SYYSKUUTA 2013 MIKSI ON NIIN PALJON KARSIMYKSI A? MILLOIN NE LOPPUVAT?

Transkriptio

1 SYYSKUUTA 2013 MIKSI ON NIIN PALJON KARSIMYKSI A? MILLOIN NE LOPPUVAT?

2 34567 Vol. 134, No. 17 SEPTEMBER 1, 2013 Semimonthly FINNISH VARTIOTORNI-LEHDEN tarkoituksena on tuottaa kunniaa Jehova Jumalalle, koko maailmankaikkeuden Hallitsijalle. Se lohduttaa ihmisiasill ahyvall a uutisella, etta Jumalan taivaallinen valtakunta tekee pian lopun kaikesta pahuudesta ja muuttaa maan paratiisiksi. Se vahvistaa uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka kuoli siksi, etta me voisimme saada ikuisen elam an, ja joka hallitsee nyt Jumalan valtakunnan Kuninkaana. Tat alehte a on julkaistu keskeytyksettavuodesta1879l ahtien. Se on epapoliittinen ja pita a auktoriteettinaan Raamattua. Haluaisitko lisa a tietoa tai ilmaisen raamattukurssin? Kay verkkosivustolla tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista. SUOMESSA: Jehovan todistajat PL Vantaa RUOTSISSA: Jehovas vittnen PO Box 340 DK-4300 Holbæk Denmark Osoitteet muissa maissa: ( ( s Kunkin numeron painos: KAPPALETTA 209 KIELELLA 1. SYYSKUUTA 2013 KANSIAIHE Miksi on niin paljon karsimyksi a? Milloin ne loppuvat? Kun viattomia kuolee 3 Mistak arsimykset johtuvat? 4 Karsimykset loppuvat pian! 6 TASS A NUMEROSSA MYOS Aineellisesti koyhi a mutta hengellisesti rikkaita 8 Ovatko nykykielet peraisin Babelin tornin ajalta? 10 Lahesty Jumalaa: Jumala rakastaa iloista antajaa 13 Opeta lapsiasi: Jumala voi pahoittaa mielensa miten voimme tehdah anet iloiseksi? 14 Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin 16 LUE LIS A A VERKOSSA USEIN KYSYTTY A JEHOVAN TODISTAJISTA: Miten toimintanne rahoitetaan? (Ks. TIETOA MEIST A USEIN KYSYTTY A) Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen aonpyh a Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. r The Watchtower (ISSN ) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract SocietyofNewYork,Inc.;L.Weaver,Jr.,President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY Vartiotornin (ISSN ) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Kaikki oikeudet pidatet a an. Printed in Finland, 2013 LEHTI LADATTAVISSA VERKOSTA ERI MUODOISSA 1. SYYSKUUTA MIKSI ON NIIN PALJON KARSIMYKSI A? MILLOIN NE LOPPUVAT?

3 KANSIAIHE Kun viattomia kuolee Noelle oli suloinen pikkutytto, joka piti piirtamisest a. Era an akes ailtana han kaveli kotinsa takapihalla ja putosi uima-altaaseen. Han hukkui vain kaksi viikkoa ennenkuinolisit ayttanyt nelja vuotta. Charlotte, Daniel, Olivia, Josephine... He olivat niiden 20 kuusi- ja seitsemanvuotiaan joukossa, jotka 6 aikuisen lisaksi saivat surmansa kouluammuskelussa Connecticutissa Yhdysvalloissa 14. joulukuuta Muistojumalanpalveluksessa presidentti Barack Obama luetteli lasten nimet ja sanoi sureville kuulijoille: Tallai- sista tragedioista taytyy tulla loppu. 18-vuotias Bano oli muuttanut perheensamukana Irakista Norjaan vuonna 1996, ja tam an nuoren naisen ystav at antoivat hanelle lempinimeksi Paiv ans ade. 22. heinakuuta 2011 han kuoli 77 uhria vaatineessa veriteossa. Radikaaleja nakemyksi a kannattanut surmaaja sanoi harmittelevansa vain sita, ettei ehtinyt tappaa useampia. Tallaisia riipaisevia uutisia kuullaan tavan takaa eri puolilta maailmaa. Miten paljon surua ja tuskaa tapaturmat, rikollisuus, sodat, terrorismi, luonnonkatastrofit ja muut onnettomuudet ovatkaan aiheuttaneet! Monet viattomat ovat menettaneet henkensa tai joutuneet karsim a an, usein ilman mita an selva a syyta. Jotkut syyttav at karsimyksist a Jumalaa, koska heidan mielesta an han ei valit a ihmisista. Toiset ajattelevat, etta Luoja kyllan akee karsimyk- semme, muttei vain halua puuttua niihin. Joi- denkin mielesta kohtaamamme tragediat taas on ma ar atty ennalta. Mista voimme naiden monien mielipiteiden keskellal oyta aluotettaviaja tyydyttavi a vastauksia? Seuraavissa kirjoituksissa tarkastellaan Jumalan sanan Raamatun avulla sita, mistak arsimykset johtuvat ja miten ne tulevat loppumaan. 1. SYYSKUUTA

4 Mistak arsimykset johtuvat? Ymmart a aksemme, miksi karsimyksi a on niin paljon ja miksi ihmisten yritykset niiden poistamiseksi ovat epaonnistuneet, meidan taytyy tieta a, mista ne todellisuudessa johtuvat. Vaikka syyt vaihtelevat ja ovat monimutkaisia, voimme olla kiitollisia siita, etta Raamatun avulla ne on mahdollista tunnistaa. Tass a kirjoituksessa kasitell a an viittak arsimysten perussyyta. Pysahdy miettima an, mita Jumalan sana sanoo, niin voit nah- dapintaasyvemm alle tam an tarke an kysymyksen yti- meen. (2. Timoteukselle 3:16.) HUONO HALLINTO Raamatussa sanotaan: Jumalattoman hallitessa kansa huokailee. (Sananlaskut 29:2.) Ihmiskunnan historia on taynn a diktaattoreita, jotka ovat hallinneet rautaisin ottein ja aiheuttaneet alamaisilleen sanoin kuvaamatonta karsi- mysta. Tam a ei tietenk aan pida paikkaansa kaikista vallanpitajist a: jotkut pyrkivat vilpitto- masti auttamaan lahimm aisi a an. Valtaan noustuaan he kuitenkin usein huomaavat, ettaheid an pyrkimyksensaj aav at valtataistelujen ja keskinaisten riitojen jalkoihin, tai he saattavat kayt- ta a valtaansa va arin tavoittelemalla omaa etuaan kansan vahingoksi. Historia on kertomus ponnisteluista, jotka ovat epaonnistuneet, pyrkimyksista, jotka eivat ole toteutuneet, sanoi Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Henry Kissinger. Raamatussa todetaan myos: Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen. (Jeremia 10:23.) Epat aydellisill a ihmisilla ei ole riittav asti viisautta ja kaukokatseisuutta, niin etta he kykenisivat hoitamaan omat asiansa menestyksellisesti. Jos he eivat pysty ohjaamaan omia askeleitaan, miten he pystyisivat ohjaamaan kokonaisen kansakunnan askeleita? Eiko tam aselit akin, miksi ihmishallitsijat eivat voi tehda loppua karsimyksist a? Usein huono hallinto pikemminkin aiheuttaa niita. VA AR AUSKONTO Tast a kaikki tuntevat teidat minun opetuslapsikseni, jos teilla on rakkaus keskuudessanne, sanoi Jeesus (Johannes 13:35). Vaikka kaikkien uskontokuntien johtajat puhuvat rakkauden ja ykseyden puolesta, he eivat ole onnistuneet juurruttamaan seuraajiinsa niin voimakasta rakkautta, etta se olisi poistanut ennakkoluulot. Sen sijaan etta uskonto auttaisi kehittam a an rakkautta, se usein aiheuttaa kansojen ja kansanryhmien keskuudessa riitaa ja erimielisyyttajasynnytt aa fanaattisuutta. Teologi Hans Kung kirjoitti kristinuskoa ja maailman uskontoja kasittelev an teoksensa loppusanoissa: Kaikkein fanaattisimmat ja julmimmat poliittiset kiistat ovat niita, joita uskonto on savytt a- nyt ja joille se on antanut syyn ja oikeutuksen. (ChristianityandtheWorldReligions.) 4 VARTIOTORNI

5 Lisaksi monien uskontojen papit ovat avoimesti suvainneet esiaviollisia ja avioliiton ulkopuolisia sukupuolisuhteita seka homoseksuaalisuutta. Tam a on johtanut sukupuolitautien, aborttien ja ei-toivottujen raskauksien yleistymiseen seka avioliittojen ja perheiden hajoamiseen, mika on aiheuttanut sanoin kuvaamatonta tuskaa ja murhetta. IHMISEN EPAT AYDELLISYYS JA ITSEKKA AT HALUT Kutakin koetellaan siten, ettah anen oma halunsa veta a ja houkuttelee hant a. Kun sitten halu on hedelmoitynyt, se synnytta a synnin. (Jaakobin kirje 1:14, 15.) Perimamme epat aydellisyyden vuoksi me kaikki olemme taipuvaisia erehtyma an ja joudumme taistelemaan, jottemme tee sita, mitaliha tahtoo (Efesolaisille 2:3). Erityisen vaikeaa kamppailu voi olla silloin, kun joku tuntee va a- ra ahaluajah anelle tarjoutuu myos tilaisuus toimia va arin. Jos va ar alle halulle antaa periksi, seuraukset voivat olla tuhoisat. Uskonnollisista aiheista kirjoittanut P. D. Mehta sanoi: Karsimykset johtuvat suurelta osin omista himoistamme, kiihkeast a nautinnon ja mielihyvan tavoittelusta sekaahneudestaja kunnianhimosta. Monenlaiset halut ja riippuvuudet, jotka voivat liittya esimerkiksi alkoholiin, huumeisiin, uhkapeleihin tai seksiin, ovat vieneet perikatoon monia kunnon kansalaisia ja aiheuttaneet karsimyst aheid an perheenjasenilleen, ystavilleen ja muille. Ihmisten epa- taydellisyyden vuoksi seuraavat Raamatun sanat pitav at epailem att a paikkansa: Me tiedamme, ettakokoluomakuntaonhuokaillutjanytkin huokailee tuskissaan. (Roomalaisille 8:22, Uusi testamentti nykysuomeksi.) PAHAT HENGET Raamattu osoittaa, etta t aman asiainjarjes- telman jumala on Saatana Panettelija ja etta hanen liittolaisinaan on pahoja henkiaelide- moneja (2. Korinttilaisille 4:4; Ilmestys 12:9). Saatanan tavoin demonit ohjailevat ja eksyttav at ihmisia aktiivisesti. Apostoli Paavali tunnusti ta- man sanoessaan: Meilla ei ole kamppailua verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tam an pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan. (Efesolaisille 6:12.) Demonit saavat mielihyva a ihmisten ahdistelemisesta, mutta se ei ole niiden tarkein pa a- ma ar a. Ennen muuta ne haluavat saada heidat ka antym a an pois Korkeimmasta Jumalasta, Jehovasta (Psalmit 83:18). Demonit pettav at ja ohjailevat ihmisia muun muassa astrologian, taikuuden, noituuden ja povaamisen valityksel- la. Siksi Jehova varoittaa meitat allaisten tapo- jen vaaroista ja lupaa suojella kaikkia, jotka vastustavat Saatanaa ja demoneja (Jaakobin kirje 4:7). VIIMEISET PAIV AT Raamatussa ennustettiin parituhatta vuotta sitten: Tiedat ama, etta viimeisinap aivina tulee olemaan kriittisiaaikoja. Seuraavaksi seliteta an, mika tekee naist aajoista kriittisia: Ihmiset tulevat olemaan itserak- kaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, poyhkei- ta, vailla luonnollista kiintymysta, haluttomia mihinka an sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillinta a, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestap oyhistyneita, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia. Yksi tarkeimmist asyist anyky aan na- kemiimme karsimyksiin on selvastikin se, etta elamme viimeisissap aivissa. (2. Timoteukselle 3:1 4.) Eikoedell a tarkasteltujen seikkojen valossa olekin ilmeista, miksi ihmiset eivat hyvistaai- keistaan huolimatta pysty tekema an loppua kar- simyksista? Kenen puoleen sitten pitaisi ka antya? Meidan taytyy turvautua Luojaamme, joka on luvannut murskata Panettelijan [ja ha- nen seuraajiensa] tyot (1. Johanneksen kirje 3: 8). Seuraava kirjoitus kasittelee sita, millatavoin Jumala poistaa kaikki karsimysten syyt. 1. SYYSKUUTA

6 K arsimykset loppuvat pian! Kuvittelehan, millainen maailma olisi ilman karsimyk- sia. Ei olisi ena a rikollisuutta, sotia, sairauksia eika luonnononnettomuuksia. Heraisimme joka aamu vailla rahahuolia ja syrjinta an tai sortoon liittyviapelkoja. Kuulostaako tam a liian hyvalt a ollakseen totta? Yksika an ihminen tai ihmisten jarjest oeitietenk aan pysty saamaan aikaan tallaisia olosuhteita, mutta Jumala on luvannut poistaa kaikki karsimysten syyt, muun muassa ne, joita kasiteltiin edellisessa kirjoituksessa. Jumalan sanassa Raamatussa luvataan muun muassa seuraavaa: HYVA HALLINTO Taivaan Jumala pystytta a valtakunnan, joka ei ikinatuhoudu.eik asit a valtakuntaa anneta milleka an toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nam a valtakunnat ja tekee niistalopun,jase itse pysyy aikojen ham ar a an asti. (Daniel 2:44.) Jumalan valtakunta on taivaallinen hallitus, joka tulee korvaamaan kaikki ihmisten hallitukset. Sen hallitsijaksi valittu Jeesus Kristus pita a huolen siita, etta Jumalan tahto tapahtuu paitsi taivaassa myos ta all a maan pa all a. (Matteus 6:9, 10.) Yksika an ihmishallitus ei tule tam an hallituksen tilalle, silla se on Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ikuinen valtakunta. Se tuo pysyvan rauhan. (2. Pietarin kirje 1: 11.) EI ENA AV AAR A AUSKONTOA Itse Saatana muuttaa jatkuvasti itsea an valonenkeliksi.eisiisolepaljon,josh anen palvelijansakin muuttavat jatkuvasti itsea an vanhurskauden palvelijoiksi. Mutta heidan loppunsa on oleva heidan tekojensa mukainen. (2. Korinttilaisille 11:14, 15.) Aikanaan paljastuu, ettav aar a uskonto on lah- toisin Saatanasta, ja se havitet a an maan pa alt a. Ena aeiolemink aanlaista uskonnollista fanaattisuutta eika uskonnon nimissavuodatetaver- ta. Niinpa kaikki ne, jotka rakastavat elav a aja tosi Jumalaa, palvovat hant a yhdess auskossa seka hengess a ja totuudessa. Millainen rauha ja ykseys silloin vallitseekaan! (1. Tessalonikalaisille 1:9; Efesolaisille 4:5; Johannes 4: 23.) IHMISET EIVAT OLE ENA AEP ATAYDELLISI A Jumala itse on heidan kanssaan. Ja han pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidan silmista an, eikakuolemaaen aaole,eik a surua eikavali- tushuutoa eikakipuaen aaole.entisetovat kadonneet. (Ilmestys 21:3, 4.) 6 VARTIOTORNI

7 Jehova Jumala mahdollistaa tam an Poikansa Jeesuksen valityksell a, joka antoi elam ans aihmismaailman puolesta (Johannes 3:16). Jee- suksen ohjauksessa ihmisistatuleet aydellisia. Karsimyksi aeien aaole,sill a Jumalaitseon heidan kanssaan ja han pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidan silmista an. Epat aydellisyys ja karsimykset kuuluvat pian menneisyyteen. Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siina ikuisesti. (Psalmit 37:29.) PAHATHENGETOVATPOISSA Han [Jeesus Kristus] otti kiinni lohika armeen, sen alkuperaisen ka armeen, joka on Panettelija ja Saatana, ja sitoi hanet tuhanneksi vuodeksi. Ja han heitti hanet syvyyteen ja sulki ja sinetoi sen hanen jalkeens a, jottei han ena a eksyttaisi kansakuntia. (Ilmestys 20:2, 3.) Saatanan vaikutus lakkaa, kun hanet demoneineen sidotaan ja heiteta an syvyyteen, taydel- lisen toimettomuuden tilaan. Heilla ei ole ena a valtaa ihmiskuntaan. Millainen helpotus onkaan, kun Saatana ja pahat henget eivat pida maailmaa otteessaan! VIIMEISET PAIV AT OVAT OHITSE Viimeiset paiv at pa attyv at Jeesuksen mukaan suureen ahdistukseen. Han sanoi: Sitten tulee olemaan suuri ahdistus, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tah an asti, ei, eikaen aa satu. (Matteus 24:21.) Ahdistus tulee olemaan suuri siinamieless a, etta sen aikana koetaan ennennakem att omi a vaikeuksia. Ne huipentuvat Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren paiv an sotaan, josta kayte- ta an nimitysta Harmagedon (Ilmestys 16:14, 16, alaviite). Kaikki, jotka rakastavat sita, mikaonoikein, odottavat innokkaasti tam an pahan asiainjar- jestelman loppua. Katsotaanpa, mitasiunauksia he voivat saada Jumalan valtakunnan alaisuudessa. MITA MUUTA JUMALA SAA AIKAAN? Suuri joukko sailyy elossa rauhaisaan uuteen maailmaan: Jumalan sanassa luvataan, etta suuri joukko ihmisia tulee suuresta ahdistuksesta ja sailyy elossa vanhurskaaseen uuteen maailmaan (Ilmestys 7:9, 10, 14; 2. Pietarin kirje 3:13). He kiittav at pelastuksestaan Jeesusta Kristusta, Jumalan Karitsaa, joka ottaa pois maailman synnin (Johannes 1:29). Jumalalta saatava opetus hyodytt a a suuresti ihmiskuntaa: Uudessa maailmassa maa on oleva taynn a Jehovan tuntemusta (Jesaja 11:9). Jumala opettaa ihmisia muun muassa elam a an rauhassa keskena an ja sopusoinnussa ymparis- ton kanssa. Han lupaa: Mina, Jehova, olen si- nun Jumalasi, joka opetan sinua hankkimaan hyoty a itsellesi, joka panen sinut astumaan sita tieta, jota sinun tulee vaeltaa. (Jesaja 48:17.) Kuolleet laheiset heratet a an eloon: Ollessaan maan pa all a Jeesus heratti ystav ans alasaruksen kuolleista (Johannes 11:1, 5, 38 44). Nain han havainnollisti sita, mitah an tekee paljon laajemmassa mitassa Jumalan valtakunnan alaisuudessa (Johannes 5:28, 29). Rauha ja vanhurskaus vallitsevat ikuisesti: Kristuksen hallinnon alaisuudessa ei harjoiteta ena a laittomuutta. Mistatied amme sen? Jeesus nakee ihmisten sydameen, ja han kaytt a a tuota kykya tuomitessaan heidat sen perusteella, ovatko he vanhurskaita vai jumalattomia. Ne jotka eivat suostu luopumaan jumalattomasta menettelysta, eivat saa ela a Jumalan uudessa maailmassa. (Psalmit 37:9, 10; Jesaja 11:3, 4; 65: 20; Matteus 9:4.) Olemme kasitelleet vain muutamia niista Raamatun monista ennustuksista, joissa kerrotaan tulevasta suurenmoisesta ajasta. Jumalan valtakunnan hallitessa maata rauhan runsaus tulee olemaan ikuista (Psalmit 37:11, 29). Kaikki sellainen, mika on aiheuttanut ihmiskunnalle tuskaa ja karsimyst a, tehda an tyhjak- si. Jumala itse vakuuttaa: Katso! Mina teen kai- ken uudeksi nam a sanat ovat luotettavat ja todet. (Ilmestys 21:5.) ˇ 1. SYYSKUUTA

8 EL AM AKERTA Aineellisesti koyhi amutta hengellisesti rikkaita KERTONUT ALEKSANDR URSU Isoisani ja isani asuivat keskeneraisess a talossa Kotjuzanis- sa, nykyisen Moldovan pohjoisosassa sijaitsevassa kylass a. ˇ Heista oli tullut 1930-luvun alussa Jehovan todistajia, ja aidistakin tuli todistaja, kun han huomasi, ettaisois atunsi Raamatun paremmin kuin kylan pappi. Mina synnyin joulukuussa Kun olin kolmen vanha, isa, setajaisois a vietiin tyoleireille kristillisen puolueettomuutensa vuoksi. Vain isaselvisihengiss a, ja toisen maailmansodan jalkeen vuonna 1947 han palasi kotiin selka vioittuneena. Vaikka hanen terveytensaoli mennytta, han pysyi lujana uskossa. DRAMAATTISIA MUUTOKSIA Ollessani yhdeksanvuotias perheemme ja satoja muita moldovalaistodistajia karkotettiin Siperiaan. 6. hein akuuta 1949 meidat lastattiin karjavaunuihin, ja kuljettuamme yhtajaksoises- ti 12 paiv a a ja noin kilometriapys ahdyim- me Lebjazen ˇ rautatieasemalle, missa paikalliset viranomaiset olivat meita vastassa. Meidat jaettiin pieniin ryhmiin ja hajotettiin heti eri puolille aluetta. Meidan ryhmamme pantiin asumaan era aseen tyhjilla an olevaan pieneen koulurakennukseen. Olimme lopen uupuneita, ja meilla oli mieli maassa. Eras iak as nainen alkoi hyrail- la laulua, jonka todistajat olivat sepittaneet toisen maailmansodan aikana. Pian kaikki lauloivat ha- nen mukanaan sydamens apohjasta: Niin monet veljet kauas karkotettiin, toiset pohjoiseen, toiset ita an vietiin. Heidat Jumalan tyost a tuomittiin, siella kuoleman kaltaiset koetukset kestettiin. 8 VARTIOTORNI D ˇ zankoin rautatieasemalla noin vuonna 1974 Aikanaan pystyimme kaym a an sunnuntaisin raamatullisissa kokouksissa noin 13 kilometrin pa ass a kotoamme. Usein lahdimme varhain pimeina talviaamuina ja kahlasimme vyot aisiin ulottuvassa lumihangessa 40 asteen pakkasessa. Perilla parinkymmenen neliometrin huoneeseen ahtautui yli 50 henkea. Aluksi lauloimme laulun tai kaksi, joskus kolmekin, minkaj alkeen esitettiin harras rukous ja kasiteltiin raamatullisia kysymyksia. Noin tunnin kuluttua lauloimme lisa a, ja sitten raamatullisten aiheiden kasittely jatkui. Se oli hengellisesti hyvin vahvistavaa aikaa! UUSIA HAASTEITA Karkotetuille todistajille annettiin vuoden 1960 paikkeilla enemman vapautta. Vaikka olimme koyhi a, pa asin kaym a an Moldovassa. Tapasin siella Ninan, jonka vanhemmat ja isovanhemmat olivat myos todistajia. Menimme pian naimisiin, ja han tuli mukanani Siperiaan, missa meille syntyi tytar Dina vuonna 1964 ja poika Viktor vuonna Kaksi vuotta myohemmin muutimme Ukrainaan ja asetuimme asumaan pieneen taloon Dzankoin ˇ kaupunkiin Krimin niemimaalle noin 160 kilometrin pa ah an Jaltasta.

9 Jehovan todistajien toiminta oli edelleen kiellettya Krimill a samoin kuin koko Neuvostoliitossa, mutta tyot amme ei rajoitettu tiukasti eikameit a vainottu aktiivisesti. Niinpajoistakin todistajista tuli mukavuudenhaluisia. He ajattelivat, etta koska he olivat karsineet niin paljon Siperiassa, heidan oli nyt sopivaa tehda kovasti tyo- ta saadakseen aineellisia mukavuuksia. JANNITT AVI A KEHITYSVAIHEITA 27. maaliskuuta 1991 tyomme tunnustettiin laillisesti koko silloisessa Neuvostoliitossa. Heti alettiin tehda suunnitelmia seitseman kaksipai- vaisen erikoiskonventin pitamiseksi eri puolil- la maata. Meidan oli ma ar a osallistua Odessassa Ukrainassa pidettav a an konventtiin, joka alkaisi 24. elokuuta. Lahdin kuukautta etukateen valmistelutoihin siistima an suurta jalkapallostadionia konventtia varten. Teimme pitkiap aivia ja nukuimme usein yon stadionin penkeilla. Todistajanaisten ryhmat puhdistivat stadionia ympar oiv an puiston. Paikalta vietiin pois noin 70 tonnia roskia. Majoitusosasto kolusi kaupungin loyt a akseen yosijan noin vieraalle. Sitten korviimme kantautui jarkytt avi a uutisia! 19. elokuuta, viisi paiv a a ennen kuin konventtimme piti alkaa, Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov ˇ pidatettiin loma-asunnollaan lahell a Jaltaa. Lupa konventin pitamiseen peruttiin. Konventtivieraat alkoivat soittaa konventtitoimistoon ja kysya, mitaheid an pitaisi tehda varaamilleen juna- ja bussikuljetuksille. Rukoiltuaan hartaasti konventtijarjestelyjen vastuuhenkilot neuvoivat heita tulemaan kaikesta huolimatta. Perhett amme nelj ass a polvessa Valmistelutyot jatkuivat, samoin rukoukset. Kuljetusosasto alkoi ottaa vastaan vieraita, joita saapui eri puolilta Neuvostoliittoa, ja vei heita majapaikkoihin. Joka aamu konventtikomitean jasenet lahtiv at toimistostaan neuvottelemaan kaupungin viranomaisten kanssa. Joka ilta he palasivat tyhjin toimin. RUKOUKSIIMME VASTATAAN Torstaina 22. elokuuta, vain kaksi paiv a aennen konventin alkua, konventtikomitean jase- net palasivat mukanaan hyvia uutisia: lupa konventin pitamiseen oli myonnetty! Kun lauloimme alkulaulua ja yhdyimme alkurukoukseen, ilollamme ei ollut rajoja. Lauantain viimeisen ohjelman jalkeen jaimme stadionille iltamyoh a an Konventti Odessassa vuonna 1991 juttelemaan ja verestam a an vanhoja ystavyyssuh- teita. Siella oli kristittyja, joiden usko oli kestanyt vaikeimmissakin koettelemuksissa. Konventin jalkeisin a 22 vuotena hengellinen kasvu on ollut valtavaa Ukrainassa. Joka puolelle maata on rakennettu valtakunnansaleja, ja vuodesta 1991 julistajien ma ar a on kasvanut :sta nykyiseen yli :een! EDELLEEN HENGELLISESTI RIKKAITA Perheemme asuu yhasamassatalossadˇ zankoissa, jossa on nykya an noin asukasta. Tullessamme Siperiasta vuonna 1968 paikkakunnalla oli vain muutamia todistajaperheita, mutta nyt ta all a on kuusi seurakuntaa. Myos perheemme on kasvanut. Meita elossa olevia Jehovan palvelijoita on neljass a polvessa: meidan lisaksemme lapsemme ja lastenlapsemme ja heidan lapsensa. ˇ 1. SYYSKUUTA

10 Ovatko nykykielet per aisin Babelintorninajalta? Jehova hajotti heidat sielta yli koko maan pinnan, ja ennen pitka ahe lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Sen vuoksi sille annettiin nimeksi Babel, koskajehovaolisiell a sekoittanut koko maan kielen. (1. Mooseksen kirja 11:8, 9.) KUVAILEEKO Babelin tornia koskeva Raamatun kertomus todellisia tapahtumia? Alkoivatko ihmiset puhua yhtakki a monia eri kielia? Jotkut pilkkaavat tat a Raamatun kertomusta kielten synnysta ja levi amisesta. Era an kirjoittajan mielesta tarubabelintornistaon ehdottomasti kaikkein naurettavimpia tarinoita, mita koskaan on kerrottu. Jopa muuan juutalainen rabbi sanoi sita naiiviksi yritykseksi selitta akansojenalkuper a. Joidenkin on vaikea hyvaksy at atakertomus- ta siksi, etta se on ristiriidassa eraiden kielen alkupera a koskevien teorioiden kanssa. Jotkut tutkijat esimerkiksi uskovat, etta kielet eivat ilmaantuneet yhtakki a vaan kehittyivat vahitel- len yhdesta kantakielesta. Toiset taas uskovat, etta kieli syntyi useassa eri paikassa itsenai- sesti ja kehittyi yksinkertaisista murahduksista monimutkaisiksi kieliksi. Naiden ja muiden vastaavien teorioiden vuoksi monet ovat samaa mielta kuin professori W. T. Fitch, joka kirjoitti kirjassaan The Evolution of Language: Meillaei ole taysin tyydyttavi a vastauksia. Mita arkeologit ja muut tutkijat ovat saaneet selville kielten alkuperast a ja kehityksest a? Vahvistavatko heidan havaintonsa ja loyt ons a jonkin noista teorioista, vai tukevatko ne kertomusta Babelin tornista? Tarkastellaanpa ensin lahemmin tuota Raamatun kertomusta. MISSAJAMILLOIN? Raamatun mukaan kielet sekoitettiin Sinearin maassa, jota myohemmin kutsuttiin Babyloniaksi, minkaj alkeen ihmiset hajaantuivat eri tahoille (1. Mooseksen kirja 11:2). Ajankohdasta siina sanotaan: Pelegin paivin amaa 10 VARTIOTORNI

11 [ maan vaest o, alaviite] jakautui. Peleg syntyi noin 250 vuotta ennen Abrahamia, joten kielten sekoitus tapahtui ilmeisesti noin vuotta sitten. (1. Mooseksen kirja 10:25; 11:18 26.) Jotkut tutkijat arvelevat, etta nykykielet polveutuvat yhdestakantakielest a, jota olisi puhuttu vajaat vuotta sitten. Toiset sanovat, etta ne juontuvat useista kantakielista, joita puhuttiin jo viimeista an vuotta sitten. Mutta miten kielitieteilijat pystyvat selvittam a an kuolleiden kielten kehitysvaiheet? Se on ongelmallista, sanotaan Economist-lehdessa. Toisin kuin biologeilla kielitieteilijoill aei ole fossiileja opastamassa heital api menneiden aikojen. Lehdessa kerrotaan, ettaer as kielentutkija pa atyy johtopa at oksiins a arvailuun perustuvien matemaattisten laskelmien avulla. Kielitieteellisia fossiileja on kuitenkin olemassa. Mitaneovat,jamit a ne kertovat kielten alkuperast a? The New Encyclopædia Britannica -tietosanakirjassa sanotaan: Vanhimmat kirjalliset tekstit ainoat kielitieteelliset fossiilit, joita voimme odottaa loyt av amme ovat vain noin vuotta vanhoja. Mistan ama fossiilit on loydetty? Mesopotamian etelaosis- ta muinaisen Sinearin alueelta. Kaytett avis- sa olevat konkreettiset todisteet ovat siis sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa. ERI KIELI, ERI AJATTELUTAPA Raamattu kertoo, etta Jumala sekoitti Babelissa ihmisten kielen, jotteivat he ymmart aisi toistensa kielta (1. Mooseksen kirja 11:7). Tam an johdosta he lakkasivat rakentamasta [Babelin] kaupunkia ja hajaantuivat yli koko Kielta koskevien teorioiden laht okohtana on yleensaoletus, etta ihminen olisi kehittynyt apinankaltaisista olennoista. Tat a nakemyst ak asitella an tarkemmin kirjasen Elam an alkupera viisi tarke a a kysymysta sivuilla 27 29; julk. Jehovan todistajat. Arkeologit ovat loyt aneet Sinearin lahist olt auseitapyramidin tapaisia, porrastettuja temppelitorneja. Raamattu kertoo, etta Babelin tornin rakentajat kayttiv at kiven sijasta tiilia ja laastina bitumia (1. Mooseksen kirja 11:3, 4). The New Encyclopædia Britannican mukaan kivea oli Mesopotamiassa vah antaieilainkaan ja bitumia taas oli runsaasti. Mesopotamiasta loydetty, nuolenpa a- kirjoituksella kirjoitettu savitaulu 2000-luvulta eaa. Erich Lessing/Art Resource, NY maan pinnan (1. Mooseksen kirja 11:8, 9). Raamattu ei siis sano, etta kaikki nykykielet polveutuisivat yhdesta ainoasta kantakielesta, vaan osoittaa, etta samanaikaisesti ilmaantui joukko naht av asti taysin kehittyneita uusia kielia, joista jokaisella oli mahdollista ilmaista koko inhimillisten tunteiden ja ajatusten kirjo ja joista kukin oli selvasti erilainen kuin muut. Ovatko nykypaiv an kielet sitten pohjimmiltaan samanlaisia vai erilaisia? Kognitiotieteen tutkija Lera Boroditsky kirjoittaa: Kun kielitieteilijat ovat analysoineet entista tarkemmin maailman kielia(joitaonnoin7000mut- ta joista vain pienta osaa on tutkittu), vastaan on tullut lukemattomia yllatt avi aeroja. Vaikka yhden kieliryhman kielet ja murteet, esimer- kiksi Etela-Kiinan kantoni ja hakka, saattavat muistuttaa toisiaan, ne ovat olennaisesti erilaisiakuinjonkintoisenkielikunnankielet,kuten esimerkiksi suomi ja viro. Kieli muovaa sita, miten ihmiset ajattelevat ja kuvailevat ympar oiv a amaailmaa v areja, ma ari a, paikkoja, suuntia. Esimerkiksi yhdella kielella sanotaan: Sinulla on jokin hyontei- nen oikeassa kadess asi, toisella taas: Sinulla on jokin hyonteinen lounaanpuoleisessa kades- sasi. Tallaiset erot voivat olla lievasti sanottuna hamment avi a. Ei ihme, etta Babelin tornin rakentajien oli mahdotonta jatkaa hankettaan. 1. SYYSKUUTA

