Johdanto. Linkkikerros. OSI-malli. Kerrostetut yhteyskäytännöt. Linkkikerros (Data Link Layer) Tietoverkkojen topologiat
|
|
- Kaija Tuula Nieminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto Linkkikerros Kirja , , Luennon tavoitteena on oppia linkkitason teknologiaan liittyviä käsitteitä kuten Kehystys Ylemmän tason datan kapselointi Jaetun median käyttö Jaetun median hallinta (medium access control) Verkkotopologiat Tietokoneet käsittelevät tavuja, IP-kerros paketteja, fyysinen kerros bittejä Linkkikerros yhdistää nämä kehystämällä ja kapseloimalla ylemmän tason datan siirrettäväksi fyysisen median ylitse Kerrostetut yhteyskäytännöt OSI-malli Yhteyskäytännöt (protokollat) yhdistävät oman tasonsa olioita Ylemmät kerrokset käyttävät alemman kerroksen palveluita Kerrokset ovat riippumattomia muista kerroksista Kunkin kerroksen määrittelee sen ylemmälle kerrokselle tarjoama palvelurajapinta ja sen alemmalta kerrokselta vaatima palvelu Olio Olio Olio toteuttaa (tarjoaa) rajapinnan Olio hyödyntää rajapintaa Protokolla Vertaisoliolio Oliot viestivät vaihtaen viestejä (Protocol Data Unit, PDU) saman tason olioiden kanssa Kaksi N-tason oliota eri järjestelmissä kommunikoi keskenään käyttäen N-tason yhteyskäytäntöä N-kerroksen N+1-kerrokselle tarjoamat palvelut toteutetaan N- kerroksella kapseloimalla (encapsulation) Kapselointi tarkoittaa ylemmän kerroksen datan (Service Data Unit, SDU) sisällyttämistä sitä alemman kerroksen viesteihin (Protocol Data Unit, PDU) Saman kerroksen oliot ovat vertaisia (peer) N+1 tason oliot hyödyntävät N-tason tarjoamia palveluita rajapinnan (Service ccess Point, SP) kautta Yksi N+1-tason olio voi olla samanaikaisesti yhteydessä yhteen tai useampaan N-tason SPiin Yksi N-tason SP on yhteydessä yhteen N-tason olioon Tietoverkkojen topologiat Verkko voi olla rakenteeltaan rengas, väylä, tähti tai hybridi Lähiverkot usein tähti- tai väylämäisiä Kampus- ja alueelliset verkot usein kaksoisrenkaita (vikasietoinen ratkaisu) Eri kerroksilla saattaa olla erilainen topologia Koaksaali-Ethernet on fyysinen ja looginen väylä Keskitin-Ethernet on fyysinen tähti, looginen väylä Käytetty media voi olla usean osapuolen jakama tai vain kahden olion väline Tällä kerroksella toteutetaan Lähiverkot Ethernet, WLN, Token Ring, TM (paikallinen) Pisteiden väliset yhteydet Tietokoneita tai lähiverkkoja yhdistävät HDLC, PPP, SLIP, TM Perinteinen tele-infra: Sonet, SDH, PDH, TM Käsitellään IV periodilla Myös Kampusverkot tai MN (Metropolitan rea Network) FDDI, HIPPI, TM, optiset reknaat Langattomat mobiliverkot GPRS, UMTS Ja muuta teknologiaa Kaapelimodemit, luetooth Linkkikerros (Data Link Layer) 1
2 Kehystys itti- ja tavuorientoitunut kehystys Koska linkkikerroksen tehtävänä on ylemmän tason SDUden siirtäminen omien PDUden sisällä ja linkkikerroksen alapuolella on fyysinen kerros (joka siis oletusarvoisesti siirtää yhden bitin), on likkikerroksen käytettävä fyysistä kerrosta tavalla, joka mahdollistaa datan tunnistamisen vastaanottajalle Tätä kutsutaan kehystykseksi, eri likkikerroksen protokollat toimivat eri tavoi, mutta yleensä ne toteuttavat kehyksen, esimerkiksi merkitsemällä PDUn alun ja lopun Linkkikerros voi lisäksi sisältää muita toimintoja HDLC (High-level Data Link Control) Linkkikerroksen bittiorientoitunut protokolla HDLC-kehyksen aloittaa lippu (flag) Datan alku- ja loppumerkki Tavu voidaan siirtää bit stuffing -tekniikalla Jokaisen kuvion perään lisätään 0 SLIP (Serial Line IP) Yksinkertainen tavuorientoitunut protokolla IP-pakettien kehystämiseen Edellyttää 8-bittisen siirtotien Kehystäminen toteutetaan lähettämällä jokaisen IP-paketin jälkeen END-merkki (tavu 192) Datassa olevat END-merkit lähetetään ESC-merkin (tavu 219) avulla, END = , ESC= (byte stuffing) Vanhentunut teknologia, kuvataan RFC 1055:ssä Pääteyhteys ja modeemi PPP-protokolla (Point to Point Protocol) Hieman historiaa: Halpojen mikrotietokoneiden yleistyessä 1980-luvulla niiden ensisijainen tietoliikennevarustus oli RS-232 -sarjaliikenneportti Suunniteltu siirtämään SCII-merkkejä päätteille/päätteiltä Kehystää 7 tai 8 bittiä alku- ja loppubiteillä Voidaan käyttää pariteettibittiä siirtovirheiden tunnistamiseen Modeemin avulla sarjayhteys voitiin jatkaa etäämmälle käyttäen puhelinverkkoa Tietokoneessa käytettiin tyypillisesti pääteemulaattoriohjelmistoa, joka pysty noudattamaan varsinaisten päätelaitteiden ohjauskoodeja Tavukoodeja, esim. SCII 10 rivinvaihto, SCII 13 vaununpalautus Modeemi ja sarjayhteys tarjoavat siis tavan siirtää tavuja tietokoneelta toiselle Tämä tekniikka ei noudattanut yleensä OSI-mallia Määritelty standardeissa RFC 1661,1662, 1663 ym. Monipuolinen Suunniteltu IP:n ja muiden verkkotason protokollien siirtämiseen sarjayhteyksien ylitse Käytetään IP-liikenteeseen erilaisten yhteyksien ylitse Muodostamaan modeemiyhteyksiä Internetiin Yksinkertaisiin VPN-toteutuksiin "PPP over SSH" (SSH tarjoaa salauksen) xdsl-yhteyksien tarjoamiseen, PPP "over Ethernet" tai TM Tukee erilaisia tarpeita Osapuolten tunnistaminen ja todentaminen IP-osoitteiden ja muun verkkokonfiguraation siirto (korvaa DHCP:n) Ylläolevan takia PPP:n käyttö muiden linkkikerroksen protokollien ylitse on mielekästä Yksinkertaistettu tilamalli: Dead Down Fail Up Established Terminate Opened Closing Fail Network Istunnon avaus- ja sulkutapahtumaa ei näytetä (laitteisto-ohjautuva tai manuaalinen) PPP-istunto uthenticate Success/ None Digitaaliset tilaajaliittymät (laajakaistaiset) siakasliittymien tekniset ominaisuudet eivät salli tavallisten digitaalisten teletekniikoidan hyödyntämisen PDH/SDH, kerrotaan lisää IV periodilla Halu hyödyntää olemassa olevia infrastruktuuri-investointeja on suuri On olemassa joukko erilaisia tekniikoita tai standardeja POTSasiakasliittymien (Plain Old Telephone System) vanhan kaapeloinnin hyödyntämiseen Tällä hetkellä suosituin ratkaisu on DSL, muitakin on Yleisemmin ongelma tunnetaan nimellä "last mile problem" Ne, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua hyödyntää televerkkoa yrittävät käyttää kaapeli-tv-verkkoa, sähköverkkoa, langattomia tekniikoita (IEEE , ) jne. Tai pohtivat oman verkon rakentamista 2
