä/vrk tai potilaalla on paha veriripuli tai hän on parenteraalisen tukihoidon tarpeessa. Jos II, III tai IV asteen ripulia ilmenee, on Xeloda-hoito heti lopetettava, kunnes ripuli on parantunut tai rauhoittunut I-asteiseksi. III tai IV asteen ripulin jälkeen olisi joko alennettava Xeloda-annoksia aloitettaessa hoito uudestaan tai lopetettava hoito kokonaan (IV asteen ripulin jälkeen). 4

5 Käsi-jalkaoireyhtymä (eli käsien ja jalkojen ihoreaktio, kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia tai kemoterapiasta johtuva raajojen distaalinen eryteema). I asteen käsijalkaoireyhtymä määritellään käsien ja/tai jalkojen puutumisena, tuntohäiriöinä/tuntoharhoina, pistelynä, kivuttomana turvotuksena tai punoituksena ja/tai epämukavuutena, joka ei haittaa potilaan jokapäiväisiä toimintoja. II asteen käsi-jalkaoireyhtymä määritellään käsien ja/tai jalkojen ihon kivuliaana punoituksena ja turvotuksena, joka on niin häiritsevää, että se hankaloittaa potilaan suoriutumista jokapäiväisistä toiminnoista. III asteen käsijalkaoireyhtymä määritellään käsien ja/tai jalkojen ihon vetistävänä hilseilynä, haavaumina, rakkuloiden puhkeamisena iholla ja vaikeana kipuna, jotka hankaloittavat potilaan elämää, niin ettei hän kykene suoriutumaan jokapäiväisistä toiminnoistaan tai työstään. Jos II tai III asteen käsi-jalkaoireyhtymää ilmenee, on Xeloda-hoito keskeytettävä, kunnes oireet paranevat tai lievittyvät I-asteisiksi. III asteen käsi-jalkaoireyhtymän jälkeen tulisi Xeloda-annoksia jatkossa alentaa. Kardiotoksisuus. Fluoropyrimidiinien käytön yhteydessä on esiintynyt sydäntoksisuusoireita, kuten sydäninfarktia, anginaa, rytmihäiriöitä, kardiogeenista sokkia, äkkikuolemia ja elektrokardiografisia muutoksia. Nämä haittavaikutukset saattavat olla yleisempiä potilailla, joilla ennestään on sepelvaltimotauti. Sydämen rytmihäiriöitä, angina pectorista, sydäninfarkteja, sydämen vajaatoimintaa ja kardiomyopatiaa on raportoitu Xelodaa saaneilla potilailla. Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on todettu merkittäviä sydänsairauksia, rytmihäiriöitä tai angina pectorista (ks. kohta 4.8. Haittavaikutukset). Hypo- tai hyperkalsemia. Hypo- tai hyperkalsemiaa on raportoitu Xeloda-hoidon aikana. Varovaisuutta on noudatettava potilailla, joilla ennestään on hypo- tai hyperkalsemia (ks. kohta 4.8 Haittavaikutukset). Keskus- tai ääreishermoston sairaudet. Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on jokin keskus- tai ääreishermoston sairaus, esim. aivometastaasi tai neuropatia (ks. kohta 4.8 Haittavaikutukset). Diabetes mellitus ja elektrolyyttitasapainohäiriöt. Potilaita, joilla on diabetes mellitus tai jokin elektrolyyttitasapainohäiriö, on hoidettava varoen, sillä heidän oireensa saattavat pahentua Xeloda-hoidon aikana. Maksan vajaatoiminta. Ei ole tietoa lääkkeen käytön turvallisuudesta ja tehosta potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta. Siksi potilaita, joilla on lievä tai keskivaikea maksan vajaatoiminta, on seurattava tarkoin Xeloda-hoidon aikana riippumatta siitä, onko heillä maksametastaaseja vai ei. Jos bilirubiiniarvot lääkehoidon myötä nousevat yli 3 x ULN:n (ULN = viitealueen yläraja), tai jos maksan aminotransferaasiarvot (ALAT, ASAT) nousevat yli 2,5 x ULN:n, on Xeloda-hoito heti keskeytettävä, kunnes tilanne on normalisoitunut tai arvojen nousut lieventyneet I-asteisiksi. Munuaisten vajaatoiminta. III ja IV asteen haittavaikutusten ilmaantuvuus on keskimääräistä suurempi keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta (kreatiniinipuhdistuma ml/min) kärsivillä potilailla (ks. kohdat 4.2 Annostus ja antotapa, 4.3. Vasta-aiheet). 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset muun samanaikaisen lääkityksen kanssa: Kumariiniantikoagulantit: Muutoksia hyytymisparametreissä ja/tai verenvuototaipumuksessa on esiintynyt potilailla, jotka ovat käyttäneet Xelodaa ja kumariiniantikoagulanttia (esim. 5

6 varfariinia tai fenprokumonia) samanaikaisesti. Mekanismia kumariiniantikoagulanttien ja kapesitabiinin välisille interaktioille ei tunneta. Nämä muutokset ilmaantuivat useiden päivien ja jopa useiden kuukausien kuluttua Xeloda-hoidon aloittamisesta, joissakin tapauksissa vasta kuukauden kuluessa Xeloda-hoidon päättymisestä. Xelodaa ja kumariiniantikoagulanttia samanaikaisesti käyttävien potilaiden hyytymisparametrejä (PT tai INR) on seurattava säännöllisin väliajoin. Fenytoiini: Plasman fenytoiinipitoisuuksien nousua on raportoitu, kun Xelodaa on käytetty yhtä aikaa fenytoiinin kanssa. Potilaita, jotka käyttävät fenytoiinia ja Xelodaa samanaikaisesti, on seurattava säännöllisesti siltä varalta, että plasman fenytoiinipitoisuudet kohoavat. Foliinihappo (leukovoriini): Xelodan ja fooliinihapon yhdistelmätutkimus antoi viitteitä siitä, ettei foliinihapolla olisi merkittävää vaikutusta Xelodan tai sen metaboliittien farmakokinetiikalle. Foliinihapolla on kuitenkin merkitystä Xelodan farmakodynamiikalle, sillä kun Xelodaa annetaan yksinään, sen korkein siedetty annos (= MTD) jaksoittaista annostusta käytettäessä on 3000 mg/m 2 /vrk MTD:n ollessa vain 2000 mg/m 2 /vrk, kun Xelodaa käytettiin yhdessä foliinihapon kanssa (30 mg kahdesti päivässä suun kautta). Sorivudiini ja sen analogit: Kliinisesti merkitsevää sorivudiinin ja 5-FU:n välistä, sorivudiinin dihydropyrimidiinidehydrogenaasia inhiboivasta vaikutuksesta johtuvaa interaktiota on kuvattu. Tämä interaktio, joka johtaa fluoropyrimidiinien toksisuuden kasvuun, voi johtaa kuolemaan, joten Xelodaa ei saa käyttää samanaikaisesti sorivudiinin tai sen kemiallisten sukulaisaineiden, esim. brivudiinin, kanssa (ks. kohta 4.3 Vasta-aiheet). Antasidit: Alumiini- ja magnesiumhydroksidia sisältävän antasidin vaikutusta kapesitabiinin farmakokinetiikkaan on tutkittu. Plasman kapesitabiinin ja yhden sen metaboliitin (5 -DFCR) pitoisuuden pieni nousu todettiin, mutta kolmeen päämetaboliittiin (5 -DFUR, 5-FU ja FBAL) antasidilla ei ollut vaikutusta. Allopurinoli: 5-FU:lla on havaittu olevan allopurinolin kanssa interaktioita, jotka mahdollisesti voivat heikentää 5-FU:n tehoa. Allopurinolin ja Xelodan samanaikaista käyttöä on siksi vältettävä. Mahdolliset vaikutukset sytokromi P-450-entsyymijärjestelmään: Pitoisuudella 100 µmol/l kapesitabiinilla tai sen metaboliiteilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta ihmisen maksan mikrosomaalisten P-450-isotsyymien 1A2, 2A6, 2C9, 2C19, 2E1, 2D6 tai 3A4 toimintaan in vitro. Interferoni alfa: Xelodan MTD oli 2000 mg/m²/vrk, kun sitä käytettiin samanaikaisesti interferoni alfa-2a:n (3 milj. IU/m²/vrk) kanssa MTD:n ollessa 3000 mg/m²/vrk, kun Xelodaa käytettiin yksinään. Lääke-ruokainteraktiot: Potilaita kehotettiin kaikissa kliinisissä tutkimuksissa ottamaan Xeloda viimeistään 30 minuuttia ruokailun jälkeen. Koska tämänhetkiset tiedot tehosta ja turvallisuudesta perustuvat edellä manittuun ohjeeseen, on suositeltavaa ottaa Xeloda ruokailun yhteydessä. Kapesitabiinin imeytymisnopeus laskee, kun lääke otetaan ruokailun yhteydessä (ks. kohta 5.2 Farmakokinetiikka). 4.6 Raskaus ja imetys Xelodaa ei ole tutkittu raskaana olevilla naisilla. Xelodan voidaan kuitenkin olettaa mahdollisesti aiheuttavan haittaa sikiölle raskaudenaikaisessa käytössä. 6

7 Lisääntymistoksisuustutkimuksissa eläimillä Xeloda aiheutti sikiökuolemia ja epämuodostumia. Löydökset ovat odotettuja fluoropyrimidiinijohdannaiselta. Xelodan käyttö raskauden aikana on kontraindisoitu. Hedelmällisessä iässä olevia naisia on neuvottava välttämään raskaaksi tuloa Xeloda-hoidon aikana. Jos potilas kuitenkin tulee raskaaksi Xeloda-hoidon aikana, hänelle on kerrottava sikiöön mahdollisesti kohdistuvista riskeistä. Xelodan erittymisestä äidinmaitoon ei ole tietoa. Imettävien hiirten maidosta on mitattu huomattavia määriä kapesitabiinia ja sen metaboliitteja. Imetys on siksi lopetettava Xelodahoidon ajaksi. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Xeloda saattaa aiheuttaa huimausta, väsymystä ja pahoinvointia. Tämä voi vaikuttaa ajokykyyn ja kykyyn käyttää koneita. 4.8 Haittavaikutukset Kahdessa kolorektaalisyöpäpotilailla tehdyssä faasi III-tutkimuksessa (596 potilasta) yleisimmin raportoidut haittavaikutukset olivat gastrointestinaalihäiriöt, etenkin ripuli, pahoinvointi, oksentelu ja stomatiitti, sekä käsi-jalkaoireyhtymä (kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia). Edellä mainitulle on ominaista puutuminen, tuntohäiriöt/tuntoharhat, pistely, kivuton tai kivulias turvotus tai ihon punoitus, hilseily, rakkuloiden puhkeaminen iholla tai kova kipu. Seuraavia ala-otsikoita on käytetty haittavaikutusten luokittelemiseksi niiden esiintyvyyden mukaan: Erittäin yleiset (>1/10), yleiset (>1/100, <1/10), melko harvinaiset (>1/1000, <1/100), harvinaiset (>1/10.000, <1/1000), erittäin harvinaiset (<1/10.000, mukaan lukien yksittäiset raportit). Ruoansulatuskanava Erittäin yleiset: ripuli (48 %:lla kaikista potilaista, vaikeana 13 %:lla), pahoinvointi (38 %, vaikea 3 %), oksentelu (23 %, vaikea 3 %), vatsakipu (11 %, vaikea 3 %) ja stomatiitti (24 %, vaikea 2 %). Yleiset: ummetus (7 %, vaikea 0,3 %), dyspepsia (5 %, vaikea 0,2 %), ylävatsakipu (6 %, vaikea 1 %), suun kuivuus (4 %), ilmavaivat (4 %) ja löysät ulosteet (3 %). Harvinaiset: Limakalvotulehdukseen/-haavaumiin liittyvät reaktiot, kuten ruokatorventulehdus, mahakatarri, pohjukaissuolentulehdus, paksusuolentulehdus ja verenvuoto ruoansulatuskanavassa. Iho Erittäin yleiset: Käsi-jalkaoireyhtymää tai kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia (53 %:lla potilaista, vaikeana 17 %:lla), dermatiitti (10 %, vaikea 0,2 %). Yleiset: Hiustenlähtö (6 %), kuiva iho (7 %, vaikea 0,2 %), punoittava ihottuma (5 %, vaikea 0,2 %), ihon hyperpigmentaatio (4 %, vaikea 0,2 %), kutina (3 %, vaikea 0,3 %), kynsiin liittyvät oireet (3 %) ja paikallinen hilseily (2 %). Harvinaiset: valoherkkyysreaktiot, sädereaktion uusiutuminen (radiation recall syndrome), kynsien irtoaminen, haurastuminen, värjäytyminen tai kasvuhäiriö ja ihon halkeilu. Yleishaittavaikutukset Erittäin yleiset: Uupuminen (21 %:lla potilaista, vaikeana 1,2 %:lla). Yleiset: Kuume (8 %, vaikea 0,2 %), heikkous (7 %, vaikea 0,5 %), voimattomuus (4 %, vaikea 0,5 %), letargia (3 %, vaikea 0,2 %) ja kipu raajoissa (3 %). Neurologia 7

