Maisemanhoitoyrittäjän käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maisemanhoitoyrittäjän käsikirja"

Transkriptio

1 Maisemanhoitoyrittäjän käsikirja HANNELE PARTANEN ARTO MUTIKAINEN TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 Nurmijärvi 2008

2 Maisemanhoitoyrittäjän käsikirja Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus / ProAgria Arto Mutikainen TTS tutkimus TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 ISSN ISBN Nurmijärvi 2008

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Hannele Partanen, Arto Mutikainen Julkaisun nimi Maisemahoitoyrittäjän käsikirja Julkaisusarja ja numero TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Maaliskuu 2008 Toimeksiantaja Maa- ja metsätalousministeriö Tutkimuksen nimi Maisemanhoitoyrittäjyys on mahdollisuus Tiivistelmä Kiinnostus hoidettuun maaseutumaiseen ympäristöön on lisääntynyt. Maiseman- ja luonnonhoito on jo osoittautunut olevan yksi mahdollisuus sekä maatiloille että muille maaseutuyrittäjille. Tilausta on sekä erityisosaamiselle että monitoimiurakoitsijoille. Monialaisten maatilojen määrä nousee Suomessa. Maa- metsätalouden tietopalvelukeskuksen tilaston mukaan yli kolmannes tiloista harjoittaa päätoimialan lisäksi muutakin yritystoimintaa. Monialaisista tiloista 42 % on viljatiloja ja yleisin sivutoimiala on koneurakointi. Tiloista erityisesti kasvinviljelytilat ovat kiinnostuneita maisemanhoitoyrittäjyydestä. Tämän osoittaa mm. se, että vuoden 2006 aikana pidetyillä Maisemanhoitoyrittäjyys-kursseilla on enemmistö kurssilaista ollut kasvinviljelytiloilta. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja TTS tutkimus ovat MMM:n rahoituksella tehneet tämän oppaan avuksi alalle aikoville tai jo toimiville maisemanhoitoyrittäjille, jotka tarvitsevat käytännön läheistä tietoa päätöksenteon tueksi. Opas tarjoaa tietoa maisemanhoitoyrittäjän asiakkaista, heidän tarjoamistaan töistä ja niihin liittyvistä vaatimuksista, töiden kustannuksista ja hinnoittelusta, käytettävistä koneista ja laitteista sekä tarjousten ja sopimusten tekemisestä. Oppaassa käsitellään myös työn laatuun, tuotteistamiseen ja markkinointiin sekä yritysten verkostoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Oppaan sisällön perustana on maisemanhoitotyön laadun ja hoitokriteereiden kehittämiseen tehty työ, hankittu tietous töiden kustannustasoista hinnoittelusta ja erilaisten työkoneiden käyttöedellytyksistä sekä yhteistyössä viheralan toimijoiden ja asiakasryhmien saatu käytännön tietämys. Lisäksi on hyödynnetty aikaisempien tutkimusten ja hankkeiden tuloksia. Oppaan lisäksi hankkeen tuloksia on siirretty käytäntöön tiedottamalla ja kouluttamalla alueellisesti ja valtakunnallisesti. Valtakunnallinen hanke on hyödyttänyt alueellisia hankkeita antamalla uusinta tietoa maisemanhoitoyrittäjyyden kehittämiseksi. Alueelliset hankkeet ovat puolestaan antaneet tietoa käytännön kokemuksista. Hankkeissa on selvitetty alueen maaseutuyrittäjien mahdollisuudet ja halukkuus maisemanhoitotöihin sekä yrittäjien asiakaskunta. Maisemanhoitoyrittäjyyden kehittämisessä on nyt käytössä runsaasti perustietoa sekä yrittäjistä että asiakkaista. Kun maiseman- ja luonnonhoitotyö muuttuu selkeäksi yritystoiminnaksi, niin samalla työn arvostus nousee. Maisemanhoitoyrittäjälle sopivia töitä ovat muun muassa tienvarsien niitto ja tienvarsiojien siistiminen, viljelemättömien alueiden hoito tai viljelyyn palauttaminen, niittyjen hoito, pajukkojen raivaus ja muut raivaustyöt, näkymien avaukset sekä ranta-alueiden siivous ja perkaus. Lisää esimerkkejä löytyy oppaan sivuilta. Kiinnostusta viljelemällä ja niittämällä hoidettavia alueita kohtaan lisää myös uudistettu B-alueiden (maisemapellot ja erityyppiset niityt) hoitoluokitus, joka on hyvä työväline kuntien käyttöön maisemanhoitotöiden tarvetta ja työmenetelmiä suunniteltaessa. Avainsanat maisemanhoito, yrittäjyys, viherympäristöurakointi, urakointisopimus, niitto ISBN ISSN Kieli Suomi Yksikkö TTS tutkimus, luonnonvara-ala: maatalous PL 5, Rajamäki puh (09) Sivuja 50 Myynti TTS PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona)

4 SISÄLTÖ JOHDANTO LUONTO- JA MAISEMAPALVELUT MAISEMANHOITOYRITTÄJÄN ASIAKKAAT Kunnat ja seurakunnat Ympäristökeskukset Metsähallitus Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset Museovirasto Tiehallinto ja tiepiirit Tiekunnat Voimayhtiöt Maanviljelijät Yritysten tarjoamat työtilaisuudet Maaseudun yhdistykset Yksityiset ihmiset Erityiskysymyksiä asiakkaiden kanssa TYÖN LAATU JA HOITOSUUNNITELMAT TUOTTEISTAMINEN MARKKINOINTI VERKOSTOITUMINEN KUSTANNUKSET JA HINNOITTELU Kustannuslaskenta Hinnoittelu TARJOUKSET JA SOPIMUKSET VAKUUTUKSET RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA KONEET KUVAAJAT AM Arto Mutikainen, TTS tutkimus AT Aila Tarvainen, ProAgria Uusimaa / maa- ja kotitalousnaiset AS Aune Sinkkonen HK Helsingin kaupunki HP Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus KK Kirsi Kujala, Lahden kaupunki MP Marja Pälikkö, Uudenmaan ympäristösuojelupiiri MS Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus RS Riikka Söyrinki, ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset SP Seppo Pentti TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 3

5 JOHDANTO Maiseman- ja luonnonhoito on osoittautunut olevan yksi mahdollisuus sekä viljelijöille että muille maaseutuyrittäjille. Tilausta on sekä erityisosaamiselle että monitoimiurakoitsijoille. Alalle on kiinnostusta ja sen tarpeisiin on syntynyt palveluita tarjoavia yrityksiä. Maisemanhoitoyrittäjyyteen liittyvät työt ovat monipuolisia ja ammattitaitoa vaativia. Maisemanhoitoyrittäjä hoitaa alueita arvoniityistä käyttöniittyihin, luonnonsuojelualueista kylämaisemiin. Samalla kun yrittäjä hoitaa maisemaa ja luontoa, hän hoitaa myös ihmisen hyvinvointia. Maisemanhoitoyrittäjyyden kehittämiseksi on tärkeintä, että alan kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tarjottavia palveluja ei vielä tunneta tarpeeksi ja asiakkaat eivät osaa kysyä niitä. Alan yrittäjyyden kehittyminen omana toimialana nostaa myös maiseman- ja luonnonhoidon arvostusta. Maisemanhoitoyrittäjän käsikirjaan on koottu yhteen keskeisimmät alaan liittyvät asiat. Asiakkaista on kerrottu, millaisia töitä heillä on tarjolla ja miten yrittäjä voi töitä tarjota. Käsikirjassa painotetaan työn laatua ja tuotteistamista. Muita keskeisiä asioita ovat muun muassa kustannustietous ja tarjousten teko. Koneiden esittelyssä selviää, kuinka monipuolisesti eri koneita voidaan käyttää maisemahoitotöissä. Käsikirjaan koottujen nettisivujen esimerkkien avulla lukija pääsee lähelle työn arkipäivää ja saa ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Maisemanhoitotyön tuloksena maisema muuttuu. Pusikosta on tullut kaunis koivikkolaidun. AS TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 4

6 1 LUONTO- JA MAISEMAPALVELUT Luonto- ja maisemapalveluilla tarkoitetaan luonnon ja kulttuurimaiseman hoitoon ja käyttöön liittyviä palveluja. Käytännön maastotöiden lisäksi palvelut voivat sisältää työtehtävinä inventointeja, suunnitelmien tekoa, työnjohtoa ja valvontaa. Luonnonhoitopalveluita ovat muun muassa perinnebiotooppien ja rakennettujen perinnemaisemien kunnostus- ja hoitotyöt rantojen ja rantaniittyjen raivaustyöt, niitto ja laidunnus metsien ja soiden luonnonhoitotyöt vesistöjen ja kalakantojen hoitotyöt vesiensuojelutyöt Maisemanhoitopalveluita ovat muun muassa kuntien ja taajamien avoimien alueiden hoito liikenneympäristöjen viheralueiden hoito ranta-alueiden siivous ja näkymien avaaminen maisemointityöt Luonnon käyttöön liittyviä palveluja ovat muun muassa retkeily- ja virkistyskohteiden perustaminen ja hoito liikuntapaikkojen perustaminen ja hoito tieisännöinti ja yksityisteiden kunnossapitotyöt kiinteistöjen ja pihapiirien huolto- ja kunnostustyöt sähkölinjojen raivaus puunkorjuu erityiskohteilla riistanhoitotyöt Lisätietoja Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän sivut Luontoyrittäjien nettitietopankki MP TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 5

7 2 MAISEMANHOITOYRITTÄJÄN ASIAKKAAT 2.1 Kunnat ja seurakunnat Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä maanomistajia, joilla on metsää, avoimia alueita ja puistoja. Kunnat ovat joutuneet kustannussäästöjen vuoksi vähentämään omaa viheralueita hoitavaa työvoimaansa. Ne ovat aktiivisesti etsimässä keinoja, miten viheralueiden hoitotyöt saataisiin tehtyä uudella tavalla, esimerkiksi antamalla töitä yksityisille yrittäjille. Myös kuntaliitokset tulevat lisäämään alueurakointien kysyntää ja työtilaisuuksia. Aiheina voi olla esimerkiksi eri kuntien välisten ulkoilureittien hoito tai yhteisen tiemaiseman avoimien alueiden niittäminen. Kuntien yhdistyminen vaikuttaa siihen, että niiden alueiden hoidon pitäisi olla samantasoista. Kaikki tarjottava hoito joudutaan myös kilpailuttamaan virallisesti. Seurakunnilla on useita rakennuksia ja niihin liittyviä maa-alueita, esimerkiksi seurakuntakeskusten ympäristöt ja leirikeskusten ympäristöt. Näille alueilla on niittyjä, peltoja, hoitamattomia pusikoituvia peltoja sekä umpeutuvia metsänreunoja ja näkymiä. Seurakuntien ostopalvelujen määrä tulee lisääntymään lähivuosina. Samalla kun seurakuntia yhdistetään seurakuntayhtymiksi, niiden hoidettavien alueiden pinta-alat laajanevat. Yksi tavallisimpia töitä on alueiden umpeutumisen estäminen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi vesakonmurskaimella. AT. Tavoitteena asukkaiden viihtyvyys Kunnat ostavat ulkopuolisilta yrittäjiltä useimmiten sesonkiluonteista ja erityistä konekantaa vaativaa työtä. Peltoheittojen kehittäminen takaisin pelloiksi tai niityiksi tai umpeutuneiden maisemien raivaaminen kiinnostavat kuntia ja kaupunkeja. Myös rakentamattomat tontit voivat kuulua maisemanhoitoyrittäjän työalueisiin. Yhteistä alueiden hoidolle on se, että niiden hoidosta on tärkeää tiedottaa asukkaille. Samalla asukkaat saadaan ymmärtämään alueiden hoidon tavoitteita. Maisemanhoitoyrittäjä on jonkin verran julkisuuden henkilö tehdessään töitä asukkaiden lähialueilla. Maisemanhoitoyrittäjä voi hoitaa kuntien maaseutumaisia alueita asukkaille virkistykseksi ja myyvin termein. Voidaan jopa puhua kunnallisista maisematuotteista. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 6

8 Viljapellot, kukkaraidat pelloilla, kukkaniityt, perhosniityt ja niittypolut ovat esimerkkejä halutuista alueista. Monet kunnat ovat luokittaneet viheralueensa Viheralueiden hoitoluokitus luokituksen mukaisesti. Siinä A-luokka koskee rakennettuja viheralueita, B-luokka avoimia viheralueita ja C-luokka taajamametsiä. Tämä luokitus on syytä tuntea, kun tekee töitä kunnille. Maisemanhoitoyrittäjän kannalta on tärkeää, että he hoitavat alueita laadukkaasti, hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Sekä kunnat, seurakunnat että maisemanhoitoyrittäjät haluavat työn olevan kustannustehokasta ja sopimusten pitkäikäisiä. Tarjolla olevia töitä Erilaisten viheralueiden perustamis- ja hoitotyöt Niitto-, viljely- ja raivaustyöt peltojen viljely niittyjen hoito pajukoituvien peltojen hoito tienpientareiden ja polkujen varsien niitto siimaniittopalvelu vesakon ja joutoalueiden raivaus Metsänhoito suojametsien reuna-alueiden hoito taajamien lähimetsät Muut rantojen ja ranta-alueiden hoito, kaislikon niitto alueiden kevätsiivous jätehuolto levähdysalueiden hoito kalusteiden ja rakenteiden kunnossapito maansiirtotyöt ojien kaivuu ja kunnossapito Liikuntapaikkojen hoito hiihtolatujen, luistelualueiden ja talviuintipaikkojen hoitotöitä nurmi-, pallo- ja yleisurheilukenttien, uimarantojen ja venesatamien hoito sekä luonto- ja vesiliikuntapaikkojen hoito liikuntapaikkojen perustaminen Muista taajama-alueilla ole tietoinen viheralueiden hoitoluokituksesta ole valmis kertomaan asukkaille tehtävistä töistä valita töihin myös kevyempää kalustoa, jolla voidaan liikkua ahtaissa paikoissa suunnitella tarkoin kaluston liikuttaminen ja töiden ketjutus, koska alueet voivat olla hajallaan ja pieniä suunnitella, mihin niittojäte viedään pitää kiinni sovituista aikatauluista, koska asukkaiden palaute on nopeaa TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 7

9 Maisemapeltoja viljelemällä säilytetään kaupunkien avoimia alueita. HK. Lisätietoja Jos olet kiinnostunut kunnan tarjoamista töistä, niin ota yhteyttä joko kunnan tekniseen toimeen tai ympäristötoimeen. Noin sadassa kunnassa on vihertoimi, lopuissa työ kuuluu kunnan rakennusmestarille tms. Kunnan liikuntatoimi on myös mahdollinen työn tarjoaja. Seurakuntien töistä tietää seurakuntapuutarhuri tai kiinteistöpäällikkö. Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä julkaisu, nro TR 14 > TTS tutkimus > julkaisut Viheralueiden hoitoluokitusta koskeva tieto: > kirjakauppa > tuotteet > Viheralueiden hoitoluokitus 2.2 Ympäristökeskukset Ympäristöhallinto vastaa yksityismaiden (kunnat, yhteisöt ja yksityiset maanomistajat) luonnonsuojelusta. Alueellisilla ympäristökeskuksilla on päävastuu näiden alueiden hoidosta ja alueiden arvojen säilyttämisestä. Ympäristökeskuksilla ei ole merkittävästi omia henkilöitä hoitotöiden toteuttamiseen. Töitä toteutetaan hanketyövoimalla muun muassa työllisyystöinä tai ostamalla urakoitsijoilta. Tällä hetkellä ympäristökeskuksilla on ympäristöön hoitoon liittyviä EU- hankkeita sekä YM:n ja MMM:n kautta rahoitettuja hankkeita. Hankkeiden toteuttamiseen käytännössä tullaan tarvitsemaan ammattitaitoisia yrittäjiä. Siksi yrittäjän kannattaa olla valmis markkinoimaan osaamistaan ympäristökeskuksille. Hankkeiden tarjoamat työt ovat erittäin sopivia maiseman- ja luonnonhoidon yrittäjälle. Esimerkiksi luonnonsuojeluun liittyvissä hankkeissa voi kyseessä olla lintuvesien hoito tai riistanhoito. Hoitotoimet ovat jatkuvia, pitkäaikaisia tai kertaluonteisia. Esimerkiksi perinnebiotooppeja raivataan, niitetään ja laidunnetaan vuosittain. Jatkuviin hoitotöihin palkataan mielellään luontokohteiden lähellä asuvia ammattilaisia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt jo vuosien ajan yhteistyötä luontokohteiden hoitoon erikoistuneen urakoitsijan kanssa. Kokemukset ovat olleet hyviä. Suunnittelun ja työnjohdon kustannukset ovat jääneet pieniksi ja hoitotyön tavoitteet ovat toteutuneet. Urakoitsija on sitoutunut kohteiden hoitamiseen hankkimalla TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 8

10 soveltuvaa laitteistoa ja tarvittaessa myös kehittänyt sitä. Samaa urakoitsijaa on käytetty muun muassa uhanalaisten lintu- ja kasvilajien elinympäristöjen hoidossa sekä merenrantaniittyjen kunnostamisessa. Mönkijään voi liittää monenlaisia työkoneita, esimerkiksi niittolaitteen merenrantaniityn niittämiseksi. MP. Tarjolla olevia töitä Perinnemaisematyöt raivaus, rakenteiden kunnostus, rumentavien rakennusten purkaminen sekä maisemainventointi peruskunnostuksen jälkeinen jatkohoito esimerkiksi niittämällä tai laiduntamalla Kulttuuriympäristöjen hoito vanhojen rakennusten ja rakennelmien kunnostus maisemanhoitoraivaukset maisemaa rumentavien rakennusten purku ulkoilu- ja virkistysalueiden hoito soramonttujen maisemointi Luonnonsuojelu- ja vesistöhankkeet lintuvesien hoito, pesimäpaikkojen rakentaminen riistanhoito vesikasvuston niitto rantojen raivaus suojavyöhykkeiden hoito roskien ja uppopuiden poisto pienten jokien entisöinti Ulkoilu- ja virkistyskäyttö luontopolkujen, nuotiopaikkojen sekä ulkoilureittien hoito TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 9

11 Muista arvostaa hoitosuunnitelmassa korostettua luonnon monimuotoisuutta käyttää koneissa biopolttoainetta olla aktiivinen ja kysyä itse hankkeista ja niiden tarjoamista töistä markkinoida osaamistasi ympäristökeskukselle Lisätietoja Jos olet kiinnostunut ympäristökeskuksen tarjoamista töistä, ole yhteydessä lähimmän ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmään tai vesistöryhmään, riippuen omasta kiinnostuksestasi. Kerro, millaisia palveluja tarjoat ja millä alueilla. Voit myös tiedustella meneillään olevia hankkeita ja niiden tarjoamia työmahdollisuuksia. > alueelliset ympäristökeskukset > lähin ympäristökeskuksesi > yhteystiedot Meneillään olevat hankkeet > alueelliset ympäristökeskukset > lähin ympäristökeskuksesi, hakusana esimerkiksi järvikunnostukset. 2.3 Metsähallitus Metsähallinnolla on vastuullaan valtion maiden luonnonsuojelu. Luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet, jotka on perustettu lailla tai asetuksella. Alueiden hoidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut Luontopalvelu käyttää pääsääntöisesti omia metsureita, mutta paikoin ja ajoittain (erityisesti keväällä ja kesällä) tekijöistä on pulaa. Silloin tekijöitä palkataan talon ulkopuolelta. Luontopalvelujen työt ovat tuntitöitä tai urakoita. Hajallaan olevien, pienien suojelualueiden sekä vastaavien retkeilykohteiden hoitotöiden toteuttamiseen toivotaan ostopalveluita. Metsähallituksen tavoitteena on myös saada kaikkien valtion mailla olevat perinnebiotoopit hoidon piiriin. Pääosa näistä sijaitsee suojelualueilla. Metsähallitus tarjoaa myös erilaisia rakentamiseen liittyviä töitä. MS. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 10

12 Metsätalous puolestaan ostaa palveluina alan yrittäjiltä lähes kaikki puunkorjuutyöt ja puutavaran kuljetukset. Samoin merkittävä osa metsänhoito- ja metsänparannustöistä ostetaan. Maiseman- ja luonnonhoidon tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa ja työt toteutetaan käytännön metsänhoitotyössä. Metsähallitus suunnittelee laajojen alueiden huoltopalveluiden ostoa, esimerkiksi kansallispuiston kokonaishuollon kilpailuttamista ja hankintaa. Palvelujen ostoon vaikuttaa oman työn ja ostopalvelun käytön kustannusvertailu. Metsähallitus haluaa maisemanhoitoyrittäjän olevan osaava ja luotettava. Tilatun hoidon halutaan olevan jatkuvaa. Esimerkiksi saaristossa etsitään yrittäjiä ja paikallisia, joita koulutetaan alueiden hoitoon. Tavoitteena on yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa saada riittävästi töitä sekä valtion että yksityisten mailta. Yrittäjällä pitää myös olla riittävästi alueita, jotta hänen kannattaa investoida koneisiin ja veneisiin. Useat töistä ovat tavallisuudesta poikkeavia, joten aiempi kokemus on etu. Tällöin yrittäjä osaa työt ilman suurta perehdyttämistä. Kansallispuistoja hyödyntää noin sata luontomatkailuyritystä, joiden palveluksessa on keskimäärin viisi työntekijää. Maisemanhoitoyrittäjä voi tarjota palvelujaan myös heille. Tarjolla olevia töitä Metsien ja soiden ennallistaminen ojalinjojen aukaisu, polut, lahopuun tuottaminen, pienaukotus, puunkuljetus Luonnonhoitotyöt perinnebiotooppien ja rakennettujen perinnemaisemien raivausja hoitotyöt o raivaukset, niitot, laidunaidat, laidunsopimus, jalopuiden vapauttaminen, lehtojen hoito lintuvesien ja kosteikkojen hoito riistanhoitotyöt Rakentaminen lintutornit, luontopolut ja reitit, pitkokset, opasteet, portaat parkkipaikat, tulipaikat, pöytä-penkkirakenteet polttopuiden hankinta ja kuljetus, jätehuolto, kiinteistönhoito Muista hoito perustuu aina hoitosuunnitelmaan noudattaa luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteet suositusta oltava turvavarusteet (metsurivarusteet, öljyvahingot) oltava veneilytaidot saaristokohteilla Lisätietoja Jos olet kiinnostunut metsähallituksen tarjoamista töistä, ota yhteyttä lähimpään puistonjohtajaan. > luontopalvelut > valitse oman alueesi alueyksikkö > puistojohtajat. Puistonjohtajat tietävät alueensa töistä ja voivat myös välittää palvelu- ja yhteystietosi eteenpäin. Luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteet > luonnonsuojelu > suojelualueiden hoito ja käyttö > hoidon periaatteet TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 11

13 Voit katsoa valmisteltavana ja viimeisteltävänä olevat suunnitelmat. Kunkin suunnitelman kohdalta löytyy lisätietojen antaja. Hän tietää myös tarjolla olevista töistä. > hoidon ja käytön suunnittelu suojelualueilla. 2.4 Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset Alueelliset metsäkeskukset toteuttavat metsänomistajien mailla muun muassa luonnonhoitohankkeita. Niiden työt ovat erilaisia työmäärältään ja osaamisen vaatimukseltaan. Siksi töitä toteutetaan vaihtelevasti palkkaamalla tilapäistyövoimaa, oman henkilöstön työnä ja ostamalla palveluja yrittäjiltä ja yrityksiltä. Yksityiset metsänomistajat voivat saada tukea metsäluonnon hoitoon kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä metsäkeskuksen kanssa, mutta käytännön töiden toteutuksessa voidaan käyttää yrittäjiä. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja, joita toteutetaan joko omana työnä tai ostamalla osittain yrityksiltä. Puuntuotantoon ja hakkuuseen liittyvien palvelujen lisäksi ne voivat tarjota maisema- ja luontopalveluja asiakkailleen. Metsänhoitoyhdistyksillä on palveluksessaan metsureita ja yhteistyökumppaneina koneyrittäjiä, joilta hankitaan osa töiden toteutuksesta. Yrittäjä voi myydä myös nuoren metsän hoitopalvelua ja energiapuunkorjuuta. Näitä korvataan osaksi Kemera-rahoilla (kts. rahoitusmahdollisuudet -kohta). Muista Yksityinen metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessa kuluja myös luonnon- ja maisemanhoidon osalta. Lisätietoja Jos olet kiinnostunut metsänhoitoyhdistyksen tarjoamista töistä, etsi oman alueesi paikallinen yhdistys ja ota yhteyttä toiminnanjohtajaan. > yhteystiedot. Esittele oma osaamisesi ja konekalustosi. Metsäluonnonhankkeista saat tietoa > palvelut > metsäluonnonhoito > metsäluonnon hoitohankkeet. > metsän omistaminen > valtion tuet yksityismetsätaloudelle > nuoren metsän hoito 2.5 Museovirasto Museovirasto vastaa muinaisjäännösalueiden hoidosta. Se antaa myös neuvoja ja myöntää luvan hoitaa muinaisjäännöskohdetta. Muinaisjäännösten hoidolla tarkoitetaan arkeologisen kohteen ja sitä ympäröivän maiseman hoitoa. Merkittävä osa Museoviraston kohteista hoidetaan työllisyystöinä. Kohteiden valinnassa painotetaan muun muassa maisemallista arvoa ja kohteen liittyvyyttä elinkeinojen kehittämiseen. Maisemanhoitotyöt tehdään kohteilla yleensä ilman koneiden apua perinteisin työtavoin. Lisäksi käytetään pintapaineeltaan kevyitä koneita. Jokaiselle hoidettavalle muinaisjäännösalueelle tehdään hoito- ja käyttösuunnitelma. Maisemanhoitoyrittäjän on oltava valmis toteuttamaan hoitosuunnitelmia erittäin tarkasti. Hoidettavien alueiden arvoina ovat muun muassa historialliset arvot, luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaiseman säilyminen. Arvojen pitää säilyä ja mahdollisesti myös lisääntyä hoidon kuluessa. Muinaisjäännösten hoidossa voidaan yhdistää työllistettävien ja maisemanhoitoyrittäjän työtä kohteen hoidossa. Peruskunnostuksen voivat tehdä työllistettävät, joilla TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 12

14 on ammattitaitoinen työnjohtaja, esimerkiksi maisemanhoitoyrittäjä. Jatkohoitoon voidaan palkata maisemanhoitoyrittäjä, jolloin työllistettävien ryhmä vapautuu uusien alueiden peruskunnostukseen. Työn valvonnasta vastaa Museovirasto, koska kohteet ovat lain suojaamia. Museovirasto voi myös tehdä alueelle hoitosuunnitelman, jolloin maanomistaja hoitaa sitä esimerkiksi erityistukien avulla. Maanomistaja voi halutessaan tilata hoitotyön maisemanhoitoyrittäjältä ja korvata työn osaksi tai kokonaan erityistukikorvauksella. Tarjolla olevia töitä työnjohtopalvelu kohteen peruskunnostus puuston harvennus, vesakon raivaus, niittyjen kunnostaminen pysäköintipaikkojen, polkujen ja muiden palvelujen rakentaminen jatkohoitoon liittyvät palvelut niitot (pienet alueet, laajat monen hehtaarin niittoalueet), laidunnus alueen poluston ja muiden rakenteiden kunnossapito, muinaisjäännöskohteen kunnon tarkkailu, yleinen huolehtiminen alueen kunnosta rakennusten siirtopalveluja Muista vaatii erittäin tarkan hoitosuunnitelman toteuttamisen työ tilataan mieluiten paikallisilta yrittäjiltä työ tilataan palveluitaan virastolle tarjonneilta tai muutoin tunnetuilta yrittäjiltä Lisätietoja Jos olet kiinnostunut tarjottavista töistä, voit lähettää tietoa itsestäsi ja kysymyksiä osoitteeseen Muinaisjäännösten hoitoyksikkö laittaa viestin jatkopostina oikealle henkilölle. > arkeologia > muinaisjäännösten hoito > yhteystiedot Esimerkkejä kohteista > arkeologia > muinaisjäännösten hoito > hoidon toteutus > hoidetut kohteet TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 13

15 2.6 Tiehallinto ja tiepiirit Tiet voidaan jakaa 1) tiehallinnon hoitovastuulla oleviin pääteihin, 2) kunnan teihin, jotka yleensä ovat asemakaava-alueella sijaitsevia teitä ja 3) yksityisteihin, joiden hoidosta vastaa joko kunta tai tiekunnat. Maaseudun pieniä teidenhoitotöitä on näillä kaikilla tietyypeillä. Kunnat ovat ulkoistaneet teiden kunnossapidon eikä niillä ole omaa kalustoa tehtävään. Kuntien kanssa yhteistyötä tekevät erityisesti maaseudun koneurakoitsijat ja yksityisteiden kouluttautuneet tieisännöitsijät. Tiehallinto tiepiireineen toimii liikenneympäristöjen hoidossa tilaajavirastona, jolla ei ole itsellään käytännön hoitotöihin kalustoa eikä työntekijöitä. Suuntaus on kohti nykyistä laajempia ja pitkäkestoisempia hankintoja, joissa laatuvaatimukset korostuvat. Viheralueiden hoidon lisäksi töihin voi kuulua myös teiden talvihoitoa ja sorateiden kunnostusta. Tienvarsien viheralueiden ja kulttuuriympäristönkohteiden hoitoon liittyvät palvelut ostetaan avoimilta markkinoilta kilpailuttamalla. Lähes kaikki erikoistyöt sisällytetään pääurakoitsijan urakkaan, työtä tilataan harvoin erillisurakkana. Töille asetetaan tietyt pätevyys-, toimivuus- ja laatuvaatimukset, joiden täyttämisestä urakoitsijan on oltava selvitys. Urakointisopimukset voivat olla jopa seitsemän vuotta. Tarjolla olevia töitä Liikenneympäristöjen viheralueiden hoito niitto vesakkojen raivaus tienvarsien ja levähdysalueiden puhtaanapito jätehuolto sekä rakenteiden ja istutusten hoito Tienvarsien niitto enimmäkseen käytössä on km-niitto isoilla teillä erityisalueilla tarvitaan kohdeniittoa erityisalueille paikallistiet, matkailutiet ja museotiet voivat vaatia tarkempaa niittosuunnitelmaa, jotta kauniit tienreunusmaisemat säilyvät ja lisääntyvät Alueurakan lisäksi tiepiiri voi tilata esimerkiksi metsäalueet eritasoliittymien rampeissa meluvallit, jotka on metsitetty kapeita alueita vanhan valtatien ja uuden maantien välissä maisemallisilla perusteilla tehtäviä harvennushakkuita hirviaidat raivataan muutaman vuoden välein esimerkiksi raivaussahalla. kohteet, jotka ovat jääneet pois hoitourakasta tai tulleet hoidettaviksi kesken urakointikauden TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 14

16 Yrittäjiltä tilataan sekä hirviaitojen rakentamista että niiden jatkuvaa hoitoa. RS. Muista Kaikkien tiealueilla työskentelevien pitää käydä Tieturva 1 -koulutus. Vesakonraivaus- ja niittotöiden työ- ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on turvallisuusohje. Lisätietoja Jos olet kiinnostunut tiepiirin tarjoamista töistä, niin ota yhteyttä tiepiirin ympäristövastaavaan. Hän tietää kertoa tiemestarien nimet. Nämä puolestaan tietävät alueidensa pääurakoitsijat. Ottamalla yhteyttä pääurakoitsijoiden yhteyshenkilöihin, voit kysyä ja tarjota esimerkiksi niitto-, raivaus- ja puunkaatopalveluja. Tiepiirin tarvitsemista kulttuurimaisemaan liittyvistä erityistöistä tietää parhaiten tiepiirin ympäristövastaava. hakusana Tieturvakoulutus. Viherhoito tieympäristössä sekä niittoja vesakonraivaustöiden turvallisuusohje: > tienpito > kunnossapito > tietoa palveluntuottajille > urakoitsijoille > kunnossapidon alueurakoiden laatuvaatimukset. 2.7 Tiekunnat Yksityisteiden tienpidosta vastaavat tieosakkaiden muodostamat tiekunnat. Tieosakkaiden ikääntyminen ja kustannussäästöjen hakeminen lisäävät kysyntää alan palveluita tarjoaville yrittäjille. Maisemanhoitoyrittäjä voi tarjota palveluksiaan myös useammalle tiehoitokunnalle. Tällöin alueiden hoito tulee edullisemmaksi, koska työt voidaan muun muassa aikatauluttaa sopivin vuosikierroin. Syntyvät työkokonaisuudet voivat olla urakoitsijalle kiinnostavampia kuin hajanaiset työt. Varsinaisen tien kunnossapidon lisäksi palveluun voi sisältyä tiemaisemien hoito. Tiekunnat voivat myös tilata yhdessä esimerkiksi tienreunojen siistimisen kaksi kertaa vuodessa ja metsänhoitoteiden niiton kerran vuodessa. Hyviä markkinointitilaisuuksia ovat esimerkiksi kunnassa järjestettävät yksityistietilaisuudet, joihin yrittäjän kannattaa mennä mukaan. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 15

17 Yksityisen tiekunnan on kilpailutettava hankintansa julkisesti, mikäli julkisen tuen suuruus on yli puolet hankinnan arvosta ja tiettyjen kynnysarvojen ylittyessä (mm. palveluhankinnassa kansallinen kynnysarvo on euroa, alv 0 %). Tarjolla olevia töitä lanaukset, hiekoitus tienvarsien niitto ja raivaus siisteydestä huolehtiminen auraukset, aurausviitoitukset ja ojien kunnosta huolehtiminen Lisätietoja Jos olet kiinnostunut tiekunnan tarjoamista töistä, niin saat tietoa tiekunnista joko kunnasta tai tiepiiriltä. Kunnalla on yksityistierekisteri ja tiepiirillä on rekisterit vilkkaammista, valtionapuun oikeutetuista teistä. > yksityistiet > TIKO-tieisännöitsijäkoulutus 2.8 Voimayhtiöt Johtoaukeita hoidetaan noin kuuden vuoden välein urakoitsijoilla miestyövoimin tai koneellisesti. Raivauksessa käytetään raivaus- ja moottorisahatyötä, metsäkoneita ja jopa helikoptereita. Johtoaukeiden hoitoa varten tehdyt raivausohjeet koskevat etupäässä säilytettävän puuston määrää ja laatua. Alueilla on myös yhä enemmän luonnonhoidollista ja maisemallista merkitystä. Johtoaukeiden raivausmenetelmät, kiertoajat ja raivausten ajankohdat voidaan suunnitella siten, että luonnon monimuotoisuus otetaan paremmin huomioon ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Samoin esimerkiksi jos lenkkipolku kulkee lähellä voimajohtoaukeata tai alue muuten liittyy virkistysalueeseen, kiinnostus hoitoon lisääntyy. Tulevaisuudessa maisemallisesti tärkeitä kohteita aletaan raivata tiheämmällä kierrolla. Tällöin alueiden hoitoon haluttaneen käyttää maiseman- ja luonnonhoitoon erikoistuneita urakoitsijoita. Tarjolla olevia töitä johtoaukeiden raivaus maiseman- ja luonnon huomion ottava johtoaukeiden hoito Muista Voimayhtiöillä on johtoaukeita varten tehdyt raivausohjeet Lisätietoja Jos olet kiinnostunut johtoaukeiden hoitamisesta, ota yhteyttä voimanjohdon omistajaan. Esimerkiksi paikallinen sähköyhtiö tietää yhteystiedot. Voimanjohdon omistajalta TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 16

18 saat tiedot siitä, miten pääset tarjoamaan heille töitä: > johtoaukea ja selvitykset, luonnon monimuotoisuus 2.9 Maanviljelijät Myös viljelijät tilaavat luonnon- ja maisemanhoitoon liittyviä töitä tilan ulkopuoliselta urakoitsijalta. Tähän on päädytty, jos itsellä ei ole töihin aikaa, sopivaa konekantaa tai riittävää ammattitaitoa. Viljelijöiden ostopalvelut tulevat lisääntymään tilakokojen edelleen kasvaessa. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä antaa mahdollisuuksia maatalouteen liittyvään ympäristönhoitoon, luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen ja maisemanhoitoon. Maanviljelijät voivat hakea erityisympäristötukea kulujen kattamiseen. Erityisympäristötuet ovat maatalouteen sidotut. Selvitysten mukaan tällä hetkellä % erityistukisopimustiloista on halukas palveluiden ostamiseen. Ongelmana on se, että tukitaso ei välttämättä kata palveluiden ostohintaa. Erityistukisopimusten tehneiden viljelijöiden nimilistat eivät ole yleisesti saatavilla. Markkinointia voi tehdä esimerkiksi alan lehdissä ja paikallisissa lehdissä. Tarjolla olevia töitä suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, vuosittaiset niitot perinnebiotooppien raivaus- ja hoitotyöt metsän reuna-alueiden kunnostaminen ja hoito laidunnus kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustaminen ja hoito Lisätietoja erityistuista > viljelijätuet > maatalouden ympäristötuki Suojavyöhykkeiden hoito on esimerkki viljelijöiden ostamasta palvelusta. HP. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 17

19 2.10 Yritysten tarjoamat työtilaisuudet Yritysten ja yhteisöjen alueiden hoito voi olla tulevaisuudessa iso mahdollisuus maisemanhoitoyrittäjälle. Keskeisimpiä hoidon tarpeessa olevia alueita ovat matkailukeskusten lähellä olevat maaseutumaiset alueet. Yrityksillä voi olla omistuksissaan paljon arvokkaita maisema- ja luontoalueita. Maisemanhoidon lisäksi matkailuyrityksillä voi olla tarvetta erilaisiin retkeilykohteiden töihin kuten luontoreittien ja -rakenteiden huoltoon ja ylläpitoon sekä polttopuuja jätehuoltoon. Myös talviliikuntapaikkojen sekä kiinteistöjen huolto ja kunnostus voivat tarjota työtehtäviä palveluja tarjoaville yrityksille. Luonnonhoito voi olla myös osa yrityksen asiakkaille tarjottua kokonaispalvelua. Esimerkiksi jotkut puunhankintayritykset tarjoavat sopimusasiakkailleen luonnonhoitotöitä, jotka yleensä ostetaan yksityisiltä yrittäjiltä. Hoitotöillä voidaan parantaa liike- ja teollisuusalueiden ilmettä. Urakoitsijat voivat vastata yrityksen virkistys- ja edustustiloista sekä niiden ympäristöjen kunnossapidosta. Laajat avoimet alueet yrityskeskittymien ympärillä ovat myös mahdollisia työkohteita. Asiakkaana voi olla esimerkiksi Ilmailulaitos, jolloin yrittäjän työnä voisi olla lentokenttien viereisten avoimien alueiden niitot ja kasvuston pois kerääminen. Matkailuyritysten perinnemaisemien hoito sopii maisemanhoitoyrittäjän työksi. PS. Muista Selvitä oman alueesi yritysten ympäristöjen tilanne. Tarjoa aktiivisesti yrityksille tuotteistettuja palveluja, esimerkiksi niittopalvelua. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 18

20 2.11 Maaseudun yhdistykset Kyläyhdistykset, muut yhdistykset ja säätiöt Kylille luonnon- ja maisemanhoidolla on merkitystä asuinviihtyisyyden ja alueen vetovoimaisuuden kannalta. Kyläyhdistysten lisäksi kalastuskunnat, virkistysalueyhdistykset, metsänhoitoyhdistykset sekä muut yhdistykset ja säätiöt voivat toimia luonto- ja maisemapalvelujen tilaajana alan yrityksiltä. Yhdistykset ovat kiinnostuneita muun muassa kylämaiseman ja tienpiennarten umpeen kasvamisen torjunnasta maiseman ja luonnonhoitoon liittyvistä niitoista rantojen hoidosta ympäristönhoitoon liittyvien töiden suunnittelusta vesistöjen hoitotöistä rakennusten ja rakennelmien korjaamisesta retkeily- ja virkistyskohteiden hoito- ja huoltotöistä Muista Selvitä, onko lähialueen kylille tehty maisemanhoitosuunnitelmia. Selvitä, onko kylillä haussa kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä hankkeita toimintaryhmille. Ole aktiivinen markkinoija. Lisätietoja Tehdyistä kylien maisemanhoitosuunnitelmista voi saada tietoa kunnalta tai kyläyhdistyksiltä. Myös toimintaryhmillä voi olla tietoa sekä tehdyistä että tulevista suunnitelmista. > Maaseutuja ja rakentaminen > Leader toimintaryhmät. Suomen kylätoiminnan nettisivut Kylien omat nettisivut. Metsästysseurat Metsästysseuroilla tulee lähitulevaisuudessa olemaan tarvetta riistanhoitopalveluista seuran jäsenistön ikääntyessä ja kaupungistuessa. Nykyisin metsästäjiä on noin , joista osa on ilman metsästysmaita. Seurojen jäsenistä suurin osa asuu kunnan ulkopuolella, osa on myös kaupunkimetsästäjiä. Tällöin he eivät osallistu työhön vaan korvaavat rahallisesti osan riistanhoidosta. Riistanhoitoon on tulossa tulevaisuudessa enemmän euroja ja vähemmän vapaaehtoista työtä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 19

21 Tarjolla olevia töitä Eläinten ruokinta Riistan elinympäristöjen kunnostus Riistapeltojen viljely Metsästysseurojen kiinteistöjen, teiden ja parkkipaikkojen hoito. Lisätietoja Jos olet kiinnostunut metsästysseurojen tarjoamista töistä, voit ottaa yhteyttä Suomen Metsästäjäliiton alueelliseen piiriin, > piirit. Lähimmästä piiristä saat oman alueesi metsästysseurojen yhteystiedot Yksityiset ihmiset Yksityishenkilöt tulevat olemaan merkittävä asiakaskunta, vaikka heidän osuutensa palvelujen asiakkaista on toistaiseksi pieni. Yksityishenkilöt arvostavat luonto- ja maisemapalveluja. Heillä on myös varallisuutta, jolla rahoittaa vakituisen tai vapaa-ajan ympäristön hoitotyöt. Asiakkaina heillä on vähän tietoa tarjolla olevien luonto- ja maisemapalvelujen laadusta ja töiden sisällöstä. Asiakaskunta muodostuu usein eläkeläisistä tai kaupungistuneista metsänomistajista. Vakituisilla tai vapaa-ajan asukkailla voi olla tarve erilaisiin kiinteistöjen ja pihapiirien huolto- ja kunnostustöihin, asunnolle johtavan tien hoitoon tai rantojen raivaukseen. Muista kotitalousvähennys verotuksessa yksityishenkilön metsäverotus - luonto- ja maisemapalvelujen menot ja niiden liittyminen metsätalouteen perustellaan veromuistiinpanoihin Lisätietoja hakusana kotitalousvähennys 2.13 Erityiskysymyksiä asiakkaiden kanssa Maan vuokraaminen Maisemanhoidossa kyseeseen voi tulla myös maan vuokraaminen. Yrittäjä vuokraa alueen ja hoitaa sitä vuokranantajan toivomalla tavalla. Samalla yrittäjä saa käyttöönsä hyödyn, joka syntyy esimerkiksi alueen viljelystä, laidunnuksesta tai muusta käytöstä. Maisemallisesti arvokkaat pellot ovat hyvä esimerkki vuokraustoiminnasta. Pitämällä pellot viljeltyinä säilyvät myös maisemalliset näkymät avoimina. Maanvuokraukseen on olemassa valmiita sopimuslomakkeita esimerkiksi MTK:n nettisivuilla. Hoito yrittäjän aloitteesta Maisemanhoito voi käynnistyä myös yrittäjän aloitteesta. Porvoossa yrittäjä tarjoutui korvausta vastaan kunnostamaan kaupungin omistamia pusikoituneita peltoja ja vuok- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 20

22 raamaan ne sen jälkeen itselleen viljelykäyttöön. Viljeltynä pellot ovat osa hoidettua maisemaa. Sopimuslaiduntaminen Sopimuslaiduntamisessa yhteistyön toteutukseen on monia eri vaihtoehtoja. Selkein vaihtoehto on se, että karjanomistaja vuokraa laidunnettavan alueen itselleen ja vastaa kokonaisuudessaan alueen hoidosta. Tämä soveltuu yleensä vain pinta-alaltaan laajoihin kohteisiin, joille voidaan saada maataloustukia. Tuotantoeläinten eli nautojen ja lampaiden kohdalla toinen vaihtoehto on se, että maanomistaja luovuttaa alueen maksutta laidunkäyttöön. Hevosten kanssa yhteistyö toimii yleensä niin, että eläinten omistaja ostaa täysihoitopaikan kesälaitumelta, ja maksaa siitä korvauksen maanomistajalle. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen tehdä sekä maanvuokrasopimus että laiduntamissopimus. Sopimuksen tekemiseen liittyy lähes aina myös rahallisesta korvauksesta sopiminen. Korvauksen suuruus riippuu tapauskohtaisesti työ- ja vastuujaoista. Maisemanvuokraus Maisemanvuokraus on uusi kehittyvä toimintatapa, joka yleistyessään saattaa lisätä maisemanhoitoyrittäjän työtilaisuuksia. Maisemanvuokrauksessa toisella on maisema, jonka säilyttämisestä toinen on valmis maksamaan. Esimerkiksi matkailuyrityksille lähimaisema, oli se sitten peltoa, niittyä, metsää tai jotain muuta, voi olla tärkeä osa yrityskuvaa. Asuntoyhtiöille maisema on merkittävä viihtyisyyden ja asuinpaikan kiinnostavuuden lisääjä. Maisema vaikuttaa myös kiinteistön myyntiarvoon. Lisätietoja MTK:n maanvuokraussopimuspaperit (Jäsenverkko REPPU, jäsentunnuksilla) Katso lisätietoja Maisemalaiduntaminen -oppaasta. > maisemasuunnittelu > julkaisut Sopimuslaiduntamisessa yrittäjä tuo eläimensä esimerkiksi kaupungin niityille laiduntamaan. AT. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 21

23 3 TYÖN LAATU JA HOITOSUUNNITELMAT Maisemanhoitoyrittäjän on oltava ammattitaitoinen. Työn tilaajilla ei ole aikaa jatkuvasti seurata tehdyn työn laatua, vaan tilaajan pitää pystyä luottamaan yrittäjään. Yrittäjän puolestaan on hyväksyttävä, että työn jäljen on oltava laadukasta ja hoitosuunnitelman mukaista. Hänen pitää pystyä ymmärtämään alueiden hoitoon liittyvät erityiskysymykset sekä töiden vaikutukset maisemaan ja luontoon. Kilpailuvaltikseen maisemanhoitoyrittäjä voi valita joko laadun tai hinnan. Asiakkaat arvostavat yleensä laatua. Palvelun tärkeimpiä asioita ovat laadukas työnjälki, asiakkaan kuuntelu ja aikataulussa pysyminen. Yrittäjä voi löytää lisää laatuun liittyviä tekijöitä työn edistyessä. Esimerkiksi hän voi tarjoutua hoitamaan lähteiden ja kosteikkojen reuna-alueet erityisellä tarkkuudella. Asiakkaat arvostavat hoitotyössä myös oma-aloitteisuutta. Luotettavan maisemanhoitoyrittäjän halutaan esimerkiksi kykenevän tekemään vuosittaiset hoitotoimenpiteet itsenäisesti. Tällöin asiakkaalta vapautuu aikaa muiden alueiden hoidon seuraamiseen. Hyvältä asiakkaalta voi myös saada tietoa siitä, minkälaisia palvelutuotteita tarvitaan sekä vinkkejä uusista työmaista. Hoito perustuu hoitosuunnitelmaan Asiakkaiden alueiden hoito perustuu suurimmaksi osaksi hoitosuunnitelmiin. Hoitosuunnitelmassa on kohdekuvaus ja hoitoon vaikuttavat tekijät. Hoidon tavoitteet antaa kuvan siitä, millaisen alueesta pitää tulla säännöllisen hoidon seurauksena. Suunnitelmassa voidaan jättää avoimeksi se, millaisella koneella kohdetta hoidetaan. Tärkeintä ei ole tarkka menetelmä, vaan se, että hoidon tavoitteet saavutetaan. Hoitosuunnitelman perusteella arvioidaan oma työmäärä ja tehdään tarjoukset alueen hoidosta. Hoidon ajankohta määritellään kuukauden tai kahden viikon tarkkuudella. Aikataulutukseen voi vaikuttaa muun muassa lintujen pesiminen ja muut luontoon liittyvät asiat. Aikataulu kannattaa tehdä tarkasti, koska työn tilaaja lähtee siitä, että työt tehdään ajallaan. Jos hoidettavana on useita alueita, hoitotyöt ajoittuvat monesti samoille viikoille. Aikataulu on sovitettava yrittäjän muihin töihin, koska alalla on samat ruuhkahuiput kuin maataloudessa. Tutustu alueeseen Hoitosuunnitelmissa ei välttämättä ole kaikkea yrittäjän tarvitsemaa tietoa. Siksi alueeseen tulee tutustua etukäteen ja tarkastaa muun muassa sillat, liittymät ja alueen kosteusolosuhteet. Esimerkiksi viheralueiden reunoilla ovat yleisiä lukitut portit liikenteen estämiseksi. Hoidon kannalta on erityisen tärkeää tarkistaa ojitus ja salaojat. Ne vaikuttavat muun muassa siihen, kuinka raskailla koneilla alueella voi liikkua. Esimerkkejä laatukriteereistä Metsähallituksen laatukriteerejä löytyy julkaisut, sähköiset julkaisut, Luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteet. Sarja B 63. Tiehallinnon laatukriteerejä löytyy tienpito, kunnossapito, tietoa urakoitsijoille, kunnossapidon alueurakoiden laatuvaatimukset TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 22

24 4 TUOTTEISTAMINEN Puiden kaataminen erityisen hankalista paikoista vaatii ammattitaitoa. HP. Maiseman- ja luonnonhoidon tuotteistaminen selkeyttää yrittäjän ammattitaidon markkinointia. Palvelutuotetta on aina vaikeampi myydä kuin tavaraa, jossa asiakas selkeästi näkee, mitä saa. Tuotteistamalla osaamisensa eri asiakasryhmien tarpeisiin yrittäjä voi markkinoida työtään asiakkaan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi monet kunnat siirtyvät tilaaja-tuottaja-malliin, jolloin ne tilaavat maaseutuyrittäjältä tietyn, tarkasti rajatun työn. Palvelun tuotteistamisessa määritellään selkeästi, mitä palveluun kuuluu, mitä asiakas siitä hyötyy ja missä ajassa palvelu toteutetaan. Tuotteistuksessa nostetaan esille asiakkaan saamat hyödyt. Kun asiakkaalla ja palvelun tuottajalla on sama näkemys palvelusta etukäteen, laatuodotukset ovat yhtäläiset ja asiakkaat tyytyväisiä. Tuotteistaminen helpottaa myös hinnoittelua. Kun palvelu räätälöidään asiakkaan tarpeisiin, yrittäjä osaa paremmin arvioida, miten muutokset vaikuttavat hintaan ja esimerkiksi aikatauluun. Yrittäjä voi tuotteistaa joko yksittäisen tai useamman erikoisosaamisalueensa. Hän voi tehdä palveluistaan myös erilaisia paketteja. Esimerkiksi tiehoitokunnille ja kylille voi tarjota yhteistä maisemanhoitotyöpakettia; hoitotyöt, niitot, raivaukset, laidunnus, lanaukset ja luontokohteiden hoito. Tuotteistamisessa voidaan ottaa huomioon myös vuodenajat. Esimerkiksi talvella voidaan tarjota maiseman avaamista, virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden hoitoa ja osaa ennallistamistöistä. Kesällä saatetaan keskittyä esimerkiksi niittoihin. Esimerkkejä tuotteistamisesta Palvelupaketteja Maisemanhoitoyrittäjä tuotteistaa kesämökkiläisille niitto- ja raivauspalvelun, jossa tienäkymät pidetään auki ja niityt niitetään. Keräämällä useamman loma-asukkaan tarpeet yhteen, yrittäjä tekee sopivan tarjouksen. Hinta saadaan kohdalleen huomioimalla mahdollisuuksien mukaan kotitalousvähennys. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 23

25 Metsästysseuroille yrittäjä tarjoaa kunnostukseen ja hoitoon liittyviä kokonaispaketteja. Kokonaispakettina voi olla esimerkiksi laskeutusaltaan teko ja vuosittainen hoito sekä altaan lupiin ja rahoituksiin liittyvät kysymykset. Samoin kosteikot ja saostusaltaat voivat olla tarjouksen kohteen. Koska metsästysseurat ovat ottaneet myös ampumalinjoja hoitaakseen, on tämä myös mahdollinen tarjottava työ. Niittoyrittäjä Perinnemaisemat ja muut luonnonhoitoa vaativat kohteet ovat usein pienialaisia ja etäällä toisistaan. Niittotyöhön erikoistunut yrittäjä voi tarjota eri asiakkaille yhteistä niittopalvelua. Viljelijöiden ja muiden omistajien sekä organisaatioiden hoitokohteista tehdään sopiva kokonaisuus. Tällöin kustannukset pysyvät kurissa, välimatkat muodostuvat kohtuullisiksi ja aikataulutus onnistuu. Työnjohtaja Esimerkiksi museovirasto on kiinnostunut yhdistämään työllistettävien ja maisemanhoitoyrittäjän käytön. Peruskunnostuksen voisivat tehdä työllistettävät, joilla olisi ammattitaitoinen työnjohtaja, esimerkiksi maisemanhoitoyrittäjä. Jatkohoidosta vastaisi maisemanhoitoyrittäjä. Tämä toimintamalli voisi sopia myös muiden organisaatioiden tarpeisiin. Katso kohtaa Museovirasto asiakkaana. Puun korjuu erityiskohteilla Puiden kaato, runkojen ja oksien poisti sekä alueen siistiminen muodostavat selkeän osan tuotteesta. Lisäksi tarjotaan arviointeja yksittäisistä puista ja näkymistä, hankalien puiden poistoa ja pensastojen käsittely. Työn tilaajina ovat esimerkiksi kunnat, seurakunnat ja yksityiset henkilöt. Hevosmetsurit Hevosmetsureita käytetään esimerkiksi taajamametsien ja suojelualueiden hoidossa sekä muissa kohteissa, joihin hakkuukoneilla tai traktoreilla ei päästä tai haluta mennä. Työmenetelmä soveltuu myös matkailu- ja kulttuurikohteisiin, joissa vaalitaan vanhojen työmenetelmien säilymistä. Esimerkki Lehtoihin ja perinnebiotooppeihin erikoistuneet maaseutuyrittäjät Ammattitaitoiset yrittäjät helpottavat näiden erityisalueiden hoitosuunnitelmien tekoa ja säästävät työkustannuksia. Osa lehdoista ja perinnebiotoopeista voisi olla esimerkiksi osana hoidettavaa reitistöä tai maatilamatkailutilojen ympäristöjä. Esimerkit Turun korjausrakentamisosuuskunta: > palvelut, perinnemaisemien peruskunnostus perinnebiotooppien hoito Vesikasvien niitto Vesikasvien niitolle on yhä lisääntyvä kysyntä. Niittoa voidaan tehdä vain juhannuksesta elokuun puoliväliin. Esimerkit hakusana Vesikasvien niitto TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 24

26 Järvikunnostus Vesistöjen hoitoon ja rakentamiseen liittyvät työt. Esimerkit hakusana Järvikunnostukset Rantojen kunnostus ja rakentaminen Esimerkki Suojavyöhykeyrittäjät Yrittäjä erikoistuu suojavyöhykkeiden hoitoon ja niittoon. Maanomistaja korvaa työtä erityistukikorvauksella. Esimerkiksi jokilaaksojen suojavyöhykkeet voidaan hoitaa keskitetysti yhden yrittäjän voimin. Hoidan suojavyöhykkeet puolestasi markkinointi kohdistetaan viljelijöille, joilla on suojavyöhykesopimus. Riukuaitayrittäjä Yrittäjä erikoistuu riukuaidan ja muiden perinteisten rakennelmien tekoon ja kunnostamiseen. Esimerkit Perinteinen riukuaita perinnebiotooppien hoito Reitistönhoitaja Reitistöjen ympäristöt vaativat jatkuvaa hoitoa. Erilaisia reitistöjä ovat muun muassa Vaellusreitistö, Pyöräilyreitistö, Moottorikelkkailureitistö, Vesiretkeilyreitistöt sekä Veneilyreitistö. Hevostilojen ratsastusreitit ja matkailutilojen maisema- ja luontoreitit ovat myös sopivia kohteita reitistönhoitajalle. Riistanhoito Esimerkki Kosken kartano, Johtoaukioiden raivaaja Voimalinjojen raivaukset ja metsänhoitotyöt. Esimerkki Sopimuslaiduntaminen Lampaiden tai muiden laiduneläinten vuokraaminen maisemanhoitajiksi. Katso lisätietoja Maisemalaiduntaminen oppaasta. > maisemasuunnittelu > julkaisut Vanhojen työmenetelmien osaaja Maisemanhoitoyrittäjä erikoistuu vanhojen työmenetelmien käyttöön, esimerkiksi viikatteen käyttöön ja heinän seipäälle laittamiseen. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 25

27 5 MARKKINOINTI Maisemanhoitoyrittäjän kannattaa olla aktiivinen työnsä markkinoinnissa. Mitä harvalukuisempi asiakaskunta on, sitä enemmän markkinointi perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin. Mitä laajempi asiakaskunta, sitä tärkeämpää on, että asiakas löytää yrittäjän yhteystiedot. Maisemanhoitoyrittäjän kannattaa korostaa palvelunsa luontoystävällisyyttä ja luontoarvojen huomioon ottamista työn markkinoinnissa. Yhä enemmän on otettava huomioon myös alueen asukkaat. Töitä tehdessä joudutaan vuorovaikutukseen maanomistajien, asukkaiden ja ohikulkijoiden kanssa. Yrittäjä voi jo tarjouksessaan ilmoittaa olevansa valmis joustamaan esimerkiksi keskustelemalla asukkaiden kanssa. On laskettu, että vuorovaikutus- ja asukastyöhön kuluva aika voi vaatia 20 % lisää hoitoaikaa. Suunnitellessaan tarjouksen tekoa yrittäjän tulee tutustua alueeseen ja sen erityispiirteisiin. Asiakkaalla voi olla aika kortilla niin, että hän mielellään kuuntelee valmiita ehdotuksia alueen hoidon järjestämisestä. Keskustelu asiakkaan kanssa hoitotyön eri mahdollisuuksista antaa ammattitaitoisen kuvan yrittäjästä. Keskeisimmät markkinointikeinot Henkilökohtainen markkinointi vie aikaa, mutta se kannattaa. Tällöin markkinoinnissa on helpompi korostaa omaa ammattitaitoa, luonnon ja maiseman arvostusta sekä joustavuutta työssä. Työ voidaan myös tarkemmin räätälöidä juuri asiakkaiden tarpeisiin sopivaksi palveluksi. Esimerkiksi Porvoon kaupunki on kiinnostunut antamaan töitä yrittäjälle, joka tulee itse tarjoamaan ammattitaitoaan kaupungin muinaismuistoalueiden hoitoon. Henkilökohtainen markkinointi sopii myös organisaatioiden hankkeisiin. Yrittäjä selvittää alueensa hankkeet ja minkä tyyppisiä töitä siellä on tarjolla. Erityisesti juuri rahoituksen saaneissa hankkeissa ei ole vielä valmiina tekijöitä, jolloin tarjoukset otetaan kiinnostuneena vastaan. Laadukkaat verkkosivut, joissa palvelujen sisällöt työn laatu on selostettu selkeästi, ovat tätä päivää. Niille pystytään havainnollistamaan palvelu tarkkuudella, johon ei lehtimainonnassa ole mahdollisuuksia. Jo tehtyjen töiden esittely verkkosivuilla antaa luotettavan kuvan työn laadusta. Otsikoissa ja aiheissa kannattaa käyttää sanoja, jotka auttavat googlen avulla hakijoita löytämään yrityksen. Monet metsäpalveluyrittäjät pitävät tärkeimpänä markkinointikeinona puskaradioita. Kun työn tekee hyvin, asiakkaat hoitavat markkinoinnin yrittäjän puolesta. Tätä voi korostaa esimerkiksi laittamalla omille nettisivuilleen esimerkkejä ja kuvia tehdyistä töistä. Maisemanhoitoyrittäjälle sopii verkostomarkkinointi. Eri organisaatioiden edustajien ja muiden yrittäjien kanssa kannattaa käydä neuvotteluja yhteistyöstä ja saada myös heidän kauttaan tunnettuutta asiakkaiden keskuudessa. Yrityksen yhteystietojen löytyminen Internetin erilaisten yritysoppaiden listoilta on vaihtoehto omille nettisivuille. Esite suorajakeluna postilaatikkoon sopii esimerkiksi kesämökkiläisille tarjottavaan työhön. Kyläkaupan seinällä oleva mainos tavoittaa lähialueen asiakkaat. Kun mainokseen liittää nettisivuosoitteen, niin asiakas voi rauhassa tutkia tarjottavia töitä. Markkinointia voi täydentää käyntikortilla, jonka voi nykyisin valmistaa helposti kotitietokoneella. Jutut paikallislehdessä ovat parasta mahdollista mainosta työlle. Toimittajan voi esimerkiksi pyytää paikalle kuvaamaan, kun kylän järvi tai hieno maisemapuu saadaan raivauksella näkyviin. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 26

28 6 VERKOSTOITUMINEN Maisemanhoitoyrittäjän työn tuloksena kertyvää energiapuuta voi hyödyntää esimerkiksi lämpöyrittäjä. AM Yhteistyön lisääntyminen yrittäjien kesken Jotta maisemanhoitoyrittäjillä olisi mahdollisuus tarjota isompia urakoita, kannattaa yrittäjien verkostoitua. Kun palvelujen tarjoajat verkottuvat, he voivat tarjota asiakkaille esimerkiksi kokonaispalveluja sekä koneiden yhteiskäyttöä. Tällöin saadaan käyttöön erikoisosaamista ja säästetään kustannuksia. Verkostoitumisessa muodostetaan työyhteenliittymiä tai joku ottaa pääurakoitsijan vastuun ja muut ovat aliurakoitsijoita. Kunnossa oleva verkosto takaa sen, että yrittäjälle löytyy tuuraaja tarvittaessa. Asiakkaat, esimerkiksi kaupungit, odottavat, että työ suoritetaan ajallaan. Asukkaat ovat nopeita huomauttamaan hoitamattomasta alueesta. Yhä useammin asiakas haluaa ostaa kokonaispalvelua esimerkiksi alueurakan muodossa. Kokonaispalvelu vähentää asiakkaan työnjohtotyön määrää, koska alueurakoitsija ottaa kokonaisvastuun tietyn alueen töistä. Tarjouspyynnöt saattavat tällöin olla maisemanhoitoyrittäjien ulottumattomissa, koska tarjouspyyntö on resursseihin nähden liian laaja. Tilaajan kannalta on kuitenkin ymmärrettävää, ettei tarjouksia haluta pilkkoa, koska se lisää tilaajan työnjohtovastuuta. Erilaisten alihankintasuhteiden kautta luonto- ja maisemapalveluyrittäjät voivat tarjota erikoisosaamista ja -palveluja toisille yrityksille. Aliurakoitsijana töitä voi tietenkin tarjota kenelle tahansa. Yhteistyötä asiakkaiden kesken Maisemanhoitoyrittäjältä vaaditaan aktiivisuuden lisäksi valmiutta yhteistyöhön eri asiakkaiden kanssa. Aktiivisuus tuo mahdollisuuksia yhdistää useamman asiakkaan työt kokonaisuudeksi, joka sopii yrittäjän omaan aikatauluun ja matkojen optimointiin. Kun asiakkaat suunnittelevat tehtävät työt yhdessä esimerkiksi tiemaiseman hoitamisessa, säästetään sekä aikaa että rahaa. Työ voidaan tilata yhteisesti maisemanhoitoyrittäjältä. Kustannukset ja aikataulut sovitaan yhdessä. Esimerkiksi keväästä syksyyn yrittäjä voisi olla museovirastolla muinaisjäännösalueiden hoidon työnjohtajana. Metsähallitus puolestaan voi työllistää yrittäjän talvisaikaan metsuritöissä, halonhakkuussa TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 27

29 sekä ulkoilualueiden hoidossa. Esimerkkejä verkostoitumismahdollisuuksista Turunmaan korjausrakentamisosuuskunta. Tarjoaa maisemanhoitopalveluja. Luontoyrittäjien yhteystietoja Mökkitalkkarit sivusto on mökkiläisten ja mökkitalkkareiden kohtaamispaikka. Sivustolla mökkitalkkarit esittäytyvät ja kertovat palveluksistaan. Palvelun rakenne sovitaan yleisesti aina tapauskohtaisesti. ruokoyrittäjiä, ruokorekisteri Rekisteri järviruokoon liittyvistä taitajista ja yrittäjistä. palvelut, maisemasuunnittelu, maisemanhoitoyrittäjyys Maisemanhoitoyrittäjyyskurssille osallistuneiden yrittäjien rekisteri. hevosmetsurit Hevosmetsurien yhteystietoja. Palvelut metsänomistajille. Metsäpalveluyrittäjät. Metsätalkkari-töitä kehitetään Etelä-Savossa, pääosin työntekijät ovat erikoistuneet metsätöihin ja pienimuotoisiin rakennustenkorjaustöihin. Muutama metsätalkkari hallitsee myös maisemanhoitotöitä. Polttopuuyrityksien yhteystiedot. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 28

30 7 KUSTANNUKSET JA HINNOITTELU Maisemanhoitoyrittäjyydessä tavoitteen tulee olla sama kuin muussakin yrittämisessä; toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Jotta tämä toteutuisi, on työ osattava hinnoitella oikein. Omien kustannuserien tiedostaminen on hinnoittelun lähtökohta. Tämä edellyttää aina kustannuslaskentaa, tehtiinpä se sitten kokemuksen perusteella, taskulaskimella tai tietokoneella. Maisemanhoitotöiden hinnoittelua vaikeuttaa se, että monet työt ovat erikoistöitä, joista on olemassa erittäin vähän tutkittua ajanmenekki- seuranta tai kokemusperäistä tietoa. Lisäksi työt saattavat vaatia työkoneilta erityisominaisuuksia ja kuljettajan ammattitaidolle ja muodolliselle pätevyydelle voidaan asiakkaan puolelta asettaa vaatimuksia. Tämän takia valtaosa töistä tehdään tuntiveloituksella. 7.1 Kustannuslaskenta Oman työn kustannuksia selvitettäessä on hyvä muistaa, että konekaluston kiinteät vuosikustannukset (mm. pääoman korko, poistot ja vakuutukset) on maksettava riippumatta siitä, kuinka paljon koneita käytetään. Sen sijaan vuotuisten muuttuvien kustannusten (poltto- ja voiteluaineet, korjaus ja huolto, palkka) suuruus riippuu voimakkaasti koneen vuotuisesta käytöstä. Palkka kannattaa laskea aina mukaan, vaikka koneita käyttäisikin yrittäjä itse. Kustannuslaskelmien luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti laskennassa käytettyjen lähtötietojen oikeellisuus. Kustannusten lähtötason määrittämisessä parhaaseen lopputulokseen päästään, kun käytetään apuna useita keinoja. Kustannuslaskennan menetelmät omat kokemukset ja laskelmat, joiden pohjana ovat todelliset hinnat ja käyttömäärät markkinoiden seuraaminen; millä hinnalla toiset yrittäjät tekevät työn ja mikä on hinnan ja laadun suhde; tarjoaako oma osaaminen ja kalusto jotain ylitse muiden valtakunnalliset konetyön kustannustilastot (TTS tutkimus) konekustannusten laskentaan räätälöidyt ATK-ohjelmat (MiniLastu/Koneyrittäjät, TTS-Kone/TTS tutkimus) TTS-Kone ohjelmalla tehty esimerkkilaskelma osoittaa, että traktorin (teholuokka kw, käyttö 1000 tuntia vuodessa) tuntikustannus on 21,07 euroa. Kun tähän lisätään arvioitu yrittäjän työpanoksen arvo (ajajan palkka), joka laskelmassa sosiaalikuluineen (68,08 %) on 21,18 euroa/tunti sekä yrittäjän riski (5 %), saadaan kustannukseksi 44,36 euroa/tunti. Tarkempi kustannuserittely on esitetty liitteessä 1. Lisäksi traktoriin on yleensä kytketty työkone. Olkoon se tässä tapauksessa keskikokoinen perävaunu. Sen tuntikustannus 200 tunnin vuotuisella käytöllä on 3,70 euroa. Koko koneyhdistelmän kokonaiskustannukseksi ilman arvonlisäveroa saadaan 48,06 euroa/tunti. Tätä alhaisemmalla tuntihinnalla työ ei ole kannattavaa, ellei halua tinkiä omasta palkastaan. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 29

31 7.2 Hinnoittelu Niittotyön työnmenekki hyvin perustetulla maisemapellolla ei eroa merkittävästi normaalista heinän tai kesannon niitosta. Maisemakohteita on kuitenkin hyvin erilaisia. Kasvustoltaan samanlaisten maisemakohteiden hoidon työnmenekit ja yksikkökustannukset (esim. euroa/hehtaari) saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon, vaikka käytetään samaa työmenetelmää ja kalustoa. Tämän takia työn hinnoitteluun kuuluu tutustuminen hoidettaviin kohteisiin Kohteiden sijainti, muoto, koko ja vesitalous voivat olla erilaiset. Kohteilla olevat kulkuväylät, sähkö- ja puhelinpylväät, ojat, merkkipaalut, rajapyykit, kivet sekä kohteelle mahdollisesti heitetty romu lisäävät ajanmenekkiä. Lisäksi kohteen hoito voi vaatia erikoislaitteita tai käsityötä. Etenkin lähellä taajamia olevien alueiden hoidon hinnoittelussa tulee huomioida myös asukkaiden ja ohikulkijoiden aiheuttamat mahdolliset haitat työn etenemiselle. Asutuksen läheisyys voi asettaa työn tekemiselle myös ajallisia rajoitteita, jonka takia kalustoa joudutaan siirtämään tarpeettomasti. Viherympäristötöiden hinnoittelussa tulee huomioida myös mahdollinen niittojätteen pois kuljetus ja loppusijoitus. KK Taulukossa 1 esitetty käytännön esimerkki valaisee sitä, kuinka paljon hoidettavan niityn ominaisuudet vaikuttavat työnmenekkiin ja sitä kautta yksikkökustannuksiin. Molemmat kohteet teki sama yrittäjä, samalla kalustolla. Taulukko 1. Niityn hoidon ajanmenekit ja kustannukset kahdella kohteella. Niitty 1 Niitty 2 Työvaihe työnmenekki, min/ha kustannus, euroa/ha työnmenekki, min/ha kustannus, euroa/ha Niitto Karhotus Paalaus YHTEENSÄ Tienvarsien niitossa työn hinnoittelun ongelmana on arvioida, kuinka paljon erilaiset esteet (liikennemerkit, valopylväät, risteyksien ylitykset yms.) lisäävät työaikaa. Taulukossa 2 on esitetty asiaan liittyvää työntutkimuksiin perustuvaa tietoa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 30

32 Taulukko 2. Työntutkimuksissa kerättyä tietoa erilaisten esteiden aiheuttamista ajanmenekeistä (minuutteina) tien varsien niitossa. Este Ajomenetelmä Lautasniittokone, takakiinnitys min/este Liikennemerkki/valopylväs Esteen kierto ajaen ilman pysähdystä 0,12 Liikennemerkki/valopylväs Esteen kierto pysähtyen, sisältää peruutukset esteen molemmin puolin Linja-auto pysäkki Esteen kierto pysähtyen, sisältää peruutukset esteen molemmin puolin Risteyksen ylitys Niiton lopetus, työkoneen pysäyttäminen ja ylös nosto, risteyksen ylitys, työkoneen alas lasku ja käynnistäminen 0,30 0,55 0,40 0,75 0,60 0,70 Puomimurskain, etukiinnitys min/este Mikäli 10 kilometrin niittomatkalla on pylväs 50 metrin välein, on pylväitä yhteensä 200 kappaletta. Jos niitto tehdään takakiinnitteisellä lautasniittokoneella siten, että este kierretään pysähtyen ja peruuttaen molemmin puolin, (ajanmenekki 0,3 min/pylväs), on pylväiden aiheuttama lisäajanmenekki 10 kilometrin matkalla 60 minuuttia. Keskimääräisellä niittonopeudella 10 km/tunti, kyseisen matkan niittämiseen kuluu 2 tuntia. Lisäksi pitää ottaa huomioon esimerkiksi ajoneuvo- ja kevyen liikenteen aiheuttamat häiriöt etenkin taajamassa, jotka saattavat lisätä työhön kuluvaa aikaa 8-10 %. Yksi hinnoitteluperusteista on vaadittava työn laatu. Siitä kannattaa pyytää työn ostajalta selvät ja yksityiskohtaiset ohjeet. Samoin vastuukysymykset pitää selvittää etukäteen. Kuka vastaa töiden ajoituksesta ja valvonnasta? Tarvitaanko aputyövoimaa ja tarvikkeita? Jos ne jäävät yrittäjän vastuulle, niiden merkitystä kustannuksiin ei pidä aliarvioida. Samoin on hyvä selvittää, tehdäänkö kaikki työt yrittäjän koneilla vai onko asiakkaalla konekalustoa. Myös koneiden säilytyksestä ja huollosta kannattaa sopia. Hinnoittelusta olisi hyvä tehdä erittely ja esittää se työn ostajalle. Tämä auttaa työn ostajaa tiedostamaan, minkälaisista osista työ koostuu ja mitä eri työnosat maksavat. Erittely ohjaa työn ostajaa valmistelemaan työolosuhteet sellaisiksi, että työ voidaan tehdä mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Erittely toimii myös yrittäjän oman työn ja osaamisen markkinointivälineenä. Tienvarsien niiton hinnoittelussa on osattava arvioida, kuinka paljon erilaiset esteet lisäävät työaikaa. SP TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 31

33 Muista Tutustu työkohteiden asiapapereihin ja käy myös paikan päällä. Tunnista työkohteiden erityisolosuhteet (maasto, rakenteet, asutus, kulkuväylät jne.). Selvitä tarkoin vaadittava työn laatu ja konekaluston erityisvaatimukset sekä aputyövoiman tarve. Selvitä vastuukysymykset (työn valvonta, vakuutukset). Ota selvää, tehdäänkö kaikki työt yrittäjän kalustolla. Voiko kalustoa säilyttää ja/tai huoltaa asiakkaan tiloissa. Tee hinnoittelusta kirjallinen erittely. Lisätietoja kustannuslaskennasta ja hinnoittelusta TTS-Kone konekustannusten laskentaohjelma Toteutuneet konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat (tilastoidaan joka toinen vuosi) TTS TUTKIMUS MiniLastu työkoneiden tuntikustannusten laskentaohjelma. Asiantuntija-apua ja tuotteita (liiton jäsenille ilmaisia) Koneyrittäjät ry TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 32

34 8 TARJOUKSET JA SOPIMUKSET Tarjouspyyntö saattaa koskea vesitalouden järjestelyä, joka on usein keskeinen osa maiseman- ja luonnonhoitoa. MS Palvelun ostajan esittämä tarjouspyyntö voi olla avoin (esimerkiksi lehti-ilmoitus, katso liite 2) tai rajoitettu (lähetetään vain tietyille yrittäjille). Palvelun ostaja voi olla myös toinen yrittäjä. Tarjouspyyntö kannattaa lukea huolellisesti. Siinä ostaja esittää tarjousten käsittelyssä noudatettavat periaatteet. Tarjouskilpailun tavat Yleensä tarjouskilpailussa noudatetaan joko neuvottelumenettelyä tai suljettua menettelyä. Neuvottelumenettelyssä päätös tehdään sen jälkeen, kun parhaimpien tarjousten tehneiden kanssa on vielä neuvoteltu sopimuksen ehdoista. Tällöin tarjouspyynnön lähettäjä ratkaisee, keitä se kutsuu jatkoneuvotteluihin. Suljetussa menettelyssä päätös tehdään määräajassa saapuneiden tarjousten perusteella ilman tarjousten jättämisen jälkeen käytäviä neuvotteluja. Suljetut tarjoukset avataan yhtäaikaisesti ennakolta ilmoitettuna ajankohtana. Suljettu menettely on yleisin tarjouskilpailuissa. Yleensä tarjouksen tekijöille ilmoitetaan kaikkien tarjouksen tekijöiden nimet ja voittaneen tarjouksen kokonaishinta. Tietoa tarjouksista Tarjous sitoo yrittäjää siitä alkaen, kun ostaja on tarjouksen vastaanottanut. Sitovuus on voimassa tarjouspyynnössä määritellyn ajan. Tämän ajan kuluessa ostajan on vastattava tarjoukseen. Mikäli aikaa ei ole tarjouspyynnössä määritelty, se voidaan määritellä tarjouksessa. Tarjouspyynnössä ostaja voi esittää vaatimuksia käytettävälle kalustolle ja kuljettajalle, vastuuvakuutukselle sekä ehtoja ja ohjeita tarjouksen muotoseikoista. Yrittäjän kannalta yksi tärkeimmistä tarjouspyynnön sisältämistä asioista on se, kuinka tarjouksen jättäneiden kelpoisuutta tullaan arvioimaan. Vertailuperusteina voivat olla esimerkiksi kokonaistaloudellisuus, yrittäjän kokemus, paikallistuntemus, koneiden ikä, kunto ja sopivuus tarjottuun työhön. Tarjoukseen TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 33

35 voi yleensä liittää myös lisätietoja, joita ei vaadita, mutta joista voi olla hyötyä sillä kertaa tai hyöty saattaa konkretisoitua myöhemmin. Sopimuksenteko Jos ostaja hyväksyy tarjouksen, on vuorossa sopimuksenteko. On mahdollista, että ostajalta saadulle lomakkeelle tehty tarjous on samalla sopimusasiakirja (katso liite 3) ja sopimus astuu voimaan kun molemmat osapuolet sen allekirjoittavat. Lue tarkoin tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset. Selvitä huolellisesti, kuinka tarjouksia tullaan vertailemaan. Huomioi myös muotoseikat. Niiden puutteellisuus saattaa aiheuttaa tarjouksen hylkäämisen. Jos tarjous hyväksytään, tee aina kirjallinen sopimus. Sekä työn tilaajat että yrittäjät pyrkivät yleensä pitkiin sopimuksiin. Tämä säästää työn suunnitteluun, ohjaamiseen ja työnjohtoon tarvittavia kustannuksia ja lisää työn tehokkuutta. Samalla yrittäjä oppii tuntemaan hoidettavan alueen, sen heikot kohdat ja vahvuudet. Pitkäaikaisen hoitosopimuksen avulla maisemanhoitoyrittäjät voivat investoida suunnitelmallisesti kalustoon, työvoimaan ja oppimiseen. Usein on tarvetta rakentaa myös yrittäjien välisiä verkostoja, jotta hoitosopimus saadaan täytetyksi. Lisätietoja tarjouksista ja sopimuksista Tietoa julkisiin hankintoihin liittyvistä tarjouspyynnöistä, tarjousten käsittelystä ja hankintapäätöksistä Kuntaliitto > lakiasiat > julkiset hankinnat Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton ilmoituskanava, jossa ilmoitetaan julkisista hankinnoista ja josta yritykset saavat reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 34

36 9 VAKUUTUKSET Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus Pakollisen työeläkevakuutuksen lisäksi yrittäjän kannattaa ottaa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Useimmat tapaturmavakuutukset korvaavat tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat ansionmenetykset, sairaanhoitokustannukset ja kuntoutuksen. Myös pysyvästä haitasta saa yleensä korvauksen. Tapaturmavakuutus voidaan ottaa vain työajalle tai sekä työ- että vapaa-ajalle. Yleensä yrittäjä tarvitsee myös muita vakuutuksia. Niitä vaatii usein myös työn tilaaja. Toiminnan vastuuvakuutus Työtä tehdessä voi tapahtua tahaton virhe tai laiminlyönti, jonka seurauksena asiakkaan omaisuus vahingoittuu. Tien pientaretta niitettäessä kaatuu postilaatikko ja samalla vahingoittuu tien viereen pysäköity auto. Toiminnan vastuuvakuutuksella voidaan kattaa voimassa olevaan oikeuteen perustuva vahingonkorvausvastuu. Tuotevastuuvakuutus Asiakkaat eivät välttämättä ole tyytyväisiä työn laatuun. Yrittäjän maisemaniityllä tekemät heinäpaalit, joiden kuljettamisesta kompostoriin huolehtii kunta, hajoavat kuljetuksessa ja roskaavat asuintalon pihapiirin. Tässä on kyse tuotevastuusta. Tällöin on tarpeen tuotevastuuvakuutus, joka korvaa virheellisen tuotteen aiheuttaman vahingon. Keskeytysvakuutus Keskeytysvakuutuksella turvataan yrityksen toiminnan tulos, jos toiminta pysähtyy tai häiriintyy äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman johdosta. Maisemanhoitoyrittäjän toiminnan voi keskeyttää esimerkiksi koneen rikkoutuminen, yrittäjän sairastuminen tai tapaturma. Joskus myös viranomaiset voivat päättää rajoittaa tai kieltää yritystoiminnan harjoittamisen väliaikaisesti. Keskeytysvakuutuksesta korvataan vahinkoajalta menetetty kate, muuttuvat palkat ja keskeytysvahingon rajoittamisesta aiheutuneet kulut. Oikeusturvavakuutus Yrittäjä tekee erilaisia sopimuksia. Sekaan voi osua huonojakin, ja syntyy riita. Oikeusturvavakuutus korvaa välttämättömät ja kohtuulliset oikeudenkäynti- ja asianajokulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-asioissa. Oikeusturvavakuutus soveltuu lähes kaikille toimialoille ja lähes kaikille Suomessa toimiville yrityksille. Lisätietoja vakuutuksista Tietoa yritysten vakuutuksista. Sivuilla myös luettelo Suomessa toimivista vakuutusyhtiöistä. Finanssialan keskusliitto ry >yritykset VTT:n ylläpitämä sivusto, jossa tietoa yritysten riskeistä ja riskien hallinnasta TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 35

37 10 RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA Maisemanhoitoyrittäjän on hyvä olla tietoinen saatavilla olevista rahoituksista tai avustuksista. Vaikka avustukset hakee yleensä asiakas, niin niistä kertominen asiakkaalle tai osallistuminen avustushakemuksen tekoon lisää työmahdollisuuksia ja asiakkaan luottamusta yrittäjään. Hankerahoitus Hankerahoitusta luonnon- ja maisemanhoitoon liittyviin töihin käyttävät merkittävästi mm. alueelliset ympäristökeskukset, metsäkeskukset, Metsähallitus, kunnat, Museovirasto sekä erilaiset yhdistykset. Hanketoiminnasta on tullut merkittävä palvelujen ostaja luonto- ja maisemapalveluihin liittyvissä töissä. Erilaiset rahoitukset ovat mahdollistaneet sekä yksittäisten kohteiden että mittavien kokonaisuuksien toteuttamisia. Esimerkiksi merkittävä osa kohteiden raivauksista on hankerahoituksen varassa. Hankkeita muun muassa: hakusana Järvikunnostukset Metsäluonnon hoitohankkeille annetaan valtion tukea, josta päättää alueellinen metsäkeskus. Metsäkeskuksen hankevastaava hakee rahoitusta omistajien suostumuksella. >palvelut> metsäluonnonhoito, metsäluonnon hoitohankkeet. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) perusteella voidaan rahoittaa hankkeita, jotka edistävät metsäluonnonhoitoa ja monimuotoisuutta. Suunnittelu ja toteutus ovat metsänomistajalle maksutonta. Tukea metsäluonnon hoitohankkeeseen saavat yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutetut maanomistajat. Metsäkeskus suunnittelee ja toteuttaa hankkeet. Kotitalousvähennyksessä asuntoon katsotaan kuuluvaksi piha-alue (tontti) ja sillä olevat asumista palvelevat rakennukset ja rakennelmat. Haja-asutusalueella piha-alueena voidaan pitää asuntoa ympäröivää enintään neliömetrin suuruista aluetta. hakusana Kotitalousvähennys Maatalouden ympäristötukijärjestelmä antaa mahdollisuuksia maatalouteen liittyvään ympäristönhoitoon, luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen ja maisemanhoitoon. Maanviljelijät voivat hakea erityisympäristötukea kulujen kattamiseen. Erityisympäristötuet ovat maatalouteen sidotut. > viljelijätuet > maatalouden ympäristötuki Perinnebiotoopin hoitoavustus on yhdistyksille tai yksityisille henkilöille myönnettävä tuki perinnebiotooppikohteiden hoitotöihin ja niiden suunnitteluun. Tukea ei voi saada kohteille, jotka saavat maatalouden ympäristötuen erityistukea. Tuen kohteelle myöntää ympäristöministeriö alueellisen ympäristökeskuksen esityksestä. Yhdistykset voivat saada erityisympäristötukea perinnebiotoopin hoitoon Leaderohjelman kautta. > viljelijätuet > maatalouden ympäristötuki > Leader toimintatapa TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 36

38 Metsätalouden ympäristötukea voi saada erityisen arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisestä aiheutuvaan tulonmenetykseen tai näiden elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen. > metsatalous Yksityishenkilön metsäverotus (julkinen etuus) Yksityinen metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessa metsätalouteen liittyviä kuluja myös luonnon ja maisemanhoidon osalta. Kulut pitää perustella veromuistiinpanoissa. Investointituki perinneympäristön vaalimiseen on tarkoitettu maaseudun perinneympäristöjä edustavien kohteiden korjaamiseen. Tukea myönnetään vain omassa hallinnassa olevaan kohteeseen, jolle ei saada ympäristötuen erityistukea. Tuen myöntää alueellinen TE- keskus. TE-keskusten tuet arvokkaiden rakennusten korjaamiseen. Saariston ympäristönhoitoavustusta voi käyttää saaristoluonnon suojelemiseen, maisemakuvan säilyttämiseen tai parantamiseen sekä perinnemaisemien kunnostukseen ja hoitoon. Avustusta haetaan alueellisista ympäristökeskuksista. > oma ympäristökeskuksesi, hakusana Rakennusperinnön hoito Rakennusperinnön hoitoavustuksen kohteena ovat rakennukset ja rakennetut alueet, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Avustusta haetaan alueellisesta ympäristökeskuksesta. > oma ympäristökeskuksesi, hakusana Rakennusperinnön hoito. Museoviraston entistämisavustusta myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistäviin korjaustöihin. Avustuksen myöntää Museovirasto. Seurantalojen korjausavustus. > Seurantalot Korjausavustukset ja perusparannusten korkotuki Lisätietoja: kunnan rakennusvalvonta TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 37

39 11 KONEET Maataloustraktori on monikäyttöisyytensä ansiosta hyvä peruskone. Siihen voidaan kytkeä monia työkoneita ja lisälaitteita, joiden avulla traktorilla voidaan kuljettaa, kuormata ja purkaa erilaisia materiaaleja. Traktori voidaan siirtää ajamalla työkohteesta toiseen. Lavettikuljetusta ei tarvita. Maatalousyrittäjillä traktori on valmiiksi hankittuna ja usein osan vuotta vajaakäytössä. Sama koskee traktoriin liitettäviä työkoneita ja laitteita. Maatilojen koneiden ja työvoiman käyttö maisemanhoitotöissä on perusteltua, sillä useimmilta kunnilta puuttuu sopiva konekanta eikä siihen haluta investoida. Tarvittavia työmenetelmiäkään ei aina tunneta tarpeeksi. Kun traktoria käytetään maatilan ulkopuolisissa töissä, on syytä tutustua traktoria koskevaan lainsäädäntöön, josta saa tietoa poliisilta. Maatalouden koneet sopivia Tavanomaiset maatalouden maanmuokkaus-, niitto-, korjuu- ja kuljetuskoneet sopivat hyvin tai kohtuullisen hyvin useimpiin maaseutumaisesti hoidettaviin kohteisiin. Nurmen korjuuseen hankittua kalustoa (niittokoneet, paalaimet, yms.) voidaan käyttää tienvarsien niitossa sekä maisemapeltojen ja niittyjen hoidossa. Maanmuokkauskoneet (aurat, äkeet, jyrsimet, yms.) ovat käyttökelpoisia viheralueiden peruskunnostuksessa. Myös muuta maatalouskalustoa voidaan käyttää viherurakoinnissa. Etenkin viheralueiden perustamisvaiheessa kaluston tarve on käytännössä sama kuin maanviljelystyössä. Tarvetta on vesivaunuille kastelussa, etukuormaimille, hakkureille, maanmuokkauskoneille jne. Niittyalueiden perustamistyöt eivät ole niin tarkat ajallisesti kuin maataloustyöt, koska maa on usein kuohkeampaa ja se säilyttää kosteuden pidempään. Markkinoilla on entistä enemmän myös kevyempää kalustoa, joka voi olla maataloustraktorin tukena tai joskus jopa parempi vaihtoehto niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Pientraktorit, erilaiset ATV-ajoneuvot (esim. mönkijät) voivat joillakin maisemanhoitokohteilla olla hyvinkin tarkoituksenmukaisia ja taloudellisia. Kevyempää kalustoa Esimerkiksi ahtaissa paikoissa, huonosti kantavilla maapohjilla ja maisemallisesti arvokkailla kohteilla pienkoneet saattavat olla ainoa vaihtoehto tehdä työ asiakkaan kannalta riittävän laadukkaasti. Pienkoneisiin on tarjolla erilaisia lisävarusteita. Pienkoneet voidaan nopeasti siirtää auton peräkärryssä kaukanakin oleville kohteille. Tapauskohtaisesti saattaa olla kysyntää hyvinkin monenlaisille koneille ja koneyhdistelmille. Maisemanhoidon työvaikeustekijät sekä muut rajoitteet ja vaatimukset voivat olla erilaisia pellolla tehtäviin töihin verrattuna. Lisäksi maisemanhoitoon saattaa samalla kohteella kuulua sekä maa- että metsätalouden töitä. Usein tämä merkitsee, että tarvitaan lisäkalustoa tai yhteistyötä toisten yrittäjien kanssa. Näiden asioiden järjestäminen onnistuu yleensä sitä paremmin, mitä pitempi hoitosopimus palvelun ostajan ja yrittäjän välillä on. Lisätietoja koneista Maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden koneet ja laitteet (maailmanlaajuinen) TTS tutkimuksen ylläpitämä metsä ja bioenergia-alan kalustotietokanta TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 38

40 Pienkoneet TTS Pientraktorit Pientraktoreita voi käyttää monenlaisten työkoneiden ja -laitteiden voimanlähteenä. Monipuoliseen työlaitetarjontaan kuuluu mm. etukuormaaja, erilaisia kauhoja, lumilinko, ruohonleikkuri, kaivuvarustus, puuhakkuri, peräkärry, puutavaranosturi, tielana, vinssi, peltojyrsin ja trukkihaarukat. Ab Alstor Hyvin varustettu maastokäyttöön suunniteltu pientraktori sopii mainiosti esimerkiksi puistojen ja muiden maisemallisesti arkojen alueiden puunkorjuuseen sekä muihin kuljetus- ja nostotehtäviin. Pientraktorin voi siirtää nopeasti työmaalta toiselle henkilöauton peräkärryssä. Kuvassa metsäkäyttöön varusteltu ruotsalaisvalmisteinen pientraktori. J-Trading Oy Ruohonleikkurit Keräävällä päältä ajettavalla ruohonleikkurilla voidaan hoitaa esimerkiksi sellaisia pienialaisia niittyjä, joilta kasvusto on kuljetettava pois. Korkeakaatokipin ansiosta keruusäiliön tyhjennys onnistuu suoraan auton tai traktorin lavalle. J-Trading Oy 2-pyörätraktorit Kaksipyörätraktorit ovat erikoiskäyttöön tehtyjä koneita, jotka lisälaitevalikoimansa ansiosta sopivat monenlaisiin töihin, kuten esimerkiksi erilaisten nurmikkoalojen ja tekemiseen ja hoitamiseen. Tämän tyyppinen laite on käytössä esimerkiksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. SL-Boats Oy Kiinteistötraktorit Kiinteistötraktorit voivat ulkonäöltään muistuttaa pientä maataloustraktoria tai kuvan kaksipaikkaista lavamönkijää. Käyttöalue on hyvin laaja sisältäen monenlaisia huolto- ja kunnossapitotöitä TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 39

41 TTS Mönkijät Mönkijä on kätevä maastoajoneuvo, jota voidaan lisä- ja työlaitteiden avulla käyttää monenlaisiin kuljetus- ja työtehtäviin. Mönkijä voidaan varustaa mm. vedettävällä ruohonleikkurilla, puskulevyllä ja jopa kaivulaitteella. TTS Mönkijällä ja metsäperävaunulla puistopuiden korjuu onnistuu maastoystävällisesti. Sumeko Oy Teloilla varustettu mönkijä liikkuu vaivattomasti myös lumessa TTS Pienkuormaajat Pienkuormaajat sopivat hyvin pienimuotoisiin maansiirto- ja nostotöihin. Lisäksi pienkuormaajiin on tarjolla runsaasti erilaisia työlaitteita, kuten ruohonleikkuri, niittomurskain, tasojyrsin, lumilinko, minikaivuri, harjalaite, puuhakkuri, pilkekone, hiekoitin, trukkihaarukka jne. AVANT Tecno Oy Runsas työlaitetarjonta tekee pienkuormaajasta monipuolisen työkoneen. Tätä pienkuormaajaa, johon on tarjolla 29 erilaista työlaitetta, voidaan käyttää myös vetokoneena. Several Oy Minidumpperi Minidumpperia voi hyvin kutsua moottoroiduksi kottikärryksi. Se mahtuu ahtaistakin paikoista. Kuvan laitteen leveys on vain 72 cm. Kuormaa voi lastata 300 kg. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 40

42 TTS Metsämyyrä Metsämyyrä on puutarhatraktorista modifioitu kevyt kuljetuslaite, joka on suunniteltu ensisijaisesti puutavaran ajoon, mutta erilaisten lavavarustusten ansiosta laitetta voi käyttää monissa kuljetustehtävissä. TTS Dorotea Mekaniska Ab Rautahepo Rautahepo on teloilla varustettu pienkone, jolla voidaan kuljettaa erilaisia tarvikkeita vaikeissa olosuhteissa ja pehmeällä maaperällä. Rautahepo voidaan peräkärryllä tai kipattavalla lavalla. Rautahepoa ohjataan aisasta, jota edellä kävelevä kuljettaja käyttää. Ponttonialustainen telakone Ponttonialustaisella telakoneella voidaan liikkua ja työskennellä sekä maalla että vedessä. Koneeseen on tarjolla runsaasti lisävarusteita. Niitto, murskaus ja kuljetus MTT/Matts Nysand Lautasniittokoneet Lautasniittokone soveltuu avointen alueiden niittoon. Traktorin nostolaitteeseen kiinnitettävät mallit sopivat myös tienvarsien niittoon. Tällöin on kuitenkin teräpalkin kallistusmahdollisuus alaviistoon lähes aina tarpeen, jotta ojassakin saadaan riittävän lyhyt sänki. Kone jättää niittojätteen koko työleveydelle, mutta se ei silppua kasvustoa. Elho Oy MTT/Matts Nysand Piennarmurskaimet Piennarmurskaimet (kuvassa) ja nivelpuomimurskaimet ovat tyypillisesti erikoistuneiden yrittäjien, harvoin maatilojen kalustoa. Näitä murskaimia käytetään tienpientareiden ja avointen alueiden kasvillisuuden murskaamiseen. Murskain jättää murskatun kasvillisuuden koko työleveydelle. Niittomurskaimet Niittomurskaimet ovat hinattavia kuten kuvassa tai nostolaitekiinnitteisiä, ja ne soveltuvat avointen alueiden niittoon, ei tienvarsiniittoon. Murskainosa on sinänsä useimmiten tarpeeton viherympäristön hoidossa, koska siinä heinän kuivumisnopeus ei ole niin ratkaiseva kuin maatalouden rehunteossa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 41

43 TTS/Sakari Alasuutari Silppurit Silppurit ovat käyttökelpoisia esimerkiksi köyhdytettävillä niityillä, joilta kasvusto on kuljetettava pois. MTT/Matts Nysand Noukinvaunut Noukinvaunua käytetään niitetyn kasvuston kuormaamiseen ja kuljettamiseen. Noukinvaunuissa on silppuava terälaite. Etuna suoraan niittäviin ja kuormaaviin silppureihin on se, että pois kuljetettavan kasvimassan tilavuus eli kuormien lukumäärä ja kuljetuskustannukset pienenevät niiton jälkeisen kuivauksen ansiosta ja silppuavia teriä käytettäessä MTT/Eeva Saarisalo Pöyhimet ja karhottimet Pöyhimiä ja karhottimia käytetään niitetyn kasvuston pöyhintään, joka nopeuttaa kuivumista. Samalla koneella voidaan myös karhottaa levällään olevaa kasvustoa, jotta paalaimella, tarkkuussilppurilla tai noukinvaunulla tapahtuva korjuu tehostuu. MTT/Matts Nysand MTT/Antti Suokannas MTT/Matts Nysand Paalaimet Paalaimia käytetään niitetyn ja karhotetun kasvuston paalaamiseen. Silppuavilla terillä varustetut mallit sullovat enemmän heinää paaleihin, jolloin paalien lukumäärä ja sitä mukaa kuljetuskustannukset pienenevät. Kuvassa pyöröpaalain. Muita paalaintyyppejä ovat pieniä paaleja tekevä kovapaalain ja suuria paaleja tekevä suurkanttipaalain. Paalikahmaimet Paalikahmain (paalipihti) on etukuormaimen työlaite ja sillä voidaan kuormata pyöröpaaleja ja suurkanttipaaleja. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 42

44 MTT/Matts Nysand Vaihtolavat Jos pyöröpaalien kuljetukseen käytetään kuormaautoa ja vaihtolavaa, voidaan pyöröpaalain purkaa suoraan lavaan eikä erillistä kuormausvälinettä tarvita MTT/Matts Nysand Paalisilppuria voidaan käyttää viheralueilta korjattujen paalien silppuamiseen kompostointipaikalla tai viljelyalueella, jossa silppu voidaan muokata maahan. Jos kasvimassa on saatu laadukkaana talteen, voidaan sitä käyttää eläintilojen kuivikkeeksi tai jopa rehuksi. Puunkorjuukoneet ja -laitteet Husqvarna Raivaussahat Raivaussahaa voidaan käyttää vesakon kaatamiseen ja taimikon harventamiseen. Raivaussahoihin on saatavana myös siimaleikkuripäitä, joilla sahan käyttöalue laajenee erilaisten heinäkasvustojen niittämiseen. TTS Kone Glans Moottorisahat Moottorisaha on perustyökalu puiden kaatoon, karsintaan ja katkontaan. Saha voidaan varustaa kaatokahvoilla, joiden avulla kaatosahaus voidaan tehdä selkä suorana ja puu siirtää kasaan ennen kaatumistaan. Menetelmä sopii hyvin energiapuun korjuuseen. Kahvat on nopea kiinnittää ja irrottaa. Vintturit Vinttureita on traktori-, polttomoottori-, sähkö- ja käsikäyttöisiä. Vinttureilla voidaan vetää puita hankalista paikoista maastoa koneilla rikkomatta. TTS Juontokoura Juontokoura sopii puutavaran kuljetukseen lyhyillä kuljetusmatkoilla. Se voidaan varustaa vintturilla. Parhaimmillaan juontokoura on ranka- ja vesakkokasojen kuljettamisessa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 43

45 Pentin Paja Oy Keräävä kaatopää Maataloustraktorin kuormaimeen asennettavalla keräävällä kaatopäällä voidaan koota useita pystypuita nipuksi. Laite on parhaimmillaan energiapuun kaadossa ja kasauksessa. TTS Kourakuormain ja metsäperäkärry Maataloustraktorin kourakuormainta ja metsäperäkärryä voi käyttää kaikkien puutavaralajien kuormaamiseen ja kuljettamiseen. Lisävarusteiden avulla kuormainta voidaan käyttää monenlaisiin nostoja kuormaustöihin. Junkkari Oy Hakkuri Hakkuri sopii vesakon ja rankojen haketukseen. Haketta voidaan käyttää lämmitystarpeisiin. Haketuksesta on hyötyä silloinkin kun puuaines jätetään maastoon. Tasaisesti levitetty hake on siistimpää kuin pelkästään kaadettu vesakko ja samalla maatuminen nopeutuu. TTS Hakkuriyksikkö Tehokas haketusyksikkö on saatu kytkemällä samaan traktoriin kourakuormain, hakkuri ja perävaunu. Raivattu puuaines voidaan hakettaa suoraan perävaunuun ja kuljettaa lämpölaitokselle hakkuria irrottamatta. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 44

46 Muokkaus- ja kylvökoneet TTS/Sakari Alasuutari Kyntöaura Käytetään maan perusmuokkaukseen eli maan kääntämiseen, esimerkiksi kasvustoa uudistettaessa, tai viheralueilta kerätyn ja viljelyalueelle levitetyn kasvimassan maahan muokkaamiseen. MTT/Hannu Mikkola Kultivaattori Käytetään maan muokkaukseen. TTS/Sakari Alasuutari MTT/Hannu Mikkola Äkeet Käytetään kynnetyn maan muokkaukseen. Voidaan käyttää myös vanhan nurmen rikkomiseen kasvustoa uudistettaessa tai sänkipellon muokkaukseen. Kuvassa lautasäes. Muita äkeitä ovat mm. s- piikkiäes ja lapiorullaäes. Kylvölannoittimet Uuden kasvuston kylvämiseen muokattuun maahan. MTT/Hannu Mikkola MTT/Hannu Mikkola MTT/Hannu Mikkola Suorakylvökoneet Suorakylvökone pystyy kylvämään muokkaamattomaan maahan. Jos edeltävä kasvusto on monivuotinen nurmi, tai jos alueella on liikaa rikkaruohoja, ruiskutetaan ennen suorakylvöä herbisidi, joka tappaa kaiken kasvillisuuden. Jyrät Käytetään maan jyräämiseen kylvön jälkeen orastumisen varmistamiseksi. Painaa myös kiviä jonkun verran maahan, mikä voi vähän säästää niittokoneita. Kasvinsuojeluruiskut Kasvinsuojeluruiskua voidaan käyttää maanmuokkauksen sijasta vanhan kasvuston hävittämiseen. Joissakin tapauksissa ruiskua voidaan käyttää kasteluunkin. Kasteluun käy myös vanha ruisku, joka ei enää täytä kasvinsuojelun vaatimuksia. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 45

47 Peruskunnostuskoneet Suokone Oy Jyrsimet Käytetään maan muokkaukseen kasvustoa uudistettaessa ja viheralueilta kerätyn kasvimassan muokkaamiseen maahan sekä erilaisiin raivaustöihin. Esimerkiksi kuvan raivausjyrsin (muita nimityksiä: kantojyrsin, vesakkomurskain) pystyy murskaamaan järeähköäkin pystyvesakkoa ilman erillistä hakkuuta ja sekoittamaan sitä maahan. Jyrsii myös isojen puiden kannot silpuksi, jolloin niitä ei tarvitse kaivaa ylös eikä kuljettaa kaatopaikalle. Pystyy myös jyrsimään asvalttia. Voidaan käyttää esimerkiksi umpeenkasvaneiden peltojen raivaukseen, ulkoilupolkujen ja ajoväylien rakentamiseen maastoon sekä vanhojen teiden kunnostamiseen. Timeka Oy Elho Oy Tapio Pirttinen Oy Jyrsintasain Jyrsintasainta voidaan käyttää esimerkiksi urautuneiden teiden, peltojen ja teiden korkeiden ojanpientareiden ja epätasaisen maapohjan tasoittamiseen sekä paannejään poistoon jalkakäytäviltä ja muilta kulkureiteiltä. Jyrsintasain ei ole tyypillistä maatilakalustoa. Murskaimet Piennarmurskaimet (kuvassa) ja nivelpuomimurskaimet ovat tyypilliseti erikoistuneiden yrittäjien, harvoin maatilojen kalustoa. Näitä murskaimia käytetään tienpientareiden ja avointen alueiden kasvillisuuden murskaamiseen. Murskain jättää murskatun kasvillisuuden koko työleveydelle eikä kerää sitä karholle. Kesantomurskain sopii avointen alueiden, ei tienpientareiden, kasvillisuuden murskaamiseen silloin, kun kasvimassaa ei tarvitse korjata pois. Kivimurskain Kivimurskain pystyy murskaamaan kiviä sentin läpimittaan asti. Silppuaa myös kannot noin 20 sentin läpimittaan asti, mutta isommat kannot vaativat yllä esitettyä raivausjyrsintä. Kivimurskainta voidaan käyttää esimerkiksi kivisen maaston tasoittamiseksi suoraan ulkoilupoluiksi tai ajoväyliksi, jolloin paikalle ei tarvitse juuri kuljettaa täytemassoja. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 46

48 TTS/Seppo Pentti MTT/Matts Nysand Etukuormain+kauha ja yleisperävaunu Etukuormaimelle ja perävaunulle on monta vaihtelevaa käyttöä materiaalien kuormauksessa ja kuljetuksessa; maamassat, sora, hake, komposti, paalit ym. Takalana Takalanaa voidaan käyttää esimerkiksi teiden tasoittamiseen ja avointen alueiden peruskunnostuksessa maamassojen tasoittamiseen Muut koneet MTT/Matts Nysand Lietevaunu Liete- ja virtsavaunua voidaan käyttää alkuperäisen käyttötarkoituksen lisäksi myös veden kuljettamiseen ja kasteluun. MTT/Matts Nysand Lietepumppu Traktorikäyttöistä lietepumppua voidaan käyttää veden pumppaukseen lietevaunuun joissakin paikoissa, kuten joillakin jokisilloilla. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 47

49 Liite 1. Esimerkki TTS kone ohjelmalla lasketusta traktorin kustannuslaskelmasta. Liite 1 (1/1) TTS-kone - Traktorin kustannuslaskelma Traktori, teholuokka kw sis palkan.kkt LASKELMAN LÄHTÖTIEDOT: Traktorin teholuokka, kw 110 Traktorin hankintahinta, e Traktorin jäännösarvo, e Arvioitu poistoaika,v 7 Laskentakorko % 5 Vuotuinen käyttötuntimäärä, h 1000 Säilytysalan hinta e/m2 173 Säilytysala m2 20 Säilytysalan poisto ja kunnossa pito % 8,1 Kuljettajan palkka,e/h 12 SoTu % 68,08 Vahinkovakuutus, e/v 400 Liikennevakuutus, e/v 46 Liikennevakuutuksen bonus % 20 Polttoaineen kulutus l/h 13,8 Voiteluaineen kulutus l/h 0,16 Polttoaineen hinta e/l 0,8 Voiteluaineen hinta e/l 1,9 Kunnossapito % 3 Riski % 5 TRAKTORIN KONEKUSTANNUKSET OVAT: Korkokustannukset e/v 2255 Poistokustannukset e/v 4887 Säilytyskustannukset e/v 280 Vakuutuskustannukset e/v 437 Kiinteät kustannukset yhteensä e/v 7859 Kiinteät kustannukset yhtensä e/h 7,86 Polttoainekustannukset e/h 11,04 Voiteluainekustannukset e/h 0,3 Palkkakustannukset e/h 21,18 Huolto- ja korjauskustannukset e/h 1,87 Muuttuvat kustannukset yhteensä e/h 34,39 Riski, e/h 2,11 Kokonaiskustannukset ilman veroa e/h 44,36,alv 22% e/h 9,76 Kustannukset yhteensä veroineen e/h 54,12

50 Liite 2. Esimerkki palvelun ostajan lehti-ilmoituksena esittämästä tarjouspyynöstä. Liite 2 (1/1) TYÖKONEITA Maisemanhoito- ja vihertöihin Kaudelle Tarjoukset tulee toimittaa kaupungin omilla tarjouslomakkeilla suljetussa kuoressa osoitteella Mallikaupunki, Tekninen virasto, Kirjaamo, Niittykatu 2, Mallikaupunki. Kuoren päälle merkintä "TYÖKONETARJOUS". Tarjous tehdään työkoneiden osalta vuodeksi. Tarkemmat tiedot löytyvät tarjouslomakkeesta. Tarjoukseen on liitettävä sekä verojäämätodistus että todistus eläkevakuutusmaksuvelvoitteiden täyttämisestä tai RALA-todistus. Koneiden valintaperusteina ovat kokonaistaloudellisuus, kuljettajan kokemus, koneen ikä ja kunto sekä sopivuus tarjolla olevaan työhön. Mallikaupunki pidättää itsellään oikeuden pyytää erikseen tarjoukset mahdollisiin projektikohteisiin. Tiedusteluihin vastaa ja tarjouslomakkeita antaa Mauno Mestari puh sekä Matti Malliniitty puh klo kaupungin keskusvarikolla osoitteessa Varikkotie 1. Tarjousaika päättyy klo 12.00

51 Liite 3 (1/1) Liite 3. Esimerkki lomakkeesta joka soveltuu sekä tarjoukseksi että sopimukseksi. Mallikaupunki Tekninen virasto SOPIMUS Yllämainittu urakoitsija ja Mallikaupungin tekninen virasto tilaajana ovat tehneet jäljempänä mainituista koneista vuokrasopimuksen. Sopimus koskee kaikkia kunnallistekniikan, viherrakentamisen ja puhtaanapidon töitä, joita tehdään aikataksalla. VOIMASSAOLO- AIKA YLEISET MAKSU- PERUSTEET Urakoitsija TYÖKONETARJOUS/TYÖKONEEN VUOKRASOPIMUS Sopimus on voimassa Täysi tuntivuokra maksetaan vain teholliselta työajalta, joksi ei lueta koneen huolto- ja korjausaikaa, ruokailu- ja kahvitaukoja eikä koneen työvarusteiden vaihtamiseen ja siirtoihin kuluvaa aikaa. Työaikana sattuneista tilaajan toimenpiteistä aiheutuneista keskeytyksistä tai, kun koneeseen vaihdetaan työvarusteita tilaajan määräyksestä, maksetaan keskeytysajalta 50 % tuntivuokrasta, kuitenkin enintään kuudelta tunnilta kutakin työvuoroa kohti. Koneen siirrosta työmaalle ja sieltä pois huolehtii kustannuksellaan pääsääntöisesti vuokralleantaja. Muulloin sovelletaan Tielaitoksen hyväksymiä koneiden vuokrausehtoja. Työstä maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa urakoitsijan laskun perusteella. Ajankäyttöä seurataan tilaajan pitämällä ylösottopäiväkirjalla. Lyhytaikaisissa töissä maksu maksetaan töiden päätyttyä. Urakoitsijan on esitettävä lääninveroviraston todistus verovelvollisuuksien hoitamisesta sekä työeläkekassan todistus maksuvelvollisuuksien hoitamisesta tai RALA-todistus. Ilmoitukset eivät saa olla kuukautta vanhempia URAKOITSIJA- TIEDOT Urakoitsijan nimi Osoite Puhelin Pankkitilin numero TYÖKONETIEDOT Työkone (merkki/ malli/lyhenne) Ennakkoverolipun numero Vuosi-malli Käyttötunnit Veroton veloitushinta Lisälaitteet Lisätiedot ALLEKIR- JOITUKSET Urakoitsija Tilaaja

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä

Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä ja alan valtakunnallinen kehittäminen Juha Rutanen Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR)

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010 Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010 Kenelle maksetaan? Maaseutuelinkeinot monipuolistuvat luonnon- ja maisemanhoidon asiakaslähtöiseen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa?

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Hauho 22.10.2009 Maiseman- ja luonnonhoidon yrittäjät osaavat hoitaa maaseudun aineellisia

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Metsä- ja Viherpäivät 2012 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus /ProAgria Keskukset B hoitoluokat Uudet hoidon laatuvaatimukset

Lisätiedot

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia

Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia Riikka Söyrinki, MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet hanke Laidunnus ja maisema -seminaari 11.1.2018

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN 12.00 Tervetulosanat ja Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ - hanke-esittely, maisema- ja ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Vanhat rakennukset kuntoon Ke klo Pieksämäen Veturitallit

Vanhat rakennukset kuntoon Ke klo Pieksämäen Veturitallit Vanhat rakennukset kuntoon Ke 19.4. klo 18-20.30 Pieksämäen Veturitallit Vanhat rakennukset kuntoon klo 18 Avaussanat, Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankevastaava Saara Ryhänen klo 18.05 Sielukas

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito. Talvihoito Viheralueiden hoito Liikennealueiden hoito Perusomaisuus Puhtaanapito Kalusteiden ja varusteiden hoito Rakenteiden hoito Kunnossapito Talvihoidon erillistuote Ylläpito Erillistuotteet Kunnossa-

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015-2025 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Lähtökohdat Kaupungin viheralueista vain n. 8 % on B-hoitoluokkien avoimia alueita,

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

TOURULA-KEIHÄSKOSKI Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT.

TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. PALVELUTUOTELUETTELO 2011 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTATEKNINEN TOTEUTUS JA YLLÄPITO TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. LIIKENNEVÄYLÄT Investointikohteiden koordinointi vuosi 32 409 1 32 409 Kadut tiekm

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Lyömäen keto, Hattula Auli Hirvonen maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 864 494 Miksi hoidamme

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Vuosittainen kunnossapito on tieosakkaiden avaintehtävä. Kunnossapitotöiden

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.

Lisätiedot

Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä

Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä HANNELE PARTANEN SEPPO PENTTI PETRI KAPUINEN MATTS NYSAND Työtehoseuran raportteja ja oppaita 14 HELSINKI 2004 Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä

Lisätiedot

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla

Lisätiedot