3 DSL Kaapelimodeemit symmetric Digital Subscriber Line Käyttää yhtä kierrettyä paria, tarjoaa sen ylitse yhden simplexyhteyden kumpaankin suuntaan sekä sallii analogisen duplexyhteyden puheelle siakasliittymän taajuusspektri voidaan jakaa puheelle ja korkeammille signaalitaajuuksille Yhteyden alussa DSLn käyttämä spektri jaetaan kapeisiin alikanaviin, joiden siirtokapasiteetti analysoidaan Näin pyritään hyödyntämään siirtotien tarjoama kapasiteetti mahdollisimman hyvin DSL versio ITU-T G tarjoaa 6.144Mbps alaspäin and 640kbps ylöspäin DSL:n ylitse voidaan ajaa eri protokollia Usein PPP over TM tai Ethernet Riippuu palveluntarjoajan arkkitehtuurista Kaapelitelevisioverkko on rakennettu yksisuuntaista yhteislähetystä varten, eikä ole osa televerkkoa Se tarjoaa laajakaistaisen koaksaaliyhteyden kuluttajan kotiin Kaapeli-TV-verkko voidaan päivittää kaksisuuntaista liikennettä varten, jolloin sen kautta voidaan siirtää myös dataa Linkkitasolla talon asukkaat jakavat yhteistä antenniverkkoa Digitaaliset televisiolähetykset Lähiverkko naloginen televisiosignaali voidaan digitalisoida Käytössä on useita standardeja DV-S (satellite) satelliittilähetyksille DV-T (terrestrial) maanpäällisille radioliikenteelle DV-C (cable) kaapeli-tv-käyttöön DV-H (handheld) mobiililaitteita varten Voidaan käyttää muunkin datan siirtoon Regulaation puitteissa Yksisuuntainen yhteislähetys Käyttäminen käyttäjäkohtaiseen tietoliikenteeseen ei ole kustannustehokasta Voidaan käyttää laajempaa vastaanottajajoukkoa kiinnostavan datan siirtoon Interaktiiviset palvelut vaativat kuluttajalle tavallisen Internetyhteyden Yksityinen oma, ei ulkopuolista sääntelyä Lyhyt etäisyys (~1km) koneiden välillä edullinen nopeaa, melko virheetöntä tiedonsiirtoa ei tarvita monipuolista virheenkorjausta Koneita siirretään paikasta toiseen Koneiden sijainnin hallinta työlästä nnetaan joka koneelle oma osoite Viestit lähetetään yleislähetyksenä kaikille lähiverkossa Tarvitaan menetelmä jakaa siirtomedia: medium access control protocol Tyypillinen lähiverkko Viestintä jaetulla siirtotiellä Siirtotie Verkkokortti (Network Interface Card) Uniikki osoite MC-osoite Kaikki asemat ovat saman johdon ääressä Siirtotiellä käytetään yleislähetystä (broadcast) Kaikki asemat kuulevat yhteiselle medialle lähetetyn viestin Jos kaksi asemaa lähettää yhtä aikaa tapahtuu törmäys Signaalit sekoittuvat ja lähetys menee sekaisin Eli pelkkä kehystys ei riitä RM Ethernet Processor RM ROM 3
4 Eri tapoja jakaa yhteinen siirtotie Kanavajako (channelization) kanavajako (channelization) ja kanavointi (multiplexing) jokainen asema saa oman osansa jaetusta siirtotiestä sopii jatkuvaan lähetykseen eri lähetykset voidaan erotella esim. signaalin taajuuden mukaan (FDM) tai kullakin asemalla on oma aikaikkuna (TDM) jolloin se saa lähettää käsitellään tarkemmin IV periodilla teletekniikan yhteydessä Dynaaminen varaus (MC schemes) asemat lähettävät tarpeen mukaan, törmäykset havaitaan tai niitä vältetään sovitulla tavalla sopii purskeiselle datalle Jaettu kanavoimaton väylä Crash!! Mikä tahansa asema voi lähettää tarvittaessa Joten törmäykset ovat mahdollisia, tarvitaan strategia niiden ratkaisemiseksi Vuorottelu Kilpailu ja uudelleenlähetys Vuorottelu (Scheduling) Kilpavaraus on tehoton suurilla liikennemäärillä Vuorottelu (scheduling) on organisoidumpi tapa jakaa vuoroja varaus (reservation) kysely (polling) valtuuden välitys (token passing) Vuorottelu: Kysely (polling) Yksi laite hallitsee mediaa, muut lähettävät vain kysyttäessä Käytetään mm. joissakin kenttäväyläverkoissa CN (autot), LON (rakennukset) jne. Myös korkeamman tason protokollat käyttävät kyselyä IMP ja POP, "olenko saanut uutta sähköpostia" Data from 1 Data from 2 Inbound line Data to M Poll 1 Host computer Poll Outbound line M Stations Vuorottelu: Valtuuden välitys Kilpavaraus (random access) Rengasverkko token Data to M token Ei sovittuja lähetysvuoroja lähetys satunnaisesti silloin kun on lähetettävää Törmäysten havaitseminen Tapa välttää uudet törmäykset uudelleenlähetyksessä Token, eli lupa lähettää, kiertää verkossa sema jolla on token hallussaan on valtuutus lähettää 4
5 CSM CSM-CD Carrier Sense Multiple ccess Vältetään selvät törmäykset kuuntelemalla siirtotietä Törmäyksiä tapahtuu ainoastaan lähetyksen alussa Kun lähetys ei vielä ole levinnyt koko mediaan Haavoittuvuusaika on t prop eli siirtoviive päästä päähän Miten vältetään useampi samanaikainen lähetys kun siirtotie vapautuu? Lähetetään heti Jos varattu, uudelleenlähetys ajan t kuluttua Jos vapaa, lähetä (todennäköisyydellä p) tai odota (1-p) Valittu tapa vaikuttaa keskimääräiseen viiveeseen ja tehokkuus riippuu liikenteen luonteesta Carrier Sense Multiple ccess with Collision Detection Havaitaan törmäykset Säästetään kaistaa lopettamalla törmännyt lähetys heti Törmäyksen havaitseminen tapahtuu viipeellä MC-yhteyskäytännöt LN standardeja Medium ccess Control -protokollat toteuttavat edellä kerrottuja algoritmeja Tyypillisesti linkkikerroksen protokollia Hyvän MC-protokollan ominaisuuksia pieni siirtoviive oikeudenmukaisuus (yksi asema ei pysty valtaamaan verkkoa) luotettavuus ominaisuudet vastaavat liikenteen ominaisuuksia palvelunlaatu (Quality of service, QoS) skaalatutuvuus hinta (ei protokollan, vaan sen toteuttamisen hinta) Ethernet, Token ring, FDDI, WLN MC käytäntö kehysrakenne fyysinen siirtotie Tässä käydään läpi Ethernet ja WLN Vähän historiaa Ethernet 1970 LOHnet radioverkko käyttöön Hawajin saarilla 1973 Metcalf ja oggs kehittävät ideasta Ethernetin, kilpavarausverkon 1979 DIX Ethernet II Standard 1985 IEEE LN Standard (10 Mbps) 1995 Fast Ethernet (100 Mbps) 1998 Gigabit Ethernet Gigabit Ethernet Tänään Ethernet on hallitseva lähiverkkostandardi Metcalf s Sketch: Standardi IEEE Lyhyen kantaman lähiverkko Määrittelee protokollan ja kaapelointioptiot Useita vaihtoehtoja fyysiselle verkolle Koaksiaalikaapeli 10ase5 ja 10ase2, nykyään historiaa Kaikki asemat samassa kaapelissa Parikaapeli 10aseT, 100aseT, 1000aseT, 10GaseT... Keskittimet tai kytkimet yhdistävät asemat Optinen 100aseFX 5
6 IEEE Kehysrakenne Ethernetin osoitteet variable 4 bytes Destination Source Preamble SD ddress ddress Length Information Pad FCS Total 64 to 1518 ytes Preamble toistaa kuviota SD aloittaa itse kehyksen tavulla Vastaanottajan ja lähettäjän osoitteet ovat 6 tavua Pituus on informaatio-kentän pituus tavuissa Padding varmistaa, että kehys on vähintään 64 tavua Tarkistussumma on CCITT 32-bit CRC kattaen osoitteen, pituuden, informaation ja paddingin Jokaisella verkkokortilla (NIC) on uniikki osoite (MC-osoite) valmistajan kiinteästi asettama tai ohjelmistollisesti vaihdettava 1. bitti kertoo onko kyseessä täsmälähetys (0) vai ryhmälähetys (1) 2. bitti kertoo onko kyseessä paikallinen (0) vai globaali (1) osoite 3 ensimmäistä tavua (miinus kaksi ensimmäistä bittiä) on Organizationally Unique Identifier (OUI) 3 viimeistä tavua on valmistajan valittavissa yleislähetys on osoitteelle ff:ff:ff:ff:ff:ff (kaikki bitit 1) saman osoitteen sattuminen kahdelle verkkokortille samassa verkossa on harvinaista, mutta mahdollista sema voi lähettää täsmälähetyksiä, ryhmmälähetyksiä tai yleislähetyksiä IP ja muut protokollat tarvitsevat yleislähetyksiä muiden samassa lähiverkossa olevien asemien (RP) tai verkkoasetuksia tarjoavien palveluiden (DHCP) löytämiseen Tavallinen liikenne on täsmälähetyksiä IEEE laitteisto Ethernet-kytkimet ja -keskittimet Keskitin (hub) tähtiverkko, toistaa kaiken liikenteen kaikille asemille kaikki asemat saman siirtotien ääressä liikenteen määrä rajoittaa asemien määrää Ethernet kytkin (switch) tähtiverkko, toistaa vain tarvittavan liikenteen oppii mikä MC-osoite on missäkin liittymässä erilliset törmäysalueet suurempi siirtokapasiteetti kuin keskitin-pohjaisella verkolla Silta yhdistää Ethernet-lähiverkkoja (ei välttämättä hyvä idea) mahdollistaa pitkän kantaman yhteydet kehys otetaan vastaan kokonaan ja välitetään toiseen verkkoon välittää vain tarpeellisen liikenteen (myös yleislähetykset) Yhtenäinen törmäysalue (a) Yksinkertainen ja halpa Nykyään väistymässä Topologiana tähti (b) Nopea sisäinen väylä ~10x linjanopeus Skaalautuu Erilliset törmäysalueet tai kehyksien puskurointi Langaton viestintä WLN Langaton viestintä on suosittua Lähiverkoissa helppo asennettavuus (ei kaapeleita) Liikkuvuus sekä lähiverkossa että globaalimmin Radiosignaali (ohjaamaton media) Signaalin voimakkuus vaihtelee ajan ja paikan mukaan Signaali kenen tahansa kuunneltavissa, salakuuntelu, tietomurto, palveluesto mahdollisia Taajuuskaistan rajallisuus ja viranomaisrajoitukset vaikuttavat kaistan käyttöön IP:n näkökulmasta langattomat verkot ovat linkkikerrosta, vaikka esim. GPRS sisältää monta tasoa sisällään Tämän hetken hallitseva lähiverkkostandardi, IEEE Ethernetin tapainen radioverkko Tukiasema korvaa keskittimen Kantama ~60 m Kapasiteetti 1-54 Mbps Tärkeimmät versiot b (2-4 Mbps) ja g (~20 Mbps) Markkinointinimenä Wi-Fi Hyödyntää lupavapaata 2,4 GHz taajuusaluetta Voidaan käyttää ilman tukiasemaa dhoc-tilasssa Tukiaseman kanssa CSM-CD ei toimi 6
7 "Hidden Node" -ongelma "Hidden Node" -ongelma (a) (b) lähettää kehyksen Datakehys Datakehys C C näkee vapaan median, koska :n signaali ei ulotu C:lle saakka Datakehys C lähettää kehyksen, joka törmää :ssä :n kehyksen kanssa, C ei huomaa törmäystä Tarvitaan uusi MC-algoritmi: CSM with Collision voidance C CSM/C Carrier Sense Multiple ccess With Collision voidance Korvaa Ethernetin törmäyksen tunnistamisen törmäyksen välttämisellä Koaksiaali- ja keskitinpohjaisissa Ethernet-verkoissa asemat näkevät toisensa Radioverkossa signaali ei välttämättä kuulu kaikille Joten lähettävä asema lähettä ensin Request To Send (RTS) - viestin tukiasemalle Jos tukiasema on vapaa, se vastaa Clear To Send (CTS) - viestillä Lähetyksen lopuksi tukiasema kuittaa CK-viestillä WLN ei käytä aina, asetettavissa Yhteenveto Linkkikerros on lähellä fyysistä kerrosta ja osa fyysisen kerroksen ongelmista ratkaistaan linkkikerroksessa Linkkikerros kehystää ja kapseloi ylempien kerroksien viestejä (tämän kurssin puitteissa ensisijaisesti IPkerroksen) Saman kerroksen vertaisoliot viestivät keskenään molempien tuntemalla protokollalla, käyttäen alempien kerroksien palveluita IP ei tiedä eikä välitä käyttääkö se WLNia, Ethernetiä tai PPP:tä 7
Linkkikerros. Kirja 102-128, 135-151, 170-180
Linkkikerros Kirja 102-128, 135-151, 170-180 Johdanto Luennon tavoitteena on oppia linkkitason teknologiaan liittyviä käsitteitä kuten Kehystys Ylemmän tason datan kapselointi Jaetun median käyttö Jaetun
T Verkkomedian perusteet
T-110.250 Verkkomedian perusteet Lähiverkot Ursula Holmström Tavoitteet Oppia lähiverkkoteknologiaan liittyviä käsitteitä kuten jaetun median käyttö median saanti (medium access control) topologiat Tutustua
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN. T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180 Tavoitteet Oppia lähiverkkoteknologiaan liittyviä käsitteitä kuten jaetun median käyttö median
Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
6. Erilaisia verkkoja
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan. Tiedonsiirron perusteet Lähiverkot
T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan Tiedonsiirron perusteet Lähiverkot Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Virheet ja virheenkorjaus
Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman
..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan
..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä
Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)
Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä
Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman
Eetteriverkon rakenne
väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus
väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä
..128.214.4.29.. A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite 128.214.4.29 66-55-44-33- 22-11 Pitää saada selville IP-osoitetta vastaava verkko-osoite. Yleislähetyksenä
Linkkikerros kahden pisteen välillä. Kirja , ,
Linkkikerros kahden pisteen välillä Kirja 102-128, 135-143, 144-151 Linkkikerros Tietokoneet käsittelevät tavuja, IP-kerros paketteja, fyysinen kerros bittejä Linkkikerros yhdistää nämä kehystämällä ylemmän
Eetteriverkon rakenne
Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros Pasi Sarolahti (monet kalvot: Sanna Suoranta) 20.2.2018 Seuraavat askeleet kurssilla 5-kierroksen määräaika vasta viikon kuluttua (ke 28.2.) Tällä viikolla ei siis
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri
MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku
MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua)» 0xxxxx yksilöosoite» 1xxxxx ryhmäosoite»
Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä v4 vielä dominoi, v6 käyttöönotto
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri
Chapter 5 Link Layer and LANs
Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros Pasi Sarolahti (useimmat kalvot: Sanna Suoranta) 7.3.2017 Linkkikerros -- Agenda Perusteita Monipääsyprotokollat (Multi Access Protocols) Osoitteet linkkikerroksella
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio 6 tulossa IP
Protokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla
MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua )» 0xxxxx yksilö» 1xxxxx ryhmä» 11111.