8 Yleiset: Päänsärky (5 %:lla potilaista), parestesia (3 %), makuhäiriöt (5 %), huimaus (5 %), unettomuus (3 %) ja herkkätuntoisuus (2 %). Näitä oireita ei esiintynyt vaikeana yli 0,3 %:lla potilaista. Useimmat raportoiduista parestesiatapauksista esiintyivät yhdessä käsijalkaoireyhtymän kanssa. Harvinaiset: Enkefalopatia, sekavuus ja pikkuaivojen toimintaan liittyvät oireet, kuten ataksia, epäselvä puhe, tasapainohäiriöt ja koordinaatio-ongelmat. Sydän ja verenkierto Yleiset: Alaraajojen turvotus (4 %:lla potilaista). Melko harvinaiset: Rintakipu, angina pectoris, sydäninfarkti. Harvinaiset: Sydämen vajaatoiminta, sydänpysähdys, kardiomyopatia, äkkikuolema, takykardia, eteisperäiset rytmihäiriöt mukaan lukien eteisvärinä ja kammiolisälyöntisyys. Maksa ja sappi Harvinaiset: Poikkeavat maksan toimintakoetulokset, keltaisuus. Erittäin harvinaiset: Maksan vajaatoiminta, kolestaattinen hepatiitti. Hematologia Yleiset: III tai IV asteen (NCIC/CTC-luokituksen mukaan) poikkeamat laboratorioarvoissa, hemoglobiinin lasku (2 %:lla potilaista) ja neutropenia (2 %). Melko harvinaiset: Trombosytopenia. Harvinaiset: Luuytimen heikentynyt toiminta ja pansytopenia. Luuytimen heikentyneeseen toimintaan, huonontuneeseen immuunipuolustukseen ja/tai limakalvojen haavautumiseen liittyvät oireet, kuten paikalliset ja kohtalokkaat yleisinfektiot (mukaan lukien bakteerien, virusten ja sienten aiheuttamat taudit) ja sepsis. Biokemiallisten laboratorioarvojen poikkeamat Erittäin yleiset: Asteen III tai IV (NCIC/CTC-luokituksen mukaan) nousu bilirubiiniarvoissa (23 %:lla potilaista). Yleiset: III tai IV asteen nousu alkalisen fosfataasin arvoissa (3 %), hyperglykemia (6 %). Muut Erittäin yleiset: Ruokahaluttomuus (10 %:lla potilaista, vaikeana 0,5 %:lla). Yleiset: Kuivuminen (4 %, vaikea 1,7 %), hengenahdistus (4 %, vaikea 0,2 %), kyynelnesteen erityksen lisääntyminen (6 %), silmän sidekalvontulehdus (3 %), heikentynyt ruokahalu (7 %), nenäverenvuoto (2 %), painon lasku (3 %), selkäkipu (3 %), nivelsärky (2 %) ja depressio (2 %). Näitä oireita ei esiintynyt vaikeana yli 0,3 %:lla potilaista. Harvinaiset: Rintakipu, lihaskivut, silmien ärsytys ja yskä. 4.9 Yliannostus Akuutin yliannostuksen ilmenemismuodot ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli, limakalvotulehdus, ruoansulatuskanavan ärsytys ja verenvuoto sekä luuytimen heikentynyt toiminta. Yliannostuksen lääkehoitoon kuuluvat tavanomaiset terapeuttiset ja elintoimintoja tukevat hoidot, joiden tavoitteena on kliinisten oireiden korjaaminen sekä niistä aiheutuvien mahdollisten komplikaatioiden ennaltaehkäisy. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka 8

9 Farmakoterapeuttinen ryhmä: Solunsalpaaja (antimetaboliitti), ATC koodi: L01B C. Kapesitabiini on ei-sytotoksinen fluoropyrimidiinikarbamaatti, joka suun kautta annettuna toimii sytotoksisen metaboliittinsa, 5-fluorourasiilin (5-FU), esiasteena. Kapesitabiini aktivoituu usean eri entsymaattisen vaiheen kautta (ks. kohta 5.2 Farmakokinetiikka). Aktivaatioketjun viimeiseen, 5-FU:ta synnyttävään vaiheeseen osallistuvaa entsyymiä, tymidiinifosforylaasia (ThyPase), on tuumorikudoksessa, mutta myös normaaleissa kudoksissa, joskin pienempiä määriä. 5-FU:n on osoitettu estävän deoksiuridyylihapon metyloitumista tymidyylihapoksi rakennusaineenvaihdunnassa, ja siten häiritsevän deoksiribonukleiinihapon (DNA) synteesiä. 5-FU johtaa myös RNA:n ja proteiinisynteesin estoon solussa. Koska DNA ja RNA ovat välttämättömiä solunjakautumiselle ja -kasvulle, voisi 5-FU:n vaikutustapa olla tymidiinivajeen kautta aiheutuva solun tasapainoton kasvu ja solukuolema. DNA- ja RNApuutosten vaikutukset näkyvät selvimmin vilkkaasti kasvavissa soluissa, jotka metaboloivat 5- FU:ta nopeammin. Kahdesta identtisestä kliinisestä faasi III-tutkimuksesta (satunnaistetut, verrokkiryhmää käyttäen tehdyt monikeskustutkimukset) saadut tulokset tukevat Xelodan käyttöä metastaattisen kolorektaalisyövän ensivaiheen hoitona. Näissä tutkimuksissa 603 potilasta satunnaistettiin Xeloda-hoidolle (kolmen viikon jaksoina, 2510 mg/m²/vrk kahden viikon ajan, jonka jälkeen viikon tauko) ja 604 potilasta 5-FU:n ja leukovoriinin yhdistelmähoidolle (Mayo-hoito: leukovoriinia i.v. 20 mg/m², jonka jälkeen 425 mg:n/m² 5-FU-bolus i.v. päivästä 1 päivään 5. Hoito annettiin 28 päivän välein.). Kaikista satunnaistetuista potilaista objektiivisen hoitovasteen sai (tutkijoiden arvion mukaan) 25,7 % (Xeloda) ja 16,7 % (Mayohoito); p<0,0002. Mediaaniaika taudin etenemiseen oli 140 päivää (Xeloda) ja 144 päivää (Mayo-hoito). Eloonjäämisen mediaani oli 392 päivää (Xeloda) ja 391 päivää (Mayo-hoito). Tällä hetkellä ei ole saatavilla tuloksia tutkimuksista, joissa olisi verrattu Xelodamonoterapiaa ensivaiheen hoitona käytettäviin yhdistelmähoitoihin. Analysoitaessa lähtötilanteessa munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden hoitokokemusten perusteella saatuja, lääkkeen turvallisuuteen liittyviä tietoja havaittiin hoitoon liittyneiden III ja IV asteen haittavaikutusten ilmaantuvuuden olleen suurempi näillä potilailla verrattuna potilaisiin, joilla munuaisten vajaatoimintaa ei ollut (ilmaantuvuus oli 36 % potilasryhmässä, joilla ei ollut munuaisten vajaatoimintaa, n = 268; 41 % potilasryhmässä, joilla oli lievä vajaatoiminta, n = 257 ja 54 % potilasryhmässä, joilla oli keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, n = 59) (ks. kohta 5.2 Farmakokinetiikka). Annoksen pienentämiseen oli useammin tarvetta potilailla, joilla oli kohtalainen munuaisten vajaatoiminta (44 %) verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut munuaisten vajaatoimintaa (33 %) tai joilla oli lievä vajaatoiminta (32 %). Hoidon keskeyttäminen alkuvaiheessa oli myös yleisempää keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla (21 % kahden ensimmäisen hoitojakson aikana) verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut munuaisten vajaatoimintaa (5 %) tai joilla oli lievä vajaatoiminta (8 %). 5.2 Farmakokinetiikka Kapesitabiinin farmakokinetiikkaa on selvitetty tutkimuksissa annosvälillä mg/m 2 /päivä. Kapesitabiinin 5 -deoksi-5-fluorosytidiinin (5 -DFCR) ja 5 -deoksi-5- fluorouridiinin (5 -DFUR) farmakokineettiset muuttujat eivät eronneet päivinä 1 ja FU:n AUC-arvo oli % korkeampi päivänä 14 verrattuna päivään 1. 9

10 Kapesitabiiniannoksen pienentäminen vähentää systeemistä altistusta 5-FU:lle suhteessa enemmän, sillä aktiivisen metaboliitin farmakokinetiikka ei ole lineaarinen. Imeytyminen: Oraalisen annostelun jälkeen kapesitabiini imeytyy nopeasti ja ekstensiivisesti. Imeytymisen jälkeen kapesitabiini pilkkoutuu ekstensiivisesti 5 -DFCR- ja 5 -DFURmetaboliiteiksi. Ruoan läsnä ollessa imeytymisnopeus laskee. Ruoalla on kuitenkin vain vähäinen vaikutus 5 -DFUR:n ja sen lopputuotteen, 5-FU:n, AUC-arvoihin. Annettaessa 1250 mg:n/m 2 annos ruoan jälkeen päivänä 14 oli kapesitabiinin huippupitoisuus plasmassa (C max, mikrog/ml) 4,67, 5 -DFCR:n 3,05, 5 -DFUR:n 12,1, 5-FU:n 0,95 ja FBAL:n 5,46. Aika kapesitabiinin huippupitoisuuden saavuttamiseen (T max, h) oli 1,50, 5 -DFCR:n 2,00, 5 - DFUR:n 2,00, 5-FU:n 2,00 ja FBAL:n 3,34. Kapesitabiinin AUC 0- (mikrog x h/ml) oli 7,75, 5 -DFCR:n 7,24, 5 -DFUR:n 24,6, 5-FU:n 2,03 ja FBAL:n 36,3. Sitoutuminen proteiineihin: Kapesitabiini sitoutuu proteiineihin, lähinnä albumiiniin, 54- prosenttisesti, 5 -DFCR 10-prosenttisesti, 5 -DFUR 62-prosenttisesti ja 5-FU 10- prosenttisesti. Tämä on todettu in vitro ihmisen plasmanäytteistä. Metabolia: Kapesitabiinin ensimmäinen metaboliitti, 5 -DFCR, syntyy maksassa karboksyyliesteraasin vaikutuksesta. Tämä metaboliitti muuttuu edelleen 5 -DFUR:ksi sytidiinideaminaasin vaikutuksesta, jota esiintyy pääasiassa maksassa ja tuumorikudoksissa. Tymidiinifosforylaasi (ThyPase) aktivoi sitten 5 -DFUR:n edelleen. Katalyyttiseen aktivointiin osallistuvia entsyymejä on sekä kasvainkudoksessa että terveessä kudoksessa, mutta terveessä kudoksessa yleensä vähäisemmässä määrin. Kapesitabiinin asteittainen, entsymaattinen biotransformaatio 5-FU:ksi johtaa suurempiin pitoisuuksiin tuumorikudoksissa verrattuna terveisiin kudoksiin. Kolorektaalituumorien kohdalla 5-FU:n syntyminen näyttäisi suurimmaksi osaksi tapahtuvan kasvainkudoksen stroomasoluissa. Oraalisen kapesitabiinin jälkeen kolorektaalisyöpäpotilaiden tuumorin ja viereisen kudoksen 5-FU-pitoisuuksien suhde oli 3,2 (vaihteluväli 0,9-8,0). Tuumorin ja plasman 5-FUpitoisuuksien suhde oli 21,4 (vaihteli välillä 3,9 ja 59,9, n = 8), kun taas terveen kudoksen ja plasman pitoisuuksien suhde oli 8,9 (vaihteli 3,0:sta 25,8:aan, n = 8). Tymidiinifosforylaasin aktiviteettia mitattiin ja sen havaittiin olevan nelinkertainen primaarisessa kolorektaalituumorissa viereiseen kudokseen verrattuna. Immunohistokemiallisten tutkimusten perusteella tymidiinifosforylaasia näyttäisi suurimmaksi osaksi esiintyvän kasvainten stroomasoluissa. 5-FU pilkkoutuu edelleen dihydropyrimidiinidehydrogenaasin (DPD:n) vaikutuksesta inaktiiveiksi metaboliiteiksi eli dihydro-5-fluorourasiiliksi (FUH 2 ), 5- fluoroureidopropionihapoksi (FUPA) ja α-fluoro-β-alaniiniksi (FBAL). DPD on eliminaationopeutta rajoittava tekijä, jonka puute voi johtaa kapesitabiinin toksisuuden kasvuun (ks. 4.3 Vasta-aiheet ja 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Eliminaatio: Kapesitabiinin eliminaation puoliintumisaika (t ½, h) oli 0,85, 5 -DFCR:n 1,11, 5 -DFUR:n 0,66, 5-FU:n 0,76 ja FBAL:n 3,23. Kapesitabiini ja sen metaboliitit poistuvat elimistöstä suurimmaksi osaksi virtsan kautta. Annoksesta 95,5 % erittyy virtsaan FBAL:n ollessa päämetaboliitti (57 % annoksesta). Erittyminen ulosteisiin on vähäistä (2,6 %). Noin 3 % annoksesta erittyy muuttumattomana virtsaan. Farmakokinetiikka erityisryhmissä: Xeloda-hoitoa (1250 mg/m 2 kahdesti vuorokaudessa) saaneiden 505 kolorektaalisyöpäpotilaan tuloksista tehtiin farmakokineettinen populaatioanalyysi. Potilaan sukupuoli, maksametastaasien olemassaolo tai puuttuminen lähtötilanteessa, Karnofskyn toimintakykyluokka, kokonaisbilirubiini, seerumin albumiini, 10

