SISÄLLYS. huomioon ottamisesta työttömyysturvalain perusteella maksettavissa päivärahoissa. N:o Laki. kuntien valtionosuuslain muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1144 Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Laki vapaasta sivistystyöstäannetun lain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista annetun asetuksen kumoamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta sairausvakuutusjärjestelmän mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahalain mukaisissa kuntoutusrahoissa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavissa päivärahoissa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta työttömyysturvalain perusteella maksettavissa päivärahoissa N:o 1144 Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 30 sekä lisätään lakiin uusi 22 a ja 32 seuraavasti: 7 luku Erinäisiä säännöksiä 22a Valtionosuuksien määräytyminen kuntajakoa eräissä tapauksissa muutettaessa Kuntaa kahteen tai useampaan kuntaan yhdistettäessä lasketaan lakkaavan kunnan alueen osalta uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja valtionosuuksien tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuksien määräämisen perusteena. Edellä1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuodelle uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinäsuhteessa kuin lakkaavan kunnan asukasluku jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken. HE 138/2000 HaVM 20/2000 EV 210/

2 3066 N:o 1144 Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen asianomaisten palveluiden järjestämisen. Kunnan alueiden asukasluvun perusteena pidetään väestötietolain mukaisia vahvistamisvuoden lokakuun lopun väestötietoja. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekäverotulon tasaukseen ja perustamiskustannusten valtionosuuksien perusteisiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitäseuraavana vuonna. 30 Rahoitusavustus vuonna 2001 Sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään, myös tämän lain täytäntöönpanosta kunnille johtuvat erityiset taloudelliset vaikeudet otetaan huomioon rahoitusavustusta vuodelle 2001 myönnettäessä. 32 Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus vuonna 2000 Sen estämättä, mitä 3 :n 4 kohdassa säädetään, vuoden 2000 kustannustenjaon tarkistus toteutetaan siten, ettävuoden 2001 valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuosien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kumpaankin neljännes kustannustenjaon tarkistuksen kokonaismäärästä siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstäannetussa laissa (632/1998) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi vuodelle Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

3 3067 N:o 1145 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 32, sellaisena kuin se on laissa 1150/1996, sekä lisätään lakiin uusi 16 b ja 45 b seuraavasti: 16b Eräiden kertoimien määräytyminen ja työttömien lukumäärän huomioon ottaminen kuntajakoa muutettaessa Kuntien valtionosuuslain 22 a :ssätarkoitetun kuntajaon muutoksen yhteydessäsovelletaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuksia laskettaessa niitä tämän lain :ssätarkoitettuja kertoimia, jotka perustuvat edeltävän vuoden kuntajakoon. Myöhempien vuosien valtionosuuksia laskettaessa käytetään kerrointen laskemiseen uusien tai laajentuvien kuntien tietoja. Edellä12 :n 2 momentissa tarkoitetut kunnan työttömien lukumäärän perusteella laskettavat kustannukset jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden jälkeisen vuoden valtionosuutta laskettaessa uusille tai laajentuneille kunnille samassa suhteessa, joka vastaa asukaskohtaisia muutoksia kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna. 32 Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten soveltaminen Voimavarojen vahvistamiseen ja valtionosuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi seuraavia kuntien valtionosuuslain säännöksiä: 1) 14 :n säännöksiä neuvottelumenettelystä; 2) 16 :n säännöksiä valtionosuuden ja rahoitusavustuksen myöntämisestäsekäverotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta; 3) 17 :n säännöksiä maksamisesta; 4) 18 :n säännöksiä saamatta jääneen etuuden suorittamisesta; 5) 19 :n säännöksiä perusteettoman edun palauttamisesta; 6) 20 :n säännöksiä suoritusvelvollisuuden raukeamisesta; 7) 22 a :n säännöksiä valtionosuuksien HE 138/2000 HaVM 20/2000 EV 210/2000

4 3068 N:o 1145 määräytymisestä eräissä tapauksissa kuntajakoa muutettaessa. 45b Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus vuonna 2000 Sen estämättä, mitä 18 :n 3 momentissa säädetään, vuoden 2000 kustannustenjaon tarkistus toteutetaan siten, ettävuoden 2001 valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuosien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kumpaankin neljännes kustannustenjaon tarkistuksen määrästä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi vuodelle Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

5 3069 N:o 1146 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 12, muutetaan 8 :n 3 kohta, 9 :n 2 momentin 3 kohta, 45 :n 1 momentti, 46 :n 3 ja 5 momentti, 57 :n 1 momentin 3 kohta sekä65 ja 68, sekä lisätään 57 :n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti: 8 Kunnan valtionosuuden peruste Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, kun lasketaan yhteen: 3) kunnan järjestämää ammatillista peruskoulutusta saavien opiskelijoiden määrien sekäoppisopimuskoulutuksena ja muuna ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävää koulutusta varten opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot; 9 Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki 8 :n 1 4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja näin saatuun markkamäärään lisätään: 3) perustamishankkeista aiheutuvien kustannusten vuoksi kymmenen prosenttia markkamääristä, jotka saadaan, kun ammattikorkeakouluissa ja muussa ammatillisessa peruskoulutuksessa kuin oppisopimuskoulutuksessa opiskelevien määrien sekä 16 :n mukaisesti ammattikorkeakouluja ja ammatillista peruskoulutusta varten vahvistettujen yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien tuloista vähennetään 19 :n 5 momentissa ja 20 :n 5 momentissa tarkoitettujen valtionosuuden laskentaperusteeksi koulutuksen järjestäjille vahvistettujen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet. 45 Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja :ssätarkoitetun valtionosuuden sekä7 ja 11 :ssätarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle 1 :ssämainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle siten kuin kuntien HE 138/2000 HaVM 20/2000 EV 210/2000

6 3070 N:o 1146 valtionosuuslain 16 :n 2 momentissa säädetään. 46 Rahoituksen maksaminen käyttökustannuksiin Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella 43 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärän ja ammatilliselle koulutukselle 16 :n mukaisesti vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän tulosta jaettuna kymmenellä vähennetään koulutuksen järjestäjälle 19 :n 5 momentin nojalla valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistettujen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä ei kuitenkaan tällöin oteta huomioon. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoitukseen lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän, ammattikorkeakouluille 16 :n mukaisesti vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän ja ammattikorkeakoululle 20 :n 5 momentin nojalla valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun vuosivuokran perusteella. Jos kunnan 8 :ssä säädetty valtionosuuden peruste, johon on lisätty 3 momentissa tarkoitettu perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella laskettu markkamäärä, kunnalle 11 :n 2 ja 3 momentin mukaan myönnettävä rahoitus, kunnalle :n mukaan myönnettävä valtionosuus ja kunnalle 4 momentin mukaan maksettavat markkamäärät, on pienempi kuin 9 ja 10 :n mukaan lasketut markkamäärät, kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kahdessa erässä, ensimmäinen erävarainhoitovuoden heinäkuun ja toinen erävarainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 57 Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten soveltaminen Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen sovelletaan lisäksi seuraavia kuntien valtionosuuslain säännöksiä: 3) 20 :n säännöksiä suoritusvelvollisuuden raukeamisesta; 3 a) 22 a :n säännöksiä valtionosuuksien määräytymisestä kuntajakoa eräissä tapauksissa muutettaessa; sekä 65 Yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät ja yksikköhinnat vuosina 2001 ja 2002 Tämän lain 16 :ssä tarkoitetut yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät sekä17 20 :ssä, 21 :n 2 momentissa ja 24 :ssätarkoitetut yksikköhinnat vuosille 2001 ja 2002 lasketaan siten kuin tässä pykälässä säädetään. Yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät ja yksikköhinnat vuodelle 2001 lasketaan vuonna 1999 toteutuneiden kokonaiskustannusten perusteella siten, ettävuodelle 2001 määrättävien yksikköhintojen ja vuoden 1999 oppilas-, opiskelija-, opetustunti- ja asukasmäärien perusteella laskettavat valtionosuuden perusteet yhteenlaskettuina vastaavat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti samoilla oppilas-, opiskelija-, opetustunti- ja asukasmäärillä vuodelle 2000 edellä 1 momentissa mainituissa lainkohdissa tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja ja kustannustason muutoksella tarkistettuja yhteenlaskettuja valtionosuuden laskennallisia perusteita korotettuna viidelläprosentilla. Vuoden 2002 yksikköhintoja laskettaessa vuodelle 2001 vahvistettuja kustannustason muutoksella tarkistettuja yksikköhintojen keskimääräisiä markkamääriä korotetaan kolmella prosentilla. Sen estämättä, mitä 17 ja 18 :ssä säädetään, perusopetuksen ja lukion yksikköhintoja vuodelle 2001 laskettaessa vuoden 1999

7 N:o kokonaiskustannuksiin sekävuoden 1999 oppilas- ja opiskelijamääriin ei lueta yliopistojen harjoittelukouluissa järjestetystä perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia eikäkoulutukseen osallistuneita oppilaita ja opiskelijoita. 68 Museon yksikköhinta vuonna 2001 Museon käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta laskennallista henkilötyövuotta kohden on markkaa vuonna Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

8 3072 N:o 1147 Laki vapaasta sivistystyöstäannetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) 11 :n 1 ja 9 momentti sekä12 ja 30 seuraavasti: 11 Yksikköhinta Asianomainen ministeriö määrää opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien, opetustuntien ja opintokerhotuntien yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten. Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaisiksi. Muina kuin 2 5 momentissa tarkoitettuina vuosina yksikköhinnaksi määrätään edelliselle vuodelle määrätty yksikköhinta. 12 Kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos Kustannustason sekätoiminnan laajuuden ja laadun muutos otetaan yksikköhintoja laskettaessa huomioon noudattaen soveltuvin osin, mitäkuntien valtionosuuslain (1147/1996) 3 :n 1 ja 2 kohdassa sekä 4 :ssä säädetään. Jos kustannustaso on olennaisesti muuttunut siitätasosta, jonka perusteella käyttökustannusten yksikköhinta on määrätty, asianomainen ministeriö voi ottaa sen huomioon määrättäessä seuraavan vuoden yksikköhintaa. 30 Kansalaisopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinnat vuosina 2001 ja 2002 Kansalaisopistojen yksikköhintojen määräämisestä vuosille 2001 ja 2002 on soveltuvin osin voimassa, mitäopetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 65 :ssä säädetään. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinnat vuodeksi 2001 lasketaan siten, että vuodelle 2000 määrättyä ja kustannustason muutoksella tarkistettua yksikköhintaa korotetaan viidelläprosentilla. Vuodeksi 2002 yksikköhinnat lasketaan siten, että vuodelle 2001 määrättyä ja kustannustason muutoksella tarkistettua yksikköhintaa korotetaan kolmella prosentilla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 138/2000 HaVM 20/2000 EV 210/2000 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

9 3073 N:o 1148 Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään jalometallituotteista 1 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1029/2000) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisalan rajauksia Jalometallituotteista annettua lakia ja tätä asetusta ei sovelleta: 1) lailliseen rahaan ja keräilyrahaan; 2) raaka-aineisiin ja sijoituskultaan; 3) esineisiin, joiden valmistuksesta on todistettavasti kulunut yli 50 vuotta. 2 luku Jalometallien, metallien ja muiden aineiden yhdistäminen 2 Materiaalien yhdistäminen Käytettäessä metallista tai muusta materiaalista valmistettuja osia jalometallituotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitettava, mitkäosat eivät ole leimattavaa jalometallia. Jos merkintää ei teknisesti voida käyttää, on muiden osien selvästi erotuttava tuotteen leimattavasta jalometallista ja oltava nähtävissä. Leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia ei saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen. Ruokailuvälineiden kädensijat saadaan täyttää epämetallisilla aineilla edellyttäen, ettäniitäei käytetäenempääkuin kädensijan kiinnittämiseen on tarpeen. 3 Juottaminen Käytettävien juotteiden tulee olla samaa pitoisuutta ja jalometallia kuin varsinainen tuote seuraavin poikkeuksin: 1) yli 750-pitoisten kultatuotteiden juotteiden kultapitoisuuden tulee olla vähintään 750 tuhannesosaa; 2) hopeatuotteiden juotteiden hopeapitoisuuden tulee olla vähintään 550 tuhannesosaa; 3) platinatuotteiden juotteiden platinapitoisuuden tulee olla vähintään 800 tuhannesosaa. Edellä1 momentissa tarkoitettua niukka- Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti /162

10 3074 N:o 1148 pitoisempaa juotetta saa käyttää vain sen verran kuin juottamiseen on tarpeen eikäsitä saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen. 4 Pinnoittaminen Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuusleima ilmaisee sen jalometallin pitoisuuden, joka on pinnoitettu. Jalometallituotteessa ei saa käyttää metallista tai muusta materiaalista valmistettuja jalometallilla pinnoitettuja osia. 3 luku Leimat 5 Tarkastuslaitoksen tarkastusleima Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastusleima lyödään aina tuotteeseen. Tarkastusleima muodostuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, jossa on aaltokuvio. Leimassa voi lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivätunnus. Valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta tarkastusleiman. 6 Nimileima Nimileima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toiminnanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Nimileiman hyväksyy hakemuksesta valvontaviranomainen. Hakemukseen on liitettävä kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot varmennettuna. Valvontaviranomainen pitää hyväksymistään nimileimoista rekisteriä. Nimileiman haltijan on kirjallisesti ilmoitettava valvontaviranomaiselle annettujen tietojen olennaisista muutoksista ja vahvistettava rekisteröinti kolmen vuoden välein. 7 Pitoisuusleima Pitoisuusleima ilmaisee numeroin jalometalliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tuhannesosina seoksen massasta. 8 Vuosileima Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja Y8 vuotta Paikkakuntaleima Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituotteen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntaleiman pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikkakuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta valvontaviranomainen. 10 Muut leimat Jalometallituotteessa tai muusta materiaalista valmistetussa tuotteessa ei saa olla tässä luvussa tarkoitettujen leimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja. Tuotteessa saa kuitenkin olla toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa käytettäviä leimoja. 4 luku Leimattavat pitoisuudet 11 Pitoisuusleimat Pitoisuusleimassa sallittuja pitoisuutta

11 N:o osoittavia lukuja ovat kultatuotteelle 375, 585, 750, 916 ja 999, hopeatuotteelle 800, 830, 925 ja 999 sekäplatinatuotteelle 850, 900, 950 ja 999. Muita lukuja pitoisuusleimassa ei saa käyttää. 12 Pitoisuusleimojen pohjamuodot Jalometallituotteissa on kullan pitoisuusleiman oltava soikealla, hopean pitoisuusleiman suorakaiteen muotoisella ja platinan pitoisuusleiman kärjellään olevalla vinoneliön muotoisella pohjalla, joka on makaavassa asennossa. 13 Pitoisuuden määritys Jalometallituotteen pitoisuuden määritysmenetelmän epätarkkuus ja epävarmuus huomioon ottaen pitoisuuspoikkeama alaspäin saa olla enintään 5 massan tuhannesosaa. 5 luku Tuotteiden leimaaminen 14 Leimauksesta vapauttaminen Kulta- ja platinatuotteisiin, joiden massa on alle 1 gramman, sekähopeatuotteisiin, joiden massa on alle 10 grammaa, ei vaadita nimija pitoisuusleimaa. Jos tuotteet leimataan, on niissä oltava vähintään sekä nimi- että pitoisuusleima. 15 Tarkastus ja leimaus Jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaava voi tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa nimi- ja pitoisuusleimoilla varustetun jalometallituotteen. Todettuaan tarkastuksessa, ettäjalometallituote on vaatimusten mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen lyömällä siihen tarkastusleiman. Jos tuote on sellainen, ettäse tarkastusleiman lyömisestävaurioituisi tai sen arvo alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa kirjallinen todistus vaatimusten täyttymisestä. Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyssäyleissopimuksessa (SopS 17/1975) määritellyllä yhteisellä tarkastusleimalla, milloin tuote täyttää mainitun sopimuksen ehdot. 6 luku Tarkastuslaitosvaatimukset 16 Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 1) laitos, sen johtaja ja henkilökunta ovat riippumattomia kaikista sellaisista tahoista, ryhmittymistäja henkilöistä, joilla on asiassa välitön tai välillinen etu; 2) laitoksen henkilökunnalla on hyvätekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyttävissä tehtävissä; 3) laitoksella on puolueettomasti arvioitu ja valvottu järjestelmä, jolla jalometallituotteiden vaatimusten mukaisuus varmistetaan, sekäasianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten. 17 Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava valvontaviranomaiselle. Hakemukseen tulee liittää 16 :ssä säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuksen tai sitävastaavan organisaation antama todistus tai lausunto taikka muu valvontaviranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai lausunto vaatimusten täyttymisestä.

12 3076 N:o Tarkastuslaitoksen hyväksyminen Varmistettuaan, ettäasetetut vaatimukset täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tarkastuslaitokseksi. 19 Tarkastuslaitoksen velvollisuudet Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkastuslaitoksen on huolehdittava, ettäulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 16 :ssä tarkastuslaitokselle säädetyt vaatimukset. Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain kertomus toiminnastaan valvontaviranomaiselle. 7 luku Voimaantulo 20 Voimaantulosäännös Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen asetuksen voimaantuloa annetut valvontaviranomaisen hyväksynnät ja päätökset jäävät sellaisenaan voimaan. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Veli Viitala

13 3077 N:o 1149 Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista annetun asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan jalometallituotteista 28 päivänä maaliskuuta 1977 annettu asetus (292/1977). 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Veli Viitala

14 3078 N:o 1150 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta sairausvakuutusjärjestelmän mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahalain mukaisissa kuntoutusrahoissa Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeriö on työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 15 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1077/2000) 2 :n nojalla päättänyt: 1 Sairausvakuutuslain (364/1963) 16 :ssäja sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 8 :ssä tarkoitetuista verotuksessa todetuista tai sairausvakuutusasetuksen 10 :n mukaisesti selvitetyistätyö- ja virkasuhteessa saaduista työtuloista vähennetään viisi prosenttia. Mitä 1 momentissa säädetään vähennyksen tekemisestäsairausvakuutuslain mukaisen päivärahan perusteena käytettävistä työtuloista, sovelletaan vastaavasti kuntoutusrahalain (611/1991) 14 :n mukaan määrätyn kuntoutusrahan perusteena käytettäviin työtuloihin. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Lauri Pelkonen

15 3079 N:o 1151 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavissa päivärahoissa Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeriö on työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 15 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1077/2000) 2 :n nojalla päättänyt: 1 Sen estämättä, mitä tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään, vuodelle 2001 maksettavan päivärahan perusteena olevan vuosityöansion määrästä vähennetään viisi prosenttia, ei kuitenkaan työnantajalle korvausta suoritettaessa. Samoin menetellään, kun päivärahan perusteena ovat tapaturmavakuutuslain 16 a :n mukaan laskettavat neljän viikon ansiot. 2 Jos 1 :ssä tarkoitettu työansio määräytyy yrittäjätulojen perusteella, ei 1 :ssä tarkoitettua vähennystä kuitenkaan tehdä. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Lauri Pelkonen

16 3080 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1152 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta työttömyysturvalain perusteella maksettavissa päivärahoissa Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeriö on työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 15 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1077/2000) 2 :n nojalla päättänyt: 1 Sen estämättä, mitä työttömyysturvalaissa (602/1984) ja ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä annetussa asetuksessa (1227/1996) säädetään, työtulo-osuuden määrästä vähennetään viisi prosenttia, jos työttömyyspäivärahan perusteena oleva työttömyysturvalain 23 :ssätarkoitettu palkka määritellään tammikuun 1 päivän 2001 jälkeen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Lauri Pelkonen N:o , 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN