96. Perjantaina 25 päivänä lokakuuta 1985

Transkriptio

1 96. Perjantaina 25 päivänä lokakuuta 1985 kello 13 Päiväjärjestys Ilmoituksia Esitellään: Raha-asia-aloitteet (siv. 3248) 1) N:o 682 Ed. Aaltio: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 310 parantamiseksi välillä Savo-Ranta-Koivisto 2) N:o 683 Ed. Aaltio: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3041 (Lempäälä-Valkeakoski) parantamiseksi välillä Lempäälä Rantoo 3) N:o 684 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan 4) N:o 685 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamiseen kantatien n :o 64 ja Seinäjoen-Kuortaneen tien välillä 5) N:o 686 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 linjauksen siirtämiseen Seinäjoella 6) N:o 687 Ed. Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Koskuen-Ylivallin tien (n:o 6921) rakentamiseen 7) N:o 688 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän tien parantamiseen 8) N:o 689 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden alijäämäisyyden korvaamiseen ja vähäliikenteisten ratojen ylläpitoon 9) N:o 690 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologian tutkimuskeskuksen Seinäjoen aluetoimiston suunnittelua varten 10) N:o 691 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden lomatoiminnan avustamiseen 11) N:o 692 Ed. Aho: Määrärahan osoittamisesta. Chydenius-instituutin toiminnan 12) N:o 693 Ed. Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Kansanmusiikkiliiton koulutustoiminnan 13) N:o 694 Ed. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatusyhdistys ry:lle juhlakeskuksen rakentamiseen 14) N:o 695 Ed. Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n valtionapuun 15) N:o 696 Ed. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan alueellista elinkeinojen kehittämishanketta varten 16) N:o 697 Ed. Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennuslain 136 a :n mukaisiin valtionapuihin katujen ja kaavateiden rakentamiseen 17)N:o 698 Ed. Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien rakentamisen suunnitteluun 18) N:o 699 Ed. Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuoltotöiden loppuunsuorittamiseen Kaiannin-Uudenkaupungin sekä Lemun ym. kuntien alueella 19) N:o 700 Ed. Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n toiminnan 20) N:o 701 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunsuomennostyötä varten 21) N:o 702 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta taideaineiden opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen Lapin korkeakoulussa 22) N:o 703 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen opetusvalmiu ~en tehostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa 23) N:o 704 Ed. Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin kultamuseon henkilökunnan palkkoihin 24) N:o 705 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison Kasvatus, Retkeily ja Tuki ry:lle työleirien järjestämiseen 25) N:o 706 Ed. Ajo: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokitoimikunnat ry:n toiminnan 26) N:o 707 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Norinter Oy:lle rajakaupan toimeenpanoon

2 3184 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 708 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseen Soklissa 28) N:o 709 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Raajärven konepajan lunastamiseksi Kemijärven kaupungille 29) N:o 710 Ed. Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta!ainoiksi ja avustuksiksi raittiushotellien, -motellien ja -ravintoloiden perustamiseen ja laajentamiseen 30) N:o 711 Ed. Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön Asunnottomien vuoden 1987 rahastolle kehitysmaita koskevaan asuntotutkimukseen 31) N:o 712 Ed. Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen tukeen opintolainojen korkotukiajan pidentämiseksi 32) N:o 713 Ed. Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan suorittamiseksi 18 vuotta täyttäneelle muualla kuin kotona asuvalle vanhempien varallisuudesta riippumatta 33) N:o 714 Ed. Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukiotoiminnan 34) N:o 715 Ed. Ala-Kapee ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teatteri- ja tanssiryhmien 35) N:o 716 Ed. Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan 36) N:o 717 Ed. Alaranta: Määrärahan osoittamisesta Merijärven Kotiseutuyhdistykselle Tähjän ulkomuseoalueen kunnostamiseen 37) N:o 718 Ed. Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oravis- ja Viirretjärven luonnonravintolammikoiden rakentamiseen 38) N:o 719 Ed. Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o kunnostamiseen välillä Oulainen-Kastari-Ojala 39) N:o 720 Ed. Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taidemuseoille 40) N:o 721 Ed. Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan valtakunnallisille erikoismuseoille 41) N:o 722 Ed. Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaan 42) N:o 723 Ed. Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-Seuran toiminnan 43) N:o 724 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestölle 44) N:o 725 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksijätoiminnan edistämiseksi 45) N:o 726 Ed. Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pakettiauton hankkimiseksi Lehtomäen Narkomaanikodin käyttöön 46) N:o 727 Ed. Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitolle toimiston petustamista varten 47) N:o 728 Ed. Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korottamiseen 48) N:o 729 Ed. Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena Yrjö Kallisen rauhanopiston Rauhankasvatusinstituutille 49) N:o 730 Ed. Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskuntatakuuseen 50) N:o 731 Ed. Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kylmäkoskelie sijoitettavan Hämeen lääninvankilan suunnitteluun 51) N:o 732 Ed. Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseutualueiden työpaikkatukikokeiluun 52) N:o 733 Ed. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta julkisyhteisöjen laskentatoimen apulaisprofessuurin perustamiseksi Tampereen yliopiston julkisen hallinnon opetusj aostoon 53) N:o 734 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jokiläänin lukion perustamiseksi 54) N:o 735 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan ja Riihimäen kirjastojen jälkirahoitteisten hankkeiden kuoletus- ja korkomenoihin 55) N:o 736 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta kahden sairaanhoidon opettajan toimen perustamiseen Lahden sairaanhoitooppilaitokseen 56) N:o 737 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta käyttöhevosten hankkimiseen Ypäjän maatalousoppilaitokselle 57) N:o 738 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaoppilaitoksen sekä Mustialan maatalousoppilaitoksen rakentamistarpeisiin 58) N:o 739 Ed. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Etelä-Hämeen musiikkioppilaitosten saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin 59) N:o 740 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten museorautatien toiminnan

3 Raha-asia-aloitteet ) N:o 741 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Peräjoen urheilutalon ja Nuorisoseurantalo Rehtiiän peruskorjaushankkeisiin 61) N:o 742 Ed. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kengityssepän ja konekirjoittajan tointen perustamiseen Valtion hevosjalostuslaitokseen 62) N:o 743 Ed. Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 63) N:o 744 Ed. Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon 64) N:o 745 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hauhonreitin rantapengerrysten aloittamiseksi 65) N:o 746 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta yhteisen vedenjakelujärjestelmän rakentamiseen Valkeakosken ja Toijalan kaupungeille sekä Lempäälän kunnalle 66) N:o 747 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta vanhemman tutkijan viran perustamiseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen 67) N:o 748 Ed. Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden sääpalvelun kehittämiseen 68) N:o 749 Ed. Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden kunnossapitoon 69) N:o 750 Ed. Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o 130 rakenteen parantamiseen ja tien rakentamiseen välillä Loppi-Uudenmaan piirin raja 70) N:o 751 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2813 peruskorjaamiseen välillä Jokioinen-Humppila 71) N:o 752 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen välillä Saviniemi-Perähuhta 72) N:o 753 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta uuden sillan suunnitteluun Tammelan Saarensalmen sillan rinnalle 73) N:o 754 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Viialan rautatieaseman suunnitteluun 74) N:o 755 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta maksunomien television katselulupien myöntämiseksi pysyvästi laitoshoidon tarpeessa oleville henkilöille 75) N:o 756 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta luonnonvarojen tutkimustoiminnan edistämiseen 76) N:o 757 Ed. Anttila: Määrärahan osoittamisesta toisen ammatinvalinnanohjaajan toimen perustamiseksi Forssan työvoimatoimistoon 77) N:o 758 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamisesta Espoon Meripelastusyhdistyksen pelastusalushankinnan osarahoittamiseksi 78) N:o 759 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Minotauruksen kannatusyhdistys ry:lle 79) N:o 760 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaista sarjakuvaa tukevan säätiön perustamiseen 80) N:o 761 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamisesta Liljendalin kunnan nuorisotalon perusparannustöiden aloittamiseksi 81) N:o 762 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamisesta Torpinkylän raittiusseurantalon rakentamisen avustamiseen 82) N:o 763 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamisesta Espanjankielisten koululaisten vanhempien yhdistys ry:n toiminnan 83) N:o 764 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti viljeltyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaamiseen 84) N:o 765 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 1671 (Liljendal-Myrskylä) perusparannustöiden suunnitteluun ja aloittamiseen 85) N:o 766 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkolan ja Pusulan taajamien liikennejärjestelyihin 86) N:o 767 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittamiseksi Sammatin kirkolta Leikkiiän tienhaaraan 87) N:o 768 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta tv-vastaanottimien hankkimiseen Kaunialan sotavammasairaalaan 88) N:o 769 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavammasairaalan potilaiden yhdistys Toverikunnan toiminnan 89) N:o 770 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkoholistihuoltotyön tukiyhdistys ry:n Syväpuron hoitokodin perusparannustöiden suunnitteluun ja aloittamiseen 90) N:o 771 Ed. Arranz: Määrärahan osoittamise~ta Nuorten Palvelu ry:n toiminnan 91) N:o 772 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toiminnan N

4 3186 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 773 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan 93) N:o 774 Ed. Arranz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömien työllistämiseen valtion virastoissa ja laitoksissa 94) N:o 775 Ed. Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisöasumishalukkuuden selvittämiseen 95) N:o 776 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten hallinnon demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin läänissä 96) N:o 777 Ed. Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yhdistymisavustusten korottamiseksi 97) N :o 778 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kehittämisrahaa varten 98) N :o 779 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen ja kansainvälisten suhteiden professorin viran perustamiseksi Turun yliopistoon 99) N:o 780 Ed. Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen opintorahan perusosan korottamiseen 100) N:o 781 Ed. Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen opintorahan asumislisän muuttamiseen ympärivuotiseksi 101) N:o 782 Ed. Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen perustamiskustannuksiin 102) N:o 783 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen ammattikoulun suunnittelun aloittamiseksi 103) N:o 784 Ed. Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan 104) N:o 785 Ed. Astala ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teatteriryhmien ja tanssiryhmien toiminnan 105) N:o 786 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen rakennusten perustusten vahvistustöiden aloittamiseksi Turussa 106) N:o 787 Ed. Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain Liiton 107) N :o 788 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen keräämiseen ja tutkimiseen 108) N:o 789 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien joukkoliikenneyhteistyön tukemiseksi 109) N:o 790 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentamissuunnittelun aloittamiseksi Varsinais-Suomen osalta 110) N:o 791 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvostokaupan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseksi Turussa 111) N:o 792 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuiston maanhankintaa varten 112) N:o 793 Ed. Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen rakentamiseksi Turun ja Porin läänissä 113) N:o 794 Ed. von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimen virkoihin maksettavia valtionosuuksia varten 114) N:o 795 Ed. von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työväenliikkeen historia -projektin 115) N:o 796 Ed. von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille yleisten teiden rakentamiseen 116) N:o 797 Ed. Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen Teatteri-instituutin ja Pohjoismaisen teatteriunionin Suomen keskuksen toiminnan 117) N:o 798 Ed. Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoonseudun musiikkiopiston saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin 118) N:o 799 Ed. Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien n:o (Eskilom-Myrskylä) perusparantamiseen 119) N:o 800 Ed. Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien Sandnäsudd-Rösund-Brokarls perusparannuksen aloittamiseksi Snappertunassa 120) N:o 801 Ed. Bärlund: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi valtatien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkullan välille 121) N:o 802 Ed. Dromberg: Määrärahan osoittamisesta kolmen esittelijän toimen perustamiseksi Uudenmaan lääninoikeuteen 122) N:o 803 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin toimen lisäämiseen Uudellamaalla 123) N:o 804 Ed. Dromberg: Määrärahan osoittamisesta luokanopettajien poikkeuskoulutukseen Helsingin yliopistossa

5 Raha-asia-aloitteet ) N:o 805 Ed. Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön säilyttämiseksi 125) N:o 806 Ed. Dromberg ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta rakennuslain 136 a :n mukaisten katujen ja kaavareiden valtionapuun 126) N:o 807 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta positronikuvauslaitteiden hankkimiseksi HYKS:iin syövän tutkimusta varten 127) N:o 808 Ed. Eenilä: Määrärahan osoittamisesta liittymien rakentamiseen Rauman moottoritielle 128) N:o 809 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkioihin 129) N:o 810 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden opintorahan perusosan korottamiseen 130) N:o 811 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn neuvojien palkkaamiseksi maatalouskeskuksiin 131) N:o 812 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten sotainvalidien elinkoron maksamiseen 132) N:o 813 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämiseen 133) N:o 814 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan 134) N:o 815 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta entisten sotavankien terveystarkastukseen 135) N:o 816 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta sydänkirurgin virkojen perustamiseksi yliopistollisiin keskussairaaloihin 136) N:o 817 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta lääkärin virkojen perustamiseksi sairaaloiden sädehoito-osastoille 137) N:o 818 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta veteraanikotien rakentamiseen tarkoitetuiksi asuntoiainoiksi 138) N:o 819 Ed. Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta puutteellisesti asuvien rintamaveteraanien asuntojen peruskorjaukslln 139) N:o 820 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta keskustietokoneen hankintaa varten Tampereen teknilliseen korkeakouluun 140) N:o 821 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseksi 141) N:o 822 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten ja korkeakoulujen välisen tutkimusyhteistyön kehittämiseksi 142) N:o 823 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta naistyövoiman keskuudessa esiintyvien mielenterveydellisten sairauksien selvittämiseksi 143) N:o 824 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta alle kouluikäisten lasten äitien työajan lyhentämismahdollisuuksien selvittämiseksi 144) N:o 825 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kriisiapuun perheväkivallan poistamiseksi 145) N:o 826 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoidontuen maksamiseksi vanhusta tai invalidiamaistaan kotihoidossa hoitavalle henkilölle 146) N:o 827 Ed. Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikennejuoppojen aiheuttamien vammautuneiden ja kuolanuhrien omaisten virkistys- ja kuntoutustoimintaa varten 147) N:o 828 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta avoterveydenhuollon henkilökunnan lisäämiseksi Tampereella 148) N:o 829 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten asemaa parantamaan pyrkiville naisjärjestöille 149) N:o 830 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja opistotasoisen koulutuksen saaneiden työttömien työllistämiseksi 150) N:o 831 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta radankaasun aiheuttamien terveydellisten haittavaikutuksien selvittämiseen 151) N:o 832 Ed. Elo: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen järjestelysuunnitelman toteuttamiseen 152) N:o 833 Ed. Elo: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan rakentamiseksi Nakkilassa 153) N:o 834 Ed. Elo: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-Porin 1 Rauman radan perusparantamiseen 154) N:o 835 Ed. Elo: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksikön perustamiseksi Poriin 155) N:o 836 Ed. Elo: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin perustamisjärjestelyihin

6 3188 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 837 Ed. Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon Opiston rakennusvelkojen lyhentämiseen 157) N:o 838 Ed. Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuuden tuotesuunnitteluun ja kehittämiseen kotiteollisuusyhdistyksissä 158) N:o 839 Ed. Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talomuseon kunnostamiseen 159) N:o 840 Ed. Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Karttulan kunnalle Riuttalan rakennusten kunnostamiseksi 160) N:o 841 Ed. Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisille vapautusliikkeille annettavaan tukeen 161) N:o 842 Ed. Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen kansanopistojen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintorahan korottamiseen 162) N:o 843 Ed. Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopettajien koulutuksen kehittämiseksi 163) N:o 844 Ed. Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden Liiton toiminnan 164) N:o 845 Ed. Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuman 165) N:o 846 Ed. Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille 166) N:o 847 Ed. Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten hankkimiseen julkisiin rakennuksiin 167) N:o 848 Ed. Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhanjärjestöjen yhteisen rauhanleirin järjestämiseksi 168) N:o 849 Ed. Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta chileläisten pakolaisten paluumuuttorahaksi 169) N:o 850 Ed. Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten Liiton ja Yksinhuoltajien Liiton toiminnan 170) N:o 851 Ed. Helle: Määrärahan osoittamisesta ns. VaToLe-vesihankkeen aloittamiseksi 171) N:o 852 Ed. Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin 172) N:o 853 Ed. Hellström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena Lärkkulla stiftelsen -nimiselle säätiölle korjaus- ja rakennuskustannuksiin 173) N:o 854 Ed. Hellström: Määrärahan osoittamisesta kahden sairaanhoidon opettajan ja yhden toimistosihteerin palkkaamiseen Ekenäs sjukvårdsskola -nimiseen oppilaitokseen 174) N:o 855 Ed. Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Västnyländska Ungdomsringen rf. -nimiselle yhdistykselle arkistotiloja varten 175) N :o 856 Ed. Hellström: Määrärahan osoittamisesta Karjaan läntisen ohikulkutien rakennustöiden aloittamiseen 176) N:o 857 Ed. Hellström: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 parannustöiden aloittamiseen Virkkalan ja Meltolan välillä 177) N:o 858 Ed. Hellström: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1015 parannustöiden aloittamiseen Backgrändin ja Linhamarin välillä 178) N:o 859 Ed. Hellström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oman asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen korkotukeen 179) N: o 860 Ed. Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson vedenhankinnan yleissuunnitelman toteuttamiseksi 180) N:o 861 Ed. Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 3543 ja 356 parantamiseen välillä Ummeljoki-Uudenmaan läänin raja Anjalankoskella 181) N:o 862 Ed. Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton toiminnan avustamiseen 182) N:o 863 Ed. Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin 183) N:o 864 Ed. Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opiston rakennushankkeiden rahoittamiseen 184) N:o 865 Ed. Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten 185) N:o 866 Ed. Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen 186) N:o 867 Ed. Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta konservaattorin viran perustamiseksi museovirastoon 187) N:o 868 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulun sijoittamiseksi Pieksämäelle

7 Raha -asia-aloitteet ) N:o 869 Ed. Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämismäärärahaan 189) N:o 870 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaamielis- ja mielisairaanhoitajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi 190) N:o 871 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauki vuoren-porsaskosken maantien perusparantamiseen 191) N:o 872 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Väisälänsaareen Hirvensalmella 192) N:o 873 Ed. Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrautateille henkilöliikenteen tappioiden korvaamiseksi 193) N:o 874 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalustohallin rakentamista varten 194) N:o 875 Ed. Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Jyväskylän radan perusparantamiseen 195) N:o 876 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokosken radan kiskotuksen vaihdon suorittamiseen 196) N:o 877 Ed. Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys-Finska Riksföreningen för FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle 197) N:o 878 Ed. Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion ammatillisten oppilaitosten laitehankintoihin 198) N:o 879 Ed. Hilpelä ym.: Määrärahojen osoittamisesta kunnallisten ammatillisten oppilaitosten kehittämiseen 199) N:o 880 Ed. Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen 200) N:o 881 Ed. Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Kalastajaliitto ry:lle yhden toimihenkilön palkkaamiseksi 201) N:o 882 Ed. Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta järvien syvyyskartoituksiin ja pohjavesiselvityksiin 202) N:o 883 Ed. Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry. - Håll Skärgård en Ren rf: n toiminnan 203) N:o 884 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kansallisten vapautusliikkeiden kautta annettavaan kehitysapuun 204) N:o 885 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi 205) N:o 886 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan os?ittamisesta Jämsän nuorisotalon rakentamiseen 206) N:o 887 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston rakentamiseksi Jämsään 207) N:o 888 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 perusparannustöiden aloittamiseksi välillä Jämsä Kuhmoinen 208) N:o 889 Ed. Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola 209) N:o 890 Ed. Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta PTI:n Jämsän laitesuojan rakentamiseksi 210) N:o 891 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallispuistojen palveluvarustuksen rakentamiseen 211) N:o 892 Ed. Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulurakentamisen valtionosuuksiin Turun ja Porin läänissä 212) N:o 893 Ed. Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaan 213) N:o 894 Ed. Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkiopistojen valtionapuun 214) N:o 895 Ed. Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palkkaamiseksi kalastuspiireihin 215) N:o 896 Ed. Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi 216) N:o 897 Ed. Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 217) N:o 898 Ed. Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluun 218) N:o 899 Ed. Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaidejärjestöjen valtionapuun 219) N:o 900 Ed. Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden lastenteattereiden valtionapuun 220) N:o 901 Ed. Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen siirtotarpeen selvittämiseksi ja vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen kartoittamiseksi

8 3190 Perjantaina 25. lokakuuta ) N :o 902 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamiseksi T oivakkaan 222) N :o 903 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun laajentamiseen 223) N:o 904 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kuulovikaisten koululle tietokoneen hankkimiseksi 224) N:o 905 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopettajaopistolle huonekalujen entistämiseen 225) N:o 906 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston lisärakennuksen suunnitteluun 226) N:o 907 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talouskoulun laajennustöihin 227) N:o 908 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuneuvojan toimen perustamiseksi Keski-Suomen Maatalouskeskukseen 228) N:o 909 Ed. Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 229) N:o 910 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden kehittämiseen Keski-Suomen kalastuspiirin alueella 230) N:o 911 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. lipeälammen hävittämiseen Lievestuoreella 231) N:o 912 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 parantamiseksi Hankasalmen keskustassa 232) N :o 913 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 652 (Kivijärvi Möttönen) peruskorjaamiseen 233) N:o 914 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181 perusparantamiseksi välillä Toivakka-Leppälahti 234) N:o 915 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseksi välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja 235) N:o 916 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viisarinmäen-Ruuhimäen maantien parantamiseen 236) N:o 917 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuulovammaisten viestinnän edistämiseen 237) N:o 918 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta retkeilyalueen perustamiseksi Leivonmäelle 238) N:o 919 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heretyn kämpän kunnostamiseksi opastuskeskukseksi 239) N:o 920 Ed. Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueellisen kalatalouden kehittämiseen Tornionjoen taimenen pelastamiseksi 240) N:o 921 Ed. Impiö: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen valvonnan tehostamista varten 241) N:o 922 Ed. Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskartoituksen tehostamiseen 242) N:o 923 Ed. Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirille yleisten teiden tekemiseen ja peruskorjaukseen 243) N:o 924 Ed. Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Koivistonpään tieosuuden peruskorjaukseen Ylitorniolla 244) N:o 925 Ed. Impiö: Määrärahan osoittamisesta Mutkavaaran paikallistien sillan rakentamiseksi Savukoskella 245) N:o 926 Ed. Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien ylimääräiseen rintamalisään 246) N:o 927 Ed. Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 247) N:o 928 Ed. Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ounasjoen suojelulaista aiheutuvien menetyksien korvaamiseksi 248) N:o 929 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastotieteen ja informatiikan koulutuksen suunnittelijan viran perustamiseen Oulun yliopistoon 249) N:o 930 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvaamataidon opettajien kouluttamiseen Oulussa 250) N:o 931 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen kunnan kotiseutu- ja kirjastotalon suunnitteluun 251) N:o 932 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen kristillisen kansanopiston uudisrakentamiseen 252) N:o 933 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistysliitolle annettavaan erityisavustukseen 253) N:o 934 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssitoimenjohtajan viran perustamiseksi Oulun sairaanhoito-oppilaitokseen

9 Raha-asia-aloitteet ) N:o 935 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin kunnille ammattioppilaitosten oppilaiden matkakustannuksiin 255) N:o 936 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen elokuva-arkistolle dokumenttiarkiston ostamiseen 256) N:o 937 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuorison Liiton toiminnan 257) N:o 938 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta konservaattorin viran perustamiseksi Oulun maakuntaarkistoon 258) N:o 939 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton toiminnan 259) N:o 940 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihannin kotiseutukeskuksen suunnitteluun 260) N:o 941 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen 261) N:o 942 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljely-yksikön sijaintipaikan selvittämiseen Perämerellä 262) N:o 943 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven säännöstelypadon kunnostamiseen 263) N:o 944 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven kunnostamiseen 264) N:o 945 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 862 (Syötekylä-Virkkunen) rakentamiseen 265) N:o 946 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8121 perusparantamiseen välillä Tuomioja-Relletti 266) N:o 947 Ed. Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan alueen tiestön kunnostamiseen 267) N:o 948 Ed. Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan 268) N:o 949 Ed. Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan 269) N:o 950 Ed. Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta namibialaisten koulutus-, terveydenhuolto-, ravitsemus- ja tutkimusapuun 270) N:o 951 Ed. Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden opintorahan korottamiseksi samanmääräiseksi kaikilla koulutusasteilla 271) N:o 952 Ed. Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan opiston peruskorjaukseen 272) N:o 953 Ed. Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien järjestämiseen 273) N:o 954 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien tukemiseksi 274) N:o 955 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuvakerhojen Liiton toiminnan 275) N:o 956 Ed. Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskusliitolle kulttuuripäivien järjestämiseen 276) N :o 95 7 Ed. Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan liitolle Huippukokous-tapahtuman järjestämiseen 277) N:o 958 Ed. Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnostustöihin 278) N:o 959 Ed. Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen elvyttämiseksi 279) N:o 960 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta rintasyövän seulontatutkimukseen 280) N:o 961 Ed. Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulkoilureittien perustamiseen 281) N:o 962 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion lainoittaman asuntotuotannon jälkeenjääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla 282) N:o 963 Ed. Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion avustuksena heikossa taloudellisessa tilanteessa olevissa kunnissa toimiville kansalais- ja työväenopistoille 283) N:o 964 Ed. Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun 284) N:o 965 Ed. Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisluonteisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin 285) N:o 966 Ed. Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta U ngdomsföreningsrörelsens

10 3192 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 barnförbund UBF rf. -nimiselle järjestölle käytettäväksi lastenteatterin opaskirjan rahoittamiseen 286) N:o 967 Ed. Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta jalostetun kalan vientitukeen 287) N:o 968 Ed. Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta televisiojakeluverkoston suunnitteluun ja rakentamiseen 288) N:o 969 Ed. Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden korottamiseksi 289) N:o 970 Ed. Jokela ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovalan Kannatusyhdistys ry:lle rakennuslainojen maksamiseen 290) N:o 971 Ed. Jokela: Määrärahan osoittamisesta Lapin Nuorison Liitto ry:lle toimitilojen hankkimiseksi 291) N:o 972 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuodan tieteellisen laitoksen tilojen kunnostamiseen Kaarinassa 292) N:o 973 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen 293) N:o 974 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton toiminnan 294) N:o 975 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä 295) N:o 976 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakentamiseen 296) N:o 977 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Yläneen tien suunnitteluun ja rakentamiseen 297) N:o 978 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisestajalankulku-ja polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asutuskeskuksiin 298) N:o 979 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupungin lähiliikenteen järjestämiseksi Valtionrautateiden toimesta 299) N:o 980 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontoisen sähköjunaliikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla 300) N:o 981 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholiuoman hotelli- ja ravintolatoiminnan 301) N:o 982 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan alentamiseen 302) N:o 983 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamiseksi alkoholittomien juomien hintojen alentamiseksi ravintoloissa 303) N:o 984 Ed. Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjillään olevien arava-asuntojen järjestämiseksi vähävaraisille 304) N:o 985 Ed. Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden emäntäkoulun uuden koulurakennuksen rakentamisen aloittamiseksi 305) N:o 986 Ed. Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistöihin kohdistuvan kokonaiskuormituksen tutkimiseksi 306) N:o 987 Ed. Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allasalueen tiestön perusparannukseen 307) N:o 988 Ed. Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkärin virkojen lisäämiseksi 308) N:o 989 Ed. Jouppila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yliopistollisille keskussairaaloille sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrän lisäämiseksi 309) N:o 990 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Elinvoimainen maaseutu -tutkimusohjelman aloittamiseen 310) N:o 991 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisen sotilaspapin viran perustamiseksi Riihimäen ja Hyrylän varuskuntiin 311) N:o 992 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännösyksikön työskentelyyn 312) N:o 993 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhumäen kristillisen kansanopiston rakentamiseen 313) N:o 994 Ed. Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsäalan ammattikurssitoiminnan ylläpitämiseksi 314) N:o 995 Ed. Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta toimihenkilön palkkaamiseksi Satakunnan kotiteollisuusneuvontajärjestölle 315) N:o 996 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikkiinstituutin juhlakentän rakentamiskustannuksiin 316) N:o 997 Ed. Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien valtionosuuksiin urheiluseurojen toiminnan

11 Raha-asia-aloitteet ) N:o 998 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lossiliikenteen aloittamiseksi Ikaalisten Kyrösjärven yli 318) N:o 999 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta katumaksurasituksen jakautumistu tkimukseen 319) N: o 1000 Ed. J ou tsenlah ti ym. : Määrärahan osoittamisesta Reposaaren kalasataman II vaiheen rakentamisen aloittamiseen 320) N:o 1001 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Mäntyluodon rataosan perusparannukseen 321) N:o 1002 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin ratapihan saneeraukseen 322) N:o 1003 Ed.Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Poroarkun vanhainkodin rakentamisen aloittamiseksi 323) N:o 1004 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon metsämuseon perustamiseksi 324) N:o 1005 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin perustamiseksi 325) N:o 1006 Ed. Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilun laajentamiseen koko maahan 326) N:o 1007 Ed. Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työtupien perustamiseen 327) N:o 1008 Ed. Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään Taidekoulun opetusvälineistön hankkimiseen 328) N:o 1009 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouslaitoksen suunnittelemiseksi Ilomantsin Hiiskoskelle 329) N:o 1010 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitteilla olevan Metsä Karelia-yhtiön valtion osuuden rahoittamiseksi 330) N:o 1011 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n toiminnan 331) N:o 1012 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamaveteraanit Pohjois Karjalan piiri ry:n toiminnan 332) N:o 1013 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmes-Valtimon Sotainvalidit ry:n toiminnan 333) N:o 1014 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toiminnan 334) N:o 1015 Ed. Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämiseen 335) N:o 1016 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyttä turvaaviin rakennushankkeisiin 336) N:o 1017 Ed. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta rahtiliikenteen kehittämiseen ja pientonniston aseman parantamiseen 337) N:o 1018 Ed. Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asuintalon rakentamiseen 338) N:o 1019 Ed. Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pelastuspalvelun menoihin 339) N:o 1020 Ed. Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta luokanopettajien valmistamiseksi Helsingin yliopistosta 340) N:o 1021 Ed. Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseen Urheilijoiden ammattienedistämissäätiölle 341) N:o 1022 Ed. Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pajulahden Urheiluopistolle pururadan valaistuksen hankkimiseksi 342) N:o 1023 Ed. Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen vesistöalueen kunnostamiseen virkistyskäyttöä varten 343) N:o 1024 Ed. Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen suorittamisajan pidentämiseksi 344) N:o 1025 Ed. Kanerva: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintorahaan opintotuen saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien varallisuudesta 345) N:o 1026 Ed. Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin koulurakennushankkeiden rahoittamiseen 346) N:o 1027 Ed. Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta Salon seudun evankelisen opiston rakentamiseen 347) N:o 1028 Ed. Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuoltolinjan rakentamiseksi välille Kaianti-Uusikaupunki 348) N:o 1029 Ed. Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lepäisen-Lyökin tien rakentamiseen 349) N:o 1030 Ed. Kanerva: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden kattamiseksi 350) N:o 1031 Ed. Karpola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen ~

12 3194 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1032 Ed. Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen evankeliselle kansanopistolle rakennuskustannuksiin 352) N:o 1033 Ed. Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta syöttövesijohdon rakentamiseen Suorlahden kylästä Kiteen kirkonkylään 353) N:o 1034 Ed. Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kauj:mnginteatterin valtionapuun 354) N:o 1035 Ed. Kautto: Korotetun määrärahan osoittamisesta museoviraston palkkauksun 355) N:o 1036 Ed. Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodisteisiin 356) N:o 1037 Ed. Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 357) N:o 1038 Ed. Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon 358) N:o 1039 Ed. Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin energiataloudelliseen korjaustoimintaan 359) N:o 1040 Ed. Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille 360) N:o 1041 Ed. Kautto ym.: Korotetun määrähan osoittamisesta petuskorjaus- ja perusparannuslainoihin 361) N:o 1042 Ed. A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisten jazztapahtumien 362) N:o 1043 Ed. A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoihin työllisyyden turvaamiseksi 363) N:o 1044 Ed. H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun matkailuyritysten 364) N:o 1045 Ed. H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatilateknisen koulutuksen aloittamiseksi Ristijärvellä 365) N:o 1046 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seppälän maatalousoppilaitoksen rakennustöihin 366) N:o 1047 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin järjestämiseksi 367) N:o 1048 Ed. H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuokatin urheiluopistolle tutkimusvälineistön hankintaan 368) N:o 1049 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittausinsinöörin viran perustamiseksi Kainuun maatalouspiiriin 369) N:o 1050 Ed. H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poroaitojen rakentamiseen viljelysten ympärille 370) N:o 1051 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähempiarvoisen kalalajiston pyyntiä edistävään tutkimukseen 371) N:o 1052 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 907 petusparantamiseen välillä Iivantiira-Moisiovaara 372) N:o 1053 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Torvelan-Hannusrannan maantien perusparantamiseen 373) N:o 1054 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Terveysliiton toiminnan 374) N:o 1055 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten ja vammaisten kotihoitajien kurssikokeiluun 375) N:o 1056 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton toiminnan 376) N:o 1057 Ed. H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistämiseen 377) N:o 1058 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopistolle Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen rakennustöiden suunnitteluun ja aloitukseen 378) N:o 1059 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikkifestivaalien 379) N:o 1060 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin alueella toimivien nuorisoseurojen toiminnan 380) N:o 1061 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan Maliskylän nuorisoseuran toiminnan 381) N:o 1062 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunta-arkeologin palkkaamiseksi Kainuun museolle 382) N:o 1063 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin maatalouspiirille maanmittausinsinöörin viran perustamiseen 383) N:o 1064 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena Suomussalmen kunnalle ekovaraston rakentamista varten

13 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1065 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisämaiden hankkimiseen maatiloille 385) N:o 1066 Ed. Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hallan ym. paliskunnille Hyrynsalmella ja Suomussalmella poroaitojen rakentamiseen 386) N:o 1067 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesipiirille venesatamien rakentamiseksi Kainuun haja-asutusalueille 387) N:o 1068 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien entisöintiin ja uittolaitteiden purkamiseen 388) N:o 1069 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesipiirille Ontojärven rantojen raivaamiseen Kuhmossa 389) N:o 1070 Ed. Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta TVL:n Kainuun piirin kunnossapitomäärärahojen korottamiseksi 390) N:o 1071 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun kunnille talviaurauksen avustamiseen 391) N:o 1072 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivarin-Pärjänsuon yksityistien perusparannukseen ja osittain uudelleen rakentamiseen Pudasjärven kunnassa 392) N:o 1073 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 907 (Iivantiira Moisiovaara) peruskorjaukseen ja päällystämtseen 393) N:o 1074 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 5284 (Kuhmo-Vaitimo) peruskorjaukseen ja kestopäällystykseen 394) N:o 1075 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivan-Lentiiran tien suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen Kuhmossa 395) N:o 1076 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ollilan tien kestopäällystämiseen Kuhmossa 396) N:o 1077 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pekkalanniemen sillan rakentamiseen Puolangalla 397) N:o 1078 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun syrjäisten alueiden sähköistyksen loppuun saattamiseksi 398) N:o 1079 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun ja Koillismaan matkailun 399) N:o 1080 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lomasetelijärjestelmän käyttöönottamiseksi Lapissa 400) N:o 1081 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta silmälasien korvaamiseksi sairausvakuutuksesta 401) N:o 1082 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta verovelvollisten sairaus- ja korkokulujen omavastuita vastaavaan korvaukseen vaikeimmassa asemassa oleville 402) N:o 1083 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamalisän ylimääräisiin korotuksiin 403) N:o 1084 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien kuntouttamisen erityiskorvauksiin 404) N:o 1085 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien V eljesliiton Kainuun piirin 405) N:o 1086 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun piirin avustamiseen 406) N:o 1087 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien V eljesliiton Piippolan, Pyhännän, Kärsämäen ja Kesti Iän paikallisosastojen toiminnan 407) N:o 1088 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Rintamamiesveteraanien toiminnan 408) N:o 1089 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liitolle Kainuun Rintamanaisten toiminnan 409) N:o 1090 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien V eljesliiton Lapin piirin toiminnan 410) N:o 1091 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan 411) N:o 1092 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden hoitoon Suomussalmella Kajaani Oy:n Suomussalmen sahan toiminnan supistamisen vuoksi 412) N:o 1093 Ed. Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suoran työllistämistuen kokeiluun Kajaanin työvoimapiirin alueella 413) N:o 1094 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden hoitoon Vaalassa Sotka Oy:n Nuojuan parruaseman lopettamisen vuoksi 414) N:o 1095 Ed. Kettunen ym.: Korotetun

14 3196 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 määrärahan osoittamisesta työllisyyttä edistäviin investointeihin 415) N:o 1096 Ed. Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päivärahan korottamiseen 416) N:o 1097 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintotukeen valmistumisen jälkeisen korkotuen suorittamisajan pidentämiseksi 417) N:o 1098 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintotukeen sen saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien varallisuudesta 418) N:o 1099 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Kehittämiskeskus Panala -yhdistykselle kalustohankintoihin 419) N:o 1100 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan Luomaistuote Oy:lle kaluston hankkimiseksi 420) N:o 1101 Ed. Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 421) N:o 1102 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta saimaannorpan suojeluun ja tutkimukseen 422) N:o 1103 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalmen kirkonkylän vesihuoltotöiden rahoittamiseen 423) N:o 1104 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 437 parantamiseksi välillä Linkola-Kolkonpää 424) N:o 1105 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Järvenpää-Levänomaisen th.-koikkala-risulahti rakentamiseen Juvalla 425) N:o 1106 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hirvensalmella 426) N:o 1107 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosan Savonlinna-Huutokoski perusparannukseen 427) N:o 1108 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n toiminnan 428) N:o 1109 Ed. Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin kehittämiseen 429) N:o 1110 Ed. Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tilastokeskukselle ammatti- ja elinkeinotutkimuksen tekemiseen 430) N:o 1111 Ed. Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväen- Ja seurantalojen korjauksiin 431) N:o 1112 Ed. Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun Jyväskylän kaupungille Jyväsjärven sillan rakentamiseksi 432) N:o 1113 Ed. Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden seutukaavaliittojen lisättyyn valtionapuun 433) N:o 1114 Ed. Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälisen kehitysyhteistyön elintarvikeohjelmiin 434) N:o 1115 Ed. Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisin ajoneuvojen hankkimiseksi 435) N:o 1116 Ed. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakouluun perustettavan teknillisen tiedekunnan suunnitteluun 436) N:o 1117 Ed. Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuviin menoihin 437) N:o 1118 Ed. Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 438) N :o 1119 Ed. Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon 439) N:o 1120 Ed. Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin yleisten teiden kunnossapitoon 440) N:o 1121 Ed. Koivisto: Korotetun määrärah~n osoittamisesta yksityisten teiden tekemiseen 441) N:o 1122 Ed. Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin yleisten teiden tekemiseen 442) N:o 1123 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilaitoksen liikuntasalin rakennustöiden aloittamiseen 443) N:o 1124 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta Ruokolahden metsäkoulun rakennushankkeen suunnitteluun 444) N:o 1125 Ed. Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin Musiikkipäivien 445) N:o 1126 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta Melkoniemen tiehankkeen suunnitteluun ja tiestön rakentamiseen 446) N:o 1127 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta Partakosken-Kärnäkosken tien peruskorj aarniseksi 447) N:o 1128 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden tien peruskorjaukseen

15 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1129 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaaren paikallistien rakentamiseksi 449) N:o 1130 Ed. Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien eritasoristeyksen rakentamiseksi Hytin-Vainikkalan maantielle 450) N:o 1131 Ed. Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahastolle (UNICEF) 451) N:o 1132 Ed. Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta tarvikeapuun (non-food items) Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP) 452) N:o 1133 Ed. Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle (IF AD) 453) N:o 1134 Ed. Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun ns. SADCC-maille 454) N:o 1135 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja sotilasaikakauslehtien 455) N:o 1136 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaisen kirjallisuuden hankkimiseksi Oulun yliopiston pääkirjastoon 456) N:o 1137 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen 457) N:o 1138 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen viljelyn edistämiseksi 458) N:o 1139 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tukipalkkioiden maksamiseksi muikun pyytäjille 459) N:o 1140 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvatuskoulutuksen aloittamiseksi Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksella Taivalkoskella 460) N:o 1141 Ed. Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siikajokisuun ruoppausta varten 461) N:o 1142 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen vesistöalueen perusparantamiseen 462) N:o 1143 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäalan koeaseman perustamiseksi Kainuuseen 463) N:o 1144 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden varsien raivaamiseksi risuista ja vesakaista 464) N:o 1145 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 842 perusparantamiseen välillä Karhunoro-Kuolionvaara 465) N:o 1146 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 858 perusparantamiseen välillä Kuha-Oulun läänin raja 566) N:o 1147 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8693 perusparantamiseen välillä Käylä-Liikanen 467) N:o 1148 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven Syötekylästä Taivalkosken Virkkuseen 468) N:o 1149 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan alueen tiestön perusparantamiseen Pudasjärvellä 469) N:o 1150 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustoiminnan kilpailuolosuhteiden selvittämiseen 470) N:o 1151 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi avustuksina tuulienergiahankkeisiin 471) N:o 1152 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malmivarojen etsimiseen Pohjois- ja Itä-Suomessa 472) N:o 1153 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin muuttamiseksi vapaakauppa-alueeksi 473) N:o 1154 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin sotaveteraanipiirin toiminnan 474) N:o 1155 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Oulun piiriyhdistykselle virkistysleirin järjestämiseen 475) N:o 1156 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiirille virkistysleirin järjestämiseen 476) N:o 1157 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liitolle virkistystoiminnan järjestämiseen 477) N:o 1158 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle virkistysleirin järjestämiseen 478) N:o 1159 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneiden Omaisten Liitolle virkistystoiminnan järjestämiseen 479) N:o 1160 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaussodan Invalidien Liitolle virkistysleirin järjestämiseen 480) N:o 1161 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta suoran työllisyyskokeilun laajentamiseen Oulun ja Lapin lääneissä

16 3198 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1162 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta irtisanottujen työntekijöiden työllistämiseksi 482) N:o 1163 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanien palvelutalojen rakentamiseen 483) N:o 1164 Ed. Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Kantomaanpään tien parantamiseksi 484) N:o 1165 Ed. Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseen Soklissa 485) N:o 1166 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luotettavaan äänestysmerkintätapaan siirtymisen selvittämiseksi 486) N:o 1167 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Vuorenmäen liikuntahallin rakentamiseen 487) N:o 1168 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään Tesjoen urheilukentän rakentamiseen 488) N:o 1169 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Kotiseutumuseon viljamakasiinin korjaamiseen 489) N:o 1170 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Askolan Huuvarin kylän nuorisoseurantalon peruskorjaamiseen 490) N:o 1171 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Pukkilan nuorisoseurantalon rakennustöihin 491) N:o 1172 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään maamiesseurantalon korjaamiseen 492) N:o 1173 Ed. Koskinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta 4H-kerhojen toiminnan 493) N:o 1174 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maidon kiintiöjärjestelmän johdosta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille viljelijöille 494) N:o 1175 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Niinikosken-Artjärven tieosuuden rakentamiseen 495) N:o 1176 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Niinikosken-Hiitelän tieosuuden rakentamiseen 496) N:o 1177 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan-Kuivannon tieosuuden rakentamiseen 497) N:o 1178 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon-Sääksjärven maantien perusparantamiseen Mäntsälässä 498) N :o 1179 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Ratulan-Uudenkylän tien perusparantamiseen 499) N:o 1180 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikalan-Pilpalan tieosuuden perusparantamiseen 500) N:o 1181 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Autoalan Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto ry:lle 501) N:o 1182 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen energian käyttöönoton edistämiseen 502) N:o 1183 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hammaslääkäripalvelujen saatavuuden selvittämiseen 503) N:o 1184 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien ns. ehdollisten karenssien toteuttamiseen sairausvakuutuksessa 504) N:o 1185 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitomaksun määräytymisperusteen selvittämiseen 505) N:o 1186 Ed. Koskinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen 506) N:o 1187 Ed. Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Keskusliiton Artjärven osastolle kuntoutukseen 507) N:o 1188 Ed. Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työhön sijoittamiseen 508) N:o 1189 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän esiintymisen selvittämiseen 509) N:o 1190 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nokialle 510) N:o 1191 Ed. Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Nokian Linnavuoren ja Tottijärven ala-asteiden peruskorjauksiin ja liikuntatilojen rakentamiseen 511) N:o 1192 Ed. Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta järjestöjen vapaaseen sivistystyöhön 512) N:o 1193 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenjalostuksen ammattikoulun perustamiseksi Kuruun 513) N:o 1194 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 302 parantamiseen välillä Pirkkalan Reippi-Nurmi 114) N:o 1195 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman rakentamiseksi Nokialle 515) N:o 1196 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköjunien tilaamiseksi Valmetin Tampereen tehtailta

17 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1197 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta uudenaikaisen johdinautomallin suunnittelemiseksi 517) N:o 1198 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaalla sijaitsevien valtioenemmistöisten yhtiöiden henkilökunnan työllisyyden turvaamiseksi 518) N:o 1199 Ed. Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön muuttamiseksi kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa 519) N:o 1200 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi Kuruun 520) N:o 1201 Ed. Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistuskokeiluun Kurussa 521) N:o 1202 Ed. Kuusio: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Rauman säilyttämiseen 522) N:o 1203 Ed. Kuusio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Yrjö Kallisen rauhanopiston avustamiseen 523) N:o 1204 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta korttelipoliisi- ja partiopoliisitoiminnan laajentamiseen 524) N:o 1205 Ed. Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjaustöihin 525) N:o 1206 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen harjaantumiskoululaisille 526) N:o 1207 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Rajamäen metsätyönjohtajakoulun rakentamishankkeeseen 527) N:o 1208 Ed. Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta Klaukkalan keskustan liikennejärjestelyihin 528) N:o 1209 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Keravan tavaraterminaalin rakennustöiden aloittamiseksi 529) N:o 1210 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien Uudenmaan kuntien lasten päiväkotien valtionapuun 530) N:o 1211 Ed. Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen koskimiljöiden kehittämiseen 531) N:o 1212 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta puhdistuksen tarpeessa olevien vesistöjen kunnostamiseen 532) N:o 1213 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten oman poliittisen toiminnan 533) N:o 1214 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. ASP-järjestelmän mukaisten asuntosäästöpalkkioiden ylimääräiseen korotukseen 534) N:o 1215 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan korottamiseksi 535) N:o 1216 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotukeen sen myöntämiseksi täysi-ikäiselle opiskelijalle vanhempien varallisuudesta riippumatta 536) N:o 1217 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden asumislisään sen maksamiseen ympärivuotisena 537) N:o 1218 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukiotoiminnan 538) N:o 1219 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen jatko- ja täydennyskoulutukseen 539) N:o 1220 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen videokokeilun tueksi 540) N:o 1221 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten kirjaston toimintaan 541) N:o 1222 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteellista harrastustoimintaa varten 542) N:o 1223 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuotantotukeen 543) N:o 1224 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille elokuvakopioiden tarjonnan lisäämiseen 544) N:o 1225 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille korkeatasoisten elokuvien levityksen turvaamiseksi 545) N:o 1226 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta ateljeetalojen rakentamiseen 546) N:o 1227 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien 547) N:o 1228 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaamiseen 548) N:o 1229 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan vientitukeen elintarvikeapuna

18 3200 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1230 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 550) N:o 1231 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen lämmitysenergian käytön lisäämiseksi maatiloilla 551) N:o 1232 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanomalehdistön 552) N:o 1233 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden sähköistämisen nopeuttamiseksi 553) N:o 1234 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen vahvistamis- ja muutostöihin 554) N:o 1235 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkien ja taajamien liikennesaneeraukseen 555) N:o 1236 Ed. Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta linja-autoliikenteen 556) N:o 1237 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vammaisneuvoston perustamiseen 557) N:o 1238 Ed. Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalipoliittisten tuki- ja rohkaisupisteiden toimintakuluihin 558) N:o 1239 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimen perustamiseksi opintokeskuksiin 559) N:o 1240 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo Oy:n juhlasalin kalusteiden uusimiseen 560) N:o 1241 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön Liiton toiminnan 561) N:o 1242 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toiminnan 562) N:o 1243 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhankasvatusinstituutin toiminnan 563) N:o 1244 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perustamiseen 564) N:o 1245 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin radan perusparantamiseen ja sähköistämiseen 565) N:o 1246 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen lomatoimintaa varten 566) N:~ 124? Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin perustamista varten 567) N:o 1248 Ed. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 630 parantamiseen välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja 568) N:o 1249 Ed. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppälänkankaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen 569) N:o 1250 Ed. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden aloittamiseen 570) N:o 1251 Ed. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Palokan terveysaseman II vaiheen rakentamiseen 571) N:o 1252 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin ja ylimääräisiin sanomalehtimieseläkkeisiin 572) N:o 1253 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön apulaisprofessuurin perustamiseksi Tampereen yliopistoon 573) N:o 1254 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan asumislisän muuttamiseen ympärivuotiseksi 574) N:o 1255 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Voionmaan opistolle rakennusavustukseksi 575) N:o 1256 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toiminnan 576) N:o 1257 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen Musiikkiliiton toimitilan hankinnan avustamiseen 577) N:o 1258 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teatteritoiminnan 578) N:o 1259 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta "Kivi ja muoto 87" -tapahtuman Kurussa 579) N:o 1260 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Nokian sisällyttämiseksi taantuvien teollisuusalueiden tukikokeiluun 580) N:o 1261 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Keskusliiton kurssitoiminnan 581) N:o 1262 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kuntien peruskoulurakennushankkeiden valtionosuuksiin

19 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1263 Ed. E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyöntekijöiden täydennyskoulutukseen 583) N:o 1264 Ed. E. Laine ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta nuorisonkasvatustyön 584) N:o 1265 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistamiseksi 585) N:o 1266 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen 586) N:o 1267 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputkijohdon rakentamisen aloittamiseen välillä Riihimäki Uusikaupunki 587) N:o 1268 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton tuotannollista yhteistyötä edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelukeskuksen perustamiseen 588) N:o 1269 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston perustamiseksi Turkuun 589) N:o 1270 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön tutkimus- ja kehittämisinstituutin perustamiseksi Turkuun 590) N:o 1271 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin 591) N:o 1272 Ed. E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjuntaan vaikeimmilla työttömyysalueilla 592) N:o 1273 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen 593) N:o 1274 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntotuotannon lainoittamiseen Turun ja Porin läänissä 594) N:o 1275 Ed. E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin 595) N:o 1276 Ed. Laurila ym.:' Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston matkustusmäärärahoihin 596) N:o 1277 Ed. Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänlääkärien ja sydänkirurgien sekä avustavan henkilökunnan erikoiskoulutukseen 597) N:o 1278 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin seudun uuden Steiner-koulun toiminnan 598) N:~ 127? Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osotttamtsesta Tapulikaupungin-Tapanilan-Malmin tieosuuden rakentamiseen 599) N:o 1280 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin rautatieaseman Iaiturikatosten rakentamisen suunnitteluun 600) N:o 1281 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perus- ja autokouluihin soveltuvan ensiapukurssin suunnitteluun 601) N:o 1282 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurkimäen sotaveteraanitalon rakentamiseen 602) N:o 1283 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhuksia hoitavien kotiavustajien palkkaamiseen 603) N:o 1284 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitolle viittomakielen opettajien koulutukseen 604) N:o 1285 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskoslasten sairaalamaksujen korvaamiseksi 605) N:o 1286 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton toimintaedellytysten parantamiseen 606) N:o 1287 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien Liitolle yksinhuoltajaäideille tarkoitettujen kurssien järjestämiseen 607) N:o 1288 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta SOS-lapsikylä ry:n toiminnan 608) N:o 1289 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitotyötä helpottavien laitteiden kehittämiseen 609) N:o 1290 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälapsitoiminnan 610) N:o 1291 Ed. Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työtupien perustamiseen 611) N:o 1292 Ed. Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vammaisten työllistämiseksi yrityksissä 612) N:o 1293 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille jätteiden hyötykäyttöä edistävien kokeilujen 613) N:o 1294 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pysäköiorialueiden suunnittelua koskevien ohjeiden laatimiseksi ~

20 3202 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1295 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi Malmin lentokentän alueen soveltuvuudesta asuntotuotantoon 615) N:o 1296 Ed. Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristövaikutusten ottaruiseksi huomioon jo suunnitteluvaiheessa 616) N:o 1297 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen varavankilan suunnitteluun 617) N:o 1298 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman laajentamiseen 618) N:o 1299 Ed. P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan lukion rakentamiseen 619) N:o 1300 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen pääkirjaston rakentamiseen 620) N:o 1301 Ed. P. Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalais- ja työväenopistojen käyttökustannusten valtionapuun 621) N:o 1302 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 16-vuotiaiden taideja taitoaineopetukseen 622) N:o 1303 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun rakentamiseen 623) N:o 1304 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppäveden palloiluhallin rakentamiseen 624) N:o 1305 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 parantamiseen välillä Konneveden kk-kivisalmi 625) N:o 1306 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään-Keuruun tien parantamiseen 626) N:o 1307 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen välillä Sumiainen-Matilanvirta 627) N:o 1308 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Ruotinkylän maantien parantamiseen 628) N:o 1309 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola 629) N:o 1310 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuusraiteen rakentamiseen Muuramessa 630) N:o 1311 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lapsilisiin lisien korottamiseksi ja maksuajan pidentämiseksi 631) N:o 1312 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta päiväkodin rakentamiseen Korpilahdelle 632) N:o 1313 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian vanhainkodin rakentamiseen 633) N:o 1314 Ed. Liikanen: Korotetun määrärahan osoittamisesta STETEn (Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toiminnan 634) N:o 1315 Ed. Liikanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 635) N:o 1316 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien Nokian Kaikun kuljetusvälinevarikon rakentamiseen 636) N:o 1317 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta apuhoitajakoulun perustamiseksi Mänttään 637) N:o 1318 Ed. Lindroos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväentoiminnan perinne-arbetartradition ry:n 638) N:o 1319 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vilppulan Kolhosta Mänttään kulkevan vesireitin merkitsemiseen 639) N:o 1320 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keurusselän satamien rakentamiseen 640) N:o 1321 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta laivalaiturin rakentamiseen Längelmäen Länkipohjaan 641) N:o 1322 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäen kiviainesvarojen tutkimiseen 642) N:o 1323 Ed. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Viljami Kalliokosken muistomerkin rahoittamiseen 643) N:o 1324 Ed. Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Akatemialle opettajien palkkaamiseen 644) N:o 1325 Ed. Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseen Työväen Akatemialle 645) N:o 1326 Ed. Lipponen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomi-Neuvostoliitto Seuran valtionapuun 646) N:o 1327 Ed. Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-ykyhdistys ry:lle Rauhanaseman kunnostamiseksi

21 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1328 Ed. Lipponen: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitolle vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen 648) N:o 1329 Ed. Lipponen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksinäisten asunnottomien 649) N:o 1330 Ed. Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen asumistukeen sen myöntämiseksi yhteiskäyttöisissä asunnoissa asuville 650) N:o 1331 Ed. Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseen asunnottomille 651) N:o 1332 Ed. Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Reitkallin puutarhurikoulun päärakennuksen entistämis- ja kunnostustyöhön 652) N:o 1333 Ed. Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisten Raittiuskeskus ry:n koulutusmateriaalin valmistamiseen päihdeongelmaisten hoitoonohjaus- ja hoitohenkilöstön koulutukseen 653) N:o 1334 Ed. Louvo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jätehuollon suunnitteluun ja valvontaan 654) N:o 1335 Ed. Louvo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityismaille muodostettavien suojelualueiden perustamiseen 655) N:o 1336 Ed. Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon peruskorjaukseen 656) N:o 1337 Ed. Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan ratapihan lisäraiteiden rakentamiseksi 657) N:o 1338 Ed. Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen valvontapaikan rakentamiseksi HYKS:n Meilahden sairaalaan kolmannelle kirurgian klinikalle 658) N:o 1339 Ed. tähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Kerityn-Pernunnummen ja Melkuttimien luonnonsuojelualueiden toteuttamiseksi 659) N:o 1340 Ed. Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkesteriliiton toiminnan 660) N:o 1341 Ed. Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnan 661) N:o 1342 Ed. Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tanssin harrastustoiminnan 662) N:o 1343 Ed. Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen konekirjoittajan palkkaamiseksi kouluhallitukseen 663) N:o 1344 Ed. Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena musiikkioppilaitoksille 664) N:o 1345 Ed. Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. -mm1sen JarJestön harrastajateatteritoimintaan 665) N:o 1346 Ed. Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. -nimiselle järjestölle suomenruotsalaisen populaarimusiikin edistämiseen 666) N:o 1347 Ed. Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 667) N:o 1348 Ed. Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusassistentin palkkaamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuksen Martensin vihannestutkimusasemalle 668) N:o 1349 Ed. Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen Vaasan tie- ja vesirakennuspiirissä 669) N:o 1350 Ed. Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7175 ja paikallisteiden n:ot ja uudelleenrakentamisen aloittamiseen Mustasaaressa 670) N:o 1351 Ed. Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 671) N:o 1352 Ed. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailutukeen Koillismaan matkailuyrityksille 672) N:o 1353 Ed. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 86 luonto- ja kulttuuritapahtuman 673) N:o 1354 Ed. Manninen: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnonvarainneuvoston toimintaan 674) N:o 1355 Ed. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonhoitotilojen perustamiskokeiluun 675) N:o 1356 Ed. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta poronvasavahinkojen korvaamiseen Oivangin paliskunnassa 676) N:o 1357 Ed. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen turvaamiseksi 677) N:o 1358 Ed. Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta karjakon ja kolmen karjanhoitajan toimen perustamiseksi Kuopion yliopistoon 678) N:o 1359 Ed. Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ameriikan hevosajoneuvomuseon toimintaan

22 3204 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1360 Ed. Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitolle toimitilojen hankkimiseen 680) N:o 1361 Ed. Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen lentokentän rakennusavustuksiin 681) N:o 1362 Ed. Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelijöiden työterveysprojektin henkilöstön palkkaamiseen 682) N:o 1363 Ed. Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden sukupolvenvaihdoseläkkeiden ylimääräiseen korottamiseen 683) N:o 1364 Ed. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun 684) N:o 1365 Ed. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Maakuntakirjailijat ry:n toiminnan 685) N:o 1366 Ed. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisteiden rakentamiseen 686) N:o 1367 Ed. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien suunnittelun käynnistämiseen 687) N:o 1368 Ed. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentopaikan ylläpidon avustamiseen 688) N:o 1369 Ed. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojeluneuvoston toimintaan 689) N:o 1370 Ed. Miettinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 690) N:o 1371 Ed. Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 (Heinolan kk Voikoski) parantamiseen 691) N:o 1372 Ed. Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Suurlahden-Hurissalon paikallistien ( n: o ) parantamiseen 692) N:o 1373 Ed. Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien rakentamiseen Mäntyharjulla 693) N:o 1374 Ed. Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Kultakiven-Särkilahden maantien perusparantamiseen 694) N:o 1375 Ed. Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokosken rataosan kiskotuksen vaihdon suorittamiseen 695) N:o 1376 Ed. Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin keskussairaalan laajennuksen vaatimien lisävirkojen perustamiseen 696) N :o Ed. ]. Mikkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siirtolaisuusinstituutin toiminnan 697) N:o 1378 Ed. S. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän, Toijalan ja Valkeakosken vedenjakeluhankkeen aloittamiseksi 698) N:o 1379 Ed. Moisander: Määrärahan osoittamisesta Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitolle vesilläliikkumisen turvallisuuden edistämiseen 699) N:o 1380 Ed. Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistoalueen palvelutalon rakentamiseksi 700) N:o 1381 Ed. Moisander: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten kirjastojen kehittämiseen 701) N:o 1382 Ed. Moisander: Määrärahan osoittamisesta uuden koulutusyksikön perustamiseen Kuopion teknilliseen oppilaitokseen 702) N:o 1383 Ed. Moisander: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin yleisten teiden ja valtatien n:o 5 päällystämiseen 703) N:o 1384 Ed. Moisander: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen kunnille öljyntorjuntakaluston hankkimiseksi 704) N:o 1385 Ed. Moisander: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden erillisasuntojen hankintaan 705) N:o 1386 Ed. Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen ja perusparantamiseen 706) N:o 1387 Ed. Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoiminnan 707) N:o 1388 Ed. Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien 708) N:o 1389 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille puhelimien hankkimiseksi vanhuksille 709) N:o 1390 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämiseen 710) N:o 1391 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen 711) N:o 1392 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena kunnille mammografiatutkimusten järjestämiseen. 712) N:o 1393 Ed. Muroma ym.: Määrärahan

23 Raha -asia -aloitteet 3205 osoittamisesta sädehoitolaitteiden hankkimista ja uusimista varten 713) N:o 1394 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoislääkärien ja -sairaanhoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lasten erikoishoitoon 714) N:o 1395 Ed. Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta edellytysten luomiseksi uusien läänien perustamiselle 715) N:o 1396 Ed. Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille tiestön perusparannukseen 716) N:o 1397 Ed. Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihlajapuron-Mustolanmutkan tien parantamiseen Sotkamossa 717) N:o 1398 Ed. Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpu Oy:n osakepääoman korottamiseksi Sotkamon Talvivaaran kaivoksen avaamiseksi 718) N:o 1399 Ed. Mustonen ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen 719) N:o 1400 Ed. Mustonen: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden lieventämiseksi lisäämällä metsänhoitotöitä Pohjois-Pohjanmaalla 720) N:o 1401 Ed. Myllyniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suunnistuskarttojen valmistukseen 721) N:o 1402 Ed. Myllyniemi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta yleisten teiden kunnossapitoon 722) N:o 1403 Ed. Mäki-Hakola: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelman toteuttamiseen 723) N:o 1404 Ed. Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton toiminnan avustamiseen 724) N:o 1405 Ed. Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön paikallistien parantamiseen 725) N:o 1406 Ed. Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Koskuen-Ylivallin maantien parantamiseen Jalasjärvellä 726) N:o 1407 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisissa vaikeuksissa olevien pienkuntien avustamiseen 727) N:o 1408 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo peruskoulun alaasteen rakentamiseen 728) N:o 1409 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kullaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen laajentamiseen 729) N:o 1410 Ed. Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta kiviseppäkoulutuksen aloittamiseksi Kurussa 730) N:o 1411 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön Urheilijoiden 731) N:o 1412 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Urheiluseura Kunto ry:n Porttikallion hiihtokeskuksen rakentamiseen 732) N:o 1413 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämijärven partiolaisten toiminnan 733) N:o 1414 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-liiton Porin yhdistyksen 734) N:o 1415 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomijärven perkaamiseen lintujen pesimisjärveksi 735) N:o 1416 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen Järvi-Suomen tieltä Parkanoo asemalle 736) N:o 1417 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämijärven-Suurimaan tien korjaukseen 737) N:o 1418 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavajärven paikallistien kunnostamiseen 738) N:o 1419 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kihniön kirkonkylästä vanhainkodille 739) N:o 1420 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta valaistuksen saamiseksi Karhiniemen ja Kiviniemen risteyksiin 740) N:o 1421 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parin-Haapamäen radan peruskorjaukseen 741) N:o 1422 Ed. Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta linja-autoliikenteen 742) N:o 1423 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksintösäätiölle ''Sähköä luonnonvoimalla'' -keksintöryhmän työn 743) N:o 1424 Ed. Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yrittäjäkoulutukseen 744) N:o 1425 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman Sotaveteraanit ry:n toiminnan 745) N:o 1426 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Huittisten Sotaveteraanit ry:n toiminnan

24 3206 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1427 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkotien rakentamiseen 747) N:o 1428 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kunnalliskodin saneeraamiseen 748) N :o 1429 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian vanhainkodin hissin rakentamiseen 749) N:o 1430 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön Vanhustentaloyhdistykselle asuntojen rakentamiseen 750) N:o 1431 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjaskylän Narkomaanikodin toiminnan 751) N:o 1432 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkeliitto ry:n Suodenniemen yhdistyksen toiminnan 752) N:o 1433 Ed. Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Oikeutta Eläkeläisille ry:n Vammalassa järjestämään vanhusten retkeilyyn ja harrastustoimintaan 753) N:o 1434 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten Vanhustentalosäätiölle vanhusten viriketoimintaan 754) N:o 1435 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Luvian terveyskeskuksen rakentamiseen 755) N:o 1436 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönluonto ry:lle luontopolun rakentamista varten Hämeenkyröön 756) N:o 1437 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion asuntolainojen takaisinmaksuehtojen tarkistamiseksi suoritettavaan ylimääräiseen avustukseen 757) N:o 1438 Ed. Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta KYKS:n rakentamisesta ja käyttöönotosta aiheutuvien kustannusten suorittamiseen 758) N:o 1439 Ed. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Vähä-haara-seuralle toimitalon rakentamiseen 759) N:o 1440 Ed. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden neuvontatyöhön 760) N :o 1441 Ed. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien tointen perustamiseen 761) N:o 1442 Ed. Nieminen: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon 762) N:o 1443 Ed. Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahaston (UNICEF) sosiaalisen kehityksen ohjelmaan 763) N:o 1444 Ed. Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan huoltajalisän korottamiseen 764) N:o 1445 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhempien tuloihin ja varallisuuteen perustuvan opintorahan tarveharkinnan ikärajan alentamiseen 21 vuodeksi 765) N:o 1446 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Vaasa Festival -tapahtumalle 766) N:o 1447 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjais kursgård -nimisen kurssikeskuksen toiminnan 767) N:o 1448 Ed. Nordman: Määrärahan osoittamisesta avustuksena suomenruotsalaisen k~lttuuriaikakauslehden M.A.O. julkaisemiseen 768) N:o 1449 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkoneen hankkimiseksi Bergön kalasatamaan 769) N:o 1450 Ed. Nordman: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammaisuutta koskevan tiedotusmateriaalin ruotsintamiseen ja julkaisemiseen 770) N:o 1451 Ed. Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin 771) N:o 1452 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksella Förbundet Hem och Skola i Finland rf. -nimiselle järjestölle 772) N:o 1453 Ed. Norrback: Määrärahan osoittamisesta jatkokoulutustoiminnan aloittamiseen Österbottens högskola -nimisessä yksikössä 773) N:o 1454 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kansanopistojen toiminnan 774) N:o 1455 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kansanopistojen investointien 775) N:o 1456 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten musiikkikoulujen ja musiikki-instituuttien valtionapuun 776) N:o 1457 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena jäähallin suunnitteluun Närpiöön Etelä-Pohjanmaalle 777) N:o 1458 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten 778) N:o 1459 Ed. Norrback: Määrärahan osoit-

25 Raha-asia-aloitteet 3207 tamisesta autokatsastustoimintaan Oravaisissa 779) N:o 1460 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena sosiaalista toimintaa harjoittaville suomenruotsalaisille yhteisöille 780) N:o 1461 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Pohjanmaan musiikkioppilaitosten saattamiseksi valtionavun piiriin 781) N:o 1462 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta johtavien kalastusbiologien palkkaamiseen 782) N:o 1463 Ed. Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastajalainojen menoihin 783) N:o 1464 Ed. Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keskuskalasatamien rakentamisen valtionapuun 784) N:o 1465 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta teknologia- ja tietotekniikkakeskuksen perustamiseksi Pietarsaareen 785) N:o 1466 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena lnterpedia rf. -nimiselle järjestölle sosionomin palkkauskustannuksiin 786) N:o 1467 Ed. Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta energiataloudellisen korjaustoiminnan avustuksiin 787) N:o 1468 Ed. Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen valtionapuun 788) N:o 1469 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keskiasteen oppilaitosten opiskelijoiden opintotuen korottamiseen 789) N:o 1470 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen videokokeiluun 790) N:o 1471 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan kansanopiston perusparannus- ja muutostöihin 791) N:o 1472 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden opettajien työskentelyyn elinkeinoelämän palveluksessa työkokemuksen saamiseksi 792) N:o 1473 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Big Band-Yhdistys ry:n toiminnan 793) N:o 1474 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppilaitosten valtionapuun uusien laitosten saattamiseksi valtionavun piiriin 794) N:o 1475 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen rakentamiseen 795) N:o 1476 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä käsittelevään tutkimus- ja kokeilutoimintaan 796) N:o 1477 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisopoliittisen kirjaston ja tietopalvelun 797) N:o 1478 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työläisnuorisoliikkeen 80- vuotisjuhlavuoden toimintojen ja tapahtumien rahoittamiseen 798) N:o 1479 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta soittovälineiden vuokraustoiminnan käynnistämiseen nuoriso-orkestereille 799) N:o 1480 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventämiseen 800) N:o 1481 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien 801) N:o 1482 Ed. Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työvoimaneuvojien tointen perustamiseksi työvoimahallintoon nuorten työvoimapalvelujen tehostamiseksi 802) N:o 1483 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten vuokra-asuntojen rakentamiseen 803) N:o 1484 Ed. Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin 804) N:o 1485 Ed. Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion audiovisuaalisen keskuksen kaluston ja laitteiden hankkimiseen 805) N:o 1486 Ed. Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston rakennusten perusparannushankkeisiin 806) N:o 1487 Ed. Paasilinna: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin kansainvälisen koulun valtionapuun 807) N:o 1488 Ed. Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten 808) N:o 1489 Ed. Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden vakinaistamiseksi Valtionrautateillä 809) N:o 1490 Ed. Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisradiotoimintaa varten 810) N:o 1491 Ed. Paasilinna ym.: Korotetun

26 3208 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 määrärahan osoittamisesta Työterveyslaitoksen valtionapuun 811) N:o 1492 Ed. Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta laser-aivoleikkauslaitteen hankkimiseksi HYKSiin 812) N:o 1493 Ed. Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta YTHS:n Helsingin terveydenhoitoaseman vuokramenoihin 813) N:o 1494 Ed. Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon teemavuoden toteutukseen 814) N:o 1495 Ed. Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuiston toiminnan käynnistämiseen 815) N:o 1496 Ed. Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun asuntotuotannon erityisjärjestelyihin 816) N:o 1497 Ed. Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kunnille asuntojen hankintaan vanhasta asuntokannasta 817) N:o 1498 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristönsuojelun tehostamiseen 818) N:o 1499 Ed. Paavilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden ruokailun 819) N:o 1500 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston suunnitteluun 820) N:o 1501 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisomatkailukeskusten avustamiseen 821) N:o 1502 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin hajaasutusalueiden vesihuollon järjestämiseen 822) N:o 1503 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväskylän- Pieksämäen radan sähköistämiseen 823) N:o 1504 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen perustamiseksi Jyväskylään 824) N:o 1505 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja lähimmäispalvelun Liitto ry:lle vanhusten kuntoutukseen ja aktivointiin 825) N:o 1506 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lnterpedia rf. -nimiselle järjestölle sosiaalityöntekijän paikkaamista varten 826) N:o 1507 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan laboratorion suunnitteluun 827) N:o 1508 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman laajennustöihin 828) N:o 1509 Ed. Pekkarinen: Korotemo määrärahan osoittamisesta opintotuen opintorahan korottamiseen 829) N:o 1510 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyynämöisten ala-asteen koulun peruskorjaustöihin 830) N:o 1511 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven ala-asteen peruskoulun lisätilojen rakentamiseksi 831) N:o 1512 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston uuden oppilasasuntolan rakentamista varten 832) N:o 1513 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen kone- ja laitehallin rakentamiseen 833) N:o 1514 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun rakennustöiden käynnistämiseksi 834) N:o 1515 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennustöiden käynnistämiseksi 835) N:o 1516 Ed. Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen lisärakennuksen suunnittelua varten 836) N:o 1517 Ed. Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten 837) N:o 1518 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vakinaisten alueoopperoiden toiminnan 838) N:o 1519 Ed. Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesä -kulttuuritapahtuman 839) N:o 1520 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 4H-piirin toimisto-osakkeen hankintaan 840) N:o 1521 Ed. Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keuruun varuskunnan ja Keuruun kirkonkylän vesijohtoverkon rakentamiseen 841) N:o 1522 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten syöttövesijohdon rakentamiseen 842) N:o 1523 Ed. Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Unikonsalmen Haapaniemen vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi Karstulassa 843) N:o 1524 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien suunnittelu- ja maastotöitä varten välillä Keuruu-

27 Raha-asia-aloitteet 3209 Multia-Pylkönmäki-Karstula-Kivijärvi -Kinnula-valtatie n:o 4 844) N:o 1525 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven-Perhon maantien perusparannustöiden aloittamiseksi 845) N:o 1526 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehkaperän paikallistien rakentamiseksi 846) N:o 1527 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden aloittamiseen 847) N:o 1528 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ukonniemen kalasataman rakentamiseksi Pihtiputaalle 848) N:o 1529 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuramen teollisuustaiteen rakentamista varten 849) N:o 1530 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Nuorisosäätiölle Herttoniemen Nuorisohotellin lainojen hoitamiseen 850) N:o 1531 Ed. Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhanomaisen turvallisuuspolitiikan suunnitteluun 851) N:o 1532 Ed. Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta YTHS:n Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran kattamiseen 852) N:o 1533 Ed. Peltola ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteiskunnan järjestämän jätteiden uudelleenkäytön suunnitteluun 853) N:o 1534 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimiston perustamiseksi Kemiin 854) N:o 1535 Ed. Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Lassilan koulun rakentamiseen Keminmaalla 855) N:o 1536 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta taidelaitosten rakentamisavustuksiin 856) N:o 1537 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennusperinne ry:lle rakennusympäristön hoitamiseen 857) N:o 1538 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion entisen ortodoksisen sotilaskirkon korjaamiseen 858) N:o 1539 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionlaakson kuntain toimikunnalle Tornionlaakson historian kirjoittamiseen 859) N:o 1540 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylläksen matkailualueen vesihuoltotöihin 860) N:o 1541 Ed. Pelttari: Määrärahan osoitta- misesta Aavasaksan-Kantomaanpään tien rakentamiseen 861) N:o 1542 Ed. Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Alaniemen-Koivun maantien perusparantamiseen välillä Lehmikumpu Sompujärvi ja Tervola-Lehmikumpu 862) N:o 1543 Ed. Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Karungin-Palovaaran paikallistien rakentamiseen 863) N:o 1544 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-Ylläsjärven maantien rakentamiseen 864) N:o 1545 Ed. Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Rauhalan-Kutunivan maantien rakentamiseen 865) N:o 1546 Ed. Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ns. Simojoen pohjoisrannan tien perusparantamiseen 866) N:o 1547 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pellon Juoksenkiin 867) N:o 1548 Ed. Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan sillan rakentamiseen Enontekiöllä 868) N:o 1549 Ed. Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta varasähkölaitteiston hankkimiseen Kittilään 869) N:o 1550 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen raskasionilaboratorion perustamiseksi Jyväskylään 870) N:o 1551 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesälle avustukseksi tieteen 871) N:o 1552 Ed. Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maakuntamuseoiden toiminnan 872) N:o 1553 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken-Kaipolan siirtoviemärin rakentamiseen 873) N:o 1554 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi 874) N:o 1555 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta J yväsjärven sillan rakentamistöiden aloittamiseen 875) N:o 1556 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 perusparantamiseksi välillä Jämsä-Kuhmoinen 876) N:o 1557 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 rakenteen parantamiseksi Hankasalmella 877) N:o 1558 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta lastausraiteen rakentamiseksi Muuramen teollisuuskylään ~

28 3210 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1559 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen ilmailumuseon rakennuksen peruskorjaukseen 879) N:o 1560 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta lämpölaitosten laitosanalyysin tekemiseen ja laitosten korjaustoimenpiteisiin 880) N:o 1561 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelaboratorion kenttäkoeaseman perustamiseksi Leivonmäen Kailasuolle 881) N:o 1562 Ed. Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien ulkoilureittien rakentamiseen 882) N:o 1563 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojärven kansallispuiston palvelujen kehittämiseen 883) N:o 1564 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. lipeälammen jäteliemen hävittämiseksi Lievestuoreella 884) N:o 1565 Ed. Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta apuvälinetekniikan tutkimusryhmän perustamiseksi Tampereelle 885) N:o 1566 Ed. Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisten Raittiuskeskus ry:n Naisten kuntoutusklinikan kustannuksun 886) N :o 1567 Ed. Petäjäniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomasta aiheutuviin kustannuksiin 887) N:o 1568 Ed. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorin tointen perustamiseksi Panssariprikaatiin ja Kainuun prikaatiin 888) N:o 1569 Ed. Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n aseidenriisuntaviikon toiminnalle rauhan ja aseidenriisuntaparlamentin järjestämistä varten 889) N:o 1570 Ed. Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YTHS:n Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran kattamiseen 890) N:o 1571 Ed. Piipari: Määrärahan osoittamisesta Kotkan 7. merimieslaulufestivaalien järjestämiseen 891) N:o 1572 Ed. Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan alueen linnoitusjärjestelmän entistämiseen 892) N:o 1573 Ed. Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen Merimuseon suunnitteluun 893) N:o 1574 Ed. Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Työväentalon perusparannukseen 894) N:o 1575 Ed. Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:lle lomatoiminnan järjestämiseen psykiatrisen avohoidon tehostamiseksi 895) N:o 1576 Ed. Piipari: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden kattamiseen 896) N:o 1577 Ed. Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tukemiseksi 897) N:o 1578 Ed. Pohjala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen suuosan pengerrys- ja ruoppaustöihin 898) N:o 1579 Ed. Pohjanoksa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aineenopettajien erillisten kasvatustieteellisten opintojen järjestämiseen 899) N:o 1580 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Pohjankylän ala-asteen rakentamisen aloittamiseen 900) N:o 1581 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön valtionapuun 901) N:o 1582 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan liikuntaopiston investointitarpeisiin 902) N:o 1583 Ed. Pohjanoksa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Yrjö Kallisen rauhanopiston ylläpitämälle Rauhankasvatusinstituutille 903) N:o 1584 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon kevyen liikenteen väylän rakentamisen aikaistamiseen 904) N:o 1585 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta allergianeuvojan palkkaamiseksi Satakuntaan 905) N:o 1586 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Interpedia rf. -nimisen järjestön toiminnan 906) N:o 1587 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien perusparantamiseen välillä Keuruu-Väätäiskylä Soini-Hoisko-Vimpeli 907) N:o 1588 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojoen-Dagsmarkin tien perusparantamiseen 908) N:o 1589 Ed. Pohto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta linja-autoliikenteen 909) N:o 1590 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustamiseen 910) N:o 1591 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien La-

29 Raha-asia-aloitteet 3211 pin piiriyhdistys ry:n toiminnan 911) N:o 1592 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnan 912) N:o 1593 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien terveyskeskusten laboratoriopalveluihin 913) N:o 1594 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avosydänkirurgiatoiminnan 914) N:o 1595 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiirin 915) N:o 1596 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan suunnittelemiseksi Tervolaan 916) N:o 1597 Ed. Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kunnille oppilaiden matkakustannuksiin 917) N:o 1598 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Edistyksellisen tiedeliiton toiminnan 918) N:o 1599 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivilie 919) N:o 1600 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin musiikkiopiston alaisen ~tsjoen sivupisteen toiminnan käynnistämtseen 920) N:o 1601 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta toimitilojen hankkimiseen Kalevan Nuorten Lapin Piirille ja Lapin Nuorison Liitolle 921) N:o 1602 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta puunkorjuun kustannuksia koskevan selvityksen tekemiseen 922) N:o 1603 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:lle 923) N:o 1604 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Utsjoen-Kaamasen maantien parantamiseen 924) N:o 1605 Ed. Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan korottamiseksi 925) N:o 1606 Ed. Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumeiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 926) N:o 1607 Ed. Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Karjalan kansanopiston asuinrakennus Koivulan peruskorjaamiseen 927) N:o 1608 Ed. Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan musiikkiopiston rakentamista varten 928) N:o 1609 Ed. Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palkkaamiseen Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokseen 929) N:o 1610 Ed. Puolanne ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta korkeakoulujen toimintaedellytysten parantamiseksi 930) N:o 1611 Ed. Puolanne ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta opintotukeen opiskelijoiden sosiaalisten etuuksien turvaamiseksi kaikilla koulutustasoilla 931) N:o 1612 Ed. Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen ja Simojoen lohikantojen säilyttämiseen 932) N:o 1613 Ed. Puolanne ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta tiestön parantamiseen 933) N:o 1614 Ed. Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan 934) N:o 1615 Ed. Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin 935) N:o 1616 Ed. Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oman asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen korkotukeen 936) N:o 1617 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun 937) N:o 1618 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseen Kuopion läänissä 938) N:o 1619 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 23 perusparantamiseen välillä Varkaus-Joensuu 939) N:o 1620 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi Rautavaaraan 940) N:o 1621 Ed. Rajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijalippuja koskevan alennusjärjestelmän kehittämiseen 941) N:o 1622 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon korkean teknologian säätiön prototyyppipajatoiminnan käynnistämiseen 942) N:o 1623 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitusleikkausten lisäämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa 943) N:o 1624 Ed. Rajantie ym.: Määrärahan

30 3212 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 osoittamisesta korkeakoulujen kirjasto- ja laitehankintoihin 944) N:o 1625 Ed. Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyskassojen tukikassan aloituspääomaksi 945) N:o 1626 Ed. Ranta: Korotetun määrärahan osoittamisesta Koitsanlahden Hovin museotoiminnan siirtämiseksi valtiolle 946) N:o 1627 Ed. Ranta: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille katujen ja kaavateiden rakentamiseen 947) N:o 1628 Ed. Ranta: Korotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaalan saneeraustoiminnan aloittamiseksi 948) N:o 1629 Ed. Rantanen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen korjauksiin 949) N:o 1630 Ed. Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen 950) N:o 1631 Ed. Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän, Toijalan ja Valkeakosken vedenjakeluhankkeen toteuttamiseen 951) N:o 1632 Ed. Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvien mittausasemien rakentamiseen pääteille 952) N:o 1633 Ed. Ratu: Määrärahan osoittamisesta rekisterin aikaansaamiseksi puolueettomista rakennustyön valvojista 953) N:o 1634 Ed. Ratu: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen ammatillisten aineiden opettajien koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi 954) N:o 1635 Ed. Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta suojatyöpaikkojen perustamiseksi työttömiä varten 955) N:o 1636 Ed. Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon 956) N:o 1637 Ed. Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Leskelän-Piippolan kk:n maantien parantamiseen 957) N:o 1638 Ed. Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta puun energiakäyttöä koskevan tutkimuksen toteuttamiseen 958) N:o 1639 Ed. Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta yksinäisten asunnottomien 959) N:o 1640 Ed. Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 960) N:o 1641 Ed. Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnille pienten vuokra-asuntojen hankintaan 961) N:o 1642 Ed. Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten äänilehtien toimittamiseen 962) N:o 1643 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kaksikielisten läänien taidetoimikuntien käytettäväksi 963) N:o 1644 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkileikkikoulujen toiminnan Loviisassa, Pohjassa ja Karjaalla 964) N:o 1645 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Brages musikskola -nimisen musiikkikoulun toiminnan 965) N:o 1646 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristöjen tutkimiseen Länsi- ja Itä-Uudellamaalla 966) N:o 1647 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusmatkailun kehittämisen tutkimiseen Karjaalla 967) N:o 1648 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta yritystutkijan palkkaamiseen Karjaan teollisuustoimistoon 968) N:o 1649 Ed. Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saaristoalueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan 969) N:o 1650 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta partioveneen ja moottorikelkan hankkimiseksi rajavartiolaitokselle 970) N:o 1651 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kumiveneiden ja meripelastuspukujen hankkimiseen rajavartiolaitokselle 971) N:o 1652 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Öjan torvisoittokunnan toiminnan Kokkolassa 972) N:o 1653 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Svenska Österbottens Ungdomsförbund rf. -nimiselle järjestölle käytettäväksi teatterisihteerin palkkaamiseen 973) N:o 1654 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Laestadianernas fridföreningars förbund rf. -nimisen järjestön toiminnan 974) N:o 1655 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodonjärven ja Öjajärven kalataloudelliseen kunnostamiseen 975) N:o 1656 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantamiseen välillä Hirvlax-Kantlax 976) N:o 1657 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateille maksetta-

31 Raha -asia -aloitteet 3213 viin korvauksiin kaikkia yli 100 kilometrin mittaisia meno-paluu-matkoja koskevasta opiskelija-alennusjärjestelmästä 977) N:o 1658 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärin virkojen perustamiseksi syöpäsairaiden hoitoa varten keskussairaaloihin ja yliopistollisiin keskussairaaloihin 978) N:o 1659 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Kuurojen Liiton ruotsinkieliseen toimintaan 979) N:o 1660 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveystyöntekijöiden palkkaamiseksi puolustusvoimiin 980) N:o 1661 Ed. Riihijärvi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivärahojen korottamiseksi 981) N:o 1662 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn koeaseman perustamiseen Suonenjoelle 982) N :o 1663 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vesihuollon parantamiseen 983) N:o 1664 Ed. Riihijärvi ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon 984) N:o 1665 Ed. Riihijärvi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta paikallisteiden hoitokustannuksiin 985) N:o 1666 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Vaajasalmen tien parantamiseen 986) N:o 1667 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen lentokentän kehittämiseen 987) N:o 1668 Ed. Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keksijöiden 988) N:o 1669 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi yrittäjiä koskevan tiedonkeruujärjestelmän luomisesta 989) N:o 1670 Ed. Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Mielenterveyden Keskusliiton koulutus- ja kuntoutustoimintaan 990) N:o 1671 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien palkkaamiseksi yrityksiin vaikeilla työttömyysalueilla 991) N:o 1672 Ed. Ronkainen ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä tekeville yhteisöille 992) N:o 1673 Ed. Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Heinolan poliisitalon rakentamiseen 993) N:o 1674 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen professorin viran perustamiseksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen 994) N:o 1675 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apulaisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon 995) N:o 1676 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentamiseen 996) N:o 1677 Ed. Ronkainen ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta viljan pienvarastojen rakentamisen korkotukeen 997) N:o 1678 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 perusparannukseen välillä Kultakivi-Särkilahti 998) N:o 1679 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparannukseen välillä Ruskeala-Tammijärvi 999) N:o 1680 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannukseen välillä Sysmä-Särkilahti 1000) N:o 1681 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle Heinolan sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen hankintaa varten 1001) N:o 1682 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumeiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 1002) N:o 1683 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi alkoholittomien ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimintojen tukemisesta 1003) N:o 1684 Ed. Roos: Määrärahan osoittamisesta Vammalan kaupungin kirjaston rakentamiseen 1004) N:o 1685 Ed. Roos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-instituuttien toimintaan 1005) N:o 1686 Ed. Roos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvataiteen 1006) N:o 1687 Ed. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenmaitotuotteiden tunnetuksi tekemisen edistämiseen 1007) N:o 1688 Ed. Roos ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 1008) N:o 1689 Ed. Roos: Määrärahan osoittamisesta toimistovirkailijan toimen perustamiseen Vammalan työvoimatoimistoon 1009) N :o 1690 Ed. Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sivutoimiston muut-

32 3214 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 tamiseksi Satakunnan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoksi 1010) N:o 1691 Ed. Rusanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 1011) N:o 1692 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin maakunta-arkiston laajennuksen suunnittelua varten 1012) N:o 1693 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalmen pohjavedenottamon syöttövesilinjojen rakentamiseen 1013) N:o 1694 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriliikennetien rakentamisen aloittamiseen välillä Lahti-Lusi 1014) N:o 1695 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4712 (Kinnaraho-Simanala) parantamiseksi 1015) N:o 1696 Ed. Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Viitalahden maantien n:o 4784 perusparantamiseen 1016) N:o 1697 Ed. Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojärven kunnostamiseen 1017) N:o 1698 Ed. Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilaitosten luokallejääneiden opiskelijoiden opintorahaan 1018) N:o 1699 Ed. Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen elektroniikkaopetuksen aloittamiseksi Salossa 1019) N:o 1700 Ed. Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten kulttuuritapahtumien maksamien verojen korvaamiseksi 1020) N:o 1701 Ed. Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta Naantalin Musiikkijuhlien avustamiseen 1021) N:o 1702 Ed. Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 40 perusparantamiseen 1022) N:o 1703 Ed. Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitto-Reumaförbundet ry:n potilasneuvontatoimintaan ja neuvontaa tukevan ryhmätoiminnan käynnistämiseen 1023) N:o 1704 Ed. Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston laitoskeittiön korjaamiseen 1024) N:o 1705 Ed. Saari: Määrärahan osoittamisesta Kuortaneenjärven säännöstelypäätöksen ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden suunnitteluun 1025) N:o 1706 Ed. Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kätkänjoen-Salonkylän- Virtalan-Löyän-Luoman-Liesmäen Tohnin vedenhankintasuunnitelmaan 1026) N:o 1707 Ed. Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349 (Virrat-Ähtäri) suunnitteluun 1027) N:o 1708 Ed. Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 perusparantamiseen välillä Iironranta-Saarinen 1028) N:o 1709 Ed. Saari: Määrärahan osoittamisesta Itä-Ähtärin paikallistien perusparantamiseen 1029) N:o 1710 Ed. Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen keskustan ohikulkutien sekä Taivalmaan-Peräseinäjoen tien rakentamiseksi 1030) N:o 1711 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta päätoimisen perunanviljelykonsulentin toimen perustamiseksi Etelä Pohjanmaan Maatalouskeskuksen alueelle 1031) N:o 1712 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta erityisesti kanalintukannallemme tuhoisaksi osoittautuneiden villiminkkien, näätien ja supikoirien määrän vähentämiseksi 1032) N:o 1713 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Isojoen-Karijoen-Teuvan-Jurvan maantien linjaamiseksi ja numeroimiseksi yhtenäiseksi tieyhteydeksi 1033) N:o 1714 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta panssariverkkoaitojen rakentamiseksi hirvien ylikulkupaikoille vilkasliikenteisten maanteiden varsille 1034) N:o 1715 Ed. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun tilapäisten toimen perustamiseksi lääninhallituksiin 1035) N:o 1716 Ed. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Espoon peruskouluhankkeiden toteuttamiseen 1036) N:o 1717 Ed. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Länsimäen ja Kilterin yläasteen koulujen rakentamiseen 1037) N:o 1718 Ed. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsien moninaiskäyttökoulutuksen tason säilyttämiseksi 1038) N :o 1719 Ed. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suunnistuskarttojen valmistukseen 1039) N:o 1720 Ed. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojeluun 1040) N :o 1721 Ed. Salminen ym.: Korotetun

33 Raha-asia-aloitteet 3215 määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksiin 1041) N:o 1722 Ed. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen pääkaupunkiseudun kunnille eräiden päiväkotihankkeiden kustannuksiin 1042) N:o 1723 Ed. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen pääkaupunkiseudun kunnille eräiden terveyskeskushankkeiden kustannuksiin 1043) N:o 1724 Ed. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n silmäklinikan laajennukseen 1044) N:o 1725 Ed. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin kunnille virkistysalueiden hankintaan 1045) N:o 1726 Ed. Salminen ym.: Koroterun määrärahan osoittamisesta kuntien ympäristönsuojelulautakuntien sihteerien palkkaukseen 1046) N:o 1727 Ed. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille rakennussuojelukustannuksiin 1047) N:o 1728 Ed. Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylitarkastajan palkkaamiseksi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausasioita varten 1048) N:o 1729 Ed. Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemmenjoen kansallispuiston opastuskeskuksen rakentamisen rahoittamiseen Inarin kirkonkylään 1049) N:o 1730 Ed. Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylikonstaapelin toimen perustamiseksi Ylöjärven poliisipiiriin 1050) N:o 1731 Ed. Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 rakentamiseksi moottoritieksi välillä Lamminpää-Ylöjärven keskusta 1051) N:o 1732 Ed. Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teiskon (Tampere) tien perusparannukseen 1052) N:o 1733 Ed. Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustaiteen rakentamiseksi Ylöjärven teollisuusalueelle 1053) N:o 1734 Ed. Savolainen ym.: Koroterun määrärahan osoittamisesta korkeakouluille tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseen 1054) N:o 1735 Ed. Savolainen: Määrärahan osoittamisesta jääkiekkokaukalon hankkimiseksi Hämeenlinnan normaalikoulun ja opettajankoulutuslaitoksen tarpeisiin 1055) N:o 1736 Ed. Savolainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuurojen videotoimintaan 1056) N:o 1737 Ed. Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän, Toijalan ja Valkeakosken vedenjakelun järjestämiseen 1057) N:o 1738Ed. Savolainenym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Diabetesliiton avohoidon rahoittamiseen 1058) N:o 1739 Ed. Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmaismatkojen lisäämiseksi valtionrautateillä 1059) N:o 1740 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta tutkimusjohtajan viran perustamiseen Helsingin yliopiston Lahden koulutuskeskukseen 1060) N:o 1741 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon alaasteen rakentamiseen 1061) N:o 1742 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun rakentamiseksi 1062) N:o 1743 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennustöihin 1063) N:o 1744 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden kirjastotalon suunnittelun ja rakennustöiden käynnistäidiseksi 1064) N:o 1745 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Hollolan kirjastotalon rakentamiseen 1065) N:o 1746 Ed. Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten palkkaus- ja käyttökustannusarviomäärärahoihin 1066) N:o 1747 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Launeen uimahallin rakentamiseen 1067) N:o 1748 Ed. Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten nuorisojärjestöjen toiminnan 1068) N:o 1749 Ed. Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen oopperatoiminnan tukemiseksi 1069) N:o 1750 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden uuden taidemuseon suunnitteluun 1070) N:o 1751 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalanviljelylaitoksen suunnitteluun ja perustamiseen 1071) N:o 1752 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl. kuntakeskuksen sisääntuloteiden ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemiseen ja liikennejärjestelyihin

34 3216 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1753 Ed. Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan eritasoliittymän rakentamiseen Forssassa 1073) N:o 1754 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän jatkamiseksi Kärkölän Järvelässä 1074) N:o 1755 Ed. Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisten keksijäin yhdistysten toiminnan 1075) N:o 1756 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta valtion avustukseksi Nastolan kehitysyhtiölle 1076) N:o 1757 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelujen kehittämiseksi Lahdessa 1077) N:o 1758 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Tiirismaan kansanterveystyön kuntainliiton toimitilojen laajentamiseen 1078) N:o 1759 Ed. Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lapsiperheliiton toiminnan 1079) N:o 1760 Ed. Skön ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 1080) N:o 1761 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastoissa tilapäisesti työllistettyjen henkilöiden toimien vakinaistamiseksi 1081) N:o 1762 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta Montolan koulun perusparantamiseen Virtasalmella 1082) N:o 1763 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopiston uudisrakennuksen rakentamiseen 1083) N:o 1764 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatillisen kll:rssikeskuksen oppilasasuntolan rakentamiseen 1084) N:o 1765 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken nuoriso- ja leirikeskuksen toiminnan 1085) N:o 1766 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Elävä maa ry:n toiminnan 1086) N:o 1767 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon luonnonmukaise? viljelyn yhdistyksen toiminnan 1087) N:o 1768 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Biodynaaminen Yhdistys Biodynamiska Föreningen ry:n toiminnan 1088) N:o 1769 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ekaviljelijät ry:n toiminnan 1089) N:o 1770 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta vedenottaman ja vesijohtojen rakentamiseen Hirvensalmelle 1090) N:o 1771 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta puhdistuslaitoksen rakentamiseksi Tervalahti Iso-Haukivesi -järven saastumisen estämiseksi 1091) N:o 1772 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojärven kunnostamiseen 1092) N:o 1773 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 perusparantamiseen välillä Kirkkoportti-Kauppi ja Kauppi-Sonnanen 1093) N:o 1774 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 470 perusparantamiseen 1094) N:o 1775 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 637 perusparantamiseen 1095) N:o 1776 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4784 perusparantamlseen 1096) N:o 1777 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o perusparantamiseen välillä Mäkelä-Toijala 1097) N:o 1778 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kannonkosken keskustaan 1098) N:o 1779 Ed. Skön: Määrärahan osoittamisesta lassijärjestelyyn Maijalan ja Hirvensalon Kuparonvirtaan 1099) N:o 1780 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen rakentamiseen ja kehittämiseen oppilaitoksissa 1100) N:o 1781 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien ja eläkeläisten puhelinkulujen korvaamiseen 1101) N:o 1782 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Puustellin tuki ry:n toiminnan 1102) N:o 1783 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortinkartanon kurssi- ja leirikeskuksen toiminnan 1103) N:o 1784 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran Invalidit ry:lle vuokramaan lunastukseen 1104) N:o 1785 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. kansantalouden kolmannen sektorin toiminnan selvittämiseen 1105) N:o 1786 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristömyrkkyjen vaikutusten tutkimiseen

35 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1787 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon teknologian kehittämiseen uudelleenkäyttöverstaissa 1107) N:o 1788 Ed. Starast: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 1108) N:o 1789 Ed. Starast ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korottamiseen 1109) N:o 1790 Ed. Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatterimuseolle työväenteatteriperinteen tutkijan palkkaamiseen 1110) N:o 1791 Ed. Starast: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen TVL:n Kymen piirissä 1111) N:o 1792 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 rakennustöiden aloittamiseen välillä Heparo-Voikkaa 1112) N:o 1793 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 416 parantamiseen välillä Huhdasjärvi-Nurmaa 1113) N:o 1794 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 365 ja 3622 suunnitteluun ja rakentamiseen välillä Maunuksela-Voikkaan silta-litin tien lähtökohta 1114) N:o 1795 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta Kymintehtaan paikallistien n:o parantamiseksi 1115) N:o 1796 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan tavaraterminaalin rakentamista varten 1116) N:o 1797 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta Vuohijärvi-projektin käynnistämiseksi 1117) N:o 1798 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta rajakaupan tuontiasiamiestoiminnan käynnistämiseksi Kymenlaaksossa 1118) N:o 1799 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen perustamiseen Elimäen kirkonkylään ja Virojoelle 1119) N:o 1800 Ed. Starast: Määrärahan osoittamisesta Valkealan reitin virkistysalueiden toteuttamiseen 1120) N:o 1801 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Lähi-idässä olevalle pakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA) annettavaan avustukseen 1121) N:o 1802 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan vapautusjärjestölle (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun 1122) N:o 1803 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojeluteknologian professorin viran perustamiseen Teknilliseen korkeakouluun ja työsuojeluteknologian apulaisprofessorin viran perustamiseen Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun 1123) N:o 1804 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsälukion suunnitteluun Kuruun 1124) N:o 1805 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjaston rakentamiseen Kurussa 1125) N:o 1806 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen välillä Kangasalan asema Korvenperä 1126) N :o 1807 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ruoveden tien korjaustöiden aloittamiseen 1127) N:o 1808 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkäsaran tien kunnostamiseen välillä Kyrönlahti-Länsi Teisko 1128) N:o 1809 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työsuojeluinsinöörin ja kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuojeluhallitukseen 1129) N:o 1810 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen työsuojelutarkastuksen liittämiseksi valtionhallintoon 1130) N:o 1811 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten maksamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai keskitysleireistä kärsimään joutuneille 1131) N:o 1812 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin 1132) N:o 1813 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökoh taisten avustajien palkkaamiseksi vaikeavammaisille 1133) N:o 1814 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelujen perustamiskustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen 1134) N:o 1815 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden päivähoitopaikan perustamiseen vuonna ) N:o 1816 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ~

36 3218 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 Kurun-Ylöjärven kuntainliiton terveyskeskuksen sairaalan peruskorjaukseen 1136) N:o 1817 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hatanpään psykiatrisen osastoryhmän uusien tilojen rakentamiseen 1137) N:o 1818 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen ja tointen perustamiseksi Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan 1138) N:o 1819 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopistollisen keskussairaalan laajennukseen 1139) N:o 1820 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräistä sairauksista kärsivien dieettihoitorahakokeiluun 1140) N:o 1821 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden viran perustamiseksi Nokian työvoimatoimistoon 1141) N:o 1822 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun kunnille ja kuntainliitoille työrajoitteisten työllistämiseen 1142) N:o 1823 Ed. Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden jätteidenhyödyntämislaitosten suunnitteluun 1143) N:o 1824 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitus- ja ravitsemusalan korkeakoulutasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylässä hotelli- ja ravintolakoulussa 1144) N:o 1825 Ed. Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talvi -tapahtuman 1145) N:o 1826 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustukseen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiölle 1146) N:o 1827 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta viran perustamiseksi Keski Suomen vesipiiriin jätteiden käsittelyn tehostamiseksi 1147) N:o 1828 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutyön aloittamiseksi Lievestuoreen ns. lipeälammen eliminoimiseksi 1148) N:o 1829 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Multian-Pylkönmäen-Karstulan-Kivijärven-Kinnulan-valtatien n:o 4 välisen tien suunnitteluun ja maastotöihin 1149) N:o 1830 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhtiön perustamiseksi Keski-Suomeen 1150) N:o 1831 Ed. Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun Etelä-Libanonissa 1151) N:o 1832 Ed. Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Pakolaisapu ry:n toiminnan avustamiseen 1152) N:o 1833 Ed. Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Juuan virastotalon laajennuksen rakentamiseen 1153) N:o 1834 Ed. Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanh~ito-oppilaitoksen toimitilojen rakentamiseen 1154) N:o 1835 Ed. Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan paikallisteiksi muutettavien yksityisteiden perusparantamiseen 1155) N:o 1836 Ed. Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n toiminnan 1156) N:o 1837 Ed. Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjala-projektin tutkimussäätiön toiminnan 1157) N:o 1838 Ed. Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kulttuurityö ry:n toiminnan 1158) N:o 1839 Ed. Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta toimeentulotukeen tuen korottamiseksi 1159) N:o 1840 Ed. Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten itsenäistävän tuetun asumisen järjestämiseen 1160) N:o 1841 Ed. Särkijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden asumistuen maksamiseksi ympärivuotisena 1161) N:o 1842 Ed. Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin maksettavaksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille 1162) N:o 1843 Ed. Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhankasvatuksen professorin viran perustamiseen Åbo Akademi -nimisen korkeakoulun kasvatustieteiden tiedekuntaan 1163) N:o 1844 Ed. Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen käyttökustannuksiin 1164) N:o 1845 Ed. Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen rakentamiskustannuksiin

37 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1846 Ed. Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten ammattikoulujen käyttökustannuksiin 1166) N:o 1847 Ed. Söderström ym.: Korotetun määtätahan osoittamisesta kunnallisten ammattikoulujen perustamiskustannuksiin 1167) N:o 1848 Ed. Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta harrastajateattereiden toiminnan tukemiseksi ja näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan 1168) N:o 1849 Ed. Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaupunginteatterin peruskorjausta varten 1169) N:o 1850 Ed. Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin 1170) N:o 1851 Ed. Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalan hintatukeen 1171) N:o 1852 Ed. Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tiepiirien teiden peruskorjaus- ja kunnostustöitä varten 1172) N:o 1853 Ed. Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja siltarakennuskohteiden toteuttamiseen 1173) N: o 1854 Ed. Söderström: Määrärahan osoittamisesta Alskatin ja Raippaluodon välisen kiinteän tieyhteyden suunnitteluun 1174) N:o 1855 Ed. Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vetokaluston ja vaunuston valmistamiseksi VR:n konepajoilla 1175) N:o 1856 Ed. Söderström: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan peruskorjausta varten 1176) N:o 1857 Ed. Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisalan teollistamiseen 1177) N:o 1858 Ed. Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta riippumattoman ja laajapohjaisen selvityselimen asettamiseksi laatimaan ehdotus Suomen tulevaisuuden energiahuollosta 1178) N:o 1859 Ed. Söderström: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan perustamiskustannuksia varten 1179) N:o 1860 Ed. Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmansuojelutoimiston perustamiseksi Kokkolaan 1180) N:o 1861 Ed. Söderström: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakaluston hankintaan Merenkurkun aluetta varten 1181) N:o 1862 Ed. Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta panssarivaunukoulutuksessa tarvittavien simulaattorien hankintaa varten 1182) N:o 1863 Ed. Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan maatalouskoulun uudisrakennuksen rakentamiseen 1183) N:o 1864 Ed. Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan koulutilan luokka- ja varastorakennuksen rakentamiseen 1184) N:o 1865 Ed. Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta viljankuivaamon rakentamiseen Lepaan koulutilalle 1185) N:o 1866 Ed. Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Päijät-Hämeen maatalousoppilaitoksen toiminta-avustuksiin 1186) N:o 1867 Ed. Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maatalousnäyttelyn ja kurssikeskuksen suunnittelemiseksi 1187) N:o 1868 Ed. Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus ry:n toiminnan 1188) N:o 1869 Ed. Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sydäntautien erikoistutkimuslaitteiden hankkimiseen 1189) N:o 1870 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakentamiseksi Tervolaan 1190) N:o 1871 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Lapinrinteen koulun rakennustöihin Rovaniemellä 1191) N:o 1872 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tornion uimahallin rakentamiseen 1192) N:o 1873 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:lle Ounasjoen ja Ounasjokivarren kehittämissuunnitelman laatimiseen 1193) N:o 1874 Ed. Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta TVL:n Lapin piirille teiden rakentamiseen 1194) N:o 1875 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pahtavuoman kuparikaivoksen rakentamiseen 1195) N:o 1876 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Sokiin kaivoksen rakentamiseen yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa 1196) N:o 1877 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi Oy:n osakepääoman korottamiseksi paperikoneen hankkimiseksi 1197) N :o 1878 Ed. Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen työttömyys-

38 3220 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 päivärahaan sen korottamiseksi ja maksamiseksi kaikilta viikonpäiviltä 1198) N:o 1879 Ed. Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työllistämiseen valtion erityiskohteisiin 1199) N:o 1880 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta valtion työtehtävillä työllistettyjen osapäiväisten työn muuttamiseksi kokopäiväiseksi 1200) N:o 1881 Ed. Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnalliseen työllistämistukeen 1201) N:o 1882 Ed. Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työllistämiseen 1202) N:o 1883 Ed. Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien työllistämiseen avaamalla työkohteita vaikeimmilla työttömyysalueilla 1203) N:o 1884 Ed. Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen rakentamiseksi Lapin lääniin 1204) N:o 1885 Ed. Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta määräaikaisten professorien palkkaamiseen 1205) N:o 1886 Ed. Tiuri ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen perustutkimukseen 1206) N:o 1887 Ed. Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun matkustusmenoihin 1207) N:o 1888 Ed. Tiuri ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun tutkimus- ja opetusvälineiden hankintaan 1208) N:o 1889 Ed. Tiuri ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion teknillisten oppilaitosten kaluston hankkimiseen 1209) N:o 1890 Ed. Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivärahan korottamiseen 1210) N:o 1891 Ed. Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten lomamatkojen lisäämiseksi 1211) N:o 1892 Ed. Toiviainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin metron jatkorakentamiseen 1212) N:o 1893 Ed. Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämistä varten 1213) N:o 1894 Ed. Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta maakaasun käyttöönoton aloittamiseksi Helsingissä 1214) N:o 1895 Ed. Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollisten kotiuttamisrahan korottamiseen 1215) N:o 1896 Ed. Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta vanhustentalojen ja vanhusten palvelutalojen rakentamiseen Helsingissä 1216) N:o 1897 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen, Jalasjärven ja Kurikan nimismiespiirien yhteisen aluesyyttäjän toimen perustamista varten 1217) N:o 1898 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiapulaisten ja vastaavien palkan verovähennysoikeuden selvittämiseen 1218) N:o 1899 Ed. Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hirvieläinvahinkojen korvaamiseen ja tutkimiseen 1219) N:o 1900 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kari joen-kristiinankaupungin Dagsmarkin-Lapväärtin siirtoviemärin rakentamiseen 1220) N:o 1901 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 672 (Kauhajoki-Peräseinäjoki) perusparantamiseen 1221) N:o 1902 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Horon-Ylimarkun tien rakentamiseen 1222) N:o 1903 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen keskustaajaman kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 1223) N:o 1904 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun eli Seinäjoen-Ilmajoen lentokentän kehittämiseen 1224) N:o 1905 Ed. Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan korjaamiseen 1225) N:o 1906 Ed. Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikkatukikokeiluun 1226) N:o 1907 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen liikuntaopiston majoitustilojen suunnitteluun 1227) N:o 1908 Ed. Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien tointen perustamiseksi 1228) N:o 1909 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän sillan rakentamisen aloittamiseksi maantiellä n:o ) N:o 1910 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ratapölkkyjen ja rautatiekiskojen uusimiseen

39 Raha-asia-aloitteet ) N:o 1911 Ed. Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen koulutuksen opettajien työn suunnitteluun ja koulutuksen kehittämiseen 1231) N:o 1912 Ed. Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden keskiasteen ammatillisten oppilaitosten toimitilojen lisärakennuksiin ja perusparantamiseen 1232) N:o 1913 Ed. Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun kunnille asunnottomien asunto-olojen parantamiseen 1233) N:o 1914 Ed. Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin pääkaupunkiseudulla 1234) N:o 1915 Ed. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun aluehälytyskeskuksen päivystyshenkilökunnan lisäämiseen 1235) N:o 1916 Ed. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten henkilökunnan lisäämiseen 1236) N:o 1917 Ed. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskuksen atk-laitteiden hankintaan 1237) N:o 1918 Ed. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton toiminnan 1238) N:o 1919 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitto ry:lle Ranta-Toivalan kurssikeskuksen rakennusten peruskorjaukseen 1239) N:o 1920 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin tutkimustoiminnan käynnistämiseen 1240) N:o 1921 Ed. Tykkyläinen ym.: Kototetuo määrärahan osoittamisesta orkestereiden ja yhtyeiden toiminnan 1241) N:o 1922 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 201 perusparantamiseen välillä Vaajasalon tie-kuopion epilepsiasairaala 1242) N:o 1923 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahasto Oy:lle kotimaasta otettavien lainojen korkotukeen 1243) N:o 1924 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin pääkirjaston rakentamiseen 1244) N:o 1925 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Taistelijan talon suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin Ilomantsin Hattuvaaraan 1245) N:o 1926 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 512 perusparantamiseen 1246) N:o 1927 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5142 perusparantamiseen 1247) N:o 1928 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pielisjokeen Mönnin lossin tilalle 1248) N:o 1929 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun autokatsastuskonttorin lunastamiseksi valtiolle 1249) N:o 1930 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän perustamissuunnitteluun Lieksan ja Nurmeksen seudulle 1250) N:o 1931 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Kontiomäen radan peruskorjaamiseen 1251) N:o 1932 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkettä saavien eläkeläisten televisiolupamaksun alentamiseksi 1252) N:o 1933 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avohuollon kokeiluprojektin toteuttamiseksi Joensuussa 1253) N:o 1934 Ed. Uosukainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 1254) N:o 1935 Ed. Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta taide- ja taitoaineiden opetuksen antamiseen alle 16-vuotiaille kansalais- ja työväenopistoissa 1255) N:o 1936 Ed. Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta Taavetin-Haminan tien suunnitteluun 1256) N:o 1937 Ed. Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen välille Kaukopää-Rasila 1257) N:o 1938 Ed. Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta Luukkaansalmen sillan rakennustöiden aloittamiseksi 1258) N:o 1939 Ed. Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aineenopettajien kasvatustieteellisiin opintoihin 1259) N:o 1940 Ed. Urpilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikkiopiston peruskorjaukseen 1260) N:o 1941 Ed. Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston päärakennuksen korjaamista varten

40 3222 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 1942 Ed. Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaa varten 1262) N:o 1943 Ed. Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen historian kirjoittamiseen 1263) N:o 1944 Ed. Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yli-Lestiitä Reisjärvelle johtavan ns. Jokelan tien perusparantamista varten 1264) N:o 1945 Ed. Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan rautatieaseman ratapihatöitä varten 1265) N:o 1946 Ed. Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmansuojelututkimuksiin Kokkolan ja sen välittömän lähiympäristön alueella 1266) N:o 1947 Ed. Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iso-Valvattijärven vedenpinnan nostamiseen Perhossa ja Lestijärvellä 1267) N:o 1948 Ed. Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysapuun erityisesti kotimaisina elintarvikkeina 1268) N:o 1949 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten maksettaviksi lankeavien ulosottopalkkioiden suorittamiseen valtion varoista 1269) N:o 1950 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan virastotalon rakentamissuunnittelun käynnistämiseen 1270) N:o 1951 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon ala-asteen koulun suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen 1271) N:o 1952 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Kurhilan ala-asteen saneeraukseen 1272) N:o 1953 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun rakentamiseen 1273) N:o 1954 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Viilähteen koulun rakennustöihin 1274) N:o 1955 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennustöihin 1275) N:o 1956 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen koulurakennuksen suunnitteluun 1276) N:o 1957 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta jatko- ja uudelleenkoulutuksen kustannusten verovähennyskelpoisuutta vastaavan edun myöntämiseen jatko- ja uudelleenkoulutukseen hakeutuville 1277) N:o 1958 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Hollolan monitoimitalon rakentamiseksi 1278) N:o 1959 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Urajärven kartanomuseon kunnostamiseksi 1279) N:o 1960 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen kalatalouden elvyttämiseen 1280) N:o 1961 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi vaarallisten aineiden poistamisesta elintarviketuotannosta ja saasteettomien elintarvikkeiden tuotannon toteuttamisesta 1281) N:o 1962 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 suunnitteluun ja rakentamiseen välillä Uusikylä-Kymen läänin raja 1282) N:o 1963 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta tunnelin rakentamiseen valtatielle n:o 12 Uudenkylän kohdalla 1283) N:o 1964 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 sisääntuloväylän ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Koskella Hl. 1284) N:o 1965 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Kopsuon tien rakennustöiden aloittamiseen Asikkalassa 1285) N:o 1966 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Levannon-Asikkalan tien suunnitteluun ja rakentamiseen 1286) N:o 1967 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuhdan tien perusparantamiseen 1287) N:o 1968 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen välillä Vihtijärvi-Joentaka 1288) N:o 1969 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Räyskälän lentokeskuksen toiminnan tehostamiseen 1289) N:o 1970 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena katumaksua varten eläkeläisille ja pienituloisille oman kodin omistajille 1290) N:o 1971 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustamista koskevan neuvontatyön kehittämiseksi 1291) N:o 1972 Ed. Vainio: Koeotetun määrärahan osoittamisesta patenttihakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi 1292) N:o 1973 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lopella sijaitsevan Geologian tut-

41 Raha-asia-aloitteet 3223 kimuskeskuksen laitosten toiminnan tehostamiseksi 1293) N:o 1974 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten lainojen korkotukeen pienille yrityksille 1294) N:o 1975 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta energiametsien luomiseen ja hyväksikäyttöön 1295) N:o 1976 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta haja-asutus- ja kehitysalueilla sijaitsevien kauppojen lakkauttamisen ehkäisemiseksi 1296) N:o 1977 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden sairauskulujen korvaamiskokeiluun sairausvakuutusvaroista Lahdessa 1297) N:o 1978 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi ylimääräisiin eläkkeisiin vapaaehtoista ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä varten 1298) N:o 1979 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon turvaamiseksi 1299) N:o 1980 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläkekorvauksen suorittamiseksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja jälleenrakennustehtävissä työskennelleille 1300) N:o' 1981 Ed. Vainio: Koeotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 1301) N:o 1982 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten terveystarkastusten saamiseksi rintamaveteraaneille 1302) N:o 1983 Ed. Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta invalidien ja vammaisten suojatyöpaikkojen lisäämiseksi 1303) N:o 1984 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta vammaisten, vanhusten ja kroonikkopotilaiden kotihoidon korvaamiseen kokeiluna Lahdessa 1304) N:o 1985 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lahden Seudun Keuhkovammayhdistyksen kuntoutuspalvelutoimintaan 1305) N:o 1986 Ed. Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 1306) N:o 1987 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lahden Launeen sivuterveysaseman rakentamiseen 1307) N:o 1988 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta avohoitoverkoston luomiseen psoriaspotilaiden hoidon tehostamiseksi 1308) N:o 1989 Ed. Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mallin mukaisen työllistämiskokeilun laajentamiseen Etelä-Hämeen alueella 1309) N:o 1990 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta työttömien ja nuorten työllistämiseksi poropaliskuntien kanssa ravinnon keräämiseksi porojen talviravinnoksi 1310) N:o 1991 Ed. Vainio: Koeotetun määrärahan osoittamisesta jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi 1311) N:o 1992 Ed. Vainio: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen 1312) N:o 1993 Ed. Vainio: Määrärahan osoittamisesta vuokranmaksun vähennysoikeuden puuttumisesta johtuvaa veronlisäystä vastaavan avustuksen maksamiseksi vuokralaisille 1313) N:o 1994 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuosangan harjoitusalueen II vaiheen rakentamiseen Kuhmossa 1314) N:o 1995 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunsuomennostyötä varten 1315) N:o 1996 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunnallisen museotoiminnan 1316) N:o 1997 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhaneuvojan toimen perustamiseen Kainuun maatalouskeskukseen 1317) N:o 1998 Ed. Valli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kaivannaisteollisuuden edistämiseen 1318) N:o 1999 Ed. Valo: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan kasarmirakennus 50:n peruskorjaukseen 1319) N:o 2000 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n: o 137 T ammiston eteläisen eritasoliittymän rakentamistyön aloittamiseksi 1320) N:o 2001 Ed. Valtonen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille Levo-Reposaari 1321) N:o 2002 Ed. Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta toimeentulotuen tason korottamiseksi 1322) N:o 2003 Ed. Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston luentoja tuntiopetuspalkkioihin 1323) N:o 2004 Ed. Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston mate-

42 3224 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 maattis-luonnontieteellisen osaston kirjahankintoihin 1324) N:o 2005 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen ruotsinkielisen professorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon 1325) N:o 2006 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitodidaktiikan lehtoraatin perustamiseksi Helsingin yliopistoon 1326) N:o 2007 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston farmasian laitokselle asiantuntijatyövoiman palkkaamiseksi tarkastus- ja viljelytoimintaa varten 1327) N:o 2008 Ed. Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetusvälineiden hankintaan 1328) N:o 2009 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta PAND-Taiteilijat rauhan puolesta ry:n toiminnan 1329) N:o 2010 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintöhallitukseen yhden tarkastajan (proviisori) ja kanslistin paikkaamista varten 1330) N:o 2011 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan III kirurgian klinikan sydänpotilaiden leikkaushoidon lisäämiseksi suoritettavien laitehankintojen valtionapuun 1331) N:o 2012 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensionärsförbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustannuksiin 1332) N:o 2013 Ed. Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta erityisjärjestelyjä varten ns. köyhien kuntien valtionosuuksien loppuerien maksamiseksi ajallaan 1333) N:o 2014 Ed. Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston eläinlääketieteen koetilan perustamista varten 1334) N:o 2015 Ed. Vepsäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin yhdyskuntien vedenhankinta-ja viemäröintitoimenpiteisiin 1335) N:o 2016 Ed. Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta atk-suunnittelijan toimen perustamiseen Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasemalle 1336) N:o 2017 Ed. Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kylmävaraston rakentamiseen ja varastosiiven saneeraukseen Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasemalle 1337) N:o 2018 Ed. Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Leppävirta 1338) N:o 2019 Ed. Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Sorsakosken tien rakentamiseksi 1339) N:o 2020 Ed. Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Niinivedenpään tien parantamiseksi 1340) N:o 2021 Ed. Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi Rauta vaaraan 1341) N:o 2022 Ed. Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan teletoimintakeskuksen rakennustöiden aloittamiseen 1342) N:o 2023 Ed. Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Opiston uudisrakennusohjelman III vaiheen rakentamisavustukseen 1343) N:o 2024 Ed. Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 630 perusparantamiseen välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja 1344) N:o 2025 Ed. Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiväylän rakentamiseen Keiteleen ja Päijänteen välille 1345) N:o 2026 Ed. Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän maksamiseksi vähäistä eläkettä saaville rintamaveteraaneille 1346) N:o 2027 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ekenäs sjukvårdsskola -nimisen koulun lisätilojen suunnitteluun 1347) N:o 2028 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Östra Nylands Sångoch musikförbund -nimisen yhdistyksen toiminnan 1348) N:o 2029 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Sommarmusik i Västnyland rf. -nimisen yhdistyksen toiminnan 1349) N:o 2030 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordisk Gitarrfestival rf.. -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemtseen 1350) N:o 2031 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon Runoilijakodin korjauksiin

43 Raha -asia-aloitteet ) N:o 2032 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Epoon-Gäddragin maantien perusparannukseen 1352) N:o 2033 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammaisuutta koskevan tietoaineiston kääntämiseen ja julkaisemiseen 1353) N:o 2034 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan opistolle rakennuslainojen maksamiseen 1354) N:o 2035 Ed. Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankelisen kansanopiston opistorakennusten perusparannukseen 1355) N:o 2036 Ed. Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin kotiteollisuuskoulun rakentamiseen 1356) N:o 2037 Ed. Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallislehtien koulutustoiminnan 1357) N:o 2038 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Laihian Ylipään nuorisoseurantalon rakentamiseen 1358) N:o 2039 Ed. Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perunanviljelykonsulentin toimen perustamiseksi Etelä Pohjanmaan maatalouskeskukseen 1359) N:o 2040 Ed. Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien palkkaamiseksi 1360) N:o 2041 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Karijoen-Lapväärtin siirtoviemärin sekä Kristiinankaupungin seudun vesijohtotyön toteuttamiseksi 1361) N:o 2042 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Laihian ja Mustasaaren vedenhankintasuunnitelman toteuttamiseksi Jurvan Poronkankaalta 1362) N:o 2043 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselän pohjoisetelä-suuntaisen valtatien suunnitteluun 1363) N:o 2044 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kirkonkylä-hämeen läänin raja) perusparantamiseen 1364) N:o 2045 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 699 (Paavola-V asunmäki-mikkilä) perusparantamiseen 1365) N:o 2046 Ed. Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 (Hoisko Levijoki) perusparantamiseen 1366) N:? 20~7 Ed. Vihri~lä ym.: Määrärahan osotttamtsesta maantten n:o 6921 (Koskue-Ylivalli) perusparantamiseen 1367) N:o 2048 Ed. Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7013 (Könni Halkosaari) perusparantamiseen 1368) N:o 2049 Ed. Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) perusparantamiseen 1369) N:o 2050 Ed. Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7231 (Lehmäjoki-Kaurajärvi) perusparantamiseen 1370) N:o 2051 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o (Teppo-Isokoski) perusparantamiseen 1371) N:o 2052 Ed. Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o (Ojaniemi-Miekka) perusparantamiseen 1372) N:o 2053 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palonkylän-Pojanluoman paikallistien perusparannukseeri. 1373) N:o 2054 Ed. Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lentokentän toiminnan 1374) N:o 2055 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajoharjoitteluratojen rakentamiseen 1375) N:o 2056 Ed. Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta omaa työtään tekevien ja pienyrittäjien järjestöille työsuojelukoulutukseen 1376) N:o 2057 Ed. Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen Seudun Invalidit ry:lle kerhotilojen lainojen hoitokuluihin 1377) N:o 2058 Ed. Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 1378) N:o 2059 Ed. Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan autohuoltamon rakentamiseen 1379) N:o 2060 Ed. Viinanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Oy Ekokem Ab:n rahoitusaseman parantamiseen 1380) N:o 2061 Ed. Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta leirikeskuksen rakentamiseksi Pattijoen Mikonkariin 1381) N:o 2062 Ed. Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pyhäjokisuun kunnostukseen 1382) N:o 2063 Ed. Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmiin Pyhäjoen palauttamiseksi rapujoeksi ~

44 3226 Perjantaina 25. lokakuuta ) N:o 2064 Ed. Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88 parantamisen aloittamista varten välillä Raahe Pulkkila 1384) N:o 2065 Ed. Vähäkangas: Määrärahan osoittamisesta Lehto pään-turulan paikallistien parantamiseksi Oulaisissa 1385) N:o 2066 Ed. Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäsalmen lentokentän käyttö- ja investointiavustukseen 1386) N:o 2067 Ed. Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta luotsiaseman rakentamiseksi Raaheen 1387) N:o 2068 Ed. Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen kuntainliitolle rikkidioksidin vaikutuksesta Raahen seudun metsiin tehtävää tutkimusta varten 1388) N:o 2069 Ed. Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumistukena asumiskustannusten alentamiseksi 1389) N:o 2070 Ed. Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 1390) N:o 2071 Ed. Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tieteellisten keskuskirjastojen hankintoihin 1391) N:o 2072 Ed. Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuusulan kansanopiston rakennuskorjauksiin 1392) N:o 2073 Ed. Väänänen ym.: Määräraha? osoittamisesta Mäntsälän maatalousoppilaitoksen oppilasasuntolan rakentamiseksi 1393) N:o 2074 Ed. ':äänä?-en ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Maakuntakirjailijat ry:lle 1394) N:o 2075 Ed. Väänänen y~.:. M_äärärahan osoittamisesta alueorkestentolmmnan 1395) N:o 2076 Ed. Väänänen ym.: Koro~etun määrärahan osoittamisesta säveltalteen harrastustoiminnan 1396) N:o 2077 Ed. Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen elokuvasäätiölle elokuva-alan teknisiin laitteisun 1397) N:o 2078 Ed. Väänä~en ym.: ~or~tetu? määrärahan osoittamisesta musukkwppllaitosten toiminnan 1398) N:o 2079 Ed. Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Maatalouskeskukselle maaseutu- ja vihannesviljely. neuvojan toimen perustamiseen 1399) N:o 2080 Ed. Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvinviljelykoeaseman perustamiseksi Mäntsälään 1400) N:o 2081 Ed. Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylän-Porvoon tien peruskorjaamiseen 1401) N:o 2082 Ed. Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylän-Eskilomin tien pääll ystämiseen 1402) N:o 2083 Ed. Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummen, Pusulan ja Saukkolan tiejärjestelyjen toteuttamiseen 1403) N:o 2084 Ed. Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Asukasliitto ry:n toiminnan 14o4) N:o 2085 Ed. Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta Delawaren laakson siirtolaisuuden 350-vuotisjuhlan valmisteluun 1405) N:o 2086 Ed. Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteellista harrastustoimintaa varten 1406) N:o 2087 Ed. Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Pohjola-Nordenin nuorisoliitto ry:lle Nordjobb hankkeen järjestämiseen ja kehittämiseen 1407) N:o 2088 Ed. Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Svenska Kulturfonden -nimiselle yhteisölle ''Koulu ja yhteiskunta ruotsinkielisessä Suomessa'' -hanketta varten 1408) N:o 2089 Ed. Zilliacus ym:: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Fmlands Svenska Ungdomsförbund rf. -nimisen yhdistyksen satavuotiskuvateoksen julkaisemiseen 1409) N:o 2090 Ed. Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta avu$tuksena linjan Berghamn-Nötö-Borstö-Utö sähköistämiseen Turun saaristossa 1410) N:o 2091 Ed. Zilliacus ym.: Määrä~ahan osoittamisesta avustuksena Imerped1a rf. -nimiselle järjestölle

45 Päiväjärjestys 3227 Siv. 1411) Hallituksen esitys n:o 152 kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ) Hallituksen esitys n:o 197 laiksi ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta ) Hallituksen esitys n:o 199 laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta ) Ed. Stenius-Kaukosen ym. lakialoite n:o 91 laiksi sairausvakuutuslain 16 :n muuttamisesta ) Valtioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna 1984 (K n:o 13).... Toinen käsittely: 1416) Ehdotus laiksi kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 107 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 31 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotus laiksi linjakonferenssien käyttäytymissääntöjä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä yleissopimuksen soveltamisesta Hallituksen esitys n:o 93 Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 13 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 101 Toivomusaloite n:o 162 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 45 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotukset laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 130 Lakialoite n:o 49 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 46 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotus laiksi eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtovero- Siv. lakiin annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 128 Toivomusaloite n:o 138 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 44 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 127 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 47 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotus laiksi sähköverosta annetun lain 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 13 7 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 48 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotus laiksi Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionavusta.. Hallituksen esitys n:o 169 Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 15 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotukset laeiksi maatalouslautakunnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 147 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 6 Suuren valiokunnan mietintö n:o ) Ehdotus laiksi kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 13 :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 148 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 7 Suuren valiokunnan mietintö n:o 122 Ensimmäinen käsittely: 1426) Ehdotus laiksi valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttami-

46 3228 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 sesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 149 Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 10 Siv. käinen, Saarikoski, Savolainen, Sorsa, Valo, P. Vennamo, Viljanen, Väyrynen ja Zilliacus Ilmoitusasiat: esi Pöydällepanoa varten tellään: 1427) Lakivaliokunnan mietintö n:o 7 hallituksen esityksen johdosta laiksi kirjanpitolain 38 :n muuttamisesta (HE n:o 23) ) Valtiovarainvarainvaliokunnan mietintö n:o 49 hallituksen esityksen johdosta Oy Sisu-Auto Ab:n ulko- ja kotimaisten lainojen valtion takauksista (HE n:o 94) ) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 50 hallituksen esityksen johdosta laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 : n väliaikaisesta muuttamisesta (HE n:o 118) 1430) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 51 hallituksen esityksen johdosta laeiksi kehitysalueiden veronhuojennuksista annetun lain 1 ja 2 :n sekä leimaverolain 97 a :n muuttamisesta (HE n:o 124) ) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 11 hallituksen esityksen johdosta laiksi poliisilain muuttamisesta (HE n:o 154) ) Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 8 hallituksen esityksen johdosta laiksi metsäntutkimuslaitoksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE n:o 172) ) Toisen lakivaliokunnan mietintö n:o 3 hallituksen esityksestä laiksi liiketoimintakiellosta (HE n:o 29) ) Toisen lakivaliokunnan mietintö n:o 4 hallituksen esityksestä laiksi eräiden asuntolainojen koron alentamisen sekä lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämisestä (HE n:o 183)... Puhetta johtaa puhemies P y s t y n e n. Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi edustajat Ahde, Hetemäki-Olander, Hurskainen Leppänen, Järvisalo-Kanerva, Komsi, Lahtinen, Luttinen, Mattila, S. Mikkola, Myllyniemi, Pieti- Lomanpyynnöt Vapautusta eduskuntatyöstä saavat tästä päivästä sairauden takia ed. Järvisalo-Kanerva sekä yksityisasioiden vuoksi edustajat Komsi, Lahtinen, Luttinen, Mattila, S. Mikkola, Myllyniemi ja Saarikoski. Kirjalliset kysymykset P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että eduskunnalle ovat, puhemiehelle osoitettuina, saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin n:ot 304, , , 315, 316 ja 318. Nämä kysymykset vastauksineen on nyt jaettu edustajille. Päiväjärjestyksessä olevat asiat: Muutos päiväjärjestykseen P u h e m i e s : Päiväjärjestykseen tehdään sellainen muutos, että ensin käsitellään toisen ja ensimmäisen käsittelyn asiat sekä sen jälkeen valiokuntaan lähettämistä varten päiväjärjestyksen asiat 1)-1415). 1416) Ehdotus laiksi kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa annetun lain 5 :n muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 113 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 31 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 107, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 113. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny.

47 Tulo- ja varallisuusverolaki 3229 Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 5, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1417) Ehdotus laiksi linjakonferenssien käyttäytymissääntöjä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä yleissopimuksen soveltamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 114 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n:o 13 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 93, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 114. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 1-23, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1418) Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 116 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 45 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 101, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 116. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu: Ed. V e p s ä 1 ä i n e n : Herra puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan pääasiassa työnantajan ottaman toimihenkilövakuutuksen verotusta muutettavaksi siten, että työnantajan suorittama vakuutusmaksu ei olisi enää vakuutetun palkkatuloon verrattavaa veronalaista tuloa, kuten tähän saakka, vaan verovapaata. Sitä vastoin vakuutuspääoman verovapaus päättyisi ja se tulisi vakuutetun veronalaiseksi tuloksi, kun se suoritetaan hänelle vakuutuksen petusteella. Tässä ikään kuin vakuutusmaksu ja vakuutuspääoma vaihtaisivat paikkaa verottajan käsissä. Tämä tosiasiassa laillistettu veronkiertosysteemi on viime vuosina yleistynyt nimenomaan yritysten johtotason palkkauksessa. Tällöin johtava toimihenkilö saa selvästi palkkaukseen verrattavan lisäedun, josta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä sosiaaliturvamaksuja. Niitä ei suorita myöskään työnantaja, vaan tämä voi jopa vähentää vakuutusmaksun verotuksessa. SKDL:n eduskuntaryhmä ei pidä oikeudenmukaisena ja hyväksyttävänä tällaista laillistettua veronkiertoa yritysten johtotason toimihenkilöiden palkkauksessa. Maksettakoon palkka palkkana eikä osaa siitä vakuutusetuna. Emme sinänsä aja tässä verotuksen kiristämistä, vaan pyrimme tämän etuuden verottamiseen sekä vakuutusmaksun että vakuutetulle suoritetun pääoman osalta sen vuoksi, että tällaisesta veronkiertosysteemistä luovuttaisiin kokonaan, koska ei ole todennäköistä, että se ulotettaisiin johtotasoa laajemmalle. Tällainen voi heikentää myös kansalaisten veromoraalia, kun se leviää laajemmalti tietoisuuteen. Herra puhemies! Tulen lakiehdotuksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdottamaan 22 :n 1 momentin kohdan 21 a poistamista. Ed. S a s i : Arvoisa puhemies! Vakuutussopimusten veronalaisuuden kohdalta meillä on ollut tähän asti sellainen käytäntö, että on verotettu joko vakuutusmaksua, jonka joku muu henkilö on suorittanut toisen henkilön puolesta, tai sitten sitä pääomaa, joka vakuutetulle on langennut. Kuitenkin tältä osin on ollut tietty poikkeus. Se on koskenut sellaisia vakuutuksia, jotka työnantaja on maksanut, mutta joiden suhteen se ei ole sitoutunut pitämään ns. edunsaajamääräystä sitovasti voimassa. Näissä ja ainoastaan näissä tilanteissa on syntynyt tilanne, jossa ei vakuutusmaksua eikä myöskään vakuutuspääomaa ole saatettu verotuksen piiriin. Voidaan sanoa, että tämän tyyppiset järjestelyt ovat tehneet mahdolliseksi erittäin edullisia verotuksellisia järjestelyjä. Tältä osin hallituksen esitystä voi pitää oikeudenmukaisena; missään tilanteessa tulo ei kiertäisi verotusta kokonaisuudessaan. Sen sijaan täytyy hämmästellä erityisesti SKDL:n esitystä, joka mer-

48 3230 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 kitsee sitä, että verovelvollista verotettaisiin sekä hänen saamastaan edusta, mikä tapahtuu siinä yhteydessä, kun työnantaja maksaa vakuutusmaksun, että siitä pääomasta jonka hän saa vakuutuksen hänelle langettua. SKDL:n esitys merkitsee täydellistä kahdenkertaista verotusta. Tietysti tällaiselle linjalle - himoverotuksen linjalle - kokoomus ei missään tilanteessa voi mennä. Tosiasiana hallituksen esityksen johdosta on kuitenkin todettava, että hallituksen esitys kiristää meillä verotusta. Tämän muutoksen oikea ajankohdan valinta olisi varmastikin ollut liittää se marginaaliverotuksen kokonaisuudistuksen yhteyteen. Emme ole sitä mieltä, etteikö asiaa voitaisi myös tässä yhteydessä käsitellä. Mutta koeostamme sitä, että marginaaliveroasteikkoja tarkastetaan, myös tämä lainmuutos tulisi tuossa yhteydessä ottaa huomioon kokonaisuutta harkittaessa. Mitä kokoomus näitten vakuutusetujen verotuksen suhteen erityisesti korostaa, on, että hallituksen esitys merkitsee takautuvaa verotusta. Hallitus esittää, että sellaiset vakuutussopimukset, jotka on tehty vuosina , joutuisivat myös verotuksen piiriin. Pitkien neuvottelujen jälkeen on päädytty ratkaisuun, jossa verotus olisi vain osittainen; mutta kokoomus suhtautuu periaatteessa kielteisesti kaikkeen takautuvaan verotukseen. Haluamme korostaa sitä, että kun kansalaiset tekevät sopimuksia keskenään, on tärkeätä, että he jo sopimuksen tekovaiheessa tietävät ne verotukselliset seuraamukset, joita tuosta sopimuksesta aiheutuu. Herra puhemies! Tästä syystä tulenkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdottamaan, että lailla ei olisi minkäänlaista takautuvaa vaikutusta, vaan että sitä sovellettaisiin vasta vuoden 1986 alusta lukien. Haluan takautuvuuden osalta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että kun tulontasaussäännöstön osalta säilytetään ns. neljäsosavaatimus vakuutuksesta saadun pääoman osalta, se merkitsee tietyissä tapauksissa sitä, että kun tuo vakuutustulo vain osittain on veronalaista, tuloverotus tosiasiassa saattaa olla jopa raskaampaa kuin uusien vakuutusten osalta tilanne olisi. Tältäkään osin tilanne ei ole lopputuloksen kannalta tarkoituksenmukainen. Myös eräät yksityiskohdat lakiesityksessä olisivat saattaneet tarvita tarkistusta, jotta tulkinnallisia ongelmia ei syntyisi. Näitä ovat mm. kysymys vakuutuksenottajan käsitteestä ja myös siitä, että kun lain 22 :n 1 momentin 21 a kohdassa puhutaan työnantajasta, tuo työnantaja-käsite on hyvin rajallinen. Kantaa olisi tullut myös ottaa siihen, millä tavalla sukulaisia, jotka eivät ole aivan lähisukulaisia, ja muita henkilöitä tämän tyyppisissä tapauksissa tulisi kohdella. Myös olisi tullut tarkemmin harkita sitä, tulisiko tuollaista vakuutuspääomaa, joka lankeaa vakuutetulle, pitää ansiotulona, koska jos työnantaja sen vakuutuksen on ottanut, niin yleensä kuitenkin on tosiasiassa kyse ansiotulon korvaamisesta. Herra puhemies! Teen asianomaisen ehdotuksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Ed. V e p s ä 1 ä i ne n : Herra puhemies! Ed. Sasin puheenvuoroon pitää huomauttaa, että SKDL:n eduskuntaryhmällä ei ole erikoisia himoja verotuksen lisäämiseen ja kiristämiseen. Sen sijaan tein sen huomion, että kokoomuksella, jota ed. Sasi edustaa, on aikamoiset himot suojella hyvin palkatun johtajatason veronkiertosysteemiä ja suojella myös sen laillistamista. Ed. S a s i (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Vepsäläiselle haluaisin lyhyesti todeta, että kokoomus ei kannata minkäänlaista veronkiertoa. Siitä syystä me kannatamme hallituksen esittämää muutosta, jotta voitaisiin tukkia kaikki aukot, joita verotusjärjestelmässä on. Kuitenkin haluamme korostaa sitä, että missään tapauksessa säännöksillä ei saisi olla takautuvaa vaikutusta, koska se on epäoikeudenmukaista ja sotii kaikkea oikeusvarmuutta vastaan verovelvollisten suhteen. Todella täytyy hämmästellä sitä SKDL:n kantaa, että jos on hyvätuloinen, niin tässä tapauksessa tulo voidaan jopa kahteen kertaan verottaa; tätä voi todella pitää kohtuuttomana. Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! SMP:n eduskuntaryhmä ei voi yhtyä, ei kokoomuksen eikä SKDL:n kantaan. Kokoomus haluaa suurituloisille antaa sellaista erikoisetua, mitä ei ole keski- ja pienituloisilla. Se on väärin, se on epäoikeudenmukaista. SKDL, kommunistit taas haluaisivat kaksinkertaistaa verotusta eli valtio rikkaaksi, riisto; kansa köyhäksi. Kumpikin linja on yksipuolinen ja väärä. Ed. S ö d e r s t r ö m : Herra puhemies! Ed. V. Vennamo käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että tämä verotus kohdistuu erityisesti suurituloisten vakuutuksiin. Kuitenkin hän puhuu kansan riistämisestä. Miten tämä oikeastaan astuu käsi kädessä hänen esittämänsä myöhemmän väitteen kanssa? Kun tämä laki kerran kohdistuu suu-

49 Tulo- ja varallisuusverolaki 3231 rituloisten vakuutusoikeuksiin ja me edellytämme niiden verottamista, niin silloin se ei kansan suureen enemmistöön kohdistu ja tällöin me edustamme hyvinkin kansan puolesta toimivaa ehdotusta. Ed. V e p s ä 1 ä i ne n: Herra puhemies! Totean ed. V. Vennamon äskeiseen puheenvuoroon, että hän aivan oikein sanoi, että tämä ei pienituloisia koske, koska pienituloisille toimihenkilöille ja työntekijöille työnantajat eivät ota tällaisia vakuutuksia palkkauksen lisäksi. Kun hän sitten väitti, että SKDL haluaa kaksinkertaista verottamista, niin minä totean sen, minkä totesin jo äskeisessä varsinaisessa puheenvuorossani: me emme halua kaksinkertaista verottamista, vaan me haluaisimme tämän poistettavaksi myös hyväpalkkaiselta johtajatasolta, kun ilmeistä kuitenkin on, että tätä ei uloteta koskemaan alempipaikkaisia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Ed. S a s i : Arvoisa puhemies! Ed. V. Vennamolle haluan todeta, että kokoomuksen ja SMP:n kannat tämän lakiesityksen suhteen ovat täsmälleen samat ensi vuoden alusta lukien. Jos ed. V. Vennamo on sitä mieltä, että me suosimme suurituloisia, niin samaa tekee silloin SMP:kin. Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Suurituloisille verotuksessa vakuutustietä keksittiin järjestää tulo, joka on verovapaa. Hallitus esitti, että suurituloiset maksaisivat veroa samalla tavalla kuin muutkin kansalaiset. Mutta kokoomus täällä koko ajan metelöi, ja ed. Sasilla on sassiin kiire moittia sitä, että näin oikeudenmukaisesti menetellään. Nyt sassiin taas ed. Sasi yrittää tulla SMP:n linjoille, liian myöhään. Mitä SKDL:ään tulee, SKDL:n ehdotus merkitsee saman tulon kaksinkertaista verottamista. Turha sitä on venkuilla. Ed. S a s i : Herra puhemies! Ed. V. Vennamolle haluan todeta, että hän varmasti tuomarina tietää, kuinka tärkeätä on se, että takautuvia säännöksiä lainsäädännössä ei sovellettaisi. Tähän epäkohtaan, jonka jokainen juristi varmasti tuntee, haluamme kiinnittää huomiota, emme siihen, että verotukselliset aukot tukitaan. Ed. R u s a n e n : Herra puhemies! Toimihenkilövakuutuksien eräänä tarkoituksena on ollut toimeentulon turvaaminen eläkkeelle siirtymisen jälkeen niissä tilanteissa, joissa pitkän työsuhteen alussa työeläkettä ei ole kertynyt tai kertymä on jäänyt vähäiseksi. Verotuskohtelun muuttaminen saattaa johtaa tällaisessa tilanteessa henkilön arvioidun toimeentuloturvan heikkenemiseen. Lakiesityksen mukaan on kyllä mahdollista soveltaa tulontasausta, kuitenkin enintään viideltä vuodelta. Kun tulo- ja varallisuusverolain 60 edellyttää, että tasauksen kohteena oleva kertatulo on vähintään neljäsosa asianosaisen verovuonna saamien veronalaisten tulojen määrästä, voi tasausjärjestelmän piiriinkin pääsy olla vaikeata. Tästä syystä ja nimenomaan myös verovelvollisen oikeusturvan takia on vähintäänkin kohtuullista, että lain taannehtiva vaikutus poistetaan. Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Täällä nyt ed. Rusanen, kokoomus, löi jalat alta pois ed. Sasilta. Hän totesi, että tasaussäännökset estävät taannehtivaisuuden, mutta eihän kokoomukselle järki kelpaa. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Eduskunta ryhtyy lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. 20 hyväksytään keskustelutta. 22. Keskustelu: Ed. V e p s ä 1 ä i n e n : Herra puhemies! Ehdotan, että tämän 22 :n 1 momentin 21 a) kohta poistetaan. Ed. R o s n e II : Herra puhemies! Kannatan ed. Vepsäläisen tekemää ehdotusta. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puh e m ies : Keskustelussa on ed. Vepsäläinen ed. Rosnellin kannattamana ehdottanut, että 1 momentin 21 a) kohta poistettaisiin. Selonteko myönnetään oikeaksi. Äänestys ja päätös: Mietintö "jaa", ed. Vepsäläisen ehdotus "ei". Puh e mies : Äänestyksessä on annettu 143 jaa- ja 26 ei-ääntä; poissa 30. (Koneään. 1)

50 3232 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 Eduskunta on hyväksynyt mietinnön. 60 a hyväksytään keskustelutta. Voimaantulo- ja soveltamissäännös. Keskustelu: Ed. S a s i : Herra puhemies! Ehdotan, että voimaantulo- ja soveltamissäännös kuuluisi seuraavasti: "Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa. Ennen lain voimaantuloa otettuihin vakuutuksiin sovelletaan kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säädöksiä.'' Ed. R u s a n e n : Herra puhemies! Kannatan ed. Sasin tekemää muutosesitystä. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puh e m ies : Keskustelussa on ed. Sasi ed. Rusasen kannattamana ehdottanut, että voimaantulo- ja soveltamissäännös hyväksyttäisiin II vastalauseen mukaisena. Selonteko myönnetään oikeaksi. Äänestys ja päätös: Mietintö "jaa", ed. Sasin ehdotus "ei"..puh e m ies : Äänestyksessä on annettu 129 jaa- ja 38 ei-ääntä; poissa 32. (Koneään. 2) Eduskunta on hyväksynyt mietinnön. Lakiehdotuksen johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1419) Ehdotukset laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 :n muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 117 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 46 valmistelevasti käsitellyt hallituksen esitys n:o 130 ja lakialoite n:o 49, jotka sisältävät yllämainitut lakiehdotukset. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 117. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu: Ed. R u s a n e n : Herra puhemies! Hallitus esittää invalidien käyttöön tulevien henkilöautojen ja taksiautojen autoveron palautuksen enimmäismääriä korotettavaksi ensi vuoden alusta kuluttajahintojen nousua vastaavasti noin 4 % :lla. Tässä kuten vuotta aikaisemmassakin esityksessä on autoveron palautuksen markkamäärien korotuksen perusteeksi otettu arvioitu hintatason nousu eikä, kuten aikaisempina vuosina, esitykset, jotka perustuivat tapahtuneeseen hintakehitykseen. Kuluvan vuoden osalta hallituksen esitys perustui 5 % :n hintatason nousuun, ja tämä esitys myös eduskunnassa toteutui. Kuitenkin nyt tiedetään, että kuluvana vuonna elokuun loppuun mennessä on elinkustannusindeksi kohonnut 4, 5 % : lla eli yli 0, 5 prosenttiyksikköä kuukaudessa, joten näyttää ilmeiseltä, että hallituksen asettama tavoitetaso tulee ylittymään. Näin ollen olisi toki luonnollista, että tämä jälkeenjääneisyys otettaisiin tulevissa korjauksissa korottavana tekijänä huomioon, aivan samoin kuin alitustapauksissa päinvastainen menettely olisi tarpeen. Autoveron palautuksen markkamääräiset ylärajat otettiin auto- ja moottoripyöräverolakiin vuonna Vuosina 1978 ja 1980 jätettiin inflaatiotarkistukset tekemättä. Kun lisäksi otetaan huomioon autojen hinnannousu, on invalidien autoveropalautuksen reaalinen nousu jäänyt jälkeen kuluttajahintojen nousuun verrattuna. Riittämättömät inflaatiokorjaukset merkitsevät huomattavaa menetystä niille vammaisille henkilöille, jotka vammansa tai työnsä vuoksi joutuvat hankkimaan hinnaltaan sellaisen auton, jonka autovero ylittää hallituksen esittämät markkamääräiset ylärajat. Kuitenkin liikunta- ja näkövammaisille palautettavan autoveron tarkoitus on helpottaa auton hankkimista liikkumisen mahdollistamiseksi. lnvalideille palautettavan autoveron tarkoituksen toteuttaminen edellyttää, että palautuksen reaalinen taso säilyy. Sen vuoksi tulisi palautuksen markkamääriä korottaa noin 11 % :lla,

51 Auto- ja moottoripyöräverolain 7 ja jolloin lain 17 :n 1 momentin markkamäärät olisivat mk ja mk sekä 2 momentin osalta mk. Herra puhemies! Tulen lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään tätä koskevan muutosesityksen. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Eduskunta ryhtyy hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. 7 hyväksytään keskustelutta. 17. Keskustelu: Ed. R u s a n e n : Herra puhemies! Ehdotan, että 17 hyväksyttäisiin valtiovarainvaliokunnan mietintöön liiteryssä vastalauseessa olevassa muodossa. Ed. S a s i : Herra puhemies! Kannatan ed. Rusasen tekemää hyvää esitystä. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. P u h e m i e s : Keskustelussa on ed. Rusanen ed. Sasin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksyttäisiin vastalauseen mukaisena. Selonteko myönnetään oikeaksi. Äänestys ja päätös: Mietintö "jaa", ed. Rusasen ehdotus "ei". Puh e m ies : Äänestyksessä on annettu 100 jaa- ja 63 ei-ääntä; poissa 36. (Koneään. 3) Eduskunta on hyväksynyt mietinnön. Voimaantulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta. Eduskunta yhtyy suuren valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1420) Ehdotus laiksi eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 115 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 44 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 128, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 115. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu: Ed. K a u t t o : Herra puhemies! Hallituksen esitys merkitsee kahvin hinnan korottamista, mikä on ollu& voimassa jo tänä vuonna ja on merkinnyt käytännössä noin 5, 50 markan kahvin hinnan nousua kiloa kohden. Tällaista kahvin hinnan nostamista on perusteltu monilla eri syillä. Muiden muassa tässä salissa on perusteltu tätä hinnan nousua terveydellisillä perusteilla. Jos tällaisia terveydellisiä perusteita olisi kahvin saatamiseksi täyden liikevaihtoveron piiriin, tulisi käsittääkseni näiden esittäjien kuitenkin osoittaa se, että tänä vuonna kahvin kulutus olisi vähentynyt ja toiseksi, että kahvin kulutusta olisivat vähentäneet ne henkilöt, joille kahvista olisi terveydellistä haittaa, ja kolmanneksi, että jokin muutos Suomen kansan terveydentilassa olisi mahdollisesti tapahtumassa. Mutta tällaisia väitteitä tuskin kukaan kykene osoittamaan. Jo historia osoittaa, että Suomen kansa on intohimoinen kahvinjuontikansa. Suomalaiset ovat juoneet kahvia silloin, kun se on ollut kiellettyä ja myös silloin, kun sitä ei ole ollut edes saatavilla, mm. sotavuosien aikana. Näin ollen kahvin ottaminen täyden liikevaihtoveron piiriin eli sen hinnan korottaminen on yksinomaan veropoliittinen kysymys. Terveyskeskustelu on vain tarkoitettu hämäämään sitä tosiasiaa, että tällä toimenpiteellä hallituspuolueet ovat päättäneet lisätä kansan verotusta sen kaikkein epäoikeudenmukaisimmalla tavalla eli peruselintarvikkeiden kulutusveroa korottamalla. Tässä suhteessa hallitus on kerrankin rehellinen eikä ole alentunut näihin terveyskeskusteluihin. Sehän toteaa lakiesityksen perusteluissa, että tästä liikevaihtoverottomuudesta luovuttiin viime vuonna tulo- ja menoarvioesityksen tasapainotta N

52 3234 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 miseksi. Edelleen lakiesityksen perusteluissa hallitus ilmoittaa, että '' verorakenteen kehittämisessä on edullista pyrkiä kohdistamaan verotus entistä laaja-alaisemmin välittömästi kulutukseen. Liikevaihtoveron veropohjan laajentaminen tällä tavoin onkin välillisen verotuksen kehittämisen keskeinen osa-alue.'' Näin hallitus ilmoittaa, että tämä kahvin saattaminen täyden liikevaihtoveron piiriin ei ole vain yksittäinen tapaus, vaan itse asiassa osa hallituksen veropoliittisesta linjasta. Tämä hallituksen veropoliittinen linjahan jakautuu neljään pääsuuntaan, joiden sisältö tähtää samaan. Ensinnäkin siihen, että verotusta lisätään, kuten äsken osoitin, toiseksi siihen, että pääoman ja suuryritysten verotusta kevennetään. Tähän hallitus tähtää esityksillään, joissa alennetaan työnantajien sosialiturvamaksuja, alennetaan yritysten tuloverotusta ja on alennettu tuotannollisten investointien liikevaihtoverotusta. Kolmas pääsuunta on ns. marginaaliverouudistuksen nimissä tapahtuva progressiivisen verotuksep. keventäminen, ja neljäntenä pääsuuntana sitten tämän vastakohtana kunnallisverotuksen ja kunnallisten maksujen kiristäminen. Tällainen hallituksen linja sisältää mahtavan tulonsiirron työtätekeväitä ja vähävaraiselta kansalta rikkaille ja suuryrityksille ja on siten mitä taantumuksenisin veropoliittinen linja, noudattaa sitä linjaa, jota Suomen Työnantajain Keskusliitto ja muut työnantajien järjestöt ovat jo vuosia vaatineet, ja sitä linjaa, joka on kokoomuspuolueen vaatimuksiin kuulunut jo vuosia. Päinvastoin kuin ed. Sasi aikaisemmin tästä asiasta käydyssä keskustelussa väitti, on hallituksen veropoliittinen linja juuri kokoomuksen veropoliittisen linjan noudattamista. Se, miksi hallituspuolueet, mm. sosialidemokraattinen puolue ja Suomen maaseudun puolue toteuttavat tätä kokoomuksen verolinjaa, on jäänyt hämärän peittoon. Meidän kommunistien mielestä peruselintarvikkeet ja muut peruskulutustarvikkeet tulisi vapauttaa kokonaan liikevaihtoverosta. Tämä olisi tärkein veropoliittinen uudistus, joka Suomessa pitäisi tehdä. Kuten hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, verotetaan nyt elintarvikkeita noin 7 % :n liikevaihtoverolla. Näin siis kerätään valtiolle peruselintarvikkeiden liikevaihtoverotuksella noin 3 mrd mk verotuloja vuosittain. Liikevaihtovero nostaa esim. leivän hintaa liikevaihtoverottomasta hinnasta 15,7 %:lla ja kalan hintaa 11,3 %:lla, joten hyvin merkittävästä asiasta kuluttajan kannalta eli kansan kannalta on kysymys. Sen sijaan, että verotettaisiin peruselintarvikkeita, tulisi kommunistien mielestä verottaa rationalisointi-investointeja täydellä liikevaihtoverotuksella. Nythän on voimassa hallituksen linja, jolla tuotannolliset investoinnit on 80-prosenttisesti vapautettu liikevaihtoverosta ja näin valtio menettää ensi vuonnakin milj. mk verotuloja. Jos eduskunta poistaisi tämän suuryrityksille annetun verohelpotuksen, voitaisiin kahvin lisäksi vapauttaa liikevaihtoverosta esim. leipä ja muut viljatuotteet, vihannekset, kala, liha ja mahdollisesti vielä lasten vaatteet ja jalkineet. Tämä on kommunistien linja. Se on myös tulonsiirto, tulonsiirto kansalle, jossa maksumiehiksi joutuisivat suuryritykset ja jonka seurauksena rationalisointi-investoinnit tulisivat kalliimmiksi suorittaa ja näin työpaikkojen vähennys teollisuudessa ei tapahtuisi sitä vauhtia, kuin se tänä päivänä tapahtuu. Herra puhemies! Lakiesityksen kolmannessa käsittelyssä tulemme esittämään tämän esityksen hylkäämistä. Ed. V. Vennamo (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ilmoitan SMP:n eduskuntaryhmän puolesta ed. Kauton, SKDL, väitteen johdosta, että SMP ei noudata veropolitiikassa kokoomuksen linjaa, vaan päinvastoin voimakkaasti puolustaa keski- ja pienituloisia ja pienyrittäjiä. Ed. Tennilä (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. V. Vennamon puheenvuoron osalta joutuu kysymään, mitä se pienituloisten ja keskituloisten etujen mukaisen veropolitiikan voimakas puolustaminen tarkoittaa, kun käytännössä olette hyväksymässä välillisen verotuksen lisäämisen, niin kuin kaiken aikaa on tapahtunut tämän hallituksen istuessa. Ed. V. Vennamo (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kyllä SKDL:n ed. Tennilän pitäisi käsittää, että jos ed. Tennilä ja SKDL jäävät eduskunnassa äänestyksessä vähemmistöön, niin eivät he ole vastuussa lain sisällöstä. Sama koskee myös asioitten valmistelua hallituksessa. Ed. S a s i (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Haluan todeta sen, että kokoomuksen veropoliittinen linja tässä kysymyksessä on täysin selvä. Meidän vastalauseemme ponsiesitys on täysin samansisältöinen kuin SKDL:nkin. Esitämme sitä, että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin kokonaisuudessaan. Mitä tulee täällä käytettyyn SKDL:n puheenvuoroon, niin on syytä todeta, että se oli kuin luettu suoraan kokoomuksen vastalauseesta. Me

53 Eräitä elintarvikkeita koskevat poikkeukset liikevaihtoverolakiin 3235 nimenomaan korostamme sitä, että peruselintarvikkeiden pitäisi olla liikevaihtoverosta vapaita. Tuntuu siltä, että SKDL:kin on nyt tulossa kokoomuksen kannalle myös perusteluiden suhteen. Ed. S ö d e r s t r ö m (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. V. Vennamo väittää, ettei hänen puolueensa linja veropolitiikassa ole sama kuin kokoomuksen. Te olette kuitenkin olleet eduskunnassa läpi ajamassa kahvin veron korotusta ja puhelinveron aikaansaamista. Nämä ovat sen tyyppisiä veropoliittisia muutoksia, jotka ovat olleet aivan sopusoinnussa kokoomuksen peruslinjan kanssa eli sen linjan kanssa, että välillistä verotusta lisätään ja tuloveroa vähennetään. Me olemme päinvastaisen linjan kannalla. Me ajamme liikevaihtoverohelpotuksia kansalaisille elintarvikkeiden osalta. Mutta poiketen kokoomuksesta, joka myös väittää olevansa elintarvikkeiden verottomuuden kannalla, olemme sitä mieltä, että suurpääoman on maksettava nämä kansalaisille annetut verohelpotukset. Kokoomus ei ole tällaista ajamassa. He ovat keräämässä veroja toisenlaisten välillisten veromuotojen kautta takaisin valtiolle tai supistamassa julkisia palveluja, mikä on erittäin haitallista kansan kannalta. Ed. Te n n i 1 ä (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Veikko Vennamolle on huomautettava vielä kerran siitä, että SMP yhtyy käytännössä välillisen verotuksen korottamiseen. Kulutusverotuksen lisääminen on epäilemättä ja aivan varmasti, sen me molemmat tiedämme, köyhän kansan etujen vastaista. SMP ei äänestä tällaista veropoliittista linjaa vastaan, SKDL äänestää. Tässä se ero on. Ed. V. Vennamolle on vielä todettava sekin, että hallitus tässä maassa ei perustuslain mukaan ole päätöselin, vaan korkein päätöselin on eduskunta. Tämän Veikko Vennamo ennen tiesi, mutta on sen jostakin syystä nyt halunnut unohtaa. Ed. Kautto (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Vastauksena ed. Sasin puheenvuoroon kokoomuksen veropoliittisesta linjasta haluaisin lukea otteen kansallisen kokoomuksen tavoitteista 1980-luvun politiikassa, jossa todetaan että siirretään verotuksen painopistettä välittömästä eli tuloverotuksesta välilliseen eli kulutusverotukseen. Edelleen, että siirrytään liikevaihtoverotuksessa arvonlisäveroon. Tämä on kokoomuksen virallinen veropoliittinen kanta, joka on vuonna 1979 hyväksytty. Se että kokoomus tässä kahvin liikevaihtoverotusta vastustaa, on toki myönteisenä merkille pantava, mutta se on kokoomukselle pelin politiikkaa, jota se tässä tapauksessa eduskunnassa on nyt noudattamassa. Ed. V. Vennamo (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Suomen kansan on syytä tulikirjaimin painaa mieleensä täällä kokoomuksen tekemä virallinen ilmoitus, että heidän veropolitiikkansa on sama kuin SKDL:n. Siksi juuri me emme kannata emme kokoomuksen emmekä SKDL:n linjaa, ja viittaan vain siihen, että kun SKDL oli hallituksessa, niin SKDL:n veropolitiikka oli todella tällainen. Ed. S a s i (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Vastauksena ed. Söderströmin käyttämään puheenvuoroon saanen todeta sen, että kokoomus on todellakin sitä mieltä, että verotuksen painopistettä tulisi siirtää kulutuksen verottamiseen. Kulutusta kuitenkin voidaan monella tavalla verottaa ja veropohja voi olla hyvin eri tyyppinen. Kokoomus vastalauseensa mukaisesti on kaikissa tilanteissa edustanut sitä linjaa, että peruselintarvikkeisiin tuo kulutuksen verottaminen ei saa kohdistua. Pyytäisinkin nyt SKDL:n edustajia esittämään edes yhden ainoan esimerkin siitä, että kokoomus on halunnut vahvistaa tuota välillistä verotusta nimenomaan peruselintarvikkeisiin. Mutta samalla kun lisätään välillistä verotusta, välitöntä verotusta eli tuloverotusta on lievennettävä. Tämä on meidän ehtomme myös sille, että välillistä verotusta voidaan lisätä. Tässä asiassa totuus on se, että kokoomus ja SMP ovat eri linjoilla. Jokainen me tiedämme, kumpi on tässä asiassa köyhän ja tavallisen ihmisen puolella: kokoomus. Ed. K e t t u ne n (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kun täällä on keskusteltu, millä tavalla SMP on linjoittanut veropolitiikkaa (Ed. Salolainen: Ei siinä mitään linjaa ole!), totean, että mm. hallituksen piirissä laadittaessa ensi vuoden tulo- ja menoarviota eräillä olisi ollut halua laajentaa liikevaihtoveron pohjaa laajemmallekin elintarvikkeisiin. SMP vastusti tätä jyrkästi ja näin ollen saimme estettyä tämän laajentamishalun. Se on selvä osoitus siitä, että SMP taistelee todella.p.ienituloisten ja köyhien puolesta myös veroasioissa. Ed. 1m p i ö (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Puhujakorokkeelta ed. Kautto ensimmäisessä puheenvuorossaan erittäin voimakkaasti painotti sitä, että hallitus kerrankin on rehellinen,

54 3236 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 kun se ilmoittaa, mihin tarkoitukseen tämä veron tuotto otetaan. Samalla hän suuntasi sanansa kokoomukselle ja väitti, että kokoomuksen linja tässä kysymyksessä on peruselintarvikkeitten verotuksen linja. Onneksi kuitenkin syntyi keskustelu, jonka kuluessa ed. Kautto on joutunut tunnustamaan, että hänen puhujapaikalta käyttämänsä puheenvuoro osittain ei ollutkaan totta, vaan hän myönsi, että tässä kysymyksessä kokoomuksen veropoliittinen linja on se, mikä meidän vastalauseessamme esitetään, elikkä kokoomuksen mieles-. tä kahvi on suomalaisessa ruokavaliossa kiistaton peruselintarvike, ja sen vuoksi me olemme tätä liikevaihtoverotusta vastaan. Toivottavasti ei yritetä puhujapaikalta antaa vääriä tietoja, niin että niiden oikaisemiseksi on välttämätöntä käydä lähes jokaisessa täysistunnossa veropolitiikan ympärillä keskustelu, jotta saadaan asiat oikeaan järjestykseen ja totuus esiin. Työvoimaministeri L e p p ä n e n : Herra puhemies! Kokoomuksen veropolitiikassa ei ole muuta johdonmukaisuutta kuin se, että kokoomus yleensä vastustaa hallituksen esityksiä. Mitä sitten siihen tulee, puolustaako kokoomus köyhää, jokainen sen muutenkin tietää, että kokoomus ei ole köyhän puolue muuta kuin korkeintaan vahingossa. Ed. E. Laine (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Pyysin vastauspuheenvuoron ed. Veikko Vennamon äskeiseen puheenvuoroon, jossa hän totesi, että SMP ei kannata kokoomuksen eikä SKDL:n veropoliittista linjaa. Se että SMP ei kannata SKDL:n veropoliittista linjaa, käy ilmi edessä olevasta äänestyksestä, koska SKDL äänestää välillisen verotuksen kiristämistä vastaan ja SMP kulutusveron lisäämisen puolesta. Mutta kun ed. Vennamo sanoi, että SMP ei ole kokoomuksen veropoliittisen linjan kannalla, niin minä totean, että SMP on jopa kokoomuslaisempi kuin kokoomus itse, sillä nyt kokoomus tässä asiassa ja seuraavassa asiassa äänestää linjasta poiketen hallitusta vastaan, mutta SMP äänestää tässä ja seuraavassa asiassa aivan varmasti juuri kokoomuksen linjan mukaan hallituksen puolesta. Ed. T e n n i l ä ( vastauspuheenvuoro ): Herra puhemies! Kokoomuslaisille puhujille on vastattava, että kokoomus kiistatta ajaa ohjelmiensakin mukaan välillisen verotuksen lisäämistä, ja hallitus on juuri tällä linjalla. Kokoomus siis saa tahtonsa läpi hallituksen kautta. Kokoomuksen kannalta tilanne on tietysti sikäli erittäin hyvä, että se voi itse olla vastustamassa tätä tyytymättömyyttä herättävää kokoomuslaista politiikkaa. Hallituspuolueiden, nimenomaisesti niiden, pitäisikin pysähtyä miettimään, mihin tällainen meno johtaa: Käytännössä toteutuu oikeistolainen veropolitiikka, ja samalla oikeisto lihoo tämän politiikan herättämän tyytymättömyyden vuoksi. Ed. V ä h ä k a n g a s (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Kettuselle toteaisin, kun hän korostaa SMP:n johdonmukaisuutta kyseisessä asiassa, ettei SMP:n veropolitiikka kyllä ole millään tasolla. Täällä nyt kielletään puheissa, että oltaisiin veronkorotusten kannalla, ja ollaan pienen puolella, ja sitten äänestyksessä te olette sitä mieltä, että veroja nostetaan; sen tulee edessä oleva äänestys varmasti näyttämään. Te olette julistaneet, SMP, hyvin tehokkaasti sellaista näkemystä, että kansa kyllä tietää teidän esityksenne. Tähän voidaan lisätä: ja se saa siitä nyt myös maksaa. Ed. Kautto (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Impiön puheenvuoroon toteaisin, että puhujapöntöstä aivan selvästi sanoin, että hallituksen veropoliittinen linja on sama kuin kokoomuksen veropoliittinen linja. Tätä lausuntoa en tule muuksi muuttamaan enkä perumaan. Näitä kokoomuksen veropoliittisen linjan mukaisia esityksiä hallitus on antanut tänne eduskuntaan budjetin yhteydessä, ja epäilemättä lisää on tulossa, kun jälleen tulee tarve seuraavan kerran elvyttää tässä maassa. Hallituksen esitykset ovat olleet ja tulevat näköjään olemaan suuryrityksiä tukeva linja, hyvätuloista eliittiä Suomessa tukeva linja. Se miksi hallituspuolueet, sosialidemokraattinen puolue, maaseudun puolue ja myös keskustapuolue, ovat tähän alistuneet, ei ole täällä näiden puolueiden edustajien puheenvuoroista selvinnyt. Toivottavasti siihenkin joskus vastaus saadaan. Ed. I m p i ö ( vastauspuheenvuoro ): Herra puhemies! Ed. Kautto aikoo pysyä siinä, mitä hän puhujapaikaltaan sanoi, ja se on hänen oikeutensa, vaikka se merkitsee käytännössä, että hän ei voi antaa periksi sitä, minkä puoluetoveri, ed. Ensio Laine juuri antoi periksi, kun hän sanoi, että kokoomuksen kohdalla tässä asiassa ja myös seuraavassa asiassa on selkeä linja veropolitiikassa. Se on ollut taatusti näissä molemmissa asioissa koko ajan sama ja monissa muissa asioissa yhtä selkeä ja sama.

55 Eräitä elintarvikkeita koskevat poikkeukset liikevaihtoverolakiin 3237 Sen sijaan ed. Kauton ja ministeri Leppäsen välillä tuntuu olevan ristiriitaisuutta ei vain ajatuksen kulussa, vaan myös heidän käyttämässään logiikassa. Ministeri Leppäsen mukaan kokoomus aina vastustaa hallituksen esityksiä veropolitiikan osalta ja näin ollen ei ole missään hallituksen linjalla. Ed. Kauton mukaan kokoomus on kaikessa hallituksen veropolitiikan linjalla ja on tässä suhteessa paavillisempi kuin paavi itse. Tällainen keskustelu ei ilmeisesti kovin paljon eduskunnan arvovaltaa nosta. Työvoimaministeri L e p p ä n e n : Herra puhemies! Ed. Impiön kanssa ei tietysti logiikasta pidä ryhtyä väittelemään, koska ed. Impiö edustaa sanoisiko kirkollista logiikkaa, joka on tietysti vähän eri asia. Mutta mitä tulee sitten ed. Vähäkankaan puheenvuoroon, niin sen perusteella minun täytyy kyllä todeta, että ed. Vähäkankaalla on huono muisti, ainakin niin, että hän ei kahta ja puolta vuotta kauempia tapahtumia muista. Silloin, kun SKDL oli hallituksessa, SKDL myös joutui nielemään monia sellaisia asioita, joita se itse ei kannattanut eikä hyväksynyt. Sama koskee tietysti tällä hetkellä SMP:tä. Mutta minä pelkään, että jos tilanne nyt olisi se, että SKDL olisi hallituksessa, niin kansa joutuisi maksamaan vielä enemmän. Ed. Kettunen (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Vähäkankaalle vastaisin - ed. Vähäkangas kylläkin on poistunut salista - että SMP:n veropoliittinen linja on täysin selkeä. Me puolustamme pientä ihmistä, me puolustamme todellisia pienyrittäjiä. Mutta myönnän ed. Vähäkankaalle sen, että SMP:n parlamentaarinen voima tällä hetkellä sekä eduskunnassa että hallituksessa on liian vähäinen. Voin ilmoittaa ed. Vähäkankaalle, että jos meillä olisi edes senkään verran kansanedustajia kuin SKDL:n ryhmällä on, niin me saisimme varmasti paljon enemmän aikaan. Mutta toivottavasti seuraavissa eduskuntavaaleissa tilanne korjaantuu. Ed. T e n n i 1 ä ( vastauspuheenvuoro ): Herra puhemies! Ministeri Leppäselle on todettava, että SMP:n osalta on olemassa ristiriita siinä, että te saatte kannatuksenne pienituloisilta ihmisiltä mutta istutte hallituksessa, joka ajaa rikkaiden asiaa. Tämä se teidän ristiriitainen tilaoteenne on. Teidän ratkaisunne on ollut se, että te unohdatte köyhän asian pysyäksenne hallituksessa. SKDL:ssä tiedetään teidän tuskanne. SKDL:n ratkaisu vain oli toinen. Kun hallituksen politiikka alkoi oikeistolaistua, me emme sitä voineet hyväksyä, vaan äänestimme täällä eduskunnassa hallituksen huonoja esityksiä vastaan, ja tämän vuoksi kommunistiministerit erotettiin hallituksesta. Työvoimaministeri Le p p ä n en : Herra puhemies! Ed. Tennilä kyllä antaa melko kauniin kuvan siitä syystä, minkä vuoksi SKDL lähti hallituksesta. SKDL:n lopullinen hallituksesta lähtöhän tapahtui joidenkin pienten puolustuslaitokseen liittyvien määrärahaäänestyssekoilujen vuoksi. Kun olen katsellut jälkikäteen papereita, niin työvoimaministeriö silloin Aallon ja Kajanojan johdolla antoi puolustuslaitokselle huomattavasti suurempia summia työllisyysrahaa kuin mistä oli kysymys silloin SKDL:n äänestyskäyttäytymisessä. (Ed. Söderström: Mutta ei tykkejä varten!) Mutta yritän tätä ed. Tennilän logiikkaa nyt jotenkin tulkita ja nähdä, mitä se tarkoittaa: Jos kerta SKDL saattoi hyväksyä hallituksen linjan ja hallituksen linja oli suurituloisten linja myös silloin, niin tämän logiikan mukaan siis SKDL ei edustakaan köyhiä vaan rikkaita. P u h e m i e s : Annan vielä seuraavan vastauspuheenvuoron ed. Vähäkankaalle, minkä jälkeen siirrytään normaliin puheenvuorolistaan. Ed. V ä h ä kangas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Lyhyesti ed. Kettuselle vain toteaisin, kun hän puolustaa näitä kielteisiä ratkaisuja vetoamalla SMP:n pieneen voimaan, että oltakoon kiitollisia; jos teillä olisi suurempi voima, niin se olisi vielä tuhoisampaa pienituloisille. Ed. V e p s ä l ä i ne n : Herra puhemies! Äskeinen vastauspuheenvuorokeskustelu luisui kyllä aika etäs käsittelyssä olevasta asiasta. Siinähän puhuttiin tykeistä ja hallitusten kaatumisesta jnp. Kuitenkin nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee kahvin liikevaihtoverotusta, mikä saattoi äskeisen keskustelun seuraajille hämärtyä. Nykyinen hallitushan iski verottajan haukankatseensa kahviin vuosi sitten kuluvan vuoden menojen kattamiseksi. Hallitus sai hallituspuolueitten edustajien tuella tahtonsa läpi myös täällä eduskunnassa, kuten edustajat varmasti muistavat. Elintarvikkeiden kuluttajahintoja voidaan alentaa niiden liikevaihtoveroa alentamalla esim. siten, että elintarvikkeiden myynti alkutuotannosta on säädetty liikevaihtoverottomaksi. Tämä ns. alkutuotevähennys on saatu viime vuoden loppuun saakka tehdä myös kahvin verotusarvoa laskettaessa. Kun paahtamaton kahvi tuli verolliseksi, saa-

56 3238 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 tettiin kahvi täyden 16 % :n liikevaihtoveron alaiseksi. Tämä on nostanut kahvin hintaa kuluvana vuonna vähittäiskaupassa ainakin 5, 50 mk kilolta. Hallitus haluaa jatkaa tätä myös ensi vuonna, ja sillä kerätään valtion kass;tan varovaisesti arvioiden 230 milj. mk ensi vuonna. Tämä kahvin verotuskohtelu ei ole mikään erillinen asia sinänsä, vaan se liittyy hallituksen veropoliittiseen linjaan, jonka keskeisenä tavoitteena on verotuksen painopisteen siirtäminen kulutuksen verottamiseen, mikä pieni- ja keskituloisille kansalaisille on epäedullista. Hallituksen kanta on lausuttu julki tämänkin esityksen perusteluissa seuraavasti: ''V erorakenteen kehittämisessä on edullista pyrkiä kohdistamaan verotus entistä laaja-alaisemmin välittömästi kulutukseen. Liikevaihtoveron veropohjan laajentaminen tällä tavoin onkin välillisen verotuksen kehittämisen keskeinen osa-alue.'' Äskeisestä keskustelusta voidaan tehdä se johtopäätös, että tässä linjakysymyksessä hallitus jakokoomuspuolue ovat samoilla linjoilla, vaikka siinä eri vivahteita sitten esiintyykin. SKDL:n eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen veropoliittista linjaa eikä siihen liittyvää kahvin liikevaihtoveron korotuksen jatkamista myös vuonna Tulemme lakiehdotuksen kolmannessa käsittelyssä esittämään sen hylkäämistä. Ehkä on syytä kajota hiukan SMP:n käyttäytymiseen kahviveroasiassa, varsinkin ed. V. Vennamon ja ed. Kettusen puheenvuorojen johdosta. Kun täällä käsiteltiin viime vuoden joulukuussa kahvin liikevaihtoverottamista, silloin SMP äänesti kahvin liikevaihtoverokorotuksen puolesta. Täällä käytiin kova keskustelu ja SMP:n edustajat esittivät toivomuksia, että voitaisiin poistaa kahvilta tulli ja sillä tavalla alentaa kahvin hintaa, mutta näin ei ole tapahtunut, vaikka tullin alennus olisi ollut yksinomaan ministeri Pekka Vennamon käsissä. Senhän voi valtiovarainministeriö päättää, ja nämä asiat kuuluvat ministeri P. Vennamon toimialaan. Kun sitten mentiin vajaa kaksi kuukautta eteenpäin, SMP:n edustajat jättivät toivomusaloitteen n:o 138, jossa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin kahvin liikevaihtoveron poistamiseksi. Ei tästä parhaalla tahdollakaan oikein johdonmukaista veropolitiikkaa löydy SMP:n kunniaksi. Mitä tulee kokoomuksen ja SKDL:n veropolitiikan yhteneväisyyteen, kuten täällä on väitetty, ei niissä kovin paljon yhteneväisyyttä ole. Kokoomus ajaa suurituloisten veronkevennystä ja yritysten veronkevennystä. (Ed. Puolanne: Hallitus ajaa sitä!) - Myös hallitus ajaa sitä. Siinä ne vastaavat toisiaan. - Mutta kokoomuksen veropolitiikassa on myös populistisia piirteitä ja juuri kahviveron asiassa, jossa kokoomus myös oppositiopuolueena vastustaa hallituksen esitystä. Mutta ei se sinänsä muuta kokoomuksen linjaa vähävaraisia ihmisiä suosivaksi, sillä jos tämä hallituksen ja kokoomuksen yhteneväinen linja toteutuisi, että yritysverotusta huomattavasti kevennettäisiin ja hyvätuloisten verotusta kevennettäisiin, se pitäisi jollakin kattaa. Jos oikein tarkkaan olette lukeneet ensi vuoden budjettiesityksen, perusteluissa mainitaan, että valtion verotulot eivät voi olennaisesti alentua. Aivan selvää on, että jos miljardeja annetaan hyvätuloisille ja yrityksille, se katetaan ja kaiken todennäköisyyden mukaan juuri liikevaihtoveron laajentamisella ja korotuksella, toisaalta myös kunnallisveron kiristämisellä. Ed. Könkkölä : Puhemies! Muutama sana kahvikeskusteluun, mutta ensin ihmettelen sitä, miksi köyhien asiat ovat huonosti kun niin moni on köyhien puolesta täällä. Olen tätä hymistystä kuullut niin oikealta, keskeltä kuin vasemmalta. Mutta vakavasti kahviverotuksesta kannattaisi keskustella ehkä vähän toisella tasolla kuin tänään pääasiassa on tapahtunut. Kahvikauppa on monessa suhteessa erilaista kuin moni muu kauppa, koska siinä ovat keskeisenä osana myös kehitysmaat, jotka tuottavat kahvia. Silloin kahvin verotusta voi arvioida monella tavalla, ja sen kaltaiset argumentit, että kahvi on peruselintarvike tai perustuote, eivät ole kovin painavia väitteitä. Silloin tulee mieleen, että puhutaan joidenkin ryhmien perusäänestäjien tottumuksista. SKDL:llä on yksi asianmukainenkin peruste vastustaessaan, nimittäin se, että ei pidä siirtyä kulutuksen verottamiseen. Se on tietysti otettava vakavana huomautuksena harkintaan, mutta mitään periaatetta ei minun mielestäni pitäisi ajaa täysin jääräpäisesti, jos löytyy argumentteja, joiden mukaan hyvä periaate kääntyy monia muita asioita vastaan. Minun mielestäni kahvi on eräs sellainen maailmanmarkkinatuote, jonka kannalta SKDL:nkin kannattaisi miettiä käsityksiään laajemmin. Kun puhutaan köyhistä, köyhiä on joka puolella maailmaa, Suomessa on köyhiä, ja maailmassa on köyhiä valtioita ja köyhiä kansoja. Silloin kannattaa miettiä asioita uudelleen. Kahvin viljely nykyisellään on köyhien maiden köyhien ihmisten riistämistä. Kahvia tuotetaan maista, jotka eivät siitä kovin paljon saa, eivätkä ne, jotka kahvipelloilla työtä tekevät, kovinkaan paljon siitä saa.

57 Eräitä elintarvikkeita koskevat poikkeukset liikevaihtoverolakiin 3239 Meillä sanotaan, että kahvi on kallista. Se ei ole kallista, jos katsotaan, miten paljon saavat kahvista ne ihmiset, jotka kahvin viljelevät eli tekevät varsinaisen työn. Siinä mielessä kannattaa pistää vähän jäitä hattuun, kun täällä meuhkataan. Ei terveyskeskusteluun niin hirveästi voi ottaa osaa, mutta ei kahvi nyt maailman terveeliisin juoma ole. Vesi voi olla, jos jostakin puhdasta vettä saa, vielä terveellisempi. Kahvi on nautintoaine, ei nyt kaikkein vaarallisin sinänsä. Kahvissa on se ikävä puoli, että se viljelyala, joka kahvin viljelyyn käytetään, on poissa varsinaisen ravinnon viljelystä. Ihminen pärjää ilman kahvia, mutta ilman leipää tai ruokaa ihminen ei pärjää niin hyvin. Minun mielestäni kannattaisi kahvin suhteen toimia siten, että kahvista saatavat verotulot palautettaisiin kehitysmaihin jollakin järkevällä systeemillä. Viime vuonna, kun tätä asiaa käsiteltiin, eduskunnan puhemies ei suostunut ottamaan asiaa koskevaa pontta käsittelyyn, koska hän ei nähnyt sitä loogista yhteyttä, joka kahvin verotuksella ja kehitysavulla on. Tietysti on meidän maassamme aika laajalti ilmeistä, että tätä loogista yhteyttä ei nähdä. Minun mielestäni pitäisi kehittää kahviverotusta siihen suuntaan, että tänne tuotavaa raakakahvia voisi verottaa mutta toisaalta voitaisiin tehdä systeemejä, joilla tänne tuodun valmiin kahvin, jonka osalta on kehitysmaassa tehty jo teollinenkin osuus, verotusta kevennettäisiin. Silloin kahvikauppa olisi jollakin lailla reilumpaa kehitysmaille. Ed. T e n n i 1 ä ( vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Könkkölä ihmetteli, miten köyhien asiat ovat huonosti, vaikka niin moni on täällä köyhien asialla. Ed. Könkkölä on nähtävästi niin vihreä kansanedustaja, että hän ei ole vielä huomannut, että puheet ovat puheita ja teot ovat tekoja ja että tässäkin eduskunnassa hyvin usein puheet ja teot ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Nyt kaikkein jyrkimmin on ristiriidassa SMP, joka ilmoittaa vastustavansa kahviveron korotusta mutta äänestää sen hyväksymisen puolesta. Mutta varsinaisesti haluan todeta ed. Könkkölälle, että jos kahviveroa nostetaan, eivät ne rahat suinkaan, jotka kansalta näin pois otetaan, siirry köyhien maiden ihmisille, kahvin kerääjille. Ne rahat menevät valtion kassaan tässä maassa, ja sieltä ne siirtyvät suurelta osin tukena suomalaisille jo muutenkin rikkaille suuryhtiöille. Ed. Söderström (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kun käsitellään kahviveroa, on nähtävä se peruslinja, jota täällä ajetaan, eli se, mistä valtio kerää verotulonsa. Vihreät eivät lähde siitä, että rakenteellisia muutoksia yhteiskuntaan pitäisi saada, vaan ovat nyt tällä hetkellä tässä kysymyksessä kahvin verotuksen kannalla. Me lähdemme siitä, että tässä yhteiskunnassa veroja on kerättävä niiltä, joilla on varaa maksaa. Meidän mielestämme suurella valtaosalla Suomen kansaa ei tulisi maksattaa näin suuria veroja kuin kahvivero merkitsee. Kahvin kulutukseen voidaan vaikuttaa hyvin monilla muilla menetelmillä. Kun ed. Könkkölä aivan oikein on huolestunut siitä, että köyhä kahvinviljelijä Nicaraquassa tai Brasiliassa ei saa monta penniä kilolta, kun hän kahvia tuottaa, vaan valtaosa jää jonnekin matkalle, on huomautettava, että valtaosa jää todella kansainvälisille kahvimonopoleille, Suomessa Pauligille ym. suuryrityksille, jotka hankkiutuvat ja rikastuvat itse asiassa näiden kehitysmaiden köyhien ihmisten kustannuksella. Tämä on väärin. Tämän me SKDL:ssä haluamme murtaa. Me lähdemme siitä, että kehitysmaan työntekijöille pitäisi maksaa enemmän kahvista raaka-aineena mutta välitysmonopoleilta pitäisi viedä leijonanosa siitä, mitä ne tällä hetkellä rohmuavat. Tämä edellyttää perusteellisia rakenteellisia muutoksia, ja vihreiden esittämät ehdotukset eivät näihin ollenkaan vaikuta. Ed. K ö n k k ö 1 ä ( vastauspuheenvuoro ): Puhemies! On valitettavaa, että toverit vasemmalla eivät oikein reagoi siihen kysymykseen tai kysymyksenasetteluun, jonka toin esille, vaan jatkavat samaa puhettaan. Kuten sanoin, teillä on yksi järkevä argumentti mutta muita argumentteja ei ole tullut. Ette te ole todella ottaneet kantaa myöskään siihen, miten kahvin maailmankauppa saataisiin oikeudenmukaisemmaksi. Jos se tehdään oikeudenmukaisemmaksi, silloin on siitä oltava Suomessa valmiita maksamaan enemmän. En minä tietenkään halua sitä, että rahat täällä jäisivät valtion kassaan ja jaettaisiin rikkaille pieninä verohelpotuksina vaan että nimenomaan saataisiin aikaan semmoinen järjestelmä, jotta ne palaisivat Nicaraguaan ja Brasiliaan ja muualle kahvinviljelijöille. Ed. Te n n i 1 ä (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Könkkölälie on vielä huomautettava siitä, että jotta köyhien maiden rosvous saadaan loppumaan, silloin on puututtava suurten monopolien mahdin, murrettava se. Me kommunistit olemme sitä mieltä, että esim. Suomessa kaikki monopolifirmat mukaan lukien myös pankit ja vakuutuslaitokset tulee kansallistaa ja sitä kautta

58 3240 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 lisätä niiden valvontaa. Mitähän mieltä vihreät mahtavat tällaisesta asiasta olla? Te puhutte monopoleja vastaan, mutta eipä näy vihreiden ohjelmassa kansallistamista. Ed. K ö n k k ö 1 ä ( vastauspuheenvuoro ): Puhemies! Pikkaisen valistan ed. Tennilää, että vihreät eivät ole laatineet ohjelmaa. Mutta kysymys on siitä, onko esim. SKDL valmis siihen, että Suomi luo suorat kauppasuhteet Nicaraguaan ja sinne maksetaan kahvista kunnolla. Silloinhan se ei voi olla kovin halpaa täällä. Ei voi täällä ostaa kahvia halvalla ja sinne maksaa paljon. Minä luulen, että tuli jo sanottua ed. Tennilälle olennaisin. Ed. K u 1 h i a : Herra puhemies! Edellä käyty vilkas keskustelu todella osoittaa, että ollaan populistisessa aiheessa ja ollaan mielenkiintoisessa aiheesssa, jonka suhteen voidaan vetää lukemattomia erilaisia linjoja. Viime kerralla ensimmäisessä käsittelyssä käytin puheenvuoron ja totesin ajatukseni ed. Sasille, joka silloin osoitti ja esitti kokoomuksen kannan. Kokoomus kannattaa kahviveron pois jättämistä, liikevaihtoveron korottamista sen kohdalta edelleen. Totesin silloin, että se on todella populistinen aihe nyt varsinkin kokoomukselle, koska tämä verotuspolitiikkahan on kokoomuksen kannan vastaista, aivan niin kuin täällä nyt on keskustelussa väitetty ja osin ehkä todettu todisteellisestikin. Itse olen henkilökohtaisesti ollut johdonmukaisesti näinä eduskuntavuosinani verotuksen painopisteen kulutukseen siirtämistä vastaan. Nyt, kun tässä salissa tullaan säätämään lakeja ja hyväksymään budjetti, joka vapauttaa yrityksiä edelleen verotuksesta, tulen vastustamaan semmoista kantaa. Vastapainoksi sille olen edelleenkin sitä mieltä, että kulutuksen verotukseen ei pidä siirtyä. Viime kerralla puhuin - ja nyt toteankin tärkeän asian - terveyspolitiikasta. Vetosin siihen, että olen hahmotellut omaa kantaani nyt kysymyksessä olevaan esitykseen siltä pohjalta, että itse totesin, että aamukahvi monta kymmentä vuotta juotuna aiheuttaa yksinkertaisesti vatsanpuruja ja siitä olisi äärimmäisen hyvä siirtyä pois - varsinkin kovin työllistetyn henkilön. Teekuppi olisi varmaan huomattavasti terveellisempi. Sen lisäksi olen lukenut eräitä tänä vuonna ilmestyneitä julkaisuja, joissa todetaan, että kahvilla on todella erittäin huonoja vaikutuksia. Veljet vasemmalta moittivat minua istunnon jälkeen, kuinka minä olen tullut taantumukselliseksi. Minä ajattelin, että teenpäs nyt sitten gallup-kyselyn kaupungilla. Metrojunassa päivittäin edestakaisin matkustellessani kysäisin muutamilta henkilöiitä ja aivan tilapäisotoksina, ehkä yhteensä noin 20:ltä itselleni tuntemattomalta ihmiseltä, mikä heidän kantansa on heidän omaan kahvinkulutukseensa; lisääntyykö se jos kahvi halvennetaan ja väheneekö se, jos hintaa nyt vaikka kympillä korotettaisiin. (Ed. Impiö: Eikö se ollut populismia?)- Se oli todella, mutta se oli gallup henkilökohtainen gallup, oman kannan selkiyttämiseksi. -Todellakin vuosi sitten kun eduskuntakeskustelussa samasta aiheesta puhuttiin, totesin muistaakseni vihreitten Ville Komsille, että vaikka kahvi maksaisi kuinka paljon, ihmiset sitä juovat, koska se on suomalaisten perisynti. Tämä 20 henkilön gallup osoitti minulle, että kyllä minä olen silloin vuosi sitten ollut aivan oikeassa siinä asiassa. Nyt tulee se hirvittävä hetki, jolloin poliitikon täytyy tehdä Canossan matka ja todeta, että kyllä minä tulen näihin argumentteihin ja siis siihen periaatteelliseen kantaan, että vastustan kulutusverotukseen siirtymistä. Tulen olemaan tämän lain hylkäämisen kannalla eli lakiesitystä vastaan. Mitä täällä on puhuttu sitten kehitysmaaproblematiikkaa, niin toteaisin arvostetulle ystävälleni vihreiden ed. Könkkölälle, että hänen hyvät tarkoituksensa ovat ilmeiset. Näin tietysti pitäisi olla. Mutta eivät meidän voimamme riitä siihen, että me rupeamme kahvin hinnassa tekemään jotain kehitysaluepolitiikkaa. Ei se ole mahdollista, se on utopiaa. Tiet ovat aivan toiset, aivan toista tietä täytyy tähän päästä. Me olemme tässä liian pieni ja mitätön pykälä. Me emme ole saaneet muitakaan asioita muuta kuin suurilla forumeilla. Ed. Könkkölä on aivan oikeassa siinä, mitä hän sanoi. Mutta tämä ei ole oikea tie, eikä tämä lakiesitys tätä kysymystä ratkaise. Herra puhemies! Mitä eri poliittiset puolueet ovat täällä kinastelleet ja taistelleet, kyllä kai täytyy sanoa niin kuin SMP sanoo, että kansa ratkaisee. Ed. Linna: Herra puhemies! Äskeisen vilkkaan keskustelun aikana tuli esillä olevasta elintarvikkeiden verotusta koskevasta asiasta esille sellaisia näkökohtia, että mentiin vähän niin kuin vikaan. Haluaisin alleviivata sitä, että meillähän kotimaasta tuotetut peruselintarvikkeet ovat varsin vapaita liikevaihtoverosta. Jos asiaa keskustapuolueen näkökulmasta katsotaan, niin meidän täytyy myös pitää ne sellaisina. Jos puhutaan veropoliittisista linjoista, esim. verotuksen painatta-

59 Eräitä elintarvikkeita koskevat poikkeukset liikevaihtoverolakiin 3241 misesta liikevaihtoveron suuntaan, välilliseen verotukseen, niin on aina lähdettävä siitä, että peruselintarvikkeet pidetään vapaina ja verotuksen ulkopuolella, sillä köyhemmän ihmisen elämä kallistuu heti, jos tähän mennään. Sitten viittaan tähän asiaan noin laajemmasti, kun tässä puhutaan kahvin verottamisesta, että meillä elintarviketuonti viime vuonna oli milj. mk suurempi kuin vienti. Me kuitenkin puhumme, että valtava ylituotanto muka elintarvikkeista on omassa maassa. Mehän olemme tuonnin varassa. Kahvi on myös tuontielintarvike - sikäli kuin se elintarvikkeeksi lasketaan. Tältä osalta toivoisin myös, että keskustelua pikkuisen hillittäisiin ja se ainakin pantaisiin raiteisiin. Nyt on hallitus oman esityksensä tehnyt, ja käsitykseni mukaan sillä myös on perusteet tämän asian läpi ajamiseen. Ed. Kautto (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Linna antoi ymmärtää, että peruselintarvikkeissa ei juuri ole liikevaihtoveroa. Näin on kananmunien ja voin osalta. Mutta muissa peruselintarvikkeissa jo liikevaihtoveroa on, eräissä varsin merkittävästikin. Tässä hallituksen esityksessä, josta keskustelua käydään, todetaan, että kuluttajahintaindeksiin kuuluvassa elintarvikeryhmässä liikevaihtoveroa on keskimäärin 7 %. Eräissä elintarvikkeissa tätä on jo huomattavasti enemmän. Mainitsin itse, että esim. leivässä ja viljatuotteissa on enemmän, kalassa, samoin margariinissa, hedelmissä, marjoissa, vihanneksissa on enemmän jne. Hyvin tärkeissä peruselintarvikkeissa siis on merkittävästi liikevaihtoveroa. Meidän kommunistien mielestä nämä pitäisi poistaa kokonaisuudessaan ja näin tehdä ruoka halvemmaksi tässä maassa. Ed. Linna (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Kauton puheenvuoron johdosta on todettava, että tietenkin jos elintarvike kiertää näissä ns. välitysportaissa, silloin siihen saattaa kertyä jotakin. Mutta kun nyt on kahvin verotuksesta kysymys, näkisin kuitenkin että tässä yhteydessä on ratkaistava tämä asia. Jos taas liikevaihtoveroa pyritään muuten käsittelemään, niin keskustapuolue on sitä mieltä, että se vähäinenkin liikevaihtovero, mitä on nykyisin elintarvikkeissa, voidaan kyllä poistaa. Ed. S a s i : Herra puhemies! Toivon, että ed. Kulhia ymmärtää, että kokoomuksen kaltainen puolue ei voi ratkaista kantaansa lakiesityksiin sillä perusteella, että kysyttäisiin metrossa 20:lta ih- miseltä, millä tavalla minun pitäisi asioihin suhtautua, tai että olisimme eri mieltä asian ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä täällä eduskunnassa. Kyllä me lähdemme siitä, että täytyy olla jonkinlainen yhteiskunnallinen näkemys, kun näitä asioita hoidetaan. Meidän lähtökohtamme on yksinkertaisesti se, että välillistä verotusta tulee kiristää- mikäli välitöntä verotusta samalla lievennetään. Tämä on ehdoton edellytys. Lisäksi välillisessä verotuksessa peruselintarvikkeet ovat sellainen kohde, että missään tapauksessa niitä ei pitäisi verottaa. Me lähdemme siitä, että yhteiskunnan tehtävänä on mahdollisimman tehokkaasti turvata perustoimeentulo kaikille kansalaisille. (Ed. E. Laine: Sasi sekoittaa koko kokoomuksen veropolitiikan!) Ed. S ö d e r s t r ö m : Herra puhemies! Palaan vielä ed. Könkkölän kanssa käymääni keskusteluun. Monessa olen ed. Könkkölän kanssa samaa mieltä ja ymmärrän hänen myönteiset ajatuksensa, kun hän haluaa, että niissä kehitysmaissa, jotka kahvia tuottavat, saataisiin aikaan rakenteellisia muutoksia, jotka suosisivat näiden köyhien maiden kansoja ja olisivat niiden toimeentulon kannalta parempia. Mutta hänen esittämänsä ratkaisu, että säädetään kahvivero ja että vero sitten palautettaisiin näihin maihin, ei vaikuta tippaakaan siihen rakennemuutokseen, jota me SKDL:ssä olemme vaatineet, mailmantalouden muuttamiseen oikeudenmukaisempaan suuntaan, niin että voitaisiin sääntelemällä kansainvälistä kauppaa irrottautuen kansainvälisistä monopoleista saada syntymään sellainen kehitys, että kehitysmaiden kansat voivat saada aikaan niille hyödyllisen tuotannon, joka ennen kaikkea palvelee niiden omia tarpeita. Tällaisella veropoliittisella tempulla siihen valitettavasti ei pystytä vaikuttamaan. Silloin lähestymmekin kysymystä siltä kannalta, että kehitysyhteistyömäärärahoja on lisättävä ylipäätänsä ja sitä kautta vaikutettava tilanteeseen kehitysmaissa. Kahviverossa on kysymys ennen kaikkea siitä, millä tavalla suunnataan veron keruu valtion kannalta. Ed. Kautto totesi jo, että peruselintarvikkeista kerätään verotuloja 3 mrd. mk. Tämä ei ole nolla, ed. Linna, vaan hyvinkin paljon, ja vero kohdistuu juuri köyhempään kansanosaan. Ed. K ö n k k ö 1 ä (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Ed. Söderströmille vastaisin, että eikö se juuri ole kansainvälisten rakenteiden muuttamista, jos raaka-aineiden tuonti tehdään kannattamattomaksi ja kannattavaksi taas tulee valmiiden tuotteiden tuonti ~

60 3242 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 Ed. A 1 m g r e n : Herra puhemies! Kristillinen liitto on aina katsonut ja sen täältä puhujan paikalta myös ilmaissut, että kahvi ei voi olla varsinainen peruselintarvike. Elävä elämä on kuitenkin sellainen, että käytännössä se on meidän maassamme sellaiseksi muodostunut. Tästä käytännöstä on ollut se seuraus, että tämä meidän aikamme, uuden ajan, kahvin haistajat ovat jälleen liikkeellä. Muistamme sen ajan, jolloin maatamme koetettiin suojata tältä, niin kuin silloin ajateltiin, turmiolliselta ajatukselta, kahvin nauttimiselta ja hallituksen virkamiehet kiersivät kaduilla haistelemassa, mahdetaanko jossain paahtaa kahvia; ja jos jossakin sitten kahvin haju sieraimiin tuli, tultiin sisään ja ihmiset saivat sakkoa siitä, että olivat syyllistyneet sellaiseen paheeseen kuin kahvin paahtamiseen ja myöhemmin sen nauttimiseen. Meidän aikamme on tullut sellaiseksi, että kahvin haistajan osaan ovat nousseet valtiovarainministerit. Kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jota ed. Könkkölä sivusi, ei voi kokonaisuudessaan tästä asiasta irrottaa. Mutta tässä salissa olevat kansanedustajat tietävät varsin hyvin sen, että varsinainen vaikeus kahvin viljelijämaissa tai tarkemmin kahvin viljelijämaille on siinä, että Unctadin puitteissa vakavista yrityksistä huolimatta ei ole päästy edes siihen, mitä perushyödykeohjelmalla tarkoitetaan, jotta nämä kahvintuottajamaat ja myös eräitä muita ns. siirtomaatavaratuotteita tuottavat maat saisivat kohtuullisen tuoton. Unctad on käsitellyt asiaa monta kertaa ja aina joutunut toteamaan, että ei ole päästy etenemään asiassa. Kristillinen liitto on sillä kannalla, että pitäisi päästä. Tämä perushyödykeohjelma pitäisi pystyä kansainvälisissä neuvotteluissa erityisesti Unctadin puitteissa saamaan läpi. Toinen asia on tietysti se, että tähän liittyy ajatus uudesta kansainvälisestä taloudellisesta järjestyksestä, uktj. Jos me teollistuneet maat ja niiden hyvinvoivat kansalaiset voisimme luopua jostakin näiden kehitysmaitten hyväksi, niin tietysti asia sillä tavoin voitaisiin korjata. Olen itsekin joskus tältä paikalta ehdottanut saman tapaista ajatuskulkua kuin ed. Könkkölä, siis että pantaisiin tällainen tarvikekohtainen kehitysyhteistyövero. Minun luettelossani oli tietysti alkoholi ja tupakka ja eräät sen kaltaiset aineet. Tosiasiat ovat kuitenkin ankarat. Verot kootaan aina kohteesta riippumatta, niin kuin juhlallinen sanonta kuuluu: yhteisten tarpeitten tyydyttämiseksi. Hallituksen myötätunto kehitysmaita kohtaan ei lisäänny kahvin verotuskohtelun muuttamisen myötä, valitettavasti. Hallituksen esitys on kristillisen liiton eduskuntaryhmän mielestä kylläkin hylättävä. Tulemme äänestämään hylkäysehdotuksen puolesta asian ollessa kolmannessa käsittelyssä. Ed. Kulhia todisteli aivan oikein, että korotuksesta huolimata kahvia juodaan joka tapauksessa. Seuraus vain on se, että nämä ihmiset - ja nyt ajattelen erityisesti kotonaan olevia eläkeläisiä ja vanhuksia- joutuvat maksamaan enemmän tästä peruselintarvikkeen kaltaiseksi nautintoaineeksi muodostuneesta kahvista. Se on meidän mielestämme väärin. Ed. T u r p e i n e n - K a j a n o j a ( vastauspuheenvuoro ): Arvoisa puhemies! On hyvin mielenkiintoista kuunnella sekä ed. Almgrenin että niiden edustajien puheenvuoroja, jotka lämpimästi kannattavat toimenpiteitä, jotka parantaisivat kehitysmaiden taloudellista asemaa. Ei ole kuitenkaan kovin kauan siitä, kun säädettiin esimerkiksi merilain 1 :n uudistus, jonka säätämisen aikana tiedettiin, että kun suomalaiset liittyvät mukavuuslippujen käyttäjien joukkoon, tullaan polkemaan taloudellisesti kehitysmaiden oikeuksia- ehkä enemmän kuin meidän varsinainen kehitysapumme tukee toisella puolella. Eli välillisesti toimimme aktiivisesti kehitysmaiden etua vastaan. Tämä on myös asia, jota oli käsitelty ed. Almgrenin mainitsemassa järjestössä Unctadissa, jossa kehitysmaiden edustajat olivat pyrkineet siihen, että koko mukavuuslippujärjestelmästä luovuttaisiin, koska se estää kehitysmaita kehittämästä omia laivastojaan. Toivon, että puheet ja teot pitäisivät yhtä, ja kun halutaan kehitysmaita auttaa ja niiden taloudellisia edellytyksiä parantaa, toimittaisiin myös suomalaisessa lainsäädäntötyössä käytännössä niin että ne todella myös paranisivat silloin kun me todella voimme siihen vaikuttaa. Ed. M u r o m a ( vastauspuheenvuoro ); Herra puhemies! Äskeiselle puhujalle samoin kuin tässä vähän aikaisemminkin käytettyyn puheenvuoroon haluaisin todeta, että verotus ei ole koskaan järin populistinen. Kahvi on toki Suomen kansan lempijuoma ja sikäli populistinen puheenaihe. Joudumme kuitenkin toteamaan, kun tätä lakia säädetään, että verotus on aina keino kerätä vastikkeetta rahaa valtion kukkaroon menojen kattamiseksi. Muita aineksia ei veronkorotuksella ole, eikä tälläkään lailla voida hoitaa muita asioita, ei edes kahvin viljelijämaiden vähäosaisten auttaminen voi tulla kysymykseen tämän lain suorilla velvoitteilla. Kehitysavun hoitamiseen toki tarvitaan

61 Eräitä elintarvikkeita koskevat poikkeukset liikevaihtoverolakiin 3243 rahaa, koska kehitysapu on osa budjetista, mutta kohdeveroja ei kanneta, ja näin ollen me joudumme aivan toisilla areenoilla hoitamaan kaikki kehitysapuun kuuluvat asiat ja muut ulkovaltoihin suuntautuvat toimenpiteet. Ed. S k ö n : Herra puhemies! Tämä keskustelu on ollut aika värikästä tänä päivänä. Kun puhutaan kahvin liikevaihtoverosta, niin täällä on hyökätty erittäin voimakkaasti SMP:n, pienen puolueen kimppuun, joka ei missään tapauksessa kykene estämään kaikkia hallitusvastuussa olevien puolueiden veronkorotuksia. Kun näin on, niin minä huomauttaisin ennen kaikkea SKDL:lle, että SMP on pyrkinyt taistelemaan muittenkin verojen korjausten puolesta. Muun muassa aikaisempi eduskunta sääti verolait, joilla kansaneläkkeet ja muut eläkkeet tulivat kovemman verorasituksen piiriin. Olemme onnistuneetkin jo hallituksessa olleessamme karjamaan näitä vahinkoja. Esimerkiksi kunnallisverotuksessa on saatu takaisin invalidivähennys, joka tuli SKDL:n aikana sieltä poistetuksi. Tämä ei ole mikään syyte SKDL:lle. Teidän voimanne ei silloin riittänyt estämään sen asian käsittelyvaiheessa sitä asiaa. Nyt hallitusohjelmassa puhutaan vielä laajemmin niistä veronkorotuksista, joita edellinen eduskunta ja hallitus säätivät. Olenkin jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle: Koska hallitus aikoo ryhtyä viivyttelemättä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla oikaistaan eläkeläisiin kohdistunut virheellinen verorasituksen kasvu, jonka aiheuttivat II A vaiheen hyväksymisestä johtuvat epäkohdat? Näissä on paljon isommista asioista kysymys kuin jostakin liikevaihtoverosta kahvin osalta. Jos tullia olisi alennettu, olisi tietenkin SMP:n linja silloin toteutunut, mutta siihen ei riittänyt yksimielisyyttä hallituksessa. Mutta toivon, että koska kahvin liikevaihtoveroa jatketaan vielä, niin toinen valtiovarainministeri Pekka Vennamo ottaa asian välittömästi esille hallituksessa ja pyrkii saamaan tullin siltä osin hoidettua kuntoon, niin kuin on aikaisemmin puhuttu. SMP:n eduskuntaryhmän yksimielinen päätös on ollut se, että tullia täytyy alentaa, jos liikevaihtovero jatkuu. Tulemme siitä pitämään kiinni. Katsotaan sitten, löytyykö yhteisymmärrystä hallituksessa. Kovin paljon puhutaan jostakin kahvin liikevaihtoverosta, joka on tietenkin puhumisen aiheena, koska se on listalla tänä päivänä meidän työjärjestyksessämme. Mutta samalla unohdetaan kaikki nämä asiat, mitä aikaisempi eduskunta on tehnyt. Onko ne olleet pakollisia vai eivät, siitä voidaan olla jo eri mieltä. Minä uskon, että uutta eläkeläispuoluetta ei olisi tähän maahan perustettu, ellei edellinen eduskunta olisi töpännyt niin pahan kerran. Se vielä väitti, että on ollut inhimillinen erehdys, kun eläkeläisten rasituksia verotuksella kasvatettiin. Tässä on tälle eduskunnalle miettimistä. Jos tämä eläkepuolue tulee niin vahvana tänne eduskuntaan, että se saa yli 100 kansanedustajaa, silloin sille avautuu mahdollisuus korjata tämä asia. 17 kansanedustajaa ja 27 kansanedustajaa, niin kuin SKDL:llä on, ei vielä yhteensä kykene näitä asioita korjaamaan. Tähän tarvitaan aina riittävän paljon ääniä, jotta asia voitetaan. Täällähän eläkeläisten asiasta äänestettiin 4. 3., että olisi korjattu eläkeläisiin kohdistuneet verovirheet. SMP:n esitys hävisi silloin viidellä äänellä, 67-72, poissa 59 ja 1 tyhjä. Nämä 59 kansanedustajaa olivat todennäköisesti kahvilla. Olisiko sieltä löytynyt SMP:n esitykselle kannatusta, on eri asia, vai olivatko nämä kaikki pakosalla, ettei tarvinnut eläkeläisten asioita korjata? Silloin olisi tällä eduskunnalla ollut mahdollisuus hoitaa tämä asia kuntoon. Nyt taitaa olla liian myöhäistä. Ed. E. Laine (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Skön on siinä luonnollisesti oikeassa, että ei SMP ole yksin vastuussa hallituksen esityksestä, joka nyt on eduskunnan käsittelyssä, ja on todella syytä ihmetellä sitä, minkä vuoksi sosialidemokraatit, keskustapuolue ja ruotsalainen kansanpuolue ovat olleet hallituksen päävoimana tällaisen esityksen eduskunnalle jälleen antamassa, samoin kuin tämän jälkeen käsittelyyn tulevan televerolain. Haluaisin kuitenkin ed. Skönin puheenvuoron johdosta todeta, kun hän kertoi tekemästään eduskuntakyselystä hallitukselle koskien eläkeläisten verotusta ja sen epäkohtia, että ministeri Pekka Vennamo on vastannut juuri tällaiseen eduskuntakyselyyn, että ed. Skönin tarkoittamia epäkohtia eläkeläisverotuksessa ei ole. Siis ministeri Pekka Vennamo on tästä asiasta toista mieltä kuin kysyjä, ed. Skön. Ed. K u 1 h i a : Herra puhemies! Valitan, että jouduin pyytämään varsinaisen puheenvuoron vielä toistamiseen, koska tämä vastauspuheenvuorojen ryöppy oli aikamoinen eikä puhemieskään varmaan halua tätä istuntoa pitkittää. Pyysin tämän puheenvuoron vastatakseni etupäässä ed. Sasille kantani perusteluista. Toteaisin, että minä olen täysin johdonmukaisesti vastustanut kulutuksen verotukseen siirtymistä koko tämän aikani. Kun jouduin ensimmäisenä vuonna

62 3244 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 keskustapuolueen kansanedustajana ollessani äänestämään eräistä hallituksen esityksistä, minä monta kertaa painoin väärää nappia ja sain hirveät haukkumiset siitä. Tämähän oli syy siihen, että istun nyt täällä yksinäni omana ryhmänä. Olen erittäin tyytyväinen tähän tilanteeseen, jolloin voin vapaasti ottaa kantaa. Toisin on laita esim. SDP:n riviedustajien, joille ei sallita poikkeamista poliittisesta rivistä ja rahoitusperiaatteista, joita hyvin oikeistolaiseksi muodostunut hallituspolitiikka ajaa. Voidaan ajatella, että terveyspoliittisin perustein voidaan saada vähennettyä joidenkin nautintoaineiden, sanotaan nyt tupakan ja viinan kulutusta, hintoja nostamalla. Mutta kun on tiedossa, että se ei nyt näköjään onnistu, niin silloin me emme voi lähteä tukemaan kulutuksen verottamiseen tähtäävää politiikkaa. Aivan niin kuin täällä on sanottu monessa puheenvuorossa, tämä on poliittinen linjakysymys. Joka äänestää tätä vastaan, osoittaa sen, että hän ei hyväksy tätä eikä hän hyväksy silloin myöskään sitä, että varat annetaan suuryrityksille ja toisaalta pistetään asevarusteluun. Budjetissahan on 2 mrd. mk asevarusteluun. Sinne niitä rahoja pistetään menemään suinpäin. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 5, voimaantulo-ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1421) Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 118 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 47 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 127, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. Puhe m ies : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 118. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu: Ed. I m p i ö : Herra puhemies! Äskeinen kahvikeskustelu oli tasoltaan sellainen, että se aiheutti väestökatoa täällä salissa. Suurin osa meni kahville, vaikka joutuu siitä maksamaan veron. Nyt kun käsitellään televeroa, niin jos keskustelu on tasoltaan samanlainen, loput menevät puhelimeen, kun puhelu täältä on edustajille ilmainen. Hallitus ilmoittaa käsiteltävänä olevan televeroesityksen yleisperusteluissa suoraan, että tulo- ja menoarvioesityksen tasapainottaminen edellyttää televerolain antamista. Rehellisyyden ja avoimuuden osalta on syytä hallitukselle antaa tunnustus. Asia sanotaan sen oikealla nimellä. 800 milj. mk kerätään puhelimen käyttäjiltä. Se katsotaan verotusmuodoksi, joka on hallituksen mielestä parempi kuin ratkaisu, jossa karsittaisiin menoja tai harjoitettaisiin pitkäjänteisesti säätäväisempää talouspolitiikkaa. Kun kokoomus ei hyväksy tälläkään kertaa kaukopuhelumaksujen veroluonteista ylihinnoittelua, niin perustelemme kantaamme mm. hallituksenkin usein esiin ottamalla näkökohdalla eli sillä, että täytyisi ryhtyä tässä maassa vielä voimaperäisiin toimiin inflaation torjumiseksi. Lisäksi alueellinen eriarvoisuus pakosta kasvaa tämän lain myötä, niin kuin kuluneen vuoden aikana on selvästi voitu nähdä, kun vero erityisesti koskettaa kehitysalueita. Hallitus siis ilmoittaa taistelevansa inflaatiota vastaan. Kokoomuksen taholta on kysytty ja kysytään, eikö hallituksen mielestä kertaantuva liikevaihtovero - sillä siitähän tässä on myös kysymys - ole vaikutuksiltaan siinä määrin inflatorinen, että hallituksen harjoittama politiikka on keskenään eri lakiesitysten yhteydessä ristiriitaista. Eikö se heikennä teollisuuden hintakilpailukykyä ja onko siihen varaa silloin, kun maassa ollaan suistumassa varsinkin puunjalostusteollisuuden osalta lamaan, niin kuin täällä tämän syksyn keskustelut ovat osoittaneet? Onko laman tai taantuman äärellä oikein, että toisaalta puhutaan elvytyksen tarpeesta budjettivuoden aikana, ainakin tämän tulevan budjettivuoden lopulla toisaalla sitten lisätään yritykselle näin selvästi lisärasitteita? Edelleen olisi mielenkiintoista kuulla valtiovarainministerin selitys siihen, miten hallitus arvioi televeron vaikutuksen kehitysalueilla, joilta pääsääntöisesti joudutaan soittamaan toisiin verkkoryhmiin. Kun lisäksi lennätin ja datasiirto ja muu sellainen telepalvelu on liikevaihtoverotuksen piirissä, on aluepoliittisten lakien anti itse asiassa siirtymässä takaisin hallituksen ojennettuun televerokäteen. Puuha on rahan pyörittämistä taskusta toiseen, jossa itse asiassa aluepolitiikkaa ja sen tehoa näin heikennetään. Tämä ei voi olla johdonmukaista aluepolitiikkaa, ja jos siihen on pak-

63 Liikevaihtoverolain väliaikainen muuttaminen 3245 ko mennä, niin kuin näyttää hallitus perusteluissaan esittävän, niin eikö löydy mitään muita keinoja lievemmän epäjohdonmukaisuuden harjoittamiseksi hallituspolitiikassa? Kokoomuksen on välillisten verojen kannalta, niin kuin äskeinen keskustelukin osoitti, jatkuvasti toistettava, että me olemme sitä mieltä, että verotuksen painopistettä on siirrettävä välilliseen verotukseen, mutta se ei tarkoita missään yhteydessä, ei myöskään tässä, että kokonaisveroaste nousee. Välitöntä verotusta on kevennettävä, niin kuin äskeisen kahvikeskustelun aikana selvästi ja moneen otteeseen todettiin. Näin ei ole jatkettavaksi esitetyn televeron kohdalla kysymys. Siksi kokoomus on televeroesityksen hylkäämisen kannalla. Tämän haluamme kokoomuksen vastalauseen allekirjoittajina tässä toisessa käsittelyssäkin tuoda esille. Saattaa olla, että petymme, kun odotamme hallituksen taholta vastausta näihin edellä esitettyihin kysymyksiin, mutta vakuutan, että pettymys ei järin suuri ole sentakia, että mehän olemme pettyneet hallitukseen vastauksia odottaessamme tähänkin saakka, niin että vanha linja vain jatkuu. Ed. S k ö n ( vastauspuheenvuoro ): Herra puhemies! Ed. Impiö puhui yrityksen verorasituksesta puhelinmaksujen kasautuessa. Itse olen ollut yrittäjänä 21 vuotta ja vaimoni on edelleen. Yleensä nämä maksut eivät ole niinkään rasite yritykselle kuin yksityisille ja eläkeläisille, koska yritykset voivat yleensä vähentää puhelinkulunsa verotuksessa. Vai onko muilla paikkakunnilla esim. Rovaniemellä tai siellä Lapissa erilainen käytäntö? Kyllä Pieksämäellä vielä noudatetaan sitä, että puhelinmaksu on vähennyskelpoinen, mutta eläkeläisille se ei ole eikä muille ihmisille. Ed. 1m p i ö (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että ed. Skön käytti sen puheenvuoron, jonka ajan säästämiseksi jätin puhujapaikalta käyttämättä. Tällä tavalla hän vastustaa henkisesti hallituksen veropolitiikkaa, joka kohdistuu tässä tapauksessa kautta valtakunnan nimenomaan eläkeläisille ja muille yritystoiminnan ulkopuolella, joille puhelin on välttämätön. Mutta minä halusin puhua hallituksen inflaation vastustamisen politiikan epäjohdonmukaisuudesta. Ed. S k ö n (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ihan lyhyesti vastaan vain, että SMP on antanut ministereille ohjeet, että uusilta veroilta ja korotuksilta on vältyttävä ja sillä tavalla hoidettava asiat kuntoon, mutta me emme ole onnistuneet kahdella ministerin tuolilla. Ed. V e p s ä 1 ä i n e n : Herra puhemies! Ensin pitänee todeta ed. Skönin äskeiseen väittämään, että SMP:n eduskuntaryhmä on antanut ministereille ohjeita: ei sillä ole mitään merkitystä, jos ministerit eivät ota niitä kuuleviin korviinsakaan, edes SMP:n omat ministerit, kuten käytäntö näyttää. Tässä nyt toisessa käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessähän esitetään, että tästä telepalvelusta perittäisiin ensi vuonna liikevaihtoveroa samalla tavalla kuin kuluvana ja sitä edeltävänäkin vuonna. Tämähän liittyy saumattomasti siihen hallituksen veropoliittiseen linjaan, josta puhuin jo edellisen asian käsittelyn yhteydessä, eli verotuksen painopisteen siirtämiseen kulutuksen verottamiseen. Kyllä tästä linjasta kaikki hallituspuolueet ovat vastuussa, puhuivat ne täällä sitten mitä tahansa. Vuoden 1986 budjettiesityksen mukaan liikevaihtoveron tuotto ylittää jo valtion tulo- ja varallisuusveron tuoton. Tässä on eräs kiistämätön todiste tästä hallituksen veropoliittisesta linjasta, jolla pyritään painopistettä todella siirtämään välilliseen verotukseen. Tässä suhteessa hallituksen ja myös kaikkien hallituspuolueiden linja on johdonmukainen pieni- ja keskituloisten kansalaisten verokuorman lisäämisessä. Nyt käsittelyssä olevalla televerolla laajennettiin liikevaihtovero koskemaan myös palveluja vuoden 1984 alusta, siis tässä laajennettiin liikevaihtoveron kohtaantoa. SKDL:n eduskuntaryhmä esitti jo silloin halituksen esityksen hylkäämistä. Meidän kantamme ei ole muuttunut. Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on vielä se kummajainen, josta mainitsin ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä vero peritään vain posti- ja telelaitoksen sekä toimiluvanvaraisten puhelinlaitosten palveluista, mutta ei ilman toimilupaa samalla alalla toimivien yksityisten yritysten palveluista. Ne voivat erilaisen liikevaihtoverokohtelun takia kilpailla 20 % halvemmilla hinnoilla. Tämä ei ole tasapuolista verotuskohtelua. Pyritäänkö tällä siirtämään näitä toimintoja pois posti ja telelaitokselta, sen näyttävät lähivuodet, ehkä jo ensi vuosi, jos hallituksen esitys hyväksytään. Kehitysalueilla sijaitseville yrityksille hallituksen esityksen hyväksyminen tietää myös tuntuvia lisäkustannuksia, jotka ovat jo tänä vuonna ja myös edellisinä vuosina langenneet. Nehän ovat

64 3246 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 puhelin- Ja teleliikenteen suurkuluttajia, koska useimmat niin hallinnon kuin liike-elämänkin keskukset sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Tämän vuoksi yhteydenpito näihin, joka on aivan välttämätöntä, tapahtuu pääosin maakunnista Helsinkiin päin, jolloin maksajanosa lankeaa vekselin lailla palvelujen tarvitsijalle eli kehitysalueen yrityksille ja kunnille. Tämä on ristiriidassa kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan tukemisen kanssa. Tässä asiassa näyttää olevan niin, ettei hallituksen oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee. Herra puhemies! SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä tämä hallituksen esitys joutaa hylkytuotteitten joukkoon. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 1, 1 a, 6, 9, 13, 14 a, 17, 17 a, 21 ja 22, voimaantulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1422) Ehdotus laiksi sähköverosta annetun lain 3 :n muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 119 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 48 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 137, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 119. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sitten ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 3, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1423) Ehdotus laiksi Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionavusta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 120 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 15 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 169, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. Puhe m ies : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 120. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 1-7, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1424) Ehdotukset laeiksi maatalouslautakunnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 121 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 6 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 147, joka sisältää yllämainitut lakiehdotukset. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 121. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sitten ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu: Ed. A n t t i 1 a : Herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä rajoitetaan vuonna 1986 valtionavun piiriin tulevien maataloussihteerien määrä yhteen. Maatilahallitus on antamassaan lausunnossa kuitenkin pitänyt tärkeänä, että valtionavun piiriin voitaisiin hyväksyä ainakin neljä uutta maataloussihteerin virkaa. Tällä hetkellä on ilman maataloussihteeriä yhteensä 38 kuntaa. Lisäksi 17 kuntaa on palkannut maataloussihteerin valtionavun ulkopuolella. Kun valtaosa näistä valtionavun ulkopuolella olevista kunnista on pieniä kuntia ja maatalousvaltaisia kuntia ja samalla myös vähävaraisia kuntia, toivoisin että hallitus vuonna 1986 lisäbudjeteissaan ottaisi huomioon sen, että tarvitaan lisää määrära-

65 Valtionavustus kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen 3247 hoja nimenomaan maataloussihteerien palkkauksen saamiseksi valtionavun piiriin. Tällaisia kuntia ovat mm. Kalvola, Kuhmalahti, Nuijamaa, Oripää, Pukkila, Rymättylä, Sahalahti, Savonranta jne., joille olisi tavattoman tärkeätä päästä valtionavun piiriin maataloussihteerin palkkauksen osalta. Samalla muistuttaisin siitä, että kaiken aikaa maataloushallinnossa lisätään maatalouslautakuntien tehtäviä, ja tämä omalta osaltaan lisää myös painetta siihen suuntaan, että tarvitaan päätoiminen viranhaltija sihteeriksi. Kun tehtävien lisäämisestä on pitänyt valtiovalta erittäin tehokkaasti huolen, niin olisi aivan perusteltua, että myös valtionosuudessa tämä huomioitaisiin. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta ensimmäisen lakiehdotuksen lakiteksti, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike sekä toisen lakiehdotuksen lakiteksti, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1425) Ehdotus laiksi kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 13 :n muuttamisesta Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 122 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 7 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 148, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 122. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sitten ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 13, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 1426) Ehdotus laiksi valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esitellään laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 10 ja otetaan e n s i m m ä i s e e n k ä - s i t t e l y y n siinä valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 149, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 10. Keskustelu: Ed. V a r p asu o : Arvoisa puhemies! Ensi vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyyn liittyy monia pieniä yksityiskohtia, joista jotkut saavat jopa surkuhupaisia piirteitä. Kun suurista linjoista on sovittu ja hallitus esittää eduskunnalle yli 100 mrd. markan tulo- ja menoarvion hyväksymistä, tuntuu melko koomiselta, että hallitus vaivautuu vuodesta toiseen esittämään poikkeusta aikoinaan säädettyyn lakiin, jolla oli tarkoitus saada kantokykyluokan kunnissa elinkeinoasiamiehet valtionosuuden piiriin. Jos tätä poikkeusta ei säädettäisi, kasvaisivat valtionosuudet kunnille noin 4 milj. markalla. Huvittavinta tässä on se, että hallituksen esityksen perusteluissa täysin vakavalla naamalla esitetään, että poikkeusta ehdotetaan valtiontalouden tasapainon patantamiseksi ja valtion menojen kasvun hillitsemiseksi. Suomessa on tällä hetkellä 255 sellaista kuntaa, jotka ovat omalta taloudelliselta kantokyvyltään heikoimmassa asemassa ja kuuluvat siten näihin alimpiin kantokykyluokkiin Näissä kunnissa on 180 elinkeinoasiamiestä, joiden palkkaukseen tulee valtionosuus. Suomen kaltaisessa markkinatalousmaassa on perinteisesti ajateltu niin, että kunta voi hyvin silloin, kun sen elinkeinoelämä voi hyvin, kun elinkeinoelämä tarjoaa työtä ja toimeentuloa mahdollisimman monelle kuntalaiselle. Tätä elinkeinotoimintaa on siis syytä kaikin tavoin myös vaikeissa tilanteissa elvyttää ja antaa sille kuntien taholta sitä tukea, joka on tarpeen. Yhtenä tällaisena tukimuotona on luotu elinkeinoasiamiesjärjestelmä nimenomaan heikoimmassa asemassa olevia kuntia varten. On katsottu, että on kunnan edun mukaista pyrkiä kaikin tavoin elvyttämään paikallista yritteliäisyyttä ja saada kuntiin uusiakin yrittäjiä.

66 3248 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 Elinkeinoasiamiehet ovat omasta puolestaan olleet merkittävästi mukana uusien työpaikkojen luomisessa niissä kunnissa, joiden luontaiset edellytykset yrittäjien saamiseksi eivät ole aina olleet parhaat mahdolliset. Tämän luulisi olevan myös valtion edun mukaista. Puhutaanhan hallituspiireissä esim. uudesta työllisyyslaista, jolla annettaisiin kunnille entistä laajemmat työllisyysvelvoitteet. Mikä olisi parempaa työllistämistä kuin se, että yrittäjien toimintamahdollisuuksia kunnissa autetaan. Nyt kuitenkin hallitus vuodesta toiseen jarruttaa sitä, että näihin heikkoihin kuntiin saataisiin edes elinkeinoasiamiehet valtionosuuden turvin. Erilaisten komiteoiden työn tuloksena on esitetty, että asioiden oikealle toialle saattamiseksi pitäisi mitä pikimmin saada uutta elinkeinoasiamiehen virkaa valtionosuuden piiriin. Valtion omien laskelmien mukaan juuri nämä tarvittavat 50 uutta elinkeinoasiamiestä tulisivat valtionosuuden piiriin, jos uutta poikkeuslakia ei enää säädettäisi. Näitten elinkeinoasiamiesten saaminen kuntiin merkitsisi valtiolle 4 milj. markan rasitusta vuodessa. Tämän ''hyttysmäisen'' rasituksen estämiseksi on hallitus vuodesta 1976 asti jaksanut vuosittain esittää tulo- ja menoarvion yhteydessä poikkeamista aikoinaan säädetystä laista, jolla nämä virat olisivat automaattisesti tulleet valtionosuuden piiriin. Sen sijaan on valtion tulo- ja menoarviossa aina vuosittain juhlallisesti vahvistettu, että uusia elinkeinoasiamiehiä saadaan kuntiin palkata viisi tai kahdeksan, niin kuin esim. ensi vuodelle esitetään. Ei kai kukaan meistä vakavissaan usko, että 4 milj. markan valtionosuuden lisäys merkitsisi valtiontalouden tasapainon heikkenemistä ja valtion menojen hillitöntä kasvua. Kun valtio on vuodesta toiseen säästänyt nämä 4 milj. mk, on se sitten toisaalta vuosittain kouluttanut työllisyysvaroin lähes 50 elinkeinoasiamiestä niihin töihin, joiden valtionosuudet sitten saattavat uhkaavasti horjuttaa valtiontalouden tasapainoa. Tämä elinkeinoasiamiesten työllisyys!:oulutus on vienyt valtion varoja yksinomaan lähes 2 milj. mk vuodessa. Ilmeisesti heidät on sitten haluttukin kouluttaa vain uudestaan työttömiksi, vaikka juuri heidän pitäisi olla niitä, jotka voisivat omasta puolestaan lievittää kuntien työttömyysongelmia auttamalla yrittäjiä työllistämään ihmisiä ja innostamaila elinkeinoelämää uuteen kasvuun. Arvoisa puhemies! Kokoomus tulee lain kolmannessa käsittelyssä esittämään tämän poikkeuslain hylkäämistä, jotta heikoimmassa asemassa olevat kunnat saisivat ne elinkeinoasiamiehet ja ne valtionosuudet, jotka niille normaalilainsäädännön mukaan kuuluvat. Siten näille heikoimmassa asemassa oleville kunnille annettaisiin todella hieman enemmän kättä pitempää oman kuntansa kehittämiseksi eikä vain tyhjiä lupauksia ja sympatiaa. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään s u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n. 1)-1410) Raha-asia-aloitteet n:ot esitellään valiokuntaan lähettämistä varten. Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asiat lähetettäisiin valtiovarainvaliokuntaan. Samalla ilmoitetaan, että nyt esiteltävät rahaasia-aloitteet ovat tänään nähtävinä keskuskansliassa pääsihteerin huoneessa. Keskustelu: Ed. K o r t e s a l m i : Herra puhemies! Valiokuntaan lähettämistä varten on nyt käsiteltävänä suuri joukko kansanedustajien raha-asiaaloitteita, niiden joukossa myös SMP:n aloitteet. Arvoisa puhemies, haluan tässä käsitellä eräitä niitä aloitteita, joita itse olen tehnyt SMP:n eduskuntaryhmän jäsenenä ja joita meidän ryhmämme pitää varsin keskeisinä. Ensinnä käsittelen veteraaniasioita koskevia aloitteita. Suomen maaseudun puolue on koko olemassaolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskuntapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme veteraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja sotavankien asioita. SMP ei ole myöskään tahtonut unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatuneitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kansakuntamme velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kunnollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, kuntoutus ja virkistäytyminen. On todella hämmästyttävää, että maassamme

67 Raha-asia-aloitteet 3249 vuosikymmeniä vallassa olleet puolueet ovat suhtautuneet kylmästi ja välinpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohtaloista. Rahaa veteraanien asioiden kuntoon saattamiseksi on ja olisi ollut riittävästi, jos vain hyvää poliittista tahtoa olisi riittänyt. Mainitsen, että ensi vuoden budjetissakin veroja alennetaan 3 % budjetin loppusummasta eli noin 3 mrd. mk. Kun meillä on varaa alentaa veroja, niin eikö olisi ollut parempi sen sijaan tuolla 3 mrd. markalla kohentaa sotiemme veteraanien ja invalidien ja puutteessa elävien muiden vastaavien ryhmien asioita? Me SMP:ssä olemme vakuuttuneita Suomen kansan syvien rivien kanssa siitä, että tämä kansa ei eläisi tänä päivänä vapaassa isänmaassa eikä pohjoismaisessa kansanvallassa ja yhteiskuntajärjestelmässä, ellei kansakuntamme kohtalon vuosina Suomesta olisi löytynyt miehiä ja naisia, jotka olivat valmiit antamaan kaikkensa isänmaamme ja kansamme vapauden puolesta. Tämän vuoksi SMP katsoo, että sotiemme veteraanien, sotavammaisten, rintamanaisten sekä sotavankien eläke-, asunto- ja kuntoutusasioiden kaikinpuolinen kuntoon saattaminen on isänmaallinen velvollisuus ja kunniavelka. Kun maamme valtaapitävät ovat siis kohtuuttoman kauan laiminlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikompiosaisia jäseniä, onkin kansamme keskuudessa syntynyt vapaaehtoista vastuuntuntoista järjestötyötä ja toimintaa vähäosaisten sodassa kärsineiden auttamiseksi. Näiden järjestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta ei jätetä. Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puolesta ovat tehneet mm. Suomen Sotaveteraaniliitto piirijärjestöineen ja alaosastoineen, samoin Rintamamiesveteraanien Liitto, edelleen Sotavangit ry., joka jouduttiin perustamaan siitä syystä, että yhteiskunta ei aikanaan tuntenut vastuuta sotavankienkaan kohtalosta. Edelleen Vapaussodan Invalidien Liitto on tehnyt merkittävää työtä vapaussotamme veteraanien huoltamiseksi ja tukemiseksi. Samoin Rintamanaisten Liitto on tehnyt arvokasta työtä entisten lottien muistamiseksi ja heidän auttamiseksensa. Tältä pohjalta SMP:n eduskuntaryhmä on jättänyt raha-asia-aloitteita, joissa me esitämme näille järjestöille määrärahoja niiden toiminnan tukemiseksi erityisesti sillä tavoin, että järjestöt voisivat käyttää varoja virkistystoiminnan järjestämiseksi jäsenillensä. Samoin olemme jättäneet raha-asia-aloitteen Kaatuneiden Omaisten Liiton toiminnan tukemiseksi samaan tarkoitukseen. Myös Kaatuneiden Omaisten Liitto on tehnyt uhrautuvaa ja arvokasta työtä isänmaallisten puolustustaistelujemme sankarivainajien omaisten hyväksi. Sodassa kaatunut omainen on kallein menetys ihmiselle. Se jättää syvän ja kauan kestävän vamman sieluun ja aiheuttaa myös taloudellista huolta. Varsinkin sotalesket tämän tietävät. Siksi SMP pitää tärkeänä, että vapaa suomalainen yhteiskunta muistaa sotaleskien uhria ja menetystä, ja yksi keino muistaa sotaleskiä on juuri järjestää heille mahdollisuus mm. virkistäytymiseen ja toistensa tapaamiseen. Me siis vetoamme voimakkaasti eduskunnan muihin puolueisiin ja valtiovarainvaliokuntaan, että valiokunta nämä aloitteet käsittelisi asianmukaisesti ja saisimme riittävät määrärahat näitten järjestöjen. Herra puhemies! Sotiemme veteraanien asumistarpeetkin tarvitsevat huomiota. Sotiemme veteraanien iän lisääntyessä yhteiskunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti suuremmaksi, ja näistä yksi on asumistarve. Sotaveteraanien asumistarpeita varten on rakennettu veteraanitaloja ja kuntoutuslaitospalvelut ovat joka vuosi lisääntyneet kasvaneiden määrärahojen vuoksi, mutta tällä hetkellä kuitenkin veteraanit tarvitsisivat sotainvalidien tapaan palvelutalojen rakentamista, palvelutalojen joissa he asumisen lisäksi saisivat siivous-, ateria- ja lääkintäpalveluja. Sotainvalidien vastaavista palvelutaloista on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia. Vaikka myös veteraaneilla on mahdollisuus muiden ikääntyneiden ihmisten kanssa hakea vanhusten palvelutaloasuntoja, on kuitenkin olemassa selvä erityistarve rakentaa sotiemme veteraaneille Suomeen palvelutaloverkosto. Tältä pohjalta SMP:n eduskuntaryhmä on jättänyt sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan aloitteen veteraanien palvelutalojen rakentamiseksi. Veteraaniasioissa on toki muitakin kohentamisen arvoisia seikkoja. Arvoisa puhemies! Olen tänään saanut Ruotsista kirjeen. Sieltä eräs sotiemme veteraani kirjoittaa seuraavasti: ''Suomen kansanedustaja! Kirjoitan sinulle, hyvä kansanedustaja, meille täällä Ruotsissa asuville rintamamiehille ja lotille tärkeässä asiassa. Meitä sanotaan olevan täällä noin Emme saa nk. rintamalisää. Kansaneläkelaissa sanotaan: Suomen kansaneläkkeeseen Suomessa asuvat rintamamiehet saavat rintamalisää.'' Tällaisen epäkohdan siis Ruotsissa asuva veteraani tuo julki ja kehottaa minua, että lukisin hänen viestinsä Suomen eduskunnassa. Nyt olen tämän hänen toivomuksensa täyttänyt ja ilmoitan vielä, että olen tässä asiassa ollut tänään yhteydes ~

68 3250 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 sä myös rintamaveteraaniasioiden neuvottelukuntaan, jonka valtioneuvosto on asettanut, ja neuvottelukunnassa tullaan tähän asiaan paneutumaan. Arvoisa puhemies! Toisena keskeisenä yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä veteraanikysymysten ohella SMP näkee työllisyysasiat. Työllisyyskysymykset ovat olleet kovankin keskustelun kohteena viime vuosina ja erityisesti sen jälkeen, kun SMP sai työvoimaministerin paikan. Erityisesti kentältä eri puolilta maata SMP:n ja ministeri Urpo Leppäsen uusi työvoimapolitiikka on saanut tunnustusta, vaikka työmarkkinajärjestöt ja eräät poliittiset puolueet ovat hyökänneetkin voimakkaasti Leppästä vastaan. Niinpä ns. Rinteen malli eli pitkäaikaistyöttömien työllistämismalli on todettu käyttökelpoiseksi työllistämiskeinoksi siellä, missä sitä on kunnollisesti päästy toteuttamaan. Tästä on lukuisia esimerkkejä tullut tänne eduskuntaankin. Muun muassa eduskunnassa kävi 14 päivänä toukokuuta Forssan kaupungin lähetystö, jossa olivat mukana Forssan kaupunginjohtaja, paikallinen työvoimatoimiston johtaja sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tämä lähetystö vaati eduskuntaryhmiltä, että Forssan työvoimatoimiston alueella aloitettua pitkäaikaistyöttömien työllistämiskokeilua jatkettaisiin vuoden loppuun saakka. Tuo lähetystö totesi, että ns. Rinteen mallin tulokset ovat olleet yllättävän hyvät, ja valitti sitä, että valtiovarainministeri Ahti Pekkalan myöntämät varat pitkäaikaistyöttömien työllistämistä varten ovat ehdottomasti liian pienet. Forssan kaupungin puolesta lähetystö tähdensi erityisesti sitä, että Rinteen mallin avulla työllistetyt ovat nimenomaan niitä pitkäaikaistyöttömiä, joihin työvoimaviranomaisten muut keinot eivät ole tehonneet. Lähetystö totesi painokkaasti myös sen, että Rinteen mallin kustannukset kokonaisuudessaan ovat työllistettyä kohden samat kuin kotiin maksetut työttömyyskorvaukset. Kuitenkin pitkäaikaistyöttömälle näin saatu apu saattaa olla ratkaiseva koko tulevaa elämää varten, ja siinä mielessä Forssan kaupungin arvovaltainen lähestystö esitti, että Rinteen mallin kokeilun rahoitus tultaisiin turvaamaan eduskunnassa. Tämä pitkäaikaistyöttömien työllistämismalli on osoittautunut onnistuneeksi myös Porin seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että tämän mallin mukainen työllistäminen on myös valtiontaloudellisesti kannattavaa, sillä valtio tämän menetelmän avulla jopa toistasataa markkaa kuukaudessa voittaa verrattuna siihen, että ihmistä pidetään työttömänä. Ja myös inhimillinen näkökulma tietysti vaatii erityisen huomion kiinnittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. Tältä pohjalta, arvoisa puhemies, SMP:n eduskuntaryhmä on jättänyt raha-asia-aloitteen. Esitämme lisäyksenä 10 milj. mk. nk. Rinteen mallin mukaisen työllistämiskokeilun laajentamiseen mm. Oulun ja Lapin läänissä, ja vastaavia aloitteita olemme tehneet myös muiden läänien osalta. Kolmas yhteiskuntapoliittinen seikka, herra puhemies, veteraanien ja työttömien ohella ovat maamme laajat sivu- ja syrjäalueet eli kehitysalueet. Erityisesti riistetty ja autioitettu Lappi on muodostumassa aina vain enemmän turistien siirtomaa-alueeksi, jossa Lapin läänin asukkaista pyritään tekemään etelän omistajien halpaa työvoimaa. Luonnonvaroiltaan rikkaan ja suuren tulevaisuuden omaavan Lapin väestöä on kohdeltu huonosti, ja vastuun kantavat suuret puolueet. Kun sodan jälkeen jälleenrakennustyö oli saatu hyvään vauhtiin, niin pian kuitenkin siinä 50- luvun lopulla, 60-luvun alussa tätä sodanjälkeistä jälleenrakennustyötä, johon Veikko Vennamo ansiokkaasti panoksensa antoi, ryhdyttiin tuhoamaan. Kylmät yhteiskuntapoliittiset laskelmat johtivat siihen, että suuret puolueet katsoivat, että halpaa työvoimaa on siirrettävä tänne etelään lyhyitten välimatkojen ulottuville ja suurten puolueiden helposti paimennettavaksi. Ihmisistä ei välitetty mitään. Kylmät ideologiat ratkaisivat, sosialismi ja kapitalismi. (Ed. E. Laine: Kapitalismi!) Myös Lapin kosket riistettiin Etelä-Suomen hyväksi, ja nyt Lapin suurenmoisesta luonnosta ollaan tekemässä laajalti reservaattialuetta, jossa etelän raharikkaat käyvät huvittelemassa ja virkistäytymässä ja heidän käskyläisinään elävät sitten lappilaiset ikään kuin toisen luokan kansalaisina. Tämän politiikan seurauksena, josta vastaavat kaikki entisten hallitusten kansanrintamapuolueet ja suuri raha, suuri osa Lapin yrittävästä ja työtä tekevästä väestöstä on ajettu valtakunnan rajojen ulkopuolelle lähinnä Ruotsia rikastuttamaan. Lapilla kuitenkin olisi kaikki kehittymisen mahdollisuudet, eikä myöskään Lapin vapautta rakastava väestö ole noin vain valmis alistumaan riistettäväksi ja pois siirrettäväksi työvoimaksi. Siksi SMP käyttää tässä asiassa nyt kovia sanoja. Siloittelu ei enää auta. Vaikka Lapissa on rajattomasti tekemätöntä työtä, tässä autioituneessa maakunnassa on hyvänäkin aikana keskimäärin joka viides jäljellä oleva asukas työttömänä. Lisäksi monen Lapissa vielä asuvan toimeentulo on ankea ja epävarma. Sen vuoksi SMP:n eduskuntaryhmä on vuodesta vuoteen vaatinut, että Lappi olisi tehtävä verottomaksi ja sinne olisi saatava

69 Raha -asia-aloitteet 3251 aikaan suojeltu vapaakauppa-alue. Me olemme vuosia ajaneet tätä linjaa, ja viimeksi SMP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Rovaniemellä SMP uudelleen toi tämän pyrkimyksensä julki, siis että Lapista on tehtävä kymmenen vuoden ajaksi veroton ja suojeltu vapaakauppa-alue. Nykyinen meno on järjetön. Kuitenkin veroina Lapista kerätyt varat nimittäin joudutaan epätaloudellisina työttömyysvaroilla palauttamaan takaisin Lappiin, ja tästä vain byrokratia hyötyy, paperin siirtely paikasta toiseen on tästä seurauksena. SMP:n linja on se, että kunnille tulisi tänä Lapin verottomuuden aikana taata asianmukaiset verotulot niin, että valtio maksaisi hyvityksen, ja tämä korvaus voitaisiin kerätä myös Lapin alueelta varsinaiselta suurteollisuudelta, mm. voimayhtiöiltä ja niiltä suurteollisuuslaitoksilta, jotka Lapin raaka-ainevaroja, luonnonrikkauksia ja energiaa hyväksi käyttävät ja niistä hyötyvät. Täten SMP haluaisi luoda pohjan rehevälle ja monimuotoiselle pienyritteliäisyydelle ja käden kätevyydelle Lapissa, samoin luontaismaataloudelle ja järkevälle poronhoidolle ja muille maaseudun sivuelinkeinoille. Kuitenkin on tässä yhteydessä estettävä matkailun joutuminen suuren rahan käsiin ja riistettäväksi. SMP katsoo, että Lappi on vieläkin, vaikkakin osittain tuhottuna, Eroopan parhaita ja kauneimpia tulevaisuuden alueita. Tältä pohjalta, herra puhemies, SMP:n eduskuntaryhmä on jättänyt raha-asia-aloitteen, jossa me ehdotamme, että valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otettaisiin määräraha sen seikan selvittämiseksi, miten Lappi voitaisiin vapauttaa veroista kymmeneksi vuodeksi sekä muodostaa Lapin alueesta suojeltu vapaakauppa-alue. Arvoisa puhemies! Jatkan vielä Lapin asioista, nimenomaan tieasioista. SMP:n eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Lappia ei unohdeta myöskään liikenneasioissa. Se on pitkien etäisyyksien maa ja tiet ovat huonokuntoisia. Erityisen tärkeänä ja kiireellisimpien joukkoon kuuluvana SMP:n eduskuntaryhmä pitää Ranuan kunnassa välillä Kuha ja Oulun läänin raja olevaa tieosuutta, johon tarvittaisiin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 8 milj. markan määräraha tämän maantieosan n:o 858 peruskorjaukseksi, sen aloittamiseksi ja siten myös Ranuan kunnan vaikean työttömyyden lieventämiseksi ja erityisesti myös Ranuan kunnan autoilijapienyrittäjien vaikean työtilanteen helpottamiseksi. Arvoisa puhemies! Ranualta siirryn Oulun läänin puolelle ja lähinnä Iijokilaaksoon. Iijoen suupuolen koskien rakentaminen ja sen johdosta aikaansaatu Iijoen säännöstely on aiheuttanut Iijokivarren talouselämälle ja asutukselle hyvin suuria vaikeuksia. Tämän vuoksi olisi SMP:n mielestä ryhdyttävä kiireesti toimiin Iijoen ja sen vesistöalueen riittäväksi saneeraamiseksi siten, että alettaisiin elvyttää Iijokivarren kalataloutta sekä sen alueen maa- ja metsätaloutta kaikkine liitännäisineen. Näin samalla voitaisiin saada tämän vaikean työttömyysalueen työllisyyttä parannetuksi sekä saneerausaikana että myös sen jälkeen. Tältä pohjalta SMP:n eduskuntaryhmä on jättänyt 10 milj. markan raha-asia-aloitteen ensi vuoden tulo- ja menoarvioon Iijoen ja sen vesistöalueen saneeraamisen aloittamiseksi siten, että viivyttelemättä ryhdytään elvyttämään kalataloutta sekä muita peruselinkeinoja ja siten parantamaan alueen työllisyyttä saneerausaikana ja sen jälkeen. Toinen Iijoki-alueen vaikea ongelma on ns. Siuruan allasalueen väestön tilanne. Kun voimalaitostarkoituksia varten aikoinaan suunniteltiin Iijoki-vesistöön kuuluvan Siuruan alueen allastamista, tuon Siuruan kylän ja lähialueitten väestö joutui monennäköisiin vaikeuksiin. Kaikki alueen kehittämistoiminta, tiestö, maanparannusasiat, metsänparannusasiat ja monet muut viivästyivät ja pysähtyivät sen johdosta, kun luultiin, että tälle alueelle rakennetaan voimalaitosta hyödyttämään vesiallas ja väestö joutuu muuttamaan pois. Nyt kuitenkin tämä allastusuhka on selvästi väistynyt ja näin ollen Siuruan allasalueen jäljellä oleva väestö on erittäin huolissaan siitä, että alueen oloja ei vieläkään paranneta. Niinpä tuon Siuruan alueen tiestön kunto ja hoito on edelleen jäljessä verrattuna muihin Pudasjärven vastaaviin läpikulkuteihin huolimatta siitä, että Siuruan altaan kielteisestä rakentamispäätöksestä on kulunut jo lähes kymmenen vuotta. Pudasjärven Siuruan alueen asukkaat ovat seuranneet, kuinka vastaavalla Vuotoksen alueella Lapin läänissä on muiden tukitoimien ohella myös tiestön jälkeenjääneeseen kunnostukseen myönnetty erillismäärärahoja. Kuitenkin Siuruan alue oli rajoitusten alaisena vieläpä kymmenen vuotta pitempään kuin Vuotoksen alue ja tiettävästi Vuotoksen tiestö on ollut paremmassa kunnossa. Niinpä Siuruan alueen asukkaissa on herännyt oikeutettu kysymys, miksi Siurualle ei anneta samaa kohtelua kuin Vuotokselle. Siurualaiset kysyvät myös, onko syy siurualaisissa itsessään, kun he ovat vuosikymmenen rajoituksiin tyytyneinä alistuneet toisarvoiseen kohteluun myös tieasioissa. Nyt siurualaiset vaativat päättäjiä - siis eduskuntaa - toimimaan niin, että Siuruan alueen tiet päällystetään mahdollisimman nopeasti ja että tätä varten varattaisiin erillismääräraha

70 3252 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 valtion budjettiin päämääränä saada Siuruan alueen huonokuntoiset jälkeenjääneet tiet tasaarvoiseen kuntoon. Tältä pohjalta SMP:n eduskuntaryhmän puolesta olen jättänyt raha-asiaaloitteen eli ehdotuksen 1 milj. markan määrärahan ottamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon ensi vuodeksi Pudasjärven - Siuruan alueen huonokuntoisen tiestön kiireellistä kunnostamista varten. Pudasjärvellä haluan viipyä vielä yhden asian verran eli Pudasjärven uuden matkailualueen eli Syötekylän asiassa. Pudasjärven kunnassa sijaitseva Isosyöte on Suomen eteläisin tunturi. Tälle tunturille on nyt syntynyt merkittävä matkailukeskus, mutta tieyhteydet matkailukeskukseen ovat vielä puutteelliset. Tarvittaisiin kiireellisesti valtion tulo- ja menoarvioon ensi vuodeksi riittävä määräraha eli noin 9 milj. markan määräraha maantien rakentamiseksi Pudasjärven Syötekylästä Taivalkosken Virkkuseen, mikä tehostaisi liikenneyhteyksiä. Lisäksi myös Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien työttömyyden vähentämiseksi tieyhteyden aikaansaaminen olisi välttämätön ja kiireellinen. Siksi vetoan voimakkaasti eduskuntaan, että tämän tien rakentaminen aloitettaisiin ensi tilassa työllisyysvaroin. Arvoisa puhemies! Vielä pari muuta tieasiaa. Viranomaisetkin eli tieviranomaiset nimenomaisesti pitävät tärkeänä Kuusamossa kahden tieosuuden kunnostamista ja perusparantamista eli maantien n:o 482 parantamista ja päällystämistä välillä Kuusamon Karhunoro-Kuoliovaara ja maantien n:o 8693 kiireellistä perusparantamista välillä Käylä-Liikanen. Näistä molemmista asioista ovat Oulun läänin kansanedustajat saaneet kehotuspyynnön Oulun läänin tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinööriltä. Toivon, että nämä terveiset nyt tehoavat myös valtiovarainvaliokunnassa. Vielä haluan, herra puhemies, viipyä Iijokilaaksossa sen verran, että kun Iijoen kalakanta on voimalaitosrakentamisen johdosta pahoin kärsinyt nimenomaan Iijoen alajuoksun koskien valjastamisen vuoksi, olisi erittäin tärkeätä, että Iijoen keskijuoksulla tai paremminkin yläjuoksulla sijaitseva Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos saisi riittävän valtion tuen. Iijokivarsi ja Kuusamon ylänkö ovat hyvin vesistörikasta aluetta. Siellä on jokia ja järviä ja siis myös kalavesiä runsaasti. Tämän alueen väestö tarvitsisi kalataloudellista perus-, jatko- ja täydennysoperusta. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeätä, että Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksella Taivalkosken Ohtaojalla voitaisiin ryhtyä antamaan Iijokivarren omatarve- ja virkistyskalastajille ja myös yksityisille kalankasvattajille asianmukaista alkeis- ja perusopetusta ja samoin jatkokoulutusta kalatalouden ammattimiehille. Tätä tarkoitusta varten olen jättänyt jo useina vuosina raha-asia-aloitteen, ja toivon, että tämä lopultakin johtaisi tuloksiin. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan viivähtää vielä hetken Siikajokisuulla. Siikajokisuun ruoppaussuunnitelma on valmistunut Oulun vesipiirissä jo vuonna Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa hankkeen toteuttamiselle on saatu 1983, ja se on voimassa viisi vuotta. Valtion investointiluettelossa ruoppaus on alkuaan merkitty vuodelle 1983, mutta valitettavasti juuri tämän kohteen osalta on todettava, että se on jäänyt pois vuoden 1986 tulo- ja menoarviosta. Kuitenkin Siikajoen kunta pitää erittäin tärkeänä, että Siikajokisuun ruoppaus saataisiin mahdollisimman pian käyntiin ja että tarkoitukseen varattaisiin valtion budjettiin vuodelle 1986 kustannusarvion mukainen markan määräraha. Tämän suuntaisen aloitteen olenkin jättänyt virallisena aloiteaikana, ja toivon sille menestystä valiokunnassa viitaten juuri mm. työllisyyskysymyksiin eli alueen työttömyydenkin vähentämiseen. Ed. E k 1 u n d : Arvoisa puhemies! SMP:läisenä kansanedustajana olen lähtenyt tekemään raha-asia-aloitteita, jotka toivon ensi vuoden budjetissa hyväksyttävän. Olen tehnyt nämä kotikaupunkini sekä oman maakuntani parhaaksi. 1) Olen tehnyt aloitteen Tampereen teknillisen korkeakoulun hyväksi. Totean, että Tampereen teknillinen korkeakoulu on yksi maamme arvostetuista teknillisistä korkeakouluista, joka kouluttaa korkean ammattitaidon omaavia nuoria vaativaan nykyajan yhteiskuntaan jopa tulevaisuudenalaa varten. Kuitenkin Tampereen teknillinen korkeakoulu joutuu toimimaan puolitehoisesti niukoilla määrärahoilla, mistä on seurauksena opettajien ja henkilökunnan puute puhumattakaan siitä, että se omistaisi ne palveluvälineet, jotka muualla jo kauan sitten ovat olleet käytettävissä, kuten keskustietokone. Jotta Tampereen teknillinen korkeakoulu voisi opetusmenetelmiään nopeuttaa ja keventää, kuten vastaavissa oppilaitoksissa jo tapahtuu, anon kohteliaasti, että ensi vuoden budjetissa hyväksyttäisiin 5 milj. markan määräraha keskustietokoneen hankintaa varten Tampereen teknilliseen korkeakouluun. 2) Olen tehnyt määräraha-aloitteen vedenhankintaa varten. Maamme haja-asutusalueilla elää noin ihmistä puutteellisen vesihuollon varassa. Heidän jokapäiväinen ongelmansa on talousveden huono laatu tai riittämättömyys. Tilan-

71 Raha-asia-aloitteet 3253 teen korjaaminen yhteisesti järjestettävällä veden hankinnalla on nykyisin vaikeata. Pitkät etäisyydet nostavat vesiohdon rakennuskustannukset yksittäisen talouden kannalta monesti niin suuriksi, että useat vain jonkinasteista haittaa kärsivät luopuvat hankkeesta, jolloin tilanne vettä aivan välttämättä tarvitsevien kohdalla jää edelleen ratkaisematta. Haja-asutusalueiden ja taajamien välinen palvelutasoero korostuu täten myös vesihuollon alalla, sillä taajamien vesihuollon kunnat ovat yleensä jo järjestäneet. Tällä hetkellä on mahdollista saada valtionavustusta yli 20 talouden yhteisen vesihuollon järjestämiseen. Kunnallinen talousvesi on kuitenkin jokaiselle asumisen ja elämisen perusedellytys ja maitotaloustiloille vielä elinkeinonkin harjoittaisen ehto. Siksi esitänkin, että vuonna 1986 valtion toimesta edistettäisiin erityisesti haja-asutuksen veden hankintaa varaamaha tarkoitukseen vuosittain 10 milj. markan määräraha käytettäväksi avustuksina yhteisten vesilaitosten toteuttamiseen. Avustukset tulisi voida kohdentaa myös nykyistä pienemmille vesihuoltoyhtymille. Yksittäisen avustuksen suuruus saisi olla enintään 50 o/o hankkeen hyväksyttävistä toteuttamiskustannuksista. 3) Olen tehnyt seuraavan raha-asia-aloitteen: Suomalainen pieni tai keskisuuri yrittäjä on vuotias mies, jonka pohjakoulutuksena on vanha kansa- tai kansalaiskoulu. Hän on hankkinut käytännön kokemuksen ammatillisen koulutuksen kautta mutta on usein myös käynyt ammattikoulun tai ammattikursseja. Joka neljäs on suorittanut tältä pitkän linjan pohjalta myös opistotason tutkinnon. Selvitettäessä näiden yrittäjien koulutustarvetta sen on havaittu olevan jatkuvaa ja laaja-alaista. Heidän koulutustarpeensa kohdistuu voimakkaimmin ajankohtais- ja erityiskysymyksiä käsittelevään sekä ammattitaitoa parantavaan koulutukseen. Tästä on pääteltävissä, ettei yliopistojen ja korkeakoulujen yrittäjäkoulutus saavuta tarpeellisessa laajuudessa kohteitaan. Yrittäjä saattaakin saada yritystoimintansa kehittämiseen tarpeellisia tietoja ja neuvoja pääasiassa viranomaisten taholta, tärkeimpinä veroviranomaiset, kuntien elinkeinoasiamiehet ja teollisuuspiirit. Kuitenkin parhaat neuvojat ovat toiset yrittäjät ja liikekumppanit, toimialajärjestöt sekä pankit. Jotta yritystoiminta voisi kehittyä, tulisi yritysten ja korkeakoulujen välistä tutkimusyhteistyötä kehittää mainituilla perusteilla. Esitänkin, että tällaiseen toimintaan myönnettäisiin markan määräraha ensi vuoden budjetista. 4) Olen esmanyt työsuojelun tehostamista niin, että naistyövoiman keskuudessa lisääntyvät mielenterveydelliset sairaudet voidaan estää. Suomalainen yhteiskunta vaatii naisjäseniltään entistä raskaampaa työpanosta. Tästä seurauksena ovat lisääntynyt stressi, sairauksien huomattava nousu ja muut psyykkiset vaikeudet. Liukuhihnat tai kuivan kylmä automaattinen tietojenkäsittely ovat vailla kaikkea inhimillisyyttä. Tämä on johtamassa myös naisten työelämässä vaikeuksiin, joiden lopputuloksena ovat mielenterveydelliset sairaudet. Nykypäivän työelämä vieroksuu naista, joka haluaa jatkaa perinteistä suomalaisen naisen tehtävää: kasvaa äidiksi ja kasvattajaksi. Tällainenkin käytäntö on omiaan luomaan henkisiä paineita ja patoutumia, joista ei selvitä yli. Suomalainen nainen ei voi alistua tunteettomaksi koneen osaksi, joksi häntä tänä päivänä vaaditaan. Silloin kun yhteiskunnan hyvinvointi vaatii yksilöitään niin suuria henkisiä ja ruumiillisia uhrauksia, että ne johtavat mielenterveydellisiin vaikeuksiin, on yhteiskunnan toki ryhdyttävä työsuojelun alalla sellaisiin uudistuksiin, joilla edellä mainitun kehityksen vaikeudet eliminoidaan, ennen kuin ne heijastuvat tuleviin sukupolviin lisääntyvänä väkivaltana ja yhteiskuntavastaisuutena. Siksi esitänkin valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon mk työsuojelun tehostamiseksi niin, että ennen muuta naistyövoimamme keskuudessa yhäti lisääntyvät mielenterveydelliset sairaudet voidaan estää. 5) Olen tehnyt markan raha-asiaaloitteen alle kouluikäisten lasten äitien työajan lyhentämiseksi kuuteen tuntiin. Perhepolitiikka on maassamme monilta osin uudistusvaiheessaan joutunut suureen murroskauteen. Herää kysymys, onko aina kiinnitetty huomiota asioihin ja yksityiskohtiin, joilla riittävästi voidaan helpottaa vanhempien kasvatuksellisten tehtävien suorittamista. Onhan luonnollisesti tärkeintä hoitaa asioita niin, että ainakin äidille annetaan mahdollisuus hoitaa lastaan itse. Tällöin on perhepoliittisten ratkaisujen luotava pohja entistä paremmille mahdollisuuksille etenkin työelämässä mukana olevien naisten toteuttaa äidin ja kasvattajan roolia. Tämän vuoksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin alle kouluikäisten lasten äitien työajan lyhentämiseksi kuuteen tuntiin päivässä samalla noudattaen myös liukuvaa työaikaa. Tälle tavoitteelle olen siis ehdottanut markan määrärahaa. 6) Olen ehdottanut 1 milj. mk kriisiapua perheväkivallan poistamiseksi. Perheväkivalta on maassamme lisääntymässä. Tästä syystä ollaan et-

72 3254 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 simässä keinoja, joilla tilannetta voitaisiin helpottaa. Helsingin alueella on suoritettu kokeilua poliisin ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyöstä perheväkivallan vähentämisen alalla. Tämä kokeilu päättyi viime huhtikuussa. Toiminnan jatkamisen edellytyksenä on, että turvakodit saavat varoja sosiaalityöntekijäin määrän lisäämiseksi. Kokeilun aikana työskenneltiin tältä osin kokonaan vapaaehtoisin sosiaalityöntekijävoimin työntekijäin vapaa-aikana. Tällainen toiminta tulisi ensisijaisesti ulottaa suurimpiin kaupunkeihin. Siksi tulee valtion tulo- ja menoarviossa osoittaa tehtävää varten riittävästi varoja. Perheväkivallan hoitaminen ja sen alentaminen ei saa olla kiinni määrärahojen puutteesta. Tähän olen siis anonut 1 milj. markan määrärahaa vuodelle ) Olen osoittanut määräraha-anomuksen kotihoitotuen maksamiseksi henkilölle, joka ryhtyy hoitamaan vanhusta tai invalidiomaistaan kotihoidossa. Tämän päivän Suomessa on vanhusten huolto ja hoito järjestetty pääpiirteissään hyvin. Se on yhteiskunnalle hyvin kallista toimintaa. Maksaahan vanhainkodin hoitopaikka yhteiskunnalle noin mk hoidokkia kohti. Näihinkin hoitolaitoksiin on nykyään pitkät jonot ja odotusajat. Tätä asiaa voitaisiin helpottaa nojautumalla vanhusten kotihoitoon. Tätä varten on kylläkin olemassa kotiavustajat, mutta eivät he ole aina paikalla. Kokonaan oman kysymyksensä muodostavat sellaiset vanhukset, jotka eivät yksin tule toimeen. Näiden sijoittaminen on vaikeaa. Useimmiten on seurauksena ainakin maaseutukunnissa, että heidät on kroonikkoina sijoitettu paikallisen terveyskeskuksen sairasosastolle. Monissa tällaisissa tapauksissa yhteiskunta säästäisi, jos soisi vanhuksen tai sairaan omaisille mahdollisuuden hoitaa asianomaista kotioloissa. Tällaiseen hoitoon ei voida ketään velvoittaa, mutta voitaisiin tarjota yhtenä vaihtoehtona kotihoitokorvausta. Tällöin voisi huoltaja harkita jäämistä pois työelämästä kotiin hoitamaan hoidon tarpeessa olevaa henkilöä. Jos tällaisessa tapauksessa maksettaisiin markan hoitokorvaus, niin ainakin maaseudulla se toisi sekä työpaikan että laitokseen hoitopaikan sitä kipeämmin tarvitsevalle. Siis olen anonut 1 miljoonan markan kotihoitotuen maksamista ensi vuoden budjetista. 8) Olen anonut määrärahan osoittamista liikennejuoppojen aiheuttamien kuolonuhrien omaisten ja vammautuneitten sekä heidän omaistensa ryhmäkuntoutukseen. Liikennejuopumuksen seurauksena on liian usein onnettomuuden aiheuttama viattoman henkilön kuolema tai vakava vammautuminen. Liikennejuopumukseen syyllistyneistä tuomittiin vuonna henkilöä. Liikennejuopumuksesta aiheutuneiden onnettomuuksien uhreista kuoli 41 ja vakavasti vammautui 189; Suomen virallinen tilastotieto 20/3 a 120 ja Tilastokeskus: Alioikeuksissa syytetyt : 7. Vuonna 1984 kuolonuhrien lukumäärä on ollut 34, vammautuneita 183. Rattijuopon aiheuttama lapsen kuolemantuottamus jättää vanhemmille elinikäisen psyykkisen vamman. Esimerkiksi isille tapahtuma on järkytys, mikä tulee esiin useita vuosia tapahtuman jälkeen. Oma liikenneonnettomuuksissa vammautuneitten erityisryhmä ovat rullatuolipotilaiksi joutuneet, joitten kohdalla elämän raju muutos on pysyvä. Liikenneonnettomuuden uhreille, heidän omaisilleen tai jälkeen jääneille perheenjäsenille ei ole järjestetty auttamis- tai tukitoimintaa. Myös tapahtuman johdosta aiheutuvat asioimiset virastoissa ja tuomioistuimissa ovat vaikeita. Tapahtumiin kohdistuu voimakkaita tunne-elämyksiä ja asenteita. Erityisesti liikennetapaturmien uhrien fyysisen kuntoutuksen aikana sekä heille että omaisille tulisi luoda mahdollisuudet myös psyykkiseen kuntoutukseen ja kokemuksien läpikäymiseen. Tämän erityisryhmän kuntoutus sekä siihen tärkeänä osana liittyvä virkistystoiminta on järjestämättä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittavasti vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon markan määräraha liikennejuoppojen uhreina vammautuneiden hyväksi. 9) Olen tehnyt myös raha-asia-aloitteen avoterveydenhuollon henkilökunnan lisäämiseen. Aikuisneuvonta ja kotisairaanhoito on tällä hetkellä suurin avoterveydenhuollon sektori, siitä huolimatta vailla omaa henkilökuntaa sekä lääkäreitä. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin valvotussa hoidossa kotisairaanhoidon potilaita on kirjoilla potilasta. Potilasmäärä paisuu ja tämän lisäksi vastaanotolla kävijöiden määrä kasvaa. Kuntoutuspalveluja ei saa nimeksikään. Apuvälinearviointia ja kuntotushoitoja saa odottaa toista kuukautta. Kun potilas kotiutuu sairaalasta, kuntoutuspalveluja tulisi saada heti. Myöhemmin annettavalla hoidolla ei ole enää merkitystä. Tällä hetkellä kymmenen lääkäriä toimii vain osittain kotisairaanhoidossa. Lääkäreiden vaihtuvuus on suuri. Kotisairaanhoidossa tarvitaan siitä kiinnostuneita ja kokonaisvaltaisesti asennoituvia lääkäreitä. Tämän lisäksi tarvitaan omia lääkintävoimistelijoita ja kuntohoitajia kotisairaanhoitoon. Henkilöstön vajaus on suuri. Puuttuu 19 terveydenhoitajaa, 30 apuhoitajaa ja noin 100 kotiavustajaa.

73 Raha-asia-aloitteet 3255 Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon olen esittänyt 6 milj. mk kotisairaanhoidon tukea varten. Seuraavan määräraha-aloitteen olen kohdistanut naisjärjestöille, jotka pyrkivät toiminnassaan edistämään naisen asemaa. Suomessa yhteiskunnan varoja käytetään eduskunnan päätöksin myös monien ruohonjuuritason järjestöjen ja yhteisöjen toiminnan. Opetusministeriön pääluokassa on eri otsikoilla osoitettu avustuksia uskonnolliseen toimintaan, mielipidelehtien, kulttuurin erilaisten toimintojen, nuorisojärjestöjen toimintaan - urheilusta puhumattakaan. Edellä mainittujen tukimuotojen osalta on tutkimuksiin perustuvaa tietoa, että ne koituvat suuremmassa määrin miesten kehitykseen ja elämän laadun hyväksi. Naiset ovat järjestö- ja yhteistyössä sekä vapaa-ajan harrastuksissa vähemmän mukana. Kasvuvaiheessa ja nuoruusvuosina pojat suosivat toimintoja eri urheiluissa, joukkuepelejä kuten jääkiekkoa ja jalkapalloa, jotka kehittävät myöhemmin työelämässä niin tärkeätä yhteistoimintakykyä. Tytöt ovat vastaavana aikana enimmäkseen yhden ystävättären kanssa vuorovaikutuksessa kerrallaan. Monet naiset opettelevat jossakin naisjärjestössä ensi kertaa ryhmätoimintaa, itsensä ilmaisemista ja yhteiskunnallista vaikuttamista, tutustumalla toisiinsa ja löytämällä kanssasisaria, jotka ajattelevat samoin. Naiset vähitellen saavat käytännön kokemusta naisjärjestötoiminnasta ja kehittyvät täyteen osallistumiseen yhteiskunnassa. Naisjärjestöjen toiminnan tavoitteena on useimmiten naisen yhteiskunnallinen ja henkinen kehittäminen, naisen, lapsen ja perheen aseman kehittäminen, tukeminen ja edistäminen. Tätä toimintaa naisjärjestöt suorittavat vaatimattomin resurssein. Naisilla on vähemmän vapaaaikaa käytettävissään ja heidän tulonsa ovat pienemmät. Yleisen tiedon tason noustessa kohdistuu myös naisjärjestöjen toimintaan ja informaation välittämiskykyyn yhä suurempia odotuksia. Myös järjestöjen kansianvälinen toiminta vilkastuu. Naisjärjestöt jäävät tänä päivänä kuitenkin vaille valtion myöntämää tukea. Mikäli yhteiskunta arvostaa, niin kuin se juhlapuheissa tekee, naisen tasa-arvoista panosta yhteiskunnan kehittäjänä ja elämän tavan muotoutumiseen oleellisesti vaikuttavana tekijänä, meidän tulee tällöin myös huolehtia, että naisilla on naiskulttuurin omilla ehdoilla ja omilla alueilla vapaan harrastus- ja järjestötoiminnan alueilla ulkonaisia edellytyksiä toimintaansa yhtä hyvin kuin muilla väestöryhmillä. Kun nyt on aikaa harkita tekoja naisten aseman parantamiseksiyk:nnaisten vuosikymmenen jälkeen, on natsjarjestojen toimintamahdollisuuksien kehittäminen eräs tärkeä muoto. Näin naiset voivat itse kehittyä osallistujiksi yhteiskunnan päätöksenteossa eivätkä jää vain päätösten kohteiksi. Edellä olevaan viitaten olen ehdottanut, että opetusmtmstenon pääluokkaan lisättäisiin markan määräraha jaettavaksi naisjärjestöille, jotka pyrkivät toiminnassaan edistämään naisen asemaan liittyviä asioita. Seuraavaksi olen tehnyt raha-asia-aloitteen, jossa ehdotan mk myönnettäväksi työttömyyden lieventämiseen korkeakoulu- ja opistotasoisen koulutuksen saaneiden työttömien työllistämiseksi. Korkeakoulu- ja opistoasteen koulutuksen saaneiden työttömien ja ammattiaan vastaamattomissa töissä olevien määrä on huolestuttavasti nousussa. Yhteiskunta ja henkilöt itse ovat kuitenkin uhranneet koulutukseen runsaasti rahoja. Työttömyyden ylläpitäminen yleensäkään ei ole viisasta. Vielä järjettömämpää on olla käyttämättä pitkälle koulutettujen työpanosta yhteiskuntamme kehittämisessä. Koulustaan vastavalmistuneiden ja työttöminä jo pitemmän aikaa olleitten henkilöiden pysyvän työllistämisen esteenä on usein juuri ensimmäisen työpaikan saaminen. Työelämässä kokemusta saaneiden on helpompi sijoittua seuraaviin työpaikkoihin. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioittavasti, että eduskunta myöntäisi mk valtionapuna edellä mainitun epäkohdan poistamiseen. Lopuksi, herra puhemies, olen tehnyt markan määräraha-aloitteen radankaasun aiheuttamien terveydellisten haittavaikutusten selvittämiseen ja selvien ohjeiden antamiseen. Maassamme on havaittu huoneilmassa hyvin suuria radonkaasumääriä, joiden vaikutus on huomattu terveydelle vaaralliseksi. Maassamme on todettu radonin aiheuttavan vuosittain keuhkosyöpätapausta. Aivan viime aikoina on valmistunut tutkimus, jonka mukaan rakennuksen korjaamista tulisi harkita pitoisuuden noustessa arvoon 200 Bq/m 3 Vanhoista rakennuksista löytyy jopa viisinkertaisia pitoisuuksia uusiin verrattuina. Tämän terveydelle vaarallisen asian selvittelyyn ei ole paneuduttu sillä vakavuudella kuin asia vaatisi. Selviä ohjeita ei ole olemassa rakentajille. Samoin puuttuu selvä ja johdonmukainen selvitys ja tutkimus siitä, mikä vaikutus asiaan on nykyaikaisilla rakennusmateriaaleilla, joiden syyllisyys radonin syntyyn on ollut joissakin maissa suuri. Meillä onkin todettu, että asukkaiden omatoimisuus on

74 3256 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 ollut tehokkaampaa kuin viranomaisten toiminta. Tästä syystä on radonin aiheuttamat haitat ja niiden estäminen saatava perusteellisesti tarkkailun alaisiksi. Ehdotan markan määrärahan myöntämistä. Ed. Jyrki 1 ä : Herra puhemies! Raha-asiaaloitteiden käsittelyn käynnistyessä valtiovarainvaliokunnassa kiinnitän huomiota mm. seuraaviin jättämiini raha-asia-aloitteisiin: Outokumpuun sijoitettavan valtion konepajatekniikan laitoksen suunnitteluun ja alkurahoitukseen, Joensuun lentokentän kiitoradan jatkamisen suunnitteluun ja rakentamiseen, asemarakennuksen rakentamiseen Onkamoon, pienyrittäjien lomarahoituksen korottamiseen, Kylyn-Hason paikallistien rakentamisen suunnitteluun ja tietöiden aloittamiseen, Hypönniemen-Varpasalon paikallistien peruskorjaukseen, Pirtun yksityistien peruskorjaukseen ja muuttamiseen paikallistieksi, Rinteen työllistämiskokeilun käynnistämiseen Pohjois-Karjalan läänin pohjoisosan kuntien alueella, katsastusaseman perustamisrahoitukseen Outokummun kaupunkiin, Joensuun lentoaseman matkustajatilojen laajentamiseen, Kuhmarisvaaran yksityistien peruskorjaukseen ja muuttamiseen paikallistieksi, Värtsilän-Hoivalan maantien perusparantamiseen, Kiihtelysvaaran-Heinävaaran maantien perusparantamiseen, Tuopanjoen paikallistien perusparantamiseen ja muuttamiseen maantieksi, Romppalan-Tuopanjoen paikallistien perusparantamiseen ja muuttamiseen maantieksi, Ylikylän-Karhunpään paikallistien suunnitteluun ja tietyön aloittamiseen, Käsämän-Sotkuman maantien perusparantamiseen, Liperin-Salonnenän paikallistien perusparantamiseen, Kansalan-Järvikylän maantien perusparantamiseen, Kaatamon-Paloniemen paikallistien suunnitteluun ja perusparantamiseen sekä muuttamiseen maantieksi, Hoikan, Louhivaaran ja Sulkuvaaran yksityisteiden paikallistieksi suunnitteluun ja tietöiden aloittamiseen, Lieksan -Nurmijärven maantien perusparantamiseen, Kiteen-Korkeakankaan maantien perusparantamiseen, Korvenniemen-Hautakankaan-Majakummun-Heinoniemen yksityistien paikallistieksi muuttamiseen, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n toiminnan, Säinen-Rönkönvaaran-Lammun paikallisteiden muuttamiseksi maantieksi, suunnitteluun ja perusparantamiseen, Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistien maantieksi muuttamiseen ja peruskorjauksen aloittamiseen, Pahkanvaaran-Timoskan yksityisteiden paikallistieksi muuttamiseen ja tietöiden aloitukseen, Kolmikannan-Perttivaaran-Sammalvaaran yksityistien paikallistieksi rakentamiseen ja tietöihin, Palokankaan yksityistien peruskorjaukseen ja paikallistieksi muuttamiseen, Rikkarannan yksityistien paikallistieksi suunnitteluun ja tietöihin, Kurenvaaran yksityistien suunnitteluun paikallistieksi ja tien peruskorjaukseen, Suonrannan-Kalliojärven yksityistien perusparantamiseen ja muuttamiseen paikallistieksi sekä Valtimon-Sivakkaan maantien perusparantamiseen, määrärahan osoittamiseen Nurmeksen Valtimon Sotainvalidit ry:n toiminnan markalla, samoin Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toiminnan markalla, määrärahan osoittamiseen Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan piiri ry:n toiminnan markalla, määrärahan osoittamiseen kalatalouslaitoksen suunnittelemiseksi Ilomantsin Hiiskoskelle ja SMP:n ryhmäaloitteena määrärahan osoittamiseen suunnitteilla olevan Metsä-Karelia -yhtiön valtion osuuden rahoittamiseksi. Pohjois-Karjalan maakunnasta on vuosikymmeniä viety kuitupuusta muualle maahamme edelleen jalostettavaksi. Pohjois-Karjalan metsissä on useiden vuosien kuitupuun hakkuusäästöt ja nyt odottavat uudistusalojen varttuneet istutus- ja kylvöalueet ensi harvennusta, jolloin suoritettavista harvennuksista saadaan suuret määrät kuitupuuta paperiteollisuutemme tarpeisiin. Pohjois Karjalan metsien puuvarat ja kehitysaluemaakunnan vaikea työllisyystilanne edellyttävät, että Enso-Gutzeitin Uimaharjun sellutehdasta ryhdyttäisiin kiireellisesti peruskorjaamaan ja laajentamaan, jolloin tehtaan yhteyteen tulisi rakentaa paperia valmistava tehdas. Pohjois-Karjalassa ollaan yksimielisiä siitä, että maakuntaan tulee mahdollisimman pian perustaa ns. Metsä-Karelia -yhtiö, jonka investointitarve kaikkiaan on noin 2 mrd. mk, josta valtion osuutena tarvittaisiin 600 milj. mk kolmen vuoden aikana. Suuryhtiöiden taholta on julkisuudessa vaadittu valtiota luovuttamaan valtion osuutena perustettavalle Metsä-Karelia -yhtiölle ha metsähallituksen maita. SMP:n eduskuntaryhmä ei voi tällaista kansamme yhteisen omaisuuden luovuttamista suurmetsäyhtiölle hyväksyä. Päinvastoin SMP:n eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että valtion maista on kohtuullisin ehdoin annettava lisämaita niitä tarvitseville pien- ja perheviljelmille sekä pienomistajille metsätilojen muodostamiseksi, jolloin pitkällä tähtäimellä turvataan metsäammattimiestemme työllisyys, puunjalostustehtaittemme hin-

75 Raha -asia-aloitteet 3257 naltaan kilpailukykyisen puuraaka-aineen saanti ja samalla vahvistetaan maaseutuamme ja sen asuttuna pysymistä. Metsähallituksen pystykaupan myyntiä vuosittain lisäämällä tämän hankkeen rahoittaminen voidaan hoitaa. Myös ryhmäaloitteena ehdotetaan lisämäärärahaa 200 milj. mk momentille kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämiseen, uuden työllisyyslain kokeiluun sekä työttömien työllistämiseen. Samoin SMP:n ryhmäaloitteena ehdotetaan 100 milj. markan lisämäärärahaa valtion uusien suurhankkeiden aloittamiseen työllisyyden turvaamiseksi. Herra puhemies! Rohkenen toivoa, että valiokuntakäsittelyssä voitaisiin suhtautua myötämielisesti näihin raha-asia-aloitteisiimme. Ed. R i i h i j ä r v i : Herra puhemies! Pyydän eduskuntaa kiinnittämään erikoista huomiota raha-asia-aloitteeseen, joka koskee määrärahan osoittamista haja-asutusalueiden vesihuollon parantamiseksi. Vesi on elämän petustekijä. Suomessa, tuhansien järvien maassa, on vesitilanne kuitenkin monin paikoin erittäin huono. Maaseudulla huonoa, ruokavedeksi kelpaamatonta vettä esiintyy paikoissa, joissa ei luulisi huonoa vettä olevankaan. Näin on mm. Iisalmen Lapvetelän kylässä. Erikoista siinä on se, että kylä sijaitsee korkealla mäellä, lähes Puijon korkuisella. Luulisi, että vesi kaivoissa ja lähteissä siellä on puhdasta ja hyvää. Totuus on kuitenkin toinen. Tutkimuksissa on paljastunut, että veden nitraattipitoisuus ja muut epäpuhtaudet ovat niin suuret, että vettä ei voi käyttää, eivät ihmiset eivätkä eläimet. Kylän asukkaitten ainoa ratkaisu on ollut, että he ajavat käyttöveden kaukaa lähteestä. Jokainen käsittää, kuinka suuresta lisätyöstä on kyse, kun ihmisille ja karjalle joudutaan kaikki vesi kuljettamaan. Paras ratkaisu on vesijohdon vetäminen niin Lapvetelän kyläläisille kuin niille monille muillekin haja-asutusalueella oleville kylille, joissa hyvästä vedestä on puute. Tällainen vesijohdon vetäminen on kuitenkin hanke, joka on niin suurisuuntainen, että yhteiskunnan on siinä tultava vastaan. Valtion rahat eivät suinkaan mene silloin Kankkulan kaivoon, sillä ne rahat palautuvat aikanaan verotuksen kautta ja myös sen säästön kautta, joka tulee ihmisten ja eläinten parantuneen terveyden välityksellä. Vesi on edelleenkin elämän laatumme perustekijä numero 1. Edellä olevan perusteella pidän välttämättömänä määrärahan ottamista ensi vuo- den budjettiin haja-asutusalueiden vesihuollon parantamiseksi. Eräänä monista raha-asia-aloitteista, joita allekirjoittanut ja samoin muut SMP:n kansanedustajat ovat tehneet, on raha-asia-aloite, jolla mielestäni on laaja-alainen myönteinen vaikutus. Se koskee luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon esitettyä koeotettua määrärahaa, sillä ilman riittävää henkilökuntaa jäävät monet uudet luonnonsuojelualueet vaille merkitystä. Päinvastoin hoitamattomina luonnonsuojelualueet merkitsevät noille erämaapitäjille suurta rasitusta. Lisääntyvä turismi ja eräretkeily voisivat kuitenkin merkitä erämaapitäjille huomattavaa tulonlisäystä, kunhan vain luonnonsuojelualueitten retkeilyreitit saadaan kuntoon ja kunhan saadaan myös järjestettyä retkeily erikoisesti ulkomaan turisteille ohjatussa muodossa. Tätä varten tarvitaan henkilökuntaa, ja siksi valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on mielestäni tarpeellista lisätä määrärahaa juuri luonnonsuojelualueitten henkilökunnan paikkaamista varten. Nyt asioita luonnonsuojelualueilla on hoidettu työllistämisvaroilla. Mutta se merkitsee henkilökunnalle kuitenkin aina epävarmuutta siitä, jatkuuko työ enää tulevaisuudessa. Siksi olisi tarpeellista, että valtion budjetissa on määräraha, jolla vakituisesti palkataan henkilökunta luonnonsuojelualueita hoitamaan. Ed. L e h t i n e n : Herra puhemies! Tekemistäni raha-asia-aloitteista pääosa tähtää lapsien, nuorten ja vanhusten sekä invalidien, veteraanien ja yksinhuoltajien olojen parantamiseen. Seuraavassa eräitä aloitteitteni perusteluita, joihin haluaisin kiinnittää erikoista huomiota. Keskoslapset syntyvät yleensä nuorille pareille ja lapsia syntyy tavallisesti yhtä useampia. Koska nuorten parien taloudellinen tilanne ei ole tarpeeksi vakaa ja koska sairaalamaksut ovat erikoishoidon takia kalliita, aiheutuu lasten vanhemmille taloudellisia vaikeuksia, joista monet eivät selviydy ilman muiden tukea. Siispä ehdotankin aloitteessani valtion varoista korvattavaksi sairaalamaksut keskoslapsille. Toiseksi. Yksinhuoltajaliitto toimii yksinhuoltajien ja heidän lastensa aseman ja oikeusturvan parantamiseksi. Tarkoitusta toteutetaan paitsi koulutus- ja tiedotustoiminnalla, antamalla lausuntoja lainsäädännön kehittämiseksi. Liiton toiminta tapahtuu nykyään vapaaehtoisvoimin. Toiminnan lisääntyminen vaikeuttaa vapaaehtoisvoimien saantia. Siksi tehtävien suorittaminen edellyttää jo nykyisin päätoimisen toimihenkilön paikkaamista ja toimiston perustamista N

76 3258 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 Kolmantena. Ensi Kotien Liitto, jonka tehtävänä on ollut 40-vuotisen historiansa aikana antaa yksinhuoltajaäideille koti lastensa syntymistä ja ensihoitoa varten. Koska äidit ovat tavallisesti nuoria ja kokemattomia sekä ammattitaidottomia yksinhuoltajia, pyrkii Ensi Kotien Liitto antamaan heille koulutusta lastensa hoitoa silmällä pitäen järjestämällä lapsen hyvä hoito -kursseja, joihin toivon myös aloitteellani raha-asiatukea. SOS-lapsikylän tehtävänä on antaa koti eri syistä kodittomiksi joutuneille lapsille. Kylän kustannukset peitetään huomattavalta osin yksityisiltä kerättävin varoin. Jatkuvan ja yhä kasvavan toiminnan takia varojen hankinta kustannusten peittämiseksi on vaikeaa. Herra puhemies! Aloitteissa esittämäni määrärahat eivät ole suuria ja niillä pyritäänkin lähinnä vain tukemaan esitettyjä toimintakohteita. Toivon, että eduskunta suhtautuisi myötämielisesti raha-asia-aloi tteisiini. Ed. S k ö n: Herra puhemies! Puhetaidon kehittämistä näin perjantai-iltana varmasti ed. Skönikin tarvitsee. Sen vuoksi muutama sana muutamasta raha-asia-aloitteesta. Raha-asia-aloitteen n:o 1079 olen jättänyt siinä toivossa, että läänien kehittämiseen saataisiin määrärahoja lisää, koska näyttää siltä, että neljälle läänille myönnetystä 53 milj. markasta menee Lapin läänille todennäköisesti noin 33 milj. mk, ja loppu on sitten kolmelle kehitysalueen läänille erittäin vähäinen. Siksi olen jättänyt raha-asiaaloitteen, jonka toivoisin saavan lämpimän lähestymisen valiokunnassa. Tämä 40 milj. mk olisi kohtuullinen summa kehitysalueläänien kehittämiseen lisätä. Olen jättänyt myös raha-asia-aloitteen n:o Tämän aloitteen kohdalla on käynyt niin onnellisesti, että sitä ei tarvitse valiokunnassa käsitellä, koska työvoimaministeriö ja työvoimaviranomaiset ovat jo myöntäneet Virtasalmen Montolan koululle korjausmäärärahaa noin mk. Kun tämän aloitteen summa oli mk, niin tässä on käynyt paremmin kuin sille entiselle miehelle, joka meni pankkiin eikä saanut vekseliä, niin hän ei sitä tarvinnutkaan. Sitten raha-asia-aloite n:o 1090 on tarkoitettu Enonkosken kuntaan, jossa Outokumpu Oy aloittaa tehdastoimintansa ensi kuun ensimmäisenä päivänä. Siellä on tulossa saasteongelmia, jotka koskettavat niitä ranta-asukkaita, jotka asuvat Tervalahti Iso-Haukivesi -järven ympäristössä. Tässä on ollut ihmeellinen vesihallituksen päätös. Korvauksia on myönnetty alustavasti vain noin viidelle henkilölle, kun neljättäkymmentä rantaasukasta jää ilman korvauksia. Katson, että se on kohtuutonta niille ihmisille, koska heidän kesämökkinsä ovat aivan samalla tavalla sen järven rantamilla kuin niiden toistenkin. Lieköhän ollut jotakin poliittista peliä, niin ainakin väitetään. On jopa väitetty niin, että TVH:n pääjohtaja Loikkasen sukulaiset ovat saaneet, eivät muut. Jos näin on, niin se on erittäin ikävää. Siksi toivonkin tuon 4 milj. markan ottamista valiokunnassa lisättäväksi tähän, että nämä kolmattakymmentä ranta-asukasta pääsisivät samanlaisten korvausten piiriin kuin siellä pääsevät toiset. Sitten on raha-asia-aloite n:o Tämä koskee Heinäveden kuntaa. Siellä on sellainen tie, joka katkaisee tavallaan pitkän kiertotien. Tämän tien pituus olisi 11,4 km ja se on rakennettu hyvin kevyesti 1960-luvulla. Tiedetään, että siellä on Heinäveden luostari ja Heinäveden muu teollisuus hyvin läheisesti yhteydessä toisiinsa. Tämä tie on niin huonokuntoinen, ettei sitä voida liikennöidä. Siellä rikkoutuvat henkilöautot pohjista ja linja-autotkaan eivät voi liikennöidä kaikkina vuodenaikoina. Siitä syystä tämän tien suunnitteluun ja korjaamiseen tulisi valiokunnassa ottaa edes aloitusmäärärahat. Sitten on jätetty raha-asia-aloite n:o 1100, joka koskettaa sellaisia pieniä eläkeläisiä ja invalideja, jotka eivät kykene hankkimaan puhelinta itselleen, jotta sitten voitaisiin valtion varoin tukea näitä puhelimentarvitsijoita, koska se on monille ihmisille erittäin tärkeä ja välttämätön, varsinkin sairaille ja eläkeläisille. Se on monta kertaa terveellekin tarpeellinen, mutta vielä tarpeellisempi sairaille ihmisille, joten toivoisin, että valtio tulisi mukaan, niin kuin kunnat ovat jo mukana näissä. puhelinkysymyksissä, ainakin monissa kunnissa, en tiedä onko kaikissa. Sitten aloite, joka on mielestäni kaikkein tärkein. Tämän aloitteen numero on Tämä on jätetty Pertunmaalla sijaitsevan Kuortin kartanon toiminta-avustuksen muotoisena, koska täällä on niitä lapsisyöpäpotilaita, jotka joutuvat kaikenlaisten keräysten avulla olemaan ja toimeen tulemaan. Tämä Kuortin kartano ei pysty auttamaan niitä kaikkia lapsia, koska sillä on valtava rahapula. Se on keräyksillä hankkinut tämän vuoden aikana jopa noin mk. Katson, että valtion tulo- ja menoarvioon tulisi lisätä pieni määräraha, jota olen aloitteessani esittänyt, sillä tällä hetkellä Suomessa sairastuu syöpään noin 150 lasta ja ne tarvitsisivat välttämätöntä hoitoa. Toivon näille aloitteille myönteistä käsittelyä valiokunnassa. Ed. Vainio ainakin kuuluu sinne ja

77 Raha-asia-aloitteet 3259 toivoo, että hän ymmärtää vaikeudet, joita meillä on Mikkelin läänissä. Ed. E. L a i n e : Herra puhemies! Valtiopäiväjärjestyshän antaa kansanedustajille oikeuden raha-asia-aloitteiden tekemiseen ja luonnollisesti myös lähetekeskusteluun kuten nyt tapahtuu. Nythän lähetetään yli tehtyä aloitetta valtiovarainvaliokun taan. Haluaisin todeta käydyn keskustelun ja tehtyjen raha-asia-aloitteiden osalta erään mielenkiintoisen piirteen ja se on se, että hallituspuolueiden kansanedustajat ovat tehneet paljon enemmän määrällisesti ja myös rahamäärältään aloitteita kuin opposition edustajat. Ei tästäkään varmasti mitään pahaa ole sanottava, mutta se kuvastaa mielestäni sitä, että hallituspuolueiden kansanedustajilla on erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa hallituksen budjettiehdotukseen, eihän tämä muuten ole selitettävissä. (Ed.]. Mikkola: Oppositio on tyytyväinen!) Oppositio ei ole tyytyväinen, vaan aloitteet lähinnä ovatkin opposition tapa yrittää vaikuttaa hallituksen budjettiin. SKDL:n kansanedustajien taholta on tehty lukuisia raha-asia-aloitteita, joita en tässä lähde esittelemään, ne ovat kaikki tästä päiväjärjestyksestä todettavissa. Mutta totean erityisesti Turun ja Varsinais-Suomen alueeseen liittyen, että mm. allekirjoittaneen nimissä on esitetty lukuisia aloitteita, jotka koskevat Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön lisäämistä sekä Turun eteläisen vaalipiirin eli siis Varsinais-Suomen piirin alueen asuntokysymysten hoitamista, koulurakennusmäärärahoja jne. Toivon, että ed. Vainio, jolla on nyt ennätys raha-asia-aloitteiden teossa, ottaisi huomioon, niinkuin muutkin valtiovarainvaliokunnan jäsenet toivottavasti, SKDL:n eduskuntaryhmän taholta tehdyt aloitteet. (Ed. Vainio pyytää vastauspuheenvuoroa)- En minä mitään vastausta nyt pyytänyt. Ed. Vainio (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Laine se vastaus tulee nyt. On ihan totta, että hallituspuolueilla on samanlainen oikeus tehdä aloitteita kuin oppositiopuolueillakin. Sitä taustaa vasten tarkisteltuna voidaan myös todeta, että tämän lähes 15 vuoden aikana, jonka olen eduskunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa ollut, olen havainnut, että aloitteilla on oma merkityksensä. Kuinka moni aloite tänä aikana on tuottanut tulosta? Eikö aloitteet tehdä juuri sitä varten, että ne saataisiin onnistumaan ja kohde saataisiin hyödynnettyä niin, että se palvelisi myös yhteiskuntaa ja niitä ihmisiä, jotka sillä alueella ovat? Siksi aloitteita tehdään. Jos niitä tehdään enempi, niin ei siinä mitään. Korjataan seuraavana vuonna ja seuraavana, kunnes se on tuottanut tulosta. Ed. Laineelle sanon, että kyllä yritän pitää valtiovarainvaliokunnassa niin SKDL:n aloitteiden kuin kaikkien muidenkin aloitteiden puolia, sikäli kun se on taloudellisesti mahdollista hoitaa niitä asioita eteenpäin. Ed. K o s k i n e n : Arvoisa puhemies! Tekemistäni raha-asia-aloitteista haluan esittää seuraavaa. Ensiksi tiealoitteita. Ehdotamme, että eduskunta ottaisi vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon määrärahan Siikalan-Pilpalan välisen tieosuuden parantamisesta huolehtimiseen tieosuudella Karkkila-Loppi, sitten Porvoon-Sääksjärven maantien perusparantamiseen Mäntsälän kunnassa, Orimattilan-Kuivannon tieosuuden rakentamisen aloittamiseen, Niinikosken-Artjärven välisen tieosuuden rakentamisen aloittamiseen ja Niinikosken-Hiitelän välisen tieosuuden rakentamisen aloittamiseen ja Ratulan-Uudenkylän tien kunnostamiseen. Viime aikoina ovat jotkin kunnat tehneet itsenäisiä päätöksiä vanhainkotihoidossa olevien rintamamiesten kohdalla rintamamieslisien maksamisesta heille lyhentämättäminä sen lisäksi, mitä laki määrää heille maksettavaksi muiden eläkkeiden osalta. Tällöin kunnat ovat menettämässä osan valtionapuaan. Koska vanhainkotihoito on valtionosuuteen oikeuttavaa toimintaa, peritään vanhainkodissa järjestetystä ym pärivuorokautisesta laitoshoidosta hoitoa saaneelta sosiaalipalveluista perittävistä maksuista annetun asetuksen (887/83) 5 :n mukaisesti maksukyvyn mukaan määrättyä hoitomaksua, joka on hoidettavan kuukautta kohti laskettujen tulojen määrä, kuitenkin enintään mk kuukaudessa. Maksuasetuksen 12 :ssä on lueteltu ne avustukset ja etuudet, joita ei huomioida hoitomaksua määriteltäessä. Rintamalisää ei kuitenkaan katsota tällaiseksi etuudeksi, vaan se tulee maksuasetuksen mukaan ottaa kokonaisuudessaan tuloina huomioon hoitomaksua määriteltäessä. Siksi esitän, että eduskunta ottaisi vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioon markan määrärahan sosiaalipalveluista perittävistä maksuista annetun (887/83) selvittämiseksi niin, että maksuasetuksen 12 :n luetteloon lisätään rintamamieslisä sellaiseksi tuloksi, jota ei huomioida hoitomaksua määrättäessä. Sitten olemme tehneet raha-asia aloitteen markan määrärahasta Sotainvalidien Keskusliitto

78 3260 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 ry:n Artjärven osastolle sotainvalidien kuntoutukseen. Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskuntakelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdollisuuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat, vireästi toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikkokuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitsevat pientä korjausta vähän joka paikkaan. Siksi esitän määrärahaa Askolan Huuvarin kylän nuorisoseurantalon peruskorjaamiseen. Pukkilan kunnan nuorisoseurantaloa on rakennettu talkoovoimin. Työ on vielä paljolti kesken, ja mielestämme on tuettava tätä hanketta yhteisillä varoilla rakennustöiden saattamiseksi loppuun. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon mk Pukkilan nuorisoseurantalon rakennustöiden saattamiseksi päätökseen ja valmiiksi. Ruotsinpyhtään maamiesseuralle esitän mk maamiesseurantalon korjauksiin, samoin Artjärven kotiseutumuseon omistaman v.iljamakasiinin korjaamiseen ja entisöimiseen. Ruotsinpyhtään Tesjoen väestön kasvun myötä on kyseisessä taajamassa myös runsaasti lapsia ja nuoria. Urheilumahdollisuudet alueella kuitenkin ovat rajatut, sillä pitkään toivottua urheilukenttää ei ole saatu rakennetuksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon mk Ruotsinpyhtään Tesjoen urheilukentän rakentamisen aloittamiseksi. (Ed. E. Laine: Se on kunnan toimialaa!) - No, se on täällä. Artjärven kuntasuunnitelmassa on ollut jo pitkään mukana liikuntahallin rakentaminen Artjärven Vuorenmäelle. Rahojen puutteessa rakentamista ei ole kuitenkaan vielä voitu aloittaa, vaikka nuoriso hallia kipeästi tarvitsisikin. Esitän markan määrärahan liikuntahallin rakentamisen aloittamiseen. Saastuminen Etelä-Suomen taajamien läheisyydessä pahenee jatkuvasti. Eräänä vaikeana ilmiönä on sinilevän lisääntyminen. Se on saavuttamassa jo kriittisen rajan, koska kotieläimiä alkaa kuolla juotuaan saastunutta vettä. Tällöin olemme tekemisissä todella vaarallisen tilanteen kanssa. Suurta huomiota herättää kysymys lasten turvallisuudesta. Miten voidaan esimerkiksi estää pienten lasten pääseminen tekemisiin saastuneen veden kanssa, joka saattaa olla kuolettavaa? Vaikea on tilanne Lohjan alueella, jossa huomattava osa juomavedestä otetaan sinilevän saastuttamasta Lohjanjärvestä. Sen tähden ehdotan, että eduskunta ottaisi vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioon markan määrärahan sinilevän esiintymisen selvittämiseksi ja sen aiheuttamien vaaratekijöiden torjumismenetelmien aikaansaamiseksi. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tuotantokiintiöillä ei tuhota perhe- ja pienviljelmiä. Nykyinen tilanne johtaa siihen, ettei pelastavia toimenpiteitä saada aikaan. Suomalainen maatalous on maailman tasoon nähden hyvin velkainen, ja sen ansiotaso pääosiltaan on alle normaalin, muun väestön. Tällöin olemme tilanteessa, jossa tapahtuvaa taloudellista suoneoiskua se ei kestä. Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat nuoret, aloittaneet viljelijät, joilla on suuret velat vastattavinaan. Ei ole montakaan viljelmää maassamme, jossa nuori on saanut talon velattomana yrityksekseen. Ensisijaisesti karjavaltainen, velkainen talous ei kestä tuotantoa, josta saa 50 penniä litralta maidosta, kun kiintiöt on täytetty. Sen tähden edellytämme, että valtion tulo- ja menoarvioon otetaan 10 milj. markan määräraha sellaisten taloudellisessa ahdingossa olevien viljelijöiden taloudellisen tilanteen helpottamisessa, joissa tilanne on aiheutunut maidontuotantokiintiöiden täyttymisestä ja heidän tuottamaosa maito ei tarjoa toimeentuloa. Sairastuminen aiheuttaa yrittäjille aina ongelmia, sitä suurempia mitä pienimuotoisemmasta yritystoiminnasta on kysymys. Yrittäjä joutuu palkkaamaan itselleen sijaisen, mikäli ylipäänsä on mahdollista, ja kaikissa ajateltavissa tapauksissa yritystoiminnan harjoittaminen vaikeutuu. Seurauksena saattaa olla yrittäjän tulojen huomattava väheneminen tai jopa niiden tilapäinen loppuminen kokonaan. Koska sairauspäivärahan maksaminen aloitetaan vasta seitsemän päivän kuluttua sairastumisesta, merkitsee se omaa työtään tekeville yrittäjille toimeentuloturvan vaarantumista. Tämän vuoksi olisi oikein maksaa sellaiselle yrittäjälle, joka ei saa jollain perusteella sairausajan palkkaa, sairausvakuutuksen omavastuuajalta päivärahaa sairasturuispäivää seuraavasta päivästä lukien silloin, kun työkyvyttömyys kestää yli seitsemän päivää. Ehdotamme, että eduskunta ottaisi valtion tulo- ja menoarvion asianomaiselle momentille mk yrittäjien ns. ehdollisen karenssin toteuttamiseksi. Etenkin maaseudun nuorten koulutus- ja harrastustoiminnassa ovat vuosikymmeniä toimineet rikastutttavana tekijänä 4H-kerhot kautta maan. 4H-kerhojen toiminta yleissivistävällä sektorilla on merkittävää, mutta määrärahojen vähäisyyden vuoksi kerhojen toimintaa ei voida lisätä halutussa

79 Raha-asia-aloitteet 3261 mittapuussa. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon markan arviomäärärahan 4H-kerhojen toiminnan koko maassa. Vuosikymmenien ajan ovat sotaveteraanien vaimot uupumatta hoitaneet puolisoitaan. Näin he ovat suorittaneet erittäin arvokasta yhteiskunnallista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimiehiään hoitavat puolisot ovat ikääntyneet ja he ovat monasti itsekin kipeästi loman ja kuntoutuksen tarpeessa. Voidakseen pysyä raskaan hoitotyön vaatimassa kunnossa he tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Sotainvalidien vaimojen tehdessä työtä, joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan hoidettavaksi, olisikin kohtuullista, että heille turvattaisiin riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät kuntoutus- ja lomajaksot. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että tulo- ja menoarvioon otettaisiin mk sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen sekä virkistys- ja lomajaksojen järjestämiseen. Vaaleissa on tähän saakka käytetty numeron kirjoittamiseen lyijykynää. Tämä on kuitenkin nykyaikana vanhentunutta tekniikkaa. Lisäksi lyijykynän käyttö mahdollistaa vaalinumeroiden jälkikäteen tapahtuvan korjailun pyyhekumin avulla. Muun muassa viime kunnallisvaaleissa on Kotkassa syntynyt lyijykynien esillä olosta äänten laskennassa keskusvaalilautakunnassa sellaista epäselvyyttä, joka on johtanut viranomaistutkimuksiin saakka. Tältä osin oikeusministeriö antanee seuraavien vaalien yhteydessä tarkennettuja ohjeita lyijykynien esillä olosta äänten laskennassa. Tämä ei kuitenkaan ole riittävää. Siksi tulisikin selvittää, minkälaisilla nykyaikaisilla kirjoitusvälineillä voitaisiin parhaiten kirjoittaa vaalinumero, jota sitten ääntenlaskentavaiheessa olisi käytännössä mahdotonta raaputtaen tai lisäillen korjata. Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen, että eduskunta ottaisi uudelle momentille markan määrärahan sen selvittämiseen, kuinka lyijykynän käytöstä vaalinumeroiden merkitsemisessä voitaisiin luopua samalla siirtyen nykyaikaisten kirjoitusvälineiden käyttöön siten, että vaalinumeroiden jälkikäteen mahdollisesti tapahtuva korjailu raaputtaen tai lisäillen estyisi mahdollisimman tehokkaasti. Imatran Voima on tutkimuksissaan todennut, että hehtaarin energiapajuviljelmä lämmittää kautta vuoden kolmea pientaloa. Hakkeena paju riittää vuodeksi kolmen hyvin eristetyn pientalon lämmitykseen. IVO:n mukaan paju sopii energiapuuksi, koska se kasvaa nopeasti. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana paju voi kasvaa useita metrejä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen, että eduskunta ottaisi uudelle momentille markan määrärahan energiapajun ja muiden kotimaisten energialähteiden käyttöönoton edistämiseksi. Hammaslääkärinpalvelujen saatavuus on sairaalakuntainliitoissa heikentynyt jatkuvasti. Paikkoja on täyttämättä ja satojen henkilöiden jonot odottavat palveluja. Samanaikaisesti palveluja lisätään yhä vanhempiin ikäryhmiin kohdistuvina, vaikka entisiäkään ei pystytä hoitamaan. Pitkistä, jopa kuukausien jonoista johtuen kunnissa voidaan antaa vain pakolliset avunannot särky- ja niihin verrattaviin tapauksiin. Jos tällainen johtuu lääkäripulasta, on koulutusta lisättävä, tai jos syyt ovat muualla, ne on korjattava. Ei ole mitään merkitystä lainsäädännöllä, joka lisää palveluja, kun niitä ei kuitenkaan ole saatavissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioittavasti, että eduskunta ottaisi vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioon markan määrärahan hammashoitopalvelujen saatavuuden selvittämiseksi, joko hammaslääkärikoulutusta lisäämällä tai organisaatiota muuttamalla päämääränä lakisääteisten palvelujen aikaansaaminen niitä tarvitseville. Viimeisenä raha-asia-aloitteenani esittelen seuraavan: Ruostuminen aiheuttaa maamme autokannalle vuosittain noin 1 mrd. markan suuruiset vahingot. Tehokkaalla tiedottamisella voitaisiin jo vähentää kustannuksista noin 20 %. Suomessa on valtuutetruja ja valvottuja ruosteenestoliikkeitä noin 150 ja ne työllistävät lähes henkilöä. Vuonna 1976 julkaistiin ajoneuvojen ikätoimikunnan mietintö, jonka mukaan ruosteenestokäsittely oli tehokkain ja selvin tapa ajoneuvojen iän pidentämiseen. Yhdistyksen toiminta on paljolti sanotun mietinnön mukaisia ehdotuksia toimenpiteiksi ajava järjestö. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon uudelle momentille mk Autoalan Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto ry:lle sen toiminnan kehittämiseen ja. Herra puhemies! Toivon, että eduskunta suhtautuisi myötämielisesti esittämiini raha-asiaaloitteisiin. Ed. K e t t u n e n : Herra puhemies! Julkisuudessa viime vuosinakin on keskusteltu varsin laajasti siitä, ovatko kansanedustajien budjettiesitykseen tekemät raha-asia-aloitteet tarpeellisia. Herra puhemies, minun käsitykseni ja kokemukseni mukaan ne ovat jo yksistään siitä syystä, että budjetin käsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa ei

80 3262 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 voida hallituksen budjettiesitykseen avata uusia momentteja, mikäli kyseisestä asiasta ei ole olemassa voimassa olevaa kansanedustajan raha-asiaaloitetta. Siis jo tästä syystä raha-asia-aloitteiden jättäminen budjettiesitykseen on välttämätöntä. Tämänkin syksyn raha-asia-aloitteiden virallisena jättöaikana SMP:n eduskuntaryhmä on jättänyt kaikista eduskuntapuolueista eniten raha-asiaaloitteita. Tämä osoittaa sen, että SMP:n eduskuntaryhmä on eduskunnan aloitteellisin puolue. Herra puhemies! On paikallaan käsitellä muutamia allekirjoittaneen tekemiä sekä Pohjois Suomea, Kainuuta että lajemminkin maatamme koskettavia raha-asia-aloitteita. Maatalouspolitiikan yhteydessä on laajasti keskusteltu siitä, että valtion maita tulisi olla mahdollista varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella luovuttaa lisämaiksi tarvitseville pien- ja perheviljelmille kohtuullisilla hankintaehdoilla. Samoin tulisi pystyä valtion maista myös myymään ns. metsätiloja. Raha-asia-aloitteeni n:o 1065 tähtää juuri tähän tarkoitukseen. Toivon, että valtiovarainvaliokunta hyväksyisi tämän aloitteen tai että ainakin se johtaisi keskusteluun ja sitä kautta mahdollisesti vähintäänkin hallitusta veivoittavaan perustelulausumaan, niin että hallitus mahdollisimman nopeasti ryhtyisi laatimaan lakiesitystä tämän raha-asia-aloitteen toteuttamiseksi. Herra puhemies! Viime vuosina on syöpäsairaus levinnyt hälyttävästi maassamme. Syöpäyhdistykset eri puolilla maatamme tekevät arvokasta työtä syöpään sairastuneiden ja heidän perheidensä auttamiseksi ja tukemiseksi. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys toimii sekä Oulun että Lapin läänien alueella, siis kattaen lähes puolet Suomen pintaalasta, laajan Lapin, Kainuun ja muun Oulun läänin alueen. On kiitollisuudella todettava, että tämän vuoden budjettiin eduskunta ensimmäisen kerran otti määrärahan Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen tukemiseksi. Samalla on syytä todeta, että tähän hyvään asiaan ei hallitus budjettiesityksessään ole esittänyt määrärahaa. Siksi olenkin tehnyt aloitteen n:o 1091, jossa esitetään määrärahaa Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys sisältää määrärahan Lapin matkailuyrittäjien tukemiseksi hiljaisina matkailuaikoina. On kuitenkin perusteltua se tosiasia, että sekä Kainuun, Koillismaan että Lapin matkailuyritykset ovat samanlaisessa tilanteessa. Samat ongelmat koettelevat näiden alueiden matkailuyrittäjiä. Siksi olenkin aloitteessani n:o 1079 esittänyt, että sekä Kainuun että Koillismaan matkailuyrittäjiä tultaisiin kohteleroaan samalla tavalla kuin Lapin matkailuyrittäjiä, ja toivon, että tästä aloitteesta valtiovarainvaliokunnassa keskusteltaisiin tosi vakavasti. Herra puhemies! Lisäksi jättämissäni raha-asiaaloitteissa esitetään määrärahoja moniin Kainuun tiekohteisiin. Moniin muihin Pohjois-Suomen, Oulun läänin hyviin ja välttämättömiin asioihin esitetään määrärahoja mm. sotiemme veteraaneille, invalideille sekä myös rintamanaisille. Erityisesti mainitsisin kuitenkin sen, että koko maamme alueella nuorisoseuratoiminta on kokemassa uusrenesanssia, uustulemista ja monilla kylillä tämä jo nukuksissa ollut toiminta on heräämässä henkiin. Mutta tämä henkiin herättäminen ja sen nopeuttaminen tarvitsee välttämättömästi myös taloudellisia voimavaroja. Siksi olenkin aloitteissani esittänyt mm. Oulun läänin nuorisoseuratoiminnan ja henkiin herättämiseen määrärahoja. Herra puhemies! Toivon, että näihin kaikkiin aloitteisiini valtiovarainvaliokunta ja eduskunta suhtautuisivat myönteisesti. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asiat lähetetään v a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o - kuntaan. 1411) Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymistä tarkoittava hallituksen esitys n:o 152 esitellään valiokuntaan lähettämistä varten. Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin ulkoasiainvaliokuntaan, jonka tulee pyytää asiasta toisen lakivaliokunnan lausunto. Keskustelu jatkuu: Ed. E k 1 u n d : Arvoisa puhemies! Yhdistyneiden Kansakuntien päätarkoitukseksi asetettiin tulevien sukupolvien pelastaminen sodan vitsaukselta, joka jo kahdesti perustajien sukupolven eläessä oli tuottanut ihmiskunnalle suunnattomia kärsimyksiä. Perustajien vakaana tahtona oli myös uudelleen vakuuttaa uskonsa ihmisoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, miesten ja naisten sekä kansakuntien, suurten ja pienten, yh-

81 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistaminen 3263 täläisiin oikeuksiin. Tahdottiin myös luoda olosuhteet, joiden vallitessa oikeudenmukaisuutta sekä kunnioitusta sopimuksista ja muista kansainvälisen oikeuden lähteistä johtuvia velvoituksia kohtaan voidaan pitää yllä. Sosiaalista kehitystä edistämällä haluttiin aikaansaada parempia elämänehtoja vapaammissa olosuhteissa. Perustajien tahtoa toteutettiin asettamalla YK:npäämäärät ja periaatteet. Siitä haluttiin tehdä keskus, joka yhdenmukaistaa kansakuntien toimenpiteet rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kansojen välisten ystävällisten suhteiden kehittämiseksi kansojen yhtäläisten oikeuksien ja niiden itsemääräämisoikeuden perusteella ja maailmanrauhan lujittamiseksi. Päämääränä on myös aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisiä taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä ja humanitäärisiä kysymyksiä ratkaistaessa ja kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämisessä ilman minkäänlaista syrjintää rodun, sukupuolen, kielen tai uskonnon perusteella. Päämäärien toteuttamiseksi perustettiin kansainvälisiä toimielimiä, joiden jäseninä valtiot osallistuivat yhteisen päätöksen tekoon. Neljän vuosikymmenen jälkeen arvioidaan päämäärien toteutumista ja niitä esteitä, jotka ovat vaikeuttaneet toivottujen tulosten saavuttamista. YK on vastannut perustajiensa tavoitteita ja pyrkimyksiä muilta osin, mutta suurvaltojen välisiä ristiriitoja sen piirissä ei ole pystytty ratkaisemaan. Tämä on tänä päivänä koko maapallon kansojen yhteinen huolenaihe ja muodostaa todella vakavan uhan maailmanrauhalle. Usein on arvosteltu yksipuolisuutta. Kiinnitetään huomio vain yhteen päämäärään jättämällä huomiotta kaikki se, mikä on tapahtunut toisten päämäärien saavuttamiseksi. Asetetaan vaatimuksia, joita ei kukaan tai mikään voi yksin toteuttaa ilman asianomaisia toimivaltuuksia. YK ei ole maailman hallitus tai eduskunta, jolla olisi oikeus säätää lakeja tai tehdä muita päätöksiä, joilla se voisi puuttua valtioiden sisäiseen toimivaltaan. Kysymys on yhteistyöstä, jossa jokainen jäsenvaltio voi olla mukana vaikuttamassa kansainvälisten elinten toimintaan mutta sen omiin sisäisiin asioihin eivät muut valtiot voi sekaantua. Päämäärien joukossa mainittu kansojen itsemääräämisoikeuden periaate on eräs, jonka toteutumisesta on konkreettisia tuloksia. Kymmenien valtioiden vapautuminen siirtomaavallasta ja liittyminenyk:njäsenyyteen on eniten vaikuttanut siihen, että järjestöstä on tullut 159 jäsenvaltion maailmanlaajuinen järjestö. Kun nekin valtiot, jotka eivät ole vielä YK:n jäseniä, ovat Jasemna sen erityisjärjestöissä, on todettava kaikkien maailman itsenäisten valtioiden nyt kuuluvan YK:n piiriin. Siirtomaiden itsenäistyminen asetti koko maailman uusien vastuiden eteen. YK:njärjestelmä on joutunut huolehtimaan kymmenien uusien valtioiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisestä. Siinä tarkoituksessa on luotu teollisuusmaiden ja kehitysmaiden yhteiset kehitysstrategiat, joissa on määritelty kehityksen tavoitteet kymmenvuotiskausittain ja hyväksytty ohjeet siitä, miten ne voidaan yhteistyössä toteuttaa. Kehitysyhteistyö kahdenvälisenä ja monenkeskeisenä yhteistyönä on esimerkki siitä, miten näiden suunnitelmien toteuttamista voidaan yhteistoimin edistää teknisen yhteistyön puitteissa kaikkialla maailmassa. YK:n toiminta ihmisoikeuksien alalla on ollut eräs sen merkittävimmistä saavutuksista. Pääasiallisin peruste on ollut kansianvälisen normiston hyväksyminen yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa, joka hyväksyttiin jo runsaan vuoden kuluttua maailmanjärjestön perustamisesta. Sitä ovat seuranneet kansainväliset yleissopimukset ja julistukset eri aloilla ja eri väestöryhmiä koskevina. Niillä on edistetty ihmisten välistä tasa-arvoa ja pyritty poistamaan syrjintää. Yleissopimusten ratifiointi on vaikuttanut kansalliseen lainsäädäntöön ja sopimusten voimaantuloa seurannut raportointi ja määräaikainen kansainvälinen tarkkailu ovat luoneet kansainvälisen mekanismin niiden soveltamisen tehostamiseksi. YK:ntoiminta humanitaarisella alalla ansaitsee erityismaininnan erityisesti pakolaisia koskevissa kysymyksissä, joiden hoitamiseen sen apua on jatkuvasti tarvittu. Parin viime vuosikymmenen aikana on vietetty kansainvälisiä teemavuosia ja järjestetty maailmankonferensseja, joilla on pyritty selvittämään tilanne koko maailmassa jonkin asiaryhmän tai jonkin väestöryhmän kohdalla. Tällaisten joukosta voidaan mainita maailman ympäristövuosi ja väestövuosi asianomaisine konferensseineen, kansainvälinen naisten vuosi ja lapsen vuosi sekä vammaisten ja nuorison vuosi ja vanhusten kysymyksiä käsittelevä maailmankonferenssi. Asia-aloittain on maailmanlaajuisissa yhteyksissä tutkittu asuntoasioita, työllisyyttä, koulutusta, terveys- ja ravintokysymyksiä, maaseudun kehitystä, tiedettä ja teknologiaa. Maailmanlaajuisten selvitysten jälkeen on hyväksytty pitkän tähtäimen ohjelmia usein kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan. Ne on tarkoitettu

82 3264 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 sekä valtioille että vaitiollisille ja ei-valtiollisille järjestöille ohjeeksi siitä, miten asianomaisella alalla olisi toimittava tilanteen parantamiseksi kunkin valtion omien tarpeiden ja etuoikeuksien mukaisesti ja kunkin järjestön omalla alalla. Näiden maailmanlaajuisten suunnitelmien ja niiden tekemistä varten kaikkialta maailmasta hankittujen tietojen perusteella tunnetaan koko ihmiskunta, sen nykyiset olosuhteet ja niiden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet toisin kuin koskaan aikaisemmin. Myös ovat olemassa kansainväliset elimet olosuhteiden muutosta avustamassa ja niiden kehitystä tarkkailemassa. Kansainväliset teemavuodet ja maailmankonferenssit ovat tuoneet YK:n ja erityisjärjestöjen toimintaan valtioiden lisäksi kansainväliset ja kansalliset järjestöt, joiden toiminta ulottuu eri maiden kylätasolle asti. Niiden merkitys on jatkuvasti kasvanut sekä tietojen hankkijana että YK:n erilaisten toimintasuunnitelmien toteuttajana. Näiden avulla YK:sta on alkanut tulla se järjestö - me Yhdistyneet Kansakunnat - joksi se oli aikanaan tarkoitettu ja jonka jokainen voi tuntea omakseen. Se on eräs edellytys sille kansainväliselle yhteisvastuulle, jonka olemassaolon yhä selvemmin tunnemme ja johon kansojen keskinäinen riippuvaisuussuhde meitä velvoittaa. Ed. K u 1 h i a : Herra puhemies! Sen lisäksi, mitä eilen juhlaistunnossa lausuin, haluan sanoa muutaman sanan itse yleissopimuksesta ja siitä tekstistä, jonka hallitus lakiesityksessään on perusteluina lausunut. Luonnehdin eilistä puheenvuoroani linjapuheenvuoroksi. Nyt katson hiukan itse päivän tekstiä. Tässä on eräs hyvin mielenkiintoinen kohta. Viittaan ensin siihen, että muistaakseni parissa eilisessä juhlapuheenvuorossa viitattiin siihen, että tasa-arvolain käsittely eduskunnassa on kohdannut joitakin esteitä ja mutkia. En ole asianomaisessa valiokunnassa, joten en tiedä tarkalleen, mistä on kysymys. Kuitenkin totean sen, että yleisperusteluissa, joissa sopimus käydään läpi kohta kohdalta, artikla artiklalta kaikki alakohdat mukaan lukien, melkein joka toisessa viitataan nyt käsiteltävänä olevaan tasa-arvolakiin ja todetaan, että tasa-arvolain voimaantulo saattaa meidän valtakunnallisen lainsäädäntömme sille tasolle, mitä yleissopimuksen ratifiointi edellyttää. Kiireessäni kävin läpi perusteluosaa hiukan tarkemminkin ja plarasin suoraan sanoen vähän kuin hakumenettelyllä näitä artikloita läpi - ja kuinkas kävikään? Sieltä löytyy 11 artiklan 2 kappale, jossa ovat kohdat a, b, c ja d. Perusteluosasta löytyvät a, b ja c kohdista tarkat selostukset, mutta d kohta on jätetty perusteluosassa täysin käsittelemättä. (Ed. Vainio: Paha asia!) Luenpasen pöytäkirjaan, jotta se tulee nyt tarkasti esitetyksi. Näin lukee d kohdassa: '' erityissuojelun järjestämiseksi raskaana oleville naisille työtehtävissä, joiden on todettu olevan haitallisia raskauden aikana''. Saman 11 artiklan 3 kappaleessa todetaan: "suojelulainsäädäntö on tarkistettava ajoittain tieteellisen ja teknologisen tietouden pohjalta sekä tarpeen mukaan uudistettava, kumottava tai laajennettava''. Kun palataan hallituksen perusteluosan alkupuolelle, sieltä todellakaan sivulta 10 ei löydy halaistuakaan sanaa tästä kysymyksestä. Ennen tämänpäiväistä istuntoa pyysin tietopalveluita tietoa siitä lainsäädännöstä, joka nyt olisi olemassa mahdollisesti valmiina tämän asian osalta. Minä tiedän nimittäin, että nyt on tullut uusi teknologia käyttöön. Meillä on mikrotietokoneet, meillä on näyttöpäätteet. Ainakin minun tietooni on saatettu, että vaikka tutkimukset ehkä eivät olekaan perusteellisia vielä tähän mennessä, on perusteltua olettaa nyt saatujen selvitysten nojalla, että niillä on vaikutuksia sikiövaurioihin. Samatenhan tiedetään, mitä kemiallinen teollisuus aiheuttaa. Minä huomautan siitä, että kysymys ei ole mistään mielipiteistä eikä siitä, onko asia niin vai näin, vaan kysymys on siitä, että me puhumme vammaisuudesta, me puhumme niistä ongelmista, joita tässä yhteiskunnassa on, ja siitä, kuinka vammaisuus on lisääntynyt, syntymä- ja kehitysvauriot ovat aivan selvästi lisääntyneet. Tämä on todella yhteiskunnallinen kysymys. Se ei saisi olla mikään rahakysymys, eikä se saa olla mikään mielipidekysymys, vaan siinä pitäisi ymmärtää järjellä, mikä todellinen tilanne on. Siinä ei raha saisi ratkaista. Nyt tietopalvelu näppärästi otti tästä asiasta selvää ja hankki minulle hallituksen esityksen n:o 81, joka on myös vuoden 1985 valtiopäiviltä. Tässä on kysymys työturvallisuuslain muuttamisesta. Varmaan ne henkilöt, jotka ovat olleet työturvallisuusasioiden kanssa enemmän tekemisissä, tietävät yksityiskohdista enemmän. Mutta hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 9 :n loppupuolella todetaan: ''Tässä tarkoituksessa työympäristöä on myös jatkuvasti tarkkailtava sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi.'' Sitten viimeinen momentti jatkuu: "Arvioitaessa työolosuhteista johtuvia tiedossa olevia vaaratekijöitä on otettava huomioon myös mahdollinen perimälle samoin kuin sikiölle aiheutuva vaara.''

83 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistaminen 3265 Henkilökohtaisesti näen tämän asian sellaisena, että tämä lausuma ei suinkaan kata sitä vaatimusta, jonka nyt hyväksyttäväksi tuleva yleissopimus luo ja jota se edellyttää. Esimerkiksi meillä puhutaan mainitsemassani lakipykälässä siitä, että tiedossa olevat seikat täytyy ottaa huomioon. Nyt kuitenkin yleissopimus edellyttää seurantaa ja sitä, että lakia aina muutetaan tieteellisen ja teknologisen tietouden lisääntyessä. Me tiedämme, kuinka hirvittävän vaikeaa meidän on saada tämmöisiä uusia ja muuttavia lakiesityksiä eteenpäin. Siinähän ovat päivänselvästi työnantajapiirit vastustamassa ja haraamassa vastaan näitä asioita. Tämä on kohtalokasta ottaen huomioon juuri sen kansantaloudellisen tappion, jonka tämmöinen tilanne aiheuttaa, koska on täysintodistettuaja itsestään selvää, että sikiövauriot, jotka ovat lisääntyneet aivan räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä, eivät ole ihmisen omasta syystä tulleita vaan ne ovat todella yhteiskunnan kemialiistumisen ja koko saastumisen vaikutusta. Toivoisinkin, että kun valiokunta nyt saa käsittelyynsä tämän yleissopimuksen, siellä vielä tutkittaisiin tämäkin puoli ja saatettaisiin hallituksen tietoon tarkasti se, että näitä asioita on todella seurattava. Ed. L e h t i n e n : Herra puhemies! Tasaarvo on asia, josta puhutaan paljon; mutta teot ovat pienempiä kuin asiasta pidetyt puheet. On totta, että Suomi oli ensimmäisiä maita, jossa naiset saivat äänioikeuden, eli olimme edelläkävijöitä. Mutta jos Suomi oli edelläkävijä vuosisadan alussa, se ei ole tarkoittanut sitä, että olemme sitä myös nyt. Sen perusteella, mitä vuosisadan alku antoi uumoilla kehityksestä tasa-arvon kannalta, kehitys ei ole mennyt odotetulla lailla eteenpäin. Tietenkään ei voi kieltää, etteikö naisen asemaa olisi parannettu perheessä. On äitiysloma, äitiyspäiväraha, ja viimeisin uudistus on kolmen vuoden hoitovapaa. Naisen ja lapsen kuten koko yhteiskunnan terveydenhoitoa on parannettu, niin että nykyään se on jo kansainvälistä huipputasoa. Lapsikuolleisuus on maailman pienin ja äidit pystytään hoitamaan korkealla tieteellisellä osaamisella. Suomi on tässä suhteessa edelläkävijä verrattuna moniin muihin maihin. Kuitenkin edellä mainitsemani on näin, jos nainen on kiinnostunut perheestä ja lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Mutta entäpä jos nainen haluaa työelämään? Tietenkin hän voi perheen hoidon lisäksi käydä jossain huonopaikkaisessa ja raskaassa työssä ja näin hoitaa kahta työtä yhden työn palkalla. Tasa-arvo siis toimii, jos nainen pysyy perinteisessä perhepiirissä, mutta ei, kun nainen menee mukaan työelämään. Tasa-arvosta työelämässä on olemassa monia tutkimuksia. Näiden tutkimusten pohjana on pidetty naisen palkkaa verrattuna miehen palkkaan samasta työstä ja naisen etenemistä uralla verrattuna miehen uralla etenemiseen. Tutkimuksista käy ilmi, että tasa-arvosta ei työelämässä ole tietoakaan. Tämä käy ilmi varsinkin huonosti palkattujen töiden kohdalla eli teollisuudessa ja eri palveluammateissa. Miehen palkka usein vasta alkaa siitä, missä naisen palkka on suurimmillaan. Teollisuudessa ja monissa muissa ammateissa naisen palkka on noin mk pienempi kuin vastaavaa työtä tekevän miehen palkka. Ero voi olla jopa 40 %. Korkeimmin koulutettujen naisten tasa-arvoa samassa asemassa oleviin miehiin nähden on vaikeampi tutkia, mutta on ilmeistä, että mitä korkeampi virka, sitä vähemmän naisia. Kun lähdemme tutkimaan eri opiskelupaikoissa, esim. korkeakouluissa, opiskelevien miesten ja naisten määrää, voimme todeta, että naisia pitäisi olla huomattavati enemmän johtopaikoilla. Kun tutkailemme peruskouluja, voimme todeta, että pojat valikoivat helpompia tasokursseja kuin tytöt, jopa siinä määrin, että joitakin tasokursseja piti poistaa. Kun menemme lukioon, siellä on tyttöjä 80 % koko oppilasmäärästä. On jopa puhuttu, että poikien lukioon pääsemistä pitäisi auttaa sillä, että pojat pääsisivät lukioon alemmalla keskiarvolla kuin tytöt. Tästä kiteytyy yhteen ajatukseen koko suomalainen tasa-arvo. Tällaista ajatusta ei tule hyväksyä, sillä lukioon pääseminen pitää katsoa todistusten perusteella eikä sen mukaan, tuleeko tietty poikakiintiö täyteen. Yliopistoissakin alkaa olla tyttöenemistö jopa perinteisillä miesten aloilla. Monet oppilaitokset ovatkin yliopistoa lukuun ottamatta ottaneet linjoilleen pääsyvaatimukseksi laajan matematiikan, kemian tai fysiikan, joita tytöt harvemmin valitsevat peruskoulussa. Naisten valmistuminen yliopistoista ja muista opiskelupaikoista on hyvä. Opiskelujen kesken jättäneiden määrä on vähäinen. Voimme ihmetellä, miksi naisia ei ole korkeasti koulutettujen johtajien joukossa. Tässä alkaa pelata ns. suomalainen tasa-arvo työelämässä. Kyllä yrityksissä naisiakin on, mutta he ovat vasta kolmanneksi tai neljänneksi parhaalla paikalla eli eivät ns. huipulla. Yksinkertaisin syy siihen, että toimitusjohtajan pallille harvoin valitaan nainen, on se, että miehet valikoivat miehiä vapaisiin paikkoihin papereita katsomatta, vaikka naisilla olisi hyvätkin todistuk N

84 3266 Perjantaina 25. lokakuuta 1985 set ja edellytykset paikkaan. Tämä johtuu siitä, että nämä vanhan polven johtajat eivät ole kuulleet tasa-arvosta eivätkä paljon muustakaan. Herra puhemies! Loppuun haluaisin sanoa, että tähän mennessä puheet tasa-arvosta ovat olleet suuremmat kuin teot. Siksi näkisinkin tarpeelliseksi, että tätä epäkohtaa alettaisiin lähitulevaisuudessa todella korjata. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään u l k o a s i a i n v a l i o k u n - t a a n, jonka tulee pyytää t o i s e n l a k i - v a l i o k u n n a n lausunto. 1412) Ehdotuksen laiksi ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta sisältävä hallituksen esitys n:o 197 esitellään valiokuntaan lähettämistä varten. T o i n e n v a r a p u h e m i e s : Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin valtiovarainvaliokuntaan, jonka tulee pyytää lausunto sivistysvaliokunnalta. Keskustelu: Ed. E. Lain e : Herra puhemies! Hallituksen esitys, että ulkomaiset opinnot saatettaisiin tasa-arvoiseen asemaan ja virkakelpoisuuteen oikeuttaviksi Suomessa, on kauan odotettu esitys. Jo vuonna 1968 eduskunta lausui toivomuksen tällaisen esityksen antamisesta eduskunnalle, ja vuonna 1978 valtiontilintarkastajat kiinnittivät asiaan huomiota kiirehtien hallituksen esitystä. Kun puolitoista vuotta sitten tein suullisen eduskuntakyselyn tästä samasta asiasta, ministeri Vennamo lupasi välittömästi hallituksesta lakiesityksen eduskuntaan. Siitäkin on nyt kulunut puolitoista vuotta. Joka tapauksessa hallituksen esitys näyttää ainakin minun mielestäni oikean suuntaiselta ja toivon, että se nopeasti eduskunnassa käsiteltäisiin. Kehottaisin kuitenkin asianomaista valiokuntaa syventymään ainakin yhteen kysymykseen, joka kiinnittää tässä huomiota. Hallituksen esityksen mukaan laki tulisi voimaan vasta ensi vuoden syyskuun alusta. En oikein käsitä, minkä vuoksi tämä voimaantulo pitää säätää näin myöhäiseen ajankohtaan. Toivoisin, että valiokunta voisi päätyä aikaisempaan voimaantuloon. Samoin toivoisin valiokunnan kiinnittävän huomiota neuvottelukunnan kokoonpanoa koskevaan kysymykseen, jossa mielestäni tulisi ottaa huomioon myös opintonsa suorittaneiden edustus. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään v a l t i o v a r a i n v a l i o - k u n t a a n, jonka tulee pyytää lausunto s 1 - v i s t y s v a l i o k u n n a l t a. 1413) Ehdotuksen laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 199 esitellään valiokuntaan lähettämistä varten. T o i n e n v a r a p u h e m i e s : Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin sosiaalivaliokuntaan. Keskustelu: Ed. Vainio : Herra puhemies! Asia, jota nyt käsitellään, on rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttaminen. Koska meitä ei tunnu olevan täällä kuin kolme tai neljä ja asia on todella merkittävä ainakin niille ihmisille, jotka aikanaan olivat rintamalla, niin haluaisin, että tämä lähetettäisiin valiokuntaan niin, että täällä olisi vähän enemmän väkeä kuin tällä hetkellä. Sen vuoksi rohkenen ehdottaa, että asia pantaisiin pöydälle seuraavaan istuntoon. T o i n e n v a r a p u h e m i e s : Koska asiaa ei ole yksimielisesti päätetty lähettää valiokuntaan, se on jäävä pöydälle. Kehotan seuraavia puhujia lausumaan mielensä pöydällepanon ajasta. Keskustelu pöydällepanosta julistetaan päättyneeksi. T o i n e n v a r a p u h e m i e s : Keskustelussa on ed. Vainio ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle eduskunnan seuraavaan istuntoon. Selonteko myönnetään oikeaksi.