11 ASAT tai ALAT eivät vaikuttaneet merkittävästi 5 -DFUR:n, 5-FU:n tai FBAL:n farmakokinetiikkaan. Potilaat, joilla on maksametastaaseista johtuva maksan vajaatoiminta: Farmakokineettisen tutkimuksen perusteella kapesitabiiniin biologinen hyväksikäytettävyys ja potilaan altistus 5- FU:lle saattavat olla suuremmat niillä syöpäpotilailla, joilla on maksametastaaseista johtuva lievä tai keskivaikea maksan vajaatoiminta verrattuna potilaisiin, joilla vajaatoimintaa ei ole. Tietoja ei ole farmakokinetiikasta potilailla, jotka kärsivät vaikeasta maksan vajaatoiminnasta. Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta: Munuaisten vajaatoiminnasta (asteeltaan lievästä vaikeaan) kärsivillä syöpäpotilailla tehdyssä farmakokineettisessä tutkimuksessa ei nähty viitteitä siitä, että kreatiniinipuhdistumalla olisi vaikutusta muuttumattoman lääkeaineen tai 5-FU:n farmakokinetiikaan. Kreatiniinipuhdistumalla havaittiin olevan merkitystä systeemiselle 5 -DFUR-altistukselle (kun kreatiniinipuhdistuma pienenee 50 %:lla, 5 - DFUR:n AUC kasvaa 35 %) ja FBAL-altistukselle (kun kreatiniinipuhdistuma pienenee 50 %:lla, FBAL:n AUC kasvaa 114 %). FBAL on metaboliitti, jolla ei ole antiproliferatiivista vaikutusta. Vanhukset: Farmakokineettiseen populaatioanalyysiin osallistuneet potilaat olivat hyvin eriikäisiä (27-86-vuotiaita) ja heistä 234 (46 %) oli vähintään 65 vuotta täyttäneitä. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella potilaan iällä ei ole merkitystä 5 -DFUR:n tai 5- FU:n farmakokinetiikalle. FBAL:n AUC kasvoi iän myötä (20 %:n lisäys ikään johti FBAL:n AUC-arvon nousuun 15 %:lla). Tämä nousu johtui todennäköisesti munuaisten toiminnan muuttumisesta. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Toksisuustutkimuksissa, joissa käytettiin toistuvia annoksia, kapesitabiinin päivittäinen oraalinen annostelu Cynomolgus-apinoille ja hiirille aiheutti fluoropyrimidiineille tyypillisiä toksisia vaikutuksia ruoansulatuskanavassa, imukudoksissa ja verta muodostavissa elimissä. Toksisuusoireet olivat ohimeneviä. Kapesitabiinilla huomattiin ihotoksisuutta, joka ilmeni degeneratiivisina/regressiivisina muutoksina. Kapesitabiinilla ei todettu maksaan eikä keskushermostoon kohdistuvaa toksisuutta. Cynomolgus-apinoilla kardiovaskulaarista toksisuutta (esim. PR- tai QT-ajan piteneminen) oli havaittavissa laskimonsisäisen (100 mg/kg) annon, mutta ei toistuvien suun kautta annettujen annosten (1379 mg/m 2 /vrk) jälkeen. Hiirillä tehdyssä, kaksi vuotta kestäneessä karsinogeenisuustutkimuksessa kapesitabiini ei osoittautunut karsinogeeniseksi. Tavanomaisissa hedelmällisyystutkimuksissa havaittiin naarashiirillä kapesitabiinin aiheuttamia fertiliteettihäiriöitä, jotka kuitenkin lääkkeettömän jakson aikana olivat hävinneet. 13 viikkoa kestäneen tutkimuksen aikana havaittiin lisäksi atrofisia ja degeneratiivisia muutoksia uroshiirten sukupuolielimissä. Nämä muutokset olivat kuitenkin korjaantuneet lääkkeettömän jakson jälkeen. Embryotoksisuutta ja teratogeenisuutta selvittävissä hiiritutkimuksissa havaittiin annoksen suurenemisen myötä lisääntyvää imeytymistä sikiöön sekä annosriippuvaista teratogeenisuutta. Apinoilla havaittiin keskenmenoja ja sikiökuolleisuutta korkeilla annoksilla, mutta teratogeenisuutta ei havaittu. 11

12 Kapesitabiini ei ollut mutageeninen in vitro bakteereissa (Amesin testi) eikä nisäkässoluissa (Kiinalainen hamsteri, V79/HPRT-geenimutaatiokoe). Kuten muutkin nukleosidianalogit (eli 5-FU), kapesitabiini oli klastogeeninen ihmisen lymfosyyteissä (in vitro), ja hiiren luuytimen mikronukleustestissä havaittiin positiivinen trendi (in vivo). 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Tablettirunko: vedetön laktoosi kroskarmelloosinatrium hypromelloosi mikrokiteinen selluloosa magnesiumstearaatti. Kalvopäällyste: titaanidioksidi (E 171) keltainen ja punainen rautaoksidi (E 172) talkki. 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 3 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä alle 30 C:ssa. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) Materiaali: PVC/PE/PVDC-läpipainopakkaus. Sisältö: 60 kalvopäällysteistä tablettia (kuusi kymmenen tabletin läpipainoliuskaa). 6.6 Käyttö- ja käsittelyohjeet Ei erityisohjeita. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Roche Registration Limited 40 Broadwater Road Welwyn Garden City Hertfordshire, AL7 3AY Yhdistynyt kuningaskunta 12

13 8. NUMERO(T) YHTEISÖN LÄÄKEVALMISTEREKISTERISSÄ 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 13

14 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xeloda 500 mg kalvopäällysteinen tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kapesitabiini 500 mg Apuaineet, ks LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvopäällysteinen 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Xeloda on tarkoitettu käytettäväksi monoterapiana metastasoituneen kolorektaalisyövän ensivaiheen hoidossa (ks. kohta 5.1 Farmakodynamiikka). 4.2 Annostus ja antotapa Ainoastaan antineoplastisten lääkeaineiden käyttöön perehtyneiden lääkäreiden tulisi määrätä Xelodaa. Suositeltava annostus: Suositeltu annostus on 1250 mg/m 2 kaksi kertaa vuorokaudessa (aamuin ja illoin, vastaten 2500 mg:n/m 2 päivittäistä kokonaisannosta) 14 vuorokauden ajan, jonka jälkeen seuraa 7 päivän tauko. Xeloda-tabletit niellään veden kera 30 minuutin kuluessa ruokailun jälkeen. Hoito on keskeytettävä, jos tauti etenee tai jos potilas ei enää siedä hoitoa. Xeloda-annoksen laskeminen kehon pinta-alan mukaan Annostaso: 1250 mg/m 2 Aamuisin otettavien tablettien lukumäärä Iltaisin otettavien tablettien lukumäärä Kehon pinta-ala (m 2 ) Kerta-annos (mg) 150 mg 500 mg 150 mg 500 mg 1, ,27-1, ,39-1, ,53-1, ,67-1, ,79-1, ,93-2, ,07-2, ,

15 Annoksen säätäminen hoidon aikana: Xeloda-hoidon aiheuttamaa toksisuutta voidaan hallita oireenmukaisella hoidolla ja/tai lääkkeen annosta säätämällä (hoidon keskeyttäminen tai annoksen pienentäminen). Pienennettyä annostusta ei myöhemmin pidä nostaa. Toksisuuden takia ottamatta jääneitä Xeloda-annoksia ei tulisi ottaa myöhemmin, vaan potilaan olisi jatkettava hoitoa alkuperäisen hoitoaikataulun mukaisesti. Toksisuusoireiden ilmaantuessa annosta suositellaan säädettäväksi seuraavien ohjeiden mukaisesti: Toksisuusaste NCIC-luokituksen mukaan* Annoksen säätäminen kuluvan hoitojakson aikana Annoksen säätäminen seuraavaa hoitojaksoa varten (% alkuannoksesta) Aste I Annostaso ylläpidetään Annostaso ylläpidetään Aste II - Kun oire ilmenee Keskeytä hoito, kunnes oireet ensimmäisen kerran lievittyvät 0-I-asteisiksi - toisen kerran Keskeytä hoito, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi - kolmannen kerran Keskeytä hoito, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi - neljännen kerran Keskeytä hoito pysyvästi 100 % 75 % 50 % Aste III - Kun oire ilmenee Keskeytä hoito, kunnes oireet ensimmäisen kerran lievittyvät 0-I-asteisiksi - toisen kerran Keskeytä hoito, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi - kolmannen kerran Keskeytä hoito pysyvästi Aste IV - Kun oire ilmenee ensimmäisen kerran Hoito keskeytetään pysyvästi tai jos hoitava lääkäri arvioi hoidon jatkamisen potilaan kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi, niin hoito keskeytetään, kunnes oireet lievittyvät 0-I-asteisiksi 75 % 50 % 50 % * Luokituksena käytettiin National Cancer Institute of Canada (NCIC) Common Toxicity (versio 1) -luokitusta (Kanadan kansallisen syöpäinstituutin tavallisten haittavaikutusten luokitus), paitsi käsijalka- oireyhtymää luokiteltaessa. Annoksen säätäminen erityisryhmiä varten: Maksan vajaatoiminta: Lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta ei ole tarpeeksi tietoa annossuosituksen antamiseksi potilaille, joilla on maksan vajaatoiminta. Tietoa ei ole saatavana myöskään sellaisten potilaiden hoidosta, joilla on maksakirroosista tai hepatiitista johtuva maksan vajaatoiminta. 15

