ESITYSLISTA PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 ESITYSLISTA PÖYTÄKIRJA 5/2018 Kokousaika pe, klo Kokouspaikka Keskussairaala, Caterina, kabinetti1 Päätöksentekijät Läsnä = Harri Hokkanen Eliisa Haimakka Maija Kajosmäki Helena Kukkamo Maija Salonen Ari Solatie Pekka Karhunen Matti Hytölä Hilkka Weijo Pirkko Vilkman Yrjö Uitamo Marjo Mitronen Paula Vulli Tapio Kokkonen Topi Saarelainen Markku Järvenpää Leena Laurila Maarit Heikkinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu Susanna Jouhiaho toimitusjohtaja, esittelijä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Todettiin. Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Harri Hokkanen Puheenjohtaja Susanna Jouhiaho Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Yrjö Uitamo Paula Vulli Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen internet-sivuilla seututerveyskeskus/päätöksenteko/järjestämistoimikunta/pöytäkirjat. Pöytäkirjanpitäjä

2 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu ESITYSLISTA PÖYTÄKIRJA 5/ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 24 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA YKSILÖASIA (SALAINEN) 27 7 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN SEUTUTERVEYSKESKUKSESSA MUUT ASIAT

3 23 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 Järjestämistoimikunnan 1/2018 (1 ) päätöksen mukaan kokous kutsutaan koolle seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsu kokoukseen lähetetään kalenterikutsuna: - järjestämistoimikunnan jäsenille (tiedoksi varajäsenille) - shp:n hallituksen puheenjohtajalle ja shp:n johtajalle - kuntien kirjaamoihin. Kalenterikutsussa on linkki Seututerveyskeskuksen sähköiseen arkistoon (Arkkiin) järjestämistoimikunta-kansioon, johon viedään esityslista sekä liite- ja oheisaineisto. Jäsenille ja varajäsenille on luotu tunnukset Arkkiin. Esityslista liitteineen julkaistaan seututerveyskeskuksen internet-sivuille kohdassa päätöksenteko/järjestämistoimikunta/viimeisin esityslista. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty Esityslista on nähtävänä seututerveyskeskuksen internetsivuilla kodassa seututerveyskeskus/päätöksenteko/järjestämistoimikunta/viimeisin esityslista. Kuntayhtymän toimielimen kokous on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa. Jrtmk 23, Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 24 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 Kuntayhtymän toimielimen pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Järjestämistoimikunnan aikaisemman päätöksen (17 ) mukaan pöytäkirja allekirjoitetaan ja tarkastetaan kierrättämällä pöytäkirja postitse. Kirjoittamisen jälkeen pöytäkirja lähetetään puheenjohtajalle, joka toimittaa sen edelleen tarkastajille. Tarkastamisen jälkeen pöytäkirja palautetaan seututerveyskeskuksen toimistoon, jossa se viedään internetsivuille kohtaan seututerveyskeskus/päätöksenteko/järjestämistoimikunta/pöytäkirjat. Pöytäkirja tarkastetaan vuoroperiaatteella. Edellisen ( ) kokouksen pöytäkirjan tarkastivat Pekka Karhunen ja Hilkka Weijo. Jrtmk 24, Päätös: Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Yrjö Uitamo ja Paula Vulli.

5 Jrtmk 20 ( ) 25 () TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Asian valmistelija: Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu, puh Seututerveyskeskusta perustettaessa sen jäsenkunnat ovat siirtäneet perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen piiriin kuuluvien palveluiden järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Järjestämisvastuu tarkoittaa siis huolehtimista siitä, että väestölle turvataan palvelut riippumatta siitä, miten ja keiden toimesta ne tuotetaan. Järjestämisvastuuta edustaa järjestämistoimikunta. Jäsenkunnat ovat siis siirtäneet perustamissuunnitelmassa yksilöidyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuotettavaksi. Tuotantoorganisaatioksi on muodostettu liikelaitos Seututerveyskeskus. Liikelaitos toimii palvelujen tuottajaorganisaationa järjestämissuunnitelmien ja palvelusopimusten mukaisesti toistaiseksi. Liikelaitos voi perussopimuksen mukaisesti hankkia palvelusopimuksen mukaisia palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Lisäksi järjestämisvastuusta yhteistyössä sopijapuolina olevien kuntien kanssa huolehtiva Keski- Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää palvelut hankkimalla ne tai osan niistä omasta liikelaitoksesta, muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta tai antamalla palvelunkäyttäjälle palveluseteli. Järjestämisvastuu on toteutettu siten, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa yhdessä Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti sekä siitä kuinka palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella arvioitu sekä lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai muun hoidon ja hoivan tarpeen mukaisesti perusteltu tarve edellyttävät. Liikelaitoksen toiminta ja palvelut perustuvat järjestämisvastuun ja tuottamisen eriyttämiseen. Liikelaitoksen tuottamat palvelut määräytyvät järjestämissuunnitelman (toimintasuunnitelma) ja palvelusopimusten perusteella. Liikelaitoksen palvelut tulisi perussopimuksen mukaan jäsentää lähipalveluihin, lähiseutupalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Liikelaitoksen palvelutuotannon kehittämissuunnitelmien linjoja on käsitelty liikelaitoksen tulevaisuusseminaarissa (nro 4) kesäkuussa Toimitusjohtaja antaa kokouksessa selostuksen vuosien alustavasta toiminta- ja palvelusuunnitelmasta. Keskeisimpiä asioita ovat: - aktiivinen mukanaolo sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ytimessä, - sähköisen asioinnin vakiinnuttaminen osaksi palveluketjua, - päihde- ja mielenterveyspotilaiden perustason palveluiden yhdenmukainen tuottaminen yhdessä Uusi sairaala Novan kanssa, - hyvinvointi- ja perhekeskusten (LAPE, Hype) toiminnan vakiinnuttaminen, - muistipotilaiden tutkimuksen, hoidon ja seurannan kokonaissuunnitelma, - hoidon/ palvelujen saatavuuden yhdenvertainen varmistaminen,

6 Toimitusjohtajan ehdotus: - valinnanvapauteen varautuminen kilpailukykyä parantamalla Tulevaisuuden terveyskeskus -hankkeessa sekä - terveyskeskussairaaloiden toiminnan kehittäminen osana Uusi sairaala Novan sairaanhoidollisia palveluita. Seututerveyskeskuksen talousarviota vuodelle 2019 on valmisteltu pohjautuen erityisesti viimeisen 12 kuukauden kulutoteumaan sekä vuoden 2018 toteumaennusteeseen. Toimitusjohtaja antaa kokouksessa selvityksen tämänhetkisestä talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelun tilanteesta sekä kunnittaisesta kustannuskehityksestä. hoitopalvelut kunnittain ja vastuualueittain 2019 LIITE Jrtm20.2 Seututerveyskeskuksen tuloslaskelma vuodelle 2019 merkitsee toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelun tilanteen tiedoksi. Jrtmk 20, Ehdotus hyväksyttiin Jrtmk 25, Seututerveyskeskuksen johtokunta käsitteli vuoden 2019 talousarvioesitystä toisen kerran kokouksessaan kuntiin menneessä ensimmäisessä vuoden 2019 talousarvioesityksessä Seututerveyskeskuksen henkilöstökulut olivat yhteensä ja muut kustannukset yhteensä Kokonaisnousua kuluissa vuoden 2018 talousarvioon oli tuolloin 8,3 %. Johtokunnan syyskuisen kokouksen jälkeen on talousarvion toiseen versioon tehtiin seuraavanlaiset tarkistukset ja muutokset kokonaiskuluihin vuodelle 2019: - henkilöstökuluja pienennettiin vastaamaan sairaanhoitopiirin tasoa eli korotus nyt yhteensä +2,4 % (sisältäen 1,2 % järjestelyvaraerän) - kaikki lisäresursoinnit, jotka eivät sisälly tämänhetkiseen nykytoimintaan, on karsittu pois (eli suun th suuhygienisti ja hammashoitaja) - materiaali- ja hoitotarvikemenoja on karsittu käyntien suhteessa - investoinnit on karsittu siihen minimiin, jolla voidaan ilman merkittäviä riskejä elää Näillä toimenpiteillä koko Seututerveyskeskuksen kuluja saatiin karsittua noin 810 t siten, että henkilöstökuluja vähennettiin 595 t ja muita kustannuksia 213 t. Tässä toisessa talousarvioversiossa henkilöstökulut yhteensä olivat ja muut kustannukset yhteensä Tämän toisen version kohdalla nousua kokonaiskustannuksissa vuoden 2018 talousarvioon oli kokonaisuutena 4,2 %. Säästöt jaettiin eri vastuualueille seuraavasti avohoito yht 587 t, sairaalahoito yht 91 t ja suun th yht 130 t.

7 Toimitusjohtajan ehdotus: Nämä toisen talousarvioversion kustannusluvut olivat pohjana seuraavalle kuntakohtaiselle talousarvioajolle. Valitettavasti Seututerveyskeskuksesta riippumattomista syistä johtuen sairaanhoitopiirin talousarviolaadintaohjelma Hyperion ei parin viikon aikana ollut käytössä ja näin ollen olemme olleet pakotettuja odottamaan ohjelman ylösnostoja tämän suunnitteluprosessin aikana. Nyt liitteenä oleva kolmas talousarvio 2019 versio on saatu ulos sairaanhoitopiirin suunnittelujärjestelmästä tällä viikolla. Johtokunta ole tätä päässyt vielä käsittelemään, mutta se on sen ohjeistuksen pohjalta tehty, kuin mitä johtokunta viimeisessä kokouksessaan evästi. Käytännön tasolla arvioituna yllä olevien säästötoimenpiteiden kanssa voidaan tuottaa nykyisen tasoista palvelua, mutta hoidon saatavuudessa tullee olemaan vaikeuksia erityisesti hammashoidon osalta, kun uusia lisäresursseja ei talousarvioesitykseen mahtunut. Toimitusjohtaja antaa kokouksessa yksityiskohtaisemman selostuksen asiasta. LIITE Jrtmk25.1 TA2019 kuntaosuudet. hyväksyy osaltaan talousarvioesityksen kuntaosuudet vuodelle 2019 liitteen mukaisesti. Jrtmk 25, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

8 26 YKSILÖASIA (SALAINEN) 6

9 7 27 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN SEUTUTERVEYSKESKUKSESSA Asian valmistelija toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu, puh Lähtötilanne Seututerveyskeskuksen perustamissopimuksen 5 mukaan järjestämistoimikunnan tehtävänä on kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeiden, niihin vaikuttavien tekijöiden, palvelujen käytön, palvelurakenteen ja palvelutason sekä kustannusten seuranta ja arviointi ja tältä pohjalta valtuustokausittain laadittavan järjestämissuunnitelman ja vuosittain tehtävien palvelusopimusten valmistelu. Järjestämistoimikunnassa muodostetaan sopijapuolina olevien kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen näkemys siitä, miten kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin vastataan ja miten järjestämisvastuuseen kuuluva palvelujen saatavuus turvataan sekä millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Jyväskylän kaupungin liikelaitos Työterveys Aalto tuottaa lakisääteiset ennaltaehkäisevät ja ei-lakisääteiset sairaanhoidolliset työterveyspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijöille, ml. Seututerveyskeskuksen työntekijät. Terveydenhuoltolain mukaan kunta on lisäksi velvollinen järjestämään alueellaan toimiville yrityksille ja yhteisöille lakisääteiset työterveyspalvelut. Seututerveyskeskusta perustettaessa ovat jäsenkunnat siirtäessään palvelujen järjestämisvastuun sairaanhoitopiirille, siirtäneet samalla myös tämän, kuntien vastuulla olleen työterveyshuollon järjestämisvastuun sairaanhoitopiirille. Käytännössä nämäkin, alun perin kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä olevat työterveyshuollon palvelut tuottaa nykyisin Työterveys Aalto -liikelaitos. Palvelujen saatavuudessa ja sisällössä (kattaako palvelu pelkän lakisääteisen vai myös sairaanhoidolliset palvelut) on ollut kuntien välillä eroavaisuutta. Kuntien elinvoimaisuuden ja yrittämisen vetovoimaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että myös nämä työterveyshuollon palvelut on järjestetty kattavasti ja että palvelujen saatavuus on hyvä. Seututerveyskeskuksen kunnat ovat ilmaisseet tahtotilanaan, että tämän palvelun tulisi kattaa myös sairaanhoidolliset palvelut. Tämä järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle, mikäli nyt valmistellut lakikokonaisuudet astuvat voimaan ja maakunnat perustetaan. Työterveys Aalto liikelaitos on toiminut liikelaitosmuodossa vuodesta 2004 alkaen, aluksi toiminimenä oli Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitos. Työterveys Aallossa työskentelee 97 henkilöä (86,4 htv) ja liikevaihto oli vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan noin 7,6 miljoonaa euroa. Työterveys Aalto liikelaitoksella on järjestämisvastuun kautta noin asiakasorganisaatiota, joissa työskentelee yhteensä noin työntekijää. Kuntalain velvoitteet ja sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat Työterveyshuolto Aallon toimintaan jatkossa Vuonna 2015 voimaan astuneen kuntalain mukaan kunnat ovat velvollisia yhtiöittämään markkinoille tarjoamansa sairaanhoidolliset eli korvausluokka 2:n työterveyspalvelut. Tämä tarkoittaa sitä, että Työterveyshuolto Aalto ei voi toimina enää Jyväskylän kaupungin alaisena liikelaitoksena. Kuntalain 150 :n mukaan yhtiöittämisvelvoitteessa noudatetaan siirtymäaikaa, joka päättyy Merkittävä osa työterveyspalveluja tuottavista kunnista on yhtiöittänyt palvelunsa jo vuo-

10 8 sina Jyväskylän kaupunki teetti konsulttiyhtiö KPMG:llä yhtiöittämisselvityksen Aallosta vuodenvaihteessa Kaupunki kuitenkin tuolloin päätti, että Työterveys Aalto-liikelaitosta ei yhtiöitettäisi, sillä työterveyspalvelujen järjestämisvastuu ja liikelaitoksen toiminta olivat senhetkisen valmistelun mukaan siirtymässä maakunnan vastuulle ja organisoitavaksi samaan aikaan yhtiöittämisvelvoitteen kanssa Kesällä 2017 tuli maakuntavalmistelusta tieto, että aikataulu maakuntien toiminnan käynnistymiselle ei tule toteutumaan, vaan uudistuksen toteutus siirtyi tuossa vaiheessa vuoden 2020 alkuun. Kuntalain 150 :n mukaiseen yhtiöittämisen siirtymäaikaan ei kuitenkaan ole tullut muutoksia eli kuntien on nämä markkinoille tuotettavat sairaanhoidolliset palvelut yhtiöitettävä tai muuten järjesteltävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Jyväskylän kaupunki käynnisti uudelleen työterveyspalvelujen järjestämisen vaihtoehtojen arvioinnin ja päivitti vuonna 2016 konsulttityönä toteutetun yhtiöittämisselvityksen. Koska Seututerveyskeskuksen kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuottaa Jyväskylän kaupungin liikelaitos, olemme mekin osallisia tähän muutokseen. Ja erityisesti, jos kuntien toiveena on järjestää alueensa yrityksille laajat työterveyshuollon palvelut (ml. sairaanhoidon), tulee Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunnan päättää asiasta. Keva mukana valmistelussa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Myös Keva käynnisti vuodenvaihteessa valmistelun julkisen sektorin työterveysyhtiön perustamiseksi. Kevassa on arvioitu, että yhteisen työterveysyhtiön kautta julkinen sektori voi parhaiten varmistaa koko työsuhteen elinkaaren näkökulmasta kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat työterveyspalvelut myös tulevat eläkemaksut huomioiden. Toisaalta Kevassa halutaan hyödyntää nykyistä laajemmin sitä tietopohjaa ja asiantuntemusta, jota sille julkisen sektorin organisaatioista on eläkevakuuttamisen ammattilaisena muodostunut. Kolmanneksi Keva on taloudellisesti ja pääomarakenteeltaan vahva organisaatio, joka voi saada työterveysyhtiön oman ja vieraan pääoman ehdoin toteutettavalla rahoittamisella hyvän pääoman tuoton. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki ovat linjanneet, että haluavat olla mukana Kevan johtamassa yhtiövalmistelussa ja valmistelua on tehty syksyn mittaan eri elimissä. Kevan johtama valmistelutyö eteni kesällä 2018 yhtiörakenteeseen liittyvään valmisteluun. Kesän valmistelun lopputuloksena päädyttiin rakenteeseen, jossa perustettiin oma yhtiö kuntien ja kuntayhtymien oman henkilöstön työterveyspalvelujen tuottamiseen ja oma erillinen yhtiö kuntien järjestämisvastuun eli kunnan alueen yritysten työterveyspalvelujen tuottamiseen. Kevan hallituksessa päätettiin kesäkuussa näiden yhtiöiden perustamisesta. Oman henkilöstön työterveyspalvelujen yhtiön nimi on Taimi Oy ja järjestämisvastuuta toteuttavan ns. markkinayhtiön nimi on Tammi Oy. Valmistelun alkuvaiheessa jälkimmäisestä käytettiin nimeä Mainio Oy, mutta siitä luovuttiin markkinoilla samalla toimialalla jo toimivan yrityksen läheisen nimen vuoksi. Kesän valmistelussa linjattiin lisäksi se, että Taimi Oy tulisi muodostamaan konsernirakenteen niin, että konsernin emoyhtiö vastaisi keskitettyjen konsernipalvelujen, kuten hallinnon, talouden ja tietojärjestelmien palveluista ja varsinainen palvelutuotanto tapahtuisi alueellisissa tytäryhtiöissä. Alueellisten tytäryhtiöiden muodostuminen voi tapahtua kahdella tavalla joko olemassa olevia alueiden työterveysyhtiöitä ostamalla tai perustamalla yhtiö niille alueille, joilla yhtiömuotoista toimintaa ei tähän mennessä ole ollut.

11 9

12 10 Toimitusjohtajan ehdotus: Järjestämisvastuuta toteuttava Tammi Oy ei kuulu tähän konsernirakenteeseen, vaan se on oma itsenäinen valtakunnallisesti toimiva yhtiö. Tällä erottamisella halutaan varmistaa kuntien ja kuntayhtymien omien henkilöstöjen työterveyspalveluja tuottavan Taimi Oy:n ja sen alueyhtiöiden sidosyksikköasema omistajiinsa nähden. Järjestämisvastuuta toteuttava Tammi Oy tuottaa palveluja markkinaehtoisesti kuntien alueella toimiville yrityksille ja yhteisöille ja sen toiminta on tästä syystä pidettävä erillään sidosyksikkönä toimivien yhtiöiden toiminnasta. Kevan hallitus käsitteli kokouksessaan esitystä julkisen työterveyshuollon uudelleenorganisoimiseksi. Keva päätti lähteä neuvottelemaan perustamansa kahden yhtiön Työterveys Tammi Oy:n ja Työterveys Taimi Oy:n toiminnan käynnistämisen rahoittamisesta. Kevan tavoitteena on alle 20 %:n omistusosuus molemmissa yhtiöissä. Kevan on omalta osaltaan määrä tehdä yhtiöiden osakepääomaa sekä yhtiöiden lainoitusta koskevat päätökset viimeistään pidettävässä kokouksessaan. Tästä syystä asian käsittely on tehtävä myös Seututerveyskeskuksen osalta nopealla aikataululla. Seututerveyskeskuksen jäsenkunnat ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kunnilta on Työterveyshuolto Aallon johtajan toimesta kysytty jo tahtotila mukaan lähtemisestä koskien sekä 1) omien työntekijöiden työterveyshuollon yhtiötä (valtakunnallinen Taimi Oy ja sen osana Taimi Oy Keski-Suomi) sekä 2) järjestämisvastuulla olevan työterveyshuollon eli markkinoilla toimivaa yhtiötä (valtakunnallinen Tammi Oy). Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on alustavasti valmistelut lähtemistä mukaan yo. yhtiöihin. Yksi keskeinen asia päätöksenteossa ovat kustannukset eli yhtiön perustamisvaiheen osakkeiden hinta. Alustavien tietojen mukaan hinnat ovat erittäin kohtuulliset. Ennakkotietoja KEVA:lta ei kustannuksista ole tähän mennessä tullut, vaan on kerrottu, että tiedot saadaan vasta, kun alustava tahtotila mukaan lähtemisestä on ilmoitettu eli jälkeen. Päätöksenteon aikataulu sairaanhoitopiirin osalta on se, että hallitus käsittelee asiaa aamukoulussaan ja sen jälkeen varsinaisessa kokouksessaan Järjestämiskokouksessa toimitusjohtaja kertoo sen hetkisen valmistelun tilanteen sairaanhoitopiirin osalta, ml. senhetkinen tieto osakkuuden taloudellisesta merkityksestä. 1. esittää tahtotilanaan, että Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olevien työterveyshuollon palveluiden tuottajana jatkossa toimii perustettava yhtiö Tammi Oy. Päätös on ehdollinen ja edellyttää, että yhtiö perustetaan. 2. esittää sairaanhoitopiirin hallitukselle, että sairaanhoitopiiri lähtee osakkaaksi perustettavaan yhtiö Tammi Oy:öön. Jrtmk 27, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

13 11 28 MUUT ASIAT Käsiteltiin ote Luhangan perusturvalautakunnan kokouksen pöytäkirjan 117 :n päätöksestä, jossa perusturvalautakunta esittää Seututerveyskeskukselle kannanottonsa loppuvuoden 2018 tilanteesta, jossa Luhangan lääkäripalveluja on jouduttu supistamaan toistaiseksi johtuen Joutsa Luhanka - Toivakka -alueen lääkäriresurssien tilapäisestä vajeesta. Perusturvalautakunta olettaa, että heti kun lääkäreitä saadaan rekrytoitua lisää, tulee resurssia osoittaa Luhangan viikoittaiseen lääkärivastaanottoon. Pöytäkirjanote merkittiin tiedoksi ja tilanteesta keskusteltiin. Toimitusjohtaja vastasi kannanottoon, joka viedään järjestämistoimikunnan Luhangan jäsenen välityksellä perusturvalautakunnalle.

14 VALITUSOSOITUS Asiat Valitusoikeus ja valitusviranomainen Muutoksenhaun maksu Valitusperusteet Valitusaika Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä - asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä - kunnan jäsen. Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävät maksut (701/93). Niissä tapauksissa, joissa maksut peritään, se on 89 euroa. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai - päätös on muuten lainvastainen. Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valituksen muoto, sisältö ja liitteet Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitus on tehtävä kirjallisena. Valituksessa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi ja vaadittujen muutosten perusteet - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valitukseen on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

15 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT (Oma toiminta+ostopalvelut) YHTEENSÄ LIITE 1_ Järjtmk 25, Budjetti Budjetti Budjetti Budjetti Muutos ed. talousarviosta Budjetti pl psyka Muutos ed. talousarviosta (13.09) 2019 (11.10) 2019 (25.10) 2019 (25.10) Keski-Suomen Seututerveyskeskus ,1 % ,3 % Joutsa ,6 % ,0 % Keuruu ,1 % ,5 % Konnevesi ,5 % ,5 % Laukaa ,1 % ,9 % Luhanka ,1 % ,1 % Multia ,0 % ,0 % Petäjävesi ,7 % ,7 % Toivakka ,3 % ,3 % PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT (Oma toiminta) Budjetti Budjetti Budjetti Budjetti Muutos ed. talousarviosta Budjetti pl psyka Muutos ed. talousarviosta (13.09) 2019 (11.10) 2019 (25.10) 2019 (25.10) Keski-Suomen Seututerveyskeskus ,7% ,8 % Joutsa ,3% ,6 % Keuruu ,9% ,3 % Konnevesi ,4% ,4 % Laukaa ,2% ,9 % Luhanka ,5% ,5 % Multia ,2% ,2 % Petäjävesi ,1% ,1 % Toivakka ,1% ,1 % Hoito muissa sairaaloissa Budjetti Budjetti Budjetti Budjetti Muutos ed. talousarvioon Budjetti pl psyka Muutos ed. talousarvioon (13.09) 2019 (11.10) 2019 (25.10) 2019 (25.10) Keski-Suomen Seututerveyskeskus ,9% ,9 % Joutsa ,8% ,8 % Keuruu ,5% ,5 % Konnevesi ,1% ,1 % Laukaa ,6% ,6 % Luhanka ,2% ,2 % Multia ,1% ,1 % Petäjävesi ,5% ,5 % Toivakka ,7% ,7 %