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD
5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)
Linkkikerroksen tehtävät
Tietoliikenteen perusteet Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros TCP/UDP IP/reititys LN WLN Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Tietoliikenteen
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN
Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio 6 tulossa IP
Siirtoyhteyskerros. Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 6 (part) Wireless Networks. Siirtoyhteyskerros: johdantoa. Siirtoyhteyskerros
Chapter 5 Link Layer and LNs Chapter 6 (part) Wireless Networks te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
Linkkikerroksen tehtävät
Tietoliikenteen perusteet Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros TCP/UDP IP/reititys LN WLN Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Tietoliikenteen
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi
Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros
Tietoliikenteen perusteet Linkkikerros Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 TCP/UDP IP/reititys Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros
Linkkikerros 1: perusteet
Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 8.3.2016 Sanna Suoranta ja Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down
Antti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu
Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen
2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)
2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot
Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
5.5 Ethernet-lähiverkko
5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)
Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros
Tietoliikenteen perusteet Linkkikerros Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 TCP/UDP IP/reititys Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros
Linkkikerros, Ethernet ja WLAN. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Linkkikerros, Ethernet ja WLAN Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime luennolla Verkkokerros on nykyään Internetarkkitehtuurissa käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio
Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
3/10/15. Linkkikerros 1: perusteet. Internet-protokollapino. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Linkkikerroksen palvelut. Linkkikerros: terminologiaa
Internet-protokollapino Linkkikerros : perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 0.3.204 Sanna Suoranta Ohjelmistot (software) Sähköposti Facebook Web-selain Käyttöjärjestelmä (operating system, OS) Laiteajurit
» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 4.10.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Tietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 10: langaton linkki Syksy 2017, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch5.7 ja 6.1-6.3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet,
Chapter 5 Link Layer and LANs
Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Virheet. Missä virhe hoidetaan?
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Linkkikerros 1: perusteet
Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 04.03.2014 Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed.
Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla
Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11
OSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet
T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio
Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Eetteriverkon rakenne. Ethernet-lähiverkko. Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN
SOVELLUKSIA Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/17/2002 1 SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
S-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines
Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/17/2002 1
Erilaisia verkkoja LAN,, MAN ja WAN 10/17/2002 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
Luento 9: Linkkikerros. Syksy 2014, Tiina Niklander
Tietoliikenteen perusteet Luento 9: Linkkikerros Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch5.1-5.4 ja 5.7 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet,
Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Lähiverkkostandardi IEEE 802: Ethernet-lähiverkko. LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN
SOVELLUKSIA Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 22.1.2001 SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuullosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
Erilaisia verkkoja SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP
Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 22.1.2001 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuullosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN
Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 22.1.2001 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuullosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
Erilaisia verkkoja 10/17/ SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP
Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/17/2002 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
Tietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 9: Linkkikerros Syksy 2014, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch5.1-5.4 ja 5.7 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy
Erilaisia verkkoja SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP
Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 16.11.2001 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN
Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 16.11.2001 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki
Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki To 28.11.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch5.7 ja 6.1-6.3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina
Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
S-38.188 Tietoliikenneverkot Lähiverkot
S-38.188 Tietoliikenneverkot Lähiverkot Markus Peuhkuri 3. marraskuuta 1999 Luennon aiheet Lähiverkkostandardit Väylänsaantitavat Median saantitavat Perinteiset lähiverkot väyläverkot: Ethernet, Local
PCM (Pulse Code Modulation)
PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)
T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet
Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä PCM (Pulse Code Modulation) 7 111 Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä