Päätös Nro 77/2012/2 Dnro ESAVI/193/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 77/2012/2 Dnro ESAVI/193/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sörnäisten ja Mustikkamaan välille Sompasaaren salmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupunki HAKEMUS Helsingin kaupunki on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sörnäisten ja Mustikkamaan välille Sompasaaren salmeen ja Sompasaaren salmessa kulkevan venereitin siirtämiseen sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa. SUUNNITELMA Hankkeen yleiskuvaus Suunnitteilla oleva Isoisänsilta on Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välisen Sompasaarensalmen ylittävä kevyenliikenteen vesistösilta. Siltahanke liittyy Helsingin kaupungin Kalasataman uuden kaupunginosan rakentamiseen. Hankealue sijaitse noin 2 km Helsingin ydinkeskustan koillispuolella. Isoisänsilta alkaisi Sörnäistenniemen kaakkoisnurkasta, jonka nykyistä rantaviiva siirretään vesialueen täyttöjen myötä noin 50 m merelle päin. Sörnäistenniemen täytöille ja rantamuurin rakentamiselle on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa nro 174/2010/4. Täyttöjen jälkeen Sompasaarensalmen leveys on kapeimmassa kohdassaan noin 125 m. Täytön ja sillan rakentamisen yhteydessä siirretään nykyisen salmessa kulkevan venereitin linjausta noin 50 m kaakkoon. Suunnitteilla oleva Isoisänsilta on rakenteeltaan Sörnäistenniemen puoleisessa päässä ns. Langer-palkkisilta ja Mustikkamaan puoleisessa päässä kaarisilta, jonka kansi on ankkuroitu kallioon. Kaaren jännemitta on 150 m ja sillan kokonaispituus noin 180 m. Sörnäistenniemen puoleinen maatuki ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 perustetaan paalujen varaan ja Mustikkasaaren puoleinen maatuki ankkuroidaan kallioon. Silta nousee Mustikkasaareen päin noin 5,4 % kaltevuudella siten, että alikulkukorkeus Sörnäistenniemen puoleisessa rannassa on noin 3,2 m ja Mustikkasaaren puoleisessa rannassa noin 8,2 m. Isoisänsillan ali kulkevan veneväylän kohdalla alikulkukorkeus on noin 7,0 m. Isoisänsillalla on suuri merkitys uuden kaupunginosan viihtyisyydelle. Sillan rakentamisella ei ole vesistön tai ympäristön kannalta negatiivisia vaikutuksia lievää työnaikaista meluhaittaa lukuun ottamatta. Hakija on hakenut lupaa Isoisänsillan rakentamiseen liittyvien toimenpiteiden suorittamiselle sekä Sompasaaren salmessa kulkevan venereitin siirtämiselle. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 2 Vesistöselostus Yleiskuvaus merialueesta Vedenkorkeudet Sörnäistenniemen edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Suomenlahden rannikkoalue on pääosin matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta m:n välillä. Yli 20 m:n syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Sompasaarensalmi on suhteellisen matala ja sijaitsee suojaisalla paikalla. Vesialuetta rajaa luoteessa Sörnäistenniemi, lännessä Sompasaari, etelässä ja kaakossa Mustikkamaa sekä idässä ja koillisessa Kulosaari. Sompasaarensalmen pohjoispuolella on Kuorekarinsalmi ja Kulosaarensilta. Kulosaarensillan takana avautuu Vanhankaupunginselkä. Sompasaarensalmea ympäröivät rannat ja ranta-alueet ovat Mustikkamaata lukuun ottamatta aiemmin rakennettuja ja ihmisen muokkaamia alueita. Sompasaarensalmen vesisyvyys on suurimmillaan noin 8 m Sörnäistenniemen päädyssä. Vesisyvyys pienenee Mustikkamaan suuntaan mentäessä. Salmen keskellä vesisyvyys on noin 5 m. Salmen lähiympäristön merenpohjaa on ruopattu useaan otteeseen Sörnäisten sataman läheisyyden vuoksi. Sompasaarensalmeen liittyvät merkittävimmät vesialueet ovat Korkeasaaren eteläpuolella sijaitseva Kruunuvuorenselkä ja Kulosaaren pohjoispuolella sijaitseva Vanhankaupunginselkä ja siihen laskeva Vantaanjoki. Sompasaarensalmesta noin 3 km lounaaseen sijaitsevan Ilmatieteenlaitoksen Helsingin Kaivopuiston mareografiaseman asteikolta tehtyjen havaintojen mukaan merivedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot ovat vaihdelleet havaintojaksolla v seuraavasti:

3 3 HW = +1,51 (NN +1,40) MHW = +0,89 (NN +0,78) MW teor = MW ,00 (NN -0,11) MNW = - 0,63 (NN -0,74) NW = - 0,92 (NN -1.03) Helsingissä meriveden korkeus on yleensä alimmallaan keväällä huhti toukokuussa ja korkeimmillaan marras joulukuussa. Vedenkorkeusvaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka maaliskuussa. Vedenkorkeuden vaihteluun vaikuttavat mm. ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Ilmatieteenlaitoksen (aik. merentutkimuslaitos) laskemien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella merialue jäätyy Suomenlinnan havaintopaikan tietojen mukaan keskimäärin tammikuun alkupuolella, jolloin myös pysyvä jääpeite alkaa muodostua. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alussa ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolivälin tienoilla. Vedenlaatu Helsingin edustan merialueen vedenlaatu on pääosin tyydyttävä (luokka III). Toimenpidealue, kuten yleisesti pääkaupunkiseudun rantavesialueet, kuuluu laatuluokkaan välttävä (IV). Pohjaeläimistö Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja sitä edeltäneiden kaupungin vesientutkimusyksiköiden toimesta. Kruunuvuorenselällä (näyteasemat 18 ja 22; syvyydet 16 ja 13 m) pohjaeläinten tiheydet ovat olleet korkeimmillaan 1980-luvulla, jolloin yhteisöjä hallitsivat selvästi harvasukamadot (Oligochaeta). Tämän jälkeen näyteaseman 18 harvasukamatojen, liejusimpukan ja surviaissääsken toukkien hallitsemassa yhteisössä on tapahtunut tasaista vähenemistä. Näyteasemalla 22 on havaittu uutta runsastumista liejusimpukan määrän lisääntymisen myötä. Harvalukuisista lajeista merisukasjalkainen (Hediste diversicolor) näyttäisi taantuneen, mutta viherlimamatoa (Prostoma obscurum) on havaittu runsaammin viime vuosina. Alueelle on asettunut myös Marenzelleria viridis -monisukasmato vuonna Kalasto Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Toimenpidealueen yläpuolisella Vanhankaupunginlahdella on ympärivuotisesti lähinnä reheviin ja sameisiin vesiin tottuneita särkikaloja (mm. särki, lahna, sorva ja pasuri). Muita yleisiä kalalajeja ovat ahven, hauki ja kuha. Vanhankaupunginlahdella viihtyviä merikaloja ovat mm. silakka ja kampela. Nousukaloista Vanhankaupungin lahdella tavataan lähinnä istutuksin ylläpidettävät meritaimen ja lohi, sekä vaellussiika ja kirjolohi.

4 Alueelle on istutettu runsaasti muitakin kalalajeja (kuten toutain, karppi, harjus). 4 Sörnäistenniemen alueella ja Mustikkamaan läheisyydessä on havaittu ahvenia, siikoja, haukia ja särkikaloja sekä kuhia. Toimenpidealue ei tiettävästi ole merkittävä kalojen syönnös- tai lisääntymisalue: Sörnäistenniemen edusta on tärkeä vaellusreitti kaloille, jotka vaeltavat Vanhankaupunginlahdelle tai Vantaanjoelle syönnökselle tai kutemaan. Reitti kuuluu nousua turvaamaan perustettuun ns. Vantaanjoen kalaväylään, joka ulottuu Suomenlinnan eteläpuolelta jokisuulle saakka. Toimenpidealueella ja sen lähivesialueilla kaloista on mitattu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRAn vuonna 2006 tekemän kartoituksen perusteella Vanhankaupunginlahti on Suomen merija järvialueista tinayhdisteiden pahiten saastuttama. Korkeita organotinapitoisuuksia todettiin varsinkin vanhoissa ahvenissa (enimmillään yli 0,5 mg/kg), kun taas esim. kuhassa ja särjessä pitoisuudet olivat alhaisempia. EVIRA suosittelee, että Vanhankaupunginlahden ahventen yksipuolista syöntiä tulisi välttää korkeiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien vuoksi. Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Toimenpidealueen läheisyydessä ei tiettävästi sijaitse historiallisesti arvokkaita muinaismuistoja. Toimenpidealueen itäpuolella sijaitsevalla Mustikkamaan silokalliolla on vanhoja laivojen kiinnitysrenkaita ja kallioon tehtyjä kaiverruksia. Toimenpidealueen salmet ovat aikoinaan olleet tärkeitä vesiliikenteelle ennen Helsingin kaupungin keskustan siirtämistä Vanhankaupungin alueelta nykyiselle sijainnilleen. Toimenpidealueen läheisyydessä ei kuitenkaan ole havaittu hylkyjä. Lähimpänä toimenpidealuetta sijaitseva paikallistettu hylky on Kruunuvuorenselällä Hylkysaaren kupeessa, yli 1,5 km:n päässä sijaitseva höyrylaiva Europan hylky. Hankesuunnitelma Yleistä Isoisänsilta liittyy Kalasataman uuden kaupunginosan Sörnäistenniemen alueen rakentamiseen. Helsingin Sataman käytössä olleen Sörnäistenniemen toiminta on vuoden 2008 loppupuolelta lähtien muuttunut voimakkaasti. Sataman toiminnot siirrettiin Vuosaareen vuoden 2009 alkuun mennessä. Satama-alueelta tullaan purkamaan kaikki rakennukset, huoltorakennusta lukuun ottamatta. Kalasataman kaupunginosan alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja noin

5 asukkaalle ja lisäksi alueelle tulee noin työpaikkaa. Alue rakennetaan osakokonaisuuksina noin 25 vuodessa. Sörnäistenniemen rakentamiselle on vahvistettu asemakaava ja alueen rakentamisen on arvioitu toteutuvan vuosina Uuden kaupunginosan yhteyteen tulee kolme uutta siltaa, jotka liittävät niemestä muodostuvan kaupunginosaa ympäröiviin alueisiin. Isoisän kevyenliikenteen silta on näistä kolmesta sillasta pohjoisin ja se liittää Sörnäistenniemen Mustikkamaan ulkoilu- ja virkistysalueeseen. Isoisänsilta Isoisänsilta muodostaa kevyen liikenteen yhteyden Sörnäistenniemestä Mustikkamaalle. Näin syntyy kevyen liikenteen yhteys kantakaupungista Mustikkamaan kautta myös Korkeasaareen, kun nykyään yhteys Korkeasaareen kulkee Kulosaaren kautta. Siltatyyppi ja rakennusaineet Sillan vapaa aukko Silta on kokonaan teräsrakenteinen. Silta on Sörnäistenniemen puoleisessa päässä tyypiltään Langer-palkkisilta ja Mustikkamaan puoleisessa päässä kaarisilta. Mustikkamaalla sillan kaari tukeutuu ja kansi ankkuroidaan suoraan kallioon. Sillan vapaa aukko on sillan suunnassa mitattuna noin 120 m. Sillassa ei ole lainkaan välitukia salmessa. Sörnäistenniemen puoleisessa päässä sillan päällysrakenne tukeutuu porapaaluille perustettuun maatukeen, joka rakennetaan kiinteäksi osaksi Kalasataman rantakatuihin (Capellan puistotie ja Parrulaituri) liittyvien rantamuurien kulmaa. Mustikkamaan puolella sekä kaaren kanta että kannen ankkurointikohta kallioon ovat kaukana rantaviivasta eikä sillan rakenteilla ole siten Mustikkamaan puolella mitään vaikutusta vesistöön. Työnaikaiset järjestelyt Koska kysymyksessä on kokonaan uuden kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen, ei tarvita mitään rakentamisen aikaisia liikennejärjestelyjä. Sillan rakentamisen ajaksi Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan väliseen salmeen joudutaan lyömään teräsputkipaaluja sillan teräksisen päällysrakenteen kokoamista varten. Paaluja lyödään aina kaksi rinnakkain noin 5 m:n etäisyydelle toisistaan. Sillan pituussuunnassa paaluparien etäisyys on m. Sillan valmistumisen jälkeen paalut poistetaan katkaisemalla ne uoman pohjan tasosta.

6 6 Sillan valaiseminen ja kaapelivaraukset Kaidetyyppi Venereitin siirto Toteuttamisaikataulu Maa- ja vesialueiden omistus Kaavoitus Silta valaistaan ja varustetaan tarpeellisella määrällä kaapelivarausputkia (Φ110/140 mm), jotka sijoitetaan sillan kansirakenteeseen. Silta varustetaan korkealla siltaa varten suunnitellulla kevyen liikenteen kaiteella. Isoisänsillan rakentamisen yhteydessä tulee siirtää Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnoimaa Isoisänsillan alta kulkevaa venereittiä noin 50 m kaakkoon. Nykyinen venereitti siirretään Sompasaarensalmessa kohdalla paikkaan, jossa sillan alikulkukorkeus on noin 7 m ja vesisyvyys noin 5 m. Venereitin nykyisessä kohdassa vesisyvyys on noin 6 m ja sillan rakentamisen jälkeinen alikulkukorkeus noin 3 m. Venereitin siirtämisellä ei vähäisen vesiliikenteen sekä vesisyvyyteen nähden pienen aluskoon takia arvioida olevan haitallisia vaikutuksia vesialueen tilaan. Venereitin siirtäminen ei edellytä ruoppauksia eikä nykyisten turvalaitteiden siirtämistä. Lähtökohtana on, että sillan rakennustyöt päästään aloittamaan vuonna Sillan on tarkoitus olla valmis 2013 mennessä. Hankkeen toteuttamisen kiireellinen aikataulu edellyttää, että työt voitaisiin käynnistää ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Isoisänsillan rakentamiseen liittyvät työt sijoittuvat Helsingin kaupungin omistamalle maa- ja vesialueelle Töölön kylä, Töölön vesi RN:o 5:2. Sörnäistenniemen satama- ja varastoalue muuttuu kantakaupunkimaiseksi merenrantakaupunginosaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalasataman osayleiskaavan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Osayleiskaava sai lainvoiman Sörnäistenniemen uusi asemakaava vahvistettiin Sörnäistenniemen asemakaavassa huomioon otettu Isoisänsilta sijaitsee Sörnäistenniemen asemakaavaalueella. Yleiskaavassa on esitetty venesatamat Kulosaaren sillan etelä- ja pohjoispuolelle vesibusseja sekä mahdollisesti vierasveneitä ja kalastusaluksia varten. Osayleiskaavan liikennevaikutusten arvioinnissa on esitetty, että Vanhankaupunginselälle voi myös kiertää Korkeasaaren ja Mustikkamaan itäpuolelta. Tällä hetkellä reitillä ei kuitenkaan ole merkittyä virallista veneväylää.

7 7 Vesiliikenne Kalastus Sompasaaren itäpuolella sijaitsevaan Sörnäisten laituriin johtaa nykyisin 5,0 m:n väylä. Helsingin Sataman hallinnoima 5,0 m:n väylä loppuu Sörnäisten laiturin kohdalla ennen Sörnäistenniemeä. Vesiväylä jatkuu tämän jälkeen pohjoiseen venereittinä suunnitteilla olevan Isoisänsillan alta ja edelleen Kulosaarensillan alta Vanhankaupunginlahdelle. Venereitti on merkitty yleiskarttaan katkoviivalla. Sörnäisten laituriin johtava vesiväylä ei enää ole kauppamerenkulun alusten käytössä. Vuoden 2011 kesällä väylällä ja sen jatkeena toimivalla venereitillä liikennöi mm. kalastusaluksia, veneitä, vesibusseja sekä Sörnäistenniemen täyttötöihin liittyviä hiekkalastissa olevia proomuja. Sörnäistenniemen edustan vesialueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Lähinnä Sörnäistenniemeä oleva alue, jolla harjoitetaan ammattikalastusta, sijaitsee Kruunuvuorenselällä Korkeasaaren ulkopuolella. Vesialue kuuluu Keski-Helsingin edustan merialueeseen, jolla ammattikalastusta harjoittaa viisi kalastajaa. Alueella harjoitetaan pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalasataman lähialue kuuluu Helsingin kaupungin kalavesien alueeseen. Toimenpidealueen läpi kulkee ns. Vantaanjoen kalaväylä, eli kalojen vaellusreitti Vanhankaupunginselälle. Kalojen vaellusreitillä on kielletty kalastamasta seisovilla pyydyksillä. Lisäksi kaikenlainen kalastus ongintaa, pilkintää ja uistelua lukuun ottamatta on kielletty Vanhankaupunginselällä, Hopeasalmessa, Sompasaarensalmessa ja Pohjoissatamassa huhtikuun alusta vuoden loppuun ja Kruunuvuorenselällä ja Tuulisaarenselällä huhtikuun alusta syyskuun 15. päivään. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Hankkeen vaikutukset ja haittojen vähentäminen Yleistä Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee maa- ja vesialueella, jonka Sörnäisten puoleisella rannalla sijaitsee toistaiseksi lähinnä entiseen Sörnäisten satamaan kuuluvia laitureita ja taustakenttien rakenteita. Suunnitellun sillan pohjoispuolella on nykyisin korkeajännitejohtoja. Mustikkasaaren puoleisella rannalla ei ole rakenteita lukuun ottamatta rannan tuntumassa sijaitsevaa kevyenliikenteen väylää. Lähimmät venesatamat ovat Kulosaaren, Hopeasalmen ja Mustikkamaan venesatamat. Kulosaaren venesatama sijaitsee toimenpidealueesta noin 600 metriä koilliseen ja Hopeasalmen sekä Mustikkamaan venesatamat sijaitsevat noin 700 metriä itään toimenpidealueesta. Hankkeesta ei tule aiheutumaan ennalta arvaamatonta vahinkoa eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan vesistön tai sen ranta-alueiden tilaan. Isoisän kevyenliikenteen sillan rakentaminen lisää Kalasataman kaupunginosan tulevien asukkaiden ja lähialueiden asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksia parantamalla kulkuyhteyttä Mustikkamaan ulkoilualueelle.

8 8 Ympäristö ja vedenlaatu Isoisänsillan rakentaminen ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilaan eikä veden laatuun. Isoisänsillan luoteinen maatuki sijoittuu Kalasataman kenttäalueen yhteyteen täytetylle maa-alueelle ja kaakonpuoleinen maatuki on ankkuroitu Mustikkamaan puolella kallioon. Sillalla ei ole välitukia. Sillan rakentamisesta ympäristölle aiheutuva haitta on lähinnä väliaikainen melu. Vedenkorkeudet ja virtaamat Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin eikä se vaikuta vesistön virtauksiin. Alueen uusien siltojen vaikutus veneilyyn on otettu huomioon Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavassa. Isoisänsillan rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta veneilyyn. Vanhankaupunginselälle pääsee sillan rakentamisen jälkeen yhtä korkeat veneet kuin nykyisinkin. Sillan rakennustyöt saattavat tilapäisesti haitata vesiliikennettä alueella. Rakennustöiden aikaisella työsuunnittelulla pyritään vähentämään veneilijöille mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Nykyisen venereitin siirtäminen Sompasaaren kohdalla ei vaikuta vesiliikenteeseen. Isoisänsillan rakentamisella ei ole pysyviä vaikutuksia Sompasaarensalmessa tai sen lähistöllä tapahtuvaan kalastukseen tai kalastoon. Alueella kalastaminen saattaa vaikeutua tilapäisesti rakentamisen aikana lähinnä työkoneiden aiheuttamaan melun takia. Sataman vesialue ei ole merkittävä kalojen esiintymisalue eikä kalataloudellisesti merkittävä. Sörnäistenniemen edustan välittömässä läheisyydessä harjoitettava kotitarve- ja virkistyskalastus on vähäistä eikä alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Toimenpidealueen sivuitse kulkee toinen ns. Vantaanjoen kalaväylän haaroista. Väylä on merkittävä nousureitti kaloille Vanhankaupunginlahteen ja edelleen Vantaanjokeen. Pääasiallisesti nousu ajoittuu syksyyn; meritaimen ja lohi nousevat elo lokakuussa, vaellussiika syyskuun lopulta aina jäiden tuloon saakka. Sillan rakennustyöt eivät vaikeuta kalojen nousua. Hanke ei lievää meluhaittaa lukuun ottamatta huononna vesialueen kalantuottoa ja kalastusoloja nykytilaan verrattuna.

9 9 Virkistyskäyttö Isoisänsilta yhdistää Kalasataman uuden kaupunginosan Mustikkamaan virkistysalueeseen. Mustikkamaalla on hienot maisemat, monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja sen etelänpuoleisella rannalla on myös uimaranta. Nykyisin Mustikkamaalle pääsee maitse vain Kulosaaren ja Mustikkamaan välisen Mustikkamaansillan kautta. Isoisän sillan rakentaminen helpottaa myös pääsyä Mustikkasaaren eteläpuolella sijaitsevan Korkeasaaren eläintarhaan. Sörnäistenniemeltä on nykyisin noin 1,5 km:n matka Mustikkamaalle. Isoisän sillan rakentamisen jälkeen matka lyhenee muutamaan sataan metriin. Isoisän sillan rakentaminen helpottaa siten huomattavasti Mustikkamaan virkistyksellistä hyödyntämistä. Hanke nostaa alueen virkistysarvoa nykytilaan verrattuna. Hankkeella ei katsota olevan negatiivisia vaikutuksia alueen ranta-alueisiin tai vesiluontoon ja sen tilaan. Rantarakenteet ja laitteet Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse sellaisia rantarakenteita tai laitteita, joille aiheutuisi korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Vesienhoitosuunnitelma Valtioneuvosto on yleisistunnossa hyväksynyt vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) edellyttämät alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Hakemussuunnitelman mukainen alue kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Toimenpidealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hakemussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät vaaranna vedenlaatua tai muuten ole vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisia. Luonnoltaan arvokkaat lähialueet Lähimmät luonnoltaan arvokkaat alueet ruoppauskohteen läheisyydessä ovat rahoitetut luonnonsuojelualueet Norppa ja Kuutti, jotka ovat Mustikkamaan itäpuolella sijaitsevia lintuluotoja. Norppa ja Kuutti sijaitsevat Kruunuvuorenselän pohjoisosassa noin 1,2 km Sompasaarensalmen itäpuolella. Lähin Natura verkoston alue on Vanhankaupunginlahden lintuvesialue (FI ), joka sijaitsee Vantaanjoen suistossa noin kolme kilometriä toimenpidealueesta pohjoiseen. Aluetta suojellaan sen monipuolisen pesimä- ja muuttolinnuston vuoksi. Mustikkamaan pohjoisrannalla on silokallio, joka on määritelty geologisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kohde on luokiteltu luokkaan 1 (suuri arvo), sillä

10 Muut vaikutukset siinä on sekä etenevän jäätikön jälkiä että sulavan jäätikön jälkiä. Kalliolla on lisäksi vanhoja laivojen kiinnitysrenkaita ja kaiverruksia. Isoisänsilta sijoittuu kallion lounaispuolelle, jossa ei ole em. suojeluarvoja. Isoisänsiltahankkeella ei ole vaikutusta em. luonnonsuojelualueiden, Natura verkoston alueen tai kallioalueen tilaan. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle maankäytön järjestämiselle. Hanke on vahvistetun asemakaavamuutoksen mukainen. Hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain 1096/1996) vastaisia seurauksia. Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Mikäli työaikana todetaan ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesistön tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että alueella on voimassa oleva asemakaava. Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Hankealue ei ole pohjavesialuetta. Hakemuksen mukaan Sompasaaren salmeen lyödään teräsputkipaaluja sillan rakentamisen ajaksi. Sompasaaren salmessa kulkee toinen Vantaanjoen kalaväylän haaroista, joka on kalojen nousureitti Vanhankaupunginlahteen ja Vantaanjokeen. Töidenaikainen melu saattaa häiritä nousua. Tämän vuoksi paalutustöitä ei tule tehdä syksyllä syyskutuisten kalojen nousun aikaan Siltapaikka sijaitsee Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumassa Kruunuvuorenselkä (2_Ss_027), jonka ekologinen tila on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila 10

11 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN vuoteen 2027 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mielestä vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Ympäristö- ja luonnonvasta -vastuualue on katsonut, että yllä esitetyt seikat huomioon ottaen hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaan voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. Myös töidenaloittamislupa voidaan myöntää. 2) Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö on lausunut, että suunnitellun sillan alitse kulkee Helsingin sataman Mustikkamaa Lammassaari 1,2 m:n venereitti ja sen pohjoispuolella sijaitsee venesatamia. Venereitti on ainoa virallinen merkitty vesiväylä sillan pohjoispuolen venesatamiin. Suunnitellun sillan aukkokorkeus ja -leveys täyttävät Liikenneviraston ohjejulkaisun ("Suositukset vesistösiltojen aukkomitoista", Merenkulkulaitoksen julkaisuja 12/2005) mukaiset vaatimukset venereitin ylittävälle sillalle, mutta esimerkiksi palo- ja pelastuskalusto vaativat 8 m:n alikulkukorkeuden. Lisäksi sillan rakentaminen voi estää purjeveneiden kulkuyhteyden sillan pohjoispuolen venesatamiin sillan alikulkukorkeuden johdosta. Em. ohjejulkaisussa on eritelty tarkemmin mm. sillan kulkuaukon korkeus- ja pituusmitoituksen määräytyminen sekä alikulkukorkeuden merkintä. Sillan rakentamisen yhteydessä nykyistä venereittiä on suunniteltu siirrettäväksi noin 50 m kaakkoon. Hakijan tulee suorittaa väylämuutoksen vaatimat toimenpiteet (tarvittavat tutkimukset ja varmistusmittaukset) sekä toimittaa väylämuutoksesta hyväksyttävä väyläesitys Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. Liikennevirasto tekee väyläesityksen pohjalta väyläpäätöksen, jonka perusteella reitti merkitään mm. merikartalle. Liikennevirasto antaa tarpeelliset määräykset tai ohjeet kulkuväylän merkitsemisestä. Siltatyön valmistuttua hakijan on ilmoitettava valmistumisesta Liikenneviraston Helsingin väyläyksikköön em. ohjejulkaisun mukaisella valmistumisilmoituksella sekä merkittävä ohjeistuksen mukaan määritetty alikulkukorkeus sillan kansirakenteisiin. Alueen vesiliikenne tulee ottaa huomioon sillan rakennustyön aikana. Mustikkamaa Lammassaari venereitti on ainoa merkitty vesiväylä ulos Vanhankaupunginselältä ja Mustikkamaan pohjoispuolelta, joten hakijan on tiedotettava alueella toimivia venekerhoja suunnitellun sillan rakentamisen aiheuttamista mahdollisista käyttörajoituksista tai -katkoksista venereiteille. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon Isoisänsillan päivitetyn pääpiirustuksen. Päivityksessä siltaa on kierretty myötäpäivään 0,5 astetta jouhevampien kaidelinjojen saavuttamiseksi Kalasataman puoleisessa päässä. Samalla on korjattu korkeuslukemia. Muutokset eivät vaikuta alikulkukorkeuksiin. 11

12 12 HAKIJAN SELITYS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että sillan rakennustöiden aikataulu laaditaan niin, että vesialueelle sijoittuvia mahdollisia työnaikaisia paalutustöitä ei tehdä syyskutuisten kalojen nousun aikana Liikenneviraston Helsingin väyläyksikön muistutuksen johdosta hakija on täydentänyt hakemustaan seuraavasti: Liikenneviraston lausunnon huomautus sillan alikulkukorkeuden osalta perustuu Merenkulkulaitoksen julkaisussa 12/2005 Suositukset vesistösiltojen aukkomitoista esitettyyn. Julkaisun kohdassa 2.3 esitetyssä taulukossa Merenkulun muun hyötyliikenteen vaatimat alikulkukorkeudet on palo- ja pelastuskaluston osalta maininta 8 m:n alikulkukorkeudesta. Sörnäistenniemestä Mustikkamaalle johtavan sillan (Isoisänsilta) tilavaraus on esitetty Sörnäistenniemen asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa nro Asemakaavan ja sen muutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä mm. Helsingin Pelastuslaitoksen kanssa. Asemakaavan muutosehdotus on ollut lausuntokierroksella kaupungin asiantuntijaviranomaisilla. Pelastuslautakunta on antanut asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnon Lausunnossa ei ole otettu kantaa Isoisänsillan alikulkukorkeuteen. Asemakaavan muutos on hyväksytty ja se on tullut voimaan Isoisänsillan suunnittelun osalta alikulkukorkeutena on ollut 7 m, joka vastaa noin 500 m pohjoiseen sijaitsevan Kulosaarensillan alikulkukorkeutta (7,5 m). Isoisänsillan alikulkukorkeus määräytyy silta-aukon länsisivun alimman kohdan mukaan, jossa vapaakorkeus on 7 m. Itäsivulla (Mustikkamaan puoli) vapaakorkeus on 7,8 m. Isoisänsillan alikulkukorkeus ei rajoita Hopeasalmensillan (Kulosaari Mustikkamaa) ja Mustikkamaansalmen (Mustikkamaa Korkeasaari) siltoja alittavaa kulkua. Hopeasalmesillan alikulkukorkeus on 4,9 m ja Mustikkamaansalmensillan 5,2 m. Niiden purjeveneiden osalta, joiden yhteys kotisataman laituriin mahdollisesti katkeaa Isoisänsillan takia, on Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan selostuksen mukaan tarkoitus järjestää korvaava laituripaikka toisaalta. Kulosaarensillan alikulkukorkeuden rajoittaessa nykyistä vesiliikennettä pääsevät Vanhankaupunginselälle jatkossakin yhtä korkeat veneet kuin nykyisinkin. Hakija suorittaa väylämuutoksen vaatimat toimenpiteet ja toimittaa väylämuutoksesta laaditun väyläesityksen Liikenneviraston Meriväylät -yksikköön (ent. Helsingin väyläyksikkö) hyväksyttäväksi. Lähtökohtana on, että väyläesityksen laadinta käynnistetään, kun sillan rakentamisesta on tehty päätös ja rakennustyöt on käynnistetty.

13 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija tekee tarvittavat ilmoitukset rakennustöiden valmistumiseen liittyen. Sillan valmistumisesta ilmoitetaan vesistön ylittävän sillan valmistumisilmoituksella (Liikenneviraston lomakepohja). Sillan alikulkukorkeus tullaan merkitsemään vesiliikennemerkillä Rajoitettu alikulkukorkeus siltapalkkiin Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Sillan alikulkukorkeuden merkitsemistä koskeva suunnitelma hyväksytetään Liikenneviraston Meriväylät -yksikössä ennen merkinnän toteuttamista. Alueen vesiliikenne huomioidaan sillanrakennustöiden työnaikaisen suunnittelun yhteydessä. Hakija tiedottaa alueella toimivia venekerhoja sekä alueen vesiliikenteen harjoittajia suunnitellun sillan rakentamisen aiheuttamista mahdollisista käyttörajoituksista tai -katkoksista venereitille esim. Tiedonantoja merenkulkijoille -lehden välityksellä. 13 Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Aluehallintovirasto ei tutki Sompasaaren salmessa kulkevan venereitin siirtämistä koskevaa hakemusta toimivaltaansa kuulumattomana. Hakija toimittaa väylämuutoksesta laaditun väyläesityksen Liikenneviraston Meriväylät -yksikköön hyväksyttäväksi. Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungille luvan kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sörnäisten ja Mustikkamaan välille Sompasaaren salmeen hakemukseen liitetyn suunnitelman päivitetyn pääpiirustuksen (saapunut aluehallintovirastoon ) mukaisesti Helsingin kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Silta on rakennettava hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan päivätyn pääpiirustuksen nro 29882/400A, mittakaava 1:200 ja 1:50, mukaisesti. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Paalutustöitä ei saa tehdä syyskutuisten kalojen nousun aikaan ) Luvan saajan on selvitettävä etukäteen työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 4) Mikäli työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten työn takia huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.

14 5) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen kuntoon. Siltapaikka on maisemoitava ja viimeisteltävä siten, että se sopii mahdollisimman hyvin alueen maisemakuvaan. 6) Silta on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 8) Hakijan on ilmoitettava alueella toimiville venekerhoille ja vesiliikenteen harjoittajille sillan rakentamisen aiheuttamista käyttörajoituksista tai -katkoksista venereitille esimerkiksi Tiedonantoja merenkulkijoille -lehden välityksellä. 9) Työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisilta osin loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sillan lopullista sijaintia osoittava kartta ja mittoja osoittava piirustus. 14 Perustelut Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välisen Sompasaarensalmen ylittävä Isoisänsilta on kevyenliikenteen silta, joka liittyy Helsingin kaupungin Kalasataman uuden asemakaavoitetun kaupunginosan rakentamiseen. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ottaen huomioon alueella olevat muut sillat Isoisänsillan alikulkukorkeus ei rajoita nykyistä veneliikennettä. Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista. Lainkohdat Töidenaloittamislupa Vesilain (264/1961) 2 luvun 4 (136/1999), 6 :n 1 momentti (553/1994) ja 11 a (274/2011) Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungille luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

15 15 Perustelut Kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain (264/1961) 2 luvun 26 (66/1982) Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikön muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen siltaa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Asetusta 1145/2009 sovelletaan aluehallintovirastossa vireille tulleisiin asioihin. Päätös Helsingin kaupunki Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät -yksikkö Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

16 16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sk

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.