16 Munuaisten vajaatoiminta: Xelodan anto vaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta [kreatiniinipuhdistuma lähtötilanteessa alle 30 ml/min (Cockroft ja Gault)] kärsiville potilaille on vasta-aiheista. III ja IV asteen haittavaikutusten ilmaantuvuus on keskimääräistä suurempi keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta (kreatiniinipuhdistuma lähtötilanteessa ml/min) kärsivillä potilailla. Jos potilaalla lähtötilanteessa on keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, on suositeltavaa pienentää aloitusannosta 75 %:iin normaalista. Aloitusannoksen pienentämistä ei suositella potilaille, joilla on lievä munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma lähtötilanteessa ml/min). Huolellista seurantaa ja hoidon nopeaa lopettamista suositellaan, jos potilaalle tulee jokin II, III tai IV asteen haittavaikutus joko hoidon aikana tai edellä olevan taulukon mukaisesta annoksen pienentämisestä huolimatta. Lapset (alle 18-vuotiaat): Xelodan turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu lapsilla. Vanhukset: Alkuannoksen säätäminen ei ole tarpeen vanhuksilla. Hoitoon liittyviä, vakavia III tai IV asteen haittavaikutuksia esiintyi kuitenkin useammin vanhuksilla (yli 80-vuotiaat) kuin nuoremmilla potilailla. On suositeltavaa, että vanhuksia seurataan tarkoin Xeloda-hoidon aikana. 4.3 Vasta-aiheet Potilaat, joille fluoropyrimidiinit ovat aikaisemmin aiheuttaneet vaikeita ja odottamattomia reaktioita. Todettu yliherkkyys kapesitabiinille, fluorourasiilille tai jollekin lääkevalmisteen sisältämälle apuaineelle. Dihydropyrimidiinidehydrogenaasin (DPD:n) puute. Raskaus ja imetys. Potilaat, joilla on vaikea leukopenia, neutropenia tai trombosytopenia. Potilaat, jotka kärsivät vaikeasta maksan vajaatoiminnasta. Potilaat, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma alle 30 ml/min). Sorivudiinin tai sen kemiallisen sukulaisaineen, esim. brivudiinin, käyttö. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Annostusta rajoittavia toksisuusoireita ovat ripuli, vatsakipu, pahoinvointi, stomatiitti sekä käsi-jalkaoireyhtymä (käsien ja jalkojen ihoreaktio, kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia). Useimmat haittavaikutukset ovat ohimeneviä eivätkä vaadi hoidon lopullista keskeyttämistä. Annosten pienentäminen tai hoidon väliaikainen keskeyttäminen voi kuitenkin olla tarpeen. Ripuli. Xeloda voi aiheuttaa ripulia, jota on havaittu 48 %:lla potilaista. Vaikeasta ripulista kärsiviä potilaita pitää seurata tarkoin ja heille olisi annettava neste- ja elektrolyyttilisää, jos ilmenee kuivumisen merkkejä. Tavanomaista ripulilääkitystä (esim. loperamidi) voidaan käyttää. NCIC:n CTC-luokituksen mukaisessa II asteen ripulissa ulostuskertojen lukumäärä lisääntyy 4-6:lla/vrk tai potilas ulostaa yöllä. III asteen ripulissa ulostuskertojen lukumäärä kasvaa 7-9:lla/vrk tai potilaalla on pidätyskyvyttömyyttä ja malabsorptiota. IV asteen ripulissa ulostuskertojen lukumäärä lisääntyy 10:llä/vrk tai potilaalla on paha veriripuli tai hän on parenteraalisen tukihoidon tarpeessa. Jos II, III tai IV asteen ripulia ilmenee, on Xeloda-hoito heti lopetettava, kunnes ripuli on parantunut tai rauhoittunut I-asteiseksi. III tai IV asteen ripulin jälkeen olisi joko alennettava Xeloda-annoksia aloitettaessa hoito uudestaan tai lopetettava hoito kokonaan (IV asteen ripulin jälkeen). 16

17 Käsi-jalkaoireyhtymä (eli käsien ja jalkojen ihoreaktio, kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia tai kemoterapiasta johtuva raajojen distaalinen eryteema). I asteen käsijalkaoireyhtymä määritellään käsien ja/tai jalkojen puutumisena, tuntohäiriöinä/tuntoharhoina, pistelynä, kivuttomana turvotuksena tai punoituksena ja/tai epämukavuutena, joka ei haittaa potilaan jokapäiväisiä toimintoja. II asteen käsi-jalkaoireyhtymä määritellään käsien ja/tai jalkojen ihon kivuliaana punoituksena ja turvotuksena, joka on niin häiritsevää, että se hankaloittaa potilaan suoriutumista jokapäiväisistä toiminnoista. III asteen käsijalkaoireyhtymä määritellään käsien ja/tai jalkojen ihon vetistävänä hilseilynä, haavaumina, rakkuloiden puhkeamisena iholla ja vaikeana kipuna, jotka hankaloittavat potilaan elämää, niin ettei hän kykene suoriutumaan jokapäiväisistä toiminnoistaan tai työstään. Jos II tai III asteen käsi-jalkaoireyhtymää ilmenee, on Xeloda-hoito keskeytettävä, kunnes oireet paranevat tai lievittyvät I-asteisiksi. III asteen käsi-jalkaoireyhtymän jälkeen tulisi Xeloda-annoksia jatkossa alentaa. Kardiotoksisuus. Fluoropyrimidiinien käytön yhteydessä on esiintynyt sydäntoksisuusoireita, kuten sydäninfarktia, anginaa, rytmihäiriöitä, kardiogeenista sokkia, äkkikuolemia ja elektrokardiografisia muutoksia. Nämä haittavaikutukset saattavat olla yleisempiä potilailla, joilla ennestään on sepelvaltimotauti. Sydämen rytmihäiriöitä, angina pectorista, sydäninfarkteja, sydämen vajaatoimintaa ja kardiomyopatiaa on raportoitu Xelodaa saaneilla potilailla. Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on todettu merkittäviä sydänsairauksia, rytmihäiriöitä tai angina pectorista (ks. kohta 4.8. Haittavaikutukset). Hypo- tai hyperkalsemia. Hypo- tai hyperkalsemiaa on raportoitu Xeloda-hoidon aikana. Varovaisuutta on noudatettava potilailla, joilla ennestään on hypo- tai hyperkalsemia (ks. kohta 4.8 Haittavaikutukset). Keskus- tai ääreishermoston sairaudet. Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on jokin keskus- tai ääreishermoston sairaus, esim. aivometastaasi tai neuropatia (ks. kohta 4.8 Haittavaikutukset). Diabetes mellitus ja elektrolyyttitasapainohäiriöt. Potilaita, joilla on diabetes mellitus tai jokin elektrolyyttitasapainohäiriö, on hoidettava varoen, sillä heidän oireensa saattavat pahentua Xeloda-hoidon aikana. Maksan vajaatoiminta. Ei ole tietoa lääkkeen käytön turvallisuudesta ja tehosta potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta. Siksi potilaita, joilla on lievä tai keskivaikea maksan vajaatoiminta, on seurattava tarkoin Xeloda-hoidon aikana riippumatta siitä, onko heillä maksametastaaseja vai ei. Jos bilirubiiniarvot lääkehoidon myötä nousevat yli 3 x ULN:n (ULN = viitealueen yläraja), tai jos maksan aminotransferaasiarvot (ALAT, ASAT) nousevat yli 2,5 x ULN:n, on Xeloda-hoito heti keskeytettävä, kunnes tilanne on normalisoitunut tai arvojen nousut lieventyneet I-asteisiksi. Munuaisten vajaatoiminta. III ja IV asteen haittavaikutusten ilmaantuvuus on keskimääräistä suurempi keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta (kreatiniinipuhdistuma ml/min) kärsivillä potilailla (ks. kohdat 4.2 Annostus ja antotapa, 4.3. Vasta-aiheet). 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset muun samanaikaisen lääkityksen kanssa: Kumariiniantikoagulantit: Muutoksia hyytymisparametreissä ja/tai verenvuototaipumuksessa on esiintynyt potilailla, jotka ovat käyttäneet Xelodaa ja kumariiniantikoagulanttia (esim. 17

18 varfariinia tai fenprokumonia) samanaikaisesti. Mekanismia kumariiniantikoagulanttien ja kapesitabiinin välisille interaktioille ei tunneta. Nämä muutokset ilmaantuivat useiden päivien ja jopa useiden kuukausien kuluttua Xeloda-hoidon aloittamisesta, joissakin tapauksissa vasta kuukauden kuluessa Xeloda-hoidon päättymisestä. Xelodaa ja kumariiniantikoagulanttia samanaikaisesti käyttävien potilaiden hyytymisparametrejä (PT tai INR) on seurattava säännöllisin väliajoin. Fenytoiini: Plasman fenytoiinipitoisuuksien nousua on raportoitu, kun Xelodaa on käytetty yhtä aikaa fenytoiinin kanssa. Potilaita, jotka käyttävät fenytoiinia ja Xelodaa samanaikaisesti, on seurattava säännöllisesti siltä varalta, että plasman fenytoiinipitoisuudet kohoavat. Foliinihappo (leukovoriini): Xelodan ja foliinihapon yhdistelmätutkimus antoi viitteitä siitä, ettei foliinihapolla olisi merkittävää vaikutusta Xelodan tai sen metaboliittien farmakokinetiikalle. Foliinihapolla on kuitenkin merkitystä Xelodan farmakodynamiikalle, sillä kun Xelodaa annetaan yksinään, sen korkein siedetty annos (= MTD) jaksoittaista annostusta käytettäessä on 3000 mg/m 2 /vrk MTD:n ollessa vain 2000 mg/m 2 /vrk, kun Xelodaa käytettiin yhdessä foliinihapon kanssa (30 mg kahdesti päivässä suun kautta). Sorivudiini ja sen analogit: Kliinisesti merkitsevää sorivudiinin ja 5-FU:n välistä, sorivudiinin dihydropyrimidiinidehydrogenaasia inhiboivasta vaikutuksesta johtuvaa interaktiota on kuvattu. Tämä interaktio, joka johtaa fluoropyrimidiinien toksisuuden kasvuun, voi johtaa kuolemaan, joten Xelodaa ei saa käyttää samanaikaisesti sorivudiinin tai sen kemiallisten sukulaisaineiden, esim. brivudiinin, kanssa (ks. kohta 4.3 Vasta-aiheet). Antasidit: Alumiini- ja magnesiumhydroksidia sisältävän antasidin vaikutusta kapesitabiinin farmakokinetiikkaan on tutkittu. Plasman kapesitabiinin ja yhden sen metaboliitin (5 -DFCR) pitoisuuden pieni nousu todettiin, mutta kolmeen päämetaboliittiin (5 -DFUR, 5-FU ja FBAL) antasidilla ei ollut vaikutusta. Allopurinoli: 5-FU:lla on havaittu olevan allopurinolin kanssa interaktioita, jotka mahdollisesti voivat heikentää 5-FU:n tehoa. Allopurinolin ja Xelodan samanaikaista käyttöä on siksi vältettävä. Mahdolliset vaikutukset sytokromi P-450-entsyymijärjestelmään: Pitoisuudella 100 µmol/l kapesitabiinilla tai sen metaboliiteilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta ihmisen maksan mikrosomaalisten P-450-isotsyymien 1A2, 2A6, 2C9, 2C19, 2E1, 2D6 tai 3A4 toimintaan in vitro. Interferoni alfa: Xelodan MTD oli 2000 mg/m²/vrk, kun sitä käytettiin samanaikaisesti interferoni alfa-2a:n (3 milj. IU/m²/vrk) kanssa MTD:n ollessa 3000 mg/m²/vrk, kun Xelodaa käytettiin yksinään. Lääke-ruokainteraktiot: Potilaita kehotettiin kaikissa kliinisissä tutkimuksissa ottamaan Xeloda viimeistään 30 minuuttia ruokailun jälkeen. Koska tämänhetkiset tiedot tehosta ja turvallisuudesta perustuvat edellä manittuun ohjeeseen, on suositeltavaa ottaa Xeloda ruokailun yhteydessä. Kapesitabiinin imeytymisnopeus laskee, kun lääke otetaan ruokailun yhteydessä (ks. kohta 5.2 Farmakokinetiikka). 4.6 Raskaus ja imetys Xelodaa ei ole tutkittu raskaana olevilla naisilla. Xelodan voidaan kuitenkin olettaa mahdollisesti aiheuttavan haittaa sikiölle raskaudenaikaisessa käytössä. 18

