Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste
|
|
- Reino Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 17/2007
2
3 Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 17/2007 Tiehallinto Helsinki 2007
4 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Tiehallinto Opastinsilta 12 A PL Helsinki Puhelinvaihde
5 Teuvo Ryynänen, Jouko Belt. Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 17/2007, 22 s. ISSN , TIEH v Asiasanat: vähäliikenteiset tiet, painorajoitukset, kelirikko, sää, kevät Aiheluokka: 38, 70 TIIVISTELMÄ Tiehallinto otti vuonna 2004 koekäyttöön koko maan kattavan yhtenäistetyn painorajoituskäytännön. Tavoitteena on mm. vähentää painorajoituksia ja niistä aiheutuvia haittoja kokonaisuutena sekä parantaa painorajoitustarpeen ennakointia, tiedottamista ja vuorovaikutussuhdetta tien käyttäjien kanssa. Todennäköisesti painorajoitettavat tiet määritetään maaliskuun aikana kevään kelirikon vaikeusennusteen avulla. Ennustamisella pyritään ennakoimaan tammikuun lopun tunnettujen tekijöiden avulla tulevan kevään runkokelirikon vaikeutta. Runkokelirikon vaikeutta ennustetaan lämpötiloista laskettujen tunnuslukujen, pohjaveden pinnan suhteellisen korkeuden sekä alueellisen keskimääräisen runkokelirikkomäärän avulla. Perusaineisto on hankittu Ilmatieteen laitokselta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Tiehallinnolta. Tulevan kevään kelirikon vaikeus määritetään vertaamalla mallilla laskettua runkokelirikkopituutta osa-alueen luokkarajoihin. Luokkarajat on määritetty normaalijakaumaoletuksen mukaisesti toteutuneiden runkokelirikkopituuksien keskiarvon ja -hajonnan perusteella siten, että viidestä keväästä yksi on helppo, kolme keskivaikeaa ja yksi vaikea. Kesä 2006 oli varsin lämmin ja vähäsateinen, mikä laski pohjavesipintoja runsaasti. Talvi saapui Pohjois-Suomea lukuun ottamatta jopa 2 kuukautta keskimääräistä myöhemmin. Vuoden viimeisinä kuukausina satoi kuitenkin vettä runsaasti. Oulun tiepiirissä pakkasjakso alkoi normaaliin aikaan, mutta kesken pakkaskauden tuli neljän viikon pituinen lämmin jakso, joka sulatti tierakenteet täysin. Ilmiö saattaa vääristää ennusteen tulosta Oulun tiepiirin osalta. Osaan Oulun tiepiiriä ennustetaan vaikeaa ja osaan Kaakkois- Suomen tiepiiriä helppoa runkokelirikkoa. Muualle maahan ennustetaan keskimääräistä runkokelirikkoa. Toteutuva kelirikon vaikeus riippuu kuitenkin myös kevään lämpötiloista, sateista ja sulamiskaudella esiintyvistä yöpakkasista.
6
7 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 AINEISTOT Aikataulu Pohjavesi Kesän ja syystalven sateet vuonna Pohjavesiasemat ja pohjaveden korkeudet asemilla Lämpötilatiedot Kesän ja syystalven 2006 lämpötilat Sää-asemat, mittaukset ja määritykset 14 3 MÄÄRITYKSET JA LASKELMAT Osa-alueille lasketut lähtöarvot Kevään 2007 runkokelirikon vaikeusennuste 19 4 KIRJALLISUUSLUETTELO 22
8
9 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Rajoittamalla kelirikkoisten teiden liikennettä pyritään estämään teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta. Rajoituksilla pyritään välttämään kyseisten teiden hoito- ja kunnostustarpeen kohtuuton lisääntyminen säilyttäen kuitenkin elintärkeiksi katsottavien kuljetusten liikennöinti myös kelirikkokautena. Ennen kelirikkokautta julkaistaan kevään painorajoitusennuste. Siinä ilmoitetaan ne tiet, joille todennäköisesti asetetaan painorajoitus, jos kevät on tavanomainen. Painorajoitusennuste laaditaan tien kelirikkoalttiuden, liikennemäärän sekä kevään kelirikon ennustetun vaikeuden perusteella. Tiepiirit päättävät alueellaan painorajoitusten asettamisesta paikallisten olosuhteiden ja hoitourakoitsijan esitysten perusteella. Tässä raportissa kuvataan kevään 2007 kelirikon vaikeusennusteen muodostaminen. Ennuste perustuu raportissa "Kelirikon vaikeus ja painorajoitukset" (Tiehallinnon selvityksiä 28/2004) luotuun malliin, jossa kelirikon vaikeus riippuu runkokelirikkokevättä edeltävän ajanjakson alueellisista kelirikko-, lämpötila- ja pohjavesitiedoista sekä raportissa määritetyistä tilastoarvoista. Työn tekninen toteutus on kuvattu soveltuvalla tarkkuudella kevään 2005 kelirikkoraportissa. Kelirikon vaikeusennuste ei välttämättä vastaa täysin toteutuvaa kelirikkoa, koska toteutuvaan kelirikon rankkuuteen vaikuttavat kevään sulamisajan olosuhteet, kuten sateet ja lämpötilat, joita ennusteessa ei voida ottaa huomioon. Mallinnuksen ja ennusteen varmuus paranisi mallintamalla pidemmän ajanjakson inventointitiedot sekä käyttämällä runkokelirikon esiintymistä objektiivisesti indikoivaa mittausta ja muuttujaa. Painorajoitusten ajoitusta on saatu parannettua mm. tutkimalla kevättekijöiden vaikutusta runkokelirikkoon.
10 10 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste AINEISTOT 2 AINEISTOT 2.1 Aikataulu Vaikeusennuste tehdään yleensä tammikuun 31. päivän mennessä kerättyjen tietojen perusteella. Myöhään saapuneen talven vuoksi lämpötiloja kerättiin helmikuun 14. päivään saakka, mikä olikin välttämätöntä, koska useilla alueilla pakkasmäärä ei ollut riittävä ennusteen tekemistä varten. Pohjavesihavainnot digitoitiin helmikuun alussa. Pohjavesitietojen päivittyminen ei ole reaaliaikaista, joten helmikuun puolivälissä ei ollut vielä käytettävissä viimeisiä havaintoja. Viimeisten havaintojen puuttumisella ei kuitenkaan ole merkitystä, koska pohjavedenkorkeuden muutokset ovat hitaita ja lukemia saadaan joka tapauksessa vain noin 2-4 viikon näytteenottovälein. 2.2 Pohjavesi 2.21 Kesän ja syystalven sateet vuonna 2006 Kesä 2006 oli varsin vähäsateinen, mikä alensi pohjaveden pintaa (kuva 1). Lokakuussa satoi sen sijaan erittäin paljon sekä paikoin myös marras- ja joulukuussa. Syystalven sateet nostivat pohjaveden pintaa nopeasti niillä alueilla, joilla maaperä on vettä läpäisevää. Hitaasti vettä läpäisevillä maaperillä sateet eivät ehkä näy täysimääräisenä pohjavesikorkeuksissa, koska osa sadannasta on pidättynyt maaperän pintaosiin. Siksi ennuste saattaa aliarvioida sulamiskaudella saatavilla olevan veden määrää. % Helsinki v % Kankaanpää v % Jokioinen v % Sodankylä v Kuva 1. Kuukausisademäärän osuus vuonna 2006 kauden keskiarvosta (Ilmatieteen laitos,
11 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste 11 AINEISTOT 2.22 Pohjavesiasemat ja pohjaveden korkeudet Tiedot kerättiin 46 asemalta, joilta oli käytettävissä myös välttämättömät tilastotiedot. Näistä karsittiin pois Oripään asema (tunnus 203), jonka pohjavesikorkeus oli edelleen koko vuoden selvästi tavanomaista alempana. Myös Siuntion (tunnus 101) ja Siikaisten (tunnus 303) asemat jätettiin pois, koska niiden viimeiset julkaistut pohjavesitiedot olivat lähes kolme kuukautta vanhoja. Muilta osin hyödynnetyt pohjavesiasemat ovat samat, kuin edellisinä vuosina ja ne kattavat Suomen alueen kohtalaisen hyvin (kuva 2). Kuva 2. Kevään 2007 ennusteessa käytettyjen pohjavesiasemien sijainti. Pohjavesi oli Etelä-Lapin, Oulun läänin ja Keski-Suomen pohjoisosien asemilla hiukan keskimääristä alempana syystalvella 2006, kun pakkasmäärä oli 2500 Ch. Poikkeuksellisen alhaalla pohjavesi oli Tornion Könölässä, jossa ero tilastojakson keskiarvoon oli 1.86 metriä. Etelä-Suomessa pohjavesi oli keskiarvoa ylempänä linjalla Pori - Tampere - Lahti - Lappeenranta. Keski- Suomen eteläosissa ja Uudenmaan alueella pohjavesi oli keskiarvokorkeudella.
12 12 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste AINEISTOT Taulukko 1. Pohjavesiasemat ja pohjavedenkorkeus, kun pakkassumma on 2500 Ch. Tunnus Pohjavesiasema Pohjavedenkorkeus (m) Paikka Mukana 2007 Korkeus Keskiarvo (m) Keskihajonta (m) 101 Siuntio Ei ole Karkkila On Tullinkangas On Perniö On Oripää Ei ole Kuuminainen, Pori On Orivesi On Siikainen Ei ole Elimäki On Valkeala On Kotaniemi, Ruokolahti On Parikkala On Pertunmaa On Pistohiekka, Puumala On Naakkima, Pieksamäen mlk On Heinävesi On Viinikkala, Keitele On Kangaslahti, Rautavaara On Akonjoki, Sonkajärvi On Kuuksenvaara, Ilomantsi On Jaamankangas, Kontiolahti On Jakokoski, Kontiolahti On Rajamäki, Karijoki On Alavus On Mutkala, Joutsa On Vehkoo, Multia On Äijälä, Laukaa On Taikkomäki, Karstula On Halsua On Haapajärvi On Kälviä On Kalajoki On Pyhäntä On Ruukki On Pudasjärvi On Kuusamo On Kolmisoppi, Sotkamo On Lumiaho, Kuhmo On Alakangas, Puolanka On Kullisuo, Suomussalmi On Könölä, Tornio On Lautavaara, Rovaniemen mlk On Vallovaara, Salla On Sodankylä On Muonio On Nellim, Inari On kpl 43 kpl 2.3 Lämpötilatiedot 2.31 Kesän ja syystalven 2006 lämpötilat Kesä ja syksy 2006 olivat tavanomaista lämpimämpiä. Marraskuun alussa oli parin viikon pakkaskausi, joka kuitenkin lämpeni marraskuun lopussa. Joulukuu oli varsin lämmin koko maassa ja kuukauden keskilämpötilat olivat 6-8 C suuremmat, kuin vertailujaksolla (kuva 3).
13 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste 13 AINEISTOT C C Helsinki v C 8 Lappeenranta v Kajaani v C Inari v Kuva 3. Kuukauden keskilämpötilan ero vuonna 2006 verrattuna kauden keskiarvoon (Ilmatieteen laitos, Lämpötilan voimakas nousu kesken pakkaskauden aiheuttaa ennusteen RA S -tekijään (routaantumisaika C C) häiriön, joka liioittelee kelirikkoennusteen rankkuutta. Määrittelyn mukaan pakkaskausi alkaa siitä päivästä, josta laskettu lämpösumma pysyy kevään alkuun saakka miinusmerkkisenä. Oulun seudulla pakkaskausi alkoi lokakuun puolivälissä ja routa alkoi edetä välittömästi tierakenteeseen (kuva 4). Marraskuun puolivälissä tuli lämmin jakso, joka sulatti roudan ja tierakenne pysyi sulana neljä viikkoa. Lämpösumma säilyi kuitenkin selkeästi negatiivisena koko ajan. Roudan sulaminen ja pitkä sula aika kesken pakkaskauden on ainutkertainen tapahtuma yhdeksän vuoden seurantajakson aikana Routaraja (mm) Routa Pakkassumma Routa Pakkassumma ( Ch) Kuva 4. Pakkassumman ja roudan syvyyden kehittyminen Oulun seudulla. Tekijä RA S kuvaa vuorokausina sitä aikaa, jona tierakenne routaantuu noin cm:n syvyyteen. Mitä pitempi aika, sitä enemmän routarintama ehtii imeä vettä alempaa rakenteesta routarintamaan ja sitä vaikeampaa kelirikkoa ennustetaan. Poikkeuksellisen talven tulon vuoksi routaantumisajasta
14 14 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste AINEISTOT RA S muodostuu varsin pitkä, vaikka rakenne oli 4 viikon ajan täysin sula. Sulana aikana roudan aiheuttamaa imuilmiötä ei ole ja ainakin osa imeytyneestä vedestä poistuu rakenteesta. Havaittu routaantumisajan (RA S ) määrittelemisen ongelma johtuu siitä, että roudan sulamiseen vaadittava lämpösumma on selvästi pienempi, kuin sen muodostumiseen vaadittava pakkasumma. Mittauskohteessa roudan sulamiseen vaadittu lämpösumma keväällä on noin 1/4-1/10 -osa roudan kehittymiseen vaaditusta pakkasummasta. Häiriö koskee ainoastaan Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta. Pohjoisempana pakkaskausi on ollut selvästi kylmempi ja etelämpänä puolestaan niin lämmin, että pakkassumma Ch saavutettiin vasta varsinaisen talven alettua. Ennusteen kannalta tilannetta tasapainottaa myös vuoden viimeisten kuukausien suurehkot sademäärät, sillä niiden vaikutus ei välttämättä näy täysimääräisenä pohjavesipintojen korkeuksissa Sää-asemat, mittaukset ja määritykset Kevään 2007 ennusteen sääasemat olivat samat, kuin edellisenä vuotena (kuva 5). Joulukuussa todettiin myöhäinen talventulo, jolloin kaikki määritykseen tarvittavat parametrit eivät todennäköisesti ole laskettavissa tammikuun lopussa. Siksi keruuaikaa jatkettiin helmikuun 14. päivään saakka. Suuressa osassa Suomea Ch pakkasmäärä saavutettiinkin selvästi tammikuun viimeistä päivää myöhemmin. Kuva 5. Kevään 2007 ennusteen säähavaintoasemat.
15 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste 15 AINEISTOT Pohjois-Lapin pakkaskausi (PKA) alkoi hiukan tavanomaista myöhemmin ja muualla Pohjois-Suomessa 19. lokakuuta, eli hiukan aiemmin kuin keskimäärin. Suuressa osassa Suomea pakkaskausi alkoi harvinaisen myöhään, Keski-Suomessa yli kuukauden ja Etelä-Suomessa noin kaksi kuukautta tavanomaista myöhemmin. Lukuun ottamatta Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata tammikuun lopun pakkassummat (PS T ) sijoittuvat tilastossa lämpimimpien 5 % joukkoon. Keski- ja Etelä-Suomessa Ch pakkasumma jäi saavuttamatta tammikuun loppuun mennessä (Taulukko 2). Taulukko 2. Sääasemille kevättä 2007 varten lasketut säämuuttujat. LPNN Aseman nimi Kevät PKA PST ( Ch) RAT (vrk) RAS (vrk) 8602 Sodankylä Vuotso Rovaniemen Mlk Apukka Kajaani Lentoasema Haapavesi Kotitalousoppilaitos Joensuu Lentoasema/Liperi Kuopio Lentoasema/Siilinjärvi Jyväskylä Lentoasema/Jyväskylä Virrat Äijänneva Mikkeli Lentoasema Hämeenlinna Katinen Helsinki-Vantaan Lentoasema Turku Lentoasema Vaasa Lentoasema Oulu Lentoasema/Oulunsalo Ylistaro Pelma Routaantumisajat pakkaskauden alusta tammikuun loppuun (RA T ) olivat Keski- ja Etelä-Suomessa harvinaisen lyhyet, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa pitkähköt ja Lapissa normaalit. Routaantumisajat (RA S ) Ch Ch olivat Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vertailujakson pisimmät ja muualla maassa selvästi tavanomaista lyhyemmät. Yleisesti säämuuttujien arvoja leimaa myöhäinen talven tulo sekä merkittävä lämmin kausi kesken pakkaskauden.
16 16 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Määritykset ja laskelmat 3 MÄÄRITYKSET JA LASKELMAT 3.1 Osa-alueille lasketut lähtöarvot Mittausasemilta määritetty pistetieto levitettiin paikkatietojärjestelmän avulla koko Suomen alueelle. Menettelyllä tasataan suuria yksittäisiä eroja mittausasemien välillä sekä interpoloidaan arvot paikkoihin, joista suoraa mittaustulosta ei ole (taulukko 3). Taulukko 3. Kevään 2007 kelirikon vaikeusennusteen osa-alueille lasketut selittävät muuttujat. Osa-alue Kevät RKM RAS (vrk) PVP (m) RAT (vrk) PST ( Ch) % % % % % % % % % % % % % % Osa-alueiden säämuuttujat RA S (routaantumisaika Ch Ch), RA T (routaantumisaika pakkaskauden alusta tammikuun loppuun) ja PS T (pakkassumma tammikuun 31.) on määritetty laskemalla havaintoasemittain RA S, RA T ja PS T, levittämällä arvot Suomen alueelle, rajaamalla Suomi 14 osa-alueeseen ja laskemalla kunkin osa-alueen solujen keskiarvo erikseen kunkin muuttujan suhteen. Osa-alueiden säämuuttujat RAS (routaantumisaika C C), RAT (routaantumisaika pakkaskauden alusta tammikuun loppuun) ja PST (pakkassumma tammikuun 31.) on määritetty seuraavalla tavalla: Lasketaan havaintoasemittain RAS, RAT ja PST Levitetään arvot Suomen alueelle IDW -menetelmällä (solukoko 2x2 km, etäisyyden potenssi 2, hakusäde 250 km ja levityssäde 250 km) Rajataan Suomi 14 osa-alueeseen ja lasketaan kunkin sääalueen solujen keskiarvo erikseen kunkin muuttujan suhteen = osa-alueiden RAS, RAT ja PST Runkokelirikkomediaanit (RKM) ovat tehtyjen sorateiden runkokelirikkoinventointien perusteella määritetyt osa-alueiden keskimääräiset suhteelliset arvot, jotka eivät muutu. Mediaaneilla otetaan huomioon mm. osa-alueiden väliset maaperä- ja tierakenne-erot (kuva 6).
17 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste MÄÄRITYKSET JA LASKELMAT Kuva Osa-alueiden sorateiden suhteelliset runkokelirikkomediaanit. Talvella osa-alueille lasketut RAS -arvot olivat Oulun ja Kainuun seudulla selvästi keskimääräistä pitempiä. Ennusteen RAS -arvot ovat pohjavedenpinnan korkeuden ohella eniten vaikuttava vuosittain muuttuva tekijä. Oulun tiepiirin alueella suuren RAS -arvon todellinen vaikutus kevään 2007 kelirikkoon ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska pakkaskaudella oli pitkähkö lämmin jakso. Muualla maassa routaantumisaika on selvästi tavanomaista lyhyempi (Kuva 7). Kuva 7. Routaantumisajat Ch (RAS), routaantumisajat pakkaskauden alusta tammikuun loppuun (RAT) sekä tammikuun 31. päivän pakkasummat (PST) osa-alueilla talvella Arvon muuttuminen punaisen suuntaan vaikeuttaa kelirikkoa.
18 18 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Määritykset ja laskelmat Routaantumisajat pakkaskauden alusta tammikuun loppuun (RA T ) olivat Pohjois-Suomessa keskimääräistä pitempiä ja muualla maassa myöhäisestä talven tulosta johtuen selvästi keskimääräistä lyhyempiä. Tammikuun lopun pakkassumma (PS T ) oli koko maassa tavanomaista pienempi. Pohjavedenpinta (PVP), kun pakkasmäärä on Ch, on määritetty seuraavalla tavalla: Etsitään lähimpänä pohjavesialuetta oleva sääasema Lasketaan sääaseman pakkasummat pakkaskauden alusta Määritetään vuorokausi, jolloin pakkasumma on lähimpänä Ch Määritetään ko. vuorokautta vastaava PVP -korkeus Lasketaan pohjavesiaseman PVP -korkeuden ja keskimääräisen korkeuden erotus Levitetään PVP -erotus Suomen alueelle IDW -menetelmällä (solukoko 2 x 2 km, etäisyyden potenssi 2, hakusäde 150 km ja levityssäde 150 km) Rajataan Suomi 14 osa-alueeseen ja lasketaan kunkin sääalueen solujen keskiarvo = kutakin osa-aluetta edustava PVP Pohjavesi (PVP) oli syystalvella 2006 keskimääräistä korkeammalla Keskisen Suomen eteläosissa ja Etelä-Suomessa erityisesti Pori - Tampere - Lahti - Lappeenranta -linjalla. Muulla maassa pohjavesi oli hieman keskimääräistä alempana, paitsi Kemi-Tornion seudulla, jossa pohjavesi oli huomattavan alhaalla (kuva 8). Kuva 8. Pohjavedenpinnan suhteellinen korkeus talvella , kun pakkasmäärä oli Ch. Vuoden viimeisten kuukausien runsaahkot sateet eivät näy kokonaisuudessaan pohjavesien korkeuksissa eivätkä rankkuusennusteessa, sillä satanut vesi on pidättynyt osittain maan pintaosiin. Maan pintaosissa oleva vesi vaikeuttaa kelirikkoa omalta osaltaan.
19 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste 19 MÄÄRITYKSET JA LASKELMAT 3.2 Kevään 2007 runkokelirikon vaikeusennuste Kelirikon vaikeusennuste pohjautuu sorateiltä inventoituihin kelirikkomääriin. Ennustettua suhteellista kelirikkopituutta verrataan aiemmin esiintyneisiin määriin. Jos ennustettu suhteellinen pituus on suuri verrattuna aiempiin määriin, tulee kelirikosta vaikea ja jos se on pieni, kelirikosta tulee helppo. Kelirikon vaikeuden ennustetta sovelletaan myös päällystetyillä teillä. Kelirikkoennuste perustuu kaavaan 1. RKL = ( RKM * RA ) sign( PVP) S PVP + ) RAT PST ( 1 ) Missä RKL = (Sorateiden) suhteellinen runkokelirikkopituus ( % ) RKM = (Sorateiden) suhteellisen runkokelirikkopituuden mediaani ( % ) RA S = Routaantumisaika Ch ( vrk ) PVP = Pohjavedenpinnan suhteellinen korkeus ( m ) RA T = Aika pakkaskauden alusta tammikuun 31. päivään ( vrk ) PS T = Tammikuun lopun pakkassumma ( Ch ) Raja-arvot helpon, keskivaikean ja vaikean kelirikkokevään välillä on määritetty osa-alueittain mallin 1 avulla tilastollisen keskiarvon ja keskihajonnan avulla. Mallissa muuttujien arvoina on käytetty todellisia esiintyneitä arvoja. Helpon/keskivaikean kelirikkokevään raja on summakäyrän 20 % -piste ja keskivaikean/vaikean raja 80 % -piste. Kevään 2007 ennusteen mukaan koko Kainuuseen ja osaan Pohjois- Pohjanmaata tulee vaikea kelirikko. Ennuste on vertailujakson rankin, jota todellisuudessa kuitenkin lieventää pakkaskauden aikana esiintynyt pitkä lämmin jakso. Osa-alueen 9 (Kaakkois-Suomi) kelirikosta ennustetaan helppoa. Myös osa-alueiden 7, 8, 10, 11 ja 12 ennuste on varsin lähellä helpon kelirikon rajaa, mutta arvot sijoittuvat kuitenkin keskivaikean puolelle. Muualle maahan ennustetaan keskivaikeaa runkokelirikkoa (Taulukko 4, Kuva 9). Taulukko 4. Osa-alueiden kevään 2007 kelirikkoennuste ja raja-arvot. Osa-alue Raja-arvot Ennuste 2007 Alaraja Yläraja Suhteellinen pituus Prosenttipiste Kelirikon vaikeus % 0.90 % 0.54 % 34 % Keskivaikea % 1.32 % 0.72 % 26 % Keskivaikea % 0.47 % 0.87 % 100 % Vaikea % 2.60 % 4.18 % 100 % Vaikea % 3.70 % 2.60 % 34 % Keskivaikea % 4.64 % 4.26 % 69 % Keskivaikea % 6.78 % 4.25 % 28 % Keskivaikea % 6.31 % 2.92 % 24 % Keskivaikea % 2.64 % 1.19 % 12 % Helppo % 5.64 % 2.08 % 21 % Keskivaikea % 2.70 % 0.97 % 24 % Keskivaikea % 3.44 % 1.04 % 21 % Keskivaikea % 5.72 % 4.34 % 54 % Keskivaikea % 1.51 % 1.04 % 48 % Keskivaikea
20 20 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Määritykset ja laskelmat Kuva 9. Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste. Toteutuva kelirikko riippuu myös kevään olosuhteista ja jos keväästä tulee vähäsateinen ja sulamiskauden aikana esiintyy yöpakkasia, ne vähentävät kelirikon rankkuutta. Oulun tiepiirissä kelirikkoa esiintyy enemmän kuin keskimäärin. Turun, Hämeen ja Uudenmaan tiepiireissä kelirikkoa esiintyy keskimääräistä vähemmän ja Kaakkois-Suomen tiepiirissä selvästi vähemmän. Muualla maassa ennuste on lähellä keskimääräistä (kuva 10). Kuva 10. Kevään 2007 kelirikkoennusteen poikkeama alueen keskimääräisestä kelirikosta.
21 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste 21 MÄÄRITYKSET JA LASKELMAT Sorateillä suhteellisesti eniten runkokelirikkoa tulee esiintymään Vaasan, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiireissä sekä Oulun tiepiirin lounaisosissa (kuva 10). Yleisesti kevääksi 2007 ennustetut soratien runkokelirikkomäärät ovat pienemmät kuin kevääksi 2006 ennustetut. Ainoastaan Oulun tiepiirin alueella suhteellinen runkokelirikkopituus on suurempi kevään 2007 ennusteessa kuin kevään Kuva 11. Ennuste sorateiden suhteellisesta kelirikkopituudesta keväällä Raportoitu kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste on toteutettu noudattamalla "Sorateiden runkokelirikko ja kelirikon vaikeuden ennustaminen, TIEH " ohjetta ja periaatteita. Mahdolliset poikkeamia aiheuttavat tekijät on dokumentoitu, mutta tuloksia ei ole "tulkittu" poikkeamien mukaan. Näin Tiehallinto voi arvioida poikkeamien vaikutusta ja siirtää ne harkintansa mukaan käytäntöön. Samalla vältytään useilta peräkkäisiltä tulkinnoilta, mikä voisi johtaa virhearviointeihin. Tämä koskee erityisesti Oulun tiepiiriin ennustettua vaikeaa kelirikkoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
22 22 Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Kirjallisuusluettelo 4 KIRJALLISUUSLUETTELO Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen. Tiehallinnon ohjejulkaisu. Helsinki Koekäyttöversio Lämsä V. P., Belt J., Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä 5/ s., ISSN , ISBN , TIEH v Ryynänen T., Belt J., Ehrola E. Sorateiden runkokelirikko ja kelirikon vaikeuden ennustaminen. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä 46/2003, 69 s. ISSN , ISBN , TIEH Ryynänen T., Lämsä V. P., Belt J., Ehrola E. Kelirikon vaikeus ja painorajoitukset. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä 28/2004, 50 s. ISSN , ISBN , TIEH Ryynänen T., Belt J., Kevään 2005 kelirikon vaikeusennuste. Helsinki Tiehallinto. Työraportti, 24 s. Ryynänen T., Belt J., Kevään 2006 kelirikon vaikeusennuste. Helsinki Tiehallinto. Työraportti, 20 s. Soveri J., Mäkinen R., Peltonen K. Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa Suomen ympäristökeskus. Helsinki ISSN ISBN
23
24 ISSN TIEH v
Kevään 2005 kelirikon vaikeusennuste
Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Kevään 2005 kelirikon vaikeusennuste Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti 2005 Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Kevään 2005 kelirikon vaikeusennuste
LisätiedotKevään 2008 kelirikon vaikeusennuste
Poikkeama alueen keskimääräisestä runkokelirikosta v. 2008 Selvästi enemmän Enemmän Hieman enemmän Keskimääräinen Hieman vähemmän Vähemmän Selvästi vähemmän Lappi Oulu Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Turku
LisätiedotVOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen
VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKelirikon vaikeus ja painorajoitukset
Teuvo Ryynänen, Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt, Esko Ehrola Kelirikon vaikeus ja painorajoitukset Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Tiehallinnon selvityksiä 28/2004 Teuvo
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotItsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset
Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotOulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-KESÄKUUU 2017 24.7.2017 Seurantajakson keskeisimmät
LisätiedotLUONNOS. Valtioneuvoston asetus
LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu
LisätiedotKunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen
YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen
LisätiedotILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMääräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 74/2018 M 1 (18) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2018 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
LisätiedotItsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset
Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai
LisätiedotOulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-SYYSKUU 2017 27.10.2017 2 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden
LisätiedotKeski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
Lisätiedot2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta
176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen
LisätiedotN:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)
N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu
LisätiedotHotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotKainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Kainuun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
Lisätiedot2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)
382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotToimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23
LisätiedotKRUUNUPYY 44 600 SVT
4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)
LisätiedotKoko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotTULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.
LisätiedotPuoluetta edustavat yhdistykset kunnissa
Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen
Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA
Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
1 (6) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2019 määrää 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun sähköisen viestinnän palveluista
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotOulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2017 5.4.2017 Seurantajakson keskeisimmät
LisätiedotLiite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.
1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotPuoluetta edustavat yhdistykset kunnissa
Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan
LisätiedotYhdistysluettelo 2018
Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117
LisätiedotYhdistysluettelo 2017
Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
Lisätiedotasumisoikeus ARAvuokraasunnot
29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin
Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut
LisätiedotKuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska
Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotHelsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta
Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVAAJREJVTb/\JuJ. g 7-1EL/ Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen. Tielaitos. Suositus yhtenäisestä käytännöstä tielaitoksessa. Kunnossapidon ohjaus
5g ;_ Tielaitos Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen Suositus yhtenäisestä käytännöstä tielaitoksessa Kunnossapidon ohjaus Helsinki 1994 Liikenteen palvelukeskus g 7-1EL/ VAAJREJVTb/\JuJ Kelirikkoteiden
Lisätiedot651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry
Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAluejärjestöraportti Kainuun Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Kainuun Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %
KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019
2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508
LisätiedotValtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät
Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
LisätiedotLiittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi
Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%
LisätiedotTOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT
TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.
LisätiedotAlue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet
ten henkilöjäsenmäärät 31.12.2017 sekä valittavien liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten määrät alueittain Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet Etelä-Suomi
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka:
Ilmoitus 1 (5) 02.10.2017 Coronaria Kuntoutus Oy c/o Cor Group Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 2646026-7 ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen Coronaria
LisätiedotOP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:
OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus
LisätiedotLahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti
Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)
LisätiedotLapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Lapin Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotValtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet
Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista
LisätiedotReferenssiprojektit Suomessa
Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Varkauden kaupunki 101 km 2 Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotSavuton kunta
Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotJakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019
Kirje SM1811001 1 (1) 00.00.01.00.01 SMDno-2018-784 23.04.2018 Jakelun mukaan Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; 1.5.2018 voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna
Lisätiedot