Puumalan Lohi Oy os. Lohentie 117, PUUMALA puh Puumalan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Puumala

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 27/05/2 Dnro ISY-2004-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Puumalan Lohi Oy os. Lohentie 117, PUUMALA puh ASIA Puumalan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Puumala ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Puumalan Lohi Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Puumalan Kirkonkylässä sijaitsevalle kalankasvatuslaitokselle ympäristölupaa. Hakemusta on täydennetty Etelä-Savon ympäristökeskus on päätöksellään ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella velvoittanut Puumalan Lohi Oy:n hakemaa ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11) c) kohdan mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa.

2 2 LAITOSTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kalankasvatuslaitoksen rakenteista vesialueella ja kasvatustoiminnasta on voimassa Itä- Suomen vesioikeuden antama päätös nro 129/Va/74, jonka mukaan laitoksella saa kasvattaa kalaa enintään kg vuodessa. Kalankasvatukseen käytettävä vesialue on vuokrattu Puumalan kirkonkylän 3. osakaskunnalta 30 vuodeksi vuoden 2004 alusta lukien. Vuokrakausi jatkuu sen jälkeen viisi vuotta kerrallaan, mikäli jompikumpi osapuoli ei irtisano sopimusta. LAITOKSEN SIJAINTI, KAAVOITUSTILANNE JA LÄHIYMPÄRISTÖ Kalankasvatuslaitoksen kasvatustilat sijaitsevat noin kaksi kilometriä Puumalan kirkonkylästä koilliseen Puumalanniemen itärannalla Saimaan Osmonaskeleenselän länsirannalla niin, että laitoksen kasvatusaltaiden rakenteet ovat rannan ja Vehkotaipaleensaarten rajaamalla alueella. Laitosalue on merkitty Puumalan Kirkonkylä - Kuoreksenniemi osayleiskaavaan erityisalueena (E). Puumalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja Mikkelin lääninhallitus on vahvistanut sen Laitoksen pohjoispuolinen ranta-alue kuuluu Puumalan kunnanvaltuuston hyväksymään Haapaselän osayleiskaavan alueeseen. Kaavassa noin 300 metriä laitoksesta pohjoiseen on merkitty AO-1 alue (omakotialue, jolle saa sijoittaa myös loma-asuntoja), jossa on kaksi rakennuspaikkaa. Laitoksen ympäristön vesialue Osmonaskeleenselällä kuuluu Katosselkä-Tolvanselkä Natura alueeseen (FI ). Laitoksen vaikutusalueella ei sijaitse vedenottamoita, kaivoja tai uimarantoja.

3 3 KALANKASVATUSLAITOKSEN TOIMINTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kalankasvatus Kalankasvatus tapahtuu neljässä yhteispinta-alaltaan noin kolmen hehtaarin panssariverkkoaitauksessa. Laitos kasvattaa vuosittain noin kg kirjolohta. Ruokintaan on käytetty vuosittain kg kuivarehua. Kalat perataan laitosalueella olevassa perkaamossa, jonka jätevedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa, joka käsittelee myös kasvatusaltaiden pohjasta imuroitavan lietteen. Lisäksi kalaa toimitetaan jonkin verran elävänä ongintalammikkoyrittäjille. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama vesistökuormitus Puumalan Lohi Oy:n laitoksella vuosina käytetyt kuivarehumäärät, kalojen lisäkasvut ja rehukertoimet ovat olleet seuraavat: Vuosi Rehumäärä kg/v Kalojen lisäkasvu kg/v Rehukerroin , , , , , ,31 ka ,35 Ruokinta keskittyy kasvatuskaudelle toukokuun alusta marraskuun ensimmäiselle viikolle. Laitoksen fosforikuormitus on vuosina ollut rehun käyttömäärästä ja rehukertoimesta riippuen kg vuodessa ja typpikuormitus kg vuodessa. Ruokintakaudella kasvatusaitauksen pohjaa puhdistetaan noin viikon välein imupumppauksella sukellustyönä. Vesistöön sijoitetuissa kasvatushäkeissä tapahtuvan kalankasvatuksen kuormitusta ei voida suoraan mitata. Laitoksen kuormituksen vaikutuksia vesistössä on seurattu Mikkelin vesipiirin hyväksymän ohjelman mukaisesti vuosittain kolmelta näytepisteeltä avovesikautena. Lisäksi vuodesta 1998 lähtien on kolmen vuoden välein tehty viidellä ha-