19 Lisääntymistoksisuustutkimuksissa eläimillä Xeloda aiheutti sikiökuolemia ja epämuodostumia. Löydökset ovat odotettuja fluoropyrimidiinijohdannaiselta. Xelodan käyttö raskauden aikana on kontraindisoitu. Hedelmällisessä iässä olevia naisia on neuvottava välttämään raskaaksi tuloa Xeloda-hoidon aikana. Jos potilas kuitenkin tulee raskaaksi Xeloda-hoidon aikana, hänelle on kerrottava sikiöön mahdollisesti kohdistuvista riskeistä. Xelodan erittymisestä äidinmaitoon ei ole tietoa. Imettävien hiirten maidosta on mitattu huomattavia määriä kapesitabiinia ja sen metaboliitteja. Imetys on siksi lopetettava Xelodahoidon ajaksi. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Xeloda saattaa aiheuttaa huimausta, väsymystä ja pahoinvointia. Tämä voi vaikuttaa ajokykyyn ja kykyyn käyttää koneita. 4.8 Haittavaikutukset Kahdessa kolorektaalisyöpäpotilailla tehdyssä faasi III-tutkimuksessa (596 potilasta) yleisimmin raportoidut haittavaikutukset olivat gastrointestinaalihäiriöt, etenkin ripuli, pahoinvointi, oksentelu ja stomatiitti, sekä käsi-jalkaoireyhtymä (kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia). Edellä mainitulle on ominaista puutuminen, tuntohäiriöt/tuntoharhat, pistely, kivuton tai kivulias turvotus tai ihon punoitus, hilseily, rakkuloiden puhkeaminen iholla tai kova kipu. Seuraavia ala-otsikoita on käytetty haittavaikutusten luokittelemiseksi niiden esiintyvyyden mukaan: Erittäin yleiset (>1/10), yleiset (>1/100, <1/10), melko harvinaiset (>1/1000, <1/100), harvinaiset (>1/10.000, <1/1000), erittäin harvinaiset (<1/10.000, mukaan lukien yksittäiset raportit). Ruoansulatuskanava Erittäin yleiset: ripuli (48 %:lla kaikista potilaista, vaikeana 13 %:lla), pahoinvointi (38 %, vaikea 3 %), oksentelu (23 %, vaikea 3 %), vatsakipu (11 %, vaikea 3 %) ja stomatiitti (24 %, vaikea 2 %). Yleiset: ummetus (7 %, vaikea 0,3 %), dyspepsia (5 %, vaikea 0,2 %), ylävatsakipu (6 %, vaikea 1 %), suun kuivuus (4 %), ilmavaivat (4 %) ja löysät ulosteet (3 %). Harvinaiset: Limakalvotulehdukseen/-haavaumiin liittyvät reaktiot, kuten ruokatorventulehdus, mahakatarri, pohjukaissuolentulehdus, paksusuolentulehdus ja verenvuoto ruoansulatuskanavassa. Iho Erittäin yleiset: Käsi-jalkaoireyhtymää tai kämmenien ja jalkapohjien erytrodysestesia (53 %:lla potilaista, vaikeana 17 %:lla), dermatiitti (10 %, vaikea 0,2 %). Yleiset: Hiustenlähtö (6 %:lla), kuiva iho (7 %, vaikea 0,2 %), punoittava ihottuma (5 %, vaikea 0,2 %), ihon hyperpigmentaatio (4 %, vaikea 0,2 %), kutina (3 %, vaikea 0,3 %), kynsiin liittyvät oireet (3 %) ja paikallinen hilseily (2 %). Harvinaiset: valoherkkyysreaktiot, sädereaktion uusiutuminen (radiation recall syndrome), kynsien irtoaminen, haurastuminen, värjäytyminen tai kasvuhäiriö ja ihon halkeilu. Yleishaittavaikutukset Erittäin yleiset: Uupuminen (21 %:lla potilaista, vaikeana 1,2 %:lla). Yleiset: Kuume (8 %, vaikea 0,2 %), heikkous (7 %, vaikea 0,5 %), voimattomuus (4 %, vaikea 0,5 %), letargia (3 %, vaikea 0,2 %) ja kipu raajoissa (3 %). Neurologia 19

20 Yleiset: Päänsärky (5 %:lla potilaista), parestesia (3 %), makuhäiriöt (5 %), huimaus (5 %), unettomuus (3 %) ja herkkätuntoisuus (2 %). Näitä oireita ei esiintynyt vaikeana yli 0,3 %:lla potilaista. Useimmat raportoiduista parestesiatapauksista esiintyivät yhdessä käsijalkaoireyhtymän kanssa. Harvinaiset: Enkefalopatia, sekavuus ja pikkuaivojen toimintaan liittyvät oireet, kuten ataksia, epäselvä puhe, tasapainohäiriöt ja koordinaatio-ongelmat. Sydän ja verenkierto Yleiset: Alaraajojen turvotus (4 %:lla potilaista). Melko harvinaiset: Rintakipu, angina pectoris, sydäninfarkti. Harvinaiset: Sydämen vajaatoiminta, sydänpysähdys, kardiomyopatia, äkkikuolema, takykardia, eteisperäiset rytmihäiriöt, mukaan lukien eteisvärinä ja kammiolisälyöntisyys. Maksa ja sappi Harvinaiset: Poikkeavat maksan toimintakoetulokset, keltaisuus. Erittäin harvinaiset: Maksan vajaatoiminta, kolestaattinen hepatiitti. Hematologia Yleiset: III tai IV asteen (NCIC/CTC-luokituksen mukaan) poikkeamat laboratorioarvoissa, hemoglobiinin lasku (2 %:lla potilaista) ja neutropenia (2 %). Melko harvinaiset: Trombosytopenia. Harvinaiset: Luuytimen heikentynyt toiminta ja pansytopenia. Luuytimen heikentyneeseen toimintaan, huonontuneeseen immuunipuolustukseen ja/tai limakalvojen haavautumiseen liittyvät oireet, kuten paikalliset ja kohtalokkaat yleisinfektiot (mukaan lukien bakteerien, virusten ja sienten aiheuttamat taudit) ja sepsis. Biokemiallisten laboratorioarvojen poikkeamat Erittäin yleiset: Asteen III tai IV (NCIC/CTC-luokituksen mukaan) nousu bilirubiiniarvoissa (23 %:lla potilaista). Yleiset: III tai IV asteen nousu alkalisen fosfataasin arvoissa (3 %), hyperglykemia (6 %). Muut Erittäin yleiset: Ruokahaluttomuus (10 %:lla potilaista, vaikeana 0,5 %:lla). Yleiset: Kuivuminen (4 %, vaikea 1,7 %), hengenahdistus (4 %, vaikea 0,2 %), kyynelnesteen erityksen lisääntyminen (6 %), silmän sidekalvontulehdus (3 %), heikentynyt ruokahalu (7 %), nenäverenvuoto (2 %), painon lasku (3 %), selkäkipu (3 %), nivelsärky (2 %) ja depressio (2 %). Näitä oireita ei esiintynyt vaikeana yli 0,3 %:lla potilaista. Harvinaiset: Rintakipu, lihaskivut, silmien ärsytys ja yskä. 4.9 Yliannostus Akuutin yliannostuksen ilmenemismuodot ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli, limakalvotulehdus, ruoansulatuskanavan ärsytys ja verenvuoto sekä luuytimen heikentynyt toiminta. Yliannostuksen lääkehoitoon kuuluvat tavanomaiset terapeuttiset ja elintoimintoja tukevat hoidot, joiden tavoitteena on kliinisten oireiden korjaaminen sekä niistä aiheutuvien mahdollisten komplikaatioiden ennaltaehkäisy. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka 20

21 Farmakoterapeuttinen ryhmä: Solunsalpaaja (antimetaboliitti), ATC koodi: L01B C. Kapesitabiini on ei-sytotoksinen fluoropyrimidiinikarbamaatti, joka suun kautta annettuna toimii sytotoksisen metaboliittinsa, 5-fluorourasiilin (5-FU), esiasteena. Kapesitabiini aktivoituu usean eri entsymaattisen vaiheen kautta (ks. kohta 5.2 Farmakokinetiikka). Aktivaatioketjun viimeiseen, 5-FU:ta synnyttävään vaiheeseen osallistuvaa entsyymiä, tymidiinifosforylaasia (ThyPase), on tuumorikudoksessa, mutta myös normaaleissa kudoksissa, joskin pienempiä määriä. 5-FU:n on osoitettu estävän deoksiuridyylihapon metyloitumista tymidyylihapoksi rakennusaineenvaihdunnassa, ja siten häiritsevän deoksiribonukleiinihapon (DNA) synteesiä. 5-FU johtaa myös RNA:n ja proteiinisynteesin estoon solussa. Koska DNA ja RNA ovat välttämättömiä solunjakautumiselle ja -kasvulle, voisi 5-FU:n vaikutustapa olla tymidiinivajeen kautta aiheutuva solun tasapainoton kasvu ja solukuolema. DNA- ja RNApuutosten vaikutukset näkyvät selvimmin vilkkaasti kasvavissa soluissa, jotka metaboloivat 5- FU:ta nopeammin. Kahdesta identtisestä kliinisestä faasi III-tutkimuksesta (satunnaistetut, verrokkiryhmää käyttäen tehdyt monikeskustutkimukset) saadut tulokset tukevat Xelodan käyttöä metastaattisen kolorektaalisyövän ensivaiheen hoitona. Näissä tutkimuksissa 603 potilasta satunnaistettiin Xeloda-hoidolle (kolmen viikon jaksoina 2510 mg/m²/vrk kahden viikon ajan, jonka jälkeen viikon tauko) ja 604 potilasta 5-FU:n ja leukovoriinin yhdistelmähoidolle (Mayo-hoito: leukovoriinia i.v. 20 mg/m², jonka jälkeen 425 mg:n/m² 5-FU-bolus i.v. päivästä 1 päivään 5. Hoito annettiin 28 päivän välein.). Kaikista satunnaistetuista potilaista objektiivisen hoitovasteen sai (tutkijoiden arvion mukaan) 25,7 % (Xeloda) ja 16,7 % (Mayohoito); p<0,0002. Mediaaniaika taudin etenemiseen oli 140 päivää (Xeloda) ja 144 päivää (Mayo-hoito). Eloonjäämisen mediaanit olivat 392 päivää (Xeloda) ja 391 päivää (Mayohoito). Tällä hetkellä ei ole saatavilla tuloksia tutkimuksista, joissa olisi verrattu Xelodamonoterapiaa ensivaiheen hoitona käytettäviin yhdistelmähoitoihin. Analysoitaessa lähtötilanteessa munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden hoitokokemusten perusteella saatuja, lääkkeen turvallisuuteen liittyviä tietoja havaittiin hoitoon liittyneiden III ja IV asteen haittavaikutusten ilmaantuvuuden olleen suurempi näillä potilailla verrattuna potilaisiin, joilla munuaisten vajaatoimintaa ei ollut (ilmaantuvuus oli 36 % potilasryhmässä, joilla ei ollut munuaisten vajaatoimintaa, n = 268; 41 % potilasryhmässä, joilla oli lievä vajaatoiminta, n = 257 ja 54 % potilasryhmässä, joilla oli keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, n = 59) (ks. kohta 5.2 Farmakokinetiikka). Annoksen pienentämiseen oli useammin tarvetta potilailla, joilla oli kohtalainen munuaisten vajaatoiminta (44 %) verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut munuaisten vajaatoimintaa (33 %) tai joilla oli lievä vajaatoiminta (32 %). Hoidon keskeyttäminen sen alkuvaiheessa oli myös yleisempää keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla (21 % kahden ensimmäisen hoitojakson aikana) verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut munuaisten vajaatoimintaa (5 %) tai joilla oli lievä vajaatoiminta (8 %). 5.2 Farmakokinetiikka Kapesitabiinin farmakokinetiikkaa on selvitetty tutkimuksissa annosvälillä mg/m 2 /päivä. Kapesitabiinin 5 -deoksi-5-fluorosytidiinin (5 -DFCR) ja 5 -deoksi-5- fluorouridiinin (5 -DFUR) farmakokineettiset muuttujat eivät eronneet päivinä 1 ja FU:n AUC-arvo oli % korkeampi päivänä 14 verrattuna päivään 1. 21

22 Kapesitabiiniannoksen pienentäminen vähentää systeemistä altistusta 5-FU:lle suhteessa enemmän, sillä aktiivisen metaboliitin farmakokinetiikka ei ole lineaarinen. Imeytyminen: Oraalisen annostelun jälkeen kapesitabiini imeytyy nopeasti ja ekstensiivisesti. Imeytymisen jälkeen kapesitabiini pilkkoutuu ekstensiivisesti 5 -DFCR- ja 5 -DFURmetaboliiteiksi. Ruoan läsnä ollessa imeytymisnopeus laskee. Ruoalla on kuitenkin vain vähäinen vaikutus 5 -DFUR:n ja sen lopputuotteen, 5-FU:n, AUC-arvoihin. Annettaessa 1250 mg:n/m 2 annos ruoan jälkeen päivänä 14 oli kapesitabiinin huippupitoisuus plasmassa (C max, mikrog/ml) 4,67, 5 -DFCR:n 3,05, 5 -DFUR:n 12,1, 5-FU:n 0,95 ja FBAL:n 5,46. Aika kapesitabiinin huippupitoisuuden saavuttamiseen (T max, h) oli 1,50, 5 -DFCR:n 2,00, 5 - DFUR:n 2,00, 5-FU:n 2,00 ja FBAL:n 3,34. Kapesitabiinin AUC 0- (mikrog x h/ml) oli 7,75, 5 -DFCR:n 7,24, 5 -DFUR:n 24,6, 5-FU:n 2,03 ja FBAL:n 36,3. Sitoutuminen proteiineihin: Kapesitabiini sitoutuu proteiineihin, lähinnä albumiiniin, 54- prosenttisesti, 5 -DFCR 10-prosenttisesti, 5 -DFUR 62-prosenttisesti ja 5-FU 10- prosenttisesti. Tämä on todettu in vitro ihmisen plasmanäytteistä. Metabolia: Kapesitabiinin ensimmäinen metaboliitti, 5 -DFCR, syntyy maksassa karboksyyliesteraasin vaikutuksesta. Tämä metaboliitti muuttuu edelleen 5 -DFUR:ksi sytidiinideaminaasin vaikutuksesta, jota esiintyy pääasiassa maksassa ja tuumorikudoksissa. Tymidiinifosforylaasi (ThyPase) aktivoi sitten 5 -DFUR:n edelleen. Katalyyttiseen aktivointiin osallistuvia entsyymejä on sekä kasvainkudoksessa että terveessä kudoksessa, mutta terveessä kudoksessa yleensä vähäisemmässä määrin. Kapesitabiinin asteittainen, entsymaattinen biotransformaatio 5-FU:ksi johtaa suurempiin pitoisuuksiin tuumorikudoksissa verrattuna terveisiin kudoksiin. Kolorektaalituumorien kohdalla 5-FU:n syntyminen näyttäisi suurimmaksi osaksi tapahtuvan kasvainkudoksen stroomasoluissa. Oraalisen kapesitabiinin jälkeen kolorektaalisyöpäpotilaiden tuumorin ja viereisen kudoksen 5-FU-pitoisuuksien suhde oli 3,2 (vaihteluväli 0,9-8,0). Tuumorin ja plasman 5-FUpitoisuuksien suhde oli 21,4 (vaihteli välillä 3,9 ja 59,9, n = 8), kun taas terveen kudoksen ja plasman pitoisuuksien suhde oli 8,9 (vaihteli 3,0:sta 25,8:aan, n = 8). Tymidiinifosforylaasin aktiviteettia mitattiin ja sen havaittiin olevan nelinkertainen primaarisessa kolorektaalituumorissa viereiseen kudokseen verrattuna. Immunohistokemiallisten tutkimusten perusteella tymidiinifosforylaasia näyttäisi suurimmaksi osaksi esiintyvän kasvainten stroomasoluissa. 5-FU pilkkoutuu edelleen dihydropyrimidiinidehydrogenaasin (DPD:n) vaikutuksesta inaktiiveiksi metaboliiteiksi eli dihydro-5-fluorourasiiliksi (FUH 2 ), 5- fluoroureidopropionihapoksi (FUPA) ja α-fluoro-β-alaniiniksi (FBAL). DPD on eliminaationopeutta rajoittava tekijä, jonka puute voi johtaa kapesitabiinin toksisuuden kasvuun (ks. 4.3 Vasta-aiheet ja 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Eliminaatio: Kapesitabiinin eliminaation puoliintumisaika (t ½, h) oli 0,85, 5 -DFCR:n 1,11, 5 -DFUR:n 0,66, 5-FU:n 0,76 ja FBAL:n 3,23. Kapesitabiini ja sen metaboliitit poistuvat elimistöstä suurimmaksi osaksi virtsan kautta. Annoksesta 95,5 % erittyy virtsaan FBAL:n ollessa päämetaboliitti (57 % annoksesta). Erittyminen ulosteisiin on vähäistä (2,6 %). Noin 3 % annoksesta erittyy muuttumattomana virtsaan. Farmakokinetiikka erityisryhmissä: Xeloda-hoitoa (1250 mg/m 2 kahdesti vuorokaudessa) saaneiden 505 kolorektaalisyöpäpotilaan tuloksista tehtiin farmakokineettinen populaatioanalyysi. Potilaan sukupuoli, maksametastaasien olemassaolo tai puuttuminen lähtötilanteessa, Karnofskyn toimintakykyluokka, kokonaisbilirubiini, seerumin albumiini, 22

23 ASAT tai ALAT eivät vaikuttaneet merkittävästi 5 -DFUR:n, 5-FU:n tai FBAL:n farmakokinetiikkaan. Potilaat, joilla on maksametastaaseista johtuva maksan vajaatoiminta: Farmakokineettisen tutkimuksen perusteella kapesitabiiniin biologinen hyväksikäytettävyys ja potilaan altistus 5- FU:lle saattavat olla suuremmat niillä syöpäpotilailla, joilla on maksametastaaseista johtuva lievä tai keskivaikea maksan vajaatoiminta verrattuna potilaisiin, joilla vajaatoimintaa ei ole. Tietoja ei ole farmakokinetiikasta potilailla, jotka kärsivät vaikeasta maksan vajaatoiminnasta. Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta: Munuaisten vajaatoiminnasta (asteeltaan lievästä vaikeaan) kärsivillä syöpäpotilailla tehdyssä farmakokineettisessä tutkimuksessa ei nähty viitteitä siitä, että kreatiniinipuhdistumalla olisi vaikutusta muuttumattoman lääkeaineen tai 5-FU:n farmakokinetiikaan. Kreatiniinipuhdistumalla havaittiin olevan merkitystä systeemiselle 5 -DFUR-altistukselle (kun kreatiniinipuhdistuma pienenee 50 %:lla, 5 - DFUR:n AUC kasvaa 35 %) ja FBAL-altisukselle (kun kreatiniinipuhdistuma pienenee 50 %:lla, FBAL:n AUC kasvaa 114 %). FBAL on metaboliitti, jolla ei ole antiproliferatiivista vaikutusta. Vanhukset: Farmakokineettiseen populaatioanalyysiin osallistuneet potilaat olivat keskenään hyvin eri-ikäisiä (27-86-vuotiaita) ja heistä 234 (46 %) oli vähintään 65 vuotta täyttäneitä. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella potilaan iällä ei ole merkitystä 5 -DFUR:n tai 5- FU:n farmakokinetiikalle. FBAL:n AUC kasvoi iän myötä (20 %:n lisäys ikään johti FBAL:n AUC-arvon nousuun 15 %:lla). Tämä nousu johtui todennäköisesti munuaisten toiminnan muuttumisesta. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Toksisuustutkimuksissa, joissa käytettiin toistuvia annoksia, kapesitabiinin päivittäinen oraalinen annostelu Cynomolgus-apinoille ja hiirille aiheutti fluoropyrimidiineille tyypillisiä toksisia vaikutuksia ruoansulatuskanavassa, imukudoksissa ja verta muodostavissa elimissä. Toksisuusoireet olivat ohimeneviä. Kapesitabiinilla huomattiin ihotoksisuutta, joka ilmeni degeneratiivisina/regressiivisina muutoksina. Kapesitabiinilla ei todettu maksaan eikä keskushermostoon kohdistuvaa toksisuutta. Cynomolgus-apinoilla kardiovaskulaarista toksisuutta (esim. PR- tai QT-ajan piteneminen) oli havaittavissa laskimonsisäisen (100 mg/kg) annon, mutta ei toistuvien suun kautta annettujen annosten (1379 mg/m 2 /vrk) jälkeen. Hiirillä tehdyssä, kaksi vuotta kestäneessä karsinogeenisuustutkimuksessa kapesitabiini ei osoittautunut karsinogeeniseksi. Tavanomaisissa hedelmällisyystutkimuksissa havaittiin naarashiirillä kapesitabiinin aiheuttamia fertiliteettihäiriöitä, jotka kuitenkin lääkkeettömän jakson aikana olivat hävinneet. 13 viikkoa kestäneen tutkimuksen aikana havaittiin lisäksi atrofisia ja degeneratiivisia muutoksia uroshiirten sukupuolielimissä. Nämä muutokset olivat kuitenkin korjaantuneet lääkkeettömän jakson jälkeen. Embryotoksisuutta ja teratogeenisuutta selvittävissä hiiritutkimuksissa havaittiin annoksen suurenemisen myötä lisääntyvää imeytymistä sikiöön sekä annosriippuvaista teratogeenisuutta. Apinoilla havaittiin keskenmenoja ja sikiökuolleisuutta korkeilla annoksilla, mutta teratogeenisuutta ei havaittu. 23

24 Kapesitabiini ei ollut mutageeninen in vitro bakteereissa (Amesin testi) eikä nisäkässoluissa (Kiinalainen hamsteri, V79/HPRT-geenimutaatiokoe). Kuten muutkin nukleosidianalogit (eli 5-FU), kapesitabiini oli klastogeeninen ihmisen lymfosyyteissä (in vitro), ja hiiren luuytimen mikronukleustestissä havaittiin positiivinen trendi (in vivo). 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Tablettirunko: vedetön laktoosi kroskarmelloosinatrium hypromelloosi mikrokiteinen selluloosa magnesiumstearaatti. Kalvopäällyste: titaanidioksidi (E 171) keltainen ja punainen rautaoksidi (E 172). talkki. 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 3 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä alle 30 C:ssa. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) Materiaali: PVC/PE/PVDC-läpipainopakkaus. Sisältö: 120 kalvopäällysteistä tablettia (12 kymmenen tabletin läpipainoliuskaa). 6.6 Käyttö- ja käsittelyohjeet Ei erityisohjeita. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Roche Registration Limited 40 Broadwater Road Welwyn Garden City Hertfordshire, AL7 3AY Yhdistynyt kuningaskunta 24

25 8. NUMERO(T) YHTEISÖN LÄÄKEVALMISTEREKISTERISSÄ 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 25

26 LIITE II A. ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVA MYYNTILUVAN HALTIJA B. MYYNTILUVAN EHDOT 26

27 A. ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVA MYYNTILUVAN HALTIJA Roche Registration Limited 40 Broadwater Road Welwyn Garden City Hertfordshire, AL7 3AY Yhdistynyt kuningaskunta Valmistusluvan on 31. maaliskuuta 1993 myöntänyt Medicines Control Agency, Market Towers, 1 Nine Elms Lane, Vauxhall, London SW8 5 NQ. Korjattu myyntilupa myönnetty 28. marraskuuta B. MYYNTILUVAN EHDOT MYYNTILUVAN HALTIJALLE ASETETUT TOIMITTAMISTA JA KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EHDOT TAI RAJOITUKSET Rajoitettu lääkemääräys (ks. liite I: valmisteyhteenvedon kohta 4.2). MUUT EHDOT Ei oleellinen. 27

28 LIITE III MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT JA PAKKAUSSELOSTE 28

29 A. MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 29

30 ULKOPAKKAUKSESSA TAI SEN PUUTTUESSA SISÄPAKKAUKSESSA ON OLTAVA SEURAAVAT MERKINNÄT: 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xeloda 150 mg, kalvopäällysteiset tabletit Kapesitabiini 2. VAIKUTTAVA AINE (VAIKUTTAVAT AINEET) Jokainen kalvopäällystetty tabletti sisältää 150 mg kapesitabiinia. 3. LUETTELO APUAINEISTA Väriaineet: titaanidioksidi (E171), keltainen ja punainen rautaoksidi (E172) 4. LÄÄKEMUOTO JA SISÄLLÖN MÄÄRÄ 60 kalvopäällysteistä tablettia. 5. ANTOTAPA JA TARVITTAESSA ANTOREITTI (-REITIT) Suun kautta. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. 6. ERITYISVAROITUS VALMISTEEN SÄILYTTÄMISESTÄ POIS LASTEN ULOTTUVILTA Ei lasten ulottuville 7. MUU ERITYISVAROITUS (MUUT ERITYISVAROITUKSET), JOS TARPEEN 8. VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄMÄÄRÄ Käyt. viim.: 9. ERITYISET SÄILYTYSOLOSUHTEET Säilytä alle 30 C:ssa. 30

31 10. ERITYISET VAROTOIMET KÄYTTÄMÄTTÖMIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN TAI NIISTÄ PERÄISIN OLEVAN JÄTEMATERIAALIN HÄVITTÄMISEKSI, JOS TARPEEN 31

32 11. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE Roche Registration Limited, 40 Broadwater Road, Welwyn Garden City, Hertfordshire, AL7 3AY, Yhdistynyt kuningaskunta 12. NUMERO(T) YHTEISÖN LÄÄKEVALMISTEREKISTERISSÄ EU/0/00/000/ VALMISTAJAN ERÄNUMERO Erä: 14. YLEINEN TOIMITTAMISLUOKITTELU Reseptilääke 15. KÄYTTÖOHJEET 32

33 LÄPIPAINOPAKKAUKSISSA TAI LEVYISSÄ ON OLTAVA VÄHINTÄÄN SEURAAVAT MERKINNÄT: 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xeloda 150 mg, kalvopäällysteiset tabletit Kapesitabiini 2. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI Roche Registration Limited 3. VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄMÄÄRÄ Käyt. viim.: 4. ERÄNUMERO Erä: 33

34 ULKOPAKKAUKSESSA TAI SEN PUUTTUESSA SISÄPAKKAUKSESSA ON OLTAVA SEURAAVAT MERKINNÄT: 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xeloda 500 mg, kalvopäällysteiset tabletit Kapesitabiini 2. VAIKUTTAVA AINE (VAIKUTTAVAT AINEET) Jokainen kalvopäällystetty tabletti sisältää 500 mg kapesitabiinia. 3. LUETTELO APUAINEISTA Väriaineet: titaanidioksidi (E171), keltainen ja punainen rautaoksidi (E172) 4. LÄÄKEMUOTO JA SISÄLLÖN MÄÄRÄ 120 kalvopäällysteistä tablettia. 5. ANTOTAPA JA TARVITTAESSA ANTOREITTI (-REITIT) Suun kautta. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. 6. ERITYISVAROITUS VALMISTEEN SÄILYTTÄMISESTÄ POIS LASTEN ULOTTUVILTA Ei lasten ulottuville 7. MUU ERITYISVAROITUS (MUUT ERITYISVAROITUKSET), JOS TARPEEN 8. VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄMÄÄRÄ Käyt. viim.: 9. ERITYISET SÄILYTYSOLOSUHTEET Säilytä alle 30 C:ssa. 34

35 10. ERITYISET VAROTOIMET KÄYTTÄMÄTTÖMIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN TAI NIISTÄ PERÄISIN OLEVAN JÄTEMATERIAALIN HÄVITTÄMISEKSI, JOS TARPEEN 35

36 11. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE Roche Registration Limited, 40 Broadwater Road, Welwyn Garden City, Hertfordshire, AL7 3AY, Yhdistynyt kuningaskunta 12. NUMERO(T) YHTEISÖN LÄÄKEVALMISTEREKISTERISSÄ EU/0/00/000/ VALMISTAJAN ERÄNUMERO Erä: 14. YLEINEN TOIMITTAMISLUOKITTELU Reseptilääke 15. KÄYTTÖOHJEET 36

37 LÄPIPAINOPAKKAUKSISSA TAI LEVYISSÄ ON OLTAVA VÄHINTÄÄN SEURAAVAT MERKINNÄT: 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xeloda 500 mg, kalvopäällysteiset tabletit Kapesitabiini 2. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI Roche Registration Limited 3. VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄMÄÄRÄ Käyt. viim.: 4. ERÄNUMERO Erä: 37

38 B. PAKKAUSSELOSTE 38

39 PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin puoleen. - Tämä lääke on määrätty Sinulle henkilökohtaisesti eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heidän oireensa olisivat samat kuin Sinun. Tässä selosteessa esitetään: 1. Mitä Xeloda on ja mihin sitä käytetään. 2. Ennen kuin otat Xelodaa. 3. Miten Xelodaa käytetään. 4. Mahdolliset haittavaikutukset. 5 Xelodan säilyttäminen. Xeloda 150 mg, kalvopäällysteiset tabletit. Kapesitabiini - Vaikuttava aine on kapesitabiini (150 mg jokaisessa kalvopäällysteisessä tabletissa) - Muut aineet ovat: - Tablettirunko: vedetön laktoosi, kroskarmelloosinatrium, hypromelloosi, mikrokiteinen selluloosa, magnesiumstearaatti. - Kalvopäällyste: titaanidioksidi (E171), keltainen ja punainen rautaoksidi (E172), talkki. Myyntiluvan haltija: Roche Registration Limited 40 Broadwater Road Welwyn Garden City Hertfordshire, AL7 3AY Yhdistynyt kuningaskunta Erän vapauttamisesta vastaava valmistaja: Hoffmann-La Roche AG Emil-Barell-Str Grenzach-Wyhlen Saksa 1. MITÄ XELODA ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN Xeloda 150 mg:n kalvopäällysteisiä tabletteja on saatavana 60 tabletin pakkauksissa. Xeloda kuuluu sytostaatteihin eli solunsalpaajiin. Tämä lääkeryhmä pysäyttää syöpäsolujen kasvun. Xeloda sisältää kapesitabiinia, joka ei itsessään ole sytostaatti. Vasta imeydyttyään elimistöön se muuttuu aktiiviseksi solunsalpaajaksi (tätä muuttumista tapahtuu suhteessa enemmän kasvainkudoksissa kuin terveissä kudoksissa). 39

40 Lääkäri määrää Xelodaa paksu- tai peräsuolen syövän hoitoon. 40

41 2. ENNEN KUIN OTAT XELODAA Älä ota Xelodaa, jos olet yliherkkä (allerginen) kapesitabiinille tai jollekin muulle Xelodan sisältämälle aineelle. Sinun on kerrottava hoitavalle lääkärillesi, jos olet allerginen tai yliherkkä Xelodalle. Älä ota Xelodaa, jos olet raskaana tai imetät tai sinulla on jokin veri-, maksa- tai munuaissairaus. Erityiset varoitukset Xelodan suhteen: Ennen hoidon aloittamista sinun on kerrottava hoitavalle lääkärillesi, jos sinulla - on jokin maksa- tai munuaissairaus - on tai on ollut jokin muu sairaus, kuten sydänvaivoja tai rintakipua - on jokin aivosairaus - on häiriöitä elimistön kalsiumtasapainossa - on diabetes (sokeritauti). Xelodan käyttö ruuan ja juoman kanssa: Ota tabletit viimeistään 30 minuuttia ruokailun jälkeen. Raskaus Ennen Xeloda-lääkityksen aloittamista kerro hoitavalle lääkärille, jos olet tai luulet olevasi raskaana tai suunnittelet raskautta. Xelodaa ei pidä käyttää raskauden aikana eikä silloin, kun epäilee olevansa raskaana. Imettäminen Xeloda-hoidon aikana ei pidä imettää. Ajaminen ja koneiden käyttö: Xeloda voi aiheuttaa huimausta, pahoinvointia tai väsymystä. Siksi on mahdollista, että Xeloda:lla on vaikutusta autonajokykyysi sekä kykyysi käyttää koneita. Muiden lääkkeiden käyttö: Kerro lääkärillesi ennen Xeloda-hoidon aloittamista muista tällä hetkellä käyttämistäsi lääkkeistä sekä niistä lääkkeistä, joiden käytön olet lopettanut äskettäin (myös ilman reseptiä saatavat lääkkeet). Tämä on erityisen tärkeää, sillä yhden tai useamman lääkkeen samanaikainen käyttö voi heikentää tai voimistaa muiden lääkeaineiden vaikutusta. Ole erityisen tarkkana, jos käytät jotain kihtilääkettä (allopurinolia), verta ohentavaa lääkettä (kumariinia, varfariinia), tiettyyn ryhmään kuuluvaa viruslääkettä (sorivudiini ja brivudiini) tai lääkettä epilepsiaan tai vapinaan (fenytoiinia). 3. MITEN XELODAA KÄYTETÄÄN. Xeloda-tabletit on nieltävä veden kera. Lääkärisi määrää sinulle sopivan annoksen ja annosvälin. Saattaa olla, että yksi annos koostuu 150 mg:n ja 500 mg:n tablettien yhdistelmästä. Ota lääkärin määräämä tablettiyhdistelmä aamuin ja illoin. Ota tabletit viimeistään 30 minuuttia ruokailun jälkeen (aamupala ja päivällinen). On tärkeää, että otat kaikki lääkkeesi lääkärin ohjeiden mukaisesti. 41

42 On suositeltavaa, että Xelodaa otetaan 14 päivän jaksona, jonka jälkeen seuraa 7 päivän lepovaihe ( lääkkeetön jakso). Yksi hoitojakso on siten 21 päivää. Lääkärisi määrää tarvittavien hoitojaksojen kokonaismäärän. Jos olet ottanut enemmän Xelodaa kuin Sinun pitäisi, ota yhteys lääkäriisi ennen seuraavan annoksen ottamista. Jos unohdat ottaa Xelodaa: Älä ota unohtamaasi annosta ollenkaan äläkä kaksinkertaista seuraavaa annosta. Jatka sen sijaan hoitoa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja ilmoita tapahtuneesta lääkärillesi. Xeloda-hoidon lopettamisen vaikutukset: Xeloda-hoidon lopettamisesta ei aiheudu haittavaikutuksia. 4. MAHDOLLISET HAITTAVAIKUTUKSET Kuten kaikilla lääkkeillä, Xelodallakin voi olla haittavaikutuksia. Xelodan yleisimmät haittavaikutukset ovat: ripuli, pahoinvointi, oksentelu, stomatiitti (suun ja nielun haavaumat) ja vatsakipu. käsi-jalkaoireyhtymä (kämmenien ja/tai jalkapohjien pistely, puutuminen, kipu, turvotus tai punoitus), ihottuma, kuiva tai kutiseva iho väsymys. Nämä haittavaikutukset saattavat muuttua vaikeiksi. Siksi on tärkeää, että aina otat yhteyttä lääkäriisi välittömästi, jos koet jonkin haittavaikutuksen. Näin menetellen vähennät riskiä, että haittavaikutus jatkuu tai muuttuu vaikeaksi. Lääkärisi saattaa neuvoa sinua alentamaan annostasi ja/tai keskeyttämään väliaikaisesti Xeloda-hoitosi. LOPETA heti Xelodan ottaminen ja ota yhteys lääkäriisi, jos sinulle ilmaantuu jokin seuraavista oireista: Ripuli: Jos ulostat useammin kuin neljä kertaa vuorokaudessa tai sinulla on ripulia yöllä. Oksentelu: Jos oksennat useammin kuin kerran vuorokaudessa. Pahoinvointi: Jos menetät ruokahalusi tai nauttimasi ruokamäärä on huomattavasti pienempi kuin tavallisesti. Stomatiitti: Jos suuhusi ilmaantuu kipua, punoitusta, turvotusta tai haavaumia. Käsi-jalkaoireyhtymä: Jos sinulla on käsien tai jalkojen kipua, turvotusta ja punoitusta. Jos edellä mainitut haittavaikutukset huomataan ajoissa, ne lievittyvät yleensä 2-3 päivässä lääkkeen lopettamisesta. Ota heti yhteys lääkäriisi, jos haittavaikutukset kuitenkin jatkuvat. Lääkärisi saattaa suositella lääkkeen jatkamista pienemmillä annoksilla. Muita, vähemmän yleisiä ja yleensä lieviä haittavaikutuksia on todettu: veren valko- tai punasolumäärän väheneminen, ihottumat, lievä hiustenlähtö, väsymys, kuume, heikkous, uneliaisuus, päänsärky, puutuminen tai pistelevä tunne, makuhäiriöt, huimaus, unettomuus, jalkojen turvotus, ruokahalun menetys, ummetus ja kuivuminen. Jos olet huolissasi näistä tai muista odottamattomista vaikutuksista, kerro niistä lääkärillesi. Jos havaitset sellaisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, kerro niistä lääkärillesi tai apteekkiin. 42

43 5. XELODAN SÄILYTTÄMINEN Ei lasten ulottuville. Säilytä alle 30 C:ssa. Älä käytä ulko- ja läpipainopakkauksessa olevan viimeisen käyttöpäivän jälkeen. 43

