Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia

Transkriptio

1 Ramboll Finland Oy Hyviä ratkaisuja--- Nokian kaupunki Liikunta ja nuorisotoimi Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys Työnro

2 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT LYHENTEET JA KÄSITTEET JOHDANTO YLEISTÄ MOOTTORIRATAMELUSTA SOVELLETTAVAT OHJEARVOT TOIMINTOJEN KUVAUS MOOTTORIURHEILURATOJEN TOIMINTA Motocrossrata Nokian urheiluautoilijat ry:n autourheilurata MURSKAUSTOIMINTA ASFALTTIASEMAN TOIMINTA RATA-ALUEEN YMPÄRISTÖ MELULASKENNAT LASKENTAMENETELMÄN KUVAUS LÄHTÖTIEDOT Maastoaineisto Melupäästöt MELULASKENTOJEN SUORITUS LASKENTOJEN TULOKSET LASKETUT EKVIVALENTTIMELUTASOT MAKSIMIMELUTASOT TULOSTEN TARKASTELU YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LÄHTEET

3 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 2 KÄYTETYT LYHENTEET JA KÄSITTEET A-painotus = korjaus, jolla äänen taajuusspektriä muutetaan vastaamaan ihmisen korvan herkkyyttä A-äänitaso = äänitaso, jolle on tehty A-painotus Fast aikapainotus = äänitasomittarin reagointinopeutta äänitason muutoksiin kuvaava termi. Sitä käytetään yleisesti ympäristömelua mitattaessa. Muita aikapainotuksia ovat slow ja impulse. Ekvivalenttitaso = keskiäänitaso (äänenpaineen keskimääräistä tehollisarvoa määritetyllä ajanjaksolla vastaava äänitaso) Maksimitaso = tarkasteluaikana vallinnut suurin äänitaso L AFmax = A painotettu maksimitaso, joka on mitattu fast aikapainotuksella L Aeq = A-painotettu ekvivalenttitaso dba = A-painotettu äänitaso desibeleinä L Aeq07-22 = A-painotettu ekvivalenttitasotaso määritettynä aikavälille

4 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 3 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena on ollut selvittää Nokian Kankaantaan kylään suunniteltujen motocross- ja autourheiluratojen ympäristömelu. Selvityksessä huomioidaan myös alueella jo toimivien louhinta- ja murskauslaitoksen ja asfalttiaseman melu. Selvitys on tehty Nokian kaupungin toimeksiannosta. Työ on tehty Rambollin Tampereen toimistossa, jossa projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas ja suunnittelijana BA Tiina Kumpula. 2. YLEISTÄ MOOTTORIRATAMELUSTA Moottoriratojen aiheuttaman melun arviointiin käytetään tavallisimmin melun A- painotettua maksimitasoa mitattuna fast -aikapainotuksella L AFmax sekä melun ekvivalenttitasoa eli keskiäänitasoa L Aeq, joka useimmiten määritetään päiväajalle klo Ajon aikainen maksimitaso L AFmax ei riipu toiminnan vilkkaudesta, kuten päivittäisten ratakierrosten määrästä tai kestoajasta, mutta L Aeq -perusteiset suureet ovat näistä riippuvaisia. Moottoriratojen melu arvioidaan yleensä saman voimakkaista tieliikennemelua häiritsevämmäksi. Tämä johtuu mm. äänen spektrieroista, melutapahtumien välisten hiljaisten aikojen kestoerosta sekä myös kuulijan asenteista. Moottoriradoilla käytettävät ajoneuvot ovat tieliikenteessä käytettäviä meluisampia. Eri lajien sääntökirjoissa on annettu ajoneuvoille sallitut maksimimelutasot. Säännöt eivät kuitenkaan velvoita järjestäjiä mittaamaan melua katsastuksessa. Mikäli mittaus suoritetaan, on kilpailijoiden siihen pakko osallistua. Sallitun maksimitason ylityksestä annetaan aikasakkoja tai pahimmillaan se johtaa kilpailusta sulkemiseen. 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Ekvivalenttimelutasot Ympäristömelulle on annettu yleiset ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 993/92 (taulukko 3.1.). Päätöstä sovelletaan rakentamisen lupamenettelyssä sekä maankäytön suunnittelussa. Moottoriratojen melu on rajattu tämän päätöksen ulkopuolelle, mutta ohjearvoja on kuitenkin käytännössä useimmissa tapauksessa sovellettu myös moottoriratojen meluhaittojen arviointiin. Päätöksen ohjearvot tosiasiallisesti osoittavat sen melun ekvivalenttitason, jota ei tulisi ylittää meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi /1/. Moottoriratojen tapauksessa yöohjearvoa ei yleensä tarvitse soveltaa, koska toiminta tapahtuu päiväajalla. Ympäristöministeriö on valmistelemassa ohjearvoja myös moottoriratamelulle, mutta niistä ei ole vielä tarkempaa tietoa

5 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 4 Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitotai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Maksimimelutasot Maksimimelutasoille ei ole annettu sitovia ohjearvoja. Suomen oikeuskäytännössä moottoriradoille sallittuna enimmäismelutasona on yleisesti sovellettu asuntoalueilla 60 db (L AFmax ) ja loma-asutus-, sekä ulkoilu- ja virkistysalueilla 55 db (L AFmax ) /1/. 4. TOIMINTOJEN KUVAUS Nokian kaupungin Kankaantaan kylässä on vireillä motocross- ja autourheiluratojen rakentamishankkeet. Pirkanmaan ympäristökeskus on ennakkolausunnossaan edellyttänyt useampien alueen toimintojen kokonaismelun selvittämistä ympäristölupaa varten. Nykyinen toiminta Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat nykytilassa seuraavat toiminnot: - asfalttiasema (Interasfaltti Oy), - louhinta- ja murskausasema (Nokian kuljetus- ja maanrakennuspalvelu Oy) - kilpa- ja ajoharjoittelurata (Nokian urheiluautoilijat ry) - speedwayrata, ei käytössä eikä käyttökunnossa - testirata (Nokian Renkaat Oy) - Koukkujärven jätteenkäsittelykseskus (Pirkanmaan jätehuolto Oy) Suunniteltu toiminta Uutena melua tuottavana toimintana on suunniteltu motocrossradan rakentamista (Nokian Pyryn moottorijaosto), ja kilpa- ja ajoharjoitteluradan laajentamista (Nokian urheiluautoilijat ry)

6 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 5 Motocrossrata-hanke sisältää täysimittaisen motocrossradan rakentamisen, radan pituus olisi 1750 metriä. Rata sijoittuisi nykyisen ajoharjoitteluradan pohjoispuolelle. Kilpa- ja moottoriurheiluradan parannushanke sisältää vähintään 4 metriä leveää ratajaksoa 450 m luiskineen sekä risteyskohtaan alikulkurummun rakentamisen. Toiminnot sijoittuvat Nokian Kankaantaan kylässä maantien 11 ja Koukkujärven jätteidenkäsittelykeskuksen alueiden väliin jäävälle alueelle. Meluselvityksessä huomioitavat toiminnat Tässä selvityksessä huomioidaan meluavina toimintoina merkittävimmin ympäristömelua aiheuttavat toiminnot, joita ovat moottoriurheiluradat sekä louhinta- ja murskauslaitoksen ja asfalttiaseman melu. Meluselvitykseen sisältyvien toimintojen sijoittuminen on esitetty kuvassa 4.1. Pohjakartta Lupa PISA/071/2004 n. 1 km Asfalttiasema MC- rata Murskaustoiminta JM- ja RC -rata Kuva 4.1. Murskauslaitoksen, asfalttiaseman ja moottoriurheiluratojen sijainnit Nokian Kankaantaassa 4.1 MOOTTORIURHEILURATOJEN TOIMINTA Motocrossrata Toimeksiantaja on toimittanut seuraavat tiedot suunnitellun radan käytöstä: Nokian Pyryn moottorijaosto järjestäisi radalla ohjattua toimintaa ja valvoisi käyttöä. Radalla toteutettaisiin monimuotoista motocross-harjoittelua. Rata olisi käytössä maalis-marraskuun välisenä aikana. Rata olisi käyttökaudella auki tiistaista sunnuntaihin klo Lauantaisin rata sulkeutuisi klo Harjoituksissa radalla ajaisi enimmillään 30 pyörää. Kilpailuja järjestettäisiin enintään kerran vuodessa

7 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys Nokian urheiluautoilijat ry:n autourheilurata Toimeksiantaja on toimittanut seuraavat tiedot radan käytöstä: Rata-alue on käytössä ympäri vuoden. Varsinaisella moottoriurheiluradalla ajettavia lajeja ovat jokamiehenluokka, rallicross ja superrallicross. Talvikuukausiksi (tammikuumaaliskuu) alueelle jäädytetään n m:n pituinen sprint -rata. Moottoriurheilurataa käytetään harjoitusten lisäksi lajien tutkinto- ja koulutuspaikkana. Radalla on pyritty pitämään yleisiä harjoituksia kaksi kertaa viikossa, yleensä keskiviikkoisin klo ja lauantaisin klo Harjoituksiin on osallistunut keskimäärin 2-6 autoa. Nykyisin radalla järjestetään vuosittain 2-3 isompaa kilpailutapahtumaa, joista yksi on talvisin ajettava sprintti- kisa. Moottoriurheilurataa on suunniteltu laajennettavaksi. Laajennusta perustellaan monikäyttöisyyden lisäämisellä ja kehittämisellä siten, että radalla voivat ajaa kaksi autoa yhtäaikaisesti ilman yhteenajon mahdollisuutta. 4.2 MURSKAUSTOIMINTA Toimeksiantaja on toimittanut seuraavat tiedot radan käytöstä: Toiminta-alueella louhitaan kalliota sekä murskataan kalliota ja asfalttijätettä. Toiminta on ympärivuotista. Maanantaista torstaihin toimintaa tapahtuu klo , perjantaisin Kallion poraus ja räjäytykset suoritetaan välisenä aikana. Räjäytyksiä tehdään n. 12 kertaa vuodessa keskimääräisen louhintamäärän ollessa 5000m 3. Jokaista räjäytystä edeltää n. viikon kestävä porausvaihe. Louhintakaadon jälkeinen rikotusvaihe kestää n. viikon. Rikotus suoritetaan klo Kiviaines ja jäteasfaltti murskataan B luokan siirrettävillä murskausasemilla. Murskausta tapahtuu n. 80 päivänä vuodessa. Alueelta louhitaan vuosittain t (kapasiteetti t) kiviainesta, joka murskataan. Muualta tuodaan murskattavaksi t ( t). Murskattavan jäteasfaltin määrä on t (4 000t). Liikennemääräksi on arvioitu noin 50 raskasta ajoneuvoa vuodessa. Lisäksi melua tuottavat työssä käytettävät erilaiset koneet kuten pyöräkuormaajat ja kaivinkoneet. Murskaustoiminnan ympäristölupa on voimassa vuoden 2006 loppuun. Nokian kuljetuksen edustajan Seppo Hjeltin mukaan murskaustoiminta lakkaa kyseisellä alueella muutaman vuoden kuluessa

8 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 7 Kuva Murskausasema toiminnassa maaliskuussa ASFALTTIASEMAN TOIMINTA Toimeksiantaja on toimittanut seuraavat tiedot asfalttiaseman käytöstä: Interasfaltti Oy:n asfalttiasemalla valmistetaan vuosittain asfalttimassoja n t. Jäteasfaltti murskataan viereisellä Nokian kuljetus- ja maanrakennuspalvelu Oy:n murskausasemalla siirrettävällä B- luokan telamurskaimella. Maksimi vuosituotanto on asfalttia t, uusioasfalttia t, pehmeää asfalttibetonia t ja asfalttirouhetta t. Asfalttiasema on toiminnassa maanantaista perjantaihin klo korkeintaan kahtenakymmenenä päivänä vuodessa. Jäteasfalttia murskataan maanantaista perjantaihin klo keskimäärin kymmenenä päivänä vuodessa. 5. RATA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat seuraavasti (esitetty myös kuvassa 5.1). - n. 900m:n etäisyydellä moottoriurheiluradasta etelään Porintien eteläpuolella yksi asuinrakennus - yksi asuinrakennus Koukkujärventien varressa betoniaseman vieressä, etäisyys murkausasemasta n. 700 m ja moottoriradoista n. 1 km. - Nokian Halimaan asuntoalue n. 1,2 km rata-alueesta etelään Porintien eteläpuolella. Rata-alueiden eteläpuolella sijaitsee Kankaantaan teollisuusalue ja pohjoispuolella Koukkujärven jätteidenkäsittelykeskus. Rata-alueiden itä- ja länsipuolet ovat maa- ja metsätalousalueita. Rata-alueet eivät kuulu suojeluohjelmiin, eikä alueella ole tavattu uhanalaisesiintymiä. Rata-alueiden luoteispuolella sijaitsee Kaakkurijärvien alue (FI ), joka kuuluu valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaan Suomen ehdotukseen EU:n Natura 2000 verkostoon liitettävistä alueista lintu- ja luontodirektiivin mukaisena alueena. Natura 2000 verkostossa alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Natura-alueiden sijainti on esitetty kuvassa

9 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 8 Natura Natura Natura Natura Natura Tarkasteltavat toiminnat Natura Kuva 5.1. Lähimmän asutuksen ja Natura-alueiden sijainti Kappaleessa 4. kuvattujen toimintojen lisäksi taustamelua alueella aiheuttavat Porintie (maantie 11) ja Koukkujärven jätteidenkäsittelykeskukseen liittyvä liikenne Koukkujärventiellä. 6. MELULASKENNAT 6.1 Laskentamenetelmän kuvaus Melulaskennassa käytettiin SoundPLAN 6.1 laskentaohjelmaa joka sisältää ns. pohjoismaisen teollisuusmelun laskentamallin /2/. Malli on ns. yleismalli jota käyttäen voidaan laskea kaikentyyppisten melulähteiden melun leviäminen ympäristöön. Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää tyypillisesti laskenta-alueen korkeuskäyrät, taiteviivat ja rakennukset. Melulähteet sijoitetaan malliin äänitehotaso-, suuntaavuus- ja käyttöaikatietoineen. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Lisätietoja ohjelmasta löytää tarvittaessa internet -osoitteesta Lähtötiedot Maastoaineisto Melulaskentaohjelmassa käytettävä maastomalli on tehty Nokian kaupungilta saaduista numeerisista kantakartoista. Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen jätetäyttöalueen pinnan korkeus perustuu kesällä 2003 tehdyn korkeusmittauksen tietoihin

10 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 9 Autourheiluradan kulku maastossa on mallinnettu perustuen arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen Oy:n asemapiirrokseen ja motocrossradan kulku saman toimiston tekemään asemapiirrokseen Ratojen pinnan tasauksesta ei ole ollut käytettävissä tarkempaa tietoa, joten mallissa oletuksena on ollut nykyinen maanpinta. Louhinta- ja murskausalueen nykyinen maastonkorkeus on mallinnettu Nokian kuljetusja maanrakennuspalvelu Oy:stä saatujen tietojen perusteella Melupäästöt Moottoriurheilun lajikohtaiset melupäästöt Laskentojen pohjaksi tarvittavat melupäästötiedot perustuvat seuraaviin lähteisiin: - Motocrossin osata ns. pohjoismaisen moottoriratamelun laskentamallin tietoihin /3/ - Jokamiesluokan osalta pohjoismaisen moottoriratamelumallin arvo vähennettynä 10 db:llä. Tätä päädyttiin käyttämään koska pohjoismaisen melulaskentamallin meluarvo on määritetty ilman äänenvaimenninta olevista autoista 1980 luvun alussa. Nykyään kaikissa autoissa on sääntöjen mukainen äänenvaimennin ja melutasot alhaisempia kuin pohjoismaisen mallin alkuperäinen arvo. - Rallicrossin osalta Tanskan ympäristöministeriön julkaiseman melumallin lähtöarvo rallycross sport luokalle /4/. Laskennoissa käytetyt lähtöarvot melupäästöjen osalta (A-painotettu äänitaso 10 m:n etäisyydellä ilman maan vaikutusta) on esitetty taulukossa 6.2.1, vastaava äänitehotaso L WA on 31 db taulukon arvoja korkeampi. Lähtöarvo on jaoteltu radalla yhtä aikaa olevien ajoneuvojen määrän mukaan pohjoismaisen moottoriratamelumallin jaottelun mukaisesti, ja meluarvo kuvaa ajon aikaista melua. Yhteislähdöissä hetkellinen melupäästö on korkeampi (pohjoismaisen moottoriratojen melumallin arviot: motocross 3-7 db, rallicross 2-4 db ja jokamiesluokka 4-9 db). Yhteislähtöjä tapahtuu kuitenkin käytännössä vain kilpailuissa, joten sitä ei ole otettu meluarvion pohjaksi. Melun taajuuskoostumus (spektri) vastaa alkuperäislähteessä annettua arvoa. Taulukko Melupäästöarvot eri ajoneuvomäärillä Ajoneuvo Melutaso, L A10m, db Melutaso, L A10m, db Motocross 250 cc 96 (1-10 pyörää) 99 (11 30 pyörää) Motocross 500 cc 98 (1-10 pyörää) 101 (11 30 pyörää) Jokamiesluokka 100 (1-3 autoa) 103 (4-6 autoa) Rallicross 99 (1-3 autoa) 101 (4-6 autoa) Sprintin melua ei ole laskettu, koska melupäästötietoja ei ole ollut saatavissa. Lajia ajetaan kuitenkin ralliautoa vastaavilla autoilla, joiden melupäästö on todennäköisesti alhaisempi kuin jokamies- tai rallicrossautoilla. Lajisäännöissä on ajoneuvojen melulle annettu enimmäistasorajaksi 110 db 0,5 metrin etäisyydellä pakoputkesta, kun moottori käy kierrosnopeudella 4500/min. Arvo vastaa db:n melutasoa 10 m:n etäisyydellä. Ajotilanteessa moottori on kuormituksessa ja kierrosluvut korkeampia, jolloin melupäästö on katsastusarvoa suurempi. Katsastusarvoa ei voi täten käyttää ympäristömeluarvion pohjana. Murskaustoiminnan melupäästöt Murskaustoiminnan ääniemissiosta pääosa syntyy murskauslaitoksesta, joka sisältää esi-, väli- sekä jälkimurskaimen. Melua aiheuttaa myös poraustoiminta sekä louhittujen kalliolohkareiden pienentämisessä (rikotuksessa) käytettävä hydraulinen iskuvasara. Melulähteet on mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä. Murskaamon korkeustasoksi (äänilähteen akustisen keskipisteen korkeus maasta) on mallissa määritelty 5 m maanpinnasta (+156,7). Porauksen ja rikotuksen osalta on käytetty korkeutta 2 m maanpinnasta (+151,0)

11 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 10 Murskaamo on mallinnettu toimimaan päivittäin klo 7-21, poraus klo 7-21 sekä rikotus klo Murskauslaitoksen äänemissiotasot perustuvat Tielaitoksen julkaisemiin ääniemissiotietoihin /5/, jossa melutaso 85 db 25 m etäisyydellä laitoksesta. Porauksen emissiotaso on mitattu tyypillisestä porausvaunusta aikaisemmin toisella laitoksella, päästöarvo 93 db 10 m etäisyydellä porasta, päätaajuudet välillä 2-4 khz. Rikotuksen (hydraulinen iskuvasara) emissiotaso perustuu kahdelta eri laitokselta mitattua poravasaran äänitehotasojen keskiarvoa (Läänin Kuljetus Oy, Kuorilan louhos, Ulvila ja Lemminkäinen Oy, Tornikallion louhos, Pori), päästöarvo 94 db 10 m etäisyydellä vasarasta, päätaajuudet välillä Hz. Asfalttiaseman melupäästöt Asfalttiaseman sijoituspaikan korkeus on +165,1 ja melulähteen +169,1. Asfalttiasema on mallinnettu toimimaan päivittäin klo Asfalttiaseman ääniemissiotasot perustuvat tielaitoksen julkaisemiin ääniemissiotietoihin /7/, jossa melutaso on 78 db 25 m etäisyydellä laitoksesta. 6.3 Melulaskentojen suoritus Moottoriratojen meluvaikutuksia voidaan arvioida sekä maksimi- että ekvivalenttimelutasojen avulla, joten molemmista tehty laskennallinen arvio. Ekvivalenttimelutasot LAeq 7-22 on laskettu laitoksille ja moottoriurheilulajeille erikseen, sekä kaikkien yhdistelmälle tyypillisen toimintapäivän aikana. Laskentapisteverkossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 100 metriä. Laskentapisteen korkeus on vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä maanpinnasta. Ekvivalenttimelutasot Ekvivalenttimelutasot (keskimääräiset melutasot) laskettiin vastaamaan päiväajan klo 7-22 välisen ajan melutasoa (ohjearvoon verrattava melutaso, L Aeq,07-22 ). Ekvivalenttimelutason määräytymiseen vaikuttavat meluntuottoaika sekä radalla olevien ajoneuvojen määrä. Ekvivalenttitasot moottoriurheilulajeille on laskettu seuraavilla tiedoilla: - MC 250 cc ajoa 10 h/päivä, 1-10 pyörää radalla - MC 250 cc ajoa 10 h/päivä, pyörää radalla - MC 500 cc ajoa 10 h/päivä, 1-10 pyörää radalla - MC 500 cc ajoa 10 h/päivä, pyörää radalla - JM ajoa 6h/päivä, radalla 1-3 autoa - JM ajoa 6h/päivä, radalla 4-6 autoa - RC ajoa 6h/päivä, radalla 1-3 autoa - RC ajoa 6h/päivä, radalla 4-6 autoa Laskennassa melulähde määriteltiin viivamaiseksi lähteeksi kulkemaan radan keskilinjaa. Viivamaisen lähteen käytöllä ajoneuvojen melu integroituu koko radan pituudelle, ja näin radan geometriasta syntyvä vaikutus (mm. etäisyyden vaihtelu laskentapisteeseen sekä esteet) tulevat automaattisesti mukaan laskentaan. Ekvivalenttitasot louhinta- ja murskauslaitokselle on laskettu seuraavilla tiedoilla: - Murskaus 14h/päivä, poraus 14h/päivä ja rikotus 10 h/päivä Ekvivalenttitasot asfalttiasemalle on laskettu seuraavilla tiedoilla:

12 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 11 - Asfalttiasema toiminnassa 15 h/päivä Kaikkien melua tuottavien toimintojen yhteismelun ekvivalenttitasot tyypillisen toimintapäivän aikana on laskettu seuraavilla tiedoilla: - Murskaus 14 h/päivä - Poraus 14 h/päivä - Rikotus 10h/päivä - MC 250 cc ajoa 5h/päivä, 1-10 pyörää radalla - MC 500 cc ajoa 5h/päivä, 1-10 pyörää radalla - JM ajoa 3h/päivä, radalla 1-3 autoa - RC ajoa 3h/päivä, radalla 1-3 autoa Maksimimelutasot Laskenta suoritettiin siten, että autourheilu- ja motocrossradalle sijoitettiin lajeittain 6 kpl pistemäisiä äänilähteitä tasaisesti ympäri rataa kuvaamaan auton tai pyörän eri sijoittumiskohtia radalla ajon aikana. Jokaiselle pistelähteelle suoritettiin automaattinen laskenta n. 3,0 x 3,0 km:n alueelle pisteverkkoon, jossa laskentapisteiden etäisyys toisistaan oli 100 metriä. Laskentapisteen korkeus maasta oli 2 metriä. Näin kuhunkin ympäristön laskentapisteeseen saatiin meluarvo jokaisesta pistelähteestä. Kussakin ympäristön laskentapisteessä esiintyneistä laskentatuloksista suurin valittiin ko. pisteen melun maksimiarvoksi. 7. LASKENTOJEN TULOKSET Laskentatuloksia tulkittaessa on huomattava, että käytetty malli on ns. myötätuulimalli, eli se laskee äänitasot olettaen myötätuulen radalta laskentapisteeseen päin. Tällöin äänen vaimeneminen on vähäistä (ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet). Muissa kuin laskentamenettelyn mukaisissa sääoloissa havaitut melutasot ovat todennäköisesti pienempiä kuin laskelmilla saadut (siis esimerkiksi kun tuulen suunta on laskentapisteestä radalle päin). Lisäksi on huomioitava, että maksimimelutasot kuvaavat ajon aikaisia tasoja. Usean ajoneuvon yhteislähdössä (kilpailut) hetkelliset maksimitasot voivat nousta korkeammiksi. Pohjoismaisessa mallissa on arvioitu, että motocrossin pyörän yhteislähdössä maksimimelutasot ovat 7 db ajon aikaista maksimimelutasoa suuremmat, jokamiehenluokan 4-6 auton yhteislähdössä 9 db ajon aikaista maksimimelutasoa suuremmat ja rallicrossin 4-6 auton yhteislähdössä 4 db ajon aikaista maksimimelutasoa suuremmat. On kuitenkin huomattava, että lähtöjen aiheuttamia maksimimelutasopiikkejä esiintyy vähän verrattuna ajon aikaisiin melupiikkeihin, eikä niillä ole sanottavaa vaikutusta ekvivalenttitasoihin. 7.1 Lasketut ekvivalenttimelutasot Aiheutuvia keskimääräisiä- eli ekvivalenttimelutasoja kello 7-22 väliselle ajalle kuvaavat melualueet on esitetty liitteenä olevissa karttakuvissa Moottoriratojen osalta kunkin lajin pienemmän ajoneuvomäärän voidaan ajatella kuvaavan harjoituspäivän melua ja suuremman ajoneuvomäärän kilpailupäivän melua. Moottoriratojen ekvivalenttimelut Motocrossradan päiväajan ekvivalenttimelualueet, kun radalla ajaa 10 tuntia 1-10 pyörää ajoneuvoluokasta 250 cc on esitetty kuvassa 1 ja vastaavasti ajoneuvoluokasta 500 cc kuvassa

13 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 12 Motocrossradan päiväajan ekvivalenttimelualueet, kun radalla ajaa 10 tuntia pyörää ajoneuvoluokasta 250 cc on esitetty kuvassa 3 ja ajoneuvoluokan 500 cc osalta kuvassa 4. Jokamiehenluokan päiväajan ekvivalenttimelualueet, kun radalla ajaa 1-3 tai 4-6 ajoneuvoa 6 tunnin ajan on esitetty kuvissa 5 ja 6. Rallicrossin päiväajan ekvivalenttimelualueet, kun radalla ajaa 1-3 ja 4-6 ajoneuvoa 6 tunnin ajan on esitetty kuvissa 7 ja 8. Murskaus- ja asfalttiaseman ekvivalenttimelut Kuvassa 9 on esitetty murskaustoiminnan päiväajan ekvivalenttimelualueet päivänä, jolloin murskausta ja porausta tapahtuu 12 tunnin ajan ja rikotusta 10 tunnin ajan. Kuvassa 10 on esitetty asfalttiaseman päiväajan ekvivalenttimelualueet päivänä, jolloin asfalttiasema on toiminnassa 15 tunnin ajan. Kaikkien toimintojen kokonaismelu Kuvassa 11 on esitetty kaikkien yllämainittujen toimintojen yhdistelmämelualue tyypillisen toimintapäivän aikana (moottoriradat: harjoituspäivä, muut: tavanomainen toimintapäivä). 7.2 Maksimimelutasot Maksimimelutasoarvio on tehty moottoriurheilulajeille, ja tulokset on esitetty liitteenä olevissa kuvissa Motocrossin maksimimelualueet tilanteissa, jolloin radalla ajaa 1-10 pyörää ajoneuvoluokista 250 cc ja 500 cc, on esitetty kuvissa 12 ja 13. Motocrossradan maksimimelualueet tilanteissa, jolloin radalla ajaa pyörää ajoneuvoluokista 250 cc ja 500 cc, on esitetty kuvissa 14 ja 15. Jokamiehenluokan maksimimelualueet tilanteissa, jolloin radalla ajaa 1-3 ja 4-6 ajoneuvoa, on esitetty kuvissa 16 ja 17. Rallicrossin maksimimelualueet tilanteissa, jolloin radalla ajaa 1-3 ja 4-6 ajoneuvoa, on esitetty kuvissa 18 ja 19. Kuvassa 20 on esitetty kaikkien moottoriurheilulajien maksimimelualueen yhdistetty laajuus (ei summa, vaan mistä tahansa lajista aiheutunut korkein taso). 8. TULOSTEN TARKASTELU Ekvivalenttitasot Melun ohjearvoon verrattavat ekvivalenttitasot lähimmissä asuinkohteissa eivät ylitä suositeltua 55 db:n melutason rajaa. Koukkujärventien varren asuinkohteessa melutaso on n. 52 db tyypillisen toimintapäivän aikana huomioiden kaikki laskennassa mukana olleet toiminnat. Halimaan alueen tiheämpi asutus on pohjoisempien reuna-alueiden osalta 45 db:n tasossa. Kaakkurinjärvien Natura 2000 alueella kokonaismelu pysyy luonnonsuojelualueille suositellun 45 db:n alla lukuun ottamatta jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolella olevan alueen (Koukkujärven ympäristö) eteläreunaa, jossa laskettu melutaso 45 db lievästi ylittyy. Kuvasta 11 huomataan kuitenkin myös melun katvealue <45 db, joka aiheutuu luultavasti kaatopaikan jätetäytön varjovaikutuksesta. Muissa osissa ollaan selvästi alle 45 db:n tason

14 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 13 Moottoriurheilulajien ekvivalenttimelualueet on määritetty ilmoitettujen ratojen aukioloaikojen mukaisesti. Mahdollista kuitenkin on, että varsinaiset meluntuottoajat (ajoajat) ovat pienempiä ja näin myös aiheutuvat ekvivalenttitasot. Murskauslaitoksen toiminnan loppuminen noin vuonna 2006 vähentää merkittävästi alueen melua. Maksimitasot Maksimimelujen osalta sitovia ohjearvoja ei ole Suomessa annettu. Viihtyvyyden kannalta korkeilla meluhuipuilla on kuitenkin merkitystä, samoin luonnonsuojelualueilla esimerkiksi lintujen pesintään vaikuttavana tekijänä. Oikeuskäytännössä on sovellettavaksi maksimitason rajaksi muodostunut pääsääntöisesti 60 db asuinalueilla ja 55 db virkistys- ja suojelualueilla. Moottoriratojen ajon aikaiset maksimimelutasot pysyvät pääasiassa tavoitearvojen puitteissa. Koukkujärventien varressa olevan asuintalon maksimimeluarvo on JM:n osalta tavoitearvon 60 db tasalla. Koukkujärven ympärillä olevalla Natura-alueella maksimitaso on enimmillään db, aiheutuen motocrossista ja jokamiesluokasta. Kilpailupäivinä yhteislähdöissä lähtöhetken maksimimelu on arvion mukaan motocrossin osalta 3-7 db ja jokamiesluokan osalta 4-9 db tässä laskettua korkeampi, tällöin suositeltu 55 db:n raja ylittyy Koukkujärven ympärillä olevalla Natura-alueen osalla, taso tuolloin db (MC) ja n db (JM) Louhinta- ja murskausaseman toiminnassa on maksimimelupiikkejä aiheuttavia työvaiheita, kuten louheen kaato murskaimen syöttösuppiloon. Maksimimelutason määrittämiseksi ei ole käytettävissä lähtöarvoja, mutta voitaneen olettaa että maksimitaso on 5-10 db keskimelutasoa korkeampi. Tällä oletuksella murskauslaitoksen maksimimelu on noin 55 db Natura-alueen lähimmillä osilla. Toimintaa liittyvät louhintaräjäytykset sitä vastoin ovat voimakkaita, ja voivat aiheuttaa selvästi yli 55 db:n tasoja Natura-alueelle. Räjäytyksiä on saadun tiedon mukaan muutama vuodessa, ja ne ajoitetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle haittojen minimoimiseksi. 9. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tässä työssä on tutkittu Nokian Kankaantaan alueella tapahtuvan ja sinne suunnitellun toiminnan aiheuttamaa ympäristömelua huomioiden asfalttiasema, murskauslaitos, suunniteltu motocrossrata sekä suunniteltu autourheiluradan laajennus. Meluarviot on tehty laskentamallin avulla. Toiminnoista aiheutuvat ekvivalentti- ja maksimimelutasot pysyvät häiriintyvissä kohteissa pääosin alle sovellettavien ohjearvojen. Pieni mahdollisuus lievälle ekvivalenttimelutason ylittymiselle todettiin lähimmän Natura-alueen osalta kun tarkastellaan kaikkien lähteiden aiheuttamaa yhteismelua. Murskauslaitoksen siirtyminen pois alueelta lähitulevaisuudessa tulee kuitenkin alentamaan alueen melutasoja. Moottoriratojen osalta kilpailujen yhteislähdöissä syntyvät melupiikit voivat ylittää lähimmässä Natura-kohteessa hieman suositusarvot. Mahdollisten lintuihin kohdistuvan vaikutuksen lieventämiseksi kilpailujen ajankohdat on suositeltavaa järjestää lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Uusien rakennettavien ratojen osalta melun leviämistä kilpailun yhteislähtötilanteessa voidaan rajoittaa sijoittamalla lähtöalue siten, että ajoneuvojen perä (pakoputki) osittaa kohti kaakkoa eli poispäin asutuksesta ja Naturaalueesta. LÄHTEET 1. Ylituomari Pekka Kainlaurin kirjoitus Ympäristö- ja Terveys lehdessä 3-4-/2003, s Kragh,J. Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby

15 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys Anon, Buller från motorsportsbanor, Beräkningsmodell. Statens Naturvårdsverk, Meddelande 8/1983, Solna Stoj fra motorsportsbaner, nr , Miljo og Energiministeriet, Danmark 5. Tielaitos, Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu Tuotannon yleisohjeet.tiel Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki LIITTEET Kuva 1. Motocrossradan melualueet, 10h 1-10 pyörää luokasta 250 cc, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 2. Motocrossradan melualueet, 10h 1-10 pyörää luokasta 500 cc, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 3. Motocrossradan melualueet, 10h pyörää luokasta 250 cc, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 4. Motocrossradan melualueet, 10h pyörää luokasta 500 cc, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 5. Jokamiehenluokan melualueet, 6h 1-3 ajoneuvoa, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 6. Jokamiehenluokan melualueet, 6h 4-6 ajoneuvoa, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 7. Rallicrossin melualueet, 6h 1-3 ajoneuvoa, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 8. Rallicrossin melualueet, 6h 4-6 ajoneuvoa, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 9. Murskaustoiminnan melualueet: murskaus 14 tuntia, poraus 14 tuntia ja rikotus 10 tuntia, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 10. Asfalttiaseman melualueet, 15h, ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22. Kuva 11. Yhdistelmämelualue tyypillisen toimintapäivän aikana; murskaus 14h, poraus 14h, rikotus 10h, asfalttiasema 15h, motocross 250 cc ajoa 5h 1-10 pyörää, motocross 500 cc ajoa 5h 1-10 pyörää, jokamiehenluokka ajoa 3h 1-3 autoa ja rallicross ajoa 3h 1-3 autoa; ekvivalenttimelutaso L Aeq,7-22 Kuva 12. Motocrossradan melualueet, 1-10 pyörää luokasta 250 cc, maksimimelutaso L Amax. Kuva 13. Motocrossradan melualueet, 1-10 pyörää luokasta 500 cc, maksimimelutaso L Amax. Kuva 14. Motocrossradan melualueet, pyörää luokasta 250 cc, maksimimelutaso L Amax. Kuva 15. Motocrossradan melualueet, pyörää luokasta 500 cc, maksimimelutaso L Amax. Kuva 16. Jokamiehenluokan melualueet, 1-3 autoa, maksimimelutaso L Amax. Kuva 17. Jokamiehenluokan melualueet, 4-6 autoa, maksimimelutaso L Amax. Kuva 18. Rallicrossin melualueet, 1 3 autoa, maksimimelutaso L Amax. Kuva 19. Rallicrossin melualueet, 4 6 autoa, maksimimelutaso L Amax

16 Kankaantaan alueen toiminnat, Nokia Meluselvitys 15 Kuva 20. Moottoriurheilun yhdistetty melualue; motocross 250 cc ja 500 cc, jokamiehenluokka, rallicross; maksimimelutaso L Amax

17 Lupa PISA/071/2004 Kuva 1

18 Lupa PISA/071/2004 Kuva 2

19 Lupa PISA/071/2004 Kuva 3

20 Lupa PISA/071/2004 Kuva 4

21 Lupa PISA/071/2004 Kuva 5

22 Lupa PISA/071/2004 Kuva 6

23 Lupa PISA/071/2004 Kuva 7

24 Lupa PISA/071/2004 Kuva 8

25 Lupa PISA/071/2004 Kuva 9

26 Lupa PISA/071/2004 Kuva 10

27 Lupa PISA/071/2004 Kuva 11

28 Lupa PISA/071/2004 Kuva 12

29 Lupa PISA/071/2004 Kuva 13

30 Lupa PISA/071/2004 Kuva 14

31 Lupa PISA/071/2004 Kuva 15

32 Lupa PISA/071/2004 Kuva 16

33 Lupa PISA/071/2004 Kuva 17

34 Lupa PISA/071/2004 Kuva 18

35 Lupa PISA/071/2004 Kuva 19

36 Lupa PISA/071/2004 Kuva 20