38. Perjantaina 13 päivänä huhtikuuta 1984

Transkriptio

1 38. Perjantaina 13 päivänä huhtikuuta 1984 kello 13 Päiväjärjestys 11) N:o 11 Ed. Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Rekolan sairaalan ja Ilmoituksia terveysaseman rakentamisen aloittamiseksi 835 Esitellään: Raha-asia-alaitteet 12) N:o 12 Ed. Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun lähetysjärjestöjen kautta ) N:o 13 Ed. Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmonan rakennustöihin.... 1) N:o 1 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöpaikallisliikenteen ylläpitämisestä aiheutuneiden tappioiden 14) N:o 14 Ed. Almgren: Määrärahan korvaamiseen Valtionrautateille osoittamisesta poliisiveneen hankkimiseen Haminan poliisipiiriin.... 2) N:o 2 Ed. Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden työ- ja 15) N:o 15 Ed. Almgren: Määrärahan sosiaalitilojen kunnostamiseen.... osoittamisesta '' terveyslinnake' '-hankkeen 3) N:o 3 Ed. Ahonen ym.: Määrärahan toteuttamiseksi Kirkonmaan linnakkeella osoittamisesta. Työväen Musiikkitapahtuman avustamiseen.... han osoittamisesta teologian professorin vi 16) N:o 16 Ed. Almgren ym.: Määrära- 4) N:o 4 Ed. Ahonen ym.: Määrärahan ran perustamiseksi Joensuun yliopistoon.. osoittamisesta tiejärjestelyjen toteuttamiseen 17) N:o 17 Ed. Almgren: Määrärahan Uudenkaupungin, Kaiannin ja Laiti- osoittamisesta Rautjärven pääkirjaston lan alueilla.... 5) N:o 5 Ed. Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien suunnitteluun välillä Kustavi-Lokalahti.... 6) N:o 6 Ed. Ajo: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseen Soklissa.. suunnittelua varten ) N:o 18 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksen suunnitteluun Kotkan puutalousopiston yhteyteen. 19) N:o 19 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen monitoimitalon suunnittelua varten.... 7) N:o 7 Ed. Ajo: Määrärahan osoittamisesta Karjalahden ja Perämerentien välisen osoittamisesta Haminan ja Kotkan Kymin- 20) N:o 20 Ed. Almgren: Määrärahan liikennejärjestelyn suunnitteluun.... linnan linnoitusten korjaustöihin.... 8) N:o 8 Ed. Ajo: Määrärahan osoittamisesta Muonion rajasillan suunnitteluun ja han osoittamisesta vapaille kirkko- ja seura 21) N:o 21 Ed. Almgren ym.: Määrära rakennustöiden aloittamiseen.... kunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 9) N:o 9 Ed. Ajo: Määrärahan osoittamisesta Kolarin Saarenputaan paikallistien kunnostamiseen ) N:o 10 Ed. Ala-Kapee ym.: Määrärahan. 22) N:o 22 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston rakentamiseen Parikkalaan.... osoittamisesta Näkövammaisten 23) N:o 23 Ed. Almgren ym.: Määrära Kulttuuripalvelu ry:n kulttuurisihteerin han osoittamisesta porojen talviruokintakokeiluun palkkaukseen

2 816 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o 24 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseen Luumäelle ) N: o 25 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön perustamiseen Kymen lääniin ) N:o 26 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta arboretum-metsikön hoidon tukemiseen Mustilan kartanon alueella... 27) N:o 27 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen radan suunnitteluun ) N:o 28 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeen suunnittelua varten ) N:o 29 Ed. Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korkotukilainoihin ) N:o 30 Ed. Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle sosiaalipalvelu- ja toimintakeskusten perustamiseen ) N:o 31 Ed. Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta ''Lähetysnuoret' '- järjestön toiminnan tukemiseen ) N:o 32 Ed. Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Siikalahden muodostamiseen pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimusasemaksi ) N:o 33 Ed. Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo Oy:lle kiinteistön ja kaluston peruskorjaukseen 34) N:o 34 Ed. Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyseläkettä saavien matkalippualennuksiin Valtionrautateillä 35) N:o 35 Ed. Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken runkolinjan jatkamiseksi Pirkanmaalle ) N:o 36 Ed. Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asunnoille myönnettyjen valtion asuntolainojen lyhennysehtojen muuttamiseen ) N: o 37 Ed. Arranz ym. : Määrärahan osoittamisesta Alkoholistityön tukiyhdistys ry:n Syväpuron hoitokodin saneeraamiseen 38) N:o 38 Ed. von Bel! ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen 39) N:o 39 Ed. von Bel! ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten maatalouskonehankintojen liikevaihtoverohelpotuksiin... 40) N :o 40 Ed. von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Ristijärven sivutukikohdan rakentamiseen ) N:o 41 Ed. von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun autokatsastuskonttorin perustamiseen ) N:o 42 Ed. von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun teollisuuspiirin perustamis- ja käyttömenoihin ) N:o 43 Ed. von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun pienyritystoiminnan tukemiskokeiluun ) N:o 44 Ed. von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun laajentamiseen Kainuussa ) N:o 45 Ed. Dromberg ym.: Määräraha.n osoittamisesta oopperatalon rakentamiseen ) N:o 46 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattitaitoisten tanssitaiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi. 47) N:o 47 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssin tiedotuskeskuksen perustam1seen ) N:o 48 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon laivaväylän rakentamiseen ) N :o 49 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta päihdeongelmaisten odottavien äitien terveyskasvatukseen... 50) N:o 50 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta positronikuvauslaitteiden hankkimiseksi HYKS:iin syövän tutkimusta varten ) N:o 51 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Peijaksen sairaalahankkeen käynnistäidiseksi ) N:o 52 Ed. Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravanjoen kunnostushankkeeseen ) N:o 53 Ed. Eenilä: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen ) N:o 54 Ed. Eenilä: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen perustamisen suunnitteluun... 55) N:o 55 Ed. Eenilä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen väleille Parainen-Houtskär ja Kustavi-Turku ) N:o 56 Ed. Eenilä: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen ja perusparannukseen välillä Turku-Toijala..

3 Raha-asia-aloitteet ) N: o 57 Ed. Eenilä: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan työsuojelutarkastajan viran perustamiseksi Turun ja Po- 73) N:o 73 Ed. Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi työskenteleville järjestöil- rin työsuojelupiiriin le ) N:o 58 Ed. Eenilä: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen vesiensuojelusuunnitelman toteuttamiseksi ) N:o 59 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta lukialaisten ja eräiden muiden opiskelijoiden opintorahan korottamiseen 60) N:o 60 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta turkiseläintutkimukseen ja alan tuotekehittelyyn ) N:o 61 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain mukaisiin erinäisiin korvauksiin suoritettavia ylimääräisiä lisiä varten ) N:o 62 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen ) N:o 63 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläkkeisiin suoritettaviin ylimääräisiin lisiin ) N: o 64 Ed. Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutustaimimaan ) N:o 65 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntouttamiseen ) N:o 66 Ed. Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseksi niitä tarvitseville rintamaveteraaneille ) N:o 67 Ed. Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-oppilaitoksen peruskorjaamiseen ) N:o 68 Ed. Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen tulvasuojelutöiden aloittamiseen ) N:o 69 Ed. Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Friitalan sillan leventämiseen 70) N:o 70 Ed. Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin-Rauman radan perusparantamiseen ) N:o 71 Ed. Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin perustamiseen ) N:o 72 Ed. Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto Ydinvoimalle ry:lle ~ 7 4) N: o 7 4 Ed. Enävaara ym. : Määrärahan osoittamisesta eläinsuojelutyötä tekeville järjestöille ) N:o 75 Ed. Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talomuseon kunnostamiseen ) N:o 76 Ed. Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin pohjavesivaurioiden kartoitusta varten ) N:o 77 Ed. Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta kiinteän laituriverkoston rakentamiseen Kuopion läänissä ) N:o 78 Ed. Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun laajentamiseen Pohjois-Savossa ) N:o 79 Ed. Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuusjärjestelyihin Riihimäen ja Hämeenlinnan välisellä tieosuudella ) N:o 80 Ed. Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Uittamon sillan rakentamiseen 81) N:o 81 Ed. Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Teollisuusalue Oy:n osakepääoman korottamiseen ) N:o 82 Ed. Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Turengin terveysaseman II vaiheen rakentamiseen ) N:o 83 Ed. Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta jätepaperin käytön edistämistä koskevaan tutkimukseen ) N:o 84 Ed. Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 468 rakentamiseen välillä Leväsalo-Viljolahti Kangaslammilla ) N: o 8 5 Ed. Hietala ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 533 perusparantamiseen välillä Tihusniemi-Sorsakoski 86) N:o 86 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden paikallisliikenteen turvaamiseksi ) N:o 87 Ed. Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalustohallin rakentamiseen... 88) N: o 88 Ed. Hietala ym. : Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopaikan laajennukseen...

4 818 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o89Ed. Hilpeläym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustarkastajan viran perustamiseksi Askaisten, Lemun ja Velkuan kuntiin ) N: o 90 Ed. Hil pelä ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamiseksi lääkintöhallituksen apteekkitoimistoon... 91) N:o 91 Ed. Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta afasiapotilaiden kuntouttavaan lomatoimintaan ) N:o 92 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken peruskoulun ja lukion peruskorjaukseen ) N:o 93 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän maatalousoppilaitoksen perustamiskustannuksiin ) N:o 94 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän nuorisotalon toteuttamiseen ) N:o 95 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi ) N:o 96 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään jätevesien johtamiseksi Jämsässä olevaan yhteispuhdistamoon ) N:o 97 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 perusparannustöiden aloittamiseen välillä Jämsä- Kuhmoinen ) N: o 98 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden jatkamiseen tieosuudella Jämsänkoski-Juoksiahti... 99) N:o 99 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola Jämsässä ) N: o 100 Ed. Hirvelä ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6031 parantamiseen välillä Heräkulma-Hämeen punn raja ) N:o 101 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ) N :o 102 Ed. Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sijaishuollon perhehoidon kehittämiseksi ) N:o 103 Ed. Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi opiskelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaaliturvamaksuista ) N:o 104 Ed. Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien 835 selvittämiseksi ) N:o 105 Ed. Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläkeikärajan väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön ) N:o 106 Ed. Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn korvaamiseen ) N:o 107 Ed. Holvitie: Määrärahan osoi.ttami.sesta. Turun raakavesiongelman selvmämtsekst ) N:o 108 Ed. Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi vanhusvoittoisten kuntien aseman helpottamiseksi ) N:o 109 Ed. Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien kunnostamiseen välillä Utula-Kietävälä ) N:o 110 Ed. Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin sivutoimipisteen perustamiseen Imatralle ) N:o 111 Ed. Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllistämiskokeiluun Kouvolan työvoimapiirin alueella ) N:o 112 Ed. Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta valtion Hyvinkään virastotalon jatkosuunnitteluun ) N:o 113 Ed. Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan meriviemärityön jatkamiseen ) N:o 114 Ed. Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen ) N:o 115 Ed. Hämäläinen: Määrärahan osoittamista Kalliolan kannatusyhdistykselle Vaotalan kuntoutusklinikan peruskorjaukseen ) N:o 116 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun laajentamiseen ) N:o 117 Ed. Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181 perusparantamiseen välillä Toivakka-Leppälahti ) N:o 118 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen laite- ja kirjallisuushankintoihin

5 Raha -asia -aloitteet ) N:o 119 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta elävän musiikin ja rytmimusiikin harrastuksen ohjaustoimintaan eräillä Pohjois-Suomen alueilla ) N:o 120 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Musiikkiyhdistykselle Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalien järjestämistä varten ) N:o 121 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnostustöihin ) N:o 122 Ed. Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion lainoittaman asuntotuotannon jälkeenjääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla ) N:o 123 Ed. Jansson: Määrärahan osoittamisesta Suomen Vientiluotto Oy:lle annenavaan korkotukeen ) N:o 124 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen 125) N:o 125 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton toiminnan tukemiseen ) N:o 126 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuodan tieteellisen laitoksen tilojen kunnostamiseen Kaarinassa ) N:o 127 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä.. 128) N:o 128 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Yläneen tien suunnitteluun ja rakentamiseen ) N:o 129 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontoisen sähköjunaliikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla ) N:o 130 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan alentamiseen ) N:o 131 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juomien hintojen alentamiseksi ravintoloissa ) N:o 132 Ed. Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjillään olevien arava-asuntojen järjestämiseksi vähävaraisille ) N:o 133 Ed. Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien rintamalisän korottamiseksi tarvittavaan ylimääräiseen!isään ) N:o 134 Ed. Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta Reservin Aliupseerien Liiton toiminnan tukemiseen ) N:o 135 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ortodoksisen teologisen ko~lutuksen sijoittamiseksi Joensuun ylioplstoon ) N:o 136 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän kunnalle sähkömuuntopiirien rakentamiseen hajaasutusalueille ) N:o 137 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Nurmijärven maantien perusparantamiseen ) N:o 138 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalan-Järvikylän maantien n:o 504 tieosien perusparantamiseen ) N:o 139 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiihtelysvaaran Heinävaaran maantien perusparantamiseen 140) N:o 140 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen-Korkeakankaan maantien n:o 488 perusparantamiseen 141) N:o 141 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman maantien perusparantamiseen ) N:o 142 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Liperin-Salonnenän paikallistien n:o parantamiseen ) N:o 143 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon-Sivakan maantien n:o 5284 perusparantamiseen.. 144) N:o 144 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän-Hoilolan maantien perusparantamiseen ) N:o 145 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hoikan, Louhivaaran ja Sulkuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi ) N:o 146 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hypönniemen-Varpasalon paikallistien peruskorjaukseen ) N:o 147 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatamon-Paloniemen paikallistien rakentamisen suunnitteluun ja perusparantamiseen....

6 820 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 Siv 118) N:o 148 Ed. Jyrkilä ym.: Mä~rärahan osoittamisesta Kolmikannan-Perttivaaran-Sammalvaaran yksityisteiden muuttamiseen paikallistieksi ) N :o 149 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenniemen-Hautakankaan-Majakummun-Heinoniemen yksityistien muuttamiseen paikallistieksi.. 150) N:o 150 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kutenvaaran yksityistien muuttamiseen paikallistieksi ) N:o 151 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylyn-Hason paikallistien rakentamisen suunnitteluun ) N:o 152 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahkavaaran-Timoskan yksityistien muuttamiseen paikallistieksi ) N:o 153 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokankaan yksityistien muuttamiseen paikallistieksi ) N:o 154 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirtun yksityistien paikallistieksi suunnitteluun ja peruskorjaukseen 155) N:o 155 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rikkarannan yksityistien muuttamiseen paikallistieksi ) N:o 156 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Tuopanjoen paikallistien perusparantamiseen ) N :o 15 7 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonrannan-Kalliojärv.en _Yksityistien muuttamiseen paikallisueksl ) N :o 158 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden muuttamiseen maantieksi välillä Säimen-Rönkönvaara-Lammu ) N:o 159 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuopanjoen paikallistien perusparantamiseen ) N:o 160 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran-Huosionva~ran. paikallistien muuttamiseen maantieksi ) N:o 161 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Karhunpään paikallistien rakentamisen suunnitteluun 162) N:o 162 Ed. Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen ) N :o 163 Ed. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden parantamiseksi välillä Taavetti-Hamina ) N:o 164 Ed. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen ) N:o 165 Ed. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin kehitysyhtiön toiminnan tehostamiseen ) N:o 166 Ed. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omaan pääomaan ) N:o 167 Ed. Järvisalo-Kanerva ym.: Määrarahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustukseksi kunnille katumaksulain valtionosuuden korottamiseen ) N:o 168 Ed. Kanerva: Määrärahan osoittamisesta kirjastoapulaisen palkkaamiseen Turun teknilliseen oppilaitokseen ) N:o 169 Ed. A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutuskeskuksen rakentamiseen Ämmänsaareen ) N:o 170 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen ) N:o 171 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven kunnan matkailuinvestointien tukemiseen ) N:o 172 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrynsalmen ja Kuhmon vesistöjen rantojen raivaukseen Kainuussa ) N :o 173 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lämpövoimalan rakentamiseen ) N:o 174 Ed. Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden kaupan tukemiseen Kainuussa ) N:o 175 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän saantiperusteiden tarkistamiseen 176) N:o 176 Ed. Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen huoltajalisän kehittämiseen ) N:o 177 Ed. Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammattikoulun lisärakennuksen rakentamiseen 178) N:o 178 Ed. Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantamiseen välillä Keuruu-Ähtäri....

7 Raha-asia-aloitteet ) N:o 179Ed. Knuuttilaym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden-Multian tien parantamiseen ) N:o 180 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta Urpalanjoen järjestelyyn ja perkaamiseen ) N:o 181 Ed. Kokko: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen aluelaboratorion perustamiseen Lappeenrantaan 182) N:o 182 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen turvallisuuden lisäämiseksi ) N:o 183 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien reserviläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen ) N:o 184 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja sotilasaikakauslehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi ) N:o 185 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseen Kuusamoon ) N:o 186 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuspolitiikkamme perusteiden opetuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa ) N:o 187 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemiseen ) N:o 188 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisen nuorisotyön tukemiseen ) N:o 189 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muistomerkin suunnittelemiseksi lotille ja kotirintaman naisille 190) N:o 190 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan kasvatuksen ja käytön lisäämiseksi ) N:o 191 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta karjanlannan hyötykäytön tutkimus- ja kehittämistyöhön.. 192) N:o 192 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta voimajohtolinjojen maapohjan monikäytön tutkimiseen ) N:o 193 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemärien kunnostamiseksi työllisyystöinä ) N:o 194 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tilusteiden rakentamiseksi työllisyystöinä Oulun läänin alueella 835 Siv 195) N:o 195 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelysten suoja-aitojen rakentamiseen poronhoitoalueilla ) N:o 196 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen ja sen vesistöalueen kalatalouden elvyttämiseksi ) N:o 197 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun järvikalan pyytäjien tukipalkkioihin ) N:o 198 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa ) N:o 199 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen vesistösuunnitelmaan kuuluvien töiden aloittamiseen Kokkolan vesipiirin alueella ) N:o 200 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta järvien syvyyskartoitukseen Kuusamossa ja Taivalkoskella ) N:o 201 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjavesitutkimuksia varten Pudasjärven, Urajärven ja Ylikiimingin alueella ) N:o 202 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsien ensiharvennusten toteuttamisen avustamiseksi 203) N:o 203 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen viljelyn edistämiseen ) N:o 204 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tienvarsien raivaa ~iseen risuista hirvivahinkojen estämisek- ~.. 205) N:o 205 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88 perusparannukseen välillä Raahe-Pulkkila. 206) N:o 206 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 811 päällystämiseksi välillä Siikajoki-Revonlahti ) N:o 207 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 813 parantamiseksi välillä Siikajoki-Karinkanta-Lumijoki ) N:o 208 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Virkkusen (Taivalkoski)-Isosyötteen (Pudasjärvi) maantien rakentamiseksi ) N:o 209 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän syventämisen aloittamiseen....

8 822 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o 210 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä Suomen malmi- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöönoton tehostamiseksi ) N:o 211 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän tehostamiseksi Kainuussa ) N:o 212 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistyksen tukemiseen ) N:o 213 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta aurinkoenergian talteenoton ja laitteiden tuotekehittelyn tehostamiseksi ) N:o 214 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuulla toimivan voimalan rakentamiseen Pudasjärvelle ) N :o 215 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläkkeen ylimääräiseen!isään ) N:o 216 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien vapaaehtoisen varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi ) N:o 217 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaussodan veteraanien toimeentulon turvaamiseen ) N:o 218 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistämiseksi lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruuta järjestämällä ) N:o 219 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden talteenoton tehostamiseksi ) N :o 220 Ed. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen autioituneita rakennuksia hyötykäyttöön ottaville yksityisille ja yhteisöille ) N:o 221 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asuntolan rakentamiseen 222) N:o 222 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Säilän nuorisoseurantalon peruskorjaukseen ) N:o 223 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi tuotantosuuntaa muuttaneiden viljelijöiden tuotteiden markkinoinnista ) N:o 224 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloustuotteiden markkinoinnin edistämiseen ) N:o 225 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hevosen ruokarahan maksamiseksi suomalaisen työhevosen pitäjälle ) N :o 226 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan jokien puhdistamiseen ) N:o 227 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Villikkajärven-Säyhteenjärven-Pyhäjärven salmien perkaamiseen 228) N :o 228 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lanskinjoen suun ja Lapiokosken perkaustöiden aloittamiseen 229) N:o 229 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkääitä Läyliäisiin johtavan tien perusparantamiseen ) N:o 230 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen välillä Karkkila-Pilpala-Loppi kk. 231) N:o 231 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden kunnostamiseen välillä Kinnari-Hietama-Iitti.. 232) N:o 232 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta HanaJan rautatiepysäkin käyttöönottamiseen Vantaalla ) N:o 233 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liljendalin Syväpuron hoitokodin toiminnan tukemiseen ) N:o 234 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanterveystyön menojen tutkimiseen ) N:o 235 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan.osast_o 10:n toimintaedellytysten parantamtsekst ) N:o 236 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnossa käytettävien myrkkyjen sivuvaikutusten selvittämiseen 237) N:o 237 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan ja Hämeen vesistöjen tilan selvittämiseen ) N:o 238 Ed. Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppila.ito_ksen kaluston ja opetusvälineistön UUSlmtseen ) N:o 239 Ed. Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisärakennuksen rakennustöihin ) N:o 240 Ed. Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kalatalouden ja virkistyskäyttöarvon parantamiseen...

9 Raha-asia-aloitteet ) N:o 241 Ed. Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärien erikoistumispaikkojen lisäämiseen ) N:o 242 Ed. Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnanoikeuden lautamiesten koulutustoimintaan ) N:o 243 Ed. Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen ) N:o 244 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 perusparantamiseen välillä Hanko-Tammisaari ) N:o 245 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Kimonkylän maantien perusparantamiseen ) N:o 246 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Haaviston-Vihtijärven maantien perusparantamiseen ) N:o 247 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan-Renkomäen tien perusparantamiseen ) N:o 248 Ed. Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Klaukkalan liikenneolosuhteiden parantamiseen ) N:o 249 Ed. Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Martinlaakson radan jatkamiseen ) N:o 250 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoitooppilaitoksen laajentamiseen ) N:o 251 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen tulvasuojelutöihin ) N:o 252 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen yli johtavan Friitalan sillan leventämiseen ) N:o 253 Ed. Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin radan perusparannukseen ) N:o 254 Ed. Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta taloudellisten rikosten tutkintaan ) N:o 255 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen hankintaan ) N:o 256 Ed. Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen varastokirjaston aikaansaamiseksi ) N:o 257 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan tiemestaripiirin Sarsan tukikohdan peruskorjaukseen ) N:o 258 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 rakentamiseen välillä Suorama-Alasjärvi ) N:o 259 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden Kuruntien (mt 330) rakentamiseen välillä Soppeenmäki-Rotikko ) N:o 260 Ed. Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta Vai tionrau tateiden rakennusinvestointeihin ) N:o 261 Ed. Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta Oriveden rata-alueen työ- ja henkilöstötilojen rakentamiseen ) N:o 262 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijaasuntojen rakentamista varten myönnettyjen valtio? asuntolainojen lyhennysehtojen muuttamiseen ) N:o 263 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin koulurakennushankkeiden rahoittamiseen 264) N:o 264 Ed. E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon välisen rataosuuden peruskorjaustöihin ) N:o 265 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Sirola-Opistolle ) N:o 266 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajennukseen ) N:o 267 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakentamiseen Hankasalmelle ) N:o 268 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 parantamiseen Suolahdessa ) N:o 269 Ed. P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Sumiaisten tien perusparantamiseen ) N:o 270 Ed. P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille Äänekoski- Suolahti ) N:o 271 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken katsastustoimiston rakentamiseen ) N:o 272 Ed. P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman terminaalitilojen laajennukseen 27 3) N :o 27 3 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparannukseen välillä Orivesi-Huutijärvi....

10 824 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o 274 Ed. Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköjunien valmistuksen aloittamiseen Valmetin Tampereen kiskokalustotehtaalla ) N:o 275 Ed. Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asuintalon rakentamiseen 276) N:o 276 Ed. Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n talouden alijäämäisyyden poistamiseen ) N:o 277 Ed. Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan varuskunnan rakennustöihin ) N:o 278 Ed. Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen maakuntakirjaston toiminnan aloittamiseen.. 279) N:o 279 Ed. Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan ratapihan lisäraiteiden rakentamiseen ) N:o 280 Ed. Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen-Kerityn suojelualueen hankkimiseen valtiolle ) N:o 281 Ed. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ) N:o 282 Ed. Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien rakentamiseen Mäntyharjulla ) N :o 283 Ed. ]. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Perniön-Kasnäsin maantien n:o 183 parannustöiden aloittamiseen välillä Ylönkylä-Kemiö ) N:o 284 Ed.]. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluun, tutkimukseen ja hoitoon ) N:o 285 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin toiminnan tukemiseen ) N:o 286 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien tukemiseen ) N:o 287 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja sienien talteenoton edistämiseen ) N:o 288 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen ) N:o 289 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholistien omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustannuksiin ) N :o 290 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen ) N:o 291 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen ) N:o 292 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen ) N:o 293 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille puhelimien hankkimiseksi vanhuksille ) N:o 294 Ed. Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien maksunoman kuntoutuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseen ) N:o 295 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman lisärakennuksen laajentamiseen ) N:o 296 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen ns. Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle ) N :o 297 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta ) N:o 298 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä Siikainen-Pyntäinen-Sammi-Kankaanpään raja ) N:o 299 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen Suodenniemen keskustasta Putajaan ) N:o 300 Ed. Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sahojen puunkyllästysaineiden haittavaikutusten selvittämiseen 301) N:o 301 Ed. Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehitys- ja mark 'kinointiyksikön perustamiseksi Kuopioon 302) N:o 302 Ed. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden kunnossapitoon TVL:n Turun piirin alueella ) N:o 303 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaiseen rajaalueyhteistyöhön ) N:o 304 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kielenkääntäjän viran perustamiseksi Vaasan lääninhallitukseen 305) N:o 305 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille urheilutoimintaa varten....

11 Raha-asia-aloitteet ) N:o 306 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kanslistin palkkaamiseen Österbottens Fiskarförbund r.f. -nimisen yhdistyksen toimistoon ) N:o 307 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porokangas-projektin vesijohtotöihin ) N:o 308 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 678 parantamiseen välillä Dalback-Petolahti ) N:o 309 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7252 parannukseen välillä Koivulahti-Petsmo ) N:o 310 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta energiayhteistoiminnan jatkamiseen ) N:o 311 Ed. Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokeiluun ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ) N:o 312 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan sairaanhoitooppilaitoksen lisätilojen suunnitteluun ) N:o 313 Ed. Norrback: Määrärahan osoittamisesta Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening -nimiselle yhdistykselle ) N:o 314 Ed. Norrback: Määrärahan osoittamisesta Närpes Musikskola-nimiselle oppilaitokselle ) N:o 315 Ed. Norrback: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan keskustasta etelään johtavan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ) N:o 316 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisest~ Seinäjoen-Kaskisten rautatien parantamiseen ) N:o 317 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisille tarkoitetun huoltolaitoksen perustamiseen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ) N:o 318 Ed. Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen tukemiseen ) N:o 319 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta veden vaihtumisen parantamiseksi Vaasan ja Närpiön saaristossa 320) N:o 320 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnitteluun Sundomista nk. Rantatielle Yttermalaxissa ) N:o 321 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten välisen rautatien perusparantamiseksi ) N:o 322 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta kuurojen tulkkien kouluttamiseen ) N:o 323 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen valtionavun korottamiseksi 324) N:o 324 Ed. Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan ja kanslistin palkkaamiseksi "A!ternativt Norden" -hanketta varten ) N:o 325 Ed. Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteri Dromin tukemiseen ) N:o 326 Ed. Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Kotkain Keskusliiton kulttuurivuoden järjestämisestä aiheutuviin kuluihin ) N:o 327 Ed. Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kansainvälisen koulun valtionapuun ) N :o 328 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan OsoittamisestaJyväskylän hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun ) N:o 329 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Suolahti- Äänekoski ) N:o 330 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväskylän -Pieksämäen radan sähköistämiseen ) N:o 331 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta KPA-laboratorion toimitilojen rakentamiseen Jyväskylään ) N:o 332 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren työvoimatoimiston Pihtiputaan sivutoimiston muuttamiseksi työvoimatoimistoksi ) N:o 333 Ed. Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristönsuojelun edistämiseen ) N:o 334 Ed. Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden aloittamiseen ) N:o 335 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun koneopetustilojen rakentamiseen ) N:o 336 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kirkonkylän urheilukentän perusparannustöihin ) N:o 337 Ed. Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Juokslahdentien kunnostustöiden aloittamiseen Jämsässä ~

12 826 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o 338 Ed. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden valtionavustuksiin ) N:o 339 Ed. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asunnoille myönnettyjen valtion asuntolainojen lyhennysehtojen muuttamiseen ) N:o 340 Ed. Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:lle pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen ) N:o 341 Ed. Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille katujen rakentamiseen myönnettävään harkinnanvaraiseen valtionavustukseen ) N :o 342 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman opettajankoulutuslaitoksen kirjaston tukemiseen ) N :o 343 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta ATK-pohjaisen opetuksen tehostamiseen aikuisopetuksessa.. 344) N:o 344 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyröspohjan Vesajärven tien (ns. Takamaantien) kunnostamiseen ) N:o 345 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Yläneen-Honkilahden-Hinnerjoen maantien rakentamisen aloittamiseen ) N:o 346 Ed. Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Peipohjan radan perusparannukseen ) N:o 347 Ed. Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman uuden meriväylän syventämiseen ) N:o 348 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven nuorisoseurantalon kunnostamiseen ) N :o 349 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7034 peruskorjaamiseen välillä Lapua-Kitinoja.. 350) N:o 350 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksityistien peruskorjaukseen 351) N:o 351 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tien korjaamiseen välilllä Tuurala-Hiiripelto ) N:o 352 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Ailisen tien peruskorjaamiseen lsossakyrössä ) N:o 353 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Alarannan tien peruskorjaamiseen Kortesjärvellä ) N:o 354 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Jokisalon tien peruskorjaamiseen Laihialla ) N:o 355 Ed. Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman rakennustöihin ) N:o 356 Ed. Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan radan perusparannustöiden suunnitteluun ) N:o 357 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseen Varkauteen ) N:o 358 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden katsastusaseman rakennussuunnitteluun ) N:o 359 Ed. Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan leikkaustoiminnan tehostamiseen ) N:o 360 Ed. Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun III rakennusvaiheen toteuttamiseen ) N:o 361 Ed. Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun ) N :o 362 Ed. Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisten työsuhteiden vakinaistamiseen ) N :o 363 Ed. Ranta: Määrärahan osoittamisesta Mustolan satamaraiteen rakentamiseen ) N:o 364 Ed. Ranta: Määrärahan osoittamisesta Mäntylän posti- ja teletajoo rakentamiseen Lappeenrannassa ) N:o 365 Ed. Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapahtuman avustamiseen ) N:o 366 Ed. Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken, Toijalan, :'iialan ja Lempäälän vesihuollon turvaamiseen ) N:o 367 Ed. Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuhdan tien perusparantamiseen ) N:o 368 Ed. Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Konhon vuolteen maantiesillan rakentamiseen....

13 Raha-asia-aloitteet ) N:o 369 Ed. Ratu: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelutoiminnan tukemiseen ) N:o 370 Ed. Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Varsinais-Suomen piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen ) N:o 371 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kääntäjän palkkaamiseen Uudenmaan Prikaatiin ) N:o 372 Ed. Rehn: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 51 ja Kirkkonummen kirkonkylän-upinniemen tien risteyksen saattamiseksi eritasoristeykseksi ) N:o 373 Ed. Rehn: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 parantamiseen Karjaan ja Hangon välillä ) N:o 374 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta päivälehtien äänilehtipainoksen julkaisukustannuksiin ) N :o 375 Ed. Rehn: Määrärahan osoittamisesta rannikkoradan sähköistämiseen Kirkkonummelta länteen ) N:o 376 Ed. Rehn: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaukseen Uudenmaan teollisuuspiiriin ) N:o 377 Ed. Rehn: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkauksesta aiheutuviin kuluihin Uudenmaan teollisuuspiirissä ) N:o 378 Ed. Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Mama-menetelmän mukaisten koulutuspakkausten hankkimisek- ~.. 379) N:o 379 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Korplax-puron perkaamiseen Kokkolassa ) N:o 380 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 743 parantamiseksi Evijärven ja Teerijärven välisellä tieosuudella ) N:o 381 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta myös lievemmin vammautuneiden sotainvalidien kuntoutukseen 382) N:o 382 Ed. Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasassa sijaitsevan Granvik Krigsinvalidhem -nimisen säätiön rakennusten peruskorjaukseen ) N :o 383 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan täysistuntojen radioimiskustannuksiin ) N:o 384 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmaisia lomamatkoja varten ) N:o 385 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kansainvälisen nuorison kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen ja käyttökustannusten suorittamiseen ) N:o 386 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Syvänniemen ekakeskuksen rakentamiseen ja kehittämiseen.. 387) N:o 387 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivaukseen myrkkyjä käyttämättä ) N:o 388 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseksi välillä Matalalahti-Paisua ) N :o 389 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden paikallisliikenteen säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun alueilla ) N:o 390 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi suomalaisten keksijöiden tukemiseen ) N:o 391 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön toiminnan tukemiseen ) N:o 392 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutkimuslaitokselle maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuopion läänissä ) N:o 393 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mielenterveyden Keskusliitolle käytettäväksi koulutukseen ja kuntoutukseen ) N:o 394 Ed. Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta huumenuorten hoidon järjestämiseen ) N:o 395 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä tekeville yhteisöille ) N:o 396 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkialammen varuskunnan uimahallin rakennustöiden aloittamiseen ) N:o 397 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apulaisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon ) N:o 398 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opintojen tukemiseen....

14 828 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o 399 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan pienvarastojen rakentamisen korkotukeen ) N:o 400 Ed. Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 perusparannukseen välillä Kultakivi-Särkilahti 401) N:o 401 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaukseen välillä Ruskeala-Tammijärvi ) N:o 402 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hirvensalmella ) N:o 403 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten antamiseen eläkeläisille linja-autoissa ) N:o 404 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoliikenteen avustamiseen ) N :o 405 Ed. Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannukseen välillä Sysmä-Särkilahti ) N:o 406 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastenkoti Kotirauha ry:n omistaman lastenkodin lainanhoitokustannuksiin ) N :o 407 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuvälineiden hankkimiseen näkövammaisille.. 408) N:o 408 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vaikeasti vammautuneiden kuntootusleirien järjestämiseen ) N:o 409 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja muiden neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen ) N:o 410 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta järjestöjen raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ) N:o 411 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Pelastusarmeijan raittiustyöhön ) N:o 412 Ed. Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas ry:n toiminnan tukemiseen ) N:o 413 Ed. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin pohjoisosan vanhainkotien korjaukseen ja laa- Jentamiseen ) N:o 414 Ed. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta suunniteltujen terveyskeskusten rakentamisen aloittamiseen ) N :o 415 Ed. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton toimesta järjestettävään lomatoimintaan ) N:o 416 Ed. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistöjen happamoitumishaittojen torjumista koskevaan selvitykseen 417) N:o 417 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventämiseen ) N:o 418 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-toimien perustamiseksi eräisiin Mikkelin läänin kuntiin 419) N:o 419 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan ekologisen tu~kimusaseman suunnittelutyön aloittamiseen ) N:o 420 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastusmuseohankkeen toteuttamiseen ) N:o 421 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin harjoitusradan suunnittelemiseksi Naarajärven lentokentän alueelle ) N:o 422 Ed. Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Helemi-ratahankkeen suunnitteluun ) N:o 423 Ed. Saari: Määrärahan osoittamisesta Alavuden, Kuortaneen ja Töysän yhteisen vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi kuntien reuna-alueilla sijaitsevissa kylissä ) N:o 424 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon suunnitteluun ) N:o 425 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lääniin perustettavan turkisjalostusopiston rakentamisen suunnitteluun ) N:o 426 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin tienrakennuskohteisiin ) N:o 427 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin työkohteisiin työllisyysvaroista.. 428) N:o 428 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 663 rakentamiseen välillä Karijoki-Päntäne....

15 Raha-asia-aloitteet ) N:o 429 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 665 (Tiukka-Perälä) rakennustöiden aloittamiseen ) N:o 430 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6991 rakentamisen jatkamiseen ) N:o 431 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perusparantamlseen ) N:o 432 Ed. Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta sotavammaisten huoltoja järjestötoimintaan ) N:o 433 Ed. Salolainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin ) N:o 434 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Hollolaan rakennettavan valtion virastotalon suunnitteluun ) N:o 435 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston Lahden koulutuskeskuksen virkojen perustamiseen 436) N:o 436 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon alaasteen rakentamiseen ) N:o 437 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Viilähteen koulun rakentamiseen ) N:o 438 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän alaasteen rakennustöihin ) N:o 439 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen oppilaitoksen jatkosuunnitteluun ) N:o 440 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden taideteollisen opiston ja Lahden kultaseppäkoulun laajennushankkeen toteuttamiseen ) N:o 441 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta uimahalli-moni toimitalon rakentamiseen Hollolaan ) N:o 442 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalanviljelylaitoksen suunnitteluun ja perustamiseen ) N:o 443 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl kuntakeskuksen sisääntuloteiden ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemiseen ja liikennejärjestelyihin 444) N:o 444 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Paavolan eritasoliittymän rakentamiseen Forssassa ) N:o 445 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän jatkamiseksi Kärkölän Järvelässä ) N:o 446 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kellosalmen sillan rakentamiseen Padasjoella ) N:o 447 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitalon korjaus- ja muutostöihin ) N:o 448 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen lasiteollisuuden turvaamista koskevaan tutkimukseen. 449) N:o 449 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta valtion avustukseksi Nastolan kehitysyhtiölle ) N:o 450 Ed. Skinnari: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkon laajentamiseksi Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle ) N:o 451 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseen Pieksämäelle ) N:o 452 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Tahiniemen korttelikoulun rakentamiseen Pieksämäen kaupungissa 453) N:o 453 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren pääkirjaston rakentamiseen ) N:o 454 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen maatalousoppilaitoksen rakentamiseen ) N:o455 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Juvan pohjoisen työväentalon toiminnan tukemiseen ) N:o 456 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun työväentalon toiminnan tukemiseen ) N:o457 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahnaniemen seurojentalon (Hirvensalmi) toiminnan tukemiseen ) N:o 458 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuukkalan maamiesseurantalon (Hirvensalmi) toiminnan tukemiseen 459) N:o 459 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Juvan nuorisoseurantalon toiminnan tukemiseen ) N: o 460 Ed. Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun nuorisoseurantalon toiminnan tukemiseen ) N:o 461 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen nuorisoseurantalon toiminnan tukemiseen....

16 830 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o462 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumala-talon kunnostukseen ) N :o 463 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Olavin nuorisoseurantalon (Savonlinna) toiminnan tukemiseen ) N:o 464 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvensalmen maamiesseurantalon toiminnan tukemiseen ) N:o465Ed. Skönym.: Määrärahan osoittamisesta Majaveden (Anttola) maamiesseurantalon toiminnan tukemiseen.. 466) N:o 466 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Varistataipaleen maamiesseurantalon (Heinävesi) toiminnan tukemiseen 467) N :o 467 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Halmeniemen maamiesseurantalon (Mäntyharju) toiminnan tukemiseen 468) N:o468Ed. Skönym.: Määrärahan osoittamisesta Toivolan maamiesseurantalon (Mäntyharju) toiminnan tukemiseen. 469) N: o 469 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Samppala-nimisen maamiesseurantalon (Savonranta) toiminnan tukemiseen ) N:o 470 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen maamiesseurantalon toiminnan tukemiseen ) N:o471 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan juoksutusten aiheuttamien taloudellisten menetysten korvaamiseen ) N:o472 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vesitilusjärjestelylain mukaisten maksujen maksamiseen Mikkelin läänissä ) N:o 473 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastusmuseon toteuttamiseen ) N:o474Ed. Skönym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 perusparantamiseen välillä Otava-Pitkäjärvi Mikkelin maalaiskunnassa ja Mikkelin kaupungissa. 475) N:o475 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 parantamiseen välillä Pitkäjärvi-Asema ) N:o 476 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 peruskorjaukseen välillä Otamo-Sysmä ) N:o477 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 432 parantamiseen välillä Metsäkoski-Vehkalahti (Hartola) ) N:o478 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 434 perusparantamiseen välillä Sairalanmäki-Kaskii Sulkavalla ja Juvalla ) N:o479 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 43 7 perusparantamiseen Sulkavalla ja Rantasalmella välillä Linkola-Kolkonpää ) N:o 480 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 447 perusparantamiseen välillä Haarajoki-Porsaskosb.. 481) N: o 481 Ed. Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 453 parantamiseen välillä Tihusniemi-Kuopion piirin raja 482) N:o 482 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 455 parantamiseen Joroisten keskustassa ) N:o483 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 468 perusparantamiseen välillä Leväsalo-Viljolahti Kangaslammilla ) N:o484 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 470 perusparantamiseen välillä Tappuvirta-Viljolahti Kangaslammilla ) N:o 485 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 471 parantamiseen välillä Hannolanpelto-Enonkoski 486) N:o 486 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o perusparantamiseen välillä Jäppilä-Maavesi 487) N :o 487 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukunkankaan paikallistien parantamiseen ) N:o 488 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien rakentamiseen välillä Virransalmi-Voikoski 489) N:o 489 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Huuha-Vaaliala Pieksämäen maalaiskunnassa ) N:o 490 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden lentokentän kiitoradan perusparantamiseen ) N:o491 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Naarajärvisäätiön tukemiseen

17 Raha-asia-aloitteet ) N:o 492 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:nPieksämäen varikon rakentamiseen ) N:o493Ed. Skönym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen autohuoltopaikan laajentamiseen Pieksämäellä 494) N:o 494 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Moottorikerho ry:n toiminnan tukemiseen ) N:o495 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalmella toimivan rintamaveteraanien majan toiminnan tukemiseen 496) N:o496 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppilässä toimivan rintamaveteraanien majan toiminnan tukemiseen 497) N :o 497 Ed. Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta omistusasuntojen hankkimiseen sotaveteraaneille ) N:o498Ed. Surakkaym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun peruskorjaamiseen ) N:o499Ed. Surakkaym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun asuntolan peruskorjaamiseen 500) N:o 500 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitus- ja ravitsemusalan korkeakoulutasoisen koulutuksen aloittamiseen Jyväskylän hotelli- ja ravintolakoulussa ) N:o 501 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talvi -nimisen tapahtuman järjestämiseen ) N :o 502 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattijärjestöjen lehtien tukemiseen ) N:o 503 Ed. Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväskylään ) N:o 504 Ed. Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta havaintometsän hankkimiseen Joensuun metsä- ja puutalousopistolle sekä Onkamon metsäkoululle ) N:o 505 Ed. Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen kirjastojen hankintoihin ) N:o 506 Ed. Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta elektroniikan opetuksen kehittämiseen Teknillisessä korkeakoulussa 507) N:o 507 Ed. Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun tutkimus- ja opetusvälineiden hankkimiseen 508) N:o 508 Ed. Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknillisten oppilaitosten kaluston hankkimiseen ) N:o 509 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun puutyöosaston koulutussahaa varten ) N:o 510 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden ylläpitoon annenavaan valtionapuun ) N:o 511 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 508 parantamiseen välillä Juuka-Matara ) N:o 512 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuorevaaran paikallistien n:o sekä Huhmarisvaaran yksityistien parantamiseen ) N:o 513 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen välillä Valtimo-Ylä-Valtimo-Sivakka ) N:o 514 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen välillä Öllölä-Hoilola-Värtsilä ) N:o 515 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Nurmeksessa ) N:o 516 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Kontiomäen rataosan perusparannukseen ) N:o 517 Ed. Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyrityksen perustamiseksi Joensuuhun 518) N:o 518 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitosten opettajien sijaisten palkkaamiseen. 519) N:o 519 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkikeskuksen rakentamiseen Kuopioon ) N:o 520 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin tutkimustoiminnan käynnistämiseen 521) N :o 521 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon pientiestön parantamiseen

18 832 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o 522 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaterveystutkimuksen kehittämiseen ) N:o 523 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutukseen ) N:o 524 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla työskennelleiden naisten kuntoutukseen ja virkistykseen ) N:o 525 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun laajentamiseen kaikkiin Sisä- Savon kuntiin ) N:o 526 Ed. Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen hankkimiseen rintamaveteraaneilk.. 527) N:o 527 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon metsäkonekoulun laajentamiseen ) N:o 528 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvärilän kansainvälisen nuoriso- ja kurssikeskuksen rakentamiseen 529) N:o 529 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan Vaskiviikon tukemiseen ) N:o 530 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta omavaraisviljelyn edistämiseen ) N:o 531 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämiseen Pohjois-Karjalassa 532) N:o 532 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta etenkin Lieksaa ja Nurmesta palvekvan lentokentän suunnitteluun ) N:o 533 Ed. Törnqvistym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman korottamiseen Uimaharjun tehtaan toiminnan kehittämiseksi ) N:o 534 Ed. Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikkakokeilun laajentamiseen koskemaan koko Pohjois-Karjalan lääniä ) N:o 535 Ed. Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen osaston laitoskirjastoille ) N:o 536 Ed. Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan metsäoppilaitoksen perustamiseksi Ruokolahdelle ) N:o 537 Ed. Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan viran perustamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen ) N:o 538 Ed. Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan sairaanhoito-oppilaitoksen uuden koulurakennuksen suunnitteluun ) N:o 539 Ed. Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen ) N:o 540 Ed. Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan Ykspihlajan sataman väylän syventämiseen ) N:o 541 Ed. Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluratojen rakentamiseen ) N:o 542 Ed. Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laajentamiseen ) N:o 543 Ed. Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen rakentamiseen ) N:o 544 Ed. Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tunnelin rakentamiseen valtatielle n:o 12 Uudenkylän kohdalla.. 545) N:o 545 Ed. Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen välillä Vihtijärvi-Joentaka ) N:o 546 Ed. Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Räyskälän kotokeskuksen toiminnan tehostamiseen ) N:o 547 Ed. Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi sitä tarvitseville sotaveteraaneille ) N:o 548 Ed. Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon turvaamiseksi ) N:o 549 Ed. Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ilmaisiin terveystarkastuksiin ) N:o 550 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöstyön jatkamiseen....

19 Raha-asia-aloitteet ) N:o 551 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauholan koulun liikuntatilan rakentamiseen Kajaanissa ) N:o 552 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston peruskorjaukseen Paltamossa ) N:o 553 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihannin kunnan kotiseutukeskuksen rakentamiseen ) N:o 554 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikkitapahtuman avustamiseen ) N:o 555 Ed. Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n :o 5 rakentamiseen Kajaanissa ) N:o 556 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asuntojen rakentamiseen 557) N:o 557 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan rakennustöihin Tuusulassa ) N:o 558 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nurmijärvelle ) N:o 559 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan meriviemäritunnelin rakentamiseen välillä Koivuhaka-Pihlajamäki ) N:o 560 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokelan aseman seudun tiejärjestelyjä varten ) N:o 561 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopentien poikittaisliikenneyhteyden parantamiseen välillä Lah nus-klaukkala-metsäkylä-palojoki- H~ä ) N:o 562 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon satamatoiminnan kehittämiseen ) N:o 563 Ed. Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoimintaa varten ) N:o 564 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta laajennetun rokotusohjelman (EPI) tukemiseen Unicefin kautta ) N:o 565 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ohitusleikkauksia suorinavien kirurgien virkojen perustamiseen yliopistollisiin sairaaloihin 566) N:o 566 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen ruotsinkielisen professorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon ) N:o 567 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten toimien perustamiseksi HYKS:n II pediatriselle klinikalle ) N:o 568 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kirjaston kehittämiseen ) N:o 569 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston kemian laitoksen tilojen suunnitteluun ) N:o 570 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisten julkaisusarjojen jatkuvuuden turvaamiseen.. 571) N:o 571 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensionärsförbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustannuksiin ) N:o 572 Ed. Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ylilääkärin viran perustamiseen ympäristöministeriöön ) N:o 573 Ed. Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Opistolle annenavaan rakennusavustukseen ) N:o 574 Ed. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstelyhankkeen suunnittelun loppuunsaattamiseen 575) N:o 575 Ed. Viinanen: Määrärahan o.soittamisesta Riihimäen pääkirjaston valoonosuuteen ) N:o 576 Ed. Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajakoulutuksen aloittamiseen Riihimäellä ) N:o 577 Ed. Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 korvaamiseksi moottoriliikennetiellä ) N:o 578 Ed. Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopen kk:n liittymän parantamiseen kantatiellä n:o ) N:o 579 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 130 parantamiseen ) N:o 580 Ed. Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Hausjärven välisen tieyhteyden aikaansaamiseen ) N:o 581 Ed. Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Lopen alueella ~

20 834 Perjantaina 13. huhtikuuta ) N:o 582 Ed. Viinanen: Määrärahan osoittamisesta autokatsastusaseman rakentamiseen Riihimäelle ) N:o 583 Ed. Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden lainojen korkotukeen ) N:o 584 Ed. Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen teollisuuskylien korkotukeen ) N:o 585 Ed. Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen-Kerityn luonnonsuojelualueen lunastamiseen valtiolle ) N:o 586 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Hennalan varuskunnan rakennusten peruskorjaukseen ) N:o 587 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi Hollolaan ) N:o 588 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi Nastolaan ) N:o 589 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon alaasteen rakentamiseen ) N:o 590 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Kurhilan alaasteen korjaustöihin ) N:o 591 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun rakentamiseen ) N:o 592 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Villähteen koulun rakennustöiden suorittamiseen ) N:o 593 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän alaasteen rakentamiseen ) N:o 594 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Hartolan kunnankirjaston rakentamiseen ) N:o 595 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kujalan maatalousoppilaitoksen rakennustöihin ) N:o 596 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden eteläisen sisääntulotien rakentamiseen ) N:o 597 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseen moottoriliikennetieksi välillä Kymijärvi-Vierumäki ) N:o 598 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 parantamiseen Salpakankaan kohdalla ) N:o 599 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Villähteen liittymän rakentamiseen valtatielle n:o ) N:o 600 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Renkomäen ja Uudenmaan piirin rajan välisen tieosuuden parantamiseen 601) N:o 601 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl sisääntuloteiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi ) N:o 602 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden parantamiseen Sysmästä valtatielle n:o 4 Asikkalassa ) N:o 603 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Järvelässä ) N:o 604 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen Kellosalmen sillan rakentamiseen ) N:o 605 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden autokatsastuskonttorin laajentamiseen ) N:o 606 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Valkon välisen rataosuuden perusparantamiseen ) N:o 607 Ed. Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden sivuterveysaseman suunnitteluun ) N: o 608 Ed. Vähäkangas ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 813 parantamiseen välillä Siikajoki- Karinkanta-Lumijoki.... E s i t e 1 1 ä ä n : (jatkoa) 609) Hallituksen esitys n:o 39 laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta ) Hallituksen esitys n:o 40 laiksi vuosilomalain 3 :n muuttamisesta ) Hallituksen esitys n:o 41 laiksi ulosottolain 5 luvun 11 :n ja 6 luvun 8 :n muuttamisesta ) Hallituksen esitys n:o 42 laiksi rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 22 :n muuttamisesta ) Hallituksen esitys n:o 43laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ) Hallituksen esitys n:o 44 laiksi a~~~v.~ihdosta valtion ja Espoon kaupungin val!lla....

21 Raha-asia-aloitteet ) Hallituksen esitys n:o 45 laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä ) Hallituksen esitys n:o 46 laiksi aluevaihdosta valtion ja Hämeenlinnan kaupungin välillä ) Hallituksen esitys n:o 47 laiksi aluevaihdosta valtion ja Porin kaupungin välillä ) Hallituksen esitys n:o 48laiksi maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain 8 :n muuttamisesta ) Hallituksen esitys n:o 50 laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta ) Hallituksen esitys n:o 51 laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ) Asetus 30 päivältä maaliskuuta 1984 Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 11 artiklan soveltamisesta (A n:o 5).. Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ensimmäinen varapuhemies Työläjärvi sekä edustajat Aaltio, Jansson, A. Kemppainen, E. Laine, Lipponen, Manninen, Martikainen, Nieminen, Pekkarinen, Pihlajamäki, Renlund, Stenius Kaukonen, Tuomaala, Turpeinen, Valo, Vesterinen ja Väyrynen. Ilmoitusasiat: Lomanpyynnöt Vapautusta eduskuntatyöstä saavat tästä päivästä sairauden takia ed. Lipponen, virkatehtävän vuoksi ed. Väyrynen sekä yksityisasioiden johdosta edustajat Aaltio, Jansson, Kemppainen, Martikainen, Nieminen, Pekkarinen, Renlund, Stenius Kaukonen, Tuomaala, Turpeinen, Työläjärvi, Valo ja Vesterinen. Ainoa käsittely: 622) Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna Mainittu kertomus (1983 vp.) Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 8 Uusi hallituksen esitys P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että tasavallan presidentin kirjelmän ohella kuluvan huhtikuun 6 päivältä on eduskunnalle saapunut hallituksen esitys n:o 49, joka on nyt edustajille jaettu. Pöydällepanoa varten esitel- 1 ää n: Kirjalliset kysymykset 623) Valtiovarainvaliokunnan m1etmtö n:o 17 hallituksen esityksen johdosta laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta (HE n:o 208/1983 vp.) ) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 18 hallituksen esityksen johdosta laiksi ravintorasvaverosta annetun lain muuttamisesta (HE n:o 31) ) Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 hallituksen esityksen johdosta laiksi Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan (HE n:o 193/1983 vp.).... Puhetta johtaa puhemies P y s t y n e n. 870 P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että eduskunnalle ovat, puhemiehelle osoitettuina, saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin n:ot 73, 74, 76, 77, 79, 81,84, 87, 90, 91 ja 106. Nämji kysymykset vastauksineen on nyt jaettu edustajille"'- Päiväjärjestyksessä olevat 1) - 608) Raha-asia-aloitteet n:ot esitellään valiokuntaan lähettämistä varten. asiat: P u h e m i e s : Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asiat lähetettäisiin vai tiovarainvaliokuntaan. Mainitut raha-asia-aloitteet ovat tänään nähtävinä eduskunnan keskuskansliassa.

22 836 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 Keskustelu: Ed. A r r a n z : Herra puhemies! Kun rahaasia-aloitteet ovat lähdössä valiokuntaan, pyytäisin valiokunnan jäseniä kiinnittämään huomiota aloitteeseen n:o 37 nimikkeellä "Määrärahan osoittamisesta Alkoholistityön tukiyhdistys ry:n Syväpuron hoitokodin saneeraamiseen". Tämähän on kysymys, joka oli jo viime syksynä esillä, mutta hylättiin budjettikäsittelyssä. Kysymyksessä on ainoastaan markan avustus yksityiselle pienelle alkoholistihuoltotyön hoitokodille, jossa on noin 20 paikkaa. Hoitokoti aloitettiin luvun alussa ja sai paikaksi Liljendahlin kunnasta vanhan koulun. Työtä aloitettaessa kaikki oli kunnossa. Sen jälkeen terveysviranomaiset kävivät kuitenkin koulussa ja totesivat, että keittiöön, joka oli entisen koulun keittiö, jouduttaisiin nykyisten säännösten mukaan rakennuttamaan tuuletusjärjestelmä sekä entinen lattia jouduttaisiin korvaamaan uudella betonikivityslattialla. Tällä pienellä hoitokodilla ei ole varallisuutta tämän saneerauskorjauksen tekemiseen, vaan se on anonut moneen otteeseen valtiolta avustusta. Heille näytetään aina vihreätä valoa ja luvataan, että kyllä he saavat nämä avustukset. Mutta kun eduskunta on budjetit käsitellyt, niin sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanotaan, että taas meni ohi. Pyytäisin valiokunnan jäseniä todella kiinnittämään tähän huomiota. Tämä koskee periaatteessa pariasataa alkoholistia, jotka vuosittain kiertävät tässä laitoksessa. Kovin isoa henkilömäärää tämä ei koske, mutta tyypillisesti me täällä usein unohdamme todella pienet asiat ja puhumme niistä miljardeista. Ed. S k ö n : Herra puhemies! Koska valtakunnallisissa lehdissäkin ed. Skön on merkitty tämän valtakunnan aloitetehtailijaksi, niin totta kai se lienee niin arvokas asia, että kannattaa muutama sana lausua lyhyesti eri asioista. Ensinnäkin toivoisin, että aloitteen n:o 451, joka koskee Pieksämäen kaupunkiin rakennettavaa virastotaloa, kaltaiset aloitteet tulisi valiokunnassa yleensä ottaa huomioon, koska on käynyt selväksi, että tällaisilla virastotalojen rakentamisilla säästetään huomattavasti valtion vuokramenoja. Kun on todettu, että näiden kiinteistöjen pääomakulut maksetaan yleensä noin 8-10 vuodessa, niin eikö olisi järkevää ja valtiontaloudenkin kannalta edullista rakentaa sellaisia virastotaloja, joissa voimme toimia omissa tiloissa, ja maksaa tällä tavalla omaa kiinteistöä. Myös Pieksämäen kaupungissa on ongelma. Me olemme rautatiekaupunki, ja rautatie jakaa kaupungin kahtia siten, että osassa Tahiniemen aluetta lapset joutuvat hyvin vaaralliselle koulutielle. Siitä syystä toivoisin, että Tahiniemen koulun rakentamisajankohtaa aikaistettaisiin ja että määrärahat saataisiin jo vuodelle Aloite n:o 453. Haukivuorella kirjastotilojen laajennus olisi ajankohtainen ja välttämätön. Kirjasto toimii niin surkeissa olosuhteissa, että sinne ei vierasta viitsi viedä. Toivoisin, että valiokunta ottaisi huomioon myös tämän ja vaikka kävisi tutustumassa, kuinka siellä kansalaiset saavat kirjoja ja palveluja. Aloite n:o 454 koskee Kangasniemen kuntaa. On jo kauan taisteltu, että Kangasniemen kuntaan saataisiin sellainen maatalousoppilaitos, jossa voisivat niin Keski-Suomen kuin Mikkelin läänin ihmiset käydä opiskelemassa ja näin saataisiin Kangasniemen kunnan asemaa korjattua. Se on erittäin ikävässä jamassa tällä hetkellä. On hyvin todennäköistä, että veroäyrin hintaa on nostettava noin 24 penniin, jos siellä meinataan selvitä velvoitteista. Sitten tässä on joukko niitä aloitteita, joissa eivät ole suuretkaan rahat kyseessä. Aloitteet n:ot koskevat sellaisia työväentaloja, nuorisoseurantaloja, maamiesseurantaloja, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Näitten talojen kohdalla ovat pienetkin avustusmäärärahat hyvin tarpeellisia. Siellä joutuvat ihmiset talkootöinä tekemään paljon asioita, vaikka nämä ovat yleisiä kokoontumistiloja. Toivoisin, että nämä aloitteet otettaisiin käsittelyssä huomioon. Koko tämä nippu tietää valtiolle menoja Mikkelin läänin osalta vain alle mk. Katson, että apu on sinne hirmuisen hyvä ja me saavutamme sen tuloksen, johon olemme pyrkineet. Nämä ovat ihmisten toivomuksesta tehtyjä aloitteita, ja näin ollen tämä on hyvä asia. Eräs asia koskee Puumalan kuntaa. Sieltä on aloite, että olisi saatava sähköistystöitä varten vähän enemmän rahaa. Se olisi noin mk. Jos tämä rahamäärä saadaan, niin voimme sähköistää Puumala-talon. Siitä huolimatta sähkön käyttö on välttämätöntä, vaikka vihreitten edustaja Komsi onkin halunnut, että sähkön tuotantohintaa korotetaan voimakkaasti, ettei kulutus lisäänny. Aloitteet n:ot koskevat tiemäärärahoja. Minkä vuoksi näistä puhun? Puhun siitä syystä, että Mikkelin!äänillä ei ole mahdollisuutta eikä ole ollut toiveitakaan saada ministeriä Mikkelin läänin alueelta. (Ed. Jokelan välihuuto.) - SMP ei ole sitä ollut vaatimassakaan, koska meillä ei ole päteviä edustajia, kuten ed. Jokela ymmärtää.

23 Raha -asia -ajoi tteet 837 Mutta sosialidemokraateilla on kolme kansanedustajaa, ja sieltä kyllä olisi ainesta löytynyt. - Niinpä minä toivonkin, että valiokunnassa kiinnitetään huomiota Mikkelin läänin kohtaloon. Siellä valtion määrärahat, joita yleensä annetaan lääneille, ovat noin 3, 5 % alhaisemmat kuin muissa lääneissä. Arvoisa puhemies! Aloite n:o 492 koskee VR:n varikon rakentamista Pieksämäen kaupunkiin. Olen saanut kuulla, että tällä hetkellä ollaan viemässä noin 10 milj. markkaa Pieksämäen varikolle jo myönnettyjä varoja. Toivoisin, että ministerit eivät tee tätä ikävää asiaa ja että tämän aloitteen n:o 492 mukaisesti lisämäärärahat myönnettäisiin ja varikon rakentaminen aloitettaisiin lähimpien vuosien aikana. (Ed. Miettinen: Eikö SMP:llä ole ministereitä siellä puolustamassa?) - Ei se yksin riitä' SMP: n ministerit ovat taistelleet ja panneet jopa lausumia Pieksämäen osalta, mutta valitettavasti ne eivät ole saaneet tukea toisilta. Riittääkö vastaukseksi edustajalle? (Ed. Puolanne: Saavatko tukea edes toisiltaan?) Raha-asia-aloitteet n:ot Rintamasotaveteraaneilla on sellaisia majoja, joiden kunnossa pitäminen vaatii valtion varoja, koska veteraaneilla ei omia varoja ole. Toivoisin, että näihin pieniin avustussummiin, mitä aloitteessa esitetään, tulisi myönteinen kanta valiokunnasta. (Ed. Jokela: Kyllä varmaan!) Viimeinen aloite - koska ed. Jokela on pyytänyt, että nopeasti käsitellään, niin olen pyrkinyt hyvin nopeaan käsittelyyn- on tämän laatuinen: että eduskunta ottaisi valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon mk sotiemme veteraanien omistusasuntojen hankkimista varten ja että näitä varoja ei myönnettäisi lainoina vaan avustuksina. Minä uskon, että olemme jo niin paljon luvanneet veteraaneille, että on tullut aika, jolloin tulee myös tehdä jotakin. Ed. Kettunen : Herra puhemies! Olemme saaneet valiokuntaan lähettämistä varten tänne eduskuntaan kansanedustajien tänä vuonna tekemät raha-asia-aloitteet. Allekirjoittanut on tehnyt raha-asia-aloitteet n:ot Aloite n:o 170 koskee määrärahan osoittamista Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. Syöpätauti maassamme on viimeisinä vuosikymmeninä ja viime aikoina voimakkaasti lisääntynyt. Lääketiede ei ole vielä pystynyt keksimään lopullisia ratkaisuja syöpätaudin ehkäisemiseen ja lopulliseen hoitamiseen. Maahamme on syntynyt kansalaisten omatoimisuudesta syöpäyhdistyksiä, jotka omalla toiminnallaan pyrkivät auttamaan syöpään sairastuneita ihmisiä ja heidän perheitään eri tavoin. Syöpäyhdistyksiä vaivaa kuitenkin jatkuva taloudellisten voimavarojen puute. Nämä yhdistykset ja siellä toimivat ihmiset tekisivät huomattavasti enemmän asioiden hyväksi, mikäli taloudellisia resursseja heillä olisi olemassa. Nyt aloitteessani tehty esitys Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen tukemisesta tarkoittaa sitä, että hyväksyessään tämän vaatimattoman määrärahan eduskunta voisi antaa tukea yhdistykselle, jonka toiminta kattaa koko pohjoisen Suomen, sekä Oulun että Lapin läänin alueen. Tämän vuoden aikana, mitä allekirjoittanut on eduskunnassa työskennellyt, olen voinut havaita, että eduskunnassa ja hallituksessa pannaan huomattavasti suurempia rahoja paljon huonompiin tarkoituksiin kuin mitä tässä aloitteessani nyt mainitsen. Syöpäyhdistykset tekevät arvokasta, hyvää ja välttämätöntä työtä tässä tilanteessa. Toivon, että valiokuntakäsittelyn aikana aloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti. Samalla toivon myös, että tämä asia voitaisiin lopullisessa budjetin käsittelyssä täällä eduskunnassa laajentaa koskemaan koko maata ja kaikkia maassamme toimivia syöpäyhdistyksiä. Muun muassa Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksessä toimivat henkilöt toimivat puolitoista vuotta sitten erittäin aktiivisesti asiassa, jolloin saatiin suurella painostuksella aikaan se, että Oulun yliopistollisen keskussairaalan lasten syöpäosasto on avattu. Muun muassa tällaista toimintaa syöpäyhdistyksessä toimivat henkilöt suorittavat. Samoin raivon myönteistä suhtautumista eduskunnassa aloitteeseeni n:o 171, jossa esitän määrärahoja Kainuun pienen ja köyhän Ristijärven kunnan matkailuinvestointien tukemiseen ja edistämiseen. Aloitteessa n:o 172 esitän määrärahoja Kainuun säännösteltyjen vesistöjen rantojen raivaamiseen Hyrynsalmen ja Kuhmon reiteillä. Tässä yhteydessä on syytä kiittää eduskuntaa siitä, että tämän vuoden budjetissa on osoitettu pieni määräraha näihin tarkoituksiin, ja tämä määräraha tietämäni mukaan tullaan käyttämään Suomussalmella, jossa on ollut huutavin puute näissä asioissa. Kainuun vesistöthän on aikoinaan valjastettu voimatalouden alttarille säännösteltyinä, ja näissä järvissä, jotka toimivat säännöstelyaltaina, ovat rannat raivaamattomina hyvin ruman näköisiä; vesien ollessa alhaalla kannokot paljastuvat sieltä ja tämä raivaustyö olisi välttämätöntä. Seuraava aloitteeni, n:o 173, koskee määrärahan osoittamista Kajaanin lämpövoimalalle. Kajaanissa ollaan suunnittelemassa niihin olosuhtei-

24 838 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 siin varsin mittavaa lämpövoimalaa, joka tulisi tuottamaan kaukolämpöä Kajaanin kaupunkilaisten tarpeisiin ja lisäksi myös sähköä. Toivon, että aikanaan tähän määrärahaan ja tähän aloitteeseen myös suhtaudutaan täällä myönteisesti, koska mm. Vapon ilmoituksen mukaan tämä lämpövoimala toimiessaan tulisi mm. turveteollisuuden parissa tuomaan lisääntyviä työpaikkoja Kainuuseen noin 150. (Ed. Jokelan välihuuto)- Ed. Jokelakin ymmärtää, että tässä on kysymyksessä myös työllisyyspoliittisesti erittäin iso asia niissä olosuhteissa. Viimeinen aloitteeni, n:o 174, koskee määrärahan myöntämistä haja-asutusalueiden kaupan tukemiseen Kainuussa. Herra puhemies! Toivon, että näihin kaikkiin aloitteisiin suhtaudunaisiin eduskunnassa myönteisesti ja Kainuun asiat täällä muistettaisiin ja otettaisiin huomioon. Ed. E k 1 u n d : Herra puhemies! Minua varoitettiin tullessani, että älä pitkästi vaan lyhyesti ja selkeästi, ja sen aion tehdä seuraavalla tavalla. Sotiemme veteraaneja on elossa yli , ja he ovat rasitusten vuoksi melkeinpä poikkeuksetta enemmän tai vähemmän sairaita. SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien ja invalidien syrjintää. Rahasta tämän asian korjaaminen ei voi olla kiinni. Siksi olemme tehneet edellä olevilla perusteilla esityksen, että vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon otettaisiin rintamaveteraanien kuntouttamiseen 60 milj. mk. Tämän raha-asia-aloitteen numero on 65. Raha-asia-aloite n:o 66 pitää sisällään seuraavan. Rintamaveteraanien asunto-olojen parantaminen on paljolti laiminlyöty. Tähän asiaan olisi saatava pikainen korjaus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittavasti, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon 60 milj. mk käytettäväksi lainoina tai muulla tavoin asuntojen hankkimiseen niitä tarvitseville rintamaveteraaneille ja heidän perheilleen. Ed. W a s z -Höckert : Herra puhemies! Herr talman! Olen pyytänyt tämän puheenvuoron alleviivatakseni sitä tarvetta, joka vielä vallitsee tutkimuksen, korkeimman opetuksen ja vaativamman sairaalahoidon puolella. Täällä äskeisessä puheenvuorossa todettiin, että Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan syöpäosasto on vihdoin päässyt toimintaan, asia, joka tämän klinikan entisenä esimiehenä minua kovasti ilahduttaa. Varsinkin täällä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa on edelleen suuria puutteita, ja nyt toivoo, että vuoden 1985 budjetissa tämä asia entistä enemmän otetaan huomioon. Olen tehnyt aloitteita - ja täällä on muitakin samanlaisia aloitteita - joissa me nimenomaan pyrimme siihen, että nk. ohitusleikkauksia saataisiin maassamme suoritetuksi siinä määrin kuin tarve edellyttää. On laskettu yhdessä Harvardin yliopiston asiantuntijoiden kanssa, että niitä tulisi suorittaa Suomessa vuosittain noin Meidän kapasiteettimme tällä hetkellä on vajaa 500. Tämän tulisi nimenomaan olla mahdollista Kuopion, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistollisissa keskussairaaloissa. Herr talman! Jag har ytterligare en gång fört fram inrättandet av en svenskspråkig professur i allmän medicin. Det här är en nödvändighet dels för att de medicinare som studerar på svenska skall lära sig svenska för att kunna ta hand om såväl finskspråkiga som svenskspråkiga patienter, men framförallt är detta nödvändigt för att förbättra vidareutbildningen av de läkare som arbetar på hälsocentralerna, alltså de som ansvarar för den allmänmedicinska vården. Jag vill avsluta det här yttrandet med att påminna om att det fortfarande i miljöministeriet saknas medicinsk expertis. Redan länge har det existerat en form av medicin som kallas miljömedicin. En överläkartjänst vid det nybildade miljöministeriet anser jag bör komma in i 1985 års budget för att garantera människans säkerhet i den omgivning vi lever vi. Herra puhemies! Haluan vielä tältä paikalta kerran muistuttaa siitä, että nyt perustetussa ympäristöministeriössä on vajaa 200 virkamiestä. Kuitenkaan heidän joukostaan ei löydy ketään, jolla olisi lääketieteellistä koulutusta, vaikka luonnon ohella myös ihminen tulisi suojata tämän aikakautemme erilaisia vaaroja vastaan. Siis ylilääkärin virka ympäristöministeriöön! Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asiat lähetetään v a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o - kuntaan. 609) Ehdotuksen laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 39 esitellään valiokuntaan lähettämistä varren.

25 Työehtosopimuslaki 839 P u h e m i e s : Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin sosiaalivaliokuntaan. Keskustelu: Ed. S k ö n : Herra puhemies! Hallituksen esityksen n:o 39, joka sisältää ehdotuksen laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta, mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja työntekijä, joka tietensä rikkoo työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko: työnantaja korkeintaan mk ja työntekijä korkeintaan 900 mk. Hyvityssakkoon tuomittaessa tuomioistuimen on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomuksen mahdollisesti antama syy ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Tuomitun hyvityssakon saa, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahinkoa kärsinyt, milloin omaisuusvahinkoa on syntynyt, mutta muutoin se asianosainen, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu. SMP:llä on asiassa selvä kanta. SMP ei hyväksy laittomuuksia työnantajan eikä työntekijöitten taholta. Jos työnantaja rikkoo työehtosopimuksia, työntekijöille kuuluu korvaus. Jos tuomioistuin ei näin menettele, silloin on lainvalvojien puututtava asioitten kulkuun ja korjattava lakia. SMP ei myöskään voi hyväksyä työntekijöitten laitonta lakkoilua, koska laittomat lakot koituvat työntekijöitten omaksi vahingoksi. Työn tuottavuus aler:ee, ja sitä kautta koko lakko jarruttaa tulevankin ansiotason nousua. Olisi järjen vastaista pettää työntekijöitä. Turhat lakot johtavat entistä enemmän työnantajia suunnittelemaan ja kehittämään teknologiaa ja sillä tavalla vähentämään myös työpaikkoja. Tässä asiassa on myös niillä, jotka eivät ymmärrä tai ymmärtävät liian hyvin, taka-ajatuksena hyötyä poliittisesti. Kurjuus tuo protestin, ja siitä ei ole työntekijöille hyötyä. Minulla on tästä hyvä esimerkki oman poikani kohdalta Wärtsilän telakalta, jossa lakkoiltiin jopa likaisten haalarien vuoksi. Ansiot alenivat jopa noin mk vuodessa. Poika vaihtoi työpaikkaa, vaikka työtä olisi ollut Wärtsilällä. Tämä on esimerkki siitä, että liian sairasta ei saa olla myöskään politiikka, jota harjoitetaan työntekijöiden ja työnantajien suhteen. Työnantajat ja työntekijät joutuvat taistelemaan huonoja työehtosopimuksia vastaan. Olen keskustellut useitten työntekijöitten kanssa, ja useimmat ovat valittaneet, että nykyiset työehtosopimukset ovat niin monimutkaisia, että ne johtavat tulkintavaikeuksiin. Siitä syystä syntyy lakkojakin. Toivoisin, että nykyiset työnantajat ja ayjohtajat kiinnittäisivät tähänkin asiaan enemmän huomiota ja tekisivät sellaisia työehtosopimuksia, joissa työntekijä ja työnantaja eivät joutuisi ristiriitaan. Minun mielestäni ay-johtajille kuuluu paljon muutakin kuin pitää huoli omista paikoistaan, jotka näyttävät nytkin nousevan jopa noin markalla markalla kuukaudessa. Onko tämä siitä ay-politiikkaa, jota tässä salissa halutaan? Tuskin halutaan millään siivellä ja missään puolueessa. Kerron vielä erään esimerkin, koska toimin kihlakunnanoikeuden lautamiehenä yhdeksän vuotta. Siellä ratkoniin työntekijöitten ja työnantajien välisiä riitoja. Oli erään pienen yrityksen, jossa oli kymmenen työntekijää, luottamusmies, joka oli valittu osittain vastoin toisten työntekijöitten tahtoa, mutta kokous ei ollut laillinen, ja näin ollen saatiin luottamusmieheksi henkilö, joka ei täyttänyt hänelle asetettavia vaatimuksia. Hän ilmoitti toisille työntekijöille, että ei ole kauan, kun tämä firma on konkurssissa, hän tulee hoitamaan asian sillä tavalla. Kun hän vielä samanaikaisesti hoiti höylien terien kunnostuksen ja kaiken mitoituksen, jo kuukauden, kahden päästä tulivat Ruotsista takaisin lähetykset, jotka olivat olleet mitään tekemätämä raakkia, sekundaa. Silloin havaitsivat asian toisen työntekijät, ja he tekivät ilmoituksen työnantajalle ja sanoivat, että ellei tämä kaveri lähde tästä yhtiöstä, he lähtevät, tai muuten tämä yhtiö on konkurssissa. Tämä asia käsiteltiin Pieksämäen kihlakunnanoikeudessa, ja työntekijä vapautettiin tehtävästään, koska hänen omat työkaverinsa olivat tuoneet esille ne tosiseikat, miksi hän pyrki tällaiseen. Tämä esimerkki on siitä syystä, että silloin kun minä puhun, minä puhun niin kuin asia on, puhun rehellisesti enkä halua olla kenenkään puolella. Kaikki ne, jotka menettelevät väärin, ovat rikkureita tai muuten huonoja työnantajia taikka liian huonoja työntekijöitä. Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ei liene hallituskysymys, ja tästä saanee puhua jokainen haluamallaan tavalla. Ei näytä edes keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juhantalo ottaneen tätä hallituskysymykseksi. Näin ollen minä uskon, että hallitus kestää tässä asiassa yksimielisenä. Tosiaan minä ymmärrän hyvin ed. Juhantalon viimetiistaisen puheenvuoron, jossa hän käsitteli kovin kourin eräitä asioita. Keskustapuolueelle valitettavasti, ed. Pesälä, on käynyt niin, että se on syönyt tähän saakka toisten eväspussista ja nyt kun se on loppu, niin se on loppu.

26 840 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 Ed. A s ta 1 a : Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä eduskunnassa viime aikoina ilmeisesti eniten puhuttanut asia, vaikka ns. virallinen keskustelu aloitetaankin vasta tänään. Satojen lähetystöjen kannanotot, kirjalliset ja suulliset, ovat välittäneet kansanedustajien tietoon sen, mitä työläiset ajattelevat ns. lakkosakkojen yhdeksänkertaisesta korottamisesta. Eipä uskoisi, että hallitus aikoo eduskunnassa vuonna 1984 teettää päätöksen työläisten perusoikeuksien kaventamisesta tavalla, joka on isku ammattiyhdistystoiminnan vapaudelle. Samaan aikaan puhutaan tarpeesta kuunnella kansalaisten mielipiteitä, lisätä työntekijöiden oikeuksia työelämässä ja tarpeesta puuttua työelämän vaikeuksien todellisiin syihin. Tässä yhteydessä on perusteltua syytä puhua täydellisestä kaksinaamaisuudesta. Hallitus aikoo nyt kaventaa työläisten perusoikeuksia rahan voimalla, sillä keppikurilla, jolla vuosikymmenien aikana työnantajat ovat työläisiä alistaneet ja riistäneet. Hyvityssakkojen yhdeksänkertainen korottaminen johtaa ammattiosastojen kokonaisvaltaisen edunvalvojan tuntuvaan heikkenemiseen. Saavutettuja etuja on lähes mahdotonta tällöin turvata. Tulkintaetuoikeus on työnantajilla. Sitä hyväksi käyttäen he pyrkivät huonontamaan käytössä olevia työ- ja palkkaehtoja. Nykyinen työehtosopimuslaki ja muu työlainsäädäntö antavat työnantajalle laajat mahdollisuudet yksipuolisesti tehdä mitä haluaa, työntekijöitä kuulematta. Hallitus aikoo nyt eduskunnassa omien eduskuntaryhmiensä voimin toteuttaa STK:n ja työnantajien unelman. Porvariryhmille totteleminen on helppoa, vastaavathan korotetut lakkosakot heidän arvonäkemyksiään ja tavoitteitaan. Työläisten äänillä valituille kansanedustajille sen sijaan luulisi olevan mahdotonta olla edesauttamassa huikeitten hyvityssakkojen hyväksymistä siksi, että työläiset työpaikoilla ovat lähes yksimielisesti tuominneet hallituksen esityksen. Lukuisat suoraan työpaikoilta eduskunnassa käyneet lähetystöt ovat välittäneet yksiselitteisen tahtonsa: "ei" hyvityssakkojen korottamiselle. On syytä ikuistaa eduskunnan historiaan pöytäkirjojen välityksellä muutamia työläisten ajatuksia. Haluan erikoisesti välittää turkulaisten lähetystöjen ajatuksia asiasta. Suomen Puhallintehtaan työhuonekunta totesi yksimielisesti: ''Koska lähes kaikki työriidat ja niistä johtuvat lakot ovat seurausta työnantajan yksipuolisesta työehtosopimuksen tulkinnasta, huonosta henkilöstöpolitiikasta tai suoranaisesta työntekijöiden aseman heikentämispyrkimyksestä työ- ja palkkaehdoissa, tulisi hyvityssakkojen korottaminen antamaan työnantajalle entistä paremmat toimintamahdollisuudet edellä mainituissa asioissa ja siten heikentämään työntekijöiden asemaa sekä vaikeuttamaan luottamusmiesten ja ammattiosastojen toimintaa. Siksi esitämme työväenpuolueiden SDP:n ja SKDL:n eduskuntaryhmille, että ne tekevät kaikkensa, ettei hallituksen periaatepäätöstä toteu tettaisi. '' Tämä oli yksimielinen kannanotto. Tunturipyörän työhuonekunta totesi yksimielisesti: "Tunturipyörän työhuonekunnan yleinen kokous käsitteli tesneuvottelutulosta ja Pekkasen ota tai jätä -paperia sekä siihen liittyviä hallituksen esityksiä. Kokous yksimielisesti tuomitsee työrauhasakkojen korotusesitykset, jotka vain käsittelevät seurauksia eikä lakkojen syihin puututa lainkaan. Kaikki nämä asiat tulisi käsitellä yhdessä. Me vetoamme eduskuntaan, hallitukseen ja erityisesti työväenpuolueisiin ja yksittäisiin kansanedustajiin, että tässä kirjelmässä esitetyt asiat eivät toteutuisi, vaan näissä asioissa kuunneltaisiin työläisiä, niitä todellisia työpaikkojen asiantuntijoita ja ratkaisut tehtäisiin niitten näkemysten pohjalta.'' Wärtsilän Pernon telakan työhuonekunta totesi yksimielisesti: "Ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö koostuu eri poliittisten puolueiden jäsenistä, kannattajista ja puolueisiin sitoutumattomista työntekijöistä, joiden ay-liikkeessä yhteisesti hyväksymät tavoitteet ja yhteiset edut muodostavat ainoan toimintaohjeen johtoon valituille henkilöille. Ay-liikettä ei saa alistaa hallituspolitiikan tahdottomaksi toteuttajaksi. STK:n kampanja ammattiyhdistyksen työpaikkatason toiminnan ja jäsenistön etujen välittömän puolustamisen ehkäisemiseksi on johtamassa tulokseen, mikäli maan hallituksen esitys hyvityssakkojen korottamisesta ja henkilökohtaisista sakoista toteutuu. Mikäli maan hallituksen esitys hyvityssakkojen korottamisesta tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi, on se äänestettävä yli vaalien työväenryhmien yhteistyöllä. '' Metallityöväen Turun eteläinen piirijärjestö on ylimääräisessä piirikokouksessaan todennut yksimielisesti: "Metallityöväen Turun eteläisen piirijärjestön ylimääräinen piirikokous ei hyväksy hyvityssakkojen korottamista. Piirikokous kehottaa liittoa kaikin keinoin vastustamaan työtuomioistuinsakkojen korottamista. Toteutuessaan ne tulevat johtamaan työnantajien mielivallan lisääntymiseen työpaikoilla. Piirikokouksen mielestä työntekijöiden demokraattisia oikeuksia on lisättävä työpaikoilla eikä vähennettävä.'' Turkulaiset elintarviketyöläiset ovat todenneet yksimielisesti: ''Me turkulaiset elin-

27 Työehtosopimuslaki 841 tarvikealojen pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosastojen puheenjohtajat paheksumme hallituksen tapaa ryhtyä 'kehittämään' työlainsäädäntöä työnantajien ehdoilla. Työelämän ongelmien ratkaiseminen edellyttää hyvityssakkojen yhdeksänkertaistamisen sijasta työehtosopimusten tulkintaoikeuden siirtämistä työnantajapuolelta työntekijäpuolelle. Vaadimme, että eduskunta torjuu kyseessä olevan piiskurilain voimaansaattamisen ja ryhtyy kehittämään työlainsäädäntöä siten, että työnantajan yksipuoliset saneluratkaisut, irtisanomiset ja rikkomukset voidaan estää työpaikoilla. On aika ryhtyä parantamaan työehto ja, ei huonontamaan." Rakennustyöläisten liiton puheenjohtaja Aarno Aitamurto totesi mielenosoituksessa eduskunnan portailla eduskuntaryhmille seuraavaa: ''Jos tieten olette läpi viemässä huononnuksia, olette hallitusmuodon halventajia, työttömien sortajia ja työläisten oikeuksien tuhoajia. '' Arvoisa puhemies! Ei ole ihme, että työnantajapiirit ovat julkituoneet riemuaan toimitusjohtaja Pekkasen ja pääministeri Kalevi Sorsan aikaansaannoksista tulopoliittisiksi ratkaisuiksi. Myös Pekkanen ja Sorsa ovat myhäilleet tyytyväisyyttään. Pääministeri Sorsa kiitteli vielä allekirjoitustilaisuudessa Pekkas-ratkaisua ja totesi yksituumaisuuden saavuttavan kansainvälistäkin huomiota. Eilen pääministeri on todennut Suomenmaan haastattelussa, että Pekkanen on tehnyt isänmaalle hyvän teon. On pakko todeta työväenpuolueen puheenjohtajalle, valtionhoitaja Kalevi Sorsalle, että työläiset työpaikoilla eivät ole tyytyväisiä mm. nyt käsittelyssä olevaan hyvityssakkojen korottamiseen. Päinvastoin työläiset ovat laajasti yksimielisen vihaisia ja pettyneitä, sekä sosialidemokraatit että kansandemokraatit ja kommunistit. Myös SAK on tuonut tässä asiassa julki ei kiitosta vaan yksimielisesti epäilyjään. Tulopoliittisiin ratkaisuihin liittyy tällä kerralla todella kysymys myös ay-liikkeen itsenäisyydestä suhteessa valtiovaltaan ja puolueisiin. STK:n, hallituksen ja SDP:n säikeet kietoutuivat niin tiiviisti SAK:n ympärille, että SAK:n sos-.dem.-johto hyväksyi koko Pekkas-ratkaisun sellaisenaan. Tuntuu siltä, että vain kansandemokraatit sekä SAK:ssa että eduskunnassa puolustavat työläisten oikeuksia. Näin on mahdollista ja toisaalta pakkokin todeta. Ihmisten vaikutusmahdollisuudet työpaikoilla ja tahto taistella perusoikeuksien puolesta on haluttu mitätöidä. Miten se on voinut onnistua vastoin SAK:n alkuperäisiä, yksimielisesti asetettuja tavoitteita? Valaistusta asiaan löytyi mm. toimi- tusjohtaja Pekkasen haastattelusta Suomen Kuvalehdessä n:o , jossa hän selvitti, miten tällainen prosessi valmisteltiin seikkaperäisesti etukäteen ja miten se tapahtui hänen käsityksensä mukaan. Pekkanen toteaa: "Se on valheellinen käsitys, että minä olisin tempaissut ratkaisun kuin hihasta yhdessä sunnuntaipäivässä. Tausta täytyy muistaa. Pohjapiirustuksen teki valtiovarainministeriö budjetin yhteydessä. Eero Tuomainen, silloin pääministerin sihteeri, muokkasi ajatusmaailmaa esittämällä vielä valtiovarainministeriötäkin niukempaa linjaa. Pääministeri ajoi tulosovintoa voimakkaasti, ja työmarkkinajärjestöt tekivät valtavan pohjatyön. Minun hommassani ei ollut muuta ihmeellistä kuin ehkä käytettävissä olevan ajan pituus.'' Palapeli oli siis lähes valmiiksi koottu. Hyvin mielenkiintoinen Pekkasen käsitys. Työväenliike ja ammattiyhdistysliike ovat vuosikymmenien aikana joutuneet taistelemaan perusoikeuksista myös työelämässä. Ne ovat saavuttaneet myös merkittäviä tuloksia. Toivon mukaan ei työväenliikkeen saavutuksia nyt linjata päinvastaiseen suuntaan, murenneta ay-liikkeen roimintaoikeuksia. SKDL:n eduskuntaryhmä puolustaa työtätekevien oikeuksia. Me emme hyväksy lakkosakkojen huikeita korotuksia. Meidän ryhmämme mielestä on puututtava lakkojen syihin sakottamisen sijasta. Siksi olemmekin esittäneet lakia, jonka mukaan kiellettynä ei voitaisi pitää työtaistelua, joka johtuu työnantajan sopimusrikkomuksesta, työsuhteen ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta, laittomasta erottamisesta tai työntekijöiden vaarallisesta työstä kieltä ytymisestä. Arvoisa puhemies! Mikäli voisimme uskoa SAK:n puheenjohtajan Pertti Viinasen sanaan, voisimme toivoa, että sosialidemokraattiset kansanedustajat voisivat olla mukana edes äänestämässä nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä yli vaalien. Viinanen totesi nimittäin SAK:n lehdessä Palkkatyöläinen : "Tähän asiaan voimme puuttua sen eduskuntakäsittelyn aikana'', ja asialla hän tarkoitti nimenomaan tätä hyvityssakkoasiaa. Toiveet ovat toisaalta murenemassa, kun pääministeri Sorsa on mm. eilisten lehtitietojen mukaan todennut, että Pekkas-ratkaisuun liittyvät lakiesitykset hyväksytään eduskunnassa sellaisenaan. Pääministeri ei siis anna eduskunnalle itselleen juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Ed. N o r r b a c k ( vastauspuheenvuoro ): Herra puhemies! Tekisi mieli tämän ed. Astalan puheenvuoron jälkeen todeta, että maailma olisi ~

28 842 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 kyllä hyvin yksinkertainen, jos vika aina olisi toisessa osapuolessa. Näin valitettavasti ei ole työpaikoilla eikä edes politiikassa, vaan vika saattaa olla kaikissa osapuolissa. Tämän lakiehdotuksen avulla pyritään pelisääntöjen selventämiseen. RKP tekee myös työtä työtätekevien edestä, ja me uskomme, että tällä lailla teemme työtä sekä työtätekevien että koko yhteiskunnan edestä. Vi har redan tidigare stiftat en lag om olagliga uppsägningar. Den här lagen gäller strejker som bryter mot gällande avtal. Det är rimligt att man i konsekvensens namn ser över spelreglerna som berör alla parrer, om vi vill ha lugn och ro på arbetsmarknaden. Och lugn och ro på arbetsmarknaden är någonting som gagnar alla i samhället. Därför är vi i Svenska folkpani et beredda att stöda den här lagen och verka för att den skall träda i kraft så fort som möjligt. Vår målsättning är att den här lagen, liksom alla de övriga lagarna som hänför sig till den ekonomisk-politiska uppgörelsen, skall slutbehandlas under den här våren och i svenska riksdagsgruppen anser vi att riksdagen hellre kan sitta litet längre den här våren. Det är väl utfört arbete, ifall vi får de här lagarna slutbehandlade under våren och kan börja höstsessionen med tomt bord när det gäller viktiga lagar av det här slaget. Mikäli oikein muistan, niin kun tämä laki säädettiin aikoinaan 1940-luvun loppupuolella, silloin olivat kommunistit aika aktiivisesti mukana myötävaikuttamassa siihen, että tämä laki saatiin aikaan. Ed. A s ta l a (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Norrbackille toteaisin hänen käyttämänsä puheenvuoron johdosta, mikäli ed. Norrback ei sitä tiedä tai ei halua tietää, että nyt käsittelyssä olevissa asioissa työelämässä vika yritetään aina saattaa lähes yksipuolisesti nimenomaan työläisten niskaan. Tulkintaetuoikeus on todella työnantajalla työelämässä. Ed. Norrback (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä lähden henkilökohtaisesti siitä, että meidän pitää luoda sellaisia pelisääntöjä ja järjestelyjä, että voimme niihin luottaa, ja tämä laki on eräs askel siihen suuntaan meidän mielestämme. Ed. J o k e l a : Herra puhemies! Hallitus halusi omalta osaltaan täydentää tulopoliittista kokonaisratkaisua ja liitti siihen laittomista työtaisteluista maksettavien hyvityssakkojen korottamisen. Periaatteessahan tämä asia sovittiin jo hallitusneuvottelujen aikana. Laittomista työtaisteluista maksettavien hyvityssakkojen korotus on oikea ja tarpeellinen toimenpide. Näin siksi, että sakkojen markkamäärät ovat olleet samansuuruisia vuodesta 1946 alkaen. Niiden reaaliarvosta ei siten ole enää juuri mitään jäljellä eikä sakoilla ole tästä syystä enää mitään ennaltaehkäisevää vaikutusta laittomien työtaistelujen syntym1seen. Lisäksi on syytä muistaa, että laittomista irtisanomisista maksettavien korvausten määriä korotettiin viime valtiopäivillä, joten hallituksen nyt antama esitys sopii hyvin tähän yhteyteen. Jotta laittomista työtaisteluista maksettavat sakot olisi saatettu ajan tasalle eli vastaamaan vuoden 1946 tilannetta, olisi ne pitänyt 20-kertaistaa, jos mittarina olisi käytetty elinkustannusindeksiä, ja 55-kertaistaa, mikäli mittarina olisi käytetty palkkojen kehitystä. Hallitus on kuitenkin valinnut hieman toisenlaisen tien. Se esittää nostettavaksi työnantajien sakot 90-kertaisiksi, mutta sekä työntekijöiden sakot että työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen sakot 9-kertaisiksi. Hallituksen esittämät korotukset eivät ole, kuten edellä ilmeni, aivan tasapuolisia. Erikoisesti tästä uudesta järjestelmästä voivat joutua kärsimään pienet työnantajat. Eihän mitenkään voida puolustaa sitä, että esim. pari henkilöä työllistävä pienyrittäjä joutuisi maksamaan yhtä suuren hyvityssakon kuin useita tuhansia työllistävä suuryritys. Hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus ottaa huomioon yrityksen koko sakkoa määrättäessä. Keskustapuolue edellyttää, että tätä mahdollisuutta myös joustavasti käytetään ja että hallitus tarkoin seuraa sitä, että lain soveltamisessa ei mennä kohtuuttomuuksiin. Kohtuutta on tietysti noudatettava myös järjestöjen sakkoja määrättäessä. Keskustapuolue lähtee työmarkkinapolitiikassaan siitä, että puolin ja toisin kunnioitetaan pelisääntöjä, työehtosopimuksia ja lakeja. Me emme hyväksy sen paremmin työnantajain, työntekijäin kuin järjestöjenkään taholta lakien ja sopimusten vastaisia toimenpiteitä. Linjamme mukaisesti kannatimme laittomista irtisanomisista maksettavien korvausten korottamista ja työntekijöiden työsuhdeturvan parantamista. Niinpä kannatamme myös tämän hallituksen esityksen hyväksymistä. Kaikenlaiseen laittomuuteen kielteisesti suhtautuvina emme voi ymmärtää sitä, miksi nyt eräillä tahoilla vastustetaan voimakkaasti sakkojen ajan tasalle saattamista. Tilanteeseen perehtyessä

29 Työehtosopimuslaki 843 ei voi tulla muuhun tulokseen kuin siihen, että sakkojen korottamista vastustetaan siksi, että halutaan säilyttää mahdollisuus laittomiin lakkoihin. Mikäli näin on, pitää tällainen toiminta selvästi tuomita. Keskustapuolue kunnioittaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Lakko-oikeus kuuluu työntekijöiden perusoikeuksiin. Juuri tämän lakko-oikeuden arvostuksen säilyttämiseksi tai oikeastaan palauttamiseksi pitää laittomiin lakkoihin suhtautua kielteisesti. Lakko-oikeus on niin arvokas perusoikeus, että siitä ei saa tehdä alennusmyyntitavaraa. Perin epäjohdonmukaiselta tuntuu, että ammattiyhdistysliikkeen piirissä esiintyy tässä asiassa koko joukko epäjohdonmukaisia jäseniä, jotka näyttävät avoimesti olevan hyväksymässä laittomuuden tällä työmarkkinapolitiikan saralla. Hallituksen esitys työehtosopimuslain muuttamiseksi on yksi osa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Siksi se on käsiteltävä samassa tahdissa kuin muutkin tähän liittyvät lakiesitykset. On myös edellytettävä, että kaikki hallitusryhmät ovat hallituksen yksimielisen esityksen kannalla. Ed. K u 1 h i a (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minä olen ymmärtänyt, että kun minut on valittu kansanedustajaksi, minä olen kansan edustaja enkä minkään puolueen edustaja. Mutta kun minä nyt olen keskustapuolueen edustaja ja täällä on sanottu edellisessä puheenvuorossa, että keskustapuolueen kanta on se ja se, haluan vain ilmoittaa pöytäkirjaan, että minä en ole valtuuttanut omasta puolestani puhumaan. Ed. L o u e koski (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Jokelan puheenvuorossa oli sellainen valitettava sävy, että työelämän uudistamisessa sakottarualla päästäisiin joihinkin tuloksiin. Palauttamalla sakot vuoden 1946 tasolle ed. Jokelan mukaan saatettaisiin saada aikaan järjestystä työelämään. Tämä on käsittääkseni aivan väärä lähtökohta, ja sen ed. Jokela kokeneena parlamentaarikkona hyvin tietää, mutta käyttää valitettavasti tätä tilaisuutta propagandantekotarkoituksiin. Vielä puutun siihen, että ed. Jokela sanoo laittomuuden tulevan hyväksytyksi ay-liikkeen taholla. Näinhän asia ei ole. Ed. Jokela tietää hyvin, että ammattiyhdistysliike jos mikään osapuoli suomalaisessa työelämässä kunnioittaa laillisuutta ja sopimuksia. Kysymys on vain siitä, että kun työehtosopimukset ja työsopimukset ovat niin moniselkoisia ja monitulkintaisia ja kun mitään muutakaan ratkaisukeinoa ei työväelle anneta, niin silloin helposti tulee työriitoja, varsinkin silloin, kun sakottaminen on se linja, jolla näitä riitoja pyritään ratkaisemaan. Muutenkin tätä työelämän uudistuskeskustelua meillä vaivaa rankaisumentaliteetti. Edellinen rankaisukeskustelu käytiin laittomista irtisanomisista, ja nyt käydään sakotuskeskustelua työelämän uudistamisasioissa. Olisi syytä katsella vähän lavearumin työelämän uudistamiskysymyksiä ja mennä vaikkapa ed. Astalan kuvaamiin tulkintaristiriitoihin ja tulkintaongelmiin sekä hakea niihin uusia ratkaisuja. Ed. S a s i (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tiedustelisin ed. Louekoskelta, olisiko hän valmis menemään sille linjalle, että poistettaisiin rangaistukset ja siirryttäisiin järjestelmään, jossa laittomasta lakosta olisi seurauksena täysi vahingonkorvausvelvollisuus työnantajalle. Ed. L o u e koski (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tämä ed. Sasin kysymys on varmasti hyvin paikallaan, mutta siinä on aivan sama henki kuin ed. Jokelankin puheenvuorossa. Sakkoa tai vahingonkorvausta, sitähän näyttävät porvarit täällä haluavan. Minusta parempi tie olisi, niin kuin äsken jo totesin, lähteä kehittämään tulkintaetuoikeutta esim. siihen tapaan, kuin Ruotsissa on menetelty. Jos työväellä on tulkintaetuoikeus nykyistä parempana voimassa, silloin ei lakkotarpeitakaan olisi. Työrauhakin olisi paljon parempi. Ed. Kuoppa : Herra puhemies! Ed. Skönille haluaisin sanoa, että onneksi eduskunta ei ole kihlakunnan eikä raastuvanoikeus eikä täällä valita myöskään onneksi yhdenkään yrityksen luottamusmiehiä. Ed. Skön esitti tyylipuhtaasti STK:n kannan puhuessaan hyvityssakkojen korottamisesta. On helppo puhua työläisten rikkomuksista, kun laki on lähes täysin yksipuolinen, työnantajan yksipuolisista eduista lähtevä. Ed. Norrbackille haluaisin todeta, että pelisääntöjä ei suinkaan selvennetä sillä, että sakkomääriä korotetaan. Tämä yhteiskunta voisi varsin yksinkertaisesti ratkaista ne ongelmat, mitä tässä yhteiskunnassa on, jos ongelmat voitaisiin poistaa sillä, että lisätään sakkoja. Ed. Jokela mainitsi, että sakkojen määrät ovat jääneet pahasti jälkeen, ja tietenkin näin voidaan sanoa, jos katsotaan pelkästään markan ylärajaa, mutta on muistettava, että työtuomioistuinkäytäntö on muuttunut ja työtuomioistui-

30 844 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 messa on otettu käyttöön ns. ketjusakotusmenettely eli markan yläraja ei ole mikään yläraja, vaan se voi olla jopa viisinkertainen. Sakkoja tulee varsin nopeaan tahtiin samasta riitakysymyksestä, josta ensimmäinenkin sakko on syntynyt. Tämä yläraja ei ole todellisuudessa ollut mikään katto pitkään aikaan. (Ed. Jokela: Sakoilla on kuitenkin enimmäisraja!) Lisäksi on muistettava, että nyt lakiehdotuksessa esitetään, että työnantajilla ja ammattiyhdistysliikkeellä olisi markan yläraja näissä sakoissa. On muistettava, että esim. ammattiosastoja tuomitaan nykyisin paljon useammin sakkoihin kuin ennen. Ennen oikeusjutut etupäässä koskivat liittoja ja liittojen ja työnantajien välisiä suhteita. ja tässä on syytä todeta, että esim. työnantajalla voi olla yli 500 milj. markan liikevaihto ja ammattiosastolla, joka on vastapuolena, voi olla noin mk jäsenmaksutuloa. Jos näitä hiukankin suhteutetaan, niin toki työnantajien rikkomuksista, kun heillä on vielä näiden sopimusten tulkintaetuoikeudet, tulisi tuomita markkamääräisesti huomattavasti korkeampia sakkoja kuin mitä työntekijäpuolelle tuomitaan. (Ed. Jokela: Kuka oli hallituksessa vuonna 1946, kun järjestelmä luotiin?) Ed. Helminen käytti työttömyysturvakeskustelussa puheenvuoron, jossa hän totesi, että hän luottaa ammattiyhdistysliikkeeseen. On syytä kysyä, eikö hän tässä hyvityssakkoasiassa luota ayliikkeeseen, joka on ilmoittanut vastustavan kantansa hyvityssakkojen korottamiseen. Minä luotan ammattiyhdistysliikkeeseen ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen jäsenistöön ja perusjärjestötasoon. On vaikea luottaa ay-johtajien ylätason kabinettipolitiikkaan, joka mahdollistaa tämän tapaisen lakiesityksen antamisen kuin mitä nyt eduskunnassa on käsiteltävänä. SAK ja ammattiyhdistysliike vastustavat hyvityssakkojen korottamista. Ammattiyhdistysliike on edellyttänyt työelämän kokonaisuudistusta, ei yksittäisratkaisua hyvityssakoista. Millä oikeudella pääministeri Sorsa heitti ammattiyhdistysliikkeen ässäkortin työmarkkinapöytään ilman mitään takeita työlainsäädännön kokonaisuudistuksesta? Sorsan hallituksen antamaa lakiesitystä on puolusteltu mm. sillä, että hyvityssakot ovat jääneet inflaation johdosta jälkeen. Mielestäni tämä ei ole esityksen antamisen keskeinen syy. Hallitus kumarsi tällä esityksellään jälleen kapitalisteille työläisten kustannuksella. STK on saanut hallitukselta vankan tukijan itselleen. Tämä STK:n saama tuki merkitsee tukea myös kokoomuspuolueelle, onhan kokoomus suurpääoman pääpuolue edelleen palkansaajiin päin tapahtuneista kasvojenpesuyrityksistä huolimatta. (Ed. Perho: Ehdottaisin RKP:tä!) Tämä esitys on selvästi Sorsan hallituksen linjavalinta entistä oikeistolaisempaan yhteiskuntapolitiikkaan. Hallitus tietoisesti vahvistaa työnantajien isäntävaltaa työelämässä. Työläisten kannalta hälyttävintä on se, että sos.dem. -johtajat ovat avoimesti ryhtyneet tukemaan ja täyttämään STK:n vaatimuksia. (Ed. Louekoski: Ei pidä paikkaansa!) Työnantajat STK:n johdolla ovat vuosikausia käyneet määrätietoista hyökkäystä työläisten oikeuksia vastaan. (Ed. Louekoski: Ei pidä paikkaansa!) Eräs hyökkäyksen pääsuunta on työntekijöitten lakko-oikeus. (Ed. Louekoski: Taas meni väärin!) Työnantajat jeesustelevat, etteivät he ole laillisia lakkoja vastaan vaan ainoastaan laittomia työtaisteluja vastaan. Työnantajilla on Suomessa erittäin laajat oikeudet, joista keskeisimpiä ovat työhönotto-oikeus, erottamisoikeus, työnjohto-oikeus ja sopimusten tulkintaetuoikeus. Näillä lain suomilla oikeuksilla työnantajat harjoittavat sellaista isäntävaltaa, joka aiheuttaa jatkuvasti mitä erilaisimpia kiistakysymyksiä työelämässä, joiden seurauksena syntyy työtaisteluja. Työnantajilla on mahdollisuus työnjohto- ja työehtosopimusten tulkintaetuoikeuttaan käyttäen muuttaa niitä olosuhteita, joiden mukaan työntekijöiden palkat ja työehdot on sovittu. Hallituksella on varmasti ollut tiedossa ne syyt, jotka aiheuttavat nykyisen lain mukaan laittomia lakkoja. Hallitus ei kuitenkaan antaessaan eduskunnalle esityksen hyvityssakkojen korottamisesta ole lainkaan puuttunut niihin syihin, jotka lakkoja aiheuttavat, kuten irtisanomiset, lomautukset, palkkaperusteiden heikentäminen, työvauhdin kiristäminen jne. Työtaistelutoimenpiteestä taas käy lähes mikä tahansa kollektiivisesti eli joukkovoimaa käyttäen toteutettu toimenpide, jolla on painostettu tai uhattu työnantajaa. Työtaistelutoimenpiteitä voivat siis olla jarrutus, ylityöstä kieltäytyminen ja ylipäätään pelkkä työtaistelutoimenpiteellä uhkaaminen. Ylityöstä kieltäytyminen kiellettynä työtaistelutoimenpiteenä, siitä huolimatta että työaikalaki vaatii ylityön teettämiselle työntekijän henkilökohtaisen suostumuksen, on ilmiö, johon vain porvarillinen laillisuus pystyy. Ajatuksenkulku on ylityökiellon kollektiivisuuden painottamisessa eli siinä, että vaikka yksityisellä työntekijällä onkin työaikalain mukaan oikeus mistä syystä tahansa kieltäytyä ylityöstä, niin suuren joukon työnteki-

31 Työehtosopimuslaki 845 jäitä tehdessä tämän yhtä aikaa kyseessä on aikaisemmasta poiketen työtaistelutoimenpide, jonka laittomuus sen jälkeen riippuu työehtosopimuslain mukaan siitä, kohdistuuko toimenpide työehtosopimusmääräykseeen vai ei. Jarrutuksen katsomisessa työtaistelutoimenpiteeksi työtuomiois~uin on luonut työnantajalle edullisen tulkintakäytännön. Lähtemällä melko yksisilmäisesti siitä, että työnantajan todistettua työvauhdin olleen aikaisemmin tietyn suuruinen ja esitettyä selvityksen siitä, että työvauhti on laskenut, työtuomioistuin on muitta mutkitta lähtenyt siitä, että työvauhdin aleneminen on johtunut työntekijöiden työtaistelutoimenpiteistä, ellei työntekijäpuoli ole pystynyt osoittamaan jotain muuta syytä työvauhdin alenemiselle, eli työntekijäpuoli voidaan tuomita hyvityssakkoon siitä, ettei pysty pysymään esim. aikaisemmin jo ylikireässä työvauhdissa. Lisäksi työtuomioistuin on tuominnut työntekijäpuolen myös ostoboikotista ja katsonut sen työtaistelutoimenpiteeksi työnantajaa vastaan. Luulisi tässä markkinatalouden vapaassa maassa olevan työntekijäpuolellakin oikeus ostaa tuotteet sieltä mistä haluaa. Koko Pekkas-ratkaisu henkii työläisten vastaista linjaa. Monilta työläistenkin edustajilta näyttää unohtuneen se tosiasia, että Matti Pekkanen, Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton, työnantajaliiton, toimitusjohtaja tuskin on aivan puolueeton. Kun pääministeri Sorsa pyysi Pekkasta välitysmieheksi, niin tavoitteena oli varmasti hallituksen reaganilaisen talouspoliittisen linjan läpivieminen myös työmarkkinasopimuksissa. Pekkasen kokonaisratkaisuun liittyy todella paljon kielteisiä asioita. Palkankorotukset toteutetaan erittäin matalatasoisina prosenttikorotuksina, mikä suurentaa entisestään tuloeroja. Matalapaikkaisia työntekijöitä suorastaan pilkattiin. Niin pieni oli sopimuksen matalapalkkapotti. Pääministeri Sorsa on pitänyt Pekkas-ratkaisua hyvänä ratkaisuna. Hallituksen talouspoliittiseen linjaan ratkaisu varmasti sopiikin hyvin. Samoin ratkaisu on erittäin edullinen suurpääomalle. Tavalliselle työläiselle se merkitsee lisääntyviä vaikeuksia reaaliansioiden säilyttämiseksi. Hyvityssakkojen korotus vaikeuttaa ammattiosaston mahdollisuuksia puolustaa jäsenistönsä etuja ja oikeuksia. Suomalaisten työnantajien joukossa on varsin yksiviivaisia isäntähengen toteuttajia, ja vain työntekijäin joukkovoima pitää työnantajan toimenpiteet lain raameissa, jotka ovat työnantajille varsin laveat. Työläisten reaaliansioiden turvaaminen on jo monta vuotta ollut ns. liukumien varassa. Myös tällä kierroksella lasketaan, että liukumia syntyy. Toisaalla virallisesti hyväksytään työläisten toiminta palkkojen parantamiseksi ennakoimaha palkkaliukumat, mutta toisaalta ollaan vaikeuttamassa työläisten mahdollisuuksia saada palkkaliukumia aikaan. Palkat eivät viime vuosina ole nousseet työn tuottavuutta vastaavasti, vaan palkkojen kehitys on selvästi ollut hitaampaa. Hallitus esittää työtuomioistuinsakkojen ylärajan nostamista markkaan. Lisäksi luodaan sakkoihin indeksiautomaatti, mikä edellyttää sakkojen korottamista hallituksen päätöksellä kolmen vuoden välein. Hyvityssakkoihin tulee indeksiautomaatti, mutta palkkojen indeksiturva on täysin riittämätön. Samoin työttömyysturva jää käytännössä kokonaan indeksiturvan ulkopuolelle. Myös tämä osoittaa pitkälti hallituksen talouspoliittista linjaa. Työtuomioistuin koetaan työntekijöiden keskuudessa varsin laajasti luokkatuomioistuimena. Tähän on varsin painavia perusteita olemassa. Erityisesti työnantajille on muodostunut oikeus ryhtyä vastatyötaistelun Juontoisiin toimenpiteisiin, mitä ei ole työntekijäpuolella, vaikka työnantaja olisi selvästi rikkonut tehtyjä sopimuksia. Viime vuosina ovat työnantajat ryhtyneet käyttämään yleisesti palkanmaksun lopettamista, mikä työntekijäin puolella perustellusti koetaan työtaistelutoimenpiteeksi. Sen sijaan työtuomioistuin tätä ei ole läheskään aina näin todennut. Porvarit pyrkivät usein leimaamaan lakkoon ryhtyneet työntekijät vastuunomiksi hulinoitsijoiksi ja väittävät myös usein, että työläiset ryhtyvät lakkoon kevyin perustein. Tuon laatuisten väitteiden esittäjät eivät tunne työelämässä vallitsevaa tilannetta. Lakko on aina työläisille vakava asia, sillä heti kun lakko alkaa, loppuu palkanmaksu, joka on työläisten toimeentulon perusta. Työläisillä tulee olla oikeus puolustaa saavutettuja etuja vaikka lakkoa käyttäen, koska valtiovalta ei ole työläisten oikeuksia muutoin turvannut. Työelämää tulee uudistaa, mutta uudistukset on aloitettava niistä syistä, jotka aiheuttavat työriitoja. Hallitus ei puutu syihin vaan seurauksiin eduskunnalle antamassaan lakiesityksessä. Haluan erityisesti vedota sosialidemokraatteihin ja keskustavoimiin, että hallituksen esitys lakkosakkojen korottamiseksi voitaisiin eduskunnassa hylätä. Toteutuessaan laki merkitsee suurpääomalle entistä enemmän valtaa työelämässä. Ed. S k ö n (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Kuopalle minä sanoisin, että silloin

32 846 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 kun minä puhun, minä puhun vain laittomuudesta. Te tiedätte aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että tämän päivän työnantajaliitot ja ay-liike ovat niin vahvat, ettei näin huonoja työehtopimuksia tähän yhteiskuntaan tarvitse solmia. Juuri tästähän oli kysymys minun puheessani. On luotava järjestelmä, jossa turhat lakot jäävät pois. Työehtosopimukset ovat niin selväpiirreisiä ja niissä on niin selvästi sanottu nämä asiat, ettei tarvitse enää niitä sitten oikeudessa puida. On ihmeellinen asia, jos jollakin on sellaiset aivot pään sisässä, ettei osaa erottaa laittomuutta laillisuudesta. Kyllä jokaisella kansalaisella tässä maassa täytyy olla jonkinlainen käsitys ja kontrolli itsensä kanssa, että osaa erottaa hyvät ja huonot asiat toisistaan ja myös ne asiat, jotka koskettavat työntekijöitten yhteisiä etuja. Jos me toimimme sillä tavalla, että me harhautamme työntekijät, emmekä pysty luomaan niille sellaisia olosuhteita ja työehtosopimuksia kuin he edellyttävät, niin silloin me olemme liian heikkoja. Silloin ovat myös heikkoja ay-liikkeen ja työnantajaliittojen johtajat. Pyytäkööt lopputilin, jos eivät pysty saamaan asioihin selvyyttä. Ed. K u o p p a ( vastauspuheenvuoro ): Herra puhemies! Ed. Skönille haluaisin todeta, että kun hän sanoi, ettei pystytä erottamaan hyviä ja pahoja asioita, niin ovatko ne sitten niitä hyviä vaiko pahoja asioita, kun työnantaja kylmästi sanoo esim. 300 työntekijää irti todeten vain nykyisen lain heikkouden ja antaen lopputilit näille työntekijöille. Jos työntekijät siinä ryhtyvät puolustamaan työtovereitaan, jotka on pistetty tuonne kilometritehtaalle, niin kumpi tässä on sitten huonompi ja kumpi parempi asia. Pyydän ed. Sköniä vastaamaan tähän asiaan. Nykyisen lain mukaan työntekijöillä ei ole oikeutta eikä mahdollisuutta puolustaa irtisanottuja työtovereitaan. Ed. S k ö n (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Nyt ed. Kuoppa lähtee liitelemään sinne puolelle, jossa saa helpommin synnytettyä tilanteen, jossa ei taas ymmärretä sitä, mistä on ollut kysymys! Onko ollut työnantajalla mahdollisuus pitää näitä työntekijöitä, vai ovatko he olleet niin kehnoja, että on pystytty osoittamaan, että he eivät pysty työstään suoriutumaan? Silloin nämä ihmiset on saatettava eläkkeelle tai muun sosiaalisen huollon pariin, jos kerran heistä ei ole enää työelämään. Minä en tarkoita missään tapauksessa enkä missään vaiheessa sitä, että ihmisiä täytyy väärin kohdella. Jokaisen on saatava oikeutta. Mutta pelisääntöjen vuoksi tässä maassa on tuhansia lakkoja, jotka ovat osittain laittomia Ja osittain laillisia. Ed. Kuoppa (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Sköniltä haluan edelleenkin kysyä, ovatko kaikki Aaltos-yhtymän komponenttitehtaan 300 työntekijää, jotka yhtymä nyt juuri on sanonut irti Tampereen tehtailtaan, niitä huonoja työntekijöitä. Mielestäni näin ei ole. Ne perustelutkin, joiden pohjalta irtisanomiset on toteutettu, ovat sellaisia, joihin työntekijäpuolella ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa eikä myöskään tutustua niiden oikeudellisuuteen, joudutaan luottamaan pelkästään työnantajan yksipuolisiin ilmoituksiin. Mielestäni tässä on erittäin paljon korjaamista. Tällaisia ongelmia ei voida poistaa eikä korjata sillä, että korotetaan lakkosakot markkaan tai vaikkapa vielä suuremmiksi, niin kuin porvaripuolueilla näyttää olevan halu, ja ilmeisesti ed. Skönkin on siihen halukas. Ed. Laaksonen : Herra puhemies! Kun ed. Skön varsinaisessa puheenvuorossaan totesi, että hän tässä asiassa ei ole kenenkään puolella, niin onko hän sitten kaikkia vastaan: pitää niinkin kysyä. (Ed. Skön: En ole laittomuuksien puolella!) Kun myös porvarillinen julkisuus on hyvityssakkoasiasta yrittänyt kääntää ja vääntää SKDL:n suuntaan viittaamalla menneisiin aikoihin ja aikoinaan SKDL:n eduskuntaryhmän tekemään lakialoitteeseen ja siihen liittyviin pykäliin, niin on syytä todeta ensin lyhyesti se asia, että vuoden 1946 jälkeen tapahtumat ovat tavattomasti muuttuneet. Tuolloinhan tehtiin perusteellisempi remontti ja samassa yhteydessä säädettiin kokonaan uusi työtuomioistuinlaki ja muutettiin työriitojen sovittelulakia. Vuonna 1946 tilanne oli todella toisenlainen kuin tänä päivänä. On muistettava, että palkkasäännöstely jatkui aina vuoteen 1955 saakka, mistä johtuen työtaistelujakaan ei juuri tässä maassa käyty. Harvat työtaistelut käytiin pääasiassa liittotasolla, ja sakkokaton yläraja oli asetettu sen mukaisesti. Kun täällä on viitattu todella tähän SKDL:n eduskuntaryhmän janamaan lakialoitteeseen, niin olen sen arkistoista kaivanut. Tässä ei sanallakaan mainita lakosta, ei lakiperusteluissa eikä sen yksityiskohtaisissa pykälissä. Otsikoltaanhan lakiesitys kuuluu: "Eräiden tuotanto- ja liikelaitosten kansallistamisesta sekä luonnonrikkauksien ja ulkomaankaupan ottamisesta valtion haltuun.'' SKDL:n eduskuntaryhmän ilmoitus siitä, että vastustamme hallituksen esitystä työehtosopimus-

33 Työehtosopimuslaki 847 laissa tarkoitettujen hyvityssakkojen markkamääräisestä korottamisesta, ei varmasti tule hallitukselle sen paremmin kuin edustajatovereillemmekaan yllätyksenä. Tämän kannan olemme ilmoittaneet myös selkeästi eri ammattialoja edustaville useille lähetystöille, jotka ovat tuoneet asiassa kielteisen kantansa esiin. Hallitus on tehnyt periaatepäätöksensä ja antanut sitä edeltäneet lupauksensa täysin tietoisena siitä, että kansandemokraattinen eduskuntaryhmä ei voi niitä hyväksyä sen paremmin sisällön kuin niihin ratkaisuihin johtaneiden menettelytapojenkaan osalta. Mutta viimeistään tämän ns. hyvityssakkokeskustelun alkaessa on käynyt täysin selväksi, että hallituksen esityksen aktiivisiin vastustajiin ovat liittyneet kansandemokraattien kannattajakuntaa huomattavasti laajemmat väestöpiirit; erityisesti näin on asian laita ammattiyhdistysliikkeen jäsenistön keskuudessa. Voidaan perustellusti kysyä sen perään, millaisiin taktisiin laskelmiin perustui hyvityssakkojen korottamista koskevan esityksen sijoittaminen välitysmies Pekkasen esityksen ulkopuolelle, mutta muodostamaan asiallisesti sekä viimeistään työnantajapuolen kytkemänä kokonaisratkaisun olennaisen osan. Käsityksemme on, että hallituksella on ollut hyvin tiedossa se, että ammattiyhdistysliike ei voi hyväksyä yksipuolisesti työnantajien tavoitteita myötäileviä esityksiä sille olennaisen tärkeissä kysymyksissä, tulivatpa ne esitykset mistä tahansa. Ammattiyhdistysliikkeen päätökset ovat yksiselitteiset, ja niitä vahvistaa se jatkuva lähetystöjen virta, joka eduskunnassakin on käynyt esittämässä vastalauseensa. Uskomme tulkinneemme oikein, kun toteamme, että herra pääministeri on valmistautunut panemaan omansa ja koko hallituksen arvovallan peliin esityksen läpi viemiseksi. Me kansandemokraatit emme yksin pysty kaatamaan tätä esitystä taikka hallitusta, vaikka epäilemättä tässä kysymyksessä olisimme valmiit sen tekemään, ellei eduskuntaryhmien välisin neuvotteluin päästä sellaisiin yhtenäisesti hyväksyttäviin ratkaisuihin, joilla lakoista aiheutuvien seuraamusten asemasta puututtaisiin niiden syihin. Viime valtiopäivien päättyessä jätetyssä eduskuntaryhmämme laajassa lakialoitteessa on eräitä tähän suuntaan vaikuttavia esityksiä. Olemme muissa aloitteissamme lähteneet siitä periaatteellisesta ja myös lakiteknisesti helposti toteutettavissa olevasta lähtökohdasta, että työnantajain tulkintaetuoikeuden vastapainoksi ammattiyhdistysliikkeelle on turvattava valvontaetuoikeus. Tulkintaetuoikeutta koskee konkreettisimmillaan työsuhdeturvan osalta tekemämme esitys siitä, että työntekijöiden työsuhteen jatkuminen turvataan siihen saakka, kunnes irtisanomisen tai lomautuksen perustetta koskeva erimielisyys on ratkaistu. Työriitojen sovittelua koskevaan lakiin esitämme lakiteknisiä muutoksia, jotka yksiselitteisesti poistaisivat mahdollisuuden ns. Mallasjuoman tyyppisiin oikeudenkäynteihin jatkossa. On vähintään rehellistä todeta, ettei hallituksen esitys näy olevan hyvin sovitettavissa eduskuntaryhmämme edellä mainitusta lakialoitteesta iimenevien näkemysten kanssa. Kun hallitus esittää hyvityssakkojen yleistä korottamista, me esitämme osittain niistä luopumista sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja on olennaisesti rikkonut lakia tai työehtosopimusta taikka sopimuksen ehtoja. Kun hallitus esittää, että hyvityssakkoja korottamalla vahvistetaan entisestään työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeutta ja siihen perustuvaa tulkintaetuoikeutta, me esitämme, että tätä tulkintaetuoikeutta on ensin työsuhdeturvan osalta ja myöhemmin laajemminkin työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä sovellettaessa siirrettävä työntekijäpuolelle. Kun hallitus ei esitä, että Mallasjuoma-tyyppisistä oikeudenkäynneistä on yksiselitteisesti tehtävä loppu, niin me sitä esitämme. Eduskuntaryhmämme korostaa sitä, että hallituksen esityksessä on kysymys kovan linjan strategiasta. Pyrkimyksenä on merkittävästi heikentää Suomen työväenliikkeen vaikutusta työmarkkinoilla ja yleensäkin suomalaisessa politiikassa. Hyvityssakkojen korotus olisi yksipuolinen toimenpide, josta tulisi ja joka lienee tarkoitettukin kärjistämään työmarkkinasuhteita. Sen taustalla on selvästi nähtävissä pyrkimys turvata työnantajien avoimesti tavoitteleman yrityskohtaisen, so. joustavan ja kannustavan, palkkapolitiikan toteuttaminen. Kysymys on yhteiskuntapoliittisesta linjanvedosta, ei niinkään inflaatiotarkistuksesta tai lex Wärtsilästä, jollaisena esitystä markkinoidaan työnantajien ja nyt myös hallituksen toimesta. Kannattaa palauttaa mieliin, että hallituksen esitys on lähes sanatarkasti saman sisältöinen kuin esitettiin jo vuonna 1976 päivätyssä, valmiin esityksen muotoon puetussa allekirjoittamattomassa muistiossa. Muutosta on tapahtunut asiallisesti ainoastaan siinä, että hallitus ei nyt edes yksityisen työnantajan tuottamukseen perustuvia virhetulkintoja hyvityssakon piiriin esitä. Tahallaan tehtyihin virhetulkintoihin työnantajien on varsin harvoin voitu näyttää syyllistyneen, mutta kuitenkin eri puolilta maata, eri työpaikoilta, voitaisiin

34 848 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 tuhansin, ellei peräti kymmenintuhansin esimerkein tuoda esiin se tosiasia, että työnantajien yksipuolinen tulkintaetuoikeuden käyttö johtaa työtaistelun syntymiseen ja jopa eräissä tapauksissa provosoi työläisiä lakkoon. Tämä on kiistämätön totuus ja yksi työelämän keskeisistä heikkouksista puhuttaessa ns. pelisäännöistä ja lakkojen syistä. Herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan ns. hyvityssakkoasian vuoksi on eduskunnassa käynyt kymmeniä lähetystöjä sekä asiaa koskevia kirjelmiä olemme saaneet myös runsaasti. Tässä yhteydessä haluan vain lainata Rautaruukin työntekijäin ammattiosasto ry. n:o 200:n kannanotosta osan ja samoin Porin metallityöväen ammattiosasto ry. n:o 6:n sekä Porin metallitehtaan työväen ammattiosasto ry. n:o 122:n kirjelmästä, jonka mainitut osastot kävivät jättämässä eduskuntaryhmille 20 päivänä maaliskuuta kuluvaa vuotta. Mielestäni nämä lainaukset kertovat hyvin oleellisella tavalla sen, mistä on kysymys, kun asiaa tarkastellaan työntekijöiden ja ammattiosastojen näkökulmasta. ''Tämän päivän työelämässä on erittäin suuri määrä erilaisia sopimuksia, jopa työpaikkakohtaisia sopimuksia on tällaisella suurella työpaikalla kymmeniä ja sen lisäksi valtakunnalliset sopimukset. Nämä sopimukset ovat muodostuneet monimuotoisissa neuvottelutilanteissa jonkin asteisina kompromisseina, joten niiden sanamuoto on usein tulkittavissa monella tavalla. Työnantajilla on sopimusten tulkintaoikeus. Tästä johtuen tulee silloin tällöin tilanteita, että tulkintaetuoikeuttaan hyväksi käyttäen työnantajat pyrkivät ~uonontamaan käytössä olevia työ- ja palkkaehto Ja. Säilyttääkseen saavuttamansa edut joutuvat työntekijät joskus turvautumaan olosuhteiden pakosta työtaisteluun. Se on sopimusten voimassa ollessa aina laiton ja johtaa näin ollen työtuomioistuimen ahtaan tulkinnan mukaan usein hyvityssakkoon. Jos sakot korotetaan yhdeksänkertaiseksi, merkitsee se sitä, että saavutettuja etuja on mahdoton turvata.'' - Näin puhuvat rautakourat Raahesta. Ja näin Porista: ''Työnantajilla on etuoikeus tulkita tehtyjä lakeja ja sopimuksia, jota tulkintaa työntekijöiden on noudatettava siihen asti, kunnes jokin tuomioistuimista toisin määrää, ja tähän kuluu nykyoloissa harvinaisen pitkä aika. Edellä olevaan viitaten pidämme täysin perusteettomana työnantajajärjestöjen vaatimuksia työehtosopimuslain hyvityssakkojen enimmäismäärien nostamiseksi, koska työehtosopimuslain vastaiset lakot ovat pääosin johtuneet työnantajien omaperäisistä sopimusten tulkinnoista. Samoin tuntuu vähintäänkin kohtuuttomalta, kun esim. metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on 31 pykälää, joista ainoastaan yksi on sellainen, jota työntekijät voivat rikkoa, ja se on työrauhavelvoite, niin vain tämän pykälän rikkominen käytännössä on työtuomioistuimen toimesta kriminalisoitu.'' Asiallisesti sama sisältö on ollut kaikkien muidenkin lähetystöjen kannanotoissa, joita on eduskuntaryhmille tuotu kymmeniä, ellei peräti satoja, kuten täällä eräissä puheenvuoroissa on esiin tuotu. Vuonna 1976 palkansaajajärjestöt yksimielisesti torjuivat edellä mainitun esityksen. Ne eivät ole sitä nytkään hyväksyneet. Tästä huolimatta hallitus näyttää päättäneen viedä nyt tekemänsä esityksen läpi eduskunnassa. Ollaanko paljon puhutulle konsensus-politiikalle antamassa sellainen tulkinta, että vain työnantajajärjestöillä on oikeus käyttää veto-oikeutta, mutta ammattiyhdistysliikkeellä sitä ei ole? Jos taas niin on, että tilaisuuden katsottiin tulleen nyt, kun SKDL ei ole mukana hallituksessa eikä parlamentaarinenkaan voimamme riitä esitystä kaatamaan, on todella aihetta ryhtyä vakavasti keskustelemaan myös vasemmiston yhteistoiminnan tilasta ja sen kehitysnäkymistä. Itse työehtosopimusjärjestelmän demokraattisen uudistamisen näköalojen kannalta ei ole välitöntä merkitystä sillä, kuinka konkreettisella tavalla me kansandemokraatit voimme näyttää näitä oikeuksia puolustaneemme. Sitä emme toki kiistä, että meille on tärkeää, että työntekijät ja toimihenkilöt tietävät meidän näin tulevan tekemään jatkossakin. Herra puhemies! Välitysmies Pekkasen esitystä on markkinoitu kokonaisuutena, ota tai jätä -paperina. Mutta on syytä myös tarkastella, minkälaiseen muotoon kokonaisuuden osat on puettu. Ensiksikin: Palkkoja koskeva indeksiehto koskee vain niitä liittoja, jotka hyväksyvät Pekkasen esityksen. Indeksiehto sallii tavoitellun lähes 6 % :n inflaatiokehityksen eli sillä ei ole inflaatiota hillitsevää vaikutusta. Aika tulee näyttämään, onko tällä sopimuksen osalla myyty työläisille vain pelkkää paperia. Toiseksi: Työttömyysturvalain 21 :ssä on kirjattu periaate, miten etuuksia tultaisiin jatkossa korottamaan. Tekstin mukaan todetaan: ''Jos maan yleinen palkkataso olennaisesti muuttuu, valtioneuvostolla on oikeus tarkistaa tämän lain 18 ja 20 :ssä säädettyjä markkamääriä enintään palkkatason muutosta vastaavassa suhteessa''. Hallituksella on siis oikeus, mutta ei pakkoa. Ei

35 Työehtosopimuslaki 849 ole otettu huomioon edes palkkatason muutosta ja siksi korvaukset ovat jääneet pahasti jälkeen. Palkkatason ja rahan arvon muutoksen huomioon ottaminen edellyttäisi noin markan päivärahaa, jotta nyt oleva jälkeenjääneisyys poistettaisun. Kolmanneksi: Hallituksen esitykseen työehtosopimuslain muuttamisesta on kuitenkin kirjattu tuleviakin hallituksia sitova varsin tiukka järjestelmä, jolla hyvityssakkoja korotettaisiin kolmen vuoden välein. Lain 13 a :ssä todetaan: "Valtioneuvoston tulee keskeisiä työmarkkinajärjestöjä kuultuaan tarkistaa edellä 7 ja 9 :ssä mainitut markkamäärät kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta vastaavasti.'' Lähempi asian pohtiminen tuo esiin sen, että jo näidenkin esimerkkien valossa on kysymys varsin oleellisista sisältöä koskevista asioista, jotka ovat toisaalta myös harkinnanvaraisia. Näin on työttömyysturvan osalta, mutta hyvityssakkojen osalta luodaan tuleviakin hallituksia sitova ns. hyvityssakkojen korottamista koskeva indeksijärjestelmä. Herra puhemies! Tulemme esittämään nyt käsiteltävänä olevan lain hylkäämistä. Olemme kuitenkin myös valmiit äänestämään lain yli vaalien, mikäli saamme tukea muilta ryhmiltä eduskunnassa. Erityisesti vetoamme sosiaalidemokraattiseen ryhmään, että se tässä asiassa tukisi ammattiyhdistysliikkeen ja SKDL:n ryhmän omaksumaa kantaa. Ed. S k ö n (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Haluaisin ed. Laaksosta muistuttaa, että hän tulkitsisi oikein minun puhettani. Minä sanoin ihan selvästi niin, että me SMP:ssä ja minä ennen kaikkea emme hyväksy minkäänlaatuista laittomuutta. Aaltosen työläisten vähentämistä 300:lla ei SMP suinkaan halua, ei missään tapauksessa koska meillä on työministeri, joka haluaa, että ihmiset ovat työssä eivätkä toimettomina, kuten ihmiset itsekään eivät halua olla. Kun ajatellaan viime vuosina tapahtunutta kehitystä, niin ne suuret joukot, joita on sanottu työpaikoilla irti, johtuvat hyvin pitkälle siitä, että valtio on tukenut suuryrityksiä, jotka ovat sen jälkeen teknologiaa kehittämällä saaneet työntekijöitä sanoa ulos. Ed. R a n t a n e n : Herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta liittyy osana vuoden 1984 tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Esityksen tarkoituksena on työehtosopimusten rikkomuksista samoin kuin valvontavelvollisuuksien laiminlyönnistä tuomit- ravien hyvityssakkojen arvon osittainen palauttammen. Vuodesta 1946 markkamäärältään ennallaan pysyneitä enimmäismääriä on esitetty korotettavaksi niin, että enimmäismäärät tulisivat järjestöille ja työntekijöille yhdeksänkenaisiksi ja työnantajille 90-kertaisiksi. On korostettava sitä, että valtioneuvosten tekemä periaatepäätös hyvityssakkojen korottamisesta on tosiasia, joka oli tulopoliittisen kokonaisratkaisun synnyttämisen kannalta välttämätön. Hyvityssakkojen nostaminen oli nimenomaan työnantajien ehto keskitetyn ratkaisun syntymiselle. Sen vuoksi on hämmästyttävää, että julkisessa keskustelussa, myös täällä, on haluttu antaa vaikutelma, että ikään kuin sosialidemokraatit yksin olisivat olleet ajamassa hyvityssakkojen korotusta. Me emme ole olleet tyytyväisiä hyvityssakkojen korotukseen, mutta ymmärrämme sitä koskevan päätöksen olevan osa kokonaisuutta, jonka purkaminen vaarantaa työväenliikkeen kannalta tärkeiden tavoitteiden toteuttamista. Erityisen merkilliseltä tuntuu se, että nimenomaan kommunistien taholta on käännetty propagandasota tulopoliittista kokonaisratkaisua vastaan käyttämällä kilpenä hyvityssakkojen korottamista. Tämä on ehkä ymmärrettävää siitä syystä, että heidän kannaltaan on erityisen kiusallista, jos palautetaan mieliin se, miten ja millaisessa muodossa hyvityssakoista aikanaan päätettiin. Lakiesitys työehtosopimuslaiksi ja laiksi työtuomioistuimesta annettiin eduskunnalle 22 päivänä maaliskuuta 1946 SKP:läisen ministeri Janhusen esittelystä. Esityksen mukaan työnantaja- tai työntekijäpuolen tuli maksaa hyvityssakot työtuomioistuimen päätöksen mukaan työehtosopimuksen rikkomisesta kärsineelle osapuolelle, joka täten saa korvausta kärsimästään vahingosta. Lakiesitystä oli valmisteltu varsin kiireellisessä aikataulussa ministerivaliokunnassa, johon kuuluivat SKDL:n pitkäaikainen puheenjohtaja ministeri Kilpi, ministeri Janhunen sekä ministerit Kekkonen ja Gartz. Ministerivaliokunta oli esityksessään täysin yksimielinen. Kun lakiesitys tuli eduskuntaan, niin ministeri Janhunen käytti siitä esittelypuheenvuoron 2 päivänä huhtikuuta Puheessaan Janhunen korosti mm. sitä, että uusi aika on vaatinut tarkistusta myös työriitojen sovitteluun. Lakiesitys ei kuitenkaan riko vanhan työlainsäädännön pohjaa. ''Työnseisaus- eli lakko-oikeus jää edelleenkin voimaan ja koko sovittelu rakentuu vapaaehtoisuuden pohjalle. Yleistä etua silmällä pitäen on vain pyritty tehostamaan sovittelua mm. lisäämällä sovittelijavaltuuksia sekä toi ~

36 850 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 saalta työnantajain ja työntekijäin velvollisuuksia alistua sovittelumenettelyyn. Tässäkin asiassa ovat työnantajain ja työntekijäin järjestöt valmisteluasteella olleet yksimielisiä, yhtä ainoata kohtaa lukuunottamatta, joka koskee ns. väliaikaista työnseisauskieltoa, milloin työnseisaus koskee eräitä yhteiskunnallisesti tärkeitä aloja.'' Näin siis ministeri Janhunen eduskuntapuheessaan. Sosiaaliministeri Janhusen puheesta käy selvästi ilmi, että työmarkkinajärjestötkin olivat olleet lain valmistelussa yksimielisiä vähäistä yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Eduskunnassa lain käsittely sujui erittäin nopeasti eikä puheita juurikaan pidetty. Laki hyväksyttiin yksimielisesti erästä osakeyhtiötä koskevaa lainkohtaa lukuun ottamatta, josta äänestettiin. Lakiesityksen kolmas käsittely oli 21 päivänä toukoku.uta Laki vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä 7 päivänä kesäkuuta Kun verrataan silloisia hyvityssakkoja nykyiseen tilanteeseen, niin SKDL:n aikanaan esittämät hyvityssakot olivat niin kovia, että nyt niitä olisi pitänyt korottaa kuluttajahintaindeksillä mitaten 20-kertaisiksi ja ansiotasoindeksillä mitaten 55-kertaisiksi. SKDL halusi tuolloin mennä vielä pitemmällekin. Tästä on osoituksena SKDL:n silloisen eduskuntaryhmän toimesta 14 päivänä helmikuuta 1947 jätetty lakialoite. Lakialaitteessa esitettiin, että ''joka tahallaan asettuu vastustamaan tai muutoin ehkäisee kansallistettujen yritysten toimintaa, rangaistakoon kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi". Koskisiko tämä sitten nykyisiä valtionyhtiöitä, jätän sen enemmälti tarkastelematta. Herra puhemies! Hallituksen esitys hyvityssakkojen korottamisesta on nyt eduskunnan käsissä. On syytä painottaa sitä, että hyvityssakot eivät suinkaan rajoita laillista lakko-oikeutta. Kysymyksessä ovat sakkoasteikot, joiden rajoissa sakkojen määrät tuomitaan. Järjestöillä on myös oikeus sopia keskenään alemmastakin ylärajasta. Korostan sitä, että samalla kun hallitus päätti lakiesityksen antamisesta, se päätti työmarkkinain pelisääntökomitean toimeksiannosta ja asettamisesta. Komitean toimeksiantoon saatiin sisällytettyä useita palkansaajajärjestöjen edellyttämiä aineksia. Niinpä komitean tehtävänä on mm. selvittää, millä tavoin työehtosopimuslain nykyiset tehosteet ovat johtaneet työehtosopimusten toteutumiseen, missä määrin työehtosopimusten määräysten rikkomiseen liittyvät seuraamukset mahdollisesti kohdistuvat eri tavoin työntekijä- ja työnantajapuoliin sekä mikä merkitys ensisijaisella oikeudella tulkita työehtosopimusten määräyksiä on työehtosopimuksen käytännön kannalta. Erityisen raskaana koetun yksipuolisen tulkintaoikeuden muutostarve on ehkä ensisijainen, kun mielivaltaisilla menettelyillä työnantajien toimesta on aiheutettu laittomien lakkojen syntymistä. Erityisen myönteisenä on pidettävä sitä, että komitean tulee antaa tämän vuoden loppuun mennessä välimietintö, johon on sisällytettävä ehdotukset sellaisista nopeasti toteutettavista työehtosopimuslainsäädännön muutoksista, joilla voidaan parantaa työehtosopimusjärjestelmän toimivuutta. Herra puhemies! Hyvityssakkojen korottamista koskeva keskustelu on tuonut meidän sosialidemokraattien piirissä esille sen näkökannan, että emme usko sakkomenettelyn sinänsä korjaavan työsuhteita, ja ainoana toimenpiteenä se sinänsä on kielteinen, mutta sakkojen osittainen arvonpalautus on välttämätön osa jo mainittua kokonaisuutta. Olemme lähteneet myös siitä, että nyt asetetun pelisääntökomitean työ tulee olemaan työsuhteiden ja työpaikkailmapiirin parantamisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Lopuksi korostan vielä seuraavia keskeisimpiä kokonaisratkaisun arviointiperusteita: Työnantaja ei pystynyt pilkkovalla sopimuspolitiikalla murtamaan ay-liikkeen voimaa. Ratkaisu merkitsee palkansaajien reaaliansioiden kasvua ja ratkaisu merkitsee kilpailukyvyn paranemista, joka puolestaan luo mahdollisuudet työllisyyden paranemiselle ja taloudellisen pohjan vahvistumiselle yhteiskunnallisten uudistusten jatkamiseksi. Kokonaisratkaisu merkitsee työttömyysturvan, pahimman sosiaalipoliittisen ongelmamme, korjaamista. Kokonaisratkaisu merkitsee aravatuotannon korkeaa tasoa ja lasten päivähoitopaikkojen lisäämistä alkuperäiselle kasvu-uralle. Näiden merkittävien myönteisten näkökohtien rinnalla hyvityssakkojen korotus ei voi olla sellainen tekijä, jolla kumoaisimme hyvien tavoitteiden toteuttamisen, vaikka hyvityssakot ilman muuta ovatkin kielteinen asia. Hyvityssakot ovat rikka rokassa, mutta kokonaisuutta sotkematta sitä olisi ollut mahdotonta nyt muutoin syömäkelpoiseksi keittää. Ed. Kuoppa (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Rantaselle haluaisin todeta, että silloinen lakialoite koski nimenomaan kansallistettuja yrityksiä. Olisin iloinen jos ed. Rantanen voisi olla siinä yhteisrintamassa, kun näitä yrityksiä ruvetaan kansallistamaan elikkä saavutetaan sellainen taso, jossa todella ne olisivat yhteiskuntaa eikä suurkapitalisteja palvelemassa.

37 Työehtosopimuslaki 851 Sitten Pekkas-ratkaisuun haluaisin sen verran todeta, että että Pekkas-ratkaisu oli kuin sinappisilakat. Niitä tarjotaan kissalle, ja kissahan ei syö sinappia, silakoita kyllä. Jos ne pannaan yhteen, niin kissa jättää syömättä; mutta hallituksen toimesta silakat pantiin etupäähän ja sinappi takapäähän, ja kissa söi molemmat. Ed. He 11 e (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Rantanen totesi, että esillä oleva lakiesitys liittyy tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Mutta lain perusteluissa todetaan, että lain 8 :n muutosehdotus liittyy kuluvan vuoden maaliskuussa tehtyyn tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, eikä 8 :ssä puhuta ollenkaan sakkomäärien korottamisesta. Näin ollen, jos perusteluja lukee, sakkojen korottaminen ei kuulu tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Ed. Rantanen (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Jos ed. Kuoppa kansallistetulla yhtiöllä tarkoittaa valtionyhtiötä nykyisin eli Valmetia, minä luulen, että sen työntekijät eivät kovasti siitä ilahdu. Ed. P. Leppänen : Herra puhemies! Nyt olemme saaneet eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen ns. hyvityssakoista. Mielestäni hyvityssakoista olisi pitänyt sopia muiden työmarkkinapelisääntöjen yhteydessä. Ihmetellä täytyy sitä seikkaa, että Sorsan hallituksen kirjoitettuun ohjelmaan ei käsitykseni mukaan sisälly mitään työehtosopimusjärjestelmää koskevia uudistuksia. Näin minä myös ymmärsin, kun pääministeri Sorsa oli viime vuoden lopulla sosiaalivaliokunnassa kuultavana ja häneltä kysyttiin, aiotaanko näitä keskustapuolueen ja kokoomuksen lakialoitteita, jotka pitävät sisällään sakkojen korottamisia, kytkeä työsuhdeturvalakiin. Käsitin silloin pääministeri Sorsan toteavan, että ne ovat asioita, jotka pitää hoitaa työmarkkinajärjestöjen välillä, eikä niitä ole syytä tuoda eduskuntaan. Mutta nähtävästi porvaririntama hyvin pitkälle sanelee, miten oikeistolaista politiikkaa tässä maassa harjoitetaan. Tietysti vahvana taustavoimana on myös STK, joka sanelee omat ehtonsa ja ohjailee, mitä hallitus tulee tekemään. Tämäkin voi olla nyt syy siihen, että hallitus on joutunut tässä asiassa muuttamaan kirjoitettua kantaansa. Tietysti tässä vaiheessa on myös esitetty arvioita, joissa viitataan siihen, että pääministeri olisi sitoutunut hallitusta muodostaessaan antamaan tämän tyyppisen lakiesityksen. Valitettavasti pääministeri itse ei ole paikalla, jotta olisimme voineet kuulla, onko se hallitusohjelmaan kirjoitettu vai onko se sovittu ehkä jossakin muualla. Ihmetellä täytyy, jos sosialidemokraatit voivat olla yhtenäisenä rintamana tätä asiaa eduskunnassa ja valiokunnassa puolustamassa, kun käsitykseni mukaan pääosa ainakin SAK:n kenttää ja myös SAK:n valtuusto on sitä vastustanut. Vähintäänkin tulisi pelisääntöjen kokonaisuudistuksen olla samaan aikaan käsittelyssä eduskunnassa. Näin sull:ret sakot tuskin olisivat silloinkaan puolustettavtssa. Me kansandemokraatit olemme olleet niin SAK:ssa kuin myös muissa liitoissa tämän asian käsittelyn aikana koko ajan sakkojen korottamisia vastaan. Olemme ajaneet tässäkin asiassa työntekijöitten etuja tiiviissä rintamassa. En puolusta laittomia lakkoja, mutta pitäisi pystyä myös samanaikaisesti keskustelemaan siitä, mistä syystä yleensä laiton lakko työelämässä syntyy. Itse olen ollut koko elämäni ajan toisen palveluksessa, joten uskon hieman tuntevani myös tätä puolta. Käsitykseni mukaan yleensä syy on ollut siinä, että työnantajalla on työnjohto- ja tulkintaetuoikeus yleensä työehtosopimustulkinnoissa. Tulkintaa työpaikoilla on useasti soveltanut sellainen esimies, joka ei edes tunne työehtosopimuksen sisältöä. Useissa yrityksissä sitä hoitaa työnantajapuolelta yksi henkilö ja soveltaa sitä siten jo useita kymmeniä tai satoja kertoja työehtosopimuksen yksityiskohtia tuntematta. En usko, että tilannetta työpaikoilla muuttaa huonompaan suuntaan, vaikka tilanne olisi toinen. Entistä enemmän tulee syntymään tulehtuneita tilanteita. Tällainen kuva ainakin SAK:n kentässä on. Työtuomioistuin yleensä viime kädessä äänestyspäätöksellä tuomitsee sakkoihin työntekijät ja ammattiosastot. Se ei varmasti tule auttamaan asiaa eikä lisää työmotivaatiota, saati sitten kyseisen yrityksen tuottavuutta. Mielestäni pitäisi lähteä kokonaisuudistuksesta, jotta ne, jotka tekevät työtä työkohteissaan, ja eri henkilöstöryhmien edustajat voisivat keskustella asioista avoimesti työpaikoilla. Heidän pitäisi pystyä myös päättämään asioista ja esittämään niitä sitten lähimmille esimiehille ilman, että siitä syntyy yleensä tulehtunut tilanne. Tällä tavoin pystyttäisiin monta työtaistelutilannetta varmasti estämään. Toivoisin, että pystyisimme yhteistyössä työväenliikkeen edustajien kanssa hyvityssakkolain eduskunnassa hylkäämään. Toivoisin myös, että ed. Skön olisi tässä asiassa työntekijöitten puolella. Porvaripuolueilta en odota tässä asiassa mitään apua, koska tiedän, että he ovat tässä asiassa tu-

38 852 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 kemassa STK:n kantaa, ja heillä on omat lakialoitteensa eduskunnassa. Mielestäni nyt avainasemassa ovat sellaiset sosialidemokraattiset toverit, jotka tuntevat asian ja ovat lähtöisin SAK:n kentästä ja ovat yleensä ajatelleet asioita työväen lähtökohdista. Toivoisin, toverit, että olisimme yhteisrintamassa, ja niin kuin on jo tullut todetuksi, SKDL:n eduskuntaryhmä tulee esittämään tämän lain hylkäämistä. Ed. A 1 h o : Herra puhemies! Arvelen, että tällä lähetekeskustelulla voi olla merkitystä, mikäli keskustelun tuloksena tulee esiin erilaisia näkökulmia ja tarkastelutapoja, jotka sitten voisivat hyödyttää eduskunnan jatkotyöskentelyä myös valiokuntavaiheessa. Minusta lakia työehtosopimuslain muuttamisesta, saati muitakaan eduskunnan käsittelyssä olevia tulopoliittiseen sopimukseen liittyviä lakeja, ei pidä tarkastella vain ahtaasta tulopoliittisesta sopimusnäkökulmasta. Se saattaisi olla järkevää työmarkkinajärjestöissä, mutta ei minusta eduskunnassa. Tästäpä syystä haluankin omalta osaltani tuoda hiukan erilaisia tarkastelutapoja koko hyvityssakkokeskusteluun, ja lähden katselemaan asiaa ensiksi aivan periaatteelliselta näkökannalta. Kansanvallan toimivuudesta ja toimimattomuudesta on keskusteltu tavattoman paljon, eikä ehkä eniten juuri ennen viime eduskuntavaaleja. Tätä keskustelua on jatkettu edelleenkin sillä tavoin, että toistuvasti on tehty erilaisia haastatteluja ja mitattu kansalaismielipidettä siitä, miten he tuntevat ja kokevat kansanvallan toimivan. Voi sanoakin näin, että ihmisten tarpeet, niin kuin Karl Marx sanoo, muuttuvat historiallisen kehityksen myötä. Kun nyt suomalaisessa yhteiskunnassa jo monenlaisia muita tarpeita on tyydytetty, nousevat keskeiset haasteet ja tarpeentyydytyksen muodot osallistumisen mahdollisuuksista. Tällaista keskustelua on käyty myös omassa puolueessani erityisesti periaateohjelmaa uudistettaessa. No, mitä sitten voisi olla osallistuminen? Minusta siinä voi olla kahdenlaisia mahdollisuuksia edetä, ensimmäinen on edetä muodollisen demokratian kautta, ja toinen tie on edetä sisällöllisen demokratian kautta. Minusta tuntuu, että olennaista meidän kaikkien kannalta, jotka kannamme huolta parlamentarismista, kansanvallan toimivuudesta, on se, että kansalaiset voivat vaikuttaa sisältöihin ja ovat näin ollen valitsemassa sisällöllisen demokratian kehittämistien myös kansanvaltaa ajatellen. Silloin joudutaankin jo pohtimaan aika lailla käsitettä valta. Vallan uusjako on termi, jota kuulee toistettavan tavattoman usein. Se näkyy sellaisina asioina kuin esimerkiksi, että valtaa tulee hajauttaa, tuoda sitä lähelle ihmisiä, heidän välittömään elinympäristöönsä ja asuin ympäristöönsä. Näin ollen minusta hyvityssakoissa on kysymys myös hyvin pitkälti koko työelämän pelisäännöistä, kansanvallan toimivuudesta työpaikkatasolla, työntekijöiden osallistumisesta oman lähiympäristönsä päätöksentekoon asioista, jotka vaikuttavat työelämän ehtoihin ja työelämän pelisääntöihin. Tässä mielessä hyvityssakkojen irrottaminen kokonaisuudesta, työelämän pelisäännöistä, kansanvallan toimivuudesta työpaikkatasolla, ei ole oikean suuntaineo ratkaisu. Se on kestämätön ja periaatteellisesti virheellinen. Se, että tästä asiasta nyt istuu myös komitea pohtimassa kokonaisuutta, on luonnollisesti edistysaskel. Pidänkin hyvänä sitä että komitea on asetettu. Mutta siitä huolimatta minusta myös eduskunnassa tulisi ottaa hyvityssakkojen osalta käsittelyyn koko kokonaisuus eikä puhtaasti yksityiskohta. Aivan kuten Louekoski sanoikin, meidän työelämän uudistamisen keskusteluamme näyttää vaivaavan erityisesti rankaisumentaliteetti. Minusta eduskuntakäsittelyssä tähän ei kuitenkaan pitäisi sortua. Toinen näkökulma, jonka haluan tuoda esille, on puhtaasti eduskuntatyön sisältö ja sen sisällöstä lähtevä näkökulma. Eduskunta on lakeja säätävä elin, ja vähin, mitä tietysti voidaan edellyttää tässä prosessissa ja tässä tehtävässä, on se, että kansanedustajat tietävät, mitä tekevät. Ikäviäkin asioita toki pitää voida päättää, mutta pureksimatta hotkaiseminen ei kuitenkaan kannata edes ruoansulatuksen kannalta tai minkään muunkaan kannalta. Perinteisesti tiedetään, että jälkikäteen on aika vaikea virheitä korjata. Jos nyt eduskuntatyön kannalta ajattelee hyvityssakkojen käsittelyä ja ajatellaan, että ne pitäisi hyvin nopeasti viedä läpi asiaa tarkasti puntaroimatta, ja ajatellaan, että syy tähän olisi nimenomaan pelko, että astutaan työmarkkinajärjestöjen varpaille, se ei minusta ole myöskään kestävä peruste. Minusta tuntuu, että myös ammattiyhdistysliike itse odottaa sitä, että eduskunnassa tehdään huolellista ja paneutuvaa lainsäädäntötyötä. Sitä odottavat myös kansalaiset. Tällaiseen käsitykseen olen tullut lukiessani ammattiyhdistysliikkeen omaa lehdistöä ja keskustelua siitä, mitä ammattiyhdistysliikkeen sisällä eri tasoilla hyvityssakoista on käyty. Toistuvasti kuulee myös valitettavan, niin eduskunnan kahvilassa kuin vähän muuallakin, sitä

39 Työehtosopimuslaki 853 vallan puutetta ja näköalattomuutta, joka politiikan tekemisen mahdollisuuksissa näyttäisi olevan. Sellaiseen draamanäytökseen, jossa itkettäisiin eduskunnan voimattomuutta säätää lakeja, ei mielestäni tässäkään tilanteessa ole perusteita. Tehtäköön sellaista sitten pienemmillä näyttämöillä, mutta ei ehkä täällä. Lakkouhassa on minusta ollut ymmärrettävää, että työmarkkinajärjestöt tehdessään tulopoliittisen kokonaisratkaisun eivät yltäneet parempaan kokonaisuuteen. Mutta näitä edellytyksiä ei mielestäni pidä ottaa muuttumattomina tai annettuina. Päätöksenteon ongelman katsonkin olevan sen, että kun yhteiskunta on monimutkaistunut, myös päätöksenteosta on tullut hyvin monen tasoinen ja monisyinen. Tämä asian laatu ei kuitenkaan johda mielestäni siihen johtopäätökseen, että olisi mahdotonta eduskunnassa paineista vapaaseen ja huolelliseen lainsäädäntötyöhön. Päinvastoin, minusta juuri tällaisessa tilanteessa jokaisen pitää huolehtia siitä, että kun päätöksenteko on omalla kohdalla, se tehdään harkitusti ja asiat perinpohjin selvitellään. Ei edes siitä huolimatta, että tulopoliittinen kokonaisratkaisu onkin ollut tietysti ainutlaatuinen niin Euroopan kuin koko maailmankin mittapuussa, minusta meidän ei pitäisi sortua minkäännäköiseen hurmoshenkisyyteen valiokuntatyössäkään. Minusta jokaisen hyvän kansanedustajan pitää kyetä itsenäiseen ajatteluun, olla kriittinen ja valmis tarkastelemaan asioita useammastakin näkökulmasta kuin vain siitä, mikä on itselle tutuinta. Oman lopullisen kantani hyvityssakkokysymykseen ja työehtosopimuslain muuttamiseen ratkaisee kyllä se, kuinka perusteelliseen käsittelyyn tulopoliittiseen sopimukseen liittyvät lait tulevat saamaan osakseen sosiaalivaliokunnassa ja mikä on tältä pohjalta huolellisesti harkittu ja punnittu yhteinen loppupäätelmä. Luulisin, että loppupäätelmä, mikäli se on hyvin harkittu ja punnittu, merkitsee sitä, että on aika vaikea irrottaa myös hyvityssakkoja koko työelämän pelisääntöjen kokonaisuudesta. Arvostan myös itse sitä laajaa asiantuntemusta, jota kentän ammattiyhdistysliikkeen toverit ovat edustaneet. Ja minusta on muistettava, että kentän ammattiyhdistysliikkeen toverit ovat tällä hetkellä myös muitakin kuin vain isojen ammattiosastojen ja ammattiyhdistysten jäseniä. Jos on valittava ylätason ja perustason välillä, oli sitten kyseessä ammattiyhdistysliike tai jokin muu yhteiskunnan osa-alue, valitsen kyllä perustason ihan ideologisista syistä. Siitäpä syystä minusta puheet pilkkuakaan muuttamatta jättämisestä ja käsittelyn ripeämmästä vauhdista kuin normaali työrupeama edellyttäisi, eivät ole poliittista realismia vaan poliittista naivismia. Minusta kansanvaltaa on siinä vaiheessa, että kannattaa harrastaa poliittista realismia eikä poliittista naivismia. Ed. H a 1 on en : Herra puhemies! On oikeastaan mielenkiintoista historian kannalta, että tulopoliittinen sopimusjärjestelmä, jota itseään ei ole lainkaan lailla säädelty sen paremmin noudattamisen kuin rikkomisenkaan osalta, on nyt synnyttänyt kysymyksen varsinaisen työehtosopimusjärjestelmän sakkojen korottamisesta. Sillä riippumatta siitä, oliko työehtosopimuslain mukaisten hyvityssakkojen korotusesitys mukana alunperin työehtosopimusneuvotteluissa, se näyttää viime kädessä olleen kuitenkin se ehto, jonka työnantajat sekä porvaripuolueet hallituksessa asettivat tupo-ratkaisun hyväksymiselle. Hallitus on nyt antanut eduskunnalle esityksen työehtosopimuslain muuttamiseksi korottaakseen hyvityssakkoja yhdistysten ja työntekijäin osalta 9- ja työnantajan osalta 90-kertaisiksi. Esitystä perustellaan sillä, että sakkojen korottamisella olisi työehtosopimusjärjestelmän toimivuutta parantava vaikutus. Rohkenen epäillä tavoitteen toteutumista. Samaa mieltä ovat olleet myös ne lukuisat ammattiyhdistysliikkeen valtuuskunnat, jotka ovat käyneet kansanedustajien puheilla jo nyt hallituksen esityksen vuoksi. Varsin monet ovat olleet valmiita jonkinasteiseen sakkojen korottamiseen, mikäli se tapahtuu osana työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittämistä. Myös hallitus itse lienee käsittänyt eduskunnalle antamansa esityksen yksipuolisuuden ja asettanut sen vuoksi komitean, jonka tehtäväksi on annettu työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain muutostarpeiden selvittäminen. Asetettu komitea ei suinkaan ole ensimmäinen, eikä siis sen asettamisessa sinänsä ole mitään tavatonta. Työmarkkinoiden pelisääntöjä on pyritty uudistamaan koko 70- ja 80-luvun ajan. Osapuolten tavoitteet vain ovat olleet niin ristikkäiset, ettei yksimielistä esitystä ole saatu aikaan. Työnantajapuolen tavoitteena on ollut työrauhavelvoitteen tiukentaminen ja työntekijäpuolen taas työelämän demokratisoiminen edes kutakuinkin pohjoismaiselle tasolle. Nyt toisen osapuolen vaatimukset on saatettu jo hallituksen esityksen asteelle, kun taas toisen osapuolen vaatimuksia vasta tullaan käsittelemään komiteassa. Ei ole siis ihme, jos työväenliikkeessä suhtaudutaan varauksella asioiden epätahtiin ja varsin suurella mielenkiinnolla tullaan seuraamaan komitean työn edistymistä. Komitean toimeksianto rajaa kuitenkin siksi selvästi selvitettävät tehtävät, että

40 854 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 työnantajien lisäksi myös ns. virkamiesjäsenten tulee nyt vakavasti ottaa huomioon työelämän demokratisoimisvaatimukset. Herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys antaa mahdollisuuden hyvin laajaan keskusteluun. Jätän haikein mielin käsittelemättä tulopoliittisen sopimusjärjestelmän lakiinkirjaamismahdollisuudet, joka- myönnettäköön avoimesti - on kuluneiden vuosien aikana ollut eräs lempiaiheitani, samoin kuin työelämän demokratisoimisvaatimukset yksityiskohdittain. Yritysdemokratiaan siirtymättä voitaisiin työehtosopimusjärjestelmää tasapuolistamalla saada aikaan jo nykyistä huomattavasti toimivampi järjestelmä. Työnantajan työehtosopimuksen tulkintaetuoikeuden muuttaminen normaaliksi sopimismenettelyksi, työantajan tuottamuksellisen työehtosopimuksen rikkomisen sanktioiminen, työsuhteen ehtojen yksipuolisen muuttamisen kieltäminen muun muassa ovat vain esimerkkejä siitä luettelosta, jonka niin SAK kuin muutkin työntekijäjärjestöt ovat esittäneet aikaa sitten sekä työnantajapuolelle että valtiovallalle. Väitän, että nyt tehty esitys sakkojen korottamiseksi on vähän samaa kuin vanhaan autoon lisättäisiin entistä vahvempi moottori, ilman että muita laitteita, esim. ohjausta, tarkistettaisiin: vauhti kasvaa, mutta ohjattavuus ja turvallisuus vähenee. Mitä tulee hallituksen väittämään sakkojen jälkeenjääneisyydestä, pitää se toki markkamääräisesti paikkansa, mutta se ei vielä edellytä työrauhavelvollisuuden löystyneen samassa suhteessa. Jos väite työmarkkinajärjestelmän toiminnan tehostamisesta on pidettävä päällimmäisenä, on mielestäni aiheellista tarkastella työrauhavelvollisuuden laajuutta kokonaisuudessaan. Varsinainen työrauhavelvoite on säännelty työehtosopimuslain 8 :ssä, jota ei ole tältä osin edes hallituksen esityksessä esitetty muutettavaksi. Kuitenkin se on se kone, jolla siis sakkojen korotus on tarkoitettu vauhdittaa. Haluan sen vuoksi sen toistaa tässä yhteydessä. Lain mukaan työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 :n 1 momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuslain edellyttämä yhdistysten valvontavelvollisuus on nykyisin käytännössä paljon laajempi kuin vuonna 1946, jolloin laki säädettiin. Työntekijäjärjestö ei nykyisin vastaa käytännössä pelkästään järjestöpäätöksistään, vaan myös luottamushenkilöiden ja varsinaisten luottamusmiesten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Mutta myös aivan tavallisen ammattiosaston jäsenen toiminta aiheuttaa sakkovastuun. Eräissä tapauksissa jopa järjestäytymättömienkin työntekijöiden tekemisillä on ollut järjestön vastuuseen vaikutusta. Vaikka toisaalta katsoisinkin, että tämän henkilöllisen valvontavelvollisuuden koventuminen olisi tarpeeksi suuri syy vastustamaan sakkojen yksinomaista korotusta, haluan vielä jatkaa eräiltä osin tämän työtuomioistuimen käytännön tarkastelua. Ajallisesti työehtosopimuksen työrauhaa velvoittava vaikutus on myös laajentunut. Työtaistelutoimenpiteen keston katsotaan helposti ulottuvan nykyään työehtosopimuksen ajalle, jos riita, josta työtaistelu käydään, on jo alkanut työehtosopimuksen vallitessa. Tämän lisäksi tulevat tietysti vielä työriitojen sovittelulain määräykset. Myös työtaistelun käsite on kokenut melkoisen laajentumisen. Lain valmisteluasiakirjojen perusteella työtaistelutoimenpiteen käsitteellä tarkoitettiin työsuhteeseen liittyvän velvollisuuden täyttämättä jättämistä painostustarkoituksessa. Lain soveltaminen on johtanut mitä mielikuvituksellisimpiin tilanteisiin. Työvauhdin hidastaminen eli vanhastaan tunnettu jarruttaminen tai italialainen lakko lienee kaikille tuttu. Mutta että työturvallisuusmääräysten liian tunnontarkka noudattaminen on myös työtaistelutoimenpide työtuomioistuimen päätösten mukaan, on aika arveluttava tulkinta, samoin täällä mm. eräiden aikaisempien edustajien kommentoima ylityöstä kieltäytyminen, jota väitettä mielellään käytetään aina silloin, kun jokin neuvottelu on kesken työpaikalla. Ylitöistä kieltäytyminen on silloin kasvanut. Silloin väitetään, että työnantajapuolta on kollektiivisesti painostettu, ja kuitenkin työaikalait takaavat työntekijälle oikeuden kieltäytyä ylityöstä. Samanlaisia työrauhavelvoitteen laajentamisesimerkkejä voi löytää työtuomioistuimen päätöksistä kasapäin. Mieli myös näyttää tekevän rajojen venyttämiseen poliittisiin lakkoihin ja nykyistä laajemmin sympatiatyötaisteluihin. Todellista mielikuvitusta kuitenkin edellytettiin, kun hotelli- ja ravintoalan työntekijäliitto tuomittiin

41 Työehtosopimuslaki 855 ostoboikotista. Vaikka perustelut pitikin hakea Ruotsin lainvalmistelutyöstä, päätös onnistuttiin kyllä tekemään. Tavoite näyttää mielestäni hyvin selvältä. Se on absoluuttinen työrauhavelvoite, vaikka laki aikoinaan kirjoitettiin relatiivisen työrauhan perusteella. Asia on edennyt kunnioitettavan pitkälle lain pykälääkään uudelleen kirjoittamatta. Sakkojen määrä on sinänsä luonnollisesti vuosien mittaan kohonnut myös markoissa mitaten. Keskimääräiset sakkotuomiot ovat nousseet, ja yhä yleisempää on myös sakkojen toistaminen, mikäli työtaistelu on jatkunut työtuomioistuimen päätöksen jälkeen. Työehtosopimuslain kollektiivisen sakkovastuun ohella on vuosien mittaan työnantaja käynyt entistä halukkaammaksi työntekijärintaman rikkomiseen yksilökohtaisten sakkojen käyttämisellä. Työriitojen sovittelulain mukaisia yksilöön kohdistuvia sakkoja käytettiin ensimmäisen kerran pankkitoimihenkilöiden lakon aikana, mutta se kerta ei todellakaan liene aiottu viimeiseksi. Mallasjuoman tapaus puolestaan osoittaa työnantajan pyrkivän myös normaalin vahingonkorvausvastuun vierittämiseen sopimusjärjestelmän kaksien erityissakkojen lisäksi. Näillä toimenpiteillä pyritään luonnollisesti kapitalistien mielestä liian suureksi kasvaneen ammattiyhdistysliikkeen voiman sitomiseen. Haluan kuitenkin varoittaa siitä harhaluulosta, että sakkoja korottamalla voitaisiin saavuttaa pysyvämpi yhteiskuntarauha. Työehtosopimusjärjestelmän sakoilla kuten muillakin sanktioilla on tietysti tietty vaikutuksensa, mutta kun se ei poista lakkojen syitä, ei se voi poistaa myöskään toimintaa, ja sen toiminnan poistamiseen ovat Suomen työnantajat jo liian monta vuosikymmentä myöhässä. Haluaisin myös muistuttaa niille työväenliikkeenkin ihmisille, jotka syystä taikka toisesta ovat vieroksuneet työtaistelua ja sen käyttämistä, että sakkojen nostaminen ei takaa sen paremmin yhteiskunta- kuin järjestörauhaa. Tällä lainmuutoksella ei voida estää lakkoja, sillä ei vaihdeta sakkojen maksajia, sillä ainoastaan korotetaan sakkojen määrää, ja se saattaa todella horjuttaa monen hyvän ammattiosaston toimintamahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Olen edellä pyrkinyt tarkastelemaan väitettä sakkojen jälkeenjääneisyydestä sekä tavoitetta niiden korottamisen vaikutuksesta työehtosopimusjärjestelmän toimivuuteen. Joudun edellä esittämistäni syistä toteamaan, että ensimmäinen väite on selvästi yksipuolinen eikä kuvaa työrauhavelvollisuuden ankaruutta kokonaisuudessaan. Hallituksen tavoite työehtosopimusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi on lämpimästi kannatettava, koska nykyinen toimimattomuus on usein lakkojen syynä. Mutta valitettavasti hallituksen nyt esittämä keino, mikäli se erotetaan muusta pelisääntökeskustelusta, ei ole toimiva ja voi johtaa päinvastoin nykyistä hallitsemattomampaan tilanteeseen yhteiskuntarauhan kannalta. Ed. S a 1m i ne n : Arvoisa puhemies! Haluan esittää muutamia kommentteja täällä käytettyihin puheenvuoroihin. Ensinnäkin ilmeisesti kuulimme sosialidemokraattien virallisen puolustuspuheen tälle Sorsan hallituksen esitykselle, kun ed. Rantanen käytti puheenvuoronsa tältä paikalta. Tätä puheenvuoroa jo ryhmämme taholta kommentoitiin. Pariin yksityiskohtaan haluaisin vielä palata. Ed. Rantanen kehui Pekkas-ratkaisua myös sen muulta kuin välittömästi työ- ja palkkaehtoihin liittyviltä osiltaan. Hän mm. korosti, että tämän ratkaisun seurauksena aravatuotanto säilyy korkealla tasolla. Olisin halunnut ed. Rantaselle ja myös muille muistuttaa siitä, että tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on määrärahoja vain uuden arava-asunnon lainoittamiseen, kun mm. SAK:n tavoite oli uutta asuntoa. Kun Pekkas-ratkaisun yhteydessä asuntotuotantoa käsitellään ja hallitus siitä periaatepäätöksen teki, tuossa periaatepäätöksessä todetaan, että asuntotuotannon taso säilytetään tällä asunnon tasolla ensi ja seuraavana vuonna. Kuitenkin jo nyt on pelättävissä, että kun hallituksessa suunnitellaan kuluvan vuoden budjettiin nähden leikkauksia, totuttuun tapaan puututaan myös asuntotuotannon määrärahoihin. Kaukana ei ole ajatus, olisiko jälleen suunnitteilla malli, jossa tämän vuoden määrärahoja leikataan tai siirretään tulevalle vuodelle ja tällaisten toimenpiteiden jälkeen sitten voitaisiin päästä Pekkasratkaisun sisältämään tasoon, asuntoon. Kuitenkin asuntotuotannon kehityksen kannalta tilanne olisi aivan toinen. Joka tapauksessa tämä asunnon vuosituotannon taso on aivan liian alhainen, jos lähdetään esim. asuntopulan poistamisesta tai asumisen ongelmien ratkaisemisesta laajemmin. Toiseksi ed. Rantanen korosti myös hyvin voimakkaasti hallituksen asettaman työelämän pelisääntökomitean merkitystä tässä yhteydessä. Haluaisin, kuten aikaisemminkin täällä on jo tehty, ihmetellä sitä, mitä tasapuolisuutta tässä suhteessa edustaa se, että työnantajien kiivaimmin ajama

42 856 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 ratkaisu on eduskunnassa jo lakiesityksen tasolla ja sitä täällä aiotaan kuulemma nopeasti ajaa läpi, kun sen sijaan kaikki ne esitykset, joista työntekijäpuoli ja ammattijärjestöt ovat lähteneet, ovat vasta päässeet komiteassa mietittävien asioiden tasolle. Meidän maassamme toteutetun oikeistolaisen ja suurpääoman eduista lähtevän, ennen kaikkea vientikapitalistien etuja palvelevan talouspolitiikan toteuttamiseksi ovat työnantajien otteet työntekijöitä kohtaan koventuneet viime aikoina. Tämä esitys lakkosakkojen korottamisesta ei ole mikään yksittäinen asia, vaan mielestäni liittyy samaan toimenpiteiden ja pyrkimysten sarjaan, jota edustivat Wärtsilän luottamusmiehiä vastaan nostettu syyte tai oikeudenkäynti Mallasjuoman työntekijöiden luottamushenkilöitä vastaan. Työnantajat haluavat turvata paitsi työpaikoilla niin sanotusti työrauhan ja sen puitteissa mahdollisuutensa työehtosopimusten tulkinnassa jopa mielivallan käyttöön myös nykyisen talouspoliittisen suuntauksen jatkamisen. Tähän painostukseen, jota tässä tarkoituksessa on kasvavassa määrin alettu harjoittaa, antaa Sorsan hallitus tällä esityksellään työnantajille lisäaseen. Eräissä täällä käytetyissä puheenvuoroissa, mm. ed. Jokelan puheenvuorossa, haluttiin rinnastaa eduskunnassa käsitelty työsuhdeturvalaki ja sen yhteydessä tehty päätös ns. laittomien irtisanomisten sakkojen korottamisesta nyt esillä olevaan esitykseen lakkosakkojen korottamisessa. Kyseessä ovat kuitenkin sisällöltään aivan erilaiset asiat. Tämän mielestäni osoittaa jo työnantajien ja työntekijöiden aivan erilainen asema työelämässä ja työehtosopimusten tulkinnassa, yleensä työelämän kysymyksistä, mistä mm. ed. Halonen mielestäni ansiokkaasti äsken puhui. Laiton irtisanominen on hyvin kapea-alaisesti määritelty rikkomus, ja varsinaisesti irtisanomisperusteisiinhan ei mainitun työsuhdeturvalain käsittelyn yhteydessä eduskunnassa lainkaan puututtu, vaan työnantajalla on, kuten mm. ed. Kuoppa totesi, lähes aina mahdollisuus suorittaa irtisanominen ja löytää sille niin sanotusti lailliset perustelut. Työntekijäpuolen ainoa mahdollisuus silloin, kun neuvottelut eivät riitä johtamaan tulokseen, puolustaa irtisanottuja työtovereitaan on lakko, jonka nykyinen lainsäädäntö tuomitsee laittomaksi. Työnantajapuolen ja työntekijöiden erilaista asemaa mm. irtisanomistapauksissa tietenkin selventää sekin, kun katsomme, minkälaiset työttömyysluvut meillä tällä hetkellä on. Virallisten tilastojen mukaan meillä on yli työtöntä, ja lähes päivittäin saamme lukea uutisia laajamittaisista työntekijöiden irtisanomisista. Täällä mainittiin yksi tuoreimmista, Aaltos-yhtymän suorittama joukkoirtisanominen. Sen sijaan laittomia lakkoja, joiden osalta sakkoja työsuhdeturvalain yhteydessä korotettiin, on vuosittain vain parisataa. Nämä luvut jo osoittavat, mistä työelämässä irtisanomisten osalta on kysymys, ja samalla tavalla erilainen asema työntekijäpuolella ja työnantajalla on kaikissa muissakin työelämään liittyvissä kysymyksissä tällä hetkellä. Kuten täällä monissa puheenvuoroissa on todettu, parhaat asiantuntijapuheenvuorot tässä asiassa on varmasti käytetty ja niitä varmasti tulee jatkumaan lähetystöjen vastaanottotiloissa tässä talossa. Kuten eräät aikaisemmatkin puheenvuoronkäyttäjät haluaisin myös ottaa tässä esille joitakin lainauksia niiden lähetystöjen viesteistä, jotka eduskunnassa ovat käyneet. Täällähän on käynyt hyvin erilaisten ammattialojen edustajia. Sattumalta nämä kirjelmät, jotka tässä tulivat mukaani, ovat Metalliliiton piiristä tulleita, mutta kuvaavat kaikkienkin lähetystöjen kannanottoja. Ensinnäkin Metallityöväen Helsingin piirijärjestö toteaa jättämässään kirjeessä: "Lakkosakkojen korottaminen ei ole keino työrauhan turvaamiseksi. Yhteiskunnallinen ja tekninen kehitys edellyttää työelämän ongelmien ratkomaa neuvottelu- ja sopimusmenetelmien avulla sekä lisäämällä työntekijöiden demokraattisia oikeuksia työelämässä. Sakkojen korottaminen vahvistaa työnantajien asemaa tulkintaetuoikeuden osalta sekä johtaa yleiseen haluttomuuteen työnantajapuolella sopia muista työmarkkinoiden pelisäännöistä. Pelisääntöjen ja tulkintaetuoikeuden jääminen ennalleen avoimiksi kysymyksiksi vaikeuttaa oleellisella tavalla työpaikkatason neuvottelusuhteita. Näin lisätään työnantajien isäntävaltaa työpaikoilla. Työntekijöiden aseman heikkeneminen sekä moraalisesti oikeutettujen vastatoimien vaikeutuminen mahdollistaa työnantajille entistä huonompien sopimussovellutusten toteuttamisen. " Karkkilan metallityöväen ammattiosasto 3 5, Kymi-Strömberg Osakeyhtiön Karkkilan työhuonekunta ja Helvarin työhuonekunta niin ikään Karkkilasta jättivät kirjelmän Tässä todetaan mm. seuraavaa: "Mielestämme hallituksen esitys merkitsisi toteutuessaan ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksien vakavaa rajoittamista paikallisella tasolla. Katsomme, että hyvityssakoista on muodostumassa ruoska, jolla työntekijät aiotaan väkivaltaisesti alistaa työnantajien tahtoon. Tämänsuuntaiseen kehitykseen ei eduskunnan arvovaltaa saa käyttää. Työelämässä esiin-

43 Työehtosopimuslaki 857 tulevat erimielisyydet ja ristiriidat tulee poistaa tarttumalla niihin syihin, jotka lakkoja ja muita työrauharikkomuksia työpaikoilla aiheuttavat. Esitämme, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen työehtosopimuslain mukaisten hyvityssakkojen korottamisesta ja päättää ottaa työpaikkademokratian kehittämisen eduskunnan keskeiseksi tavoitteeksi.'' Lähes kaikki täällä käyneet työläisten ammattiosastojen lähetystöt ovat vedonneet varmasti aiheellisesti erityisesti työväenpuolueiden eduskuntaryhmiin ja vaatineet ensinnäkin tämän lain hylkäämistä ja jos tämä ei toteudu, lain äänestämistä yli vaalien, mihin työväenpuolueiden eduskuntaryhmien voima riittää. Aivan viimeksi luen tätä koskevan katkelman Länsi-Vantaan metalliammattiosaston jättämästä kirjelmästä: ''Pekkas-sopimuksen lakiesityksistä eduskunnassa päätettäessä lakkosakkojen osalta esitämme niiden korotuksista äänestettäessä työväenpuolueiden eduskuntaryhmien yhdessä äänestävän niitä vastaan. Työväenpuolueet yhdessä pystyvät äänestämään tämän lain yli vaalien.'' Vielä aivan viimeksi ed. Rantasen käyttämään puheenvuoroon liittyen, kun hän puhui vuoden 1946 asioista, totean, että nyt elämme vuotta 1984 ja vastuun siitä, miten eduskunta nyt annettuun lakkosakkojen korotusesitykseen ja työläisten toimintaoikeuksiin työpaikoillaan suhtautuu, kannamme luonnollisesti me. Ed. A h o n e n : Arvoisa puhemies! Esitys laittomista lakoista tuomittavien hyvityssakkojen korottamisesta on saapunut eduskuntaan. Esitys on jo ennakkoon saanut osakseen erittäin paljon kritiikkiä työpaikoilla ja yleensäkin työväestön keskuudessa. Tapa, jolla sakkojen korottaminen on tempaistu erilliseksi kysymykseksi irti kaikista muista työelämän vallankäyttöön ja sen demokratisointiin kohdistetuista uudistusodotuksista, on työntekijöitä kohtaan kohtuuton. Henkilökohtaisesti en voi hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöstä hyvityssakkojen irrottamiseksi erilliseksi kysymykseksi muusta työehtosopimustoimintaa koskevasta pelisääntökeskustelusta. Hyvityssakkojen korottaminen tulee ratkaista työehtosopimusjärjestelmän uudistamista selvittävän komitean työn yhteydessä. Näin menetellen voidaan hyvityssakot ja sopimusjärjestelmän uudistaminen sekä demokratisoiminen kytkeä toisiinsa. Työehtosopimusjärjestelmän kehittämisessä on päästävä ratkaisuun, jolla työnantajien jakamatonta työehtosopimusten ja työlainsäädännön ensitulkintaoikeutta rajataan. Työelämän demo- kratisoimisella on suurempi vaikutus sopimusten vastaisten lakkojen estämisessä kuin yksipuolisella hyvityssakkojen korottamisella. Aina Liinamaa I:stä alkaen vuodesta 1967 harjoitetulla tulopolitiikalla on saavutettu merkittäviä myönteisiä tuloksia. Tämä on ehkä osaltaan aiheuttanut sellaisen näköharhan, että työelämän osapuolet olisivat oikeuksiltaan ja vaikutusmahdollisuuksiltaan tasavertaiset. Näin ei kuitenkaan ole. Keskitetyistä ratkaisuista on keskusjärjestöjen, liittojen ja valtiovallan kesken voitu sopia tavalla, jonka tulokset ovat pääsääntöisesti olleet myönteisiä. Saavutukset ovat kuitenkin jättäneet miltei koskemattomiksi ne lait ja säännökset, jotka turvaavat suomalaisille työnantajille huomattavasti laajemman vallankäyttömahdollisuuden kuin muissa läntisissä teollisuusmaissa on laita. Olosuhteissa, joissa talouden kehityksen sallima uudistusvara on ollut suuri, tämän vallankäyttömahdollisuuden kielteiset vaikutukset eivät ole näkyneet kovin voimakkaina luvun alku on kuitenkin osoittanut, että halutessaan työnantaja voi käyttää eräissä työnteon keskeisissä kysymyksissä valtaa, jonka suhteen työntekijöillä ei ole laillisia keinoja tasavertaisen aseman saavuttamiseen. Suurimmat ongelmat ovat seuraavat: Yksi helpoimmin käytettävissä olevista kustannusten säästäruiskeinoista yritykselle on työntekijän lomauttaminen. Työntekijän irtisanomiseen oikeuttaa meillä pienempi peruste kuin missään muussa Pohjoismaassa tai lähes missään muussa länsieurooppalaisesa maassa. Työnantajalla on varsin laaja oikeus tulkita yksipuolisesti ja muuttaa työntekijän työsuhteen ehtoja. Koska työnantajalla on työehtosopimusten ja lainsäädännön ensitulkintaoikeus, toisin sanoen työnantajan kantaa on erimielisyystilanteessa aina noudatettava, kunnes työntekijäpuolen aloitteesta käynnistettävissä kuukausia, joskus jopa vuosia kestävissä neuvotteluissa tai oikeudenkäynneissä toisenlainen tulkinta vahvistetaan. Usein jokin tai jotkin näistä edellä mainituista ongelmista ovat taustalla, kun työntekijät ryhtyvät työrauhavelvoitteen vastaiseen työtaisteluun. Sellaista työnantajaa kohtaan, joka ei neuvottelulla halua ratkaisua etsiä, ei ole tänä päivänä käytettävissä laillisia, riittävän nopeita keinoja. On syytä kuitenkin korostaa, että ilmeinen enemmistö työnantajista ei käytä valtaansa yksityiskohdissa työntekijää kohtaan kohtuunomalla tavalla. Toisaalta myöskään valtaosa työntekijöistä ei ole koskaan osallistunut ns. laittomaan lakkoon. Meillä Suomessa on tapahtunut varsin vähän uudistuksia työlainsäädännön alueella viimeisen ~

44 858 Perjantaina 13. huhtikuuta vuoden aikana. Vuoden 1970 työehtosopimuslaki säädettiin vasemmistoenemmistöisessä eduskunnassa, ja se merkitsi suurta muutosta parempaan suuntaan yksityisen työntekijän perusturvan ja jopa tasa-arvon edistämisessä. Tämän jälkeen ei lainsäädäntötyössä perussuhdetta koskevia säännöksiä ole juurikaan muutettu. Valtasuhteisiin uuden teknologian käyttöönottotilanteessa ja työturvallisuusasioissa ei ole puututtu. Y ritysdemokratia-keskustelun tuloksena syntynyt yhteistoimintalakikin jättää kaikissa olennaisissa kysymyksissä työnantajalle viime kädessä yksinomaisen päätösvallan. Vuonna 1978 säädetyt lomamusta ja irtisanomisaikoja koskevat muutokset ovat ainoa ja sekin kovin tekninen perusturvan lisäys, joka viime vuosikymmenellä on tapahtunut. Tämän vuoden syyskuussa voimaan tuleva työsuhdeturvalain nimellä kulkeva uudistus koskee vain laittomista irtisanomisista määrättäviä seuraamuksia ja irtisanomismenettelyä. Se ei puutu taloudellisin tai tuotannollisin perustein tehtäviin lomautuksiin ja irtisanomiseen tai muutoinkaan irtisanomisen perusteisiin. Mielestäni olisi jo korkea aika meilläkin saattaa työelämää koskeva lainsäädäntö nykyaikaiselle tasolle. Yksilön työsuhteen kannalta keskeinen laki, työehtosopimuslaki, on siis vuodelta 1970, ja sitä edeltänyt laki oli vuodelta Työelämän kollektiivisia suhteita koskeva työehtosopimuslaki on vuodelta 1946, ja sen sisällöstä huomattava osa on lainattu Saksan vuoden 1927 työehtosopimuslaista, joka laki sittemmin on Saksan liittotasavallassa kumottu. Nykyistä työehtosopimuslakia edeltänyt laki oli vuodelta 1924, ja se ehti olla voimassa 22 vuotta ennen kuin se kumottiin. Nykyinen työehtosopimuslaki on ollut voimassa jo 38 vuotta ja on taatusti vanhentunutta sisällöltään muiltakin osin kuin vain hyvityssakkojen osalta. Jotta tämä hyvityssakkojen merkittävyys tulisi oikein mitoitettuaja oikeisiin raameihin, niin haluaisin valaista asiaa eräillä luvuilla työtuomioistuimen toiminnasta viime vuodelta ja edellisvuodelta. Työtuomioistuimessa ajettiin vuonna 1983 kanteita kaikkiaan 262 ja näistä kanteista oli työrauhakanteita 127. Työtuomioistuin langetti tuomiot 36 tapauksessa, ja kun tiedämme, että Suomessa kuitenkin tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuoden aikana oli noin sellaista työrauhahäiriötä, jotka luokiteltiin lakkotilanteeksi, niin tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että suurin osa näistä lakoista oli aiheutunut sellaisista syistä, että työnantajat eivät voineet nostaa asiasta työrauhakannetta. Näistä nosteruistakin 187 työrauhakanteesta vain 36 tapausta oli sellaista, jotka työtuomioistuin totesi työrauhavelvoitteen vastaiseksi. Niin ikään työtuomioistuimessa käsiteltiin vuoden 1983 aikana 31 sellaista tapausta, jossa työnantajaa syytettiin työehtosopimuslain 7 :n nojalla työehtosopimuksen tietoisesta rikkomisesta. Näistä 31 tapauksesta työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon 13 tapauksessa ja kanteita hylättiin 18. Vastaavat luvut vuodelta 1982 olivat: 37 kannetta työnantajaa vastaan tahallisesta työehtosopimuksen rikkomisesta, joista 7 kannetta johti tuomioon ja 30 hylättiin. Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että näillä sakkojen korottamisilla olisi siis vaikutusta esim. vuonna 1983 niihin 127 lakkotilanteeseen, jotka aiheuttivat kanteen nostamisen työtuomioistuimessa. Saattaa tietysti olla, että kun sakkoja nostetaan, niin kanteitten määrä lisääntyy puolin ja toisin. Kun tilanne on edellä kerrotuo kaltainen ja lakkosakot ovat olleet muuttumattomina 38 vuotta, ei käsitykseni mukaan vuosi tai puolitoista sitä asiantilaa enää tosiasiallisesti miksikään muuttaisi eikä maata kaaokseen suistaisi. Tätä taustaa vasten STK:n lähes hurmahenkiseltä tuntuva asian kiireellisyys tuntuu vahvasti liioitellulta. Taustalla lieneekin toivomus saada sakot nostettua ylös antamatta tuumaakaan periksi työelämän pelisääntökeskusteluissa. Kunhan sakot on ensin saatu korotettua, niin ainakaan minun lapsenuskoni ei riitä sellaiseen, että STK:n edustajat hyväntahtoisesti ja suopeasti suostuisivat uudistuksiin työelämän pelisääntökeskusteluissa, joissa he ovat vastanneet jyrkästi "ei" viimeisen 15 vuoden ajan. Eduskunnalta kuitenkin lienee kohtuullista odottaa parempaa harkintaa ja tasapuolista suhtautumista myös työntekijöitä kohtaan. Ei liene liikaa vaadittu, että koko vanhentuneen työehtosopimuslain sisältö uudistettaisiin samalla kertaa eikä tällä tavalla viipaloimalla. Ed. Li n d r o o s : Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys työehtosopimuslain muuttamisesta on varsin voimakkaasti saanut mm. ammattiyhdistysliikkeen ottamaan kantaa kyseiseen asiaan. Nyt on sitten eduskunnan vuoro tehdä asiassa omat ratkaisunsa. Hyvityssakot eivät sinänsä sisältyneet tulopoliittisen selvitysmiehen välitysehdotukseen. Mutta kyllä asia on varmasti niin, että kyseinen lakiesitys on valtioneuvoston osuutta edesauttaa tämänkeväisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun syntymistä, työnantajien ja erityisen voimakkaasti STK:n kun on tiedetty jo pidemmän ajan vaatineen sak-

45 Työehtosopimuslaki 859 kojen ylärajan korottamista. Eduskunnassa on myös valmiutta porvarillisten voimien taholla vielä paljon suurempienkin rangaistusten puolesta. Jos ja kun nyt lähdemme siitä, että lakkosakot tämänkeväisten päätösten perusteella ennemmin tai myöhemmin korottuvat, on mielestäni painotettava työelämän muita, todellisiakin ongelmia. Työpaikkakohtaisessa toiminnassa useimmat lakot syntyvät sopimusten tulkinnasta, tulkintaoikeuden väärinkäytöstä tai vallitsevan käytännön muuttamisesta syntyneiden erimielisyyksien seurauksena. En kykene itse tilastoilla todistamaan, mutta tuntemukseni perusteella olen sitä mieltä, että valtaosa yrityskohtaisista ns. laittomista lakoista johtuu työnantajan ensisijaisen työehtosopimuksen tulkintaoikeuden väärinkäytöstä. Nykyisen lainsäädännön perusteella tämä tulkintaoikeus on liian vahva ase vastuunoman työnantajan kädessä. Hyvin usein tätä oikeuttaan työnantajat käyttävät tietoisesti väärin omien taloudellisten pyrkimystensä tueksi. Väärä tulkinta ei aiheuta työnantajille minkäänlaisia sanktioita. Oikeusteitse työntekijät voivat hakea muutosta päätökseen. Jos oikeus toteaa työnantajan tulkinnan vääräksi, on seurauksena vain vanhaan tulkintaan palaaminen. Asioiden näin ollessa ei toisaalta ole ihme, että työelämässä turhan usein joudutaan tilanteeseen, että kun puhe ei auta ja lyödä ei saa, niin haetaan kolmas vaihtoehto. Tämä ei missään tapauksessa ole laittomuuksia puolustava mielipide. Kuitenkin olen sitä mieltä, että pelkkien hyvityssakkojen ylärajan korottaminen ei merkittävästi vähennä työpaikan työsuhdeongelmia eikä työtaistelutilanteita. Sakkojen korottaminen sekä työelämää säätelevän lainsäädännön uudistaminen ainakin lakkoja aiheuttavien lakien kohdalta on kiinteästi liitettävä yhteen. Valtioneuvosto on asettanut komitean valtakunnansovittelija Kallion johdolla ja antanut komitealle toimeksiannon selvittää mm. työehtosopimuslain periaatteelliset ja tekniset muutostarpeet. Edelleen sanotaan, että selvitystyönsä perusteella komitean tarvittaessa tulee tehdä ehdotukset tarpeellisista lainsäädäntö- ja muista toimenpiteistä. Komitean on annettava välimietintö vuoden 1984 loppuun mennessä. Välimietintöön on sisällytettävä sellaiset ehdotukset työehtosopimuslain muutoksista, joilla voidaan parantaa työehtosopimusjärjestelmän toimivuutta. Kun arvioin komitean henkilönimiä, niin parhaalla tahdollakaan en näe sitä varsin työmiesystävälliseksi. Hyväkään toimeksianto ei välttämättä takaa onnellista lopputulosta, jos yhteinen tahto on mahdotonta saavuttaa. Kuitenkaan, vaikka usko on todella kovalla koetuksella, en halua tuomita komitean työskentelyä etukäteen. Asetetun komitean tulee avarasti ja kiihkottomasti selvittää vallitseva tilanne ja todella antaa tarvittavat lakiuudistusehdotukset. Toimeksiannassa oleva sana "tarvittaessa" on sinänsä aivan tarpeeton, koska lainsäädännön korjaaminen on välttämätöntä. Asiaan liittyy myös eräitä käytännössä tapahtuneita tosiasioita. Tiedän varmuudella, että säännöstä jossa todetaan, että alakohtaisesti voidaan sopia hallituksen esitystä vähäisemmistäkin sakkojen ylärajoista, on jo nyt neuvoteltu ja jo ehkä periaattessa sovittukin. Eräät työnantajapiirit, erityisesti LTK, ovat olleet aktiivisia neuvottelemaan tällaisista poikkeavista ylärajoista mm. liikealan työntekijöiden, STTK:n ja TVK:n kanssa. Perusteena ovat olleet sellaiset näkemykset, että kaupan alalla on paljon pieniä yksiköitä, joissa työnantajat voivat jopa tietämättömyyttään itsekin aiheuttaa työntekijöille oikeuden työtaisteluun ja tällaisen tapauksen seurauksena tuleva, työnantajaan kohdistuva sanktio, on sitä suuruusluokkaa, että pieni yritys on sen jälkeen kenttuvei. Nyt on kuitenkin kaiken aikaa muistettava, että tällaisia pieniä yrityksiä on varsin runsaasti kaikilla aloilla, mm. metallin- ja paperinjalostusaloilla. On omiaan vaikeuttamaan varsin suurta osaa teollisuuttamme, jos hyvityssakot pelkästään korottuvat hallituksen esittämälle tasolle eikä lakkoja vähentävistä toimenpiteistä lainsäädännöllisesti samanaikaisesti sovlta. Lakkoaseen käyttö työpaikoilla on kalliisti lunastettu oikeus. Se oikeus ei saa johtaa johdettuun väärinkäyttöön, mutta se oikeus on kuitenkin säilytettävä. Se oikeus on työvoimaa myyvän ihmisen oikeus, joka oikeus ei saa johtaa oman itsensä aliarvostukseen väärinkäytettynä. Työpaikkojen henkilökunnista valtaosa on vastuunsa tuntevia ihmisiä, jotka eivät varmuudella kaiva maata, eivät itsensä eivätkä maksumiehenkään jalkojen alta. Tämä kuitenkin edellyttää samanvertaisuutta muuallakin kuin neuvottelupöydässä. Siis myös päätöksenteossa yhdenvertaisuus on välttämätön. Arvoisa puhemies! Lakkosakkojen yläraja nykyiselle tasolle on sovittu lähes 40 vuotta sitten. Uuden ylärajan määråämisen päivämäärä ei voi olla kiinni kuukausista, ei edes vuodesta. Mielestäni on varsin perusteltua olla sitä mieltä, että asetetun komitean työn valmistuttua voidaan asiat yhtenä kokonaisuutena ja yhtäaikaisena paremmin ratkaista. Myös on vielä mahdollista se, että komitean aikataulua jopa tiukennetaan ja lopullinen

46 860 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 ratkaisu näinkin nopeutuu. Tärkeintä on kuitenkin se, että pelisääntökeskustelu ja siihen liittyvä lainsäädännön uudistaminen etenevät yhtä jalkaa lakkosakkoasian kanssa. Näin saamme varmuudella vähentymään turhat, tarpeenomat ja hyvin usein myös meitä työntekijöitä rassaavat työtaistelutilanteet. Ed. A 1 a - K a p e e : Arvoisa puhemies! Olen kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, miten hallitus perustelee kyseessä olevaa esitystä. Hallitus perustelee esitystään varsin ristiriitaisella tavalla, kun se toteaa, että hyvityssakkojen määriä ehdotetaan tarkistettavaksi työehtosopimusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Toimivuus riippuisi siis muka tietystä sakkouhasta, ei mistään muusta. On totta, että hyvityssakkosäännökset ovat 38 vuoden aikana menettäneet sinänsä rahassa mitattuna merkitystään. Työehtosopimusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi on kuitenkin olemassa huomattavasti parempia lääkkeitä kuin paluu vuoden 1946 tilanteeseen. Täällä on useissa puheenvuoroissa palattu vuoteen Mikä sitten oli tuo työehtosopimusjärjestelmän toimivuuden ihannevuosi? Työmarkkinapoliittisesti se oli erittäin merkittävä: Tuolloin säädettiin uusi työehtosopimuslaki, työelämän pelisäännöt olivat laajan lainsäädännöllisen uudistustyön kohteena ja mikä tärkeintä, nykypäivän näkökulmasta katsoen normaalit työmarkkinasuhteet neuvotteluineen ja sopimuksineen alkoivat kehittyä, korostan sanaa "alkoivat". Näin ollen ajankohta oli varsin poikkeuksellinen. Yhteiskunta eli rajua taloudellista ja henkistä murrosta. Tuolloin luotiin vasta pohja työmarkkinajärjestöjen pelisäännöille, ja ammattiyhdistysliike sai vihdoin sille kuuluvan aseman neuvottelija- ja sopijaosapuolena. Itse työehtosopimusjärjestelmästä ja sen toimivuudesta ei ollut juurikaan kokemuksia. Työehtosopimus takaa työntekijälle vähimmäisturvan ja sitoo ylläpitämään työrauhaa. Kollektiivinen sopimusoikeus ja työehtosopimusperiaate sinänsä olivat käänteentekeviä. Työrauhavelvollisuus kattoi alun perin vain työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja joihinkin sen yksityisiin määräyksiin kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet. Kuten ed. Halosen puheenvuorossa esimerkkien valossa tuotiin esille, työtuomioistuin on kuitenkin pyrkinyt laajentamaan tulkintaa siten, että työehtosopimuksen ulkopuolisia myötätuntolakkoja ja poliittisia lakkoja ei tulkittaisi työehtosopimuslain alkuperäisessä tarkoituksessa. Tulkinta on siis kehittynyt työrauhavelvollisuuden ehdottomuutta kohti. Muutenkin tulkinta on kiristynyt. Riittävä syy voi olla yhden työntekijän työstä kieltäytyminen, jos se on tehty työtuomioistuimen käsityksen mukaan joukkopainostustarkoituksessa. Samoin on tulkittu ylitöistä kieltäytymistä. Perinteisesti lakot on jaettu hyökkäys-, puolustus- ja kannatuslakkoihin. Mikään uusi asia ei ole se, että työntekijät joutuvat, säilyttääkseen saavuttamansa edut ja puolustaakseen työehtojaan, myös sopimuksen aikana työtaisteluun, puolustuslakkoon. Työnantajilla on sopimusten tulkintaoikeus. Tätä etuoikeutta voi käyttää niin, että se työntekijäpuolen arvion mukaan merkitsee olevien työ- ja palkkaehtojen huononnusta. Hyvityssakkojen laissa vahvistettujen enimmäismäärien korotus on täysin väärä lääke, sillä perimmäinen syy on työnantajien yksipuolinen oikeus tulkita sopimuksia. Vuonna 1984 on omituista palata vuoteen 1946 ja etsiä sieltä parantavia voimia. Tämän päivän lääke Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa on työelämän demokratisointi ja neuvottelujärjestelmän kehittämmen. Työehtosopimusjärjestelmän pelisääntöjä koskeva keskustelu on ollut väkinäistä. Siinä ei ole edetty tasolle, jota sopii edellyttää vuonna Valtioneuvoston asettamaan komiteaan kohdistuu nyt tässä tilanteessa vakavia odotuksia, onhan komitean tehtävänä selvittää työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain periaatteelliset tekniset muutostarpeet. Komitean tulee kiinnittää huomiota erityisesti siihen, millä tavoin työehtosopimuslain nykyiset tehosteet ovat johtaneet työehtosopimusten toteuttamiseen, missä määrin työehtosopimusten määräysten rikkomiseen liittyvät seuraamukset mahdollisesti kohdistuvat eri tavoin työntekijä- ja työnantajapuoleen sekä mikä merkitys ensisijaisella oikeudella tulkita työehtosopimusten määräyksiä on työehtosopimuskäytännön kannalta. Valtioneuvoston asettaman komitean työ ei saa muodostua pelkäksi näytelmäksi. Siitä on edellytettävä myös tuloksia. Komitean toimeksianto ja määräaika ovat kiinnostavia. Komitean tulee antaa tämän vuoden loppuun mennessä välimietintö. Tähän komitean on sisällytettävä ehdotukset nopeasti toteutettavista työeh tosopimuslainsäädännön muutoksista, joilla voidaan parantaa työehtosopimusjärjestelmän toimivuutta. Lopullisesti komitean työn on määrä valmistua vasta syyskuun lopussa Hyvityssakkoja koskevat muutokset puolestaan olisi hallituksen esityksen mukaan tarkoitus sanaa voimaan jo vuoden 1985 alusta.

47 Työehtosopimuslaki 861 Arvoisa puhemies! Mielestäni sosiaalivaliokunnan on syytä tämä esityksen käsittelyn yhteydessä myös paneutua työehtosopimusjärjestelmän toimivuuden todellisiin parantamiskysymyksiin. Lisäksi on varmistettava, syntyykö komitean työstä vakavia esityksiä työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain periaatteellisiksi muutoksiksi. Ed. Ronkainen : Arvoisa puhemies! Kristillinen liitto ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista hallituksen esityksen johdosta. Se tunteitten palo, mikä eduskunnan istuntosalissa leimuaa, ei ole asiallista. Kristillinen liitto ei hyväksy laittomuutta missään asiassa eikä millään tasolla. Myöskään minkään asian varjolla ei saa laittomuutta harjoittaa. Hyvityssakkojen korottaminen on katsottava ennen kaikkea inflaatiotarkistukseksi. Se, että työnantajan korotus on työmarkkinaosapuolten ja yksityisten työntekijöiden korotuksiin nähden kymmenkertainen, on siinä mielessä hyväksyttävissä, että työnantajien hyvityssakko on ollut suhteettoman alhainen. Kuitenkin on huolehdittava siitä, ettei pienyrityksiä saateta kohtuuttomiin rasituksiin. Tämä koskee sellaisia tapauksia, joissa jonkin asteinen vahinko on päässyt tapahtumaan ja sakko tulee kysymykseen. Laittomuus ei luonnollisestikaan ole hyväksyttävissä, ei yrityksen, ei työmarkkinajärjestön eikä työntekijän suorittamana tekona. Ed. E k 1 u n d : Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme täällä hallituksen esitystä työehtosopimuslain muuttamisesta. Itsestään selvää on, että työntekijöiden laillista lakko-oikeutta ei saa rajoittaa. Tämä hyvityssakkojen korotuslaki ei sitä rajoita, kunhan pidetään huolta siitä, että lakia sovelletaan oikeudenmukaisesti. Yksilön, työläisen etu on ehdottomasti turvattava. Kysyä sopii, kenen asialla ammattiyhdistysliike oikein on vastustaessaan hyvityssakkojärjestelmän nykyaikaistamista. Työntekijöiden valtaosa ainakin on kyllästynyt monin paikoin jatkuvaan lakkoiluun ja ansion menetyksiin. Erityisesti tästä uudistuksesta ovat pitäneet meteliä kommunistit, joilla onkin aika erikoinen lakkosakkolinja. Hallituksen esityksen lakkosakkomäärät ovat kommunistien mielestä ilmeisesti liian pienet, sillä kuten tiedetään kommunistien linja tässä asiassa on ollut lievästi sanottuna jyrkkä, etten sanoisi '' änkyrä''. Kommunistien omassa lakkoaloitteessahan vuodelta 1947 todetaan, että esim. lakkoihin tai vastaaviin muihin hirvittäviin rikkomuksiin syyllistynyttä henkilöä rangaistakoon kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi - siis vähintään kaksi vuotta kuritushuonetta. (Ed. Kuoppa: Kansallistetaan ensin teollisuus!) Saman pykälän 2 momentissa kommunistit osoittavat armeliaisuutensa toteamuksella, että mikäli mainittu teko tai laiminlyönti on tapahtunut varomattomuudesta, rangaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi - siis vankeutta vähintään kuusi kuukautta. Tämä lienee siis kommunistien käsitys yksilön vapaudesta ja oikeudenmukaisuudesta heidän mallinsa mukaisessa yhteiskunnassa. Tämän kommunistien aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Ville Pessi, ja se on päivätty 14 päivänä helmikuuta 1947, mikä todettakoon eduskunnan pöytäkirjoihin. (Ed. Ala-Kapee: Se on siellä jo!) Täytyy vain Suomen kansan edun nimissä toivoa, ettei tällainen linja Suomessa toteudu. Yksilöä ei koskaan saa unohtaa, kuten kommunistit tekevät, vaan työehtosopimuslakia sovellettaessa on ehdottomasti yksilön edut turvattava. Herra puhemies! SMP:ssä emme voi hyväksyä laittomuuksia miltään taholta. Ed. K u o p p a ( vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Eklundille muistuttaa, että tämä lakialoite, josta hän mainitsi, oli 1940-luvulta. Nyt on vuosiluku 1984 menossa. Silloinkin lakialoite koski nimenomaan kansallistettua teollisuutta, ja haluan vielä senkin todeta, että en tarkoita kansallistetulla teollisuudella samaa kuin valtion omistama yritystoiminta. Ed. K o s k i n e n : Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on siis työehtosopimuslain muutos, jolla hyvityssakkojen määriä korotetaan melko tuntuvasti. Huomattava kuitenkin on, että tälläkään korotuksella ei päästä vuoden 1946 reaalitasolle, jolloin laki säädettiin. Kun Suomessa on lähes sata kertaa enemmän lakkoja kuin muissa Pohjoismaissa, (Ed. Kuoppa: Ja sakkoja kanssa!) on luonnollista, että nykyinen hallitus on ryhtynyt tässä asiassa toimenpiteisiin. Työntekijöiden lakkosakkojen korottamisesta näyttää lisäksi muodostuneen pakkoryhdistäytyneille suurtyönantajille kynnyskysymys. Vasemmisto puolestaan selittää julkisuudessa, että lakkosakkojen korotus heikentää työntekijöiden lainmukaisia oikeuksia. Mikä sitten on totuus? (Ed. Kuoppa: Ei se ainakaan paranna niitä!) SMP:llä on tässäkin asiassa selkeä laillisuuslinja. (Ed. Kuoppa: STK:n linja!) Työsuhdeturva-

48 862 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 asiassa korostimme, että me emme hyväksy laittomia irtisanomisia. Hyvityssakkokysymyksessä linjamme on yhtä selvä: Me emme hyväksy laittomia lakkoja. SMP ei siis hyväksy laittomuuksia sen paremmin työnantajien kuin työntekijöidenkään taholta. Erityisesti on korostettava, että tämä työehtosopimuslain muutos on myös työntekijöiden etujen mukainen. Jatkuvissa lakoissa menetetyt työtunnit maksaa työntekijä omasta pussistaan. Työntekijä kärsii, mutta ammattiyhdistyspamput eivät halua, että heidän pelimahdollisuuksiaan heikenoerään hyvityssakkojen korotuksella. Ammattiyhdistysjohdon suhtautuminen asiaan on käsittämätöntä. Tulopoliittisissa neuvotteluissa sopimuksia tehtäe.ssä ammattiyhdistyspamput ja suurteollisuuden johtajat veljeilevät, eikä työläisten etua muisteta. (Ed. Kuoppa: Ei edes SMP:n!) Tämän jälkeen työläisten on taloudellisin menetyksin kentällä käytävä laittomien lakkojen avulla taistelua leipänsä puolesta ja epäselviä sopimuksia vastaan. Tilanne on järjetön. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi muistaa alkuperäinen tehtävänsä ja toimia sen mukaan. Tämä tehtävä on työntekijän palkan ja työolosuhteiden puolustaminen. Mikäli ay-liike hoitaisi tämän tehtävänsä, ei laittomia lakkoja enää tarvittaisi, ja tämä olisi sekä työntekijöiden että työnantajien etu. Tärkeää on myös, että lain soveltamisessa noudatetaan ehdotonta oikeudenmukaisuutta. Tässä on kiinnitettävä huomiota erityisesti pienyrittäjän asemaan, jolla ei ole lakimiesarmeijaa tukenaan etujaan puolustamassa. Pienyrittäjiä ei saa asettaa epäoikeudenmukaiseen asemaan kohtuuttomia hyvityssakkoja määräämällä. Lopuksi toivoo, että tämä hyvityssakkolaki hyväksytään täällä eduskunnassa ilman viivyttelyä eikä sitä yritetä taktisesti siirtää syksyyn yli kunnallisvaalien. Ed. S t a r a s t : Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä laittomia lakkoja koskevien hyvityssakkojen korottamisesta on arvosteltu täällä voimakkaasti. Arvostelu onkin perusteltua niiltä osin, että hyvityssakkojen korotus on irrotettu nyt käsiteltävänä olevan työehtosopimuslakiesityksen muutoksen myötä työmarkkinoiden muiden ns. pelisääntöjen uudistamisesta. Suuri osa laittomista lakoista on nimittäin saanut alkunsa työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän puutteista, joita tässä keskustelussa on kuvattu varsin seikkaperäisesti. Niiden laittomuuden osalle voisi jopa laittaa lainausmerkit. On tietysti myönteistä, että hallitus on samalla asettanut komitean selvittämään työehtosopimusjärjestelmän epäkohtia. Vaikka komitean työskentelyaikataulu on laadittu tiiviiksi, on tie komitean kannanotoista valmiiksi laiksi kuitenkin pitkä ja mutkainen. Kun hyvityssakkoja on korotettu, on olemassa ilmeinen vaara, ettei työnantajia suuremmin kiinnosta työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistaminen. Rahalla on ratkaiseva voima ja joskus rauhoittavakin mahti varsinkin pienillä työpaikoilla vähävaraisten ammattiosastojen piirissä. Työnantajat voivat sakkojen korotuksen jälkeen käyttää nykyistä jyrkemmin ensisijaista oikeuttaan työehtosopimusten tulkintaan. Sen vuoksi pelkkä lakkosakkojen korottaminen irrotettuna muiden työehtosopimusjärjestelmän epäkohtien korjaamisesta on työntekijöiden kannalta epäoikeudenmukainen toimenpide ja kasvattaa työnantajien vallankäyttömahdollisuuksia. Julkisuudessa on käyty jonkin verran keskustelua eduskunnan roolista keskitetyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun siunaajana. Puuttumatta laajemmin tähän keskusteluun totean, ettei perätön ole tietysti sekään väite, että me täällä eduskunnassa olemme tapahtuneiden tosiasioiden edessä eli hyväksymme työmarkkinajärjestöjen kesken sovittu ja lakiesityksiä, ainakin periaatteelliselta osaltaan. Mutta toisaalta eduskunta ei tietysti viime kädessä ole pakotettu näin tekemään, ellei sen enemmistö sitä halua. On luonnollista, että hallituksen nauttiessa eduskunnan enemmistön luottamusta pyritään laajaan yhteisymmärrykseen yhtäältä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä toisaalta hallituksen ja eduskunnan välillä. On myös muistettava, että työmarkkinaneuvotteluissa saavutettiin tälläkin kertaa sellaisia myönteisiä ratkaisuja, joita esim. sosialidemokraatit ovat tässäkin talossa olleet edistämässä. Arvoisa puhemies! Juuri sen vuoksi että Pekkasratkaisuun liittyy myös myönteisiä aineellisia puolia, on lakiesitys hyvityssakkojen korotuksesta harrniilineo asia. Se on hallituksen panos keskitetyn ratkaisun syntymiseksi. Se on ehdottomasti tuon ratkaisun huonoin osa. Olisi toivottavaa, että eduskunta lakiesitystä käsitellessään lausuisi tahtonsa myös työmarkkinoiden muiden pelisääntöjen uudistamisesta. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähtetään s o s i a a 1 i v a 1 i o k u n - ta a n.

49 Rintamasotilaseläke ) Ehdotuksen laiksi vuosilomalain 3 :n muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 40 esitellään valiokuntaan lähettämistä varten. Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin sosiaalivaliokuntaan. Keskustelu: 613) Ehdotuksen laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 43; sekä valtiovarainvaliokuntaan: 614) Ehdotuksen laiksi aluevaihdosta valtion Ja Espoon kaupungin välillä sisältävä hallituksen esitys n:o 44; Ed. Koskinen : Rouva puhemies! Käsiteltävänä on siis hallituksen esitys vuosilomalain muuttamisesta. Esitys on varsin hyvä ja perusteltu. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistuttaa, että maatalousyrittäjien sekä yleensä perhe- ja pienyrittäjien loma-asiat ovat maassamme edelleen järjestämättä edes tyydyttävällä tavalla. Siksi olisikin suotavaa, että kun tästä lähtien kansalaisten loma-asioita korjataan, erityisesti nämä unohdetut ryhmät, perhe- ja pienviljelijät sekä yrittäjät, otetaan huomioon. Oikeus riittävän pituiseen vuosilomaan ilman kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia on kaikkien työtätekevien perusoikeus. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asta lähetetään s o s i a a 1 i v a 1 i o k u n - t a a n. 615) Ehdotuksen laiksi aluevaihdosta valtion Ja Helsingin kaupungin välillä sisältävä hallituksen esitys n:o 45; 616) Ehdotuksen laiksi aluevaihdosta valtion Ja Hämeenlinnan kaupungin välillä sisältävä hallituksen esitys n:o 46; 617) Ehdotuksen laiksi aluevaihdosta valtion Ja Porin kaupungin välillä sisältävä hallituksen esitys n:o 47; ja 618) Ehdotuksen laiksi maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain 8 :n muuttamisesta Esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti sisältävä hallituksen esitys n:o 48. toiseen lakivaliokuntaan 611) Ehdotuksen laiksi ulosottolain 5 luvun 11 :n ja 6 luvun 8 :n muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 41; lakivaliokuntaan 612) Ehdotuksen laiksi rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 22 :n muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 42; perustuslakivaliokuntaan 619) Ehdotuksen laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 50 esitellään valiokuntaan lähettämistä varten. Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin sosiaalivaliokuntaan. Keskustelu: Ed. Ronkainen : Arvoisa puhemies! Kun katselee valasta, se näyttää kalalta vaikka se

50 864 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 on imettäväinen. Kun katselee hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta, sen perusteluosa näyttää kuuluvan aivan toiseen lakiin kuin mitä lakiteksti edellyttää. Ei voi muuta kuin kysyä jälleen, eikö hallituksen eläkelakiesitykset voisi kirjoittaa selväkieliseen muotoon. Onhan tosin salakielisanoman avain ilmoitettu hallituksen esityksen perusteluissa, kun siellä kerrotaan seuraavaa: "Kaikki tämän hallituksen esityksen perusteluissa olevat markkamäärät'' - siis lakiesityksen perusteluissa - ''olevat markkamäärät vastaavat 1 päivänä tammikuuta 1984 voimaan tulleen kansaneläkeindeksin pistelukua 770. Lakiehdotuksen markkamäärät vastaavat 1 päivänä lokakuuta 1976 voimaan tulleen kansaneläkeindeksin pistelukua 393." Ei ole tavalliselle kansanedustajalle itsestään selvää, että kun hän lukee hallituksen lakiesityksestä seuraavaa: '' Rintamasotilaseläke maksetaan täysimääräisenä, jos henkilön vuositulo... ei ylitä 960 markkaa'', ettei siinä tarkoitetakaan 960 markkaa vaan markkaa. Tällaisilta osin esitystä pitäisi huomattavasti selkeyttää. Kun sitten on selvinnyt indeksipisteleikistä ja saanut käteen sen, mitä laki voimaan tullessaan likimain merkitsee, kiinnittyy huomio pariin heikennykseen. Ensinnäkin rintamasotilaseläke maksetaan nykyään täysimääräisenä, ellei rintamasotilaseläkkeen saajan vuositulo ylitä mk tai, jos hän on naimisissa, mk. Hallituksen esityksen mukaan vuositulo saa nykytasolla olla mainittu mk. Lähtötason laskeminen heikemyy tältä osin huomattavasti. Mikäli todelliseen parannukseen halutaan pyrkiä, edellyttää se, ettei vuositulon määriä lasketa niin radikaalisti kuin mitä hallitus nyt esittää. Hallitus pienentää sitä määrää, minkä vuodessa saa ansaita niin, ettei eläke siitä leikkaudu pienemmäksi, yksinäisen kohdalla lähes nelinkertaisesti ja naimisissa olevan veteraanin osalta yli kuusinkertaisesti. Kristillinen liitto vaatii, että tulorajat on pidettävä ennallaan tai ainakin tulorajoja on huomattavasti tarkistettava. Toinen kohta, missä hallituksen olisi tullut olla huolellisempi leikkauksessaan, koskee lapsiperheitä. Kun kerran lakiteksti puhuu lasten osuudesta, olisi ollut syytä säilyttää laissa vielä se mahdollisuus, että molempien puolisoiden saadessa rintamasotilaseläkettä he olisivat saaneet eläkkeen korotettuna, mikäli heillä on alle 16-vuotiaita lapsia voimassa olevan lain mallin mukaisesti. On tietysti enää vähän jäljellä sellaisia rintamalla olleita perheitä, joissa on alle 16-vuotiaita lapsia. Mutta siltä varalta, että heitä vielä on, tulee markkamäärä säilyttää nykyisen lain mallin mukaisesti markan tasolla eikä alentaa sitä markkaan, mitä hallitus nyt esittää. Kristillinen liitto edellyttää hallituksen esityksen korjaamista tältä osin valiokunnassa. Kolmanneksi kristillisen liiton mielestä tulisi rintamalisä korottaa hallituksen esittämästä 139 markasta 250 markkaan kuukaudessa. Kokonaisuutena lakia tarkasteltaessa sen taloudelliset vaikutukset ovat varsin vaatimatonta luokkaa. Vuotuiset lisäkustannukset olisivat 40 milj. mk, mistä rintamalisän korotus olisi vain 1 milj. mk. Arvoisa puhemies! Varaa parantamiseen pitäisi olla. Ed. J o u t s e n 1 a h t i : Rouva puhemies! On annettava kiitokset hallitukselle silloin, kun siihen on aihetta. Esillä olevan lakiesityksen kohdalla se varmasti on paikallaan päinvastoin kuin edellinen puheenvuoron pitäjä sanoi, sillä tietysti aina on varaa. Olisi vaadittava vielä enemmän, mutta on tyydyttävä siihen, mitä saadaan, koska liikutaan taloudellisten resurssien puitteissa. Hallituksen esitys on aivan oikean suuntainen, koska se lähtee siitä, että parannetaan juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien rintamaveteraanien asemaa ja heidän taloudellisia etujansa rintamaveteraanien eläketurvan avulla. Tämä on aivan sen suuntainen esitys kuin myös hallituksen ohjelmassa on mainittu, että juuri pientuloisimpien veteraanien eläketurvaa on parannettava. Nyt saadaan myös tässä laissa aikaan se, että näiden veteraanien puolisoiden tuloja ei huomioida, elleivät puolisot ole eläkkeellä, vaan työelämässä. Näin veteraani saa ilman puolisosta rankaisemista täyden veteraanieläkkeen, joka tulee olemaan pienituloisimpien veteraanieläkkeiden kohdalla täyden kansaneläkkeen ja rintamalisän verran. Myös tässä tullaan saamaan jopa yli 500 markan korjauksia, joten tämä on aivan oikean suuntainen esitys. Ed. Ronkainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies' Ed. Joutsenlahden puheenvuoron johdosta haluan mainita sen, että tämä lakiesitys korjaa 40 milj. markan edestä vuodessa veteraanien asemaa. Tämä on erittäin hyvä asia. En kuitenkaan ymmärrä ed. Joutsenlahden puheenvuoroa taloudellisista resursseista sen tähden, että SMP:n lakialaitteessa n:o 40, jota nyt ei vielä ole jaettu eduskunnalle, SMP pyrkii korjaamaan 7 mrd. markan edestä veteraanien asemaa. Ei ole millään tavalla suhteellinen tämä asia. Ed. V i 1 j a ne n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämä asia jätettäisiin pöydälle eduskunnan seuraavaan istuntoon.

51 Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta Ensimmäinen varapuhemies: Koska asiaa ei ole yksimielisesti päätetty lähettää valiokuntaan, on asia jäävä pöydälle. Kehotan seuraavia puhujia lausumaan mielensä pöydällepanon ajasta. Keskustelu pöydällepanosta julistetaan päättyneeksi. Ensimmäinen varapuhemies: Keskustelussa on ed. Viljanen ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle seuraavaan istuntoon. Selonteko myönnetään oikeaksi. Eduskunta hyväksyy ed. Viljasen ehdotuksen ja asia p a n n a a n p ö y d ä 1 1 e seuraavaan istuntoon. Esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti talousvaliokuntaan 620) Ehdotuksen laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta sisältävä hallituksen esitys n:o 51; ja perustuslakivaliokuntaan 621) Asetus 30 päivältä maaliskuuta 1984 Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 11 artiklan soveltamisesta. 622) Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 1982 Esitellään perustuslakivaliokunnan mreuntö n:o 8 ja otetaan a i n o aan k ä s i t t e 1 y y n siinä valmistelevasti käsitelty yllämainittu kertomus (1983 vp.). Ensimmäinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 8. Keskustelu: Ed. L ö y t t y niemi : Arvoisa puhemies! Käsitellessään eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnastaan vuonna 1982 antamaa kertomusta perustuslakivaliokunta on tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota eräisiin valtion korvanavaa vahinkoa koskeviin kysymyksiin, lapsen huoltajan asemaan liittyviin kysymyksiin eräissä ristiriitatilainteissa ja vankien päihdeongelmiin. Ollessaan perustuslakivaliokunnan kuultavana eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti huomiota voimaan tulleen vahingonkorvauslain soveltamisessa esiin tulleisiin näkökohtiin, jotka ovat vaikuttaneet vahingon kärsineen mahdollisuuksiin saada korvausta hallitusmuodon 93 :n 2 momentissa tarkoitetun vastuun piiriin kuuluvissa tapauksissa. Valiokunta katsoo, että vahingonkorvauslaki on yleisesti ottaen parantanut virkatoimen johdosta vahinkoa kärsineen asemaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vahingonkorvauslain kanavointisäännös eli valtion ensisijainen vastuu vahinkoa kärsineen vahingosta on tuomioistuinkäytännössä aiheuttanut eräitä tulkintaongelmia niissä tapauksissa, joissa julkisyhteisöä ei jostakin syystä ole erikseen haastettu vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Epäselvyyttä on ainakin aikaisemmin aiheuttanut se, voidaanko esim. virkasyyteasian yhteydessä tuomita vahingon aiheuttanut virkamies ehdollisesti korvausvelvolliseksi ja osoittaa vahingon kärsinyt hakemaan korvausta valtiolta, vai tulisiko korvausvaatimus tällaisissa tapauksissa hylätä ennenaikaisena. Kun vahinkoa kärsineen kannalta on katsottava kohtuuttomaksi, että hän, jollei valtio vapaaehtoisesti suorittaisi vahvistetun vahingonkorvauksen määrää, joutuisi eri oikeudenkäynnillä hakemaan saatavaansa, valiokunta pitää tärkeänä, että lain säännöksiä tältä osin selkiinnytettäisiin. Valiokunta pitää valtion korvatttavan vahingon kannalta tarpeellisena, että korvausten suorittamista koskevaa menettelyä kehitetään tarvittaessa asianomaisia säännöksiä uudistaen niin, että valtion viranomaisten ja virkamiesten laiminlyönneistä ja virheistä johtuneet vahingot korvataan yksinkertaisin ja selkein menettelyin. Eräänä vaihtoehtona valiokunta edellyttää selvitettäväksi, voitaisiinko vahingonkorvausasiat, eräitä tarkoituksenmukaisimmin erillisinä hoidettavia kysymyksiä lukuun ottamatta, keskittää yhden viranomaisen käsiteltäväksi siinä laajuudessa, että mainittu viranomainen hoitaisi vahingonkorvausasioiden ratkaisun ja maksatuksen sekä niistä aiheutuvat oikeudenkäynnit ~

52 866 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 Perustuslakivaliokunta huomauttaa pitävänsä joka tapauksessa tärkeänä korvaaruisasioiden joutuisaa käsittelyä ja sitä, että korvauksen suorittamiseen käytettävissä olevien varojen riittävyydestä ja korvausten joustavasta maksatuksesta huolehditaan. Valiokunnan mielestä on myös kiinnitettävä jatkuvaa huomiota korvausmenettelyssä noudatettavan käytännön yhtenäistämiseen hallinnon eri aloilla ja tasoilla. Korvaussäännösten sisällön tehokkaasta tiedottamisesta on valtion myös huolehdittava. Valiokunta korostaa viranomaisaloitteellisuuden merkitystä käytännön yhtenäistäruispyrkimyksissä ja tiedottamista sekä viittaa tässä tarkoituksessa mm. hallintomenettelylain säännösten asianmukaiseen huomioon ottamiseen tavoitteiden toteuttamiseksi. Oikeusasiamiehen kertomukseen sisältyy ratkaisuja, jotka ainakin osittain koskevat tai sivuavat lapsen huoltajan asemaan liittyviä kysymyksiä eräissä ristiriitatilanteissa. Perustuslakivaliokunta korostaa, että lapsen asemaa koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on annettu yhä suurempaa painoa lapsen edun turvaamiselle ja tässä tarkoituksessa myös lapsen oman mielipiteen mahdollisuuksien mukaan tapahtuvalle huomioon ottamiselle hänen kannaltaan keskeisen tärkeätä inhimillistä suhdetta järjestettäessä. Valiokunta edellyttää tämän näkemyksen heijastuvan myös uuden lainsäädännön soveltamisessa etenkin tilanteissa, joissa vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen huollosta. Valiokunta edellyttää, että lapsen kansallisuuden merkitykseen huoltoa koskevia ristiriitatilanteita silmällä pitäen kiinnitetään asianmukaista huomiota kansalaisuuslainsäädännön uudistamisen ollessa parhaillaan valmisteltavana. Valiokunnan mietinnön valmistuttua onkin hallitus antanut eduskunnalle esityksen laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta. Tämä esitys on tänään esitelty eduskunnalle. Tämän esityksen mukaan lapsi saisi yleensä Suomen kansalaisuuden, jos jompikumpi vanhemmista on Suomen kansalainen. Lain muutoksen tarkoituksena on saattaa lainsäädäntö erityisesti lasten kansalaisuusaseman osalta yhdenmukaiseksi muissa Pohjoismaissa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Kertomusvuonna suorittamissaan vankilatarkastuksissa oikeusasiamies on vankiloiden kurinpitoasiakirjoista havainnut, että huumaavien lääkkeiden ja muiden aineiden käytön osuus järjestyshäiriöihin on ollut merkittävä. Käytettävissä olevin keinoin ei näiden aineiden tuloa vankilaan ole voitu täysin estää. Vaikka tilanne vankiloissa onkin valiokunnan saamien selvitysten perusteella huumaavien aineiden käytön valvonnan kannalta nykyisin tyydyttävä, on kuitenkin varauduttava siihen, että se saattaa huonontua, mikäli huumausainerikollisuus lisääntyy. Tätä silmällä pitäen, ja jotta huumaavien aineiden nykyistäkin käyttöä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan vähentää, valiokunta korostaa eräitä toimenpiteitä edellyttäen samalla, että hallitus omalta osaltaan kiinnittää niihin asianmukaista huomiota. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa lopuksi tyydyksellä sen, että kuluvan vuoden tammikuussa on käynnistynyt vankien terveystutkimus. Tutkimuksen pohjalta saadaan aikanaan tarkempaa selvitystä myös huumaavien aineiden käytöstä vankiloissa. Ed. J o u t s e n 1 a h t i : Rouva puhemies! Käsiteltävänämme on eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna On jälleen tyydytyksellä annettava tunnustus tässäkin asiassa ja yleensä siitä, että oikeuskäytännössämille on tapahtunut myönteistä korjausta ja jopa johtavassa asemassa olevia henkilöitä on vedetty vastuuseen teoistaan lain edessä. Lain korkeimmat valvojat - niin oikeuskansleri kuin myös eduskunnan oikeusasiamiehet - ovat olleet tämän maamme ilmapiiriä voimakkaasti tervehdyttävän kehityksen johdossa. Oikeusasiamies on puuttunut käsiteltävikseen tulleisiin asioihin hyvin ryhdikkäästi ja melkoisella ahkeruudella huolimatta niistä melkoisen vähistä resursseista, joita oikeusasiamiehen toimistolle on annettu esim. kanslian henkilökunnan määrän suhteen. Kertomuksesta käy ilmi, että tapauksia, käsiteltyjä ja käsiteltäksi tulleita asioita, on ollut melkoisen paljon ja niitä on myös saatu hyvin paljon käsiteltyä niin, että vuodenvaihteessa on ollut vain noin kolmen kuukauden työmäärän vaativa keskeneräisten asioiden suma oikeusasiamiehen toimistossa. Se on todella erittäin hyvä, että ihmisten asioita, monesti hyvin vaikeita ja ainakin yksityisen ihmisen omalla kohdallaan hyvin kipeiksi kokemia asioita, voidaan nopeasti ilman monien vuosien viiveitä saada käsitellyiksi ja myös saadaan päätöksiä, niin kuin kertomuksesta käy ilmi. Entistä enemmän esille tulleet asiat ovat johtaneet myös erilaisiin toimenpiteisiin, ja tällä tavalla on saatu oikeutta yksityisille pienille ihmisille. Kun joka tapauksessa kertomuksessa on puututtu hyvin moniin perustavaa laatua oleviin ja ihmisten tärkeiksi kokemiin asioihin, esitän SMP:n ryhmän taholta perusteluissa lausuttavaksi seuraavat perustelulausumat sillä toivomuksella, että myös tulevia budjetteja laadittaessa näihinkin

53 Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta asioihin votta1s11n saada korjausta, ja myös siinä mielessä, että oikeusasiamiehen toimistoon saataisiin vielä vähän lisää resursseja, jotta nämä asiat voitaisiin vieläkin paremmin ja suuremman valmistelun jälkeen entistä nopeammin saada käsitellyiksi. Ehdotan: 1) "Eduskunta katsoo, että entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Henkilön yhteiskunnallinen asema tai varallisuus eivät saa vaikuttaa hänen kohteluunsa tuomioistuimissa. Kaikkien tulee olla lain edessä samanarvoisia eikä eriarvoista julkisuuden piruentämistä vastoin perustuslain määräyksiä saa tapahtua." 2) ''Eduskunta toteaa, että kertomusvuonna 1982 julkisen hallinnon piirissä tapahtuneet epäselvyydet heikentävät kansalaisten oikeusturvaa ja luottamusta valtiovaltaan. Tämän johdon eduskunta katsoo, että entistä enemmän huomiota on kiinnitettävä julkisessa hallinnossa niin kunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla esiintyvien rappioilmiöiden poistamiseen.'' 3) ''Eduskunta katsoo, että sen säätämien lakien soveltamisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei tulkinnanvaraisilla alemmanasteisilla säännöksillä ja päätöksillä muuteta eduskunnan tahtoa.'' 4) "Eduskunta kiinnittää huomiota verovelvollisten oikeusturvaan verotusmenettelyssä erityisesti arvioverotustapauksissa ja katsoo, että oikeusasiamiehen olisi käytettävissä olevin keinoin tehostetusti seurattava veroviranomaisten toimintaa oikeudenmukaisen verotuksen toteuttamiseksi ja ettei arvioverotuksessa verotettavan tulon määriä vahvisteta verovelvollisen muutoksenhakuoikeuteen vedoten todennäköistä korkeammiksi.'' 5) ''Eduskunta toteaa, että työttömyysasiat olivat kertomusvuonna 1982 heikolla hoidolla ja oikeusasiamieskin on joutunut käsittelemään työvoimatoimikunnan korvauskäytäntöä. Vaikka selvää parannusta työllisyysasioissa onkin viimeisen vuoden aikana saatu, eduskunta edellyttää, että riittävät määrärahat ja uudet toimenpiteet toteutetaan työllisyyskysymyksen kerta kaikkiaan järjestämiseksi kuntoon.'' 6) ''Eduskunta edellyttää, että vaalimainospaikkojen jaossa kunnissa noudatetaan puolueiden ja muiden ehdokkaita asettaneiden ryhmien välillä ehdotonta tasapuolisuutta.'' 7) ''Eduskunta toteaa, että kertomusvuonna lapsiperheiden asiat oli laajalti laiminlyöty. Eduskunta katsoo, että lapsiperheiden asioiden korjaamiseen on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota.'' 8) ''Eduskunta paheksuu julkisessa hallinnossa ilmenneitä rakennusliikkeiden urakkatarjouksiin liittyviä mahdollisia lahjus- ym. epäselvyyksiä. Eduskunta edellyttää, että valtakunnalliseen ja kunnalliseen rakentamiseen liittyvät epäselvyydet on selvitettävä pohjia myöten ketään suojelematta ja myös mahdolliset kytkennät puoluetoimistoihin on saatettava päivänvaloon.'' 9) ''Eduskunta toteaa, että katumaksulaki on vaikeaselkoinen ja sen soveltaminen on osoittautunut hankalaksi eikä laki vastaa käsitystä oikeudenmukaisesta verotuksesta. Tämän johdosta eduskunta edellyttää, että nykyisen hallituksen on korjattava edeltäjiensä tekemät virheet ja ryhdyttävä toimenpiteisiin katumaksulain kumoamiseksi ja oikeudenmukaisemman lainsäädännön luomiseksi. Asia ei korjaannu vuosittain annettavilla näennäiskorjauksilla, kuten tähän asti on tapahtunut." 10) ''Eduskunta edellyttää, että jokien rakentamisesta ja perkauksesta kansalaisille aiheutuneet vahingot on korvattava pikaisesti täysimääräisinä. Kaikenlainen keinottelu vesistöjen hyväksikäytössä kansalaisten kustannuksella on estettävä, ja kuntien elintärkeitä pohjavesivaroja ei tule johtaa muille alueille kuntien omaa vesitarvetta vaarantaen ilman kuntien omien päätösten huomioimista.'' 11) "Eduskunta katsoo, että oikeusasiamiehen on entistä tarkemmin seurattava eläkelaitosten eläkkeiden hylkääruisperusteiden kehitystä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jos havaitaan, että eläkelaitokset ovat muuttaneet tulkintoja eläkeläisille epäedullisesti tai että eläkehakemusten pitkästä käsittelyajasta aiheutuu hakijalle kohtuuttomia vaikeuksia.'' 12) ''Eduskunta toteaa, että kertomusvuonna 1982 pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten kohdalla tehdyt verotusratkaisut eivät kaikilta osin olleet oikeudenmukaisia. Eduskunta edellyttää, että pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus oikeudenmukaistetaan ja epäkohdat oikaistaan. ' ' 13) "Eduskunta toteaa, että kertomusvuonna 1982 asuntoasioissa oli vakavia epäkohtia. Eduskunta edellyttää, että asuntokysymyksiin liittyvät epäkohdat pikaisesti korjataan kansalaisten etujen mukaisesti. '' Ed. Muroma : Rouva puhemies! Oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 1982 tarkastaessaan perustuslakivaliokunta on pyrkinyt selvittämään huumaavien aineiden käyttöä vankiloissa ja käytön estämiseksi tai vähentämiseksi suoritettu-

54 868 Perjantaina 13. huhtikuuta 1984 ja tai suunniteltuja toimenpiteitä. Vankien terveysriskejä ovat erityisesti riippuvuusongelmat. Suuri osa huumaus- ja lääkeaineongelmista kärsivistä ei ole ollut huumaus- tai lääkeaineiden vakinaisia käyttäjiä vaan alkoholiongelmaisia. Osa heistä käyttää vankilaolosuhteissa alkoholin sijasta pääasiassa lääkkeitä. Perustuslakivaliokunnassa ovat asiantuntijat kertoneet, että huumerikollisuus on maassamme lisääntynyt. Samalla siellä todettiin, että varsinaisiksi huumerikoksiksi rekisteröidään vain ne rikokset, jotka koskevat huumekauppaa, salakuljetusta tai muuta tähän verrattavaa rikollista toimintaa. Sitä vastoin esim. varkaudet ja ryöstöt luokitellaan omaan ryhmäänsä, vaikka rikosten perimmäinen syy olisikin ollut huumeostojen rahoittaminen. Mehän tiedämme, että päiväannokset saattavat maksaa huumeenkäyttäjille jopa tuhansia markkoja. Vuonna 1982 tuli poliisin tietoon huumeainerikosta. Nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 455 tapausta. Törkeitä huumeainerikoksia näistä oli 22, salakuljetuksia 106 ja törkeitä huumausaineen salakuljetustapauksia 22. Rikosten määrässä on havaittavissa huomattavaa nousua. Uusi huumausaineaalto on vyörymässä maahamme, ja mikä pahinta, aineet kovenevat. Yhä useammin on yritetty salakuljettaa suurempia huume-eriä sekä myös kovempia aineita. Poliisin tietojen mukaan huumeongelma ei ole enää vain rannikkoseutujen riesa, vaan se on jo levinnyt Sisä- ja Pohjois-Suomeen. Viime vuosina on Suomessa myös tavattu ja hävitetty useita kannabisviljelmiä. Näiden kannabisviljelijöiden tarkoituksena ei ole ollut vain kotitarveviljely, mikä sekin on lainvastaista, vaan suuren rahan toivo ja useiden kanssaihmisten huumeorjuuteen houkuttelu. Perustuslakivaliokunnalle kerrottiin, että poliisin ja vankeinhoitoväen yhteistyö on ollut tuloksellista. Työn tuloksena on poliisin verkostoon joutunut useita huume- ja lääketablettien salakuljetukseen ja levitykseen keskittyneitä henkilöitä. Siksi valiokunta edellyttää, että hallitus omalta osaltaan kiinnittää tähän huomiota ja tarkoitukseen osoittaisi myös taloudellisia voimavaroja, jotta voitaisiin tehostaa tätä työtä. Valiokunta edellyttää mietinnössään poliisi- ja vankilaviranomaisten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteistyön kehittämistä huumeiden levitysorganisaatioiden ja niiden taustahahmojen paljastamiseksi sekä aineiden kulkeutumiskanavien tukkimiseksi. Yhteistyötä tulee tehostaa ja laajentaa, koska näyttää siltä, että huumeongelman kitkemisessä on kaikki käytettävät voimavarat ja keinot keskitettävä toimimaan samansuuntaisesti. Vankiloissa huumaavina aineina käytetään suurimmaksi osaksi keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Varsinaisten kovien huumeiden käyttö on tähän asti ollut varsin vähäistä. On kuitenkin tässä yhteydessä todettava, että määrällisesti kovien huumeiden käyttö on yleensäkin ollut toistaiseksi, ja sanon onneksi, vähäistä. Kovien huumeiden virtaaminen maahamme on valitettavasti kasvamassa, eikä niitä salakuljeteta vain huvin vuoksi, vaan kuolemankauppiaiden kauppatavaraksi ja ihmisten orjuuttamiseksi. Jos mitkä niin kovat huumeet tekevät ihmisestä aineensa orjan. Perustuslakivaliokunta edellyttää vankiloissa suoritettavan huumeita ja päihteitä koskevan terveyskasvatuksen ja muun ennalta ehkäisevän työn tehostamista sekä vankiloissa suoritettavan huume- ja päihdeongelmallisten hoitoon ohjausta. Suljetuissa vankilaolosuhteissa tulee mielestäni huumeohjelmaiset hoitaa terveiksi, yhteiskuntakelpoisiksi. Samalla hoidettaisiin paljon suurempi ongelma, joka on vankilan ulkopuolella. Vankilasta vapautuvat henkilöt eivät enää olisi huumeen käyttäjiä eivätkä tässä tapauksessa varmastikaan myöskään huumeen välittäjiä. Valvontakeinojen tehostamista tulee toteuttaa siten, että huumausaineen välittäjäksi ja käyttäjäksi tiedettyä henkilöä ei ilman erityistä perustetta määrätä työsiirtolaan sekä että hänelle myönnettävää poistumislupaa erityisesti harkitaan. Näin perustuslakivaliokunta edellyttää. Tämä siksi, että vankilaviranomaisten mielestä suurimman ongelman vankiloissa muodostavat pillerien vankilaan hankinnassa tai laitoksen sisällä käytävässä välityksessä ajoittain raa' atkin menetelmät vankien keskuudessa. Yleistä on vankien keskinäinen painostus, kiristys ja väkivalta, kun huumekauppa on kysymyksessä. Se on kovaa peliä myöskin vankilan seinien sisäpuolella. Pillerikaupassa muodostuu nopeasti velkasuhteita ja usein myös loputon pelkotila. Se taas ilmenee vapaaehtoisena eristykselle pyrkimisenä, työstä kieltäytymisenä, työturvallisuusvaaroina ja laitoksesta toiseen velkojien ulottumattomiin tapahtuvina siirtoina. Painostuksen kohteeksi joutuvat myös lomalaiset, laitoksen ulkopuolella siviilityössä käyvät tai opiskelevat vangit. Ketjureaktion seuraava vaihe on sitten vankien omaisten painostaminen rahan saamiseksi päihteiden hankintaa varten. Tapaamistilaisuudet ja lomat ovat yleisimmin käytetty kanava lääkeaineiden välittämiseen. Tällä tavoin saadaan kaikkein helpoimmin huumeita vankilan muurien sisäpuolelle.

55 Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta Sen tähden perustuslakivaliokunta edellyttää mteunnossaan toimenpiteenä myöskin vankien terveyshuollon tehostamista, päihdeongelmaisten vankien jälkihuoltoa ja sen tarjoamien palvelujen lisäämistä, jolloin jälkihuollosta vastuussa olevien viranomaisten ja yhteisöjen voimavarojen riittävyys ja palvelujen alueellinen saatavuus on tältäkin kannalta turvattava. Mitä erityisesti vankien terveydenhuoltoon tulee, niin valiokunta toteaa asiaa koskevien säännösten olevan ajan tasalla. Terveydenhoitohenkilökunnasta ja varsinkin päätoimisesta lääkärikunnasta on sitä vastoin pulaa. Tämä selvisi perustuslakivaliokunnassa sangen hyvin. Lääkäripula heijastuu myös siihen, ettei vankien terveystarkastuksia voida kaikissa tapauksissa suorittaa asianmukaisesti mm. huumeongelman toteamiseksi. Kun vankilaan tulee henkilöitä, joita ei ole rangaistu tai lähetetty sinne huumerikoksista, heidän mahdollista huumeen käyttämistään ei voida muutoin todeta kuin lääkärintarkastuksessa vankilaan tullessa. Tämän vuoksi valiokunta viittaa vankien terveydenhuollon järjestelyjen asianmukaisuuden ja riittävyyden osalta vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kehittämistoimikunnan mietintöön vuodelta 1982, jossa ehdotettuja toimenpiteitä valiokunta näin kiirehtii. Meidän on avoimin silmin todettava vaarallinen huumeongelma maassamme ja pyrittävä toimimaan kaikella tavalla niin, että tämä huumeketju saadaan katkaistua. Huumekauppiaat ovat todellisia kuoleman kauppiaita. Huumeiden käyttäjät puolestaan leikkivät kissaa ja hiirtä kuoleman kanssa. Meidän on suomalaisesta yhteiskunnasta kyettävä kitkemään tämä myrkky pois kokonaan. Paljolta turhalta inhimilliseltä tuskalta säästytään, jos huumeiden salakauppa saataisiin kokonaan loppumaan. Tähän täytyy pyrkiä kaikilla viranomaistasoilla ja -tahoilla, jotta voisimme puhdistaa maamme tästä vakavasta sairaudesta. Ed. E k 1 u n d : Rouva puhemies! En voi muuta kuin ilolla todeta sen, minkä ed. Joutsenlahtikin hetki sitten käyttämässään puheenvuorossaan totesi oikeusasiamiehen kertomuksen kohdalla. Oikeusasiamies on lähtenyt vaatimaan oikeutta ja lakia kaikkien kansalaisten kohdalla, ja toivoo sydämestäni, että jatkossakin voisi näin tapahtua. Kannatan ed. Joutsenlahden tekemiä ehdotuksia n:ot Ed. L o u e k o s k i : Rouva puhemies! Tätä nyt käsiteltävänä olevaa oikeusasiamiehen kertomusta käsitellessään perustuslakivaliokunnan jäsenet joutuivat toteamaan ensinnäkin käyttämistään asiantuntijoista muutamia mielenkiintoisia seikkoja, jotka lienee syytä lyhyesti todeta myös eduskunnan pöytäkirjaan. Oli selvästi havaittavissa, että keskushallintoa edustava virkamieskunta ja paikallishallintoa edustava virkamieskunta sekä väliportaan hallintoa edustava virkamieskunta, kaikki kolme ryhmää kokivat samasta asiasta ongelmat hyvin eri tavalla. Useimmiten tyypillinen jako oli se, että sekä tämän asian että myöhemminkin perustuslakivaliokunnassa käsiteltyjen asioitten kohdalla ministeriöistä tulevat asiantuntijat katsovat, että asiat ovat kunnossa, kun sen sijaan läänitasolla ja paikallishallinnon tasolla nähdään asioissa suuria ongelmia ja kiinnitetään huomiota niihin käytännön vaikeuksiin, joita näyttää olevan erilaisten säännösten soveltamisessa. Tässä suhteessa toivottavasti kannattaa toivoa, että ministeriöt asiantuntijoitaan eduskuntaan lähettäessään evästävät nämä todella niillä tiedoilla, jotka vastaavat käytännön kentän kokemuksia. Teorioista tässä talossa on saatavissa muutakin kautta selvää, mutta käytännön tieto, jota lääninhallinnon ja paikallishallinnon edustajat tänne tuovat, olisi hyvä ottaa varteen myös keskushallinnon edustajien puheenvuoroissa. Itse tämän mietinnön sisällöstä puutuo vain yhteen kohtaan, ja se koskee vahinkoa kärsineen asemaa silloin, kun vahinko on aiheutunut valtion viranomaisen tai virkamiehen syystä. Perustuslakivaliokunta tutustui tähän asiaan varsin perusteellisesti ja havaitsi siinä muutamia puutteita, jotka ilmeisesti olisivat korjattavissa varsin vähäisin toimenpitein. Ensimmäinen näistä puutteista on vahingonkorvaussäännösten prosessisääntöjen puoli. Tiedän oikeusministeriön olleen tietoinen näistä puutteista jo hyvin monta vuotta. Vaikka esimerkiksi mietinnössä todettu vahingonkorvauslain 7 luvun korjaus vaatisi ehkä yhden virkkeen ottamista lakitekstiin, ei tällaista uudistusta ole saatu aikaan, vaikka sitä on toistuvasti eduskunnastakin toivottu. Ehkä tämän kertomuksen selkeäsanaisuus antaa aiheen oikeusministeriössä ottaa tämä asia tosiaankin vakavasti. Toinen asia, johon valiokunta kiinnittää huomiota vahingonkorvausasioitten käsittelyssä, on viranomaisten oma-aloitteisuus. Kansalaiset eivät useinkaan tiedä, että heillä on oikeus saada kärsimästään vahingosta korvausta. Vielä vähemmän he tietävät, mistä sitä voi saada, miten sitä tulee hakea ja kuinka paljon sitä voi saada. Näissä asioissa valtion velvollisuus on paitsi tiedottaa