44 Lisätietoja Lisätietoja tästä lääkevalmisteesta antaa myyntiluvan haltijan paikallinen edustaja. België/Belgique/Belgien N.V. Roche S.A. Rue Dantestraat 75 B-1070 Bruxelles-Brussel Tel: +32 (0) Danmark Roche a/s Industriholmen 59 DK-2650 Hvidovre Tlf: Deutschland Hoffmann-La Roche AG Emil-Barell-Str. 1 D Grenzach-Wyhlen Tel: +49 (0) Ελλάδα Roche (Hellas) A.E. Αλαµάνας 4 & ελφών GR Μαρούσι, Αττική Τηλ: +30 (0) España Productos Roche S.A. c/ Josefa Valcárcel, nº 42 E Madrid Tel: France Produits Roche 52, boulevard du Parc F Neuilly-sur-Seine Cedex Tél: +33 (0) Ireland Roche Products (Ireland) Ltd. 3 Richview IRL Clonskeagh, Dublin 14 Tel: +353 (0) Ísland Roche a/s c/o Thorarensen Lyf ehf Vatnagarðar 18 IS-104 Reykjavík Sími: Luxembourg/Luxemburg Zie België/voir Belgique/siehe Belgien Nederland Roche Nederland B.V. Postbus 42 NL-3640 AA Mijdrecht Tel: +31 (0) Norge Roche Norge AS Kristoffer Robinsvei 13 N-0978 Oslo Tel Österreich Roche Austria GmbH Engelhorngasse 3 A-1211 Wien Tel: +43 (0) Portugal Roche Farmacêutica Química, Lda Estrada Nacional P Amadora Tel: Suomi/Finland Roche Oy Sinimäentie 10 A FIN Espoo/Esbo Puh/Tlf: +358 (0) Sverige Roche AB Box S Stockholm Tlf: +46 (0) United Kingdom Roche Products Ltd. 40 Broadwater Road Welwyn Garden City Hertfordshire AL7 3AY - UK Tel: +44 (0)

45 Italia Roche S.p.A. Via G.B. Stucchi 110 I Monza Tel: Tämä seloste on hyväksytty viimeksi {pvm} 45

46 PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin puoleen. - Tämä lääke on määrätty Sinulle henkilökohtaisesti eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heidän oireensa olisivat samat kuin Sinun. Tässä selosteessa esitetään: 1. Mitä Xeloda on ja mihin sitä käytetään. 2. Ennen kuin otat Xelodaa. 3. Miten Xelodaa käytetään. 4. Mahdolliset haittavaikutukset. 5 Xelodan säilyttäminen. Xeloda 500 mg, kalvopäällysteiset tabletit. Kapesitabiini - Vaikuttava aine on kapesitabiini (500 mg jokaisessa kalvopäällysteisessä tabletissa) - Muut aineet ovat: - Tablettirunko: vedetön laktoosi, kroskarmelloosinatrium, hypromelloosi, mikrokiteinen selluloosa, magnesiumstearaatti. - Kalvopäällyste: titaanidioksidi (E171), keltainen ja punainen rautaoksidi (E172) talkki. Myyntiluvan haltija: Roche Registration Limited 40 Broadwater Road Welwyn Garden City Hertfordshire, AL7 3AY Yhdistynyt kuningaskunta Erän vapauttamisesta vastaava valmistaja: Hoffmann-La Roche AG Emil-Barell-Str Grenzach-Wyhlen Saksa 1. MITÄ XELODA ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN Xeloda 500 mg:n kalvopäällysteisiä tabletteja on saatavana 120 tabletin pakkauksissa. Xeloda kuuluu sytostaatteihin eli solunsalpaajiin. Tämä lääkeryhmä pysäyttää syöpäsolujen kasvun. Xeloda sisältää kapesitabiinia, joka ei itsessään ole sytostaatti. Vasta imeydyttyään elimistöön se muuttuu aktiiviseksi solunsalpaajaksi (tätä muuttumista tapahtuu suhteessa enemmän kasvainkudoksissa kuin terveissä kudoksissa). 46

47 Lääkäri määrää Xelodaa paksu- tai peräsuolen syövän hoitoon. 47

48 2. ENNEN KUIN OTAT XELODAA Älä ota Xelodaa, jos olet yliherkkä (allerginen) kapesitabiinille tai jollekin muulle Xelodan sisältämälle aineelle. Sinun on kerrottava hoitavalle lääkärillesi, jos olet allerginen tai yliherkkä Xelodalle. Älä ota Xelodaa, jos olet raskaana tai imetät tai sinulla on jokin veri-, maksa- tai munuaissairaus. Erityiset varoitukset Xelodan suhteen: Ennen hoidon aloittamista sinun on kerrottava hoitavalle lääkärillesi, jos sinulla - on jokin maksa- tai munuaissairaus - on tai on ollut jokin muu sairaus, kuten sydänvaivoja tai rintakipua - on jokin aivosairaus - on häiriöitä elimistön kalsiumtasapainossa - on diabetes (sokeritauti). Xelodan käyttö ruuan ja juoman kanssa: Ota tabletit viimeistään 30 minuuttia ruokailun jälkeen. Raskaus Ennen Xeloda-lääkityksen aloittamista kerro hoitavalle lääkärille, jos olet tai luulet olevasi raskaana tai suunnittelet raskautta. Xelodaa ei pidä käyttää raskauden aikana eikä silloin, kun epäilee olevansa raskaana. Imettäminen Xeloda-hoidon aikana ei pidä imettää. Ajaminen ja koneiden käyttö: Xeloda voi aiheuttaa huimausta, pahoinvointia tai väsymystä. Siksi on mahdollista, että Xeloda:lla on vaikutusta autonajokykyysi sekä kykyysi käyttää koneita. Muiden lääkkeiden käyttö: Kerro lääkärillesi ennen Xeloda-hoidon aloittamista muista tällä hetkellä käyttämistäsi lääkkeistä sekä niistä lääkkeistä, joiden käytön olet lopettanut äskettäin (myös ilman reseptiä saatavat lääkkeet). Tämä on erityisen tärkeää, sillä yhden tai useamman lääkkeen samanaikainen käyttö voi heikentää tai voimistaa muiden lääkeaineiden vaikutusta. Ole erityisen tarkkana, jos käytät jotain kihtilääkettä (allopurinolia), verta ohentavaa lääkettä (kumariinia, varfariinia), tiettyyn ryhmään kuuluvaa viruslääkettä (sorivudiini ja brivudiini) tai lääkettä epilepsiaan tai vapinaan (fenytoiinia). 3. MITEN XELODAA KÄYTETÄÄN. Xeloda-tabletit on nieltävä veden kera. Lääkärisi määrää sinulle sopivan annoksen ja annosvälin. Saattaa olla, että yksi annos koostuu 150 mg:n ja 500 mg:n tablettien yhdistelmästä. Ota lääkärin määräämä tablettiyhdistelmä aamuin ja illoin. Ota tabletit viimeistään 30 minuuttia ruokailun jälkeen (aamupala ja päivällinen). On tärkeää, että otat kaikki lääkkeesi lääkärin ohjeiden mukaisesti. 48

49 On suositeltavaa, että Xelodaa otetaan 14 päivän jaksona, jonka jälkeen seuraa 7 päivän lepovaihe (lääkkeetön jakso). Yksi hoitojakso on siten 21 päivää. Lääkärisi määrää tarvittavien hoitojaksojen kokonaismäärän. Jos olet ottanut enemmän Xelodaa kuin Sinun pitäisi, ota yhteys lääkäriisi ennen seuraavan annoksen ottamista. Jos unohdat ottaa Xelodaa: Älä ota unohtamaasi annosta ollenkaan äläkä kaksinkertaista seuraavaa annosta. Jatka sen sijaan hoitoa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja ilmoita tapahtuneesta lääkärillesi. Xeloda-hoidon lopettamisen vaikutukset: Xeloda-hoidon lopettamisesta ei aiheudu haittavaikutuksia. 4. MAHDOLLISET HAITTAVAIKUTUKSET Kuten kaikilla lääkkeillä, Xelodallakin voi olla haittavaikutuksia. Xelodan yleisimmät haittavaikutukset ovat: ripuli, pahoinvointi, oksentelu, stomatiitti (suun ja nielun haavaumat) ja vatsakipu. käsi-jalkaoireyhtymä (kämmenien ja/tai jalkapohjien pistely, puutuminen, kipu, turvotus tai punoitus), ihottuma, kuiva tai kutiseva iho väsymys. Nämä haittavaikutukset saattavat muuttua vaikeiksi. Siksi on tärkeää, että aina otat yhteyttä lääkäriisi välittömästi, jos koet jonkin haittavaikutuksen. Näin menetellen vähennät riskiä, että haittavaikutus jatkuu tai muuttuu vaikeaksi. Lääkärisi saattaa neuvoa sinua alentamaan annostasi ja/tai keskeyttämään väliaikaisesti Xeloda-hoitosi. LOPETA heti Xelodan ottaminen ja ota yhteys lääkäriisi, jos sinulle ilmaantuu jokin seuraavista oireista: Ripuli: Jos ulostat useammin kuin neljä kertaa vuorokaudessa tai sinulla on ripulia yöllä. Oksentelu: Jos oksennat useammin kuin kerran vuorokaudessa. Pahoinvointi: Jos menetät ruokahalusi tai nauttimasi ruokamäärä on huomattavasti pienempi kuin tavallisesti. Stomatiitti: Jos suuhusi ilmaantuu kipua, punoitusta, turvotusta tai haavaumia. Käsi-jalkaoireyhtymä: Jos sinulla on käsien tai jalkojen kipua, turvotusta ja punoitusta. Jos edellä mainitut haittavaikutukset huomataan ajoissa, ne lievittyvät yleensä 2-3 päivässä lääkkeen lopettamisesta. Ota heti yhteys lääkäriisi, jos haittavaikutukset kuitenkin jatkuvat. Lääkärisi saattaa suositella lääkkeen jatkamista pienemmillä annoksilla. Muita, vähemmän yleisiä ja yleensä lieviä haittavaikutuksia on todettu: veren valko- tai punasolumäärän väheneminen, ihottumat, lievä hiustenlähtö, väsymys, kuume, heikkous, uneliaisuus, päänsärky, puutuminen tai pistelevä tunne, makuhäiriöt, huimaus, unettomuus, jalkojen turvotus, ruokahalun menetys, ummetus ja kuivuminen. Jos olet huolissasi näistä tai muista odottamattomista vaikutuksista, kerro niistä lääkärillesi. Jos havaitset sellaisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, kerro niistä lääkärillesi tai apteekkiin. 49

50 5. XELODAN SÄILYTTÄMINEN Ei lasten ulottuville. Säilytä alle 30 C:ssa. Älä käytä ulko- ja läpipainopakkauksessa olevan viimeisen käyttöpäivän jälkeen. 50

51 Lisätietoja Lisätietoja tästä lääkevalmisteesta antaa myyntiluvan haltijan paikallinen edustaja. België/Belgique/Belgien N.V. Roche S.A. Rue Dantestraat 75 B-1070 Bruxelles-Brussel Tel: +32 (0) Danmark Roche a/s Industriholmen 59 DK-2650 Hvidovre Tlf: Deutschland Hoffmann-La Roche AG Emil-Barell-Str. 1 D Grenzach-Wyhlen Tel: +49 (0) Ελλάδα Roche (Hellas) A.E. Αλαµάνας 4 & ελφών GR Μαρούσι, Αττική Τηλ: +30 (0) España Productos Roche S.A. c/ Josefa Valcárcel, nº 42 E Madrid Tel: France Produits Roche 52, boulevard du Parc F Neuilly-sur-Seine Cedex Tél: +33 (0) Ireland Roche Products (Ireland) Ltd. 3 Richview IRL Clonskeagh, Dublin 14 Tel: +353 (0) Ísland Roche a/s c/o Thorarensen Lyf ehf Vatnagarðar 18 IS-104 Reykjavík Sími: Luxembourg/Luxemburg Zie België/voir Belgique/siehe Belgien Nederland Roche Nederland B.V. Postbus 42 NL-3640 AA Mijdrecht Tel: +31 (0) Norge Roche Norge AS Kristoffer Robinsvei 13 N-0978 Oslo Tel Österreich Roche Austria GmbH Engelhorngasse 3 A-1211 Wien Tel: +43 (0) Portugal Roche Farmacêutica Química, Lda Estrada Nacional P Amadora Tel: Suomi/Finland Roche Oy Sinimäentie 10 A FIN Espoo/Esbo Puh/Tlf: +358 (0) Sverige Roche AB Box S Stockholm Tlf: +46 (0) United Kingdom Roche Products Ltd. 40 Broadwater Road Welwyn Garden City Hertfordshire AL7 3AY - UK Tel: +44 (0)

52 Italia Roche S.p.A. Via G.B. Stucchi 110 I Monza Tel: Tämä seloste on hyväksytty viimeksi {pvm} 52