Vainoaminen. Katsaus. Vainoamisen esiintyvyys ja luonne

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vainoaminen. Katsaus. Vainoamisen esiintyvyys ja luonne"

Transkriptio

1 Katsaus Helinä Häkkänen Vainoaminen»Oli aikoinaan stalkkeri joka kirjoitteli päivittäin, valokuvasi (!!) minua salaa, ja kun asuin ulkomailla pari vuotta sai tietoonsa osoitteeni siellä ja kirjoitti sinnekin n. viisi kertaa viikossa, lähetteli lahjoja yms. Kyseisellä hemmolla oli kaikki suunniteltuna lasten nimistä alkaen, vaikka ainoat livetilanteessa välillämme vaihdetut sanat olivat jätä minut rauhaan!.» Kuvaus eräällä Internetin keskustelupalstalla. Vainoaminen (stalking) on verraten yleinen ja pitkään tunnettu ilmiö, joka kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä on noussut oikeuspsykologisen tutkimuksen keskiöön. Vainoaminen on myös useissa maissa viime vuosikymmeninä kriminalisoitu. Suomessa vainoamisesta tiedetään hyvin vähän: esimerkiksi Internetin hakupalvelimet tuottavat hakusanoilla stalking, stalkkaus ja vainoaminen lähinnä erilaisten keskustelupalstojen sivuja. Kuitenkin % naisista ja 4 5 % miehistä on elämänsä aikana joutunut vainotuksi. Noin puoleen vainoamistapauksista liittyy uhkaaminen, kolmasosaan fyysinen väkivalta ja vähän yli 10 %:iin seksuaalinen väkivalta. Kyse on merkittävästä ajan ilmiöstä, jolla on huomattavat yhteiskunnalliset ja yksilölliset vaikutukset. V ainoaminen voidaan määritellä juridisesti tai yleisemmin. Juridiset määritelmät sisältävät yleensä ajatuksen tarkoituksellisesta toiseen henkilöön toistuvasti kohdistuvasta ei-toivotusta käyttäytymisestä, joka johtaa pelkoon tai jota voidaan pitää pelottavana (University of Modena and Reggio Emilia Modena Group on Stalking 2007). Tutkijoiden keskuudessa vainoamisesta on useita määritelmiä ja eri käsitteitäkin, kuten»pakonomainen häirintä» (Rosenfeld 2000) ja»pakonomainen seuraaminen» (Meloy 2006). Yleisessä kielenkäytössä vainoaminen rajataan usein suhteessa siihen, mikä on uhrin suhde vainoajaan. Vaikka juridinen määritelmä vainoamisesta ei huomioi asianosaisten suhteen laatua, tietynlaista käyttäytymistä pidetään harvemmin vainoamisena silloin, kun kyse on uhrin entisestä parisuhdekumppanista (Tjaden ym. 2000). Duodecim 2008;124:751 6 Vainoamisen esiintyvyys ja luonne Useiden tutkimusten mukaan väestöstä satunnaisesti valituista naisista % ja miehistä 4 7 % on joutunut vainotuksi elämänsä aikana (Sheridan ym. 2003). Ruotsissa vuonna 2006 julkaistu tutkimus osoitti, että satunnaisesti valituista henkilöstä 6 % oli joutunut pelkoa herättävän vainoamisen kohteeksi elämänsä aikana ja 2 % viimeisen vuoden aikana (Dovelius ym. 2006). Suhteutettuna väestömäärään tämä tarkoittaa sitä, että pelkoa herättävän vainoamisen kohteena on vuosittain noin ruotsalaista. Arviolta neljä viidestä uhrista tuntee vainoajansa tai tietää, kuka hän on: noin puolet tapauksista kumpuaa päättyneistä parisuhteista (Spitzberg ja Cupach 2007). Näin ollen ei ole yllättävää, että kolme neljästä vainoamisen koh- 751

2 teeksi joutuneista on naisia. Myös opiskelijoilla ja tiettyjen ammattien edustajilla (erityisesti mielenterveysalalla toimivilla, oikeus- ja lainvalvontaviranomaisilla, opettajilla, poliitikoilla sekä viihdemaailmassa toimivilla henkilöillä) on suurentunut riski joutua vainoamisen kohteeksi. Poliisille tehdyistä vainoamista koskevista ilmoituksista tekaistuiksi on arvioitu noin 10 % (Sheridan ym. 2003). Mielikuvitus ei tunne rajoja, kun ajatellaan niitä lukuisia erilaisia tapoja, joilla vainoaja pyrkii vaikuttamaan uhrinsa elämässä. Kymmenet, joskus sadat yhteydenotot puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse, vainoaminen Internetissä Vainoamisen keskimääräinen kesto on (nk. cyberstalking) sekä seuraaminen, tavaroiden lähes kaksi vuotta tilaaminen toisen nimellä ja kodin tai työpaikan ulkopuolella oleskelu ovat yleisiä vainoamisen muotoja (Spitzberg 2002). Vainoamisen keskimääräinen kesto on lähes kaksi vuotta (Sheridan ym ja Spitzberg ja Cupach 2007). Kahden viikon kestoa pidetään nk. kriittisenä rajana: jos vainoaminen jatkuu vielä tämän jälkeen, se usein muuttuu tunkeilevammaksi, uhkaavammaksi ja uhrissa enemmän negatiivisia psykososiaalisia vaikutuksia herättäväksi (Purcell ym. 2004). Voimakkaimmin vainoamisen kestoa ennustaa suhde vainoajaan: entisiä parisuhdekumppaneita vainotaan merkitsevästi pitempään kuin tuntemattomia henkilöitä. Kaiken kaikkiaan noin puoleen vainoamistapauksista liittyy uhkaaminen, kolmasosaan fyysinen väkivalta ja vähän yli 10 %:iin seksuaalinen väkivalta (Spitzberg ja Cupach 2007). Uhkailu ja fyysinen väkivalta on yleisempää tilanteissa, joissa vainoaja on uhrin entinen parisuhdekumppani. Edellä mainitussa ruotsalaisessa tutkimuksessa väkivallalla uhkasi 30 % tuntemattomista, 44 % tutuista ja 67 % parisuhdevainoajista (Dovelius ym. 2006). Vastaavat luvut uhriin tai hänen läheiseensä kohdistuneen fyysisen väkivallan osalta olivat 8 %, 16 % ja 56 %. Yhdysvalloissa tehty tutkimus puolestaan osoitti, että puolison surmaamiseen syyllistyneistä miehistä 76 % oli vainonnut uhria ennen surmatekoa (McFarlane ym. 1999). Useimmiten vainoamistapauksiin liittyvä väkivalta on suunnittelematonta, impulsiivista ja reaktiivista (Meloy 2002). Väkivallan uhan arviointi Väkivallan uhan tapauskohtainen arviointi on tärkeimpiä mutta samalla vaikeimpia vainoamiseen liittyviä kysymyksiä. Syynä on muun muassa se, että vainoamistapauksissa väkivallan uhka on tiettyyn uhriin kohdistuva, dynaaminen tekijä, joka muuttuu asianosaisten elämäntilanteiden mukana (Kropp ym. 2002a). Tieteellisissä tutkimuksissa voimakkaimmiksi fyysistä väkivaltaa ennustaviksi muuttujiksi on todettu uhkaukset, päihteiden käyttö, entinen parisuhde sekä vainoajan persoonallisuushäiriö, aikaisempi väkivaltakäyttäytyminen ja psykoottisten oireiden puuttuminen (Rosenfeld ja Lewis 2005). Yksinomaan uhkausten on arvioitu suurentavan fyysisen väkivallan riskin yli kolminkertaiseksi (McEwan ym. 2007). Uhkaukset lisäävät väkivallan riskiä kaikissa vainoamistapauksissa paitsi niissä, joissa vainoaminen kohdistuu julkisuuden henkilöön. Tätä kohderyhmää vainoavien joukossa on runsaasti psykoottisia henkilöitä, joilla väkivaltariski on pienempi kuin muilla vainoajilla (McEwan ym. 2007). Törkeään pahoinpitelyyn tai henkirikokseen päätyvää vainoamista ovat puolestaan ennustaneet vahvimmin aikaisempi ilmestyminen uhrin kotiin, rikosrekisterin puuttuminen ja vainoamisen lyhyempi kesto (James ja Farnham 2003). Väkivallan uhkaa koskevien tutkimustulosten suora soveltaminen käytäntöön on vaikeaa (Mullen ym. 2006). Esimerkiksi yksittäisen akuutissa psykoosissa olevan vainoajan riski käyttäytyä väkivaltaisesti voi olla suuri, vaikka se on psykoottisten vainoajien ryhmässä kokonaisuutena keskimääräistä pienempi. Edellä mainittujen riskitekijöiden lisäksi tulee arvioida myös itse vainoamiskäyttäytymistä ja mahdollisia aikaisempia tapauksia, joissa henkilö on syyllistynyt vainoamiseen. Mitä monimuotoisempaa vainoaminen on, sitä todennäköisemmin se kehittyy pitkäkestoiseksi ja väkivaltaiseksi (Mullen ym. 2006). Kliinisten riskitekijöiden arvioinnissa huomiota tulee kiinnittää erityisesti vainoajan 752 H. Häkkänen

3 kiintymystyyliin, uhriin kohdistuviin asenteisiin, suuttumuksen hallintaan, sosiaaliseen kyvykkyyteen, kielellisiin taitoihin ja käyttäytymisen hallintaan. Kuka vainoaa ja miksi? Noin kolme neljästä aikuisista vainoajista on miehiä, ja he ovat yleensä muita rikoksentekijöitä jonkin verran iäkkäämpiä, noin vuotiaita (Sheridan ym. 2003). Suurimmalla osalla mielenterveyspalveluiden piiriin tulleista vainoajista on todettu sekä DSM-IV:n akselin I häiriö (yleisimmin huumausaineriippuvuus ja mielialahäiriö) että akselin II persoonallisuushäiriö (yleisimmin narsistinen ja antisosiaalinen persoonallisuus) (Mullen ym. 1999, Mohandie ym. 2006). Alustavissa tutkimuksissa psykopatialla ei ole todettu olevan merkittävää osuutta vainoamistapauksissa (Kropp ym. 2002b). Tämä johtuu mahdollisesti siitä, etteivät vainoajat usein täytä psykopatiaan liittyviä ihmissuhteiden ja tunne-elämän kriteereitä. Myös psykoottisia vainoajia on vähän, joskin heillä on yliedustus tapauksissa, joissa vainoaminen kohdistuu tuntemattomaan henkilöön. Vainoajista noin %:lla on aikaisempaa rikostaustaa (Mullen ym. 1999, Sheridan ym. 2003). Vainoamista on totunnaisesti pyritty selittämään luomalla moninaisia typologioita taustalla vaikuttavista häiriöistä, vuorovaikutussuhteesta uhriin ja käyttäytymisen motiiveista. Riippumatta siitä, kohdistuuko vainoaminen entiseen kumppaniin, tuttuun, vai tuntemattomaan henkilöön, yleisin vainoamisen taustalla vaikuttava motiivi on pyrkimys parisuhteeseen (Mohandie ym. 2006, Spitzberg ja Cupach 2007). Hyvin harvoin kyse on kuitenkaan erotomaniasta eli psykoottisen harhaisesta uskosta saada osakseen toisen rakkaus yleensä julkisuudessa esiintyvän henkilön rakkaus. Uhrin ammattiin liittyvän vainoamisen tyypillisiä motiiveja ovat pyrkimys vaikuttaa asioihin, kauna ja kosto. Motiiveja lukuun ottamatta toistaiseksi tiedetään hyvin vähän siitä, miten vainoajat itse selittävät käyttäytymistään. Vainoamisen teoreettiset selitykset korostavat varhaisten kiintymyssuhteiden ja ihmissuhteisiin liittyvien tavoitehierarkioiden merkitystä (Spitzberg ja Cupach 2007). Vainoaminen Vainoamisen vaikutuksesta uhriin Lääkärin tai psykologin vastaanotolle tuleva vainoamisen uhri on tyypillisesti huolissaan vainoamisen kärjistymisestä fyysiseksi ja seksuaaliseksi väkivallaksi, vainoamisen kestosta tai uudelleen alkamisesta sekä vainoamisesta hänelle aiheutuvista psykososiaalisista seurauksista. Ilmiön hahmottamisessa on ensisijaisen tärkeää ymmärtää, ettei vainoaminen ole yksittäinen traumaattinen tapahtuma vaan pitkällinen erilaisten tapahtuminen ketju, jossa on vahvasti läsnä myös orientaatio tulevaisuuden tapahtumiin. Vainoaminen aiheuttaa luonnollisesti pelkoa: ruotsalaisessa tutkimuksessa 38 % uhreista koki vainoamisen erittäin pelottavaksi (Dovelius ym. 2006). Somaattiset oireet, ahdistuneisuus, sosiaaliset häiriöt, vakava depressio ja itsemurha-ajatukset ovat merkitsevästi yleisempiä pitkäaikaisen vainoamisen kohteeksi joutuneilla kuin muilla (Purcell ym. 2005). Australialaisessa väestöpohjaisessa kyselytutkimuksessa pitkäkestoisen vainoamisen uhreista 36 %:lla todettiin elämänlaatua olennaisesti huonontavia psyykkisiä oireita ja 12 % ajatteli toistuvasti itsemurhaa. Yli puolelle vainoamisen kohteeksi joutuneista kehittyy traumaperäisen stressihäiriön oireita (Pathé ja Mullen 1997). Myös seuraavien oireiden lisääntyminen on yleistä: krooniset univaikeudet (74 %), ruokahaluttomuus (48 %), epäluottamus (44 %), epäluuloisuus (39 %), hermostuneisuus (31 %), neuvottomuus (28 %) ja depressio (28 %) (Sheridan ym. 2003). Monesti uhrit syyllistävät tarpeettomasti itseään ja kokevat muiden vähättelevän tilanteen vakavuutta. Oireiden kehittymiseen ovat yhteydessä vainoamisen kesto, aikaisempi suhde vainoajaan ja vainoamistapa (McEwan 2007). Miten vainoamista tulisi käsitellä? Yli puolelle vainoamisen kohteeksi joutuneista kehittyy traumaperäisen stressihäiriön oireita Erilaisia ohjeita siitä, miten vainoamista tulisi käsitellä tai miten uhreja tai vainoajia tulisi hoitaa, on lukuisia (mm. Mullen ym. 2001, Pathé 753

4 ym. 2001, Kropp ym. 2002b). Aihetta sivuavissa tieteellisissä tutkimuksissa on eroteltu viisi erilaista toiminnallista reagointitapaa (Spitzberg ja Cupach 2007): mukana reagointi (mm. uhrin pyrkimys keskustella vainoajan kanssa), vastaan reagointi (mm. uhkaaminen), poispäin reagointi (mm. puhelinnumeron ja päivittäisten kulkureittien vaihtaminen), sisäänpäin reagointi (mm. kieltäminen ja päihteiden käyttö) ja ulospäin reagointi (mm. lähestymiskiellon hakeminen). Asiantuntijoiden mukaan mukana reagointi voi olla joskus toimiva tapa käsitellä asiaa, mutta erityisesti entisten parisuhdekumppanien tapauksissa se on omiaan lisäämään yhteydenottoja (Sheridan ym. 2003, Suomessa vainoamistilanteissa uhrin Spitzberg ja Cupach ainoa mahdollisuus 2007). Suomessa lähestymiskieltoon määrätty- on monesti hakea lähestymiskieltoa jä henkilöitä koskevassa tutkimuksessa osoitettiin, että kiellolla suojatun henkilön ottama kontakti vainoajaan johti poikkeuksetta myöhemmin lähestymiskiellon rikkomiseen (Häkkänen ym. 2003). Vastaan reagoimisen taktiikat sisältävät pyrkimyksen uhata tai vahingoittaa vainoajaa tai itseä. Niiden käyttöä ei suositella, koska ne altistavat osapuolet vuorovaikutukselle ja lisäävät sen intensiteettiä, osoittavat vainoajalle hänen tärkeytensä uhrin elämässä, vähentävät uhrin uskottavuutta, ellei hän todella ryhdy toimenpiteisiin, ja lisäävät vainoajan subjektiivista riskiä julkisesta kasvojen menettämisestä, joka puolestaan voi altistaa väkivaltateoille (Spitzberg ja Cupach 2007). Sen sijaan poispäin reagoimisen taktiikoita pidetään paitsi tarpeellisina ja joissakin tapauksissa välttämättöminä myös tehokkaimpina taktiikoina vainoamisen lopettamiseksi. Valitettavasti näistä taktiikoista aiheutuu myös huomattavaa vaivaa, ja ehkä osittain siksi niitä ei aina käytetä. Doveliuksen ym. (2006) aineistossa entisen parisuhdekumppanin vainoamisen kohteeksi joutuneista ruotsalaisista 36 % vaihtoi puhelinnumeronsa salaiseksi, 40 % vaihtoi asuinpaikkaa ja 44 % muutti päivärutiinejaan. Vainoajan näkökulmasta poispäin reagoimisen taktiikat tekevät vainoamisesta vaivalloisempaa, enemmän aikaa vievää ja kuluttavampaa. Ne myös vähentävät positiivisen vahvistamisen mahdollisuutta, mikä ei vainoajan näkökulmasta välttämättä ole riippuvaista kontaktin tunnesävystä. Onkin sanottu, että jos vainoamisen uhri ei vastaa ensimmäisiin 99 puhelinsoittoon mutta vastaa sadanteen huutaen puhelimeen loukkauksia, tämä voi johtaa vainoajan ajattelemaan, että hänen täytyy soittaa sata kertaa saadakseen kontakti uhriin (Spitzberg ja Cupach 2007). Noin puolet vainoamisen uhreista tekee asiasta poliisille ilmoituksen (Spitzberg ja Cupach 2007), ja yleensä sen koetaan helpottavan tilannetta (Dovelius ym. 2006). Lähestymiskiellon tehokkuudesta ollaan monta mieltä, osittain siksi, että tutkimusten mukaan sitä rikotaan noin 40 %:ssa tapauksista (Spitzberg ja Cupach 2007). Suomalaisessa seurantatutkimuksessa satunnaisesti valituista vuonna 1999 kieltoon määrätyistä 240 henkilöstä 35 % rikkoi kieltoa (Häkkänen ym. 2003). Olennaista on kuitenkin se, että tutkimusten mukaan uhriin kohdistunut väkivaltainen käyttäytyminen vähenee merkitsevästi kiellon määräämisen myötä eikä kiellolla yleensä ole väkivaltaan provosoivaa vaikutusta (Logan ym. 2002, Häkkänen ym. 2003). Tämän lisäksi lähestymiskielto tuo asian paikallisten viranomaisten tietoon, millä voi olla vaikutusta esimerkiksi poliisipartion reagointinopeuteen kotihälytystehtävissä. Toistaiseksi ei tiedetä juuri mitään siitä, miten vainoamista voidaan ehkäistä tai miten vainoajia saataisiin lopettamaan toimintansa. Tiedossani ei ole esimerkiksi tutkimuksia, joissa tätä asiaa olisi tutkittu vainoajia haastattelemalla. Vainoajien motivaatio muuttaa käyttäytymistään tai hakea siihen hoitoa on todettu heikoksi (Kamphuis ja Emmelkamp 2000, Rosenfeld 2000). Motivaatio on heikko siitä huolimatta, että vainoamista pidetään yleisesti tuomittavana, se on omiaan johtamaan hankaluuksiin viranomaisten kanssa ja siihen liittyy riski toiminnan kehittymisestä niin kokonaisvaltaiseksi, että se vaikuttaa haitallisesti vainoajan itsensä sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Vainoajien hoidosta tai muista interventiomenetelmistä on hyvin vähän julkaistua tutkimus- 754 H. Häkkänen

5 tietoa (Warren ym. 2005). Tämä on silmiinpistävää siinä mielessä, että vainoamistapaukset koskettavat hyvin monia eri viranomaisia mm. sosiaali- ja terveysviranomaisia, poliisia, syyttäjiä, vankeinhoitoviranomaisia ja uhria tukemaan pyrkiviä vapaaehtoisjärjestöjä. Näitä kaikkia hyödyttäisi tieto ehkäisy- ja hoitomenetelmistä. Pelkästään vainoamisesta aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan Yhdysvalloissa yli 342 miljoonaa dollaria vuodessa (Centers for Disease Control and Prevention 2003). Lopuksi Vainoaminen kriminalisoitiin ensimmäisen kerran Kalifornian osavaltiossa vuonna 1990, paljolti nuoreen näyttelijättäreen Rebecca Schaefferiin kohdistuneen vainoamisen ja murhan, ja sitä seuranneen julkisen keskustelun seurauksena. Nyt vainoaminen on kriminalisoitu kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja kahdeksassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa (Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Irlannissa, Maltassa, Hollannissa ja Britanniassa). Lähes kaikissa näissä maissa on myös laki lähestymiskiellosta. Vainoamisrikoksen rangaistusasteikon maksimi Euroopassa vaihtelee yhdestä vuodesta (Itävallassa) kymmeneen vuoteen (Saksassa). Ruotsissa vainoamisen kriminalisointia ehdotettiin eduskunnalle ensimmäisen kerran vuonna 2004, ja heinäkuussa 2006 Ruotsin hallitus asetti komitean pohtimaan kriminalisoinnin tarpeellisuutta. Komitean on määrä antaa loppuraporttinsa syyskuussa Suomessa ei ole juuri lainkaan käyty yhteiskunnallista keskustelua vainoamisesta tai sen kriminalisoinnista, vaikka Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita ja esimerkiksi lähisuhdeväkivallan vähentäminen on sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Suhteessa muihin Euroopan maihin myös laki lähestymiskellosta tuli Suomessa voimaan poikkeuksellisen myöhään, vasta vuonna Vainoaminen voi käsittää tekoja ja käyttäytymistä, jotka ovat Suomessa kriminalisoituja, mutta myös sellaista käyttäytymistä, jota ei ole kriminalisoitu. Esimerkiksi toistuva toisen henkilön seuraaminen, hänen kotinsa ulkopuolella oleskeleminen, ikkunoista sisään katselu, ilmestyminen paikoille joissa hän on, yhteydenotto hänen ystäviinsä tai tavaroiden postittaminen hänelle tai sähköpostin lähettäminen ei ole meillä kriminalisoitua. Ei vaikka tämä vainoaminen olisi päivittäin toistuvaa ja häiritsisi huomattavissa määrin uhrin kykyä suoriutua päivittäisistä arkirutiineista, aiheuttaisi pelkoa ja altistaisi mielenterveysongelmille. Suomen rikoslaissa myös esimerkiksi pakottaminen (RL 25:8) edellyttää väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista. Suomessa vainoamistilanteissa uhrin ainoa mahdollisuus on monesti hakea lähestymiskieltoa, joka voi olla voimassa enintään vuoden. Sen umpeuduttua uuden lähestymiskiellon määrääminen edellyttää uutta näyttöä. Lähestymiskiellon määrääminen on uhrin suojaamiseen tähtäävä toimenpide. Se ei ole vainoajalle langetettu rangaistus eikä se mahdollista vainoajan tuntomerkkien ottamista poliisirekisteriin, mikä voisi tehostaa rikostutkintaan tulevaisuudessa. Vuonna 1999 Suomessa lähestymiskieltoon määrätyistä henkilöstä 44 % syyllistyi uuteen y d i n a s i a t Noin 10 % väestöstä altistuu elämänsä aikana pelkoa herättävälle vainoamiselle. Noin puoleen vainoamistapauksista liittyy uhkaaminen, kolmasosaan fyysinen väkivalta ja vähän yli 10 %:iin seksuaalinen väkivalta. Noin kolmannekselle pitkäkestoisen vainoamisen kohteeksi joutuneista kehittyy elämänlaatua olennaisesti huonontavia psyykkisiä oireita. Vainoaminen on kriminalisoitu kahdeksassa EU-maassa, ja sen kriminalisointia tulee vakavasti harkita myös Suomessa. Vainoaminen 755

6 väkivaltarikokseen kieltoa seuranneiden neljän vuoden aikana. Uusintarikollisuuden suhteen tämä ryhmä on huomattavasti ongelmallisempi kuin esimerkiksi raiskaajat tai tuhopolttajat (Stoat ym. 2005). Myös Suomessa olisi Ruotsin ja muiden EU-maiden tavoin syytä vakavasti harkita toistuvan ja pelkoa herättävän vainoamisen kriminalisointia. Kirjallisuutta Centers for Disease Control and Prevention. Costs of intimate partner violence against women in the United States. Atlanta Dovelius AM, Öberg J, Holmberg S. Stalking in Sweden. Prevalence and prevention. Stockholm: Fritzes, The Swedish National Council for Crime Prevention Häkkänen H, Hagelstam C, Santtila P. Stalking actions, prior offendervictim relationships and issuing of restraining orders in a Finnish sample of stalkers. Legal Criminol Psych 2003;8: James D, Farnham F. Stalking and serious violence. J Am Acad Psychiat Law 2003;31: Kamphuis JH, Emmelkamp PMG. Stalking: a contemporary challenge for forensic and clinical psychiatry. Br Psychiatry 2000;176: Kropp PR, Hart SD, Lyon DR. Risk assessment of stalkers: some problems and possible solutions. Crim Just Behav 2002(a);29: Kropp PR, Hart SD, Lyon DR, LePard DA. Managing stalkers: coordinating treatment and supervision. Kirjassa: Boon J, Sheridan L, toim. Stalking and psychosexual obsession. Chichester: John Wiley and Sons Ltd 2002(b), s Logan TK, Nigoff A, Walker R, Jordan C. Stalker profiles with and without protective orders: reoffending or criminal justice processing. Violence Vict 2002;17: McEwan T, Mullen PE, Purcell R. Identifying risk factors in stalking: a review of current research. Int J Law Psychiat 2007;30:1 9. McFarlane J, Campbell JC, Wilt SA, Sachs C, Ulrich Y, Xu X. Stalking and intimate partner femicide. Homicide Stud 1999;3: Meloy JR. The scientific pursuit of stalking. San Diego: Specialized Training Services Meloy JR. Stalking and violence. Kirjassa: Boon J, Sheridan L, toim. Stalking and psychosexual obsession. Psychological perspectives for prevention, policing and treatment. Chichester: John Wiley Wiley and Sons Ltd 2002, s Mohandie K, Meloy R, McGowan MG, Williams J. The RECON typology of stalking: Reliability and validity based upon a large sample of North American stalkers. J Forensic Sci 2006;51: Mullen PE, Pathé M, Purcell R. The management of stalkers. Adv Psychiat Treat 2001;7: Mullen PE, Pathé M, Purcell R, Stuart GW. Study of stalkers. Am J Psychiat 1999;156: Mullen PE, Mackenzie R, Ogloff JRP, Pathé, M, McEwan, T, Purcell R. Assessing and managing the risks in the stalking situation. J Am Acad Psychiat Law 2006;34: Pathé M, Mullen PE. The impact of stalkers on their victims. Br Psychiatry 1997;170:12 7. Pathé M, Mullen PE, Purcell R. Management victims of stalking. Adv Psychiat Treat 2001;7: Purcell R, Pathé M, Mullen, P. Association between stalking victimization and psychiatric morbidity in a random community sample. Brit J Psychiat 2005;187: Purcell R, Pathé M, Mullen P. When do repeated intrusions become stalking? J For Psychi Ps 2004;5: Rosenfeld B. Assessment and treatment of obsessional harassment. Agg Viol Behav 2000;5: Rosenfeld B, Lewis C. Assessing violence risk in stalking cases: a regression tree approach. Law Human Behav 2005;29: Sheridan L, Blaauw E, Davies GM. Stalking knows and unknows. Trauma Violence Abus 2003;4: Spitzberg BH. The tactical topography of stalking victimization and management. Trauma Violence Abus 2002;3: Spitzberg BH, Cubach WR. The state of the art of stalking: taking stock of the emerging literature. Agg Viol Behav 2007;12: Stoat T, Laajasalo T, Häkkänen H. Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden uusintarikollisuus. Rikosseuraamusvirasto 2005:27. Tjaden P, Thoennes N, Allison CJ. Comparing stalking victimization from legal and victim perspectives. Viol Victims 2000;15:7 22. University of Modena and Reggio Emilia Modena Group on Stalking. Protecting women from the new crime of stalking: a comparison of legislative approaches within the European Union stalking.medlegmo.unimo.it Warren LJ, MacKenzie R, Mullen PE, Ogloff, JR. The problem behaviour model: the development of a stalkers clinic and a threateners clinic. Behav Sci Law 2005;23: HELINÄ HÄKKÄNEN, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, psykologian laitos PL 9, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista 756

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

18.03.2015 Kajaani ERON JÄLKEINEN VAINO

18.03.2015 Kajaani ERON JÄLKEINEN VAINO 18.03.2015 Kajaani ERON JÄLKEINEN VAINO Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä, VARJO-hanke Oulun ensi- ja turvakoti RAYn tukema yhteistyöhanke: Mikkelissä Viola Väkivallasta vapaaksi ry ja Oulussa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU ERON JÄLKEINEN VAINO. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU ERON JÄLKEINEN VAINO. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA 18.5.2017 TURKU ERON JÄLKEINEN VAINO Jaana Kinnunen, VARJO-hanke jaana.kinnunen@violary.fi VARJO- eron jälkeisen vainon ennaltaehkäisy ja perheiden tukeminen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012 Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson

Lisätiedot

Asia: Lausunto työryhmän mietinnöstä Sanavapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen

Asia: Lausunto työryhmän mietinnöstä Sanavapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen Oikeusministeriölle Viitteenne: OM 16/41/2011 OMO25:002011 Asia: Lausunto työryhmän mietinnöstä Sanavapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen Oikeusministeriö on kirjeellään 3.5.2012 pyytänyt

Lisätiedot

17.03.2015 Oulu ERON JÄLKEINEN VAINO. Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä Oulun ensi- ja turvakoti

17.03.2015 Oulu ERON JÄLKEINEN VAINO. Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä Oulun ensi- ja turvakoti 17.03.2015 Oulu ERON JÄLKEINEN VAINO Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä Oulun ensi- ja turvakoti ILTAPÄIVÄN SISÄLTÖ 1. VARJO-hankkeesta 2. Vainon tunnistaminen: luokittelu, yleisyys, määrittely

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

HALUAN ELÄÄ, EN VAIN OLLA HENGISSÄ Opas vainotulle

HALUAN ELÄÄ, EN VAIN OLLA HENGISSÄ Opas vainotulle HALUAN ELÄÄ, EN VAIN OLLA HENGISSÄ Opas vainotulle -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. www.varjohanke.fi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA 27.10.2016 TURKU Jaana Kinnunen, VARJO-hanke jaana.kinnunen@violary.fi VARJO- eron jälkeisen vainon ennaltaehkäisy ja perheiden tukeminen 2012-2017 Palvelujen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

MUSIIKKITIEDE JA VAINOAMISEN MONITIETEELLINEN TUTKIMUS Sini Mononen

MUSIIKKITIEDE JA VAINOAMISEN MONITIETEELLINEN TUTKIMUS Sini Mononen MUSIIKKITIEDE JA VAINOAMISEN MONITIETEELLINEN TUTKIMUS Sini Mononen Turun Yliopisto siinmo@utu.fi Tiivistelmä Vainoaminen (engl. stalking) on 1900-luvulla yleistynyt väkivallan muoto. Vainoamisen yleistyminen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS SUOJAAN

LAPSEN OIKEUS SUOJAAN Kirsti Kurki Suonio ja Jaana Kinnunen LAPSEN OIKEUS SUOJAAN eron jälkeisen vainon ja väkivallan tilanteissa. Oikeudelliset mahdollisuudet ja haasteet. Miten tämä toteutuu lastenvalvojien työkäytännöissä?

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29 Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VARJO-hankkeen seminaari 10.02.2015 Säätytalo Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti WORKSHOPIN SISÄLTÖ 1. Vakauttava työote 2. Uhrin toiminnalliset ja kognitiiviset

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

Minna Kumpuniemi (180608) Psykologian syventävien opintojen tutkielma Marraskuu 2012 Psykologian oppiaine Itä-Suomen yliopisto

Minna Kumpuniemi (180608) Psykologian syventävien opintojen tutkielma Marraskuu 2012 Psykologian oppiaine Itä-Suomen yliopisto Nyt sinulle vasta sitten vaikeudet alkavatkin! Väkivaltaan johtanut vainoaminen parisuhdekontekstissa Minna Kumpuniemi (180608) Psykologian syventävien opintojen tutkielma Marraskuu 2012 Psykologian oppiaine

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,

Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 28.5.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä?

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October

Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Työpaja 23.11.2017 28.11.2017 Martta October 1 Väkivallan ehkäisy ja vanhemmuuden tuki Esityksen rakenne: Väkivaltailmiö parisuhteessa Keskeinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

1. Yleisiä huomioita työryhmän mietinnöstä vainon kriminalisointia ja viestintärauharikosta koskien

1. Yleisiä huomioita työryhmän mietinnöstä vainon kriminalisointia ja viestintärauharikosta koskien OIKEUSMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvokset Asko Välimaa Matti Marttunen, Jussi Matikkala PL 25 00023 Valtioneuvosto AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki P: 09 5860 440 F:

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

JÄTÄ MINUT RAUHAAN VAINOAMINEN ILMIÖSTÄ RIKOKSEKSI. Petri Sandholm

JÄTÄ MINUT RAUHAAN VAINOAMINEN ILMIÖSTÄ RIKOKSEKSI. Petri Sandholm JÄTÄ MINUT RAUHAAN VAINOAMINEN ILMIÖSTÄ RIKOKSEKSI Petri Sandholm 10/2016 Tiivistelmä Tekijä Petri Sandholm Julkaisun nimi Jätä minut rauhaan Vainoaminen ilmiöstä rikokseksi Ohjaajat ja opintoaine/opetustiimi

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin Matti Airaksinen, rikoskomisario Esityksen rakenne ja aloittaminen Poliisin roolista ja toimenkuvasta Lähisuhdeväkivallasta poliisin silmin Todisteluun liittyviä asioita

Lisätiedot

Nuoret ja sosiaalinen media

Nuoret ja sosiaalinen media Nuoret ja sosiaalinen media Marko Masco Seppälä & Kosti Pasanen Move - Monialainen verkkonuorisotyön hanke Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut Nuoret ja internet Aikuiset mieltävät internetin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö (ISEC

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 1 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 2 Ensipuheluiden määrät: Kriisipäivystys Juristipäivystys 210 kpl 220 kpl Raiskauskriisikeskus Tukinainen laatii tilastot vuosittain kriisi- ja juristipäivystyksiin

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Minna Kumpuniemi (180608) Psykologian syventävien opintojen tutkielma Marraskuu 2012 Psykologian oppiaine Itä-Suomen yliopisto

Minna Kumpuniemi (180608) Psykologian syventävien opintojen tutkielma Marraskuu 2012 Psykologian oppiaine Itä-Suomen yliopisto Nyt sinulle vasta sitten vaikeudet alkavatkin! Väkivaltaan johtanut vainoaminen parisuhdekontekstissa Minna Kumpuniemi (180608) Psykologian syventävien opintojen tutkielma Marraskuu 2012 Psykologian oppiaine

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Ennen haastattelun aloittamista haluan keskustella kanssasi vielä muutamasta asiasta:

Ennen haastattelun aloittamista haluan keskustella kanssasi vielä muutamasta asiasta: Haastattelukaavake 1. Alkusanat Pari- ja lähisuhdeväkivalta sekä erilaiset vainoamisrikokset ovat vakavia ongelmia, joiden pysäyttämiseksi saatetaan turvautua lähestymiskieltoihin. Rikosoikeudelliset lähestymiskiellot

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 18.05.2017 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot