EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp

Transkriptio

1 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1998 talousarvioksi antaman esityksen johdosta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 100/1997 vp vuoden 1998 talousarvioksi. Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta eduskunnalle mietintönsä n:o 42/1997 vp. Luku Eduskunta edellyttää, että tbteuttaessaan uutta pakolaisohjelmaa hallitus noudattaa OECD:n hyväksymiä julkisen kehitysavun raportointiohjeita pakolaisavun sisällyttämisessä kehitysyhteistyömäärärahoihin valtion talousarviossa. Momentti Eduskunta edellyttää, että ulkomailla työskentelevien sosiaaliturvaa koskevat ongelmat selvitetään ja ratkaistaan tavalla, joka varmistaa normaalin sosiaaliturvan myös pitkiä ajanjaksoja asemapaikallaan työskenteleville, kotimaasta poissa oleville lähetystyöntekijöille ja kansalaisjärjestöjen palveluksessa oleville kehitystyöntekijöille. Luku Eduskunta edellyttää, että mahdolliset omistusjärjestelyt valmistellaan henkilöstön asema turvaten. Eduskunta edellyttää, että nykytilanteessa valtion omistusosuus säilyy vähintään 30 prosenttina. Momentti Eduskunta edellyttää vammaisten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten taloudellista ja toiminnallista tilannetta seurattavan ja selvitettävän siten, että vammaisten lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia heikentävä tilanne voidaan korjata kevään 1998 aikana. Momentti Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet teattereiden harkinnanvaraisten avustusmäärärahojen lisäämiseksi. Momentti Eduskunta edellyttää, että liikunnan osuutta veikkausvoittovarojen jaosta lisätään vuoden 1999 talousarviossa. Momentti Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää määrärahat petovahinkojen ennaltaehkäisyyn poronhoitoalueena viimeistään vuoden 1999 talousarviossa ja ottaa tässä yhteydessä huomioon erityisesti lisääntyneet kotkatuhot Momentti Eduskunta edellyttää, että vesihuoltotöihin käytetään myös jatkossa työllisyysvaroja, jotta esimerkiksi kahden tai useamman kunnan yhteiset vesihuoltohankkeet voitaisiin turvata. Luku Eduskunta edellyttää, että Tielaitos ottaa huomioon perustienpidon määrärahojen alueellisessa jakamisessa liikennesuoritteiden lisäksi myös tiepituusosuuden sekä raskaat kuljetukset. Momentti Eduskunta edellyttää, että vuonna 1998 aloitettaviin tiehankkeisiin lisätään hankkeet vt 25 Hanko-Skogby sekä vt 5 Vehmasmäki-Hil tulanlah ti. Eduskunta edellyttää, että valtatie 2:ta koskevan hankkeen jatkorahoitus välillä Pori Ulvila turvataan. Luku Eduskunta edellyttää, että vuoden 1999 talousarvioon otetaan määräraha, jota saa käyttää uusien alusten korkotuen maksamiseen. Hallituksen tarkemmin määrittelemällä tavalla vuonna 1998 voidaan tehdä ensimmäisten alusten tilaukset. Momentti Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa alv-korotuksen korvaamista joukkoliikenteelle joko budjettimäärärahojen tai energiaverohelpotusten muodossa. Eduskunta edellyttää, että jatkossakin turvataan nykyisen laajuisen henkilöliikenteen jatkuminen. Luku Eduskunta edellyttää, ettei VR:n kiskobussien tilauksen peruuntuminen estä tältä osin valmisteltua henkilöliikenteen palvelujen kehittämistä. Kiskobussitilauksen peruuntuminen ei saa myöskään johtaa niiden käyttöön valmistautuneiden rataosien liikenteen vaikeutumiseen

2 2 EK vp- HE vp Luku Eduskunta edellyttää, että ennen vuotta 2002 Ilmailulaitoksen tuloksesta ei vaadita voitontuloutusta valtiolle, vaan Ilmailulaitos oikeutetaan käyttämään mahdollinen voittonsa kokonaisuudessaan investointiohjelmansa rahoitukseen. Luku Eduskunta edellyttää ratkaisun aikaansaamista lastensuojelun suuriin kustannuksiin. Momentti Eduskunta edellyttää, että Raha-automaattiyhdistyksen jakamatta jääneet varat jaetaan raha-automaattiasetuksessa säädetyille järjestöille perusteltuihin hankkeisiin siten, ettei jo ~loitettujen hankkeiden rahoitusta vaaranneta Ja, että syrjäytymiskehityksen ehkäisyprojektille taataan jatkorahoitus normaalin talousarviokäytännön mukaisesti ottaen huomioon myös syrjäytyneet perheet ja moniongelmaiset. Momentti Eduskunta edellyttää, että elokuussa päätettäväksi ehdotetusta milj. markan myöntämisvaltuudesta voidaan päättää jo huhtikuussa 1998.

3 3 Valtion talousarvio vuodelle 1998 Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 1998: TULOT Osasto 11 mk 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Tulo- ja varallisuusvero Korkotulojen lähdevero Perintö- ja lahjavero Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut Arvonlisävero Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Apteekkimaksut Valmisteverot Tupakkavero Makeisvero Alkoholijuomavero Virvoitusjuomavero Polttoainevero

4 4 Osastot 11 ja Muut verot Leimavero Autovero Moottoriajoneuvovero Varainsiirtovero Arpajaisvero Ajoneuvovero Jätevero Muut veronluonteiset tulot Lästimaksut Öljyjätemaksu Muut verotulot Osasto SEKALAISET TULOT Ulkoasiainministeriön hallinnonala Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot Oikeusministeriön hallinnonala Tuomioistuintulot Ulosottomaksut Vankeinhoitolaitoksen tulot Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot Sisäasiainministeriön hallinnonala Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista kertyvät tulot Tulot poliisin lupapalveluista Rajavartiolaitoksen tulot Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot Puolustusministeriön hallinnonala Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuista Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot Valtiovarainministeriön hallinnonala Siirto valtion eläkerahastosta Valtiokonttorin tulot Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista

5 Osasto Kuntien osuudet verotuskustannuksista Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista Tullilaitoksen tulot Metallirahatulot Valtion kiinteistölaitoksen tulot Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot (EU) Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot Opetusministeriön hallinnonala Opetusministeriön tulot Opintotukitoiminnan tulot Ylioppilastutkintolautakunnan tulot Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista Valtion elokuvatarkastamon tulot Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot (EU) EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot (EU) EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot (EU). 04. EU:lta saatavat muut tulot (EU) Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta Kasvinjalostusmaksut Hirvieläinten metsästysmaksut Viehekalastusmaksut Kalastuksenhoitomaksut Riistanhoitomaksut Vesioikeudelliset kalatalousmaksut Tenojoen kalastuslupamaksut Geodeettisen laitoksen tulot Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot Metsäntutkimuslaitoksen tulot Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot Siemenperunakeskuksen tulot Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot Liikenneministeriön hallinnonala Tielaitoksen sekalaiset tulot Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista Merenkulkulaitoksen tulot Merentutkimuslaitoksen tulot Ajoneuvohallintokeskuksen tulot

6 6 Osasto Telehallintokeskuksen tulot Radanpidon tulot Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen maksullisesta palvelutoiminnasta Turvatekniikan keskuksen tulot Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot Kansanterveyslaitoksen tulot Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot Säteilyturvakeskuksen tulot Raha-automaattiyhdistyksen tuotto Valtionapujen palautukset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot Työministeriön hallinnonala Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) Palkkaturvamaksujen palautukset Työministeriön hallinnonalan muut tulot Ympäristöministeriön hallinnonala Alueellisten ympäristökeskusten tulot Suomen ympäristökeskuksen tulot Asuntotoimen tulot Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot Muut sekalaiset tulot Sakkorahat Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot Oikaisurahat Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat korvaukset. 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturvamaksut. 10. Muut sekalaiset tulot Tulot osakemyynnistä

7 7 Osasto KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET Korkotulot Korot valtion lainoista liikelaitoksille Korot muista lainoista Korot talletuksista Osinkotulot Osinkotulot Valtion liikelaitosten voiton tulootokset Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset Osasto LAINAT Valtiolle takaisin maksettavat lainat Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille Muiden lainojen lyhennykset Valtion nettolainanotto Nettolainanotto Tulojen kokonaismäärä:

8 8 MENOT Pääluokka TASAVALLAN PRESIDENTTI Tasavallan Presidentti (010) Presidentin palkkio ja edustusrahat Presidentin käyttövarat Tasavallan Presidentin kanslia (010) Toimintamenot ( arviomääräraha) Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v).... mk Pääluokka EDUSKUNTA Kansanedustajat (OlO) Toimintamenot ( arviomääräraha) Eduskunnan kanslia (OlO) Toimintamenot ( arviomääräraha) Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) Valtiontilintarkastajat (010) Toimintamenot ( arviomääräraha) Eduskunnan oikeusasiamies (010) Toimintamenot ( arviomääräraha)

9 Pääluokat 22, 23 ja Eduskunnan kirjasto (280) Toimintamenot (arviomääräraha) Eduskunnan muut menot (010) Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten Pääluokka VALTIONEUVOSTO Valtioneuvosto (010) Palkkaukset (arviomääräraha) Matkat (arviomääräraha) V aitioneuvoston kanslia (050) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeuskanslerinvirasto (010) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot (050) Kalastajatorpan vierastalo (siirtomääräraha 2 v) Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomääräraha 3 v) Poliittisen toiminnan avustaminen (010) Puoluetoiminnan tukeminen Euroopan unioniin liittyvän kansalaiskeskustelun kannustaminen Valtioneuvoston muut menot (050) Kunniamerkit (arviomääräraha) J. V. Snellmanin kootut teokset (siirtomääräraha 3 v) Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomääräraha 3 v) Pääluokka ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ulkoasiainhallinto (030) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

10 10 Pääluokat 24 ja Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Kaupallis-teollinen yhteistyö (040) Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomääräraha) Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomääräraha) Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (040) Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) (arviomääräraha). 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomääräraha). 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha). 24. ED-puheenjohtajuus (arviomääräraha) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha). 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) Eräät valtionavut Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen ( arviomääräraha). 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Pääluokka OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeusministeriö (070) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tuomioistuinlaitos (090) Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeusapu (090) Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

11 Pääluokat 25 ja M~~~~ton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot (arviomaararaha) Syyttäjä- ja ulosottolaitos (090) Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset (090) Erityismenot (arviomääräraha) Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha). 50. Vankeinhoitolaitos (100) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) TyösiirtoJoille järjestettävät työt (siirtomääräraha 3 v) Eräät virastot (070) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Onnettomuustutkinnan erityismenot ( arviomääräraha) Vaalit (010) Vaalimenot ( arviomääräraha) Pääluokka SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriö (050) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Ulkomaalaisvirasto (050) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääninhallitukset (050) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Rekisterihallinto (050) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kihlakunnat (080) Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 75. Poliisitoimi (080) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)

12 12 Pääluokat 26 ja Viranomaisradioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Pelastushallinto (110) Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Erityismenot (arviomääräraha) Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Rajavartiolaitos (120) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Avustukset kunnille (960) Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset ( arviomääräraha) Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha) Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen (960) Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Pääluokka PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Puolustusministeriö (150) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnaiunista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) Puolustusvoimat (160) Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot (arviotnääräraha) Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot (arviomääräraha)

13 Pääluokat 27 ja Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) L~~.u~ patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset (arviomaararaha) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Pääluokka VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtiovarainministeriö (020) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (050) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiokonttori (020) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset (950) Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Ylimääräiset eläkkeet ( arviomääräraha) Muut eläkemenot (arviomääräraha) Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha). 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto (020) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Verohallinto (020) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) Tullilaitos (020) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Tilastokeskus (050) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

14 14 Pääluokka Valtion kiinteistölaitos (050) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet (990) Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Integraatiovalmennus (siirtomääräraha 3 v) Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha 2 v). 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ED-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista (arviomääräraha) Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot (990) Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (arviomääräraha) Erä~t ~~~-t palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset ( arvwmaararaha) Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kehitysyht~ist~~~t-~ ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot (arvwmaararaha) Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa ( arviomääräraha) Edeltä arvaamattomat tarpeet Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille (840) Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (arviomääräraha) Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (arviomääräraha) Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin (siirtomääräraha 3 v) Kansainväliset rahoitusosuudet (040) Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomääräraha) Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060) Maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha)

15 Pääluokat 28 ja Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot (020) Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korko valtion eläkerahastolle ( arviomääräraha) Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) Hall.~~~?n kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen (siirtomaararaha 2 v) Pääluokka OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriö (210) Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset Eräät avustukset Kirkollisasiat (310) Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 50. Eräät avustukset Opetushallitus (210) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (030) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Eräät avustukset Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Yliopistot (240) Eräät palkkausmenot (arviomääräraha) Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot ( siirtomääräraha 2 v) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v)

16 16 Pääluokka Valtion harjoittelukoulut (220) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oppilashuolto (arviomääräraha) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Ammattikorkeakouluopetus (240) Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Opintotuki (260) Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) Opintoraha (arviomääräraha) Aikuisopintoraha (arviomääräraha) Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) Avustus tilakustannusten korvaamiseen Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus (220) Valtion oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha). 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v) Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomääräraha). 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Aikuiskoulutus (250) Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuiskoulutuskeskuksille ja valtakunnallisille erikoisoppilaitoksille ( arviomääräraha) Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

17 Pääluokka Valt!on~-~~~s ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin ( arvwmaararaha) Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustaruiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha). 56. Kesäyliopistojen valtionavustukset Tieteen tukeminen (270) Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot ( siirtomääräraha 2 v) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen (arviomääräraha) Eräät avustukset Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Taiteen tukeminen (290) Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomaararaha 2 v) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arvio määräraha) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) Avustus Kulttuurikaupunki hankkeelle (siirtomääräraha 3 v). 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v). 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

18 18 Pääluokat 29 ja Kirjastotoimi (280) Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valt~on?.~.U~s ja -avustus yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arv1omaararaha) Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Kulttuurin muut menot (290) Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) Eräät avustukset Eräät kulttuurihankkeet (EU) (siirtomääräraha 2 v) Alvar Aallon ja arkkitehtuurin juhlarahan tuoton käyttö Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille Pääluokka MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN NONALA Maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot ja EU:n rakennetuki (670) Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (650) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta (650) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

19 Pääluokka Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomääräraha 2 v). 43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha) Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha) Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) (670) Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v) Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) M_~atalo~~t~otannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki (osa EU) (snrtomaararaha 2 v) Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha) Siirto interventiorahastoon (EU) Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (EU) (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden kohdennettujen vakauttaruislainojen korkoavustus (siirtomaararaha 3 v) Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Muut maatalouden menot (670) Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Eräät korvaukset ( arviomääräraha) Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Valtionapu 4H-toimintaan Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) (690) Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

20 20 Pääluokka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (660) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Geodeettinen laitos (550) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maatalouden tutkimuskeskus (660) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Muut finanssisijoitukset Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (660) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Metsäntutkimuslaitos (660) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) Vesivarojen käyttö ja hoito (560) Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset ( arviomääräraha). 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) Metsätalous (osa EU) (680) Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v) Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)

21 Pääluokat 30 ja Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Eräät metsätalouden valtionavut Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Maanmittauslaitos (550) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha). 97. Kasvinjalostuslaitos (660) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Siemenperunakeskus (660) Tutkimus- ja vienninedistämismenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Siemenhuollon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ( snr t omaarara... h2) a v Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (arviomääräraha) Pääluokka LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA Liikenneministeriö (710) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tielaitos (720) Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kunnossapito (siirtomaararaha 2 v) Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Merenkulkulaitos (730) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Saimaan kanavan hoitokunta (arviomääräraha) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

22 22 Pääluokka Merentutkimuslaitos (830) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) Saaristoliikenteen avustaminen Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) Ilmatieteen laitos (830) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Viestinnän korvaukset ja avustukset (760) Sanomalehdistön tuki Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen (750) Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Radanpito (750) Perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha). 93. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut (740) Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon Korvaus llmailulaitokselle valmiustehtävistä Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Eräät valtionavut Korvaus koulutuksesta Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomääräraha 3 v) Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

23 23 Pääluokka KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- NONALA Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomaararaha 3 v) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Työvoima- ja elinkeinokeskukset (810) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajavirasto (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille Kuluttajavalituslautakunta (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kilpailuvirasto (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elintarvikevirasto (820)... ; Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttaja-asiamiehen toimisto (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallitus (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yhdistysrekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajatutkimuskeskus (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskus (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja EU:n standardit, mittaukset ja testausohjelma (siirtomääräraha 3 v) Geologian tutkimuskeskus (830) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

24 24 Pääluokka Turvatekniikan keskus (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian kehittämiskeskus (830) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (arviomääräraha) Tuotekehitysavustukset (osa EU) ( arviomääräraha) Tuotekehityslainat (arviomääräraha) Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (arviomääräraha) Kera Oy (840) Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) Luottotappioiden korvaaminen (arviomääräraha) Teollisuuden edistäminen (850) Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitystyö (siirtomaararaha 3 v) Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomaararaha 3 v) Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (arviomääräraha) Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (850) Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) Yrityste~.. i~vestointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) ( arvwmaararaha) Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Energiatalous (860) Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoiminnan menot (siirtomääräraha 3 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) Energiatuki (osa EU) ( arviomääräraha) Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha)

25 Pääluokat 32 ja Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) Sähkömarkkinakeskus (820) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kotimaankaupan edistäminen (870) ~ork?!?~i haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin (arvromaararaha) Matkailun edistämiskeskus (870) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ulkomaankaupan edistäminen (880) Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle... : Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha) Korkotuki julkisesti tuetuille vientiluotoille (arviomääräraha) Toiminta-avustus korontasausyhtiölle Pääluokka SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN NONALA Sosiaali- ja terveysministeriö (400) Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (400) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työttömyysturvalautakunta (400) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tarkastuslautakunta (090) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (400) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työterveyslaitos (450) Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

26 26 Pääluokka Kansanterveyslaitos (450) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (450) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Säteilyturvakeskus (450) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkelaitos (450) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion koulukodit (420) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työsuojelun piirihallinto (400) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion mielisairaalat (480) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Perhekustannusten tasaus (410) Äitiysavustus ( arviomääräraha) Lapsilisät (arviomääräraha) Yleinen perhe-eläke (410) Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Työttömyysturva (410) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomääräraha) Sairausvakuutus (410) Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Eläkevakuutus (410) Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Valt.ion..?s~us maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arv1omaararaha) Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

27 Pääluokka Tapaturmavakuutus (410) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) Rintamaveteraanieläkkeet (410) Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410). 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (arvio- Inääräraha) Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Muu sodista kärsineiden turva (410) Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Muu toimeentuloturva (410) Sotilasavustus (arviomääräraha) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaruiskustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (arviomääräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäreiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustaruiskustannuksiin (arviomääräraha) Terveyskasvatus ja -valvonta (470) Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha 2 v)

28 28 Pääluokat 33 ja Lomatoiminta (420) Valt_ion.~?~_vaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arv1omaararaha) Valt_ion -~o~vaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin ( arvwmaararaha) Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (arviomääräraha) Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v). 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Pääluokka TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Työhallinto (610) Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus (620) EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v) Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha) Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha)

29 Pääluokat 34 ja Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomääräraha) Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomääräraha). 63. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Muuttoturva (arviomääräraha) Kotitaloustyön väliaikainen tuki (arviomääräraha) Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Pakolais- ja siirtolaisuusasiat (410) Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin ( arviomääräraha) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha). 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) Siviilipalvelus (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) Eräät merimiespalvelut ( arviomääräraha) Pääluokka YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Ympäristöministeriö (510) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Ympäristön suojelu (520) Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien korkotuki (arviomääräraha)

30 30 Pääluokat 35 ja Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Y~p~ristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirto- Inaararaha 3 v) Alueelliset ympäristökeskukset (560) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus (EU) (siirtomääräraha 3 v) Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Suomen ympäristökeskus (560) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu (530) Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v). 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomaararaha 3 v) Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Valtion asuntorahasto (540) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Asunto- ja rakennustoimi (540) Asumistuki (arviomääräraha) Siirto valtion asuntorahastoon (arviomääräraha) Pääluokka V AL TIONVELKA Markkamääräisen velan korko (910) Markkamääräisen velan korko (arviomääräraha) Valuuttamääräisen velan korko (910) Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha)

31 Pääluokka Muut menot valtionvelasta (910) Palkkiot ja muut menot valtionvelasta ( arviomääräraha) Menojen kokonaismäärä:

32 32 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp Yksityiskohtaiset perustelut YLE1ST Ä Brutto- ja nettobudjetointi Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poikkeus pääsäännöstä. Talousarviossa voidaan nettobudjetoida 1) uudet valtionlainat ja valtionvelan kuoletukset; 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emissiovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja pääomatappiot; sekä 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot. Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa on erotettu seuraavat tapaukset: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksessa mainitut virastolle työnantajana maksettavat tulot ja irtaimen omaisuuden myyntitulot sekä viraston toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten saadut tulot, jotka voidaan vähentää toimintamenoista, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa, 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot, 3) maksullista toimintaa harjoittavan viraston toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot, sekä 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot. Tapauksissa 2)-4) on ao. tolmmtamenomäärärahan perustelujen päätösosassa nettobudjetointia koskeva maininta. Nettoutettavia tuloja eivät ole verot, veronluonteiset maksut tai sakkomaksut Nettoutuksen kohteena eivät myöskään ole siirtomenot tai niiden palautukset eivätkä sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. Nettobudjetoidun momentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosisällön mukaiset menot. Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai momenttiperuste1uissa, jollei valtiontalouden rahoitussuunnittelusta muuta johdu. Toimintamenomäärärahan kanssa saa nettouttaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuuden, finanssisijoitusten ( esim. osakkeet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei saa nettouttaa.

33 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp 33 Menomomenttien luokittelu ja asiasisältö Menomomentteja koskevat yleiset määräykset Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien numerotunnukset): 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia, 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta, 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten valtionvelan hoitomenot Momentin määrärahaa saa käyttää ainoastaan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin, ellei momentin perusteluissa ole erityisestä syystä määrätty toisin. Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin. Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa ( esim. toimintamenomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin liittyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut henkilösivumenot Mikäli määrärahaa saa käyttää momentin perustelujen mukaan EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen, sisältää se myös ao. tutkimustarjouksiin osallistumisen edellyttämän rahoituksen. Tehtävän mukainen budjetointi Tehtävän mukaisesti budjetoituja ovat tulosbudjetoitujen virastojen toimintamenomo mentit sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projektiluonteisten tehtävien menot. Tehtävän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyttää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmukaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarviosta muuta johdu. Tulosbudjetoidun viraston toiminnasta aiheutuvat menot on budjetoitu pääsääntöisesti yhtenä määrärahana menomomenteille Erillisinä menojen laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit Toimintamenomomentin vakiosisältöön kuuluvat ne käyttötarkoitukset, jotka on määritelty menomomenttien 01, 29 ja 70 kohdalla menomomenttien asiasisällön kuvauksessa. Toimintamenomomentille on budjetoitu vähennyksenä virastolle työnantajana maksettavat sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat silloin, kun virasto maksaa työntekijän palkan sairaus- tai äitiysloman ajalta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille on budjetoitu vähennyksenä viraston irtaimen omaisuuden myyntitulot sekä viraston toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten saadut tulot. Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimintaa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen. Poikkeuksellisesti momenteille on budjetoitu tehtävän mukaan sellaisia tarvikkeiden ja palvelusten ostoon tarkoitettuja, selvästi toiminnallisesti rajattavan kokonaisuuden muodostavia määrärahoja, jotka erityisen syyn perusteella on tarkoituksenmukaista merkitä omalle momentilleen. Tällaisia mahdollisesti omille momenteilleen merkittyjä menokokonaisuuksia ovat mm. ao. hallintoyksiköille tyypilliset ja erityisen suuret toiminnan erityismenot sekä selvästi määräaikaiset erillisprojektit. Vakiosisältöiset menomomentit Momenteille 01, 28, 29, 70 ja on määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momenteille ja toiminta-

34 34 EK 34/1997 vp- HE vp menomomenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao. momentin perusteluissa. Vakiomenomomentit 01, 29 ja 70 on yleensä yhdistetty virastojen toimintamenomomenteiksi, joiden vakiosisältö vastaa em. kolmen vakiomenomomentin yhdistettyä vakiosisältöä. Määrärahoja käytettäessä momenttien perustelut ovat vakiosisältömääritykseen nähden ensisijaisessa asemassa. Siten momentin perusteluissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan em. momenteilla ' 'myös'' -sanalla esim. seuraavasti: ''Momentin määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien matka- ja edustusmenojen maksamiseen." Menojen laadun mukaiset määräykset Kulutusmenot (01-29) Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. Kulutusmenoihin luetaan myös ED-ohjelmien vaatima tekninen apu. Valtion henkilöstön palkkaoksia saadaan maksaa kulutusmenomomentilta seuraavasti: a) toimintameno- ja palkkausmomenteilta sekä b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopimussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamieslain (750/1994) 9 :n 1 momentissa tarkoitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksia, mikäli ao. momentin päätösosassa on niin määrätty. Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkaoksia ei saa maksaa muilta kuin toimintameno- ja palkkausmomenteilta. Valtion henkilöstön palkkaoksia voidaan maksaa muulta kuin kulutusmenomomentilta vain, mikäli momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin määrätty Palkkaukset Palkkausmomentilta saadaan henkilöstön enimmäismäärien puitteissa maksaa viraston oman virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön palkkaukset, jotka perustuvat virka- ja työehtosop~j?uksiin ja muihin laillisiin maksuperustelsnn. Palkkausmomentilta saa maksaa myös a) ulkomaanedustuksen ja sotilasasiamiesten paikalliskorotukset sekä eräät muut vastaavat palkkausmenot; b) luento-, tunti- ja dosenttiopetuspalkkiot sekä näihin verrattavissa olevat palkkiot; c) eräät pysyväisluonteisesta asiantuntijatoiminnasta aiheutuvat palkkiot, joista on maksettava sosiaaliturva- ja eläkemaksut; d) virkamiehen irtisanomisajan palkkaus viran lakkaamisen jälkeiseltäkin ajalta; e) valtion virkamieslain mukaan valtioneuvoston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaus kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön palkkausmomentilta; sekä f) vahvistettujen perusteiden mukaista uudelfeensijoitusrahaa kuntootuksen kokeilutoiminnan piiriin kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa Eläkkeet Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset Puolustusvoimien kaluston hankkiminen Momenteille on merkitty puolustusmateriaalin sekä muun puolustusvoimien kaluston ja välineiden hankkimisesta aiheutuvat menot. 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutusmenot Momentille on merkitty ja momentin määrärahaa saa käyttää sellaisten muutoin toimin-

35 EK vp -HE vp 35 tamenomomentilta tai momentilta 29 maksettavien menojen maksamiseen, jotka selvästi ovat kohdistettavissa maksullisen palvelutoiminnan kulutusmenoiksi. Maksullisen palvelutoiminnan menojen perustelut liittyvät kiinteästi ao. tulomomenttiin, jonka perusteluissa on otettu huomioon myös muut kuin erillismomentille merkittävät maksullisen palvelutoiminnan kustannukset. Maksullisen palvelutoiminnan momentin määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömäärärajoituksineen on esitetty momentin perusteluissa. 29. Muut kulutusmenot Momentin määrärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan laissa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidon edellyttämien tavaroiden ja palvelusten ostomenojen maksamiseen, lukuun ottamatta palkkaus- ja palkkauksenluonteisia menoja sekä muita kmn jäljempänä mainittuja sijoitusmenoja (vrt. momenttien asiasisällön määrittelyt). Määrärahaa saa käyttää myös sellaisen viraston tai laitoksen toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja kaluston, joiden arvo on enintään mk tai joiden taloudellinen pitoaika on enintään kolme vuotta, hankintamenojen maksamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää edellä mainittujen menojen lisäksi myös seuraavien menojen maksamiseen: - viraston tai laitoksen toimialaan liittyvien kotimaisten ja ulkomaisten yhteisöjen jäsenmaksut (avustusluonteiset menot on merkitty momenteille 66-69) - aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenot (patentit, tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet ja muut sellaiset käyttö- ja omistusoikeudet), elleivät ne sisälly momenteilta suoritettaviin hankintoihin - puhelinosuustodistusten tai vastaavien puhelimen käyttöön oikeuttavien todistusten hankintamenot, elleivät ne liity momenteille budjetoituun kokonaisuuteen -viraston tai laitoksen toiminnasta tai sen hallinnassa olevasta käyttöomaisuudesta aiheutuvat verot ja maksut (ml. rangaistusluonteiset lisät ja korotukset) - valtion varoista maksettavat, viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvat vahingonkorvaukset ja muut vastaavat korvaukset, liikennevahinkomaksut sekä tileistäpoistot, ellei niihin ole osoitettavissa muuta määrärahaa - viraston tai laitoksen määräytymisperusteiltaan säännöksissä tarkoin määrättyjen tulojen tai muiden erien liikaa perityn osan palautukset, ellei palautusta voida suorittaa ao. tulomomentilta. Siirtomenot (30-69) Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteuttamista. Siirtomenot on luokiteltu saajan mukaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirron saajaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitettuihm siirtoihin. Momenteille on budjetoitu korvaukset liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanvaraiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayhtymille suoritettavat valtionavut Valtionavut elinkeinoelämälle Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yksityisille yrityksille, elinkeinonharjoittajille sekä

36 36 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille Momenteille on merkitty siirrot yksityisille kuluttajille sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. 60. Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion rahastoille ja kansaneläkelaitokselle Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle Muut siirrot kotimaahan Momenteille on merkitty sellaiset eritte1emättömät siirrot, joiden Jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. Momenteille on budjetoitu myös varainsiirrot Euroopan unionin komission kanssa hyväksyttävien EU:n rakennerahastojen toimenpide- ja yhteisöaloitteita koskevien toimenpideohjelmien ja rahoituspäätösten mukaisten valtion omien ja muiden hankkeiden EU:n rahoituksen suorittamiseen. EU:lta tuleva rahoitus on merkitty vastaavasti ryhmiteltynä ao. tulomomenteille Siirrot ulkomaille Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten rahoitusyhteisöjen jäsenmaksut sekä muut sellaiset avustusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edelleen avustuksina kalmansille tahoille. Momenteille on budjetoitu myös varainsiirrot Euroopan unionille suoritettaviin arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuviin Suomen maksuosuuksiin samoin kuin Suomen maksuosuuksiin Euroopan investointipankinja Euroopan ydinenergiayhteisön hankintakeskuksen pääomista sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön rahastoon. Sijoitusmenot (70-89) Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolustusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto. Reaalisijoitukset (70-79) Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty momenteille Talonrakennukset on merkitty momenteille ja muut rakennustyöt momenteille Kaluston hankinta Momenteille on puolustusmateriaalin hankintamenoja lukuun ottamatta merkitty arvoltaan yli markan ja samalla taloudelliselta pitoajaltaan yli kolmivuotisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (21-23), on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston hankintaan. Momentin 70 (Kaluston hankinta) määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viraston tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen Talonrakennukset Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mu-

37 EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp 37 kaisista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellisten rakentamismenojen, mukaanlukien palkkausmenot, maksamiseen. Perusparannuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tm korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja perusparannustöiden suunnittelusta ja sen edellyttämien konsulttipalvelusten ostoista aiheutuvien menojen maksamiseen, lukuun ottamatta sitä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustannusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin (1995 = 100) pistelukua 100. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisäveroa. Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89) Valtion varoista myönnettävät lainat Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat. 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt Momentille on merkitty maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot Muut finanssisijoitukset Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvopapereiden ostomenot, sijoitukset valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisijoitukset Maa- ja vesirakennukset Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten muista valtion rakennustöistä kuin talonrakennuksista aiheutuvien menojen, mukaanlukien palkkausmenot, maksamiseen. Tällaisia töitä voivat olla esim. yleisten teiden, rautateiden, satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt Momenttien määrärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta ja sen edellyttämien konsulttipalvelusten ostoista aiheutuvien menojen maksamiseen, lukuun ottamatta sitä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. Muut menot (90-99) Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot, indeksikorotukset sekä muut edellä mainittuihin kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot Valtionvelan korot Ja indeksikorotukset Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulkomaisen velan korot ja indeksikorotukset Muut ja erittelemättömät menot Momenteille on merkitty edellä luokittelemattomat menot, kuten eräät muut laskennalliset erät sekä eräät korvausmenot

38 38 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp TULOT Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulo- ja varallisuusvero Momentille arvioidaan mk. 02. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan mk. 03. Perintö- ja lahjavero kertyvän Momentille arvioidaan mk. kertyvän kertyvän 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero 03. Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan mk mk. kertyvän 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän mk. 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille mk. arvioidaan kertyvän 05. Virvoitusjuomavero Momentille arvioidaan mk. kertyvän 02. Makeisvero Momentille mk. arvioidaan kertyvän 07. Polttoainevero Momentille arvioidaan mk. kertyvän 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän mk.

39 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Osasto Muut verot 01. Leimavero Momentille mk. 03. Autovero Momentille mk. arvioidaan arvioidaan 04. Moottoriajoneuvovero Momentille arvioidaan mk. kertyvän kertyvän kertyvän 05. Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän mk. 06. Arpajaisvero Momentille arvioidaan mk. 07. Ajoneuvovero Momentille arvioidaan mk. 08. Jätevero Momentille arvioidaan mk. kertyvän kertyvän kertyvän 19. Muut veronluonteiset tulot 02. Lästimaksut 09. Muut verotulot Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän mk. mk. 08. Öljyjätemaksu Momentille arvioidaan kertyvän mk.

40 40 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp Osasto 12 SEKALAISET TULOT 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tu- Momentille arvioidaan kertyvän lot mk. 25. Oikeusministeriön hallinnonala 01. Tuomioistuintulot 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän mk. mk. 47. Ulosottomaksut 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut Momentille arvioidaan kertyvän tulot mk. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista kertyvät tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 75. Tulot poliisin lupapalveluista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 90. Rajavartiolaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 27. Puolustusministeriön hallinnonala 20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuista Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk.

41 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Osasto Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Momentille ei arvioida kertyvän nettotuloa. 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 07. Siirto valtion eläkerahastosta Momentille siirretään mk. 23. Valtiokonttorin tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 49. Tullilaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 51. Metallirahatulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta Momentille arvioidaan kertyvän mk. 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. 97. Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset Momentille arvioidaan kertyvän mk. 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 29. Opetusministeriön hallinnonala 01. Opetusministeriön tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk Opintotukitoiminnan tulot Momentille arvioidaan mk. kertyvän

42 42 EK vp- HE 100/1997 vp 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 91. Valtion osuus veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovaroista Momentille mk. arvioidaan kertyvän 96. Valtion elokuvatarkastamon tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. 04. EU:lta saatavat muut tulot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta Momentille arvioidaan kertyvän mk. 32. Kasvinjalostusmaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk. 35. Hirvieläinten metsästysmaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk. 36. Viehekalastusmaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk Kalastuksenhoitomaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk. 39. Riistanhoitomaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk. 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk. 41. Tenojoen kalastuslupamaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk. 65. Geodeettisen laitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää myös sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja lattteiden hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maksujen palauttamiseen. Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää keskimäärin enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Tuloista saa käyttää maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen hevossairaalan osalta enintään mk, valiotaimituotannon osalta enintään mk ja maatalouden sääpalvelun osalta enintään mk. 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk.

43 EK 34/1997 vp- HE vp- Osasto Siemenperunakeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 31. Liikenneministeriön hallinnonala 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 25. Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 30. Merenkulkulaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 31. Merentutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 41. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös liikennevalvonnan menoihin. 52. Telehallintokeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. 58. Radanpidon tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 03. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen maksullisesta palvelutoiminnasta Momentille arvioidaan kertyvän mk. 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 41. Turvatekniikan keskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 08. Kansanterveyslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 10. Säteilyturvakeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk.

44 44 EK vp- HE vp 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto Momentille arvioidaan kertyvän mk. 98. Valtionapujen palautukset Momentille arvioidaan kertyvän mk. 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 34. Työministeriön hallinnonala 40. Euroopan tulot (EU) Momentille mk. sosiaalirahastosta saatavat arvioidaan kertyvän 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 70. Palkkaturvamaksujen palautukset Momentille arvioidaan kertyvän mk. 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 40. Asuntotoimen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 39. Muut sekalaiset tulot 01. Sakkorahat Momentille mk. arvioidaan 04. Menorästien ja siirrettyjen määräraho jen peruutukset Momentille arvioidaan kertyvän mk. kertyvän 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 03. Oikaisurahat Momentille arvioidaan kertyvän mk. 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti Momentille arvioidaan kertyvän mk.

45 EK 34/1997 vp - HE vp - Osasto Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat korvaukset Momentille arvioidaan kertyvän mk. 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturvamaksut Momentille arvioidaan kertyvän mk. 10. Muut sekalaiset tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 50. Tulot osakemyynnistä Momentille arvioidaan mk. kertyvän

46 46 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp Osasto 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 01. Korkotulot 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille Momentille arvioidaan kertyvän mk. 05. Korot muista lainoista Momentille arvioidaan kertyvän mk. 07. Korot talletuksista Momentille arvioidaan mk. kertyvän 01. Osinkotulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. 03. Osinkotulot 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset Momentille arvioidaan kertyvän mk. 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset

47 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Osasto Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille Momentille arvioidaan kertyvän mk. Osasto 15 LAINAT 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 04. Muiden lainojen lyhennykset Momentille arvioidaan kertyvän mk. 01. Nettolainanotto Momentille merkitään mk. 02. Valtion nettolainanotto

48 48 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp MENOT Pääluokka 21 TASAVALLAN PRESIDENTTI 01. Tasavallan Presidentti 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain (39/1994) mukaisten menojen maksamiseen. 21. Presidentin käyttövarat Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin käyttömenojen maksamiseen. 02. Tasavallan Presidentin kanslia 21. Toimintamenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tasavallan eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston käytettäväksi osoitetusta henkilökunnasta, työhuoneesta sekä toimisto- ym. palveluista aiheutuviin menoihin. 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Mariankatu 1 :ssä sijaitsevan presidentin linnan talousrakennuksen peruskorjaukseen sekä siihen liittyvän pääosin presidentin linnaa palvelevan, puolustusvoimien hallinnassa olevan päävartion ulkopuolisiin korjauksiin. Peruskorjauksen kustannusarvio on mk. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eräiden hissien rakennus- ja korjaustöihin.

49 EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka Toimintamenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Pääluokka 22 EDUSKUNTA 01. Kansanedustajat 02. Eduskunnan kanslia 21. ( ja 99.22) Toimintamenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Eduskunnan kansliaan voidaan perustaa kansainvälisten asiain yksikköön apulaisjohtajan virka (A 31), kansainvälisten asiain neuvoksen virka (A 30) ja kansainvälisten asiain neuvoksen virka (A 28). 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eduskunnan tarvitsemien lisätilojen selvittely- ja suunnittelukustannuksiin. 21. Toimintamenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. 09. Valtiontilintarkastajat 14. Eduskunnan oikeusasiamies 21. Toimintamenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Oikeusasiamiehen kansliaan voidaan perustaa toinen apulaisoikeusasiamiehen virka (A 34) lukien. 21. Toimintamenot ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk Eduskunnan kirjasto

50 50 EK vp- HE vp 99. Eduskunnan muut menot 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle välttämättömien sihteerien ja muun toimistohenkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien toij:ll:innasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

51 EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp - Pääluokka Pääluokka 23 VALTIONEUVOSTO 01. Valtioneuvosto 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. 20. Matkat (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja häntä välittömästi avustavien henkilöiden matkustusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää muiden ministerien ja heidän erityisavustajiensa muiden kuin EU:n toimintaan osallistumisesta aiheutuvien matkustusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ministerien turvamiesten matkustusmenojen korvaamiseen vastaavalla tavalla. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 02. V aitioneuvoston kanslia 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 03. Oikeuskanslerinvirasto 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot 26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion ja Arctia Oy:n kesken tehdyn hoitosopimuksen mukaan vierastalon lainoista, hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kaluston ja muun irtaimiston hankkimisesta ja kunnostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä turvallisuusjärjestelmien uusimiseen. 74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston väestönsuojaan liittyvän teknisen tunnelin jatkamisen suunnitteluun.

52 52 EK vp - HE vp 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 50. Puoluetoiminnan tukeminen Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) 9 :n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27/1973) 1 :n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden kansainvälistä toimintaa varten mk ja puolueiden muuhun toimintaan mk, mistä kahdeksan prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin kahdeksan prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Lisäksi määrärahasta saa käyttää mk avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 52. Euroopan unianiin liittyvän kansalaiskeskustelun kannustaminen Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unioniin liittyvään, yhdistysrekisterissä rekisteröityjen kansansivistysjärjestöjen ja Euroopan unionin jäsenyyden johdosta perustettujen rekisteröityjen yhdistysten toiminnan tukemiseen ja niiden Suomen vuoden 1999 Euroopan unionin puheenjohtajuuteen liittyvän kansalaiskeskustelun kannustamiseen. 99. Valtioneuvoston muut menot 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen. 25. J. V Snellmanin kootut teokset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää J. V. Snellmanin koottujen teosten julkaisuhankkeen jatkamisesta aiheutuvien menojen ja teosten toimituskunnan menojen maksamiseen sekä pienehköihin laitehankintoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää muistomerkin valmistamisesta ja pystyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Muistomerkin hankkimisesta tehdystä sopimuksesta saa aiheutua valtiolle menoja enintään mk vuoden 2000 loppuun mennessä.

53 EK vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ulkoasiainhallinto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien menojen maksamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä käynnissä oleviin peruskorjaushankkeisiin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 1999 enintään mk. Hanke Käyttösuunnitelma: Kustannusarvio Hyötyala m mk mklm 2 Myönnetty mk Myönnetään mk 1. Uudisrakennushankkeet Berliini Suomen kansliarakennus yhteiset tilat ja rakenteet, Suomen osuus Tukholma - kanslia ja asuinrakennus pysäköintilaitos, Suomen osuus Peruskorjaushankkeet Nimetyille hankkeille jakamaton Yhteensä Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huoneistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistölainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimista koskevia sopimuksia enintään markan arvosta siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan vuonna Kansainvälinen kehitysyhteistyö 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin ja vuoden 1998 kuluessa soimittavien maksujärjestelyjen aiheuttamiin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä

54 54 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp toimistoautomatiikan hankinnasta. Humanitaariseen apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyttää myös muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 3. Bosnian jälleenrakentaminen Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Humanitaarinen apu Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle Korkotuki.... mk Yhteensä Vuoden 1998 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 1998 jälkeisille vuosille yhteensä enintään markan arvosta. Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa käyttää seuraavasti: Valtuus Milj. mk 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Bosnian jälleenrakentaminen Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Humanitaarinen apu Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle Korkotuki Yhteensä Näistä valtuuksista yhdessä aiempien myöntöpäätösten, sopimusten ja sitoumusten aiheuttamien menojen kanssa saa aiheutua valtiolle menoja vuonna 1999 enintään mk, vuonna 2000 enintään mk, vuonna 2001 enintään mk ja sen jälkeen yhteensä enintään mk. 40. Kaupallis-teollinen yhteistyö 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: lle ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (FINNFUND) korkotuen maksamiseen rahaston ottamille luotoille. Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina ottamien, vuotuiselta määrältään enintään markan suuruisten lainojen osalta. Korkotuen määrä saa vastata enintään näistä lainoista perittävien korkokustannusten ja kahden prosentin koron erotusta. Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain ( ) 3 :n 4 momentin nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta ulkomaisesta luotosta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään mk ja nostettujen ulkomaisten luottojen yhteinen pääoma enintään mk. 66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja asiantuntijapalveluiden hankkimista varten. Vuonna 1998 saa tehdä TTT -yhteistyötä koskevia sopimuksia enintään markan arvosta.

55 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yhteydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan maiden kehitystä tukevien investointi-, teknisen avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen sekä kahdenvälisten hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen rahoitukseen Venäjän federaatiossaja Baltian maissa. Määrärahaa saa käyttää Suomelle ulko- ja kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkeskisiinja kahdenvälisiin hankkeisiin myös niissä KIE- ja IVY-maissa, jotka eivät kuulu Suomen kahdenvälisen avun varsinaisiin painopistealueisiin. Venäjän federaatiossa yhteistyö keskittyy Suomen lähialueille (Murmanskin alue, Karjalan tasavalta, Leningradin alue ja Pietarin kaupunki). Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä kohdemaissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen sekä Helsingissä toimivien Baltian maiden edustustojen avustamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen. Vuoden 1998 aikana saa tehdä Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja IVY-maiden avustamista koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 1998 jälkeisille vuosille yhteensä enintään markan arvosta. 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan parlamenttiin valittujen Suomen edustajien palkkausmenojen maksamiseen. 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetettyjen määräaikaistentyösopimus-ja virkasuhteisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia asioita hoitavien erityisasiantuntijoiden ja heidän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä ED-komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden palkkausmenojen ja eläkemaksun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 45 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Lukumäärään ei sisälly ED-komissioon palkattava henkilöstö. 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministerivierailuista sekä osallistumisesta kansainvälisiin ja kansainvälisten järjestöjen Suomessa pitämiin kokouksiin ja seminaareihin aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (1465/1995) tarkoitetun rauhanturvaamishenki1östön pafkkaus-, päiväraha-, erityispäiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen ja valtion eläkemaksun sekä tilapäistyövoiman palkkausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää SFOR:ssa palvelevan rauhanturvaamishenkilöstön palvelusajalleen ottamaosa henkilövakuutuksen kustannusten korvaamiseen. Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lähettämisestä YK:ntai ETYJ:n rauhanturvaamistehtäviin ja Suomen hallitus päättää rauhanturvajoukon asettamisesta, uuden rauhanturvajoukon aiheuttamiin menoihin saa käyttää tälle momentille myönnettyjä määrärahoja.

56 56 EK vp- HE vp 24. EU-puheenjohtajuus (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU-puheenjohtajuuskauden tapahtumien valmistelun ja suunnittelun aiheuttamien menojen, mukaan lukien mää~äaikaisen henkilöstön palkkausten, maksamiseen. 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen maksamiseen sekä Suomen johdolla toimivien rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioiden menojen maksamiseen, joihin rahoitus saadaan kansainvälisiltä järjestöiltä tai yhteenliittymiltä. Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyntö lähettää siviilihenkilöstöä uusiin operaatioihin ja Suomen hallitus päättää osallistua operaatioon, siitä aiheutuvat menot maksetaan tästä määrärahasta. 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselta ostettavien palvelujen maksamiseen, valvontaseismologian projektin kulutusmenojen ja sellaisen tutkimustoiminnan menojen, mukaan lukien tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysymyksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön välittömässä valvonnassa, sekä osallistumisesta ydinkoekiellon todentamisjärjestelmien kehittämiseen (SHAMAN). 50. Eräät valtionavut Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. Käyttösuunnitelma: Kouluasuntolasäätiö rs.... Suomen YK-liitto ry.... Suomen Pakolaisapu ry.... Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi.... Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry.... YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys ry.... Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toimintaa tukevat järjestöt.... SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa.... Yhteensä mk Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalaisten kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, tileistä poistoihin sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla asuville Suomen kansalaisille. 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) rahoitukseen Suomi saa osallistua vuosina enintään markan osuudella, josta vuoden 1998 maksatusarvio on 20 milj. markkaa. Montrealin pöytäkirjan alaiseen monenväliseen Otsonirahastoon Suomi saa osallistua vuonna 1998 enintään markan osuudella ja vuonna markan osuudella. 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön vahvistamien tilikurssien ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten kurssierojen kattamiseen.

57 EK vp -HE 100/1997 vp - Pääluokka Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 01. Oikeusministeriö 10. Tuomioistuinlaitos 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 30. Oikeusapu 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös kunnan tai järjestön ylläpitämän velkaneuvonnan järjestämiseen. 50. ( ) Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää oikeusavusta annettavan lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993, muut. 63/1997) sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ( 689/1997) soveltamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Maksuton oikeudenkäynti Asianomistajan avustaminen Yksityishenkilön velkajärjestely mk Yhteensä Syyttäjä- ja ulosottolaitos 21. ( ja ) Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttäjänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttäjän-ja maakunnanvoudinviraston toimintame- nojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja ulosotto-osastojen palkkaus-, matka- ja koulutusmenojen sekä ulosoton posti-, pankkipalveluja lomakemenojen maksamiseen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen keskitettyjen atk-järjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot maksetaan samoin momentin määrärahasta

58 58 EK vp- HE 100/1997 vp 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset 22. Erityismenot (arviomääräraha) korvauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai Momentille myönnetään mk. tuomitul~e valtion varoista _vapauden menetyksen Johdosta maksettavtsta korvauksista Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin- n~sta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin mkeudenkäyntikulujen, taloushallinnon järjestelmistä aiheutuvien menojen, pakkohuutovää työtä tekeville ja rikosten uhreista huo korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäiseka~ppakuluj~n enr.jakoidej?-, palautettavi.en sakkojen korkojen, nkosvahmkokorvauksta sekä lehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kult~1:1uri-1ts~hallinnon ylläpitämiseen, avussyyttömästi tuomituille ja vangituille maksettavia korvauksia koskevien hakemusten käsit ~ks~m Ju~ktser,t Sap.an Neu:v<?.~tolle ja säädösametstoa julkatsevtlle yhte1s01lle, avustuksiin telystä aiheutuvien menojen ja valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain nojalla mää maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin rättyjen korvausten maksamiseen sekä oikeusministeriön päättämässä laajuudessa erityi vesiasioi~in liittyvissä kysymyksissä, sekä sen painavasta syystä Suomen kansalaisen tai avustuksim Suomen oikeusjärjestyksen tunnetuksi tekemiseen. ulkomaalaisen oikeusturvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Käyttösuunnitelma: mk 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinko- Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen Muut avustukset Yhteensä Vankeinhoitolaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen sekä rangaistusten täytäntöönpanon tietoj ärj estelmän kehittämisestä kriminaalihuollossa aiheutuviin menoihin. 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain nojalla korvausten ja avustusten maksamiseen Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräille muille yhteisöille. Käyttösuunnitelma: mk Korvaus yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta Avustus kriminaalihuoltoon Avustus kriminaalihuollon perustamishankkeisiin Yhteensä Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös maarakennushankkeisiin, rakennustuotannon tehostamiseen tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä hankemäärärahalla palkatun henkilökunnan koulutukseen.

59 Hanke EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp - Pääluokka Käyttösuunnitelma: Kustannusarvio Hyötyala m mk mk/m 2 Myönnetty mk Myönnetään mk 1. Talonrakennusten suunnittelu Pienehköt hankkeet Helsingin keskusvankilan perusparannus Oulun lääninvankilan lisärakennus Vantaan lääninvankila Vaasan lääninvankilan peruskorjaus ja lisärakentaminen Mikkelin lääninvankilan peruskorjaus ja lisärakentaminen Sukevan keskusvankilan peruskorjaus Yhteensä Työsiirtoloille järjestettävät työt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työtilaisuuksien järjestämiseen puolustusministeriön, opetusministeriön ja liikenneministeriön hallinnonalojen työkohteissa Rakennustyö Käyttösuunnitelma: Suomenlinnan entistämis- ja muut rakennustyöt.... Parolanja Hämeenlinnan varuskuntien rakennustyöt.... Haminan linnoituksen kunnostustyöt ja varuskunnan rakennusten korjaustyöt.... Tuusulan ja Riihimäen varuskuntien rakennustyöt.... Kirkkonummen varuskunnan rakennustyöt.... Vankilamuseon peruskorjaus.... Helsinki-Vantaan lentokenttätyöt.. Muut työsiirtojatyöt.... Myönnetään mk JO Yhteensä Eräät virastot 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuviin menoihm sekä apurahojen maksamiseen. Turvapaikkalautakunnan puheenjohtajan virka (A 30) voidaan lakkauttaa. 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien pal~ioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

60 60 EK vp - HE 100/1997 vp 70. Vaalit 21. Vaalimenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin vaalista (1 07 6/1991 ), kansanedustajain vaaleista ( ), kunnallisvaaleista ( ), Euroopan parlamentin edustajien vaaleista (272/1995) ja menettelystä neuvoaantavissa kansanäänestyksissä (571/1987) sekä saamelaiskäräjistä (974/1995) annettujen lakien mukaisesti vaaleista ja vaalien tulosten kokoamisesta sekä tietojenkäsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen.

61 EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 01. Sisäasiainministeriö Ministeriön neuvottelevan virkamiehen virka (A 30) lakkautetaan. Momentin määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 02. Ulkomaalaisvirasto 05. Lääninhallitukset 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 06. Rekisterihallinto 07. Kihlakunnat 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanvirastojen yhteisen henkilöstön palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila-, tietoliikenne- ja kehittämis- sekä erinäisiin muihin menoihin.

62 62 EK 34/1997 vp -HE vp 75. Poliisitoimi 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta. 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään viranomaisradioverkon toteuttamiseen liittyviä sopimuksia vuonna 1998 siten, että valtuuden käytöstä aiheutuvat menot saavat olla vuonna 1999 enintään 194 milj. mk. Määrärahaa saa käy.ttää viranomaisradioverkon rakentamiseen atkaisemmin myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttäa enintään viiden henkilötyövuoden palkkaamiseen projektitehtäviä varten. 80. Pelastushallinto 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta. 22. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/1975) nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen, sekä kulutusmenoihin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta, metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen hätäavun antamiseksi ulkomaille komennettujen henkilöiden palkkaamiseen. 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen sekä väestönsuojelulain ( 438/1958) 22 ja 25 :n mukaisten korvausten ja avustusten maksamiseen kunnille, muille yhteisöille ja yksityisille. 90. Rajavartiolaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös arvoltaan enintään mk olevien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen kustannusarvio on alle mk. Määrärahaa saa käyttää myös keskiraskaiden helikoptereiden valvontajärj esteimien ajanmukaistamiseen ja vaihteistojen peruskorjaukseen, joihin myönnettiin vuoden 1996 talousarviossa markan valtuus. Valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja vuonna 1996 myönnetyn markan lisäksi mk vuonna 1997 ja mk vuonna Määrärahaa saa myös käyttää palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen sekä lisäksi hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta. 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää enintään mk vartiolaivan loppurahoitukseen. Rajavartiolaitos oikeutetaan tilaamaan vuonna 1998

63 EK vp -HE 100/1997 vp - Pääluokka enintään mk maksavat helikopterit varusteineen. Valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja enintään mk vuonna 1998, mk vuonna 1999 ja mk vuonna 2000 sekä lisäksi tarvittaessa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat hankintasopimuksen mukaiset menot. 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sekä talonrakennusettä muista rakennushankkeista, joiden kustannusarvio on yli mk, aiheutuvien menojen maksamiseen. 97. Avustukset kunnille 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen kuntien yleisen valtionosuuden, kuntien verotuloihin perustuvien tasauksien ja siirtymätasauksten maksamiseen kunnille. 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kuntien yhdistymisavustuksista annetun lain (89/1994) 3 :n mukaisten ja kuntajaosta annettavan lain tarkoittamien selvitysten kustannusten maksamiseen. 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaisen harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen maksamiseen kunnille. 80. Korkoluet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain (658/1994) mukaisten korkotukien ja lainojen maksamiseen. 98. Alueiden kehittäminen 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukainen aluekehitysraha. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoiteohjelmia, yhteisöaloitteita ja pilottihankk~ita toteu~tavien ha~kkeiden va~tion kansalhsten rah01tusosuuksten maksamiseen sekä kaupunkipoliittisten toimenpiteiden ja muiden kyseisen pykälän mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien tavoiteohjelmien, yhteisöaloitteiden sekä muiden hankkeiden kansallista osarahoitusosuutta varten, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus mk. 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission kanssa vuosille hyväksyttyjä tavoitteiden 6, 2 ja 5b koskevia ohjelmia sekä yhteisöaloitteita toteuttavien valtion omien tai muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteuttamiseen liittyvään tekniseen apuun EU :n aluekehitysrahastosta maksettavana vuoden 1998 rahoitusosuutena. Määrärahaa saa yhdessä muiden hallinnonalojen momenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 50 henkilön palkkaamiseen.

64 64 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Rakennustyö Käyttösuunnitelma: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hoidosta ja luovuttamisesta aiheutuvien hallinnollisten menojen maksamiseen henkilöstömenoja lukuunottamatta. Kustannusarvio Hyötyala m mk mklm 2 Myönnetty mk Myönnetään mk 1. Varastoalue, Hartola Kadettikoulun ruokalarakennuksen peruskorjaus, Helsinki Vanhan asuinrakennuksen (nro 5) peruskorjaus toimistotiloiksi, Kaarti, Helsinki Esikunnan peruskorjaus, Kirkkonummi Entisen teollisuusrakennuksen (nro 175) p~:u~k<?.rj~us, esikunta- ja tutkimuslaitos, Ruhtmakt Ruokala, Riihimäki Lentokonekorjaamo, Rovaniemen mlk Pienehköt työt Alue- ja verkostorakentaminen Peruskorjaukset Sotilasalueiden ja -laitteiden rakentaminen Suunnittelu, tutkimus ja varalla Yhteensä Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksista, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

65 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka Puolustusvoimat 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston, välineistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyviin tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen, käyttökoulutukseen ja hallintomenoihin. Määrärahasta saa käyttää mk aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä mk puolustushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennyshankintoihin sekä markkaa valmiusyhtymien varustamisen suunnitteluun. Momentin määrärahaa voi käyttää myös rynnäkkökiväärihankintoihin kotimaiselta teollisuudelta. Määrä- rahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen. Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa myönnettiin momentin perustelujen kohdassa b) markan tilausvaltuus Neuvostoliitosta tehtäviä hankintoja varten. Tilausvaltuuden maksuaikataulua muutetaan siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua maksuja vuoden 1998 loppuun mennessä mk d. a vuoden 1999 loppuun mennessä mk. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 1998 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä. Tilausvaltuus 01. Tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmien ylläpitäminen Torjuntahävittäjien uusiminen Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien uusimmen Puolustusvoimien toimintaedellytysten kehittäminen (Venäjän kauppa) Venäjän kaupan kotimaan kohdennus Tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luominen.... Milj. mk Myönnetty milj. mk Myönnetään milj. mk Yhteensä Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaalaisille oppilaille annettavan sotilaskoulutuksen menojen maksamiseen sekä kevytrakenteisten suojien ja varastojen rakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen kustannusarvio on alle mk. Määrärahaa saa käyttää enintään mk palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä varus tuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskevia pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan puitteissa siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1999 loppuun mennessä enintään mk ja vuoden 2000 loppuun mennessä enintään mk. Sen johdosta, että vuoden 1997 talousarviossa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaik1lta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 1998 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä.

66 66 EK vp- HE vp Puolustusvoimista lakkautetaan kuusi kenraaliluutnantin ja vara-amiraalin A 31 virkaa sekä 13 kenraalimajurin ja kontra-amiraalin A 30 virkaa ja samalla perustetaan 19 kenraalin tai amiraalin virkaa A 29-31, joista kuusi sijoittuu palkkausluokkaan A 31, kuusi palkkausluokkaan A 30 ja seitsemän palkkausluokkaan A Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 21. YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen ja pohjoismaisten YK-kurssien menojen maksamiseen sekä Libanonissa ja Makedoniassa olevan suomalaisen rauhanturvajoukon, Bosnia-Hertsegovinassa olevan suomalaisenjääkäripataljoonan ja Kyproksella olevan Suomen edustajan matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen. Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään 21 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamisoperaatioihin palkattava henkilöstö. Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lähettämisestäyk:ntai ETYJ:n rauhanturvaamistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajoukon asettamisesta, uuden rauhanturvajoukon aiheuttamiin menoihin saa käyttää tälle momentille myönnettyjä määrärahoja. 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön liittyvistä kokouksista, neuvotteluista, seminaareista, koulutustilaisuuksista ja harjoituksista sekä ETY -järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen. 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Lapuan patruunatehtaalla vuonna sattuneesta onnettomuudesta aiheutuneiden tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten maksamiseen. 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 93. Kurssivaihtelut ( arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää suomalaisista valvontajoukoista aiheutuvien menojen laskutuksessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa syntyviin kurssieroihin.

67 EK vp- HE vp- Pääluokka Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Perustetaan osastopäällikön virka ( A 31) ja 01. Valtiovarainministeriö yhden osastopäällikön viran nimike muutetaan kehitysjohtajaksi. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 05. (28.05, osa) Valtiokonttori 07. (28.06 ja 07, osa) Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden myöntämiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainvalidien V elj esliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille sekä Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleville niille toimihenkilöille, joiden palkkaukseen myönnetään valtionapua noudattaen soveltuvin osin valtion eläkelain, valtion perheeläkelain ja rintamaveteraanien varhaiseläkelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä eläke. Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään

68 68 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/1974) mukaisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (37/1977) mukaisten sanomalehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää enintään mk eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen päätoimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä varten. Eläke myönnetään sen määräisenä, että se yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä eläkkeitä varten. 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Nokia Telecommunications Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu Televan, Valtion polttoainekeskuksen, Vammaskosken tehtaan ja Lapuan Patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. Korvausta maksetaan myös yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen siirretyn henkilön työnantajalle. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. 50. ( ) Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädännön mukaisten korvausten maksamiseen, valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisten erorahojen, toistuvien korvausten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä valtion palveluksessa oleville virantoimituksesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritettavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto

69 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka V erohallinto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös ajoneuvohalliutakeskukselle maksettavien eräiden tieliikenteen veroasioiden hoitoon liittyvien korvausten maksamiseen. 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaista tasoitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 40. Tullilaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös Maailman Tullijärjestön (WCO) kautta jä1jestettävään kehitysmaiden tullimiesten koulutukseen sekä koulutusyhteistyöhön ja siitä aiheutuviin menoihin Venäjän ja Baltian maiden kanssa sekä Interreg-hankkeiden rahoitukseen. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää suurten lastiyksiköiden läpivalaisulaitteen hankintaan sekä siihen liittyvään talonrakentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on mk ja rakennuksen hyötyala m 2. Määrärahaa saa käyttää myös Interreg-hankkeiden rahoittamiseen. 52. Tilastokeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n j äsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. 64. Valtion kiinteistölaitos

70 70 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp Hanke Virastotalo Kirkkokatu 4, Helsinki VTT, bio- ja elintarviketekniikan laboratorion laajennus, Espoo... Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä.. Jämsän virastotalon laajennus... Sisäasiainministeriön väestönsuoja, Helsinki. Vaasan poliisitalo... ~yö~erveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 b, Heismk1... VTT, kemiantekniikan lisätilat, Espoo... MTT, sikatalouden tutkimusasema, Hyvinkää. Suunnittelu ja muut hankemenot... Käyttösuunnitelma: Kustannusarvio Hyötyala m mk mk/m 2 Myönnetty mk Myönnetään mk JOO Yhteensä Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevan, valtion omistukseen pysyvästi tarkoitetun rakennuskannan teknisen, toiminnallisen, laadullisen ja rahallisen arvon säilyttämiseksi tehtävistä investointiluonteisista korjauksista, olemassaolevien rakennusten käyttöarvoa parantavista pienehköistä lisärakennuksista sekä valtiovarainministeriön erikseen määräämistä korjaustöistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös muusta suunnittelusta ja näihin liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä käynnissä oleviin töihin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään mk. 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion omistukseen hankittavien kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankintamenojen maksamiseen. Vuonna 1998 saa lisäksi tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään mk. 70. Hallinnon kehittämiskeskus 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa koulutusta, konsultointi- ja muita kehittämispalveluja. Kehittämiskeskus tukee toiminnallaan julkisen hallinnon keskeisten uudistus- ja kehittämistavoitteiden toteuttamista. Palvelutoiminnan painopistealueita ovat erityisesti valtioyhteisön kehittämishankkeiden toteuttamisen tukeminen, johdon ja johtamisen kehittäminen sekä hallintotehtävien laadun varmistaminen, muun muassa lainsäädännön laadun kehittäminen. Painopisteenä on myös tuottaa palveluja, joiden avulla voidaan tukea Suomen vaikuttamista ja toimintakykyä EU:ssa, erityisesti toteuttaa menestyksellisesti puheenjohtajuus vuonna Asiantuntijapalvelujen viennissä kehittämiskeskus ottaa huomioon erityisesti Suomen lähialuepolitiikan tavoitteet. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Hallinnon kehittämiskeskuksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1998 enintään mk. Lisäksi Hallinnon kehittämiskeskus saa tehdä vuonna 1998 investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina vuosina enintään mk.

71 EK vp -HE 100/1997 vp - Pääluokka Lainanotto Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 :n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään mk. 80. (28.80, osa) Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon kehittämisen edellyttämien tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittämis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulkomaanmatkamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös hallinnon kehittämishankkeisiin lähialueille, OECD:n lähialueiden hallinnon kehittämishankkeisiin sekä ED-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Määrärahaa saa käyttää noin 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationalisoinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön uudelleensijoittamisen tukitoimista aiheutuviin menoihin. 22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää henkilöstön integraatiovalmennukseen mm. ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun ja koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää integraatiovalmennuksen kehittämiseen, palvelujen hankkimiseen, kehittämis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulkomaanmatkamenojen maksamiseen sekä valmennuksen seurantaan. Määrärahaa saa käyttää European Institute of Publie Administrationin kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomelle vuonna 1999 tulevan Euroopan unionin puheenjohtajuuden aiheuttamasta henkilöstön lisävalmennustarpeesta sekä muusta ED-yhteistyöstä henkilöstön kehittämisessä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää järjestelmälliseen valmennukseen suomalaisten EDtoimielimiin hakeutumisen edistämiseksi. Määrärahaa saa käyttää myös euroharjoittelijoiden palkkausmenojen maksamiseen sekä kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastosta 407 /1979) toteuttamiseksi valtionhallinnossa työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulutukseen, työsuojelutietojen keräämiseen ja työsuojelua koskevaan tiedottamiseen sekä valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välisten työelämän suhteiden edistämistä tarkoittavaan tutkimukseen, koulutukseen ja tiedotukseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin työsopimussuhteisiin tällä määrärahalla rahoitettavia tutkimusprojekteja varten. 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain ( ) mukaisten kuntoutuksesta aiheutuvien muiden etuuksien kuin kuntoutustukien maksamiseen, Valtiokonttorin varhaiskuntoutuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimintaan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain (182/1931, muut. 904/1948) mukaisten lakkautuspalkkojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta 1992 päätetyn

72 72 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp viraston toiselle paikkakunnalle siirron johdosta työpaikan järjestämiseen henkilölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uudelle sijaintipaikkakunnalle. 26. EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomelle vuonna 1999 tulevan Euroopan unionin puheenjohtajuuden aiheuttaman välttämättömän lisähenkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin palvelussuhteisiin ja tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös ED-puheenjohtajuudesta tai siihen valmistautumisesta johtuvien ylityökorvausten maksamiseen, lisähenkilökunnan tarvitsemista toimitiloista aiheutuviin menoihin, matka- ja edustuskustannusten maksamiseen, tiedotus-, käännös- ja postituskustannusten maksamiseen, julkaisu- ja tiedotusmateriaalin tuottamiseen sekä muihin ED-puheenjohtajuudesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuviin menoihin, ei kuitenkaan kokousten, seminaarien ja muiden niitä vastaavien ED -puheenjohtajuuteen liittyvien tilaisuuksien järjestämisestä välittömästi aiheutuviin menoihin. 60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erorahastosta annetun lain (537/1990) 4 :n 2 momentin mukaisen valtion maksun maksamiseen koulutus- ja erorahastolle. 81. (28.80, osa, 81 ja 99, osa) Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen. Määrärahalla saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta vastaava määrä henkilöstöä määräaikaisiin kansallisten asiantuntijoiden tehtäviin. 02. ( ) Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää välttämättömän lisähenkilökunnan palkkausten maksamiseen sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvioesitystä laadittaessa, sekä valtiovarainministeriön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista päätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vuoden 1996 talousarvion tulomomenteille nettobudjetoitujen virastojen maksullisen toiminnan kehittämiseen sekä kone- ja laitehankintoihin. 23. ( ) Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten valtion virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 24. ( ) Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamiseen käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen myönnetty määrärahaa. 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet Momentille myönnetään mk.

73 EK vp - HE vp - Pääluokka Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä arvaamattomista tarpeista aiheutuvien välttämättömien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole määrärahaa. 82. (28.82, 86 ja 87) Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla antamaan vuonna 1998 vastavakuuksia vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia ja takuita valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 1 :n 4 momentissa tarkoitettujen yhtiöiden koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden sitoumusten ja sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääomamäärä yhdessä vuosina momentilla myönnettyjen valtuuksien nojalla annettujen sitoumusten kanssa on enintään mk tai yhdessä vuosien momentilta ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion momentilta myönnetyn muun tuen kanssa pääomamäärältään enintään mk. 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan valtion takauksesta aiheutuviin menoihin. 43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Postipankki Oy:n investointirahastosta ilman turvaavaa vakuutta myönnettyjen lainojen luottotappioiden korvaamiseen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös Postipankki Oy:n investointirahastosta annetun lain 13 :n mukaisten valtion investointirahastosta rahaston vastuulla myönnetyistä lainoista aiheutuneiden luottotappioiden korvaamiseen ja tällaisia luottotappioita koskevien ennakkokorvausten maksamiseen. 60. ( ) Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tutkimus- ja koulutustoiminnan rahoittamiseen. 61. ( ) Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 15 :n 2 momentin mukaisesti valtion vakuusrahaston ottamien lainojen ja niiden korkojen ja lainoista maksettavien muiden menojen suorittamiseen sekä rahaston takausvelvoitteiden täyttämiseen. 84. (28.84 ja 85) Kansainväliset rahoitusosuudet 66. ( ) Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden maksamiseen. 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön peruspäåoman korotuksen vuonna 1998 suoritettavan kolmannen osuuden maksamiseen

74 74 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp 90. (28.89 ja 90) Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 66. ( ja 67) Maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen. 99. (28.05, osa, 07, osa ja 99, osa) Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjestelyjä, joiden toteuttamisen edellytyksenä on luopuminen valtion määräysvallasta, määräenemmistövallasta tai määrävähemmistön hallinnasta Engel-Yhtymä Oy:ssä. 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 61. ( ) Korko valtion eläkerahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1372/1989, muut. 942/1993 ja 1234/1995) säädetyn koron maksamiseen valtion keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoille. 62. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, verohallituksen tai tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron. 95. ( ) Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja takaussaatavien sekä perintöomaisuuden turvaamisesta ja hoidosta sekä aiheettomasti maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa, milloin se on valtion laina-, takaus-, tms. saatavien turvaamiseksi tarpeen, sekä valtiolle näin tulleen omaisuuden hoidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittämiskeskuksen käytössä olevan Munkkiniemen kiinteistön vuokramenojen korvaamiseen.

75 EK 34/1997 vp - HE vp - Pääluokka Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, korjauksista, kunnossapidosta ja vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin käyttötarkoitukseen sisältyviin hankkeisiin liittyviä sitoumuksia saa vuonna 1998 tehdä siten, että niistä vuoden 1998 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään mk. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 01. Opetusministeriö 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös oppisopimuskouluttajien koulutukseen sekä neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk kansallisia rahoitusosuuksia varten, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus mk. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain (404/1961) ja oikeudesta valokuvaan annetun lain (405/1961) mukaisten menojen, valokopiointitutkimusmenojen ja kopiomtia ja nauhoitusta koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. 50. Eräät avustukset Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä mk utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin.... Paasikivi-Seura.... Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito. Luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen sekä kaatuneiden muiston vaaliminen.... Yhteensä mk

76 76 EK 34/1997 vp- HE vp 05. Kirkollisasiat 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. rakennusavustuksiin edellyttäen, että evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. 50. Eräät avustukset Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään mk Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen Käyttösuunnitelma: Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille.... Avustus Suomen Merimieskirkolle.... Yhteensä mk Opetushallitus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahasta saa käyttää mk oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen, mistä mk avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. 08. Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten j ärjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavasti. 50. Eräät avustukset Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Kulttuuri-instituutit Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen Eräiden ulkomaanyhdistysten toiminta Yhteensä Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

77 EK vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka Yliopistot 01. ( ) Eräät palkkausmenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Henkilöstön määrä saa olla enintään 46 henkilötyövuotta. 21. Yliopistojen toimintamenot ( siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. Määrärahasta saa käyttää mk maksullisen toiminnan tukirahana pitkäkestoiseen, vähintään 20 opintoviikon laajuiseen täydennyskoulutukseen erityisesti aloilla, joilla työnantajan ostaman koulutuksen osuus on vähäistä. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää opiskelijalle opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämisek SI yhteensä noin kuukaudeksi. Vuoden 1998 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 1998 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään m Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan, siihen liittyvän kansainvälisen yhteistyön menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet EU:n kansalliset rahoitusosuudet Työllistymispalvelu ja -selvitystoiminta. 5. Korvaus Helsingin yliopistolle Tutkimusrahoituksen lisäysohjelma... mk Yhteensä Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk sosiaalirahaston ja mk aluekehitysrahaston kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopistolle mk korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamisen (L 1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk tiedonsiirron, tietopalveluiden ja teollisuusyhteistyön kehittämiseen sekä tutkijakoulujen laajentamiseen ja uusien perustamiseen. Määrärahaa saa käyttää 128 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 23. ( ) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahasta käytetään mk opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin ja mk ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk.

78 78 EK vp- HE vp Hanke Käyttösuunnitelma: Kustannusarvio Hyötyala m mk mklnl Myönnetty mk Myönnetään mk ]. Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 35, peruskorjaus Helsingin yliopisto, Kurupulan 3. rakennusvaihe (fysiikka) Jyväskylän yliopisto, luonnontieteen laitosten 3. rakennusvaihe (biologia) Oulun yliopisto, päärakennus Kuopion yliopisto, hammaslääketieteeltä vapautuneiden tilojen muutos Turun yliopisto, kasvihuoneet uudisrakennus muutostyöt Vaasan tiedekirjasto Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan laitos (peruuntunut ) 9. Rakennushankkeiden suunnittelu, pienehköt hankkeet sekä liitännäistyöt Yhteensä Käynnissä oleviin pienehköihin hankkeisiin liittyviä, valtion talousarviosta annetun lain ( 423/1988) 10 :n tarkoittamia sitoumuksia saa vuonna 1998 tehdä siten, että vuoden 1998 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään mk. 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Käyttösuunnitelma: Hanke 1. Helsingin yliopisto, Kouvolan yksikkö Kuopion yliopisto, Bioteknia Tampereen yliopisto, Finn-Medi Tampereen teknillinen korkeakoulu, IV rakennusvaihe Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, IV rakennusvaihe. 6. Kuopion yliopisto, Bioteknia Kokonaiskustannukset 1000 mk Myönnetty mk Myönnetään mk Yhteensä Valtion harjoittelukoulut Rovaniemen kaupungin kanssa saadaan tehdä sopimus, jonka mukaan valtio ostaa kaupungilta peruskorjatun ja laajennetun Rovaniemen Keskustan koulun Lapin yliopiston harjoittelukouluksi. Valtiolle hankittavan koulurakennuksen hyötyala on noin m 2 ja lisärakennuksen noin 1 370m 2. Sopimuksesta saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan vuonna Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 22. Oppilashuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää oppilashuollon menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien meno-

79 EK vp- HE 100/1997 vp - Pääluokka jen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Hanke 1. Helsingin yliopisto, II normaalikoulu lisärakennus... - peruskorjaus ja muutos Tampereen yliopisto, Tampereen normaalikoulu... - laajennus... - muutostyö Åbo Akademi, Vasa gymnasium, lisärakennus Pienehköt hankkeet ja suunnittelu... Käyttösuunnitelma: Kustannusarvio II Myönnetty mk (peruuntunut ) Yhteensä Myönnetään mk Ammattikorkeakouluopetus 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vakinaisten ja väliaikaisten ammattikorkeakoulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuksesta, ammattikorkeakoulujen kansainvälistäruisestä ja muista uusista kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden ja -avustuksen maksamiseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiseen ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen valtionavustukseen. Määrärahalla saa rahoittaa aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ja ammatillisten erikmstumisopintojen vuotuista opiskelijapaikkaa, jotka opetusministeriö jakaa ammattikorkeak:ouluittain. Määrärahasta saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 23 :n mukaiseen ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikorkeakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan ja muihin kehittämishankkeisiin, ammattikorkeakoulujen opettajien koulutustason nostamiseen sekä tuloksellisuusrahoitukseen enintään mk, mistä enintään mk tietoverkkojen perustaruishankkeisiin ja muihin tietotekniikan laitehankintoihin ja enintään mk ura- ja rekrytointipalvelujen käynnistys- ja tukiralioitukseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk ammattikorkeakouluopiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi.

80 80 EK vp -HE vp 39. Opintotuki 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/1972) mukaiseen opintolainojen valtiontakaukseen ja korkotukeen sekä opintotukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauksista aiheutuviin menoihin. 55. Opintoraha (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisten opintorahojen ja opintotuen asumislisien maksamiseen. 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisen aikuisopintorahan maksamiseen. 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen opiskelij aruokaloille opiskelija -aterioiden hinnan alentamiseksi. Avustuksen edellytyksenä on, että opiskelija-aterian hintaa alennetaan seitsemällä markalla ateriaa kohti perustutkintoa suorittaville korkeakouluopiskelijoille, ammattikorkeakouluopiskelijoille ja opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuville opiskelijoille. Määrärahasta saa maksaa ylimääräistä ateriakohtaista avustusta enintään mk muissa kuin korkeakoulujen tiloissa toimivien opiskelijaruokaloiden energia-, siivous- ja muina ylläpitokorvauksina sekä perustamiskorvauksina. Avustukset voidaan maksaa avustusjärjestelmän piirissä oleville ruokalanpitäjille ilman erillistä hakemusta. 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa varten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten korvaamiseen. 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain ( 48/1997) mukaisen tuen maksamiseen. 40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus 21. Valtion oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten toimintamenojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää valtion ammatillisten oppilaitosten kansainvälistämiseen ja atk-hankintoihin enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös valtion ammatillisten oppilaitosten maahanmuuttajien va1mistavaan- ja tukiopetukseen, työnantajille koulutussopimuksen perusteella maksettaviin koulutuskorvauksiin sekä EU:n Eurooppakoulujen opettajien palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun kansainvälistämiseen sekä maahanmuuttajien täydentävään opetukseen. 24. Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ammatillisten oppilaitosten, musiikkioppilaitosten, kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi. 25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk.

81 EK vp - HE vp - Pääluokka Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän, ammatillisen ja oppisopimuskoulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin ~erustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 37 ja 38 :n mukaisina avustuksina enintään mk avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tu-.. kiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa, urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen, musiikkipainotteisten a!)lmatillisten oppilaitosten toimintaan ja Orebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten opiskelijoiden kustannusten kattamiseen sekä enintään mk avustuksina atkhankintoihin. Määrärahasta saa käyttää enintään mk nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain (391/1991) 17 :n mukaisiin ammattikorkeakoulukokeiluihin, enintään mk ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkoston kehittämisen toimeenpanon siirtymäkauden avustuksiin sekä enintään mk mu siikkiopp~laitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksnn. Taiteen perusopetuksen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 7 mk asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisella perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja musiikin ammattiopetuksessa enintään Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää oppisopimuskoulutuksesta annetun lain ( ) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Oppisopimusten kokonaismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 1998 on Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden ja yhteisöaloitteiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten perustamishankkeiden, peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain ( ) mukaisten perustamiskustannusten, eräiden ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun lain (1075/1975) mukaisten perustamiskustannusten sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain ( 494/1983) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuden ja -avustuksen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain ( ) säännösten mukaan suoritettavien vuonna 1990 ja sitä ennen myönnettyjen rakennuslainojen korkohyvityksen maksamiseen. Korkohyvityksen määrä on ensimmäisen neljän lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä sekä lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksan-

82 82 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp nen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. Vuonna 1998 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 1998 hintatasossa yhteensä enintään mk. Valtionosuuksista yhteensä enintään mk saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 1998 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 1999 tai sen jälkeen siten että arvio hankkeista aiheutuvista valtion~suuksista vuoden 1998 tammikuun hintatasossa on yhteensä enintään mk. Momentilta saa lisäksi vuonna 1998 myöntää valtionavustusta jatkorahoituksena Engl~ntilaisen koulun perustamishankkeeseen emntään mk. Anna Tapion koulun perustamishankkeeseen saa vuonna 1998 myöntää valtionavustusta enintään mk ja hankkeen valtionavustus ~aa <?lla ~hteensä enintään mk, kmtenkm emntään 50 % hankkeen arvioiduista kohtuullisista kustannuksista. 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Helsingin kaupungille aiemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä aiheutuviin pääomakustannuksiin. 51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Steiner-koulusta annetun lain (417/1977) 5 :n mukaisen, ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain (379/1981) 5 :n mukaisen valtionosuuden maksamiseen, vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun lain (373/1963) 3 a :n mukaisen valtionosuuden ja enintään markan suuruisen ylimääräisen avustuksen maksamiseen Itä-Suomen suomalais-venäläiselle koululle sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään mk avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, avustuksen maksamiseen Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta saa lisäksi käyttää enintään mk atk-laitehankintoihin. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös valtion aloittamien rakennushankkeiden loppuun saattamiseen kunnallistetuissa oppilaitoksissa. Hanke 1. Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitos, Tampere... - lisärakennus... - peruskorjaus Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun peruskorjaus... -vaihe I.... -vaihe II Rakennushankkeiden suunnittelu ja pienehköt rakennushankkeet... Käyttösuuuni telma: Or.pilaitosten pienehköihin rakennushankkeisiin liittyviä, valtion talo~sarvi?st~ annetun lain (423/1988) 10 :n tarkmttamia Sitoumuk- Kustannusarvio Hyötyala m mk mklm 2 Myönnetty mk Myönnetään mk Yhteensä sia saa vuonna 1998 tehdä siten, että vuoden 1998 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään mk.

83 EK vp -HE vp - Pääluokka Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v~omentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös valtion tekemien kauppasopimusten perusteella kauppahinnan ja koron maksamiseen kunnallistetuissa oppilaitoksissa. Käyttösuunnitelma: Hanke Hyötyala m 2 Kustannusarvio 1000 mk mk/m 2 Myönnetty mk Myönnetään mk Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus, Tampere... Pohjois-Karjalan ammattioppilaitos, Joensuu, lisärakennus... Vaasan teknillinen oppilaitos, yhteiset tilat yliopiston kanssa Yhteensä Aikuiskoulutus 21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan kurssikeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen välisenä aikana sekä lukien Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen. 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetushallinnon henkilöstön lisäkoulutuksesta atheutuviin menoihin ja avustuksiin. 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää rahoituslain mukaisiin avustuksiin enintään mk, avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin enintään mk sekä enintään mk avustuksena Juuan kunnalle vuodelta 1992 aiheutuneisiin menoihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuiskoulutuskeskuksille ja valtakunnallisille erikoisoppilaitoksille (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista annetun lain (1140/1996) mukaisen toiminta-avustuksen maksamiseen, ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain ( ) mukaiseen toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös työllisyyskoulutuksesta annetun lain ( ) mukaisten edellisiin vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain (760/1990) 11 :n mukaisten

84 84 EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp erityisavustusten maksamiseen ja enintään mk avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin. 33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ammatillisista oppilaitoksista annetun lain ( 487 /1987) 31 d :n väliaikaisen muutoksen mukaisen koulutuksen maksamiseen, ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista annetun lain 15 :n mukaan ostettavan ammatillisen peruskoulutuksen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta annetun lain ( 113 8/1996) mukaisesti hankittavan ammatillisen lisäkoulutuksen maksamiseen mukaan lukien yliopistojen ja vakinaisten ammattikorkeakoulujen lyhytkestoinen täydennyskoulutus. Määrärahaa saa käyttää myös väliaikaisen koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ammattitutkintojen ja kielitutkintojen toteuttamiseen. Määrärahasta saa käyttää mk ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutukseen, mistä mk lähialueyhteistyönä toteutettavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja siihen liittyvään valmistelutyöhön ja mk Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetukseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yksityisopiskelijoiden tukiopetuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä romanien aikuiskoulutukseen. 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain (1218/1993) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk lain 14 :n mukaisiin avustuksiin ja enintään mk avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk.. Jv,Iääräraha~ saa käyttää opetus- ja kulttuuntmmen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk rahoituslain 38 :n mukaisten avustusten maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk.. Jv,Iääräraha~ saa käyttää opetus- ja kulttuuntmmen rahoituksesta annetun lain mukaisten perustaruishankkeiden. valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen, ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain (760/1990) 10 :n mukaisten perustaruiskustannusten valtionavustusten maksamiseen valtionosuutta saavista kansanopistoista an~etun lain (1218/1993) 15 :n mukaisiin perustaruishankkeiden valtionavustuksiin ja 28 :n 3 momentin mukaisten aikaisemmasta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen tarkoitettuihin rakennusavustuksiin, ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain ( ) 13 :n nojalla luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen sekä luottolaitosten varoista myönnettävistä korko.tukilainoista annetun lain ( 1015/ 1977) mukaisten kansanopistojen sekä kansalais- ja työväenopistojen rakentamiseen vuonna 1991 ja sitä ennen myönnettyjen rakennuslainojen korkohyvitysten maksamiseen. Korkohyvityksen määrä on ensimmäisen neljän lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä s~kä..?.-8 lainavuosien ai~ana 2 pros~nttiyksikkoa. Kahdeksannen lamavuoden Jälkeen korkotukea ei makseta. Vuonna 1998 saa myöntää kansalaisopistojen perustaruishankkeisiin valtionosuutta siten, että niistä aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 1998 hintatasossa enintään mk sekä valtionavustusta ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, valtakunnallisten ja ammatillisten erikoisoppilaitosten ja kansanopistojen perustaruishankkeisiin yhteensä enintään mk. Vuonna 1998 saadaan edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille kansalaisopistojen perustaruishankkeille ja valtionavustuksien enimmäismääriä muiden oppilaitosten perustaruishankkeille joille valtionosuus tai -avustus tullaan myön~ tämään vuonna 1999 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksis-

85 EK 34/1997 vp -HE vp- Pääluokka ta ja -avustuksista on vuoden 1998 tammikuun hintatasossa yhteensä enintään mk. 53. Valtionavustus järjestöille Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen ja Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat r.y:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle ja Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle sekä Suomen kesäyliopistot ry:lle. 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opintokeskuslain (1215/1993) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk opintokeskuslain 14 ja 23 :n mukaisiin avustuksiin ja enintään mk tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 56. Kesäyliopistojen valtionavustukset Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kesäyliopistoille niiden toiminnasta aiheutuviin menoihin. 88. Tieteen tukeminen Suomen Akatemian momentilta ja 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 1998 hyväksyä sitoumuksia markan arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 22. ( ) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien kehittämis-, tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. 23. ( ) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 24. ( ) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen sekä laadintamenoihin myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmien, tutkijankoulutusmenojen, muiden tutkimushankkeiden ja tutkimuksen erityisrahoitusmenojen, apurahojen sekä kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen, tieteen tukemiseen liittyvän julkaisemisen ja selvitysten tukemiseen sekä muun tutkimuksen ja tutkimusedellytysten edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin. 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk.

86 86 EK 34/1997 vp- HE vp Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian tutkimusohjelmien, tutkijankoulutusmenojen, muiden tutkimushankkeiden ja tutkimuksen erityisrahoitusmenojen sekä kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen, Suomessa järjestettävien kansainvälisten tieteellisten konferenssien tukemiseen, tieteen tukemiseen liittyvän julkaisemisen ja selvitysten tukemiseen sekä muun tutkimuksen ja tutkimusedellytysten edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tukemiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämismenoj en ja J?ainattamismenojen, yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisten menojen, kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen, sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. 54. Eräät avustukset Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heurekan, Snellman-korkeakoulun sekä eräiden instituuttien ja säätiöiden toiminnan tukemiseen myönnettävien avustusten maksamiseen. 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL) Ja Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) ja Yliopistolliselle Eurooppainsti tuutille. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen Ateenan -instituutin käyttöön lahjoituksena saadun asuntolan kaluston hankintaan. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen Rooman -instituutin rakennuksen Villa Lanten peruskorjaukseen. 90. Taiteen tukeminen 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään mk. 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään mk. 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden

87 EK 34/1997 vp - HE vp - Pääluokka laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä vuonna 1998 on teattereilla enintään sekä orkestereilla enintään Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla mk henkilötyövuotta kohden. 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 112 yksivuotisen sekä vuosittain jaettavien 41 kolmivuotisen ja 32 viisivuotisen taiteilija-apurahan sekä kohdeapurahojen maksamiseen. Vuonna 1998 saadaan myöntää kohdeavustuksia 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä. Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoistaja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin sekä mk eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain ( 115/1997) mukai~~in apura~oi.~in1 mi~.tä ~nintään mk nnden myontam1sesta aiheutuviin hallintomenoihin. 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahalla saadaan palkata neljä määräaikaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 45 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa. Määrärahasta saa käyttää mk valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle. Määrärahasta saa käyttää mk eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin. Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään mk rahoituslain 38 :n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Museoille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään mk erikoismuseoiden erityistehtäviin. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään mk teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a :n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja perinnealan tukemiseen. 53. Avustus Kulttuurikaupunki hankkeelle (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Helsingin vuoden 2000 kulttuurikaupunkihankkeelle. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Nykytaiteen museon kaluste- ja varustehankintojen maksamiseen. 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Käyttösuunnitelma: Hanke Kustannusarvio 1000 mk Myönnetty mk Myönnetään mk Hvitträskin museon rakennuksen ja puutarhan parannustyöt.... Peruskorjaukset.... Suunnittelu JOO Yhteensä

88 88 EK vp- HE vp 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 22. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahasta saa käyttää mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään Määrärahasta saa käyttää enintään mk avustusten maksamiseen Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaan liittyviin hankkeisiin. 40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle. 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 19 :n nojalla sekä suojeltujen että muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten myönnettävien avustusten maksamiseen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin. Määrärahaa saa käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen työväentalojen, nuorisoseurantalojen sekä muiden vastaavanlaisten yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Kansallismuseon korjattavien tilojen, Tennispalatsiin tulevien museotilojen sekä eräiden uusien museotilojen näyttelyvarustuksen ja kalustohankintojen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä kaluste-, laite- ja palveluhankintoja koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 1999 enintään mk. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Käyttösuunnitelma: 1. Museoviraston perusparannukset ja pienet rakennushankkeet Kansallismuseon peruskorjaus Suomenlinnan perusparannukset.... Yhteensä mk Käyttösuunnitelman kohtaan 2. sisältyvän Kansallismuseon peruskorjauksen kustannusarvio on yhteensä mk, josta rakennuksen korjaustyön laajuus 7 550m 2 ja kustannusarvio mk eli mk/m 2, lisärakentamisen osuus on 150 m 2 ja kustannusarvio mk eli mk/m 2 sekä aluetöiden osuus on mk. Käyttösuunnitelman kohtiin 1 ja 3 sisältyviin hankkeisiin liittyviä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 10 :n tarkoittamia sitoumuksia saa vuonna 1998 tehdä siten, että vuoden 1998 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään mk. 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.

89 EK vp - HE vp - Pääluokka Kirjastotoimi 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös Näkövammaisten kirjastosta annetun lain ( 63 8/1996) edellyttämän oppimateriaalituotannon ja pisteja äänikirjahankintojen maksamiseen. 30. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arvio määräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen, mk avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastotoimintaan ja mk avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille. 31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arvio määräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten perustaruishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain ( ) muk.aisten perus~amiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna 1998 saa myöntää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista valtionosuutta kirjastojen perustaruishankkeille tammikuun 1998 hintatasossa yhteensä enintään mk. Vuonna 1998 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 1999 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 1998 tammikuun hintatasossa on yhteensä enintään mk. 96. Kulttuurin muut menot 21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain ( ) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 24 mk asukasta kohden. 50. Eräät avustukset Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen maksamiseen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen Eräät kulttuurihankkeet (EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n kulttuuriohjelmia toteuttavien hankkeiden ja EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 52. Alvar Aallon ja arkkitehtuurin juhlarahan tuoton käyttö Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Alvar Aallon juhlavuoden hankkeisiin.

90 90 EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin, liikuntalakiin (984/1979), nuorisotyölakiin (235/1995) sekä valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annettuun lakiin (801/1992) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatustyön sekä nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta kuntien liikuntatoiminnan osalta on 62 mk asukasta kohti ja kuntien nuorisotyön osalta 71 mk alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen, liikunta- ja vapaa-aikarakentamisen tutkimukseen, valtakunnallisten nuorisokeskusten tukemiseen, urheilijoiden ja valmentajien apurahoihin, valtion liikuntaneuvostonja nuorisoasiain neuvottelukunnan sekä niiden jaostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen valtionapuesityksen tekevän toimikunnan, läänien liikunta- ja nuorisotoimen, kansainvälisen liikunta- ja nuorisoalan yhteistyön, kokeilu- ja kehittämistoiminnan, tietohuollon, nuorisotutkimuksen sekä liikuntatieteellisen tutkimuksen ja kehittämistyön menoihin sekä nuorison kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain (801/1992) 15 :n mukaisiin valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten harkinnanvaraisiin lisäavustuksiin enintään mk ja 16 :n mukaisiin kokeilu- ja kehittämisavustuksiin enintään mk. Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 37 :n mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU :n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta sekä muuhun nuorten työpajatoiminnan tukemiseen. Määrärahasta on varattu mk ED-hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain (801/1992) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen.

91 EK vp - HE vp - Pääluokka Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot ja EU :n rakennetuki 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten maksamiseen. 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvistä asiantuntijapalveluista, hallinnonalan laite- ja ohjelmistohankinnoista sekä tieto- ja_ tilast?järjestelmien m~ista erillisk~stannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää myös sellaisten laitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, joiden arvo on yli mk tai joiden taloudellinen pitoaika on yli kolme vuotta. 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. 25. Eläinlääkintähuolto ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, koulutuksesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoitusosuutena luonnonhaittakorvauksiin, elintarviketeollisuuden rakennetukeen sekä maaseudun kehittämisohjelmien, yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden tukeen. 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain ( ) ja asetuksen ( ) perusteella maa- ja metsätalousministeriön alaisille virastoille ja laitoksille tuotettavista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös eräiden ED-hankkeiden rahoittamiseen.

92 92 EK 34/1997 vp -HE vp 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994, muut. 1343/1996) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY 805/68) mukaisen emolehmien lisäpalkkion ja asetukseen (ETY 2078/92) perustuvan kasvinviljelyn kansallisen tuen maksamiseen, maa- ja puutarhataloustuotteiden tunnetuksi tekemisestä, menekin edistämisestä ja maatilojen laatujärjestelmän luomisesta, viljelijöiden opintorahasta, hunajantuotannon sekä perunan ja siementuotannon kansallisista tuista aiheutuviin menoihin sekä tilakohtaisten maaja puutarhatalouden tukien hakemus- ja kiintiö] ärj estelmistä valtiolle aiheutuviin erillismenoihin ja tilakohtaisten tukien valvonnasta aiheutuvien ulkopuolisten palvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihm. Määrärahaa saa käyttää myös ED-jäsenyyden vaikutuksia maaja puutarhatalouteen koskevasta tutkimuksesta ailieutuviin menoihin sekä tuotantosuunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten korvaamiseksi tehtävistä sopimuksista aiheutuviin menoihin. Vuonna 1998 ja sitä aikaisemmin tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia vuoden 1999 määrärahasta maksettavia menoja enintään mk. Lisäksi vuonna 1998 tehtävistä tuotantosuunnan vaihdossopimuksista saa aiheutua menoja vuosina enintään mk. 43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin rahoittamien maa- ja puutarhatalousyrittäjien tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain ( , muut. 3/1982 ja 1309/1990) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU :n komission hyväksymän toimenpideohjelman mukaisen maatalouden ympäristötuen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään mk ja ympäristötuen toimeenpanosta ja seurannasta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen enintään mk. Määrärahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja. Maatalouden ympäristöohjelman perusteella vuonna 1998 tehtävistä sitoumuksista ja sopimuksista saa aiheutua menoja vuosina yhteensä enintään mk. 46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU :n komission hyväksymän toimenpideohjelman mukaisen luonnonhaittakorvauksen valtion osuuden maksamiseen.

93 EK vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995 päätetyistä maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989, muut. 975/1990 ja 22/1992) mukaisista sopimuksista, pellon metsityspalkkioista ja muista toimenpiteistä, maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain ( ) mukaisista sopimuksista, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/1983) mukaisista sopimuksista ja metsityspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää maksuteknisistä syistä myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin. 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain ( , muut. 1087/1985, 1316/1987, 998/1988, 1304/1990 ja 1337/1992) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen. 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994), kasvihuonetuotannon ja omenanviuelyn lopettamistuesta annetun lain (1297/1994) sekä maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain ( 1340/1996) perusteella myönnettävien lopettamistukien ja hoitokustannusten sekä EU:n komission hyväksymän toimenpideohjelman mukaisen pellonmetsitystuen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta 1995 tehdyistä metsityssitoumuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuksien maksamiseen hedelmä- ja vihannestuottajien markkinaorganisaatioiden menoihin, jotka aiheutuvat hyväksyttyjen toimintaohjelmien mukaisista hedelmä- ja vihannestuotteiden markkinoiden tasapainottamistoimenpiteistä. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahoitusosuuksien maksamiseen elävien kasvien ja kukkaviuelyn tuotteiden erityistoimenpiteistä aiheutuviin menoihin sekä EU:n kokonaan rahoittamien omenan- ja päärynäntuotantoa koskevien raivauspalkkioiden maksamiseen. 60. Siirto interventiorahastoon (EU) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahaston ottamien lainojen korkojen sekä muiden Maatalouden interventiorahastosta annetussa laissa (1206/1994, muut. 989/1995) ja asetuksessa (1587/1994) tarkoitettujen menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki osastosta. 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista saa käyttää enintään mk rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin. Maatilatalouden kehittämisrahastosta siirretään valtiovarastoon mk. 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maaseudun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta (EMOTR-0) osaksi rahoitettavien maaseudun kehittämisohj elmien, yhteisöaloiteohjelmien ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuksien

94 94 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osaksi rahoitettavia tavoiteohjelmia ja yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk maatalouden ohjausja tukirahaston ohjausosaston, mk aluekehitysrahaston ja mk sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. 47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen korkoavustus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vuosina myönnettyjen vakauttaruislainojen korkoavustusten maksamiseen. 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille vuosina myönnettyjen korkotukilainojen ja korkotuemiksi muutettujen lainojen korkoavustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää korkoavustuksiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n vastaaviin tarkoituksiin myöntämille lainoille. 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994, muut. 443/1996), maaseutuelinkeinolain (1295/1990, muut. 660/1993, 805/1993, 1092/1993, 1093/1993, 25/1994, 1304/1994, 169/1995, 1286/1996 ja 1342/1996), maaseutuelinkeinojen rahoituslain ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädännön mukaisista perusluotoista sekä eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annettujen lakien (398/1981 ja 511/1985) mukaisista lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/1986, muut. 1041/1989) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Vuonna 1998 korkotukilainoja saa hyväksyä enintään mk. 34. Muut maatalouden menot 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavusta annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp ) mukaisesti lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 41. ( ja 42) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain (1203/1994) 9 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään mk hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/1976, muut. 1660/1991 ja 1170/1993) ja asetuksen (541/1976) mukaisiin tarkoituksiin ja edellisiin vuosiin kohdistuvien hukkakauran torjuntakorvauksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Siemenperunakeskuksen tuotantoalueena noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain (356/1995) 2 ja 3 :stä johtuvien perunanvi1jelyn lisäkustannusten Korvaamiseen ja perunan vaalean rengasmädän tehostetun hävittämisen aiheuttamien menojen maksamiseen. 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen (236/1995) 6 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen ja hevosurheilun tukemiseen annetun asetuksen (244/1992) mukaisesti sekä luottolaitosten varo1sta myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen.

95 EK 34/1997 vp -HE vp- Pääluokka Vuonna 1998 ei hyväksytä luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain mukaisia uusia korkotukilainoja. Aiemmin myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvitysten määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia ja lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. 45. Valtionapu 4H-toimintaan Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen. 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain ( , muut. 1305/1988) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen, kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen sekä siihen ja kasvigeenivarojen säilyttämiseen ja käyttöön liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. 36. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä kalakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993, muut. 1398/1995) 3 :ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 :ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää petoeläinten tappamien porojen ja petoeläinten aiheuttamien muiden vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen estäruisestä ja petoeläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arvio määräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslupatuloista kalastuskunnille ja muille vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen sekä kalastuslain (286/1982, muut. 1045/1996) 89 a :n mukaisesti palautuksina vesialueiden omistajille ja vuonna 1998 kerättävien viehekalastusmaksujen kannasta valtiolle aiheutuvien kulujen maksamiseen. 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982, muut ) 91 :n perusteella vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoi-

96 96 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineen varoista ja maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta rahoitettavien kalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan aluekehitysrahastosta Ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavan PESCA-yhteisöaloiteohjelman valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolammikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkeiden sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen. 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää elvytettävien kalakantojen mädin myynnin hintojen alentamiseen enintään mk. 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lunastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokalakantoja koskevista uusista sopimuksista aiheutuvien palkkaus- ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. 65. Geodeettinen laitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 70. Maatalouden tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 22. Torjunta-ainetarkastukset ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuksen (792/1995) 18 :ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää keskimäärin enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk.

97 EK 34/1997 vp- HE vp - Pääluokka Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutkimuskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 88. Muut finanssisijoitukset Momentilfe myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Agropolis Oy:n osakkeiden merkintään. 72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 76. Metsäntutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsäteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatuksesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää rehu- ja lannoitevalmisteiden ja torjunta-aineiden analyysitoiminnan suoritteiden hintojen alentamiseen enintään mk. 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sairauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seurannan sekä maksulllsten terveystarkkailuohjelmien maksullista toimintaa koskevien hintojen alentamiseen enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaisten rokotteiden ja seerumeiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuviin menoihin

98 98 EK 34/1997 vp- HE vp 85. Vesivarojen käyttö ja hoito 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä enintään 19 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkausmenojen maksamise en. 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisista lainoista luottolaitoksille sekä Postipankin varoista myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain ( ) mukaisista lainoista Postipankille suoritettavien, vesihuoltolaitteiden rakentamiseen myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Uusia korkotukilainoja saa vuonna 1998 hyväksyä enintään mk. Korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Korkohyvitys määräytyy mainitulla tavalla myös ennen vuotta 1978 myönnettyjen vastaavien korkotukilainojen osalta, mikäli se lain säännöksen estämättä ja velkakirjaehtojen mukaan on mahdollista. Suhdannepoliittisista syistä vuonna 1982 myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvityksen määrä on vuonna 1998 kolme prosenttiyksikköä ja kiinnitysluottolaitosten obligaatiovaroista vuonna 1987 tai sitä ennen myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvityksen määrä on sama kuin vuonna Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980, muut. 1376/1989 ja 96/1995) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin investointeihin. 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtiosopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen korvausten maksamiseen. 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suunnittelusta ja toteutuksesta, vesistörakenteiden peruskorjauksista, velvoitetöistä sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985, muut. 889/1995) mukaisten töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. 86. Metsätalous (osa EU) 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää virkistyskäyttöön liittyvien maksuttomien palveluiden tuottamisesta ja viranomaistehtävien sekä yleisiin uittoväylätöihin ja yleisiin vesialueisiin liittyvien tehtävien suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien investointien ja yhteiskunnallisia palveluja koskevien selvitysten rahoitukseen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa.

99 EK vp - HE vp - Pääluokka Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden jalostuksesta, siemenviljelysten perustamisesta ja nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös palkkausmenoihin ja valtionapujen maksamiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja metsätalouden kehittämiskeskukselle säädösten perusteella aiheutuviin muihin kuin metsänparannuslain (140/1987) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1 094/1996) mukaisten töiden hankekohtaisen suunnittelun ja työnjohdon sekä jo suunniteltujen metsäteiden ja ojitusten työnjohdon menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää toimitilahankintojen rahoittamiseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk puutavaranmittauslain (364/1991) 44 :ssä mainittuihin menoihin myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen sekä Iijoen ja Hossanjoen vesistön uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ja Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain (1 057/1982) mukaisten valtiontukien ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen sekä vahingonkorvauslain ( 412/197 4) mukaisten työnantajan maksettavien vahingonkorvausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan viestinnän edistäruishankkeista ja erillisistä tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tukevan aineiston tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta on enintään mk valtiontukea kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisiin puuntuotannon kestävyyden turvaaruistöihin sekä metsäviestintään. Valtiontuesta saa käyttää enintään mk Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain mukaisiin menoihin myönnettävän valtion tuen ja enintään mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoittamiin ohjelmiin sisältyvien töiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Valtion tuesta saa käyttää enintään mk metsäviestinnästä aiheutuviin menoihin. Vuonna 1998 saa hyväksyä edellä mainittujen lakien mukaisten tukien piiriin kansallisesti kokonaan rahoitettavat työt, joiden valtiontuki on enintään mk. Määrärahasta on enintään mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston tuloja vastaavaa EU:n rahoitusosuutta puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 :ssä tarkoitetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 :ssä tarkoitettujen metsäluonnon hoitohankkeiden sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevien hankkeiden ja toimenpiteiden rahoittamiseen. 50. Eräät metsätalouden valtionavut Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille.

100 100 EK vp- HE vp Käyttösuunnitelma: Föreningen för Skogskultur rf.... Työtehoseura ry.... Metsämuseosäätiö.... Mustilan Kotikunnas-säätiö.... Suomen Metsäyhdistys ry.... Euroopan Metsäinstituutti ry.... Euroopan metsäntutkimuksen tukisäätiö.. Yhteensä mk Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 87. Maanmittauslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n ja muiden tutkimus- tms. yhteishankkeiden rahoitukseen. 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan tukemisesta annetun lain (24/1981, muut , ja 1285/1996) sekä vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppalaissa annetun lain ( ) mukaisten menojen sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 :n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980, muut. 1281/1996) 19 :n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 207 :n 2 momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyj en osalta. 95. Metsähallitus 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Metsähallitus hoitaa tehtäväänsä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti ja siten kuin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tulosohjauksen kautta tarkemmin määritellään. Metsähallituksen keskeisten toimintojen tuloksellisuus paranee vuoteen 1997 verrattuna. Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkistyspalveluita, uittotehtäviä ja metsänjalostus- ja siemenhuoltotöitä sekä huolehtii eri säädöksissä mainituista viranomaistehtävistä. Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä pitämällä näillä alueilla metsätöissä henkilötyön osuuden mahdollisimman suurena. Vuonna 1998 tavoitteena on, että Metsähallitus tekee luonnonsuojelualuehankintoja ympäristöministeriön ohjauksessa siten, että niiden hankkimiseen, Metsähallitukselle myynneistä ja hankinnoista syntyviin kuluihin ja maanvaihdon välirahaan käytetään yhteensä 245 milj. mk. Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsäätiötä vuonna 1998 enintään 1,0 milj. markalla. Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden palvelu- ja muut toimintatavoitteet asetetaan luvussa Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1998 enintään 300 milj. mk. Tämän lisäksi Metsähallitus saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö, ympäristöministeriö tai maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa sekä käyttää hallinnassa olevaa maaja vesiomaisuutta vaihtomaina luonnonsuojelualueiden hankintaan. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 1998 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu-

101 EK vp -HE vp- Pääluokka raavina varainhoitovuosina enintään 200 milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet ovat kiinteistörakenteen parantamiseen ja luonnonsuojelualueiden hankintaan liittyvät maa- ja vesialueiden hankinnat, maa- ja vesirakenteet sekä rakennukset. 3. Lainanotto Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain ( ) 8 :n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 97. Kasvinjalostuslaitos 98. Siemenperunakeskus 22. Tutkimus- ja vienninedistämismenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Siemenperunakeskukselle tutkimuksesta ja vienninedistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 25. Kansainvälinen yhteistyö ( siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten organisaatioiden jäsenyydestä, solmituista muista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista aiheutuvien muiden kuin jäsenmaksumenojen maksamiseen sekä Suomen lähialueyhteistyöstä ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan tilapäisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan tehtäväalueen strategista valmistelua sekä maatalouselinkeinon kehittämistä tukevasta tutkimustoiminnasta ja tämän tutkimustoiminnan ohjauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää palkkaus- ja muista kulutusmenoista, tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämällä tavalla. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 85 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 41. Siemenhuollon edistäminen ( siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää siemenhuollon edistämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla siten, että myönnetty määrä yhdessä aiemmin myönnetyn tuen kanssa saa olla enintään mk.

102 102 EK vp- HE 100/1997 vp 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983, muut ja 92/1995) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen maksamiseen. 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen jäsenmaksujen maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin.

103 EK vp - HE vp - Pääluokka Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 01. Liikenneministeriö 24. Tielaitos 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tielaitoksen hallintaan kuuluvien rakennusten kunnostus- ja muutostöistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tileistä poistoihin ja alan museotoiminnan tukemiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Tielaitos saa tehdä sitoumuksia, joista aiheutuu valtiolle myöhempinä vuosina menoja vuoden 1997 kustannustasossa enintään milj. mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettuvien tiehankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TENhankkeiden menoihin. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan merkittävien tieverkon kehittämishankkeiden toteuttamisesta sekä niitä vastaavien, myöhemmin toteutettuvien tie- ja siltahankkeiden suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettuvien tiehankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Tieverkon kehittämisen hankkeista sekä tieja siltasuunnitelmista saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle myöhempinä vuosina menoja vuoden 1997 kustannustasossa enintään milj. mk. 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Tielaitoksen ja ulkopuolisten välisiin sitoumusosuuksiin perustuviin töihin. 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kunnossapito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk.

104 104 EK vp- HE vp Määrärahaa saa käyttää Järvenpää-Lahti moottoritien rakentamista ja k:unnossapitoa koskevasta yksityisrahoitussopimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sopimuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista. Määrärahaa saa käyttää myös tielain (243/1954) mukaisten korkohyvitysten maksamiseen luottolaitoksille. Korkohyvityksen piiriin ei hyväksytä uusia lainoja. 30. Merenkulkulaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa koskevien sopimusten mukaisiin tuotekehitysmenoihin valtioneuvoston vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden kansallista osuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. 22. Saimaan kanavan hoitokunta ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Saimaan kanavan hoitokunnan puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden, viiden viran palkkauksen, matkakorvausten, toimistokaluston hankinta- ja korjausmenojen sekä muiden kulutus- ja edustusmenojen maksamiseen. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. 77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää turvalaitteiden, väylätöiden, kanavien ja muiden maa- ja vesirakennustöiden suunnittelusta, tutkimuksesta, rakentamisesta ja peruskorjauksista, turvalaitteiden vauriokorjauksista ja laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä merenkulk:ulaitoksen hallintaan kuuluvien talojen uudisrakennus- ja perusparannusmenoihin. Määrärahasta on varattu markkaa EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden kansallista osuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin. 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen sekä vesilain (264/1961) mukaisten korvausten maksamiseen. 31. Merentutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen.

105 EK vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 28. Maksutlinen palvelutoiminta (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arvio määräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää merenkulkuhallituksen päätöksen mukaisesti luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 2 :n nojalla kauppa- ja teollisuussatamien rakentamiseen myönnetyistä korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikaisemmin hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää seuraavasti: a) Määrärahasta saa käyttää enintään mk valtioneuvoston vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti avustusten maksamiseen ulkomaankaupan merikulj etuksia varten vuosina tilattujen tai hankittujen pienalusten hankintaa varten otettujen lainojen korkomenojen alentamiseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että laina on hyväksytty mainittuina vuosina tämän tuen piiriin, ja ettei samaan tarkoitukseen ole myönnetty muuta valtion korkotukea tai avustusta. Avustusta saa myöntää enintään 90 prosenttia hyväksyttävän koron määrästä enintään kymmenen ensimmäisen lainavuoden aikana. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että aluksen miehitys- ja muut käyttökustannukset eivät estä aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä. Avustuk sen saajan tulee sitoutua toiminnan jatkamiseen Suomen lipun alla määräajaksi. Määrärahaa saa käyttää myös vastaavanlaisiin korkotukimenoihin Ahvenanmaan maakuntalain (39/1978) nojalla hyväksytyistä lainoista ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten hankintaan. b) Määrärahaa saa käyttää korkohyvitysten maksamiseen luottolaitoksille liikenneministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain ( ) 2 :n 6 kohdan (muut. 1557/1992) perusteella suomalaisille varustamotoimintaa harjoittaville yrityksille annetuille lainoille, jotka on tarkoitettu kotimaisilta telakoilta tapahtuviin lastialusten ja pääasiassa lastin kuljetukseen tarkoitetun muun vesikuljetuskaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin sekä ulkomailta käytettyinä astettavien alle bruttorekisteritonnin pienalusten hankintoihin. Vain erittäin painavista syistä korkotukea voidaan myöntää myös ulkomailta tapahtuvien uudishankintojen lainoihin. Määrärahaa saa käyttää myös korkotukimenoihin Ahvenanmaan maakuntalain nojalla hyväksytyistä lainoista ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten hankintaan. Korkotukea voidaan myöntää kotimaisiin hankintoihin myös silloin, kun hankinta rahoitetaan käyttäen hyväksi alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annettua lakia (1173/1990). Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvityksen määrä saa olla enintään kunakin vuonna tehdyn päätöksen mukainen. Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on, että aluksen miehitys- ja muut käyttökustannukset eivät estä aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä.

106 106 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain ( 1707/1991) mukaisen tuen maksamiseen alusluetteloon merkityille lastialuksille. 44. ( ja 45) Saaristoliikenteen avustaminen Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen saariston kulkuyhteyksiä haitaville liikennöitsijöille valtioneuvoston päätöksen (250/1986) mukaisin perustein. Määrärahaa saa lisäksi käyttää korkohyvityksen maksamiseen luottolaitoksille eräistä korkotukilainoista annetun lain ( ) 2 :n 4 momentin mukaisesti saaristoliikenteen alusten peruskorjauksiin ja uudishankintoihin annettaville lainoille. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia ja 5-8 lainavuosien aikana 2 prosenttia. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista annetun lain (189/1936) mukaisten avustusten maksamiseen ammatissaan toimivien merimiesten hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset myönnetään merenkulkuhallituksen määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin. 50. Ilmatieteen laitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen ja palvelusuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset 41. Sanomalehdistön tuki Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston erikseen määräämin ehdoin avustusten maksamiseen sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden kustannusten alentamiseksi. Tukea voidaan käyttää myös sanomalehdistön kehittämishankkeisiin. Määrärahasta saa käyttää mk puolueille niiden lehdistön ja sitä vastaavan sähköisen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan tukemiseen samojen jakoperusteiden mukaan kuin puoluelain 9 :ssä tarkoitettu avustus Poikkeusolqj~n Vi_ff~t~:ztäjärjestelyistä mheutuvat menot ~snrtomaararaha 3 v) Momentille myonnetään mk. Määrärahasta saa käyttää poikkeusolojen varaverkon sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien vara- ja erityisyhteyksien suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä järjestelmien tehostetusta suojaamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvien korvausten maksamiseen.

107 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille itämetron suunnitteluun ja rataosuuden rakentamiseen siten, että valtion osuus on enintään 150 milj. mk kuitenkin enintään 30 % kustannuksista. 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kannattamattomien junaliikennepalvelujen ja muiden joukkoliikennep.alveluiden ostoon. Määrärahaa saa käyttää avustuksina myös julkisen liikenteen kehittämiseen, kuten suunmtteluun, tutkimukseen, informaatio- ja maksuvälinetekniikan edistämiseen sekä matkakeskusten ja linjaautoasemien palvelukyvyn parantamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 58. Radanpito 21. Perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi joukkoliikenteen tarkastusm_aksutoimi_nnan ~ luihin, EU:n TEN-hankke1den tutkimus- Ja suunnittelumenojen maksamiseen sekä lähialueyhteistyöhön. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk kansallista rahoitusta varten. Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, joka määrätään rataverkkolain mukaan rataverkon käytön, rataverkon tason ja markkinatilanteen sekä radanr.idon kustannusten perusteella siten kuin liikenneministeriö tarkemmin määrää. Ratamaksun perusosa lasketaan kuljetettujen tavaraliikenteen tonnimäärien mukaan ja muuttuva osa henkilö- ja tavaraliikenteen toteutuneiden bruttotonnikilometrien mukaan. Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään mk. 77. Rataverkon kehittäminen ( siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehittämishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen hallintaan kuuluvien talojen uudisrakennus- ja perusparannusmenoihin. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään mk. 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun lain mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.

108 108 EK vp- HE vp 92. Ilmailulaitos 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että ilmailutoiminta tapahtuu mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiakkaitten, mukaan lukien sotilasilmailu, sekä yhteiskunnan tarpeet siten, että Suomen lentoasemia ja lennonvarmistusjärjeste~mää ylläpidetä~n.j~ ke~itetä~~.yhtenä kokonaisuutena p enslsljaisestl pyntaan turvaamaan säännöllisen reittiliikenteen edellyttämät palvelut ja että lentoasemia ja lennonvarmistusjärjestelmää kehitetään niiden palvelujen kysyntää vastaavasti. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1998 enintään 500 milj. mk. Lisäksi Ilmailu1aitos saa tehdä vuonna 1998 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet liittyvät Helsinki-Vantaan lentoaseman edelleen kehittämiseen sekä lennonvarmistusjärjestelmän uusinnan loppuunsaattamiseen. Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailulaitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottamien tytäryhtiöidensä tai Ilmailulaitoksen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään 100 milj. mk lainojen vakuudeksi. 3. Lainanotto Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 :n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 250 milj. mk. 93. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpitämien, lähinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen piirissä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja laitteiden parantamiseen sekä kenttien ylläpidon avustamiseen ja näiden lentopaikkojen rakentamiseen otettujen lainojen kustannuksiin. Ylläpidon avustamisen edellytyksenä on säännöllisen reitti- ja kevytreittiliikenteen harjoittaminen. Momentilta maksetaan lisäksi avustuksia pienempien lentopaikkojen rakennusinvestointeihin. Määrärahaa saa käyttää myös lentopaikkojen s~unnittelu- ja valvontakustannusten avustamiseen. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. 43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää korvauksena Ilmailulaitokselle siviili- ja sotilasliikennettä palveleville lentoasemille sotilasilmailusta aiheutuvien kiinteiden kustannusten kattamiseksi. 96. Raskone 1. Palvelu ja muut toimintatavoitteet Raskoneen pääliiketoiminta on raskaan ajoneuvo- ja työkonekaluston sekä niiden lisälaitteiden kunnossapito. Palveluja tarjotaan kaikille yhteisöille ja urakoitsijoille, jotka tarvitsevat omien päätoimintojensa tueksi ajoneuvo- ja työkonekaluston kunnossapidon palveluja. Asiantuntijuutta pääliiketoiminnassa kehitetään määrätietoisesti päämääränä mahdollisimman suuren lisäarvon tuottaminen asiakkaalle liiketaloudellisesti kannattavasti. Toimintojen kannattavuutta parannetaan toimintoja rationalisoimalla, keskittymällä pääliiketoimintaan ja resurssien käyttöastetta parantamalla. Tilikaudella valmistaudutaan tulevaan organisaatiomuutokseen.

109 EK 34/1997 vp -HE vp- Pääluokka Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Raskoneen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1998 enintään 10 milj. mk. Lisäksi Raskone saa tehdä vuonna 1998 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 10 milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet ovat toimintakyvyn ylläpitoon ja toimintojen kehittämiseen liittyvät investoinnit. 3. Lainanotto Raskone oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 8 :n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 15 milj. mk. 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. 40. Eräät valtionavut Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen liikennealan yhteisöjen toiminnan tukemiseen ja liikennealan museotoiminnan rakennushankkeisiin ja muihin kehittämisinvestointeihin. 42. Korvaus koulutuksesta Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen rautatie- ja ilmaliikenteen ammattikoulutuksesta. 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää IVY -maiden ja Itäja Keski-Euroopan maiden liikennealan koulutukseen ja vastaavanlaisen toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaukseen ja muihin toimintamenoihin. 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain ja asetuksen mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahasta käytetään mk Pohjois-Suomen yksityisiin teihin vanhojen metsien suojelupäätöksen kompensaationa.

110 110 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain ( ) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 1998 enintään mk. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa vuonna 1998 myöntää enintään mk. 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää enintään mk kuluttajatiedon julkistaruispalkintoa varten. 22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimusja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkopuolisilta tilattavien ministeriön strategista valmistelua tukevien tutkimusten ja selvitysten tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Kohteena voivat olla valtioiden väliseen taloudelliseen yhdentymiseen ja sen vaikutuksiin, ulko- ja kotimaankauppaan, yritysten ja niiden tuotteiden kilpailukykyyn, kansainvälistymisen esteisiin Ja seurauksiin, markkinointiin ja liikkeenjohdon ongelmiin liittyvät tutkimukset ja kehittämistoimenpiteet. Määrärahaa saa käyttää myös vaikuttavuusarviointien tekemiseen, matkailua, pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, kilpailua ja kuluttajia koskeviin tutkimuksiin ja kehittämistoimenpiteisiin, elintarvikeselvityksiin, julkaisumenojen maksamiseen ja tutkimusten ohjaamisesta sekä johtamisesta aiheutuvien matka- ym. menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teollisuuspoliittisista tutkimuksista, kehittämishankkeista ja selvityksistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, koti- ja ulkomaan matkoihin, julkaisu- ja tiedotusmenoihin sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien kulutus- ja palkkausmenojen maksamiseen. 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. 03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset 21. ( , ja 52.24) Toimintamenot (osa EU) (siirtomåäräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärårahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja VIentiasiamiestoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alue-

111 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka kehitys- ja sosiaalirahastoista sekä maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta rahoitettavien ohjelmien, yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahaston, mk sosiaalirahaston ja mk maatalouden ohjaus- ja tukirahaston hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisen kehittämiskoulutuksen hankintaan pk-yrityksille, johon osallistuu teknisen ja taloudellisen koulutuksen saaneita työttömiä. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 27. Kuluttajavirasto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää Kuluttaja-lehdestä aiheutuvan maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään mk. 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 28. Kuluttajavalituslautakunta 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 29. Kilpailuvirasto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 30. Elintarvikevirasto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto

112 112 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp 32. Patentti- ja rekisterihallitus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen tarkoitettuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin. 22. Yhdistysrekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 33. Kuluttajatutkimuskeskus 38. Mittatekniikan keskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja EU n standardit, mittaukset ja testausohjelma (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä, mittatekniikan edistämisestä sekä EU:n standardeihin, mittauksiin ja testausohjelmaan liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja kehittämishankkeista aiheutuviin palkkausja palkkiomenoihin, koti- ja ulkomaanmatkoihin, julkaisu-, koulutus- ja tiedotusmenoihin, asiantuntijapalveluihin, laitehankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. Henkilötyövuosia saa käyttää myös akkreditointipalvelujen tuottamiseen, akkreditoinnin, teknisen infrastruktuurin ja niihin liittyvän toiminnan tiedotus-, opastus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan. 40. Geologian tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.

113 EK vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka Turvatekniikan keskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. 44. Teknologian kehittämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitusta varten. 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyttää sellaisten soveltavan teknisen tutkimuksen hankkeiden rahoitukseen, jotka kohottavat tai ylläpitävät teknologian tasoa ja jotka palvelevat teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista. Rahoitusta saa käyttää: -korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkisten soveltavan tutkimuksen yksiköiden kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin -kansainvälisen yhteistyön ohjelmien ja hankkeiden osallistumismaksuihin -julkisten laitosten uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti - sellaisten tilaustutkimusten, selvitysten, asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalveluiden ostamiseen, joita tarvitaan tutkimus- ja kehitystyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi - yritysten kehityshankkeiden esiselvitysten rahoitukseen - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin - EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden kansallisiin osuuksiin Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahaston ja mk EU :n sosiaalirahaston hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Vuonna 1998 sitoumuksia saa hyväksyä enintään mk, josta EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttamiseen mk. 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti avustuksiin yrityksille ja yhteisöille teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä. Tuotekehitysavustuksilla edistetään elinkeinorakenteen ja yritysten tuotevalikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpailun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla sekä tuetaan tuotannollisten ja palveluyritysten uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä. A vustuksilla tuetaan myös energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon kehittämiseen liittyvien teknologioiden kehitystä ja liiketaloudellista hyödyntämistä. Tuotekehitysavustuksilla kannustetaan yrityksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä sekä saamaan sekä suuret että pienet yritykset mukaan teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

114 114 EK vp- HE 100/1997 vp Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon erityisesti hankkeiden vaativuus, uuden teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alkuvaiheissa sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden erityistarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen hankkeen alkuvaiheessa. Avustuksia saa käyttää: - yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin ja niiden kaupallistamiseen.-:- yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjelmnn -vienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin - EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden kansallisiin osuuksiin. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahaston ja mk sosiaalirahaston hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Vuonna 1998 avustuksia saa myöntää enintään mk, josta EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttamiseen mk. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 83. Tuotekehityslainat (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lainoihin yrityksille ja yhteisöille teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista. Tuotekehityslainoilla tuetaan korkeaan ja kilpailukykyiseen teknologiseen tasoon tähtääviä tuotekehityshankkeita, joiden toteuttamiseen liittyy teknologisia riskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon kehittämiseen liittyvien teknologioiden kehitykseen ja liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja myönnetään ensisijaisesti konkreettiseen tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainat voidaan myöntää ehdollisina siten, että mikäli kehitystyö ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, teknologian kehittämiskeskuksella on lainan saajan hakemuksesta oikeus jättää lainan maksamaton pääoma ja korot kokonaan tai osittain takaism perimättä. Lainoja saa myöntää: - yritysten ja yhteisöjen tuotekehityshankkeisiin ja niiden kaupallistamiseen - yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjelmiin - pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana - korkean teknologian tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. Vuonna 1998 uusia lainoja saa myöntää enintään mk. 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti yrityksille myönnettävien pääomalainaehtoisten lainojen maksamiseen. Pääomalainoja myönnetään kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja parantamiseen. Laina myönnetään ehdoin, että lainan pääoma ja pääomalle maksettava korko maksetaan takaisin vain edellyttäen, että sidotulle pääomalle jää täysi kate. Lainalla on myös huonompi etuoikeus velallisyrityksen mahdollisessa konkurssissa. Lainat myönnetään vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, teknologian kehittämiskeskuksella on lainan saajan hakemuksesta oikeus jättää lainan maksamaton pääoma ja korot kokonaan tai osittain takaisin perimättä. Vuonna 1998 uusia pääomaehtoisia tuotekehityslainoja saa myöntää enintään mk.

115 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka Kera Oy 42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen Kera Oy:stä annetun lain nojalla annettujen sitoumusten mukaisesti. Määrärahaa saa myös käyttää Kera Oy:n vuosina kunnille ja teollisuuskylille myöntämiin lainoihin sisältyvän korkotuen korvaamiseen yhtiölle Kera Oy:stä annetun lain ( 65/1971) mukaisesti. Kera Oy:stä annetun lain puitteissa Kera Oy voi suunnata määrärahaa Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaa}iraha~tosta.sekä Euroopan maatalouden ohjaus- Ja tukirahaston ohjausosastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden ja toimenpiteiden kotimaisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. Uusia korkotukilainoja Kera Oy saa myöntää vuonna 1998 investointien ja käyttöpääoman rahoittamiseen yhteensä enintään mk, josta uusia erityislainoja enintään mk. Erityislainavaltuuteen sisältyviä uusia naisyrittäjälainoja saa myöntää enintään mk. 43. Luottotappioiden korvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yhtiön luotonantoja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen yhtiölle. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 50. Teollisuuden edistäminen 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitystyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteiden mukaisesti kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön, polaari~oimi~taan ja.m~u~un teollisuude~ k~nsainvähstymtsen edtstamtseen, standardtsomnin, testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja laatutoiminnan, turvallisuustekniikan sekä näitä koskevien palvelujen kehittämiseen, malminetsintään ja esiintymien hyödyntämiseen sekä muuhun teollisuuden ja sitä palvelevan yritystoiminnan edistämiseen sekä teknologiapolitiikkaan liittyvistä suunnittelusta, tutkimuksista, kehittämishankkeista ja selvityksistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, koti- ja ulkomaanmatkoihin, julkaisu-, koulutus- ja tiedotusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteiden mukaisesti kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa kahden- ja monenkeskisesti valmisteltavista ja toteutettavista hankkeista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kehityspankkien projekti- ja rahoitusneuvonnan sekä EU-hankeneuvonnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti avustusten maksamiseen yritysten ja yhteisöjen testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja laatutoiminnan edistämishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös standardisointitoiminnan tukemiseen sekä keksintötoiminnan tukemiseen ja sen edistämisen hallintomenoihin. 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksami-

116 116 EK vp- HE vp seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös pelkästään kansallisista varoista tuettaviin elintarviketeollisuuden rakennesopeutusinvestointeihin ja kehittämishankkeisiin valtioneuvoston tarkemmin päättämien ehtojen mukaisesti sekä tukiohjelmien hallinnon toimivuuden ja tuen vaikuttavuuden arvioinneista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan avustusten maksamiseen suomalaisille telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimusten johdosta. Vuonna 1998 avustuksia saa myöntää siten, että alusten rakentamis- ja peruskorjaussopimusten yhteenlaskettu arvo on enintään mk. Avustusta saa myöntää enintään Euroopan yhteisöjen komission päättämän prosenttimäärän aluksen tai peruskorjauksen sopimushinnasta. 60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Valtiontakuukeskuksesta annetun lain ( ) ja vientitakuulain ( 479/1962) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, ja ) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraakaainehuollon turvaamiseksi annetun lain ( ), riskipääomatakuulain (594/1992) sekä valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. 95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maan omistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981, muut. 901/1984, 1111/1989, 634/1993, 1137/1994, 1211/1994, 294/1995, 895/1995, 613/1996 ja 4 7 /1997) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/1982, muut , 1233/1989, 1688/1993 ja 955/1995) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrärahasta saa käyttää enintään mk saariston kuljetustuen maksamiseen. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 49. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun lain (1136/1993, muut. 297/1995, 552/1994 ja 1473/1995) mukaisten tukien ja sitä edeltäneen yritystoiminnan aluetuesta annetun lain (1297/1988) ja vastaavien aikaisempien lakien mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksien sekä valtioneuvoston pienyritystuesta antaman päätöksen (177/1988) ja yrityspalveluyrityksien siirtymistuesta antaman päätöksen (126/1989) mukaisten tukien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön pienyritysten perustamisen edistämiseksi myönnettävästä tuesta antaman päätöksen (145/1989) mukaisten tukien maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien, EU:n yhteisöaloitteiden, pilottihankkeiden ja muiden vastaavien EU:n ohjelmien ja hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk

117 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka näiden hankkeiden kansallista maksuosuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n komission rahoitustarkastuksen mahdollisesti aiheuttaman takaisinperinnän maksamiseen. Kehitysalueen investointitukea, pienyritystukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea saa myöntää vuonna 1998 enintään mk, josta mk on varattu kansallisena osuutena Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkeisiin. Valtioneuvosto päättää kunkin tukimuodon osuuksista. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten investointien korkotukilainoista annetun lain (538/1992, muut. 1220/1992 ja 1103/1993) nojalla hyväksyttävistä korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen maksamiseen. 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaanja alan yhteisöille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämisyhteisöille. Yhteisöille myönnettävien avustusten edellytyksenä on, että tulokset ovat käytettyyn rahamäärään nähden merkittävät. Avustukset myönnetään kauppa- ja teollisuusministeriön määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin valtionavustuksen piiriin hyväksyttäviin menoihin. Määrärahaa saa myös käyttää valtioneuvoston päätöksen (143/1986) mukaisesti valtionavustuksen maksamiseen pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 55. Energiatalous 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoiminnan menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti energiapolitiikan valmisteluun liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä aiheutuvien menojen, ydinenergiaa koskevan tutkimus-, suunnittelu-, arviointi- ja valvontatoiminnan menojen sekä kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä niihin liittyvien laitteistojen hankintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimusten osarahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön, uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta ja selvityksistä, uuden säästöteknologian markkinoiden edistämisestä sekä muusta energia-alan tiedottamisesta ja tietohuollon järjes-

118 118 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp tämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksymien hankkeiden osarahoitukseen. 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston energiatuen myöntämistä koskevan päätöksen mukaisesti energiansäästöä, energian käytön tehostamista ja uusiutuvan energian käyttöä edistävien sekä energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittoja vähentävien ja energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Energiatukea annetaan yrityksille ja yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen lähialueilla toteutettavien hankkeiden tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös energia-avustuksia koskevan lain (1607/1991, muut. 1051/1992, 1086/1993 ja 296/1995) nojalla. aiemmin myönnettyjen avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita, yhteisöaloitteita ja muita ED-hankkeita toteuttavien hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk kansallista rahoitusosuutta varten. Vuonna 1998 annettavien avustussitoumusten enimmäismäärä on yhteensä mk, josta on varattu mk kansallisena osuutena EU:n aluekehitysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain ( ) 2 :n mukaisten korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. Vuonna 1998 ei uusia korkotukilainoja hyväksytä. Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityisistä syistä voi korkotukilainan korkohyvityksen määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden aikana enintään 6 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana enintään 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti avustusten maksamiseenjärjestöille ja yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. 56. Sähkömarkkinakeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää sellaisista Sähkömarkkinakeskukselle määrätyistä tehtävistä aiheutuviin menoihin, joita ei kateta valvontaja lupamaksuilla. 61. Kotimaankaupan edistäminen 40. Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoituksesta annetun lain (1086/1974; muut. 184/1979, 935/1981, 883/1982 ja 1356/1988) mukaisesti hyväksytyistä korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen maksamiseen. Uusia korkotukiluottoja ei enää hyväksytä.

119 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 80. Matkailun edistämiskeskus 85. Ulkomaankaupan edistäminen 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen sekä muiden tahojen toteuttamiin toimialakohtaisiin kansainvälistymishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia ohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä yhteisöaloitteiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahaston ja mk sosiaalirahaston kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös maailmannäyttelyiden, Lissabon 1998; Hannover 2000, järjestämisestä aiheutuviin kuluihin sekä Helsingin kulttuurikaupunki hankkeeseen. Määrärahaa saa käyttää myös hankeviennin tarjoustoimintaa koskevien hankkeiden ehdolliseen rahoittamiseen sekä valtakunnallisesti merkittäviin matkailuhankkeisiin. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää elintarviketeollisuuden sekä sitä lähellä olevien toimialojen sopeuttamiseen EU:n jäsenyyteen siirtymäkauden aikana. Uusia avustuksia saa myöntää vuonna mk, josta mk on varattu EU:n aluekehitysrahaston hankkeisiin ja mk EU:n sosiaalirahaston hankkeisiin. 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:!ie Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen teollisille vientiyrityksille tarjoamien monipuolisten kansainvälistymistä tukevien ja kehittävien palveluiden tuottamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen Ulkomaankauppaliiton valtionavun perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp 1288/1994) mukaisiin liiton yleistoiminnan sekä neuvonta- ja kansainvälistymispalveluiden menoihin. Kauppa- ja teollisuusministeriö sopii erikseen kunkin järjestön kanssa käytävissä neuvotteluissa toiminnalle asetettavista tavoitteista sekä toiminnalla saavutettavista tuloksista. 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy. lle ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain (1093/1985, muut. 1258/1987, 1069/1988 ja 1363/1989) ja alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetun lain (1173/1990, muut ) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauksen valtion takauksista annetun lain (1364/1989, muut. 242/1992, ja ) mukaisen korko tuen, valuuttakurssitappioiden ja takauksista syntyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 48. Korkotuki julkisesti tuetuille vientiluotoille ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain ( ) tarkoittamalle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen. Määrärahaa voidaan käyttää edellä mainittuihin lakeihin tehtävien muutosten mukaisesti myös julkisesti tuettujen alusluottojen korontasausjärjestelmään liittyvän korkotuen ja hallinnointipalkkion maksamiseen.

120 120 EK vp- HE vp 49. Toiminta-avustus korontasausyhtiölle Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vientiluottojen korkotukea hallinnoivalle Fide Oy:lle maksettavaan toiminta-avustukseen kauppa- ja teollisuusministeriön tarkemmin määräämällä tavalla.

121 EK vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen sekä lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on mk. Yhteisöaloitteiden rahoittamiseen on varattu mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain ( ) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 03. Työttömyysturvalautakunta

122 122 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 04. Tarkastuslautakunta 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 07. Työterveyslaitos 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 :n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 08. Kansanterveyslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain (583/1986) 25 :n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen sekä Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksun suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen. 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 10. Säteilyturvakeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymistä tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuviin menoihin. Säteilyturvakeskus voi tehdä ydinturvallisuusvalvontaa tukevien turvallisuusanalyysien hankintasopimuksia, d'oista aiheutuu valtiolle menoja emntään mk.

123 EK 34/1997 vp -HE vp - Pääluokka Lääkelaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. 12. Valtion koulukodit 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös koulukotien sisällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tutkimiseen sekä koulukotitoimintaan erikoistuvan nuorisopsykiatrian aloittamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää perhetoiminnasta aiheutuvien palkkioiden Ja muiden menojen maksamiseen sekä koulukotien harjoittamasta maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 13. Työsuojelun piirihallinto 21. ( ja ) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/1973) 15 :n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 14. Valtion mielisairaalat 15. Perhekustannusten tasaus 51. A."itiysavustus (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten maksamiseen. Määrärahasta maksetaan myös äitiyspakkauksista menevä arvonlisävero ja yleiskulut 52. Lapsilisät (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

124 124 EK vp- HE 100/1997 vp 16. Yleinen perhe-eläke 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) (38/1969) mukaisten eläkkeiden maksami- Momentille myönnetään mk. seen. Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain 17. Työttömyysturva 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassalain ( 603/1984) mukaisen valtionosuuden maksamiseen työttömyyskassoille. Määrärahaa saa käyttää myös vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaisen valtionosuuden maksamiseen työttömyyskassoille. 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (602/1984) mukaisen perusturvan maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansaneläkelaitokselle. 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työttömän omaehtoisen koulutuksen tuesta annettavan lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. 18. Sairausvakuutus 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain (364/1963), Kansaneläkelaitoksen j ärjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) ja kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahaston varoista enintään mk. 19. Eläkevakuutus 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (72/1956) 4 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 13 :n ja sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317 /1990) 41 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain (468/1969) 10 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

125 EK vp- HE 100/1997 vp - Pääluokka Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain (347/1956) 59 :n ja 62 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen ja lapsen hoitotuesta annetun lain ( 444/1969), vammaistuesta annetun lain (124/1988) sekä eläkkeensaajien asumistuesta annetun lain (591/1978) mukaisten etuuksien maksamiseen. 20. Tapaturmavakuutus 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 :n ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. 21. Rintamaveteraanieläkkeet 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläkelain ( ) nojalla suoritettavien eläkkeiden, eläkkeensaajien asumistukilain ( 591/1978) nojalla rintamasotilaseläkkeisiin suoritettavien asumistukien sekä ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen. 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien varhaiseläkelain (13/1982) nojalla suoritettavien varhaiseläkkeiden maksamiseen. 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain ( 404/1948) ja muiden siihen liittyvien lakien nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen. 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoimintamenojen maksamiseen sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja ter-

126 126 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp veysministeriön määräämin perustein rintamaavustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella eläville, Suomen J?Uolustusvoimissa vuosien sotim osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille. Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamisesta aiheutuviin menoihin. 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimusmenojen maksamiseen. 23. Muu sodista kärsineiden turva 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yhteiskunnallisesta huollosta annetun lain (423/1940) 6 :n nojalla kunnille suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Maikkulan vanhainkodista eri laitoksiin hoidettavaksi siirrettyjen huollettavien huolto- ja hoitokustannusten korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 28. Muu toimeentuloturva 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen. 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain ja sen nojalla annetun valtakunnallisen suunnitelman mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen. Vuonna 1998 saadaan vahvistaa kokonaiskustannuksiltaan vähintään markan määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 21 :n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään mk. 32. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoi-

127 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka tolain ( ) 47 :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäreiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 a :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkärikoulutukseen. 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain ( ) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta annetun lain ( ) nojalla pääkaupunkiseudun kunnille hankkeiden kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen ja koron maksamiseen. 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain ( ) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (677/1982, SVOL) ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) nojalla kunnille ennen vuotta 1993 aiheutuneisiin toimeentuloturvan kustannuksiin, lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen sekä osittaisen lasten kotihoidon tuen maksamiseen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon käyttökustannuksiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ympäristönsuojelun hallinnon käyttökustannuksiin vuotta 1990 aikaisemmilta vuosilta suoritettavien valtionosuuksien loppuerien maksamiseen. 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain ( ) nojalla kunnille ennen vuotta 1993 aloitetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon perustamiskustannushankkeista aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen. Vuonna 1998 saadaan hyväksyä ennen vuotta 1990 hyväksyttyjen perustamiskustannushankkeiden toteuttamisohjelmien muutoksia siten, että niiden kokona1skustannusarviot ovat yhteensä enintään mk. 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain (7 63/1994 ), elintarvikelain (361/1995), geenitekniikkalain (377/1995) ja kemikaalilain (744/1989) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen. 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä

128 128 EK vp- HE 100/1997 vp näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen. 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatuksesta sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/1976) 27 :ssä tarkoitetusta toiminnasta ja raittiustyölain (828/1982) 10 :n 1 kohdan nojalla päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavasta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää alkoholitiedotuksesta ja -valistuksesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen. 57. Lomatoiminta 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ( ) 35 :ssä tarkoitettuihin lomituspalvelujen käyttökustannuksiin lain 37 :n nojalla kunnille suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain (408/1977) 12 :n nojalla pienyrittäjien vuosilomatoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 31 ja 32 :n nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille lomituspalvelujen hallinnon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiasetuksen (676/1967) 29 :n 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

129 EK 34/1997 vp - HE vp - Pääluokka Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

130 130 EK vp- HE vp Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (34.01, osa ja 34.99, osa) Työhallinto 21. ( ja ) Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös työneuvostosta aiheutuvien menojen maksamiseen. 22. ( ) Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 23. Kansallisen työelämän kehittämisol!felma ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Kansallisen työelämän kehittämisohjelman ja Kansallisen tuottavuusohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää molempien kehittämisohjelmien julkaisuista, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 67. ( ) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja -velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 05. (34.01, osa ja 34.06, osa) Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 61. ( ) EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission kanssa vuosille hyväksyttyjen tavoiteohjelmia 6, 2 (vuosille ), 3, 4 ja 5b sekä yhteisöaloitteita ja pilottiprojekteja toteuttavien valtion omien ja muiden hankkeiden rahoitukseen Euroopan sosiaalirahastosta maksettavana vuoden 1998 rahoitusosuutena. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan, enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-, matkustus- yms. menojen maksamiseen yhdessä momentin ja momentin selvitysosassa mainittujen muiden kansallisen osarahoituksen momenttien kanssa. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 62. ( ) Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin sosiaalirahastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden

131 EK 34/1997 vp - HE vp - Pääluokka ja pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan, enintään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms. menojen maksamiseen yhdessä momentin kanssa. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 06. (34.06, osa) Työvoimapolitiikan toimeenpano Työllisyyslain (27 5/1987) 19 :n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Valtion omiin ja tukemiin investointihankkeisiin sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen työvoimasta. 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain ( ) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk työllisyyslain aluevelvoitteiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään A 17 palkkausluokan mukaisia. 21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja elinkeinokeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahasta saa käyttää mk Pientyönantajien palvelukeskuksen maksullisesta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain ( ) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetussa asetuksessa tarkoitettujen ryhmätapaturma- ja vastuuvakuutusten maksamiseen. 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisia koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1998 jälkeen enintään mk. Momentin määrärahaa saa käyttää enintään mk työministeriön tarkemmin määräämällä tavalla Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman kouluttamisesta aiheu-

132 132 EK vp - HE vp tuvien menojen maksamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1998 jälkeen enintään mk. 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen työllisyysasetukseen tehtävän muutoksen mukaan yhdessä työmarkkinatuen kanssa. 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää opiskelijavalinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, ei kuitenkaan ilmoitus- ja tiedotustoiminnan menoihin. 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta annetun lain mukaisen työmarkkinatuen maksamiseen. Tukea käytetään tuen saajan toimeentulon turvaamisen ohella työmarkkinatuesta annetun lain mukaisiin aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden avulla edistetään tuen saajan työmarkkinoille sijoittumista. Määrärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina olevien ryhmävakuutusten maksamiseen. 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien maksamiseen työllisyysasetuksen ( 130/1993) nojalla työllisyyslaissa tarkoitettujen työllistämiseen. Määrärahasta saa käyttää mk työttömien aloitteellisuuden tukemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen lyhytaikaisiin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää paikallisten hankkeiden työllisyyspoliittiseen proj ektitukeen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää työllisyysasetuksessa tarkoitettujen vakuutusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen työllisyysasetukseen tehtävän muutoksen mukaisesti. Tässä tarkoitettua työllistämistukea voidaan maksaa yhdessä työmarkkinatuen kanssa. Määrärahaa saa käyttää työllisyyspoliittisen projektituen osalta myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 63. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisten sekä kuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä tai lievitetään työttömyysasteeltaan keskimääräistä vaikeampien alueiden työttömyyttä. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnettyjen avustusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää mk työllisyysperusteisista kunnallisista peruskorjauksista annetun asetuksen ( ) mukaisesti kuntien toimitilojen _peruskorjausinvestointien rahoitukseen, jollom avustusosuus voi olla enintään 15 prosenttia investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.

133 EK 34/1997 vp - HE vp - Pääluokka Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 64. Muuttoturva (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työttömien työnhakijoiden matkakustannusten korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen työvoimapalvelulain ja työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen mukaisesti. 65. ( ) Kotitaloustyön väliaikainen tuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä annetun lain mukaisen tuen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää kokeilujärjestelmän hallintokustannuksiin ja kokeilun seurannasta aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuoden palkkausmenoihin. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torjumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä tai lievitetään työttömyysasteeltaan keskimääräistä vaikeampien alueiden työttömyyttä. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 :n mukaisiin valtion investointikohteisiin ja niiden suunnitteluun sekä investoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saadaan käyttäå myös siirtymäkauden aikana aloitettavien, sellaisten uusien hankkeiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus merkitä valtion taseeseen sekä siirtymäkauden aikana ja aikaisemmin aloitettujen tällaisten hankkeiden loppuunsaattamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä K:åynnissä oleviin töihin liittyviä valtion talousarviosta annetun lain ( 423/1988) 10 :ssä tarkoitettuja sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu menoja myöhempinä vuosina enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahaston osarahoittamien hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksatuksia varten. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista a1uekehitysrahaa. 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 30. ( ja ) Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali-ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen kustannusten sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamiseen kunnille. 61. ( ja ) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvien menojen maksamiseen valtioneuvoston määräämin perustein. Lisäksi määrärahaa saa asianomaisen ministeriön päätöksellä käyttää pakolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista sekä koulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa työskentelevien henkilöiden palkkausmenojen ja muiden toimintamenojen maksamiseen sekä vastaanottotoimintaa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 124 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Vuoden 1998 pakolaiskiintiö on noin 500 henkilöä.

134 134 EK 34/1997 vp- HE vp 99. (34.99, osa) Työministeriön hallinnonalan muut menot 23. Siviilipalvelus ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain ( 1723/1991) nojalla aiheutuviin kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päivärahakustannuksiin. 50. Palkkaturva (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain (649/1973) ja merimiesten palkkaturvalain (927/1979) mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen valtioneuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämistä koskevan ohjelman mukaisen yhteistyön puitteissa (VNp ). 51. Eräät merimiespalvelut ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta annetun lain ( 452/1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan suoritettavan valtion osuuden maksamiseen sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995) mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/1978) ja menmiesten vuosilomalain ( 433/1984) nojalla merimiesten vuosi- ja vanhempainlomamatkakustannuksiin sekä työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.

135 EK vp- HE vp- Pääluokka Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ympäristöministeriö 21. ( ja 01.26, osa) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Lakkautetaan ympäristönsuojeluneuvoksen virka (A 29). 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus-, valvonta- ja seurantatoiminnasta sekä kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä ja eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja vastaavien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteessa olevan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin projekteihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen. 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin sekä menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja muista ulkomaanmatkoista, Suomessa järjestettävistä kansainvälisistä kokouksista, vieraskielisen aineiston julkaisemisesta sekä muusta kansainvälisestä kahden- ja monenkeskisestä yhteistyöstä. Määrärahaa saa lisäksi käyttää menoihin, joita aiheutuu lähialueyhteistyöhön kuuluvasta asiantuntijavaihdosta, Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden lähentymistoimien edistämisestä sekä kestävän metsätalouden suunnittelusta Luoteis-Venäjällä ja laadittaessa Itämeren alueen kestävän kehityksen ohjelmaa (Baltic Agenda 21 ). Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteessa olevan henkilöstön palkkaamiseen kansainvälisten tehtävien hoitamiseksi ympäristöministeriössä. 61. ( ja 01.26, osa) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, valtakunnallisille asuntoalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan, saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisten avustusten maksamiseen saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin sekä avustusten maksamiseen Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös kestävää kehitystä sekä ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehi tysrahaa. 62. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) (siutomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien EU:n ympäristörahastosta (LI FE) osarahoitettavista hankkeista ja pilottihankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.

136 136 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp 11. Ympäristön suojelu 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) muuttamisesta annetun lain (846/1996) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätöksen (894/1996) mukaisten avustusten maksamiseen ympäristönsuojelun edistämiseen sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin teollisuuden ja energiahuollon ilmansuojeluinvestointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja kunnostamisinvestointeihin sekä jätteiden hyödyntämistä edistäviin investointeihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen lainojen korkotuen maksamiseen. Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkm enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain ( , muut. 846/1996) 7 :n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä avustuksien maksamiseen ongelmajätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen perustamiskustannuksiin. 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestointien edistämiseen ja niihin liittyvään valmisteluun ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lähialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa, jotka perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin ja ovat tärkeitä myös Suomen oman ympäristön suojelun kannalta ja joissa sovelletaan pääasiassa suomalaista ympäristönsuojeluteknologiaa. Määrärahaa saa käyttää lisäksi Suomen avustusosuuden maksamiseen sellaisissa yhteistyöhankkeissa, joita rahoittavat myös muut valtiot sekä kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset. Avustukset myönnetään valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. 26. Alueelliset ympäristökeskukset 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitusta varten. 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden

137 EK vp - HE vp - Pääluokka suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985, muut. 889/1995) mukaisten töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriotoiminnan yhtiöittämisen edellyttämistä rekisteröinti- ja käynnistämistoimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 27. Suomen ympäristökeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitusta varten. 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympär~stövahinkoj en torj~nna!l j ärj estä~isestä, torjuntakaluston hankmnmsta Ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välit~?mäs~i.~iit.tyvistä. tutkimu~sista ja oikeudenkaynneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kans'!-invä~ise~tä. yhteisty~stä ja ~oulutus- ja k~hittämistmmmnasta arheutuvien menojen Ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioiden maksamiseen. 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arvio määräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain (35/1987) sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelusta annettujen lakien (703/1983 ja 1139/1991) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvaustoimitusten kustannuksiin ja valtion edun valvonnan kannalta välttämättämistä selvityksistä aiheutuviin menoihin. 63. Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten yhdyskuntien ennen vuotta 1995 ja teollisuuden vesiensuojeluinvestointien ennen vuotta 1992 myönnettyjen lainojen korkohyvityksen maksamiseen. Yhdyskuntien lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9-16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Teollisuuden lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kuitenkin kaikissa tainoissa aina enintään luottolaitosten perimän koron suuruinen. 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 1998 ovat: Metsähallitus edesauttaa Natura ver koston toteuttamista. Suojelualueista, erityisesti kansallispuistoista luodaan edustavuutensa ja palveluidensa puolesta alueita, joihin kestävä ja ympäristöä säästävä retkeily- ja

138 138 EK vp- HE vp virkistyskäyttö sekä matkailutoiminta voivat suojeluarvoja vaarantamatta pitkäjänteisesti tukeutua. Suojelualueiden määrän kasvusta huolimatta keskeisten alueiden hoito säilytetään nykyisellä tasolla. Metsähallitus osallistuu Suomen luonnonsuojelualueverkon edustavuuden arviointiin. Opastustoiminnassa lisätään yhteistyötä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Opastusrakentamisessa suositaan ratkaisuja, jotka edistävät maiseman ja rakennusperinnön hoitoa. Soiden, perinneympäristöjen ja metsien ennallistamista luonnonsuojelualueilla lisätään. Metsähallitus osallistuu lähialueiden luonnonsuojelualueverkoston suunnitteluun. Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävistä vastaava yksikkö osallistuu Metsähallituksen alue-ekologiseen suunnitteluun ja luonnonvarasuunnitteluun ja tukee uuden metsälain soveltamista talousmetsien hoidossa. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaaalueiden hoitomenojen, opastustoiminnan menojen sekä rakennusten ja rakennelmien, teiden ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapitomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli mk ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoitomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja maisema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnittelun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös saimaannorpan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä norppien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kuntien rantaosayleiskaavoituksen tukemiseen sekä avustusten maksamiseen luonnonsuojelun, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alueiden sekä yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävien kohteiden yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille usean kunnan yhteisten virkistysalueiden hankintaan sekä aluearkkitehtitoiminnan palkka- ja matkamenoihin. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain mukaisesti korvausten maksamiseen luonnonsuojelualueiden perustamisesta maanomistajille aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää myös maa-aineslain (555/1981) siirtymäsäännösten mukaisesti harjujensuojelusta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäristökeskusten suorittamien korvausten maksamiseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista, vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille, maksamatta oleville korvauksille. Koron suuruus vastaa lunastuslain 95 :n 1 momentissa määriteltyä korkoa. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi myönnetään valtuudet tehdä vuonna 1998 sopimuksia ja antaa sitoumuksia enintään mk. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 1999 loppuun mennessä enintään mk, vuoden 2000 loppuun mennessä enintään mk ja vuoden 2006 loppuun mennessä yhteensä enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen. 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 11 :n ja 13 :n nojalla suoritettavien korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen

139 EK 34/1997 vp - HE 100/1997 vp - Pääluokka sekä rakennuslain (370/1958) 135 :n 3 momentin mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus myönnetään ensisijassa niissä tapauksissa, jolloin siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomaksi. Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään mk avustusten maksamiseen rakennusperinnön hoitoon liittyviin valtakunnallisiin tiedotus- tai muihin projekteihin. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % kustannuksista. 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualueiden talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja perusparannusmenojen maksamiseen. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille, maksamatta oleville kauppahinnoille. Koron suuruus vastaa lunastuslain 95 :n 1 momentissa määriteltyä korkoa. Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuojelualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa-alueisiin. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa varten myönnetään valtuudet tehdä vuonna 1998 sopimuksia ja antaa sitoumuksia enintään mk. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 1999 loppuun mennessä enintään mk, vuoden 2000 loppuun mennessä enintään mk sekä vuoden 2006 loppuun mennessä yhteensä enintään mk. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 41. Valtion asuntorahasto 45. Asunto- ja rakennustoimi 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain ( ) mukaisten tukien maksamiseen. 60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion asuntora-

140 140 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp hastosta annetussa laissa (1144/1989) tarkoitetun koron maksamiseen Valtion asuntorahastolle valtion keskuskirjanpidossa olevan rahastoyhdy.stilin varoille. Koron suuruus vastaa yhdysttlin varojen väliaikaisesta sijoittamisesta valtiolle saatavaa tuottoa. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867 /1980), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996), oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982), maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta annetun lain (621/1993) ja eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain (83/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset sekä katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan lisäksi asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot sekä alkaen maksettavat avustukset asuntojen korjaustoimintaan, vuokrataloille sekä asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin asuntoihin. Vuonna 1998 saadaan Valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja yhteensä enintään mk sekä sen lisäksi vuodelta 1997 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 1998 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta. Vuonna 1998 saadaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi yhteensä enintään mk sekä sen lisäksi vuodelta 1997 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaava määrä. Lähiöiden projektiluonteisen suunnitelmallisen perusparannuksen rahoituksen turvaamiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuokratalojen perusparannusta varten vuosina myönnettävistä aravalainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla enintään mk. Vuonna 1998 saadaan valtioneuvoston hyväksymin perustein myöntää uusia asuntorahaston varoista maksettavia avustuksia asuntojen korjaustoimintaan enintään mk, vuokrataloille enintään mk sekä asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin asuntoihin enintään mk. Vuokrataloavustuksista saa valtiokonttori käyttää enintään mk taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asplainoissa olla yhteensä enintään mk vuoden 1998 lopussa. Lisäksi vuokraasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lain mukainen valtionvastuu. Vuonna 1998 Valtion asuntorahasto saa arvopaperistaa asunto- ja aravalainoja yhteensä enintään markan nettomäärään asti. Maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla saa kerralla olla enintään mk. Asuntorahastolla on arvopaperistettujen lainojen maksamisen vakuudeksi enintään markan suuruinen valtuus vuonna 1998 ostaa arvopapereita tai sitoutua lisävakuusjärjestelyyn. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 1998 aravalain 46 :n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää enintään mk lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6% lainavuosina Muille lainansaajille vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen korkohyvitys on 7 % lainavuosina 1-4 ja 5% lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 ja 1992 hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on 6 % lainavuosina