SISÄLTÖ. Yhteystiedot. Rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen puh. (02) gsm

Transkriptio

1

2 SISÄLTÖ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI... 3 RUOTSI Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)... 3 VIERAAT KIELET... 5 ENGLANTI Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)... 6 SAKSA A-kieli (perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut oppimäärä)... 7 SAKSA B2- ja B3-kieli (peruskouluopetuksen luokilla 8-9 ja lukiossa alkanut oppimäärä)... 8 VENÄJÄ B2- ja B3-kieli (peruskouluopetuksen luokilla 8-9 ja lukiossa alkanut oppimäärä) RANSKA B2- ja B3-kieli (peruskouluopetuksen luokilla 8-9 ja lukiossa alkanut oppimäärä) MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA USKONTO EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Yhteystiedot Rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen mirja.rautavuori-lehtinen@koski.fi puh. (02) gsm Kanslia puh. (02) fax (02) Opinto-ohjaaja Tiina Uuttu tiina.uuttu@koski.fi puh. (02) gsm

3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Pakollisia äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja on kuusi. Seuraavaksi esitellään opiskelijalle valinnaiset kurssit. Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa 2

4 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Koulukohtaiset syventävät kurssit 10. Aineistopohjainen kirjoittaminen (ÄI10) Opiskelija varmentaa aineistokirjoittamisen taitoaan. erilaisten aineistoiden avaaminen (esim. asiateksti, kaunokirjallinen teksti, kuva) erilaisten aineistojen pohjalta kirjoittaminen yo-ainekokoelman malliaineiden analysointia 11. Kirjoittamista ja kielenhuoltoa (ÄI11) Opiskelija vahvistaa, syventää ja monipuolistaa omaa kirjoittamistaan ja kielenhuollon taitoja. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: kirjoittamisen jäsentely, rakenne ja sisältö eri tyylilajit tekstin hiominen ja muokkaus kielikuvat, ilmaisun tehokeinot kielenhuollon keskeisimmät asiat 12. Kotimaista kirjallisuutta (ÄI12) Opiskelija tutustuu suomalaisen kirjallisuuden arvostetuimpiin kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa. opiskelija perehtyy itsenäisesti valitsemaansa kirjailijaan, tämän tuotantoon ja aikakauteen TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1) Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 3

5 Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija Arviointi osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Pakollisia ruotsin kursseja on viisi. Seuraavaksi esitellään opiskelijalle valinnaiset kurssit. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyen tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisesta kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. 4

6 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kieliopin rakenteiden kertaamista jatketaan yhteiskunnalliset ilmiöt, kansainvälisyys, vaikuttaminen kieliopin rakenteiden kertaaminen kirjoittamisen, puhumisen ja kuullun ymmärtämisen harjoittaminen Koulukohtainen syventävä kurssi 8. Preppauskurssi (RUB8) Kurssilla pyritään valmentautumaan ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen. Erityyppisten tehtävien avulla harjoitellaan ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen, pääpaino kirjoittamisen, tekstinymmärtämisen ja kuullun ymmärtämisen harjoittamisessa. VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kieli ja Kuullun Luetun oppimäärä ymmärtäminen Puhuminen ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1 Muut kielet B3 A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. 5

7 Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. ENGLANTI Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kieltä käytetään maailmanlaajuisesti kansainvälisen kommunikaation välineenä. Äidinkielenään englantia puhuu noin 650 miljoonaa ihmistä ja vieraana kielenä sitä osaa arviolta puolestatoista kahteen miljardia ihmistä ympäri maailmaa. Kosken lukiossa englantia voi opiskella A-kielenä (perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut oppimäärä). Pakollisia kursseja on 6 ja syventäviä 5. Englannin opiskelu antaa valmiudet ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi sekä suullisesti että kirjallisesti kotimaassa ja ulkomailla. Englannin opiskelun tavoitteena on oppia soveltamaan englannin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä omaksua tietoja englannin kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuu omasta oppimisprosessistaan kiinnittämällä jokaisella kurssilla huomiota opiskelutaitoihin. Häntä ohjataan myös tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana sekä käyttämään tarkoituksenmukaisia oppimisstrategioita. Pakollisia englannin kursseja on kuusi. Seuraavaksi esitellään opiskelijalle valinnaiset kurssit. Syventävät kurssit 7. Luonto ja kestävä kehitys (EA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Tämän lisäksi kurssilla tutustutaan päättökokeen tehtävätyyppeihin. aihepiireinä luonto, luonnontieteet ja kestävä kehitys vahvistetaan rakenteita hallintaa 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (EA8) Kurssilla keskitytään suullisen kielitaidon kehittämiseen mm. harjoittelemalla puheviestinnän strategioita, suullisen kielen käyttöä monipuolisesti eri tilanteissa ja paneutumalla ääntämisen ongelmakohtiin. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja aiempien kurssien aihepiirit. Kurssilla suoritetaan Opetushallituksen laatima suullisen kielitaidon koe, josta opiskelija saa erillisen todistuksen. 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (EA9) Kurssin aihealueina ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla harjoitellaan myös päättökokeen tehtävätyyppejä. 6

8 aihepiireinä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaiset maailmankuvat vahvistetaan rakenteita hallintaa 10. Kertauskurssi (EA10) Kurssilla kerrataan kieliopin ja sanaston ongelmakohtia sekä harjoitellaan päättökokeen tehtävätyyppejä. kieliopin ja sanaston ongelmakohtia päättökokeen tehtävätyypit 11. Tukikurssi (EA11) Kurssilla kerrataan ja harjoitellaan englannin perusrakenteita ja keskeistä sanastoa. Kurssi on tarkoitettu niille 1. ja 2. vuoden opiskelijoille, jotka kaipaavat tukea englannin opinnoissaan. opiskeltavina rakenteina mm. aikamuodot, ehtolauseet, kysymyslauseet, apuverbit, passiivi ja sanajärjestys valikoidut sanastoalueet SAKSA A-kieli (perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut oppimäärä) Keski-Euroopassa yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa äidinkielenään. Saksaa puhutaan ja ymmärretään laajasti sekä vanhoissa että uusissa Euroopan Unionin maissa. Saksa on kulttuurin (musiikki, kirjallisuus ja kuvataide) ja tekniikan kieli. Kosken lukiossa saksaa voi opiskella A-kielenä (perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut oppimäärä), B2- kielenä (perusopetuksen luokilla 7-9 alkanut oppimäärä) ja B3-kielenä (lukiossa alkanut oppimäärä). Saksan opiskelu antaa valmiudet ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi sekä suullisesti että kirjallisesti. Saksan opiskelun tavoitteena on oppia soveltamaan saksan kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä omaksua tietoja saksan kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuu omasta oppimisprosessistaan kiinnittämällä jokaisella kurssilla huomiota opiskelutaitoihin. Häntä ohjataan myös tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana sekä käyttämään tarkoituksenmukaisia oppimisstrategioita. Saksaa A-kielenä opiskeleville on tarjolla yhdeksän valinnasta kurssia. 1. Nuori ja hänen maailmansa (SA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta sekä vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. kurssin aihepiireinä jokapäiväinen elämä, harrastukset, ihmissuhteet ja nuorten elämänasenne kerrataan verbioppia ja substantiivin sijamuodot 2. Viestintä ja vapaa-aika (SA2) Kurssilla harjoitetaan monipuolisesti puheviestintää sekä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä saksankielisen alueen tuntemukseen ja monikulttuuriseen saksalaiseen yhteiskuntaan. aihepiireinä nuorten elämäntilanteet, monikulttuurinen saksalainen yhteiskunta, oma maa ja kulttuuri, uuden teknologian ja median merkitys nuorten vapaa-ajan vietossa vahvistetaan verbien ja sijamuotojen käyttöä opiskellaan infinitiivin käyttö 3. Opiskelu ja työ (SA3) Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitetaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. 7

9 aihepiireinä koulu, opiskelu, vaihto-oppilasvuosi ja työelämä opiskellaan adjektiivin taivutus ja pronomineja 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstinymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. aihepiireinä erilaiset yhteisöt ja yksilön rooli niissä, yhteiskunnan rakenteet sekä Suomi-tietous vahvistetaan verbiopin, pronominien ja substantiivin rakenteiden hallintaa 5. Kulttuuri (SA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. aihepiirinä kulttuuri laaja-alaisesti: kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja elokuva saksankielisissä maissa ja kotimaassa vahvistetaan adjektiivien ja partisiippien käytön sekä sanajärjestyksen hallintaa laaditaan kulttuuriaiheinen kirjallinen työ 6. Tiede, talous ja tekniikka (SA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. aihepiireinä tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa 7. Luonto ja kestävä kehitys (SA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Tämän lisäksi kurssilla tutustutaan päättökokeen tehtävätyyppeihin. aihepiireinä luonto, luonnontieteet ja kestävä kehitys kerrataan rakenteiden hallintaa 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SA8) Kurssilla keskitytään suullisen kielitaidon kehittämiseen mm. harjoittelemalla puheviestinnän strategioita, suullisen kielen käyttöä monipuolisesti eri tilanteissa ja paneutumalla ääntämisen ongelmakohtiin. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja aiempien kurssien aihepiirit. Kurssilla suoritetaan Opetushallituksen laatima suullisen kielitaidon koe, josta opiskelija saa erillisen todistuksen. 9. Kertauskurssi (SA9) Kurssilla kerrataan kieliopin ja sanaston ongelmakohtia sekä harjoitellaan päättökokeen tehtävätyyppejä. kieliopin ja sanaston ongelmakohtia päättökokeen tehtävätyypit SAKSA B2- ja B3-kieli (peruskouluopetuksen luokilla 8-9 ja lukiossa alkanut oppimäärä) B2- ja B3-kielen opetus sulautuu yhteen sekä kurssisisältöjen että opetuksen osalta kurssista SB3 eteenpäin. Tällöin kaksi kurssia opiskelleet, lukiossa saksan aloittaneet (B3-kieli) opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan yhdessä saksan perusopetuksen luokilla 8-9 aloittaneiden (B2-kieli) kanssa. Kummassakin oppimäärässä on vain syventäviä kursseja, joita kummassakin 9. Saksaa B-kielenä opiskelevilla ei ole pakollisia kursseja, joten seuraavaksi 8

10 Syventävät kurssit SB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (SB1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä ja opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. aihepiireinä perhe, lähimmät ihmissuhteet ja yksinkertaiset arkipäivän tilanteet SB32 Näin asiat hoituvat (SB2) Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. aihepiireinä suku, ystävät ja muut ihmissuhteet, elämään liittyvät rutiinit ja jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet SB21/SB33 Vapaa-aika ja harrastukset (SB3) Kurssilla aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. aihepiireinä nuorten arki ja siihen liittyvät tilanteet sekä kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset vahvistetaan ja laajennetaan perusrakenteiden hallintaa SB22/SB34 Meillä ja muualla (SB4) Kurssilla tutustutaan lähemmin saksankielisten maiden ja oman maan ihmisiin arkielämän, historian ja maantieteen kautta. aihepiireinä oman maan ja saksankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet vahvistetaan ja laajennetaan perusrakenteiden hallintaa SB23/SB35 Ennen ja nyt (SB5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. aihepiireinä elämä ennen ja nyt, yksilö ja yhteiskunta sekä terveys ja hyvinvointi vahvistetaan ja laajennetaan perusrakenteiden hallintaa SB24/SB36 Opiskelu ja tulevaisuusnäkymät (SB6