12 MURAHDUKSIA VAI MONIPUOLISTA PUHETTA? Millainen oli ihmiskunnan ensimmainen kieli? Raamattu kertoo, ettaensimm ainen ihminen Aadam kykeni muodostamaan uusia sanoja antaessaan eri elainlajeille nimet (1. Mooseksen kirja 2:20). Han myos puki runomuotoon tunteensa vaimoaan kohtaan, ja tam a puolestaan pystyi selittam a an selvas- ti, millaisen kaskyn Jumala oli antanut ja mita sen rikkomisesta seuraisi (1. Mooseksen kirja 2:23; 3:1 3). Ensimmaisell a kielella oli siis mahdollista viestiamonipuolisestijailmaista itsea an luovasti. Kielten sekoitus Babelissa jarrutti ihmisten mahdollisuuksia yhdista a henkiset ja fyysiset voimavaransa. Heidan uudet kielensaolivat kuitenkin ensimmaisen kielen tavoin monipuolisia. Seuraavien vuosisatojen aikana syntyi vilkkaita kaupunkeja, koottiin mahtavia armeijoita ja kaytiin kansainvalist akauppaa(1.mooseksen kirja 13:12; 14:1 11; 37:25). Olisiko tal- lainen edistys onnistunut ilman monipuolista sanavarastoa ja kielioppia? Raamatun mukaan ihmisen ensimmainen kieli ja Babelissa syntyneet kielet eivat olleet alkeellista murahtelua ja mor ahtely a, vaan monimutkaisia viestintaj arjestelmia. Tat ap aatelm a atukeemy os nykytutkimus. Teoksessa The Cambridge Encyclopedia of Language sanotaan: Jokaisella kulttuurilla, jota on tutkittu, onpa se kuinka primitiivinen tahansa, on taysin kehittynyt kieli, joka monipuolisuudessaan on verrattavissa niin sanottuihin sivistyskieliin. Samoin Harvardin yliopiston professori Steven Pinker kirjoittaa: Mita an kivikauden kielta ei ole olemassakaan. (The Language Instinct.) KIELEN TULEVAISUUS Mikajohtop aat os voidaan tehdasenperus- teella, mita olemme saaneet selville kielitieteel- listen fossiilien iast ajal oytopaikasta, kielikuntien valisist a merkitt avista eroista sek a muinaisten kielten monipuolisuudesta? Monet KAIKUJA RAAMATUN KERTOMUKSESTA Kauan sitten kaikki ihmiset asuivat yhdessa suuressa kylass a ja puhuivat samaa kielta, kertoo era an Myanmarissa asuvan vuoristokansan taru. Rakentaessaan korkeaa tornia rakentajat oppivat vahitellen erilaisia tapoja, tottumuksia ja puheenparsia, kunnes heidat lopulta hajotettiin ympari maata. Samanlaisia taruja on alkuperaiskansoilla Afrikassa, Kaukoidass a, Meksikossa ja muualla. Jos Babelin tornia koskeva kertomus olisi heprealaisen raamatunkirjoittajan Mooseksen keksima, olisiko se loyt anyt tiensan ain kaukana toisistaan asuvien kansojen ja kieliyhteisojen tarinoihin? Tuskin. Tallaiset tarut todistavat pikemminkin Raamatun kertomuksen luotettavuuden puolesta. ovat tulleet siihen tulokseen, etta Raamatun kertomus Babelin tapahtumista on taysin luotettava selitys kielten alkuperast a. Raamatun mukaan Jehova Jumala sekoitti ihmisten kielen Babelissa siksi, ettahekapinoi- vat hant a vastaan (1. Mooseksen kirja 11:4 7). Han on kuitenkin luvannut muuttaa kansoille puhtaan kielen, jotta ne kaikki huutaisivat avukseen Jehovan nimea palvellakseen hant a olka olkaa vasten (Sefanja 3:9). Nykya an tuo puhdas kieli, Jumalan sanan totuus, yhdista a eri puolilla maailmaa asuvia ihmisia yhdeksi kansaksi. Tuntuisi johdonmukaiselta, etta tulevaisuudessa Jumala vahvistaa heidan ykseytta an lisa a kumoamalla Babelin kieltensekoituksen ja antamalla heille yhden yhteisen kielen. ˇ 12 VARTIOTORNI

13 L AHESTY JUMALAA Jumala rakastaa iloista antajaa Millaista lahjaa arvostaisit kaikkein eniten? Useimmat meista ottaisivat varmasti mielella an vastaan lahjan, jota ei anneta pakosta tai velvollisuudesta vaan rakkaudesta. Antamisen vaikuttimella on merkitysta. Sillaonmerkityst a meille, ja ennen kaikkea sillaonmerkityst a Jumalalle. Mietita anp a 2. Korinttilaiskirjeen 9:7:ssa olevia apostoli Paavalin henkeytettyja sanoja. Paavali kirjoitti nam a sanat kannustaakseen Korintin kristittyja osallistumaan Juudeassa asuvien had analaisten uskonveljien avustamiseen. Yrittikoh an pakottaa heidat antamaan? Painvas- toin han kirjoitti: Tehko on kukin niin kuin han on sydamess a an pa att anyt, ei vastahakoisesti eika pakosta, silla Jumala rakastaa iloista antajaa. Tutkitaanpa tat a kehotusta tarkemmin. Niinkuinh an on sydamess a an pa att anyt. Aito kristitty antaa siksi, ettah an on pa att anyt niin sydamess a an. Han ei kiinnitatoistenusko- vien tarpeisiin huomiota vain ohimennen. Era an tutkijan mukaan pa att amiseksi ka annettyyn alkukielen sanaan sisaltyy ajatus, etta tekee pa a- toksen etukateen. Kristitty miettii, millaisia tarpeita hanen uskonveljilla an on ja mitah an voisi tehdaheid an hyvakseen. (1. Johanneksen kirje 3:17.) Ei vastahakoisesti eikapakosta. Paavali viittaa kahdenlaiseen antamiseen, joilla ei ole sijaa tosi kristittyjen keskuudessa: annetaan haluttomasti tai pakon edessa. Sanalla vastahakoisesti ka annetty kreikan ilmaus merkitsee kirjaimellisesti surusta, murheesta eli surkeillen. Vastahakoisen, haluttoman antajan sydan on surullinen, koska han joutuu luopumaan rahasta, seliteta an era ass al ahdeteoksessa. Pakosta antava puolestaan tuntee painetta antaa. Jumala rakastaa niit a, jotka rakastavat antamista. Kukapa meista haluaisi saada lahjan sellaiselta, joka antaa sen vastentahtoisesti tai pakotettuna? Jumala rakastaa iloista antajaa. Pa atettya an antaa kristityn tulisi Paavalin mukaan teh- da niin iloiten. Kun antaa oikeasta vaikuttimesta, se tuottaa iloa (Apostolien teot 20:35). Sellaista iloa ei voi katke a; se paitsi tuntuu sisimmass a myos nakyy ulospain. Iloinen antaminen koskettaa sydant amme ja lisaksi lammitt a a Jumalan sydant a. Eras toinen ka ann os kuuluukin: Jumala rakastaa niita, jotka rakastavat antamista. (Contemporary English Version.) Apostoli Paavalin henkeytetyt sanat ohjaavat kristittyja antamisessa. Annammepa aikaa, voimia tai jotain aineellista, teemme niin omasta vapaasta tahdostamme ja saamme siitaaitoa mielihyva a, varsinkin kun autamme tarpeessa olevia. Se tuo meille onnellisuutta ja lisaksi tekee meista rakkaita Jumalalle, joka rakastaa iloista antajaa. ˇ EHDOTUS: LUE RAAMATUSTA SYYSKUUSSA 1. ja 2. Korinttilaisille

