SISÄLLYS. N:o 726. Laki. maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 726 Laki maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Laki arvonlisäverolain 79 ja 85 a :n muuttamisesta Laki aravalain 5 :n muuttamisesta Laki vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Laki asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 5 :n muuttamisesta Asetus valtion virkaehtosopimusasetuksen 10 :n muuttamisesta Asetus ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa annetun asetuksen muuttamisesta Asetus alusten katsastuksista annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta Asetus sairausvakuutusasetuksen 3 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätös merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan Valtioneuvoston päätös vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä N:o 726 Laki maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 11 a, 14 a :n 1 momentin 2 kohta ja 15 b :n 3 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 11 a ja 15 b :n 3 momentin 2 kohta laissa 718/1990 ja 14 a :n 1 momentin 2 kohta laissa 1541/1992, seuraavasti: 11 a Sen estämättä, mitä 11 :ssä ja verotuslain 68 a :n 2 momentissa säädetään, metsätalouden tuottoperusteina sovellettaviin metsäverolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen tehdään valtakunnan metsien yhdeksännessä inventoinnissa saatujen tietojen perusteella muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt koko maassa. Jos yhdeksäs inventointi keskeytetään ennen kuin siihen liittyvät mittaukset on tehty koko maassa, inventoinnin katsotaan päättyneen koko maassa. 14 a Metsämaan uudistusalan taimikosta myönnetään tässä pykälässä tarkoitettu verovapaus seuraavilla edellytyksillä: 2) uudistusalalla ei ole suoritettu yksityismetsälain (412/1967) tai metsälain (1093/1996) vastaista hakkuuta eikä uudistusalan taimikko ole verovelvollisen laiminlyönnin johdosta joutunut näiden lakien vastaiseen tilaan; HE 69/1998 VaVM 23/1998 EV 91/

2 1988 N:o b Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että 2) hakkuuta ei ole toteutettu metsälain vastaisella tavalla; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1998 toimitettavassa verotuksessa. Ministeri Jouko Skinnari

3 1989 N:o 727 Laki arvonlisäverolain 79 ja 85 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 79 :n 3 momentti ja 85 a :n 1 momentin 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1265/1997, seuraavasti: 79 Veron perusteeseen luetaan Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama televisiomaksuihin perustuva korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiomaksutuloista. 85 a Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 8 prosenttia veron perusteesta: 5) Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama televisiomaksuihin perustuva korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiomaksutuloista; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan niihin 85 a :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin, jotka on saatu lain tultua voimaan. Ministeri Jouko Skinnari HE 33/1998 VaVM 24/1998 EV 94/1998

4 1990 N:o 728 Laki aravalain 5 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/1993) 5 seuraavasti: 5 Aravalainojen myöntämisen yleiset edellytykset Aravalainoja myönnetään asunto-olojen kehittämiseen sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella. Valtioneuvosto määrää tarkemmin aravalainojen myöntämisperusteista. Aravalainoitettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparantamiskustannuksiltaan samoin kuin ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Uudisrakentamisen ja perusparantamisen on asukkaiden omatoimista rakentamista lukuun ottamatta perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään. Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tarkoittaman hankintayksikön on lisäksi noudatettava mainittua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Aravalainan myöntäminen edellyttää, että lainansaajalla arvioidaan olevan riittävät edellytykset aravalainan takaisin maksamiseen. Aravalainan myöntävän viranomaisen on tarkastettava, että tässä pykälässä säädetyt yleiset edellytykset ovat lainaa myönnettäessä olemassa. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Ministeri Sinikka Mönkäre HE 90/1998 YmVM 2/1998 EV 88/1998

5 1991 N:o 729 Laki vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (867/1980) 3, sellaisena kuin se on laeissa 62/1985 ja 1203/1993, seuraavasti: 3 Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä rakentamis-, hankinta tai peruskorjauskustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Rakentamisen ja peruskorjauksen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei valtion asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään. Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tarkoittaman hankintayksikön on lisäksi noudatettava mainittua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Korkotukilainan hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että korkotuen myöntämistä on, huomioon ottaen väestöryhmät, joiden asunnontarpeen tyydyttämiseksi vuokra-asunnot on tarkoitettu, pidettävä yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaisena. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Ministeri Sinikka Mönkäre HE 90/1998 YmVM 2/1998 EV 88/1998

6 1992 N:o 730 Laki asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 5 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asumisoikeustalolainojen korkotuesta 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1205/1993) 5 seuraavasti: 5 Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset Korkotukilainalla lainoitettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Uudisrakentamisen ja perusparantamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei valtion asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään. Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tarkoittaman hankintayksikön on lisäksi noudatettava mainittua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Asumisoikeustalon hankintalaina voidaan myöntää vain edellyttäen, että asuntojen rakentaminen kyseiselle alueelle ei ole perusteltua pitkän aikavälin asunnontarve huomioon ottaen ja että talon hankinta on edullisempaa kuin vastaavan uuden talon rakentaminen. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Ministeri Sinikka Mönkäre HE 90/1998 YmVM 2/1998 EV 88/1998

7 1993 N:o 731 Asetus valtion virkaehtosopimusasetuksen 10 :n muuttamisesta Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1987 annetun valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) 10 :n 3 momentin 6 kohta sekä 10 :n 4 momentin 2, 7, 8, 22, 27, 64, 68, 73, 75 ja 77 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 10 :n 4 momentin 2, 7, 8, 22, 27, 64, 73 ja 77 kohta asetuksessa 497/1996, 10 :n 4 momentin 68 ja 75 kohta asetuksessa 311/1997 sekä 10 :n 3 momentin 6 kohta asetuksessa 1033/1997, sekä lisätään 10 :n 4 momenttiin uusi 7 a, 7 b ja 8 b kohta, seuraavasti: 10 Työnantajavirkamiehet Työnantajavirkoja ovat seuraavat: 6) muiden virastojen ja laitosten päällikön virat, lukuunottamatta tuomioistuimia, paikallisia syyttäjänvirastoja, ulosottovirastoja, valtion oikeusaputoimistoja, oikeuspoliittista tutkimuslaitosta, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia, maistraatteja, paikallispoliisia, rajavartiolaitosta, puolustusvoimia, ortodoksista kirkkoa, valtion korkeakoulutasoa alempia oppilaitoksia, opintotuen muutoksenhakulautakuntaa, rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta ja työvoimatoimistojen toimistonhoitajia; sekä Alla mainittujen virastojen ja laitosten työnantajavirkoja ovat lisäksi seuraavat: 2) oikeuskanslerinvirasto: apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö ja esittelijäneuvos osastopäällikkönä; 7) hovioikeudet: presidentti ja kansliapäällikkö; 7a) lääninoikeudet: lääninoikeuden ylituomari; 7b) erityistuomioistuimet: työtuomioistuimen presidentti, vesiylioikeuden vesiylituomari, vesioikeuden vesioikeustuomari virastopäällikkönä ja vakuutusoikeuden vakuutusylituomari; 8) käräjäoikeudet: Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lahden, Porin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan laamanni sekä hallintopäällikkö, hallintojohtaja ja sihteeri; 8b) valtion oikeusaputoimistot: oikeusaputoimen johtaja; 22) puolustusvoimat: puolustusvoimain komentaja, pääesikunnan päällikkö, kenraali, amiraali, asessori, maanpuolustusalueen, meri- ja ilmavoimien sekä puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnan esikuntapäällikön, sotilasläänin ja joukko-osaston komentajan tehtävässä oleva upseeri, sotilaslaitoksen sekä sitä vastaavan hallintoyksikön johtajan tai päällikön tehtävässä oleva virkamies sekä pääesikunnan henkilöstöosaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön

8 1994 N:o 731 tehtävässä oleva upseeri, toimistopäällikkö, sotilaslakimies ja ylitarkastaja; 27) tullilaitos: tullihallituksen yksikön päällikkö, laboratorionjohtaja, tullaus-, tilasto- ja tietotekniikkayksikön tietohallintopäällikkö sekä eteläisen tullipiirin henkilöstö- ja taloushallintotehtävissä toimiva apulaisjohtaja; 64) geologian tutkimuskeskus: johtaja, hallintojohtaja, yksikön johtaja sekä talous- ja hallintoyksikön henkilöstöhallintoasioita esittelevät virkamiehet; 68) sosiaali- ja terveysministeriö: työsuojeluosaston työsuojelun piirihallinnosta vastaavan tulosryhmän päällikkö ja piirihallinnon henkilöstöasioita käsittelevä hallitusneuvos; 73) terveydenhuollon oikeusturvakeskus: apulaisjohtaja; 75) kansanterveyslaitos: hallintojohtaja ja hänen sijaisensa, henkilöstöasioista vastaavan yksikön päällikkö ja hänen sijaisensa sekä välittömästi pääjohtajan alaisen tulosyksikön päällikkö; 77) lääkelaitos: osastopäällikkö, yksikön päällikkö ja tutkimusjohtaja; Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Ministeri Jouko Skinnari

9 1995 N:o 732 Asetus ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa annetun asetuksen muuttamisesta Liikenneministerin esittelystä muutetaan ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa 18 päivänä huhtikuuta 1997 annetun asetuksen (325/1997) 2 :n 1 3 kohta ja 4 :n 2 momentti sekä lisätään asetukseen uusi 11 a ja 11 b ja 13 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) yleissopimuksilla: vuonna 1966 tehtyä kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968), ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981), alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983), merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaa vuoden 1978 kansainvälistä yleissopimusta (SopS 22/1984), kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen estämiseksi merellä vuonna 1972 tehtyä yleissopimusta (SopS 30/1977), vuoden 1969 kansainvälistä aluksenmittausyleissopimusta (SopS 31/1982), kauppaaluksissa noudatettavasta vähimmäistasosta vuonna 1976 tehtyä yleissopimusta (SopS 54/1979) sekä näihin yleissopimuksiin liittyviä pöytäkirjoja ja muutoksia sekä pakollisia koodeja, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä heinäkuuta 1998; 2) PSC-direktiivillä alusturvallisuutta, saastumisen ehkäisemistä ja alusten asumisja työskentelyolosuhteita koskevien kansainvälisten standardien soveltamisesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtiviin aluksiin (satamavaltioiden suorittama valvonta) annettua neuvoston direktiiviä 95/21/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 98/42/EY; 3) MOU:lla satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevaa, Pariisissa 26 päivänä tammikuuta 1982 allekirjoitettua yhteisymmärryspöytäkirjaa, sellaisena kuin se on 14 päivänä tammikuuta 1998; 4 Tarkastusvelvollisuus Tarkastettaviksi aluksiksi on ensisijaisesti valittava PSC-direktiivin liitteessä I olevassa I osassa tarkoitettuja aluksia. Muiden liitteessä I lueteltujen alusten tarkastuksen ensisijaisuusjärjestyksen määrittämisessä valvontaviranomaisen on käytettävä hyväksi PSC-direktiivin liitteessä I olevassa II osassa Neuvoston direktiivi 98/25/EY; EYVL N:o L 133, , s. 19 Komission direktiivi 98/42/EY; EYVL N:o L 184, , s /95

10 1996 N:o 732 tarkoitettua alusta koskevaa yleistä kohdentamistekijää. 11 a ISM-säännöstön asiakirjojen puuttuminen Jos tarkastuksessa käy ilmi, että alusten turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun kansainvälisen johtamissäännöstön (ISM-säännöstö) mukaisesti myönnettyä vaatimustenmukaisuusasiakirjaa tai turvallisuusjohtamistodistusta ei ole aluksella, johon sovelletaan ISM-säännöstöä, valvontaviranomaisen on pysäytettävä alus. 11 b Pysäyttämispäätöksen peruuttaminen Jos tarkastuksessa ei havaita muita kuin 11 a :ssä tarkoitettuja pysäyttämiseen oikeuttavia puutteita, valvontaviranomainen voi peruuttaa pysäyttämismääräyksen sataman ruuhkautumisen välttämiseksi, vaikka 11 a :ssä tarkoitetut asiakirjat puuttuvat. Valvontaviranomaisen on tällöin välittömästi ilmoitettava siitä muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille. 13 Satamaan pääsyn estäminen Valvontaviranomaisen on lisäksi huolehdittava siitä, että aluksilta, joille on 11 b :ssä tarkoitetuissa olosuhteissa annettu lupa lähteä Euroopan unionin jäsenvaltion satamasta, evätään pääsy Suomen satamaan, kunnes aluksen omistaja tai liikenteenharjoittaja on osoittanut aluksen pysäyttämismääräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla, että aluksella on ISM-säännöstön mukaisesti myönnetyt voimassa olevat asiakirjat. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Liikenneministeri Matti Aura

11 1997 N:o 733 Asetus alusten katsastuksista annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta Liikenneministerin esittelystä muutetaan alusten katsastuksista 16 päivänä syyskuuta 1983 annetun asetuksen (748/1983) 2, sellaisena kuin se on asetuksessa 177/1997, seuraavasti: 2 Määritelmiä 22. Luokituslaitosdirektiivi on alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista annettu neuvoston direktiivi 94/57/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/58/EY. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Liikenneministeri Matti Aura Komission direktiivi 97/58/EY; EYVL N:o L 274, , s. 8

12 1998 N:o 734 Asetus sairausvakuutusasetuksen 3 :n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä lisätään 1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 3 :ään, sellaisena kuin se on asetuksessa 1215/1996, uusi 2 momentti seuraavasti: 3 Sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentissa tarkoitettujen merkittävien ja kalliiden lääkkeiden tarve on aina osoitettava kansaneläkelaitoksen päättämällä erillisselvityksellä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

13 1999 N:o 735 Valtioneuvoston päätös merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan Annettu Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998 Valtioneuvosto on 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 9 :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1133/1997, sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt: Lääke Kasvuhormoni... Interferoni alfa... Interferoni beeta ja muut merkittävät ja kalliit MS-taudin hoidossa käytettävät lääkkeet... Dornaasi alfa... Mykofenolihappo... Erytropoietiini... Takriini, donepetsiili, rivastigmiini ja muut merkittävät ja kalliit Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet... Paklitakseli, doketakseli ja muut merkittävät ja kalliit solunsalpaajat... 1 Sairausvakuutuslain 9 :n 1 momentissa tarkoitettu peruskorvaus suoritetaan merkittävistä ja kalliista lääkkeistä seuraavien sairauksien hoidossa edellyttäen, että erillisselvityksellä on osoitettu riittävä hoidollinen peruste ja että muut korvattavuuden edellytykset täyttyvät: Sairaus Lasten vaikeat kasvuhäiriöt ja aikuisten vaikea kasvuhormonin puute erityisin käyttöaihein Eräät kasvainsairaudet ja virusmaksatulehduksen muodot erityisin käyttöaihein Aaltoileva MS-tauti erityisin käyttöaihein Kystiseen fibroosiin liittyvä vaikea keuhkosairaus erityisin käyttöaihein Elimensiirron jälkitila suuren riskin potilailla erityisin käyttöaihein Eräät munuaissairauteen, syöpäsairauteen tai kemoterapiaan liittyvät anemiat ja autologinen verensiirto erityisin käyttöaihein Merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava Alzheimerin tauti erityisin käyttöaihein Eräät syöpäsairaudet erityisin käyttöaihein

14 2000 N:o 735 Lääke Merkittävät ja kalliit erektiohäiriöiden hoidossa käytettävät lääkkeet... Sairaus Vaikeasta perustaudista johtuva vaikea erektiohäiriö erityisin käyttöaihein Naltreksoni... Opiaattiriippuvuuden jälkitila ja alkoholiriippuvuus erityisin käyttöaihein Orlistaatti ja muut merkittävät ja kalliit liikalihavuuden hoidossa käytettävät lääkkeet... Sairaalloinen liikalihavuus erityisin käyttöaihein 2 Kansaneläkelaitos päättää, mitkä ovat ne erityiset käyttöaiheet, joilla edellä mainittujen lääkkeiden korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltu ottaen huomioon lääkkeen hoidollisen arvon, ja millaisella erillisselvityksellä vakuutettu voi saada nämä lääkkeet peruskorvattuina. 3 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Seuraavien lääkkeiden osalta Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998 päätöstä kuitenkin sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1999 lukien: kasvuhormoni interferoni alfa mykofenolihappo erytropoietiini paklitakseli, doketakseli ja muut merkittävät ja kalliit solunsalpaajat merkittävät ja kalliit erektiohäiriöiden hoidossa käytettävät lääkkeet naltreksoni Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Vanhempi hallitussihteeri Anja Kairisalo

15 2001 N:o 736 Valtioneuvoston päätös vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä lisännyt vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, 13 päivänä tammikuuta 1994 annettuun valtioneuvoston päätökseen (34/1994) uuden 4 a :n seuraavasti: 4a Kansaneläkelaitos päättää, millaisella erillisselvityksellä vakuutetulla on oikeus saada 1 :ssä mainittu korvaus paklitakselista, doketakselista ja muista merkittävistä ja kalliista solunsalpaajista. Korvaus näistä lääkkeistä suoritetaan edellyttäen, että erillisselvityksellä on osoitettu riittävä hoidollinen peruste ja että muut korvattavuuden edellytykset täyttyvät. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Vanhempi hallitussihteeri Anja Kairisalo

16 2002 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 737 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Annettu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/1980) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/1993): Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on antanut seuraavan päätöksen: voimaantulopäivä Päätöksen nimi n:o antopäivä MMM EEOp BSE-taudin vastustamisesta... 15/EEO/ Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta, osoite Kluuvikatu 4 A, Helsinki, puhelin (09)1601. Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998 Apulaisosastopäällikkö Jaana Husu-Kallio Hallitussihteeri Ritva Ruuskanen Komission päätös 98/272/EY, EYVL N:o L 122, , s. 59 N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998