4 vaintopaikalla perifytontarkkailua, jossa mitataan kolmen viikon seurantajakson aikana muovilevyille kertyvän päällyslevästön määrää. 4 Jätevedenpuhdistamon toiminta Laitosalueella sijaitsevassa jätevedenpuhdistamossa käsitellään asuinkiinteistöjen jätevesiä (10-12 henkilöä), kalankasvatuslaitoksen sosiaalitilojen jätevedet (3-6 henkilöä), kasvatusaitauksista pumpattava liete ja perkaamon pesuvedet. Perkausaikoina pesuvesien määrä ylittää talousjätevesien määrän moninkertaisesti. Perkaukseen käytetään järvivettä. Kiinteät perkausjätteet toimitetaan kaatopaikalle. Puhdistamoa käytetään vain keväästä syksyyn. Talven jätevesikertymä varastoidaan varastoaltaaseen ja käsitellään touko-lokakuun välisenä aikana. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on rakennettu vuosina ja vuosi 2004 on ollut puhdistamon testausaikaa. Puhdistusjärjestelmään kuuluvat sako- ja varastokaivot (3 kpl), kemikaalin syöttö pumppaamossa, laskeutusallas, ilmastusallas ja imeytyskenttä. Talous- ja perkausvedet johdetaan järjestelmään sakokaivojen kautta ja kasvatushäkeistä pumpattava lietevesi johdetaan sakokaivojen ohi pumppaamolle. Pumppaamolla jäteveteen sekoitetaan saostuskemikaalina ferrisulfiittia noin 150 g/jätevesikuutio. Pumppaamolta vesi johdetaan esiselkeytysaltaaseen, jossa on virrankehitin lietteen stabiloimiseksi ja prosessin nopeuttamiseksi. Sen jälkeen vesi johdetaan reaktioaltaaseen (ilmastusallas), jonka pohjalla on kumikalvoilmastimia. Lietettä poistetaan sekä esiselkeytysaltaasta että ilmastusaltaasta vuosittain lokakuun lopussa. Liete toimitetaan läheiselle maatilalle. Sitä voidaan käyttää myös viherrakentamisessa. Puhdistusjärjestelmästä poistuva vesi pumpataan salaojitetulle imeytyskentälle, jonka pinta-ala on noin 150 m 2. Hakemussuunnitelmassa perkausjätevesien kuormitukseksi on arvioitu vuosittain 3 kg fosforia, 50 kg typpeä ja 150 kg happea (BOD 7 ).

5 Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttö 5 Alkuperäisessä hakemussuunnitelmassa Puumalan Lohi Oy haki ympäristölupaa noin kg:n vuotuiselle kasvatusmäärälle. Sen aiheuttama fosforikuormitus olisi noin kg vuodessa ja typpikuormitus noin kg vuodessa. Hakemuksen täydennyksessä hakija on ilmoittanut, että alkuperäisessä hakemuksessa käytetty fosforin ominaiskuormitus (8,3 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti) on vanhaa tietoa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksissa (1998) fosforikuormitukseksi on saatu 5,1-5,9 g fosforia kalakiloa kohti ja uusimmilla soijapitoisilla rehuilla on päästy 4,5 g:n fosforin ominaiskuormitukseen kasvatuskiloa kohti. Lisäksi kaikki vesistöön pääsevä fosfori ei ole sellaisessa muodossa, että levät voisivat käyttää sitä hyväkseen. Laitoksella käytetään uusia, ympäristöystävällisiä rehuja ja panostetaan ruokinnan tarkkuuden optimointiin. Kaksikesäisiä kaloja ruokitaan automaattiruokinnalla ja yksikesäisiä kaloja sekä automaatti- että käsiruokinnalla. Tehokkaalla rehupölyn siivilöinnillä voidaan vähentää kuormitusta. Kasvatusaitauksien pohjalle on sijoitettu lieteaitajärjestelmä, jossa 10 kappaletta pituudeltaan noin 50 metrin mittaista aitaa on sijoitettu ruokinta-alueiden alapuolelle noin 10 metrin välein. Lieteaidat kasaavat lietettä 5-10 cm paksuksi ja 20 cm leveäksi patjaksi aidan viereen. Liete poistetaan kasvatuskauden aikana noin viikon välein sukellustyönä. Pumppaamalla poistettu liete kalkitaan ja johdetaan laitoksen jäteveden puhdistuslaitokselle. PÄÄSTÖT JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Purkuvesistön tila ja laitoksen vaikutus siihen Laitoksen ohi virtaavan Vuoksen vesistön keskivirtaama on Puumalan salmessa 596 m 3 /s ja keskialivirtaama 344 m 3 /s. Vesi on suuresta virtauksesta johtuen myös lämpimän veden aikana tasalämpöistä pinnalta pohjaan. Vesi hapettuu siten koko ajan eikä happipitoisuuden alentumista ole päässyt syntymään. Eri näytesyvyyksissä veden laadussa ei ole ollut juuri eroavaisuuksia.

6 6 Puumalan Lohi Oy:n vesistötarkkailun tulosten mukaan laitoksen yläpuolella vesi on ollut lähes täysin hapettunutta, ravinteisuudeltaan ja klorofyllipitoisuudeltaan karua ja hygieenisesti erinomaista tai lähes erinomaista. Erot vuosien välillä ovat olleet pieniä. Kalankasvatuslaitoksen vaikutukset veden fysikaalis-kemialliseen laatuun ovat olleet erittäin vähäiset. Vuosien tarkkailutulosten mukaan suhteellisesti merkittävin muutos on tapahtunut kokonaisfosforipitoisuudessa, joka välittömästi laitoksen alapuolella on ollut 1,8 µg/l korkeampi ja kauempana laitoksen alapuolella 0,9 µg/l korkeampi kuin laitoksen yläpuolella. Keskimääräinen fosforipitoisuus laitoksen yläpuolella on ollut erittäin alhainen eli 5,8 µg/l. Myös ammoniumtyppipitoisuus on välittömästi laitoksen alapuolella kasvanut. Kalankasvatuksen vähäisiin vaikutuksiin veden laatuun vaikuttavat ennen kaikkea hyvät laimenemisolosuhteet. Perifytontutkimuksilla saadaan veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurantaan verrattuna herkemmin esiin muun muassa ravinnepäästöjen vaikutus levästön kasvuun. Puumalan Lohi Oy:n laitoksen alueella perifytontarkkailu on toteutettu vuosina 1998, 2000 ja Kaikilla tarkkailukerroilla perifytonlevyjen pinnalle kiinnittyneen kiintoaineksen ja klorofyllin määrä kasvoi selvästi lähimmällä laitoksen alapuolisella pisteellä. Vesistön käytössä tämä ilmenee rantakivien, vesikasvien ja verkkojen limoittumisena. Kauempana laitoksesta Osmonaskelten saaren eteläpuolella levän kasvua lisäävä vaikutus pieneni huomattavasti ja vuonna 2002 sitä ei ollut lainkaan. Noin 1,7 km:n etäisyydellä olevalla seurantapisteellä perifytonkasvuston lisääntymistä ei voitu enää varmuudella havaita. Hakijan mukaan laitoksen toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristön muille käyttömuodoille. Laitosalue rajautuu Natura-alueeseen, jonka suojeluperusteena on Saimaan norpan esteetön liikkuminen ja vesiluontotyypin säilyminen. Laitos ei aiheuta ongelmia norpan liikkumiselle tai viihtymiselle. Vesiluontotyyppi ei ole kalankasvatuslaitoksen yläpuolella muuttunut miksikään ja laitoksen alapuolella päällyslevien kasvun lisääntyminen rajautuu pienelle alueelle.

7 7 Muut ympäristövaikutukset Kalankasvatuslaitoksella käytettäviä aineita ja kemikaaleja kuten kalkkia, laskeutuskemikaaleja, desinfiointiaineita, moottoriöljyjä ja jäähdytinnesteitä säilytetään erillisessä vuonna 2003 valmistuneessa varastorakennuksessa. Kuolleet kalat ja osa perkausjätteestä, yhteensä noin 20 m 3 vuodessa, haudataan Puumalan kunnan hyväksymään paikkaan laitosalueen ulkopuolelle. Perkausjätteen määrä on noin 22 m 3 vuodessa ja se toimitetaan pääosin turkistarhoille. Myös rehusta seulottava pöly (noin kg vuodessa) toimitetaan turkistarhoille. Vuosittain syntyvä yhdyskuntajäte (noin 15 m 3 ) toimitetaan Mikkelin jäteasemalle. Lietepumppaamon sekä laskeutus- ja ilmastusaltaiden lähistöllä ilmenee lievää hajuhaittaa. Kalankasvatuslaitokselle johtavalla Louhentiellä on kalankuljetusten aiheuttamaa liikennettä 3-5 kertaa viikossa, ruokintakaudella rehukuljetuksia noin kaksi kertaa kuukaudessa ja vähittäisostajien ajoneuvoliikennettä kesäaikana. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia on tarkkailtu vesistö- ja perifytonseurannoilla. Jäteveden puhdistamon käyttötarkkailuun sisältyvät seuraavat analyysit: fosfori, ammoniumtyppi ja ph viisi kertaa kesäkaudessa sekä lietteen laskeutuvuus, lietepinnan korkeus ja kirkasteveden näkösyvyys 12 kertaa kesäkaudessaan. Lisäksi vuosittain tehdään kerran BHK 7 -analyysi laboratoriotutkimuksena.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Puumalan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Järvi-Suomen merenkulkupiiriltä, Puumalan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Puumalan kunnanhallitukselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Puumala lehdessä Lausunnot 1. Etelä-Savon ympäristökeskuksen on lausunnossaan todennut Puumalan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen vesiensuojelun järjestämisestä, että - verkkokasseissa tapahtuva kalankasvatus ei ole ympäristönsuojelun kannalta hyvä ratkaisu. Syntyvä uloste tulisi saada mahdollisimman nopeasti pois vedestä, koska ulosteessa oleva fosfori ja typpi mobilisoituvat nopeasti. Kerran viikossa tapahtuvassa imuroinnissa osa lietteestä on niin vanhaa, ettei siinä enää juuri ole ravinteita jäljellä. Hygienian ylläpitoon ja happea kuluttavan aineksen poistoon vanhemman lietteen poistolla on vielä vaikutusta. - vanhemman kalankasvatuslaitoksen modernisointi kiinteäaltaiseksi kasvatuslaitokseksi, joka olisi varustettu tietokoneohjatulla rehunsyötöllä ja jatkuvatoimisella lietteenpoistolla ei ole tämänhetkisellä kalankasvatuksen katteella mahdollista. - Puumalan Lohi Oy on rakentanut poistetun lietteen ja teurastusnesteiden käsittelypaikan. Siellä pumpattavaan nesteeseen lisätään saostuskemikaali ja johdetaan aines laskeutusaltaaseen. Toisessa altaassa tapahtuu veden hapettaminen ilmastamalla. Hakijalla ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa puhdistamon reduktiosta. Ympäristökeskuksen tiedossa ei myöskään ole tällaisen laitoksen puhdistustuloksia. - BAT-ratkaisujen määrittäminen vanhemmalle verkkokasvatuslaitokselle ei ole yksinkertaista. Hakemuksessa esitetty lietteen ja teurastusnesteiden käsittely on BAT-tekniikkaa. Itse kalankasvatus ja -ruokinta sitä vastoin ei tällaisenaan soveltuisi uudelle laitokselle. Mutta vanhemmassa laitoksessa BAT on kustannussyistä heikommalla tasolla.

9 - ympäristökeskuksella ei ole tiedossa sellaisia ratkaisuja, jotka oleellisesti pienentäisivät ympäristöön pääsevän kuormituksen määrään Puumalan Lohi Oy:n kasvatustoiminnassa. Näin ollen päästöjen määrää voidaan säädellä kasvatettavan kalamassan määrää rajoittamalla ja jossain määrin myös ruokintaa tehostamalla ja käyttämällä mahdollisimman niukkaravinteista rehua, erityisesti fosforin määrä on Saimaalla oleellinen, koska koko Saimaan altaassa on fosfori kasvua rajoittava ravinne. 9 Esityksenään Puumalan Lohi Oy:n ympäristöluvan myöntämiseen ympäristökeskus lausuu: - ympäristökeskus ei puolla kasvatusmäärän nostamista kg. Esitetty lisäys olisi mahdollinen, jos puhdistustekniikassa tapahtuisi oleellinen parannus. - hakijan tulisi esittää seuraavan lupaehtojen tarkistuksen yhteydessä toteutus- ja kustannustarkastelu, jossa osa tai koko kasvatustoimintaa tapahtuisi kiinteissä altaissa ja lietteenpoisto olisi koneellinen ja tiheämmin tapahtuva kuin nykyinen. - tämänhetkinen velvoitetarkkailu antaa riittävästi tietoa laitoksen toiminnasta ja sen vaikutuksista vesistöön. Lisätarkkailuksi esitämme saostus/lammikkopuhdistamon kuormituksen ja puhdistustuloksen selvittämistä kahden vuoden välein. - ympäristökeskuksen tiedossa ei ole sellaisia luontoarvoja eikä uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä, jotka suoraan vaikuttaisivat tämän hakemuksen käsittelyyn ja sen ratkaisuun. Samoin katsomme, ettei kalankasvatuksella ole niin suurta vaikutusta Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alueen luonnonoloihin tai saimaannorpan tai järviluonnon suojeluun, että hankkeen lupaedellytykset raukeaisivat näiden tekijöiden johdosta. 2. Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on puoltanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. Alueen luonnonolojen vaikutuksesta laitoksen vaikutusalue on suppea ja sen kalastus- ja kalastovaikutukset ovat vähäiset. Laitos ei siten aiheuta haittaa yleiselle kalatalousedulle. 3. Järvi-Suomen merenkulkupiiri on lausunut, että kalankasvatuslaitoksen rajalla olevassa Kokkosaaressa on Saimaan 4,2 metrin laivaväylän valaistu linjamerkki, jonka ylläpito tulee olla myös tulevaisuudessa mahdollista. 4. Puumalan ympäristölautakunnalla ja 5. Puumalan kunnalla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta.

10 10 Muistutukset 1. AA (Salmenranta RN:o 31:3) on vaatinut, että hakijan ympäristölupahakemusta ei hyväksytä ja että Puumalan Lohi Oy:lle ei myönnetä lupaa laajentaa toimintaansa. Ympäristölupapäätöksessä on otettava huomioon kalankasvatuksesta aiheutuvat merkittävät haitat ja se, että haitat eivät ole vähäisiä hankkeesta saataviin hyötyihin verrattuna. Kalankasvatuslaitoksen päästöt aiheuttavat huomattavaa haittaa mahdollisuuksille käyttää muistuttajan kiinteistöä virkistykseen kuten uintiin ja kalastukseen. Tilan rannassa on myös havaittavissa veden samentumista, järven pohjan muuttumista mutaiseksi sekä lisääntynyttä levien ja järviruovikon kasvua. Veden laadun huonontuminen alentaisi myös tilan jälleenmyyntiarvoa. Puumalan Lohi Oy:n ravinnepäästöistä aiheutuvaa rehevöittävää kuormitusta ja sen lisääntymistä noin 20 %:lla ei voi pitää vähäisenä, vaan lisäyksen vaikutukset ovat merkittävät sekä paikallisesti että laajemmin. Tila Salmenranta RN:o 31:3 sijaitsee Hevossaaren kohdalla Puumalanniemellä noin 1,3 kilometriä kalankasvatuslaitoksen alapuolella. 2. BB (Touhula RN:o 6:34) on ilmoittanut asianosaisuutensa perustuvan siihen, että kesäasuntona käytettävä tila sijaitsee kalankasvatuslaitoksen vastarannalla vajaat kaksi kilometriä sen alapuolella. Kuormituksen olemassa olo näkyy leväkasvustoina. Mittauspisteiden sijainti, mittaustiheys ja salmen virtausolosuhteet akanvirtoineen aiheuttavat epätietoisuutta siitä, onko tilanne hallinnassa ja hyväksyttävissä kaikilta osiltaan. Muistuttaja toivoo, että lupien voimassaoloaikoja sovelletaan siten, että alalla tapahtuva osaamisen lisääntyminen ja tekninen kehitys voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Avoin tiedotus esimerkiksi paikallisessa sanomalehdessä vähentää huhuja ja tarpeettomia spekulaatioita.

11 11 HAKIJAN SELITYS Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu tarkennuksena, että Puumalan Lohi Oy:n laitos on niin sanottu virtasalmilaitos, joka on laitostyyppinä aivan erilainen kuin verkkokassilaitos. Muistutuksen 1 johdosta hakija lausuu, että Puumalan kaltaisissa vesistövaltaisissa kunnissa, joissa on runsaasti vapaa-ajanasutusta, on ymmärrettävää, että kaikki ympäristöä kuormittava toiminta aiheuttaa huolestumista ja vastustusta. Väitteet kalankasvatuksen vaikutuksista muistuttajan tilan virkistyskäyttömahdollisuuksiin kuten uintiin ja kalastukseen ovat perusteettomia. Jopa Puumalan Lohi Oy:n laitosalueen sisäpuolella on käytössä olevat uimalaiturit. Vesistövaikutusten osalta hakija viittaa laitoksen pitkään velvoitetarkkailu- ja viranomaisvalvontahistoriaan. Muistutuksessa 2 esitettyyn näkemykseen avoimen ja luotettavan informaation huhuja ja tarpeettomia spekulaatioita vähentävään vaikutukseen hakija yhtyy ja on valmis toimimaan tämän periaatteen mukaisesti. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä vesioikeuden päätöksen nro 129/Va/74, perusteena olleet asiakirjat.

12 12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Puumalan Lohi Oy:lle ympäristöluvan Puumalan kirkonkylässä Puumalanniemen itärannalla Saimaan Osmonaskeleenselän rannalla sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaan. Kasvatettava kalamäärä on noin kg vuodessa. Hakemus kasvatettavan kalamäärän lisäämiseksi kiloksi vuodessa hylätään. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden pitämisestä vesistössä jää edelleen voimaan Itä- Suomen vesioikeuden antama päätös nro 129/Va/74. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa. Ennakoimattoman vahingon osalta annetaan määräys. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvatustoiminnan jatkaminen tämän luvan mukaisesti ei todennäköisesti heikennä merkittävästi Natura verkostoon sisällytetyn Katosselkä- Tolvanselkä -alueen niitä luontoarvoja, joiden perusteella se on sisällytetty Natura 2000 alueisiin. Luvan voimassa olosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämisestä määrätään erikseen. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 1. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni.

13 13 2. Laitoksella kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 990 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus saa olla enintään 6 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti laskettuna vuodesta 2006 alkaen. Laitoksella käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus on määritettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Kasvatusalueiden pohjaan sijoitettujen lieteaitojen keräämä liete on puhdistettava kasvatuskaudella touko-lokakuussa vähintään joka toinen viikko. Poistettava liete on johdettava laitoksen jäteveden puhdistusjärjestelmään. Jätevedenpuhdistamon toiminta 4. Perkaamon jätevedet ja kasvatusalueiden pohjasta poistettu liete on käsiteltävä jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamo on käytössä touko-lokakuun ajan. Muuna aikana kertyvälle jätevedelle on varattava riittävästi varastotilaa. Sakokaivot on tyhjennettävä aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Sakokaivojen liete ja jätevedenpuhdistamosta poistettava liete on toimitettava joko lietteen käsittelylaitokselle tai peltoviljelyn lannoitteeksi niin, että lietteen valuminen vesistöön on estetty. 5. Puhdistamon käsittelemä vesimäärä on mitattava pumppaamon tehon ja käyttöajan perusteella. Tiedot puhdistamon toiminnasta on merkittävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. 6. Jäteveden puhdistusjärjestelmään kuuluvan imeytyskentän toimivuus on varmennettava tarkastamalla kenttä vähintään kerran kuukaudessa sulan maan aikana. Tarvittaessa imeytyskentän suodatinmaakerros on vaihdettava. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 7. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittely-

14 paikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. 14 Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleet kalat on poistettava kasvatusalueilta mahdollisimman pian. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Puumalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, lietteen poistopumppaukset lieteaitajärjestelmästä, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Jätevedenpuhdistamon vuosittaista toimintaaikaa, käsiteltyä vesimäärää ja kemikaalien käyttömäärää koskevat tiedot on myös merkittävä käyttöpäiväkirjaan. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 10. Laitoksen vesistötarkkailu on toteutettava hakemussuunnitelman liitteenä 1/18 olevien vesistö- ja perifytontarkkailuohjelmien mukaisesti. 11. Jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailu on toteutettava hakemuksen täydennyksen kohdassa "Puumalan Lohen jätevedenpuhdistamo" esitetyllä tavalla. Puhdistamon kuor-

15 15 mitustarkkailua on toteutettava joka toinen vuosi vuodesta 2005 alkaen niin, että puhdistamolle tulevasta ja imeytyskentälle johdettavasta vedestä otetaan virtaamapainotetut vuorokauden kokoomanäytteet, joista määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja biologinen hapenkulutus. Tarkkailutulosten raportointi Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Puumalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä kuukauden kuluessa kunkin näytteenottokerran jälkeen. Vuosiyhteenveto tarkkailusta on toimitettava viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 12. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Etelä-Savon TE-keskukselle. 13. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Puumalan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Jos kalankasvatuslaitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakolta ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Puumalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua luvan haltijan on poistettava vesialueelta kaikki vesistössä olevat laitteet ja rakenteet. Linjamerkin ylläpidon mahdollistaminen 15. Laitoksen rakenteet ja kalankasvatustoiminta eivät saa estää laitosalueeseen rajautuvassa Kokkosaaressa sijaitsevan Saimaan 4,2 metrin laivaväylän valaistun linjamerkin ylläpitoa.

16 16 ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta kalankasvatuksesta vesistössä aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2014 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoitoja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämisestä, erityisesti lietteenpoiston tehostamisen osalta toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämän päätöksen saatua lainvoiman se korvaa vesioikeuden antaman päätöksen nro 129/Va/74 siinä annettujen lupamääräysten osalta. Mainitussa päätöksessä vesilain nojalla annettu toistaiseksi voimassa oleva oikeus kalankasvatuksen tarvitsemien rakenteiden tekemiseen vesialueelle jää voimaan. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

17 17 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kuormitusta voidaan vähentää ruokinnan tehokkuudella, rehun alhaisella fosforipitoisuudella sekä allasalueen hoidon ja lieteimuroinnin huolellisuudella. Puumalan Kirkonkylä - Kuoreksenniemi osayleiskaavassa laitosalue on osoitettu kalankasvatuskäyttöön. Kalankasvatukseen käytettävä vesialue on luvan saajan hallinnassa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon ravinnekuormituksen suuruus tuotettua kalamäärää kohti nykyisellä kasvatusmenetelmällä, edellytyksiä kasvatusmäärän lisäämiseen ei ole. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu erillinen ohjaus. Määräysten perustelut Koska kasvatus verkkoaitauksissa ei mahdollista päästöjen mittaamista, kuormituksen rajoittamiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta fosforimäärästä vuosittain käytettävässä rehussa sekä ravinteiden ominaiskuormituksesta tuotettua kalakiloa kohti laskettuna.

18 18 Vuotuinen rehun sisältämän fosforin enimmäisraja (990 kg vuodessa) mahdollistaa noin kalakilon kasvatuksen, kun käytetään 0,9 % fosforia sisältävää rehua ja rehukerroin on 1,1: Kuivarehun sisältämä fosfori kg x 0,9 % = 990 kg - Lisäkasvuun sitoutuva fosfori kg x 0,4 % = 400 kg = Vesistöön joutuva fosfori 590 kg Mikäli laitoksen käyttämän rehun fosforipitoisuus on edellä esitettyä alhaisempi ja rehukerroin parempi, se mahdollistaa suuremman lisäkasvun. Vastaavasti heikompi rehukerroin ja rehun suurempi fosforipitoisuus aiheuttavat kasvatusmäärän pienentämisen laskelmassa esitetystä. Asetetut ominaiskuormitusrajat on saavutettavissa nykyisin käytössä olevilla rehuilla ja hyvällä ruokintatekniikalla. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen paikka soveltuu vesistön hyvien laimennusolosuhteiden vuoksi kalankasvatukseen. Toiminnasta on kuitenkin aiheutunut muun muassa lähialueella veden fosforipitoisuuden nousua ja pintalevästön voimakasta kasvua. Vaikutusten vähentämiseksi on tarpeen rajoittaa sekä rehun sisältämää fosforimäärää että ravinneominaiskuormitusta hakemuksessa esitetystä. Kun otetaan huomioon nykyisin käytössä olevien rehujen laatu ja tarkka ruokintatekniikka, mahdollistavat asetetut kuormitusrajat nykyisen kasvatusmäärän jatkossakin. Vähän fosforia sisältävät rehut ja tehokas ruokintatekniikka mahdollistavat kasvatusmäärän lisäyksen luparajojen puitteissa. Laitoksen kuormitus ja vesistövaikutukset alentuvat asetetuilla rajoituksilla aikaisemmasta. Kasvatusalueiden lietteenpoistolla parannetaan veden hygieenistä tilaa ja vähennetään happea kuluttavaa kuormitusta. Perkaamon jätevedet ja kasvatusalueiden pohjasta imuroitava liete määrätään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamossa.

19 19 Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja valvontamääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Puhdistamon tarkkailuun määrätään käyttötarkkailun lisäksi sisällytettäväksi joka toinen vuosi kuormitustarkkailu. Kalojen perkausjätteet on käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti niin, ettei niistä aiheudu vesistön pilaantumista, hygieniahaittoja tai kohtuuttomia hajuhaittoja ympäristöön. Toiminnan harjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toimintaa koskevista olennaisista muutoksista ja poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Ympäristölupavirasto katsoo, että koska kalankasvatuslaitoksen toiminta on vakiintunut ja vesistökuormitus vähenee aikaisemmasta, edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Vesistöseurannan mukaan alapuolisen vesistön veden laatu on pysynyt tasaisena eikä kalankasvatuksesta ole aiheutunut laitosalueen välitöntä läheisyyttä laajemmalle vesistön käyttökelpoisuuden muutosta. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus tarpeellisine selvityksineen on toimitettava asetetussa määräajassa ympäristölupavirastolle. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset kasvatusmäärän rajoittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Järvi-Suomen merenkulkupiirin vaatimus Kokkosaaren linjamerkin ylläpidon mahdollistamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 15.

20 20 Muistutuksissa 1 ja 2 esitetyt vaatimukset kasvatusmäärän lisäyksen epäämisestä on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. Vesistökuormitusta on lupamääräyksillä rajoitettu niin, että ennalta arvioiden kasvatustoiminnan vesistövaikutukset vähenevät. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 28, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 54, 55, 56, 72 ja 81 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Jätelain 4 ja 6 Luonnonsuojelulain 65 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (kalankasvatuslaitos, jonka lisäkasvu on yli kg vuodessa). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle, Puumalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Puumalan kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Puumala lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi muistutuksen tehneille ja niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (017)

22 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 27/05/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.