14 OPETA LAPSIASI Jumala voi pahoittaa mielensa MITEN VOIMME TEHDA HANET ILOISEKSI? Onko sinuun sattunut joskus niin pahasti, etta olet itkenyt? Meille kaikille on todennak oisesti kaynyt niin. Aina tuska ei kuitenkaan ole ruu- miillista, vaan se voi johtua siita, ettajokupu- huu meista jotain pahaa, mikaeipid a paikkaan- sa. Eiko totta, etta sekin voi satuttaa? My os Jumalasta tuntuu pahalta, kun hanest a kerrotaan valheita. Mietita anp at ata ja katsotaan, miten me voimme tehdah anet iloiseksi. Raamatussa kerrotaan ihmisista, jotka sanoivat rakastavansa Jumalaa, mutta jotka pahoittivat hanen mielta an. He tosiaan tuottivat tuskaa Jumalalle! Pohditaanpa, miksi han tuntee tuskaa, kun emme tee niin kuin han sanoo. Ensimmaiset kaksi ihmista,jotkajehovaloi maan pa alle ja pani paratiisiin Eedenin puutarhaan, tuottivat hanelle paljon tuskaa. Keitahe olivat? Aadam ja Eeva, joka luotiin vah an Aadamin jalkeen. Mita sellaista he tekivat, mikaai- heutti Jehovalle surua? Sen jalkeen kun Jehova oli pannut Aadamin ja Eevan tuohon puutarhaan, han kaski heidan huolehtia siita. Han myos sanoi, ettahevoisivat saadalapsiajael aayhdess a paratiisissa kuolematta koskaan. Mutta ennen kuin heille syntyi lapsia, tapahtui jotain kauheaa. Tiedatk o, mita se oli? Er as enkeli sai ensin Eevan ja sitten Aadamin kapinoimaan Jehovaa vastaan. Miten? Tuo enkeli sai naytt am a an silta, ettak aarme puhui. Ka arme sanoi, etta Eevasta tulisi niin Jos luet tat a kirjoitusta lasten kanssa, ajatusviivan kohdalla on tarkoitus pysahty a ja antaa heidan vastata. 14 VARTIOTORNI

15 kuin Jumala, ja Eeva piti kuulemastaan. Niinpa han teki, mitak aarme kaski. Mitah an se oli? Eeva soi puusta, josta Jehova oli kieltanyt Aadamia ja hant asy omast a. Ennen Eevan luomista Jumala oli sanonut Aadamille: Jokaisesta puutarhan puusta saat syod a kylliksesi. Mutta hyvan ja pahan tiedon puusta, siitasin aetsaa syod a, sillasin ap aivan a, jona syot siita, sinakuo- lemalla kuolet. Eeva tiesi tuon kiellon. Silti han katseli puuta ja naki, etta siinaoli hyv aaravintoajaett asilmat kaipasivat sita.siksih an otti sen hedelma ajas oi sita. Myohemmin han antoi sen hedelma amy os Aadamille, ja hankin soi sita. Miksihan Aadam soi sita? H an oli alkanut rakastaa Eevaa enemman kuin Jehovaa. Han halusi miellytta a vaimoaan ennemmin kuin Jumalaa. On kuitenkin tarke amp a atotellajehovaakuin keta an muuta! Muistatko ka armeen, joka puhui Eevalle? Samoin kuin ihminen voi saada naytt am a an silta, etta nukke puhuu, joku sai naytt am a an silta, etta ka arme puhui. Kenen a anell a se puhui? A ani kuului sille alkuperaiselle ka armeelle, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi. Tiedatk o, miten voit tehda Jehovan onnelliseksi? Yrit a aina miellytta ah anta. Saatana sanoo, ettah an voi saada jokaisen tekema an niin kuin han haluaa. Siksi Jehova pyyta a: Ole viisas, poikani[taitytt areni],jailahdutasyd ameni, niin etta voin antaa vastauksen pilkkaajalleni. Saatana pilkkaa Jehovaa ja vaitt a a, ettah an voi saada jokaisen lopettamaan Jumalan palvelemisen. Tee siis Jehova onnelliseksi tottelemalla ja palvelemalla hant a! Yritath an kovasti tehda niin? ˇ LUE RAAMATUSTA Psalmit 78:40, Mooseksen kirja 1:26 28; 2:15 17; 3:1 6 Ilmestys 12:9; Sananlaskut 27:11 1. SYYSKUUTA

16 VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN Miten avioliitto voi olla onnellinen? Onnellisen avioliiton rakentamista koskevat Raamatun neuvot toimivat, koska ne tulevat tuon jar- jestelyn suunnittelijalta Jehova Jumalalta. Raa- mattu opettaa puolisoita kasvattamaan itsessa an ominaisuuksia, jotka edistav at avioliiton onnellisuutta, ja varoittaa asenteista, jotka voivat tuhota liiton. Se opettaa myos kommunikoimaan avioonnea lisa av all a tavalla. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:8 10, ) Miehen ja vaimon tulisi kunnioittaa toisiaan. Kun molemmat taytt av at Jumalalta saamansa osan liitossa, he voivat olla onnellisia. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:18, 19.) Miten avioliitto voi kesta a? Puolisot voivat pysyayhdess a, jos he rakastavat toisiaan. Jumala opettaa ihmisia rakastamaan. Han ja hanen Poikansa, Jeesus, ovat taydellisi a esimerkkejaep aitsekka ast arakkaudesta.(lue 1. Johanneksen kirjeen 4:7, 8, 19.) Kun mies ja vaimo kunnioittavat avioliittoa Jumalan jarjestelyn a, he pysyvat yhdessa. Jumala tarkoitti sen miehen ja naisen valiseksi pysyvak- si siteeksi, joka toisi perheelle turvallisuutta. Liit- to voi kesta a, koska Jumala loi miehet ja naiset sellaisiksi, ettahet aydentav at toisiaan fyysisesti ja tunneperaisesti. Han teki heidat myos kuvakseen, joten he pystyvat jaljittelem a an hanen rakkauttaan. (Lue 1. Mooseksen kirjan 1:27; 2:18, 24.) LISA A VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN VERKOSSA Millainen viestintaedist aa avioliiton onnellisuutta? MIT A RAAMATTU todella OPETTAA? Aiheesta lisa aoheisen kirjan luvussa 14; julk. Jehovan todistajat Ladattavissa verkko-osoitteessa s n o Tamalehtija aiempia numeroita ladattavissa ilmaiseksi p Raamattu verkossa noin 50 kielella K ay osoitteessa tai lue koodi wp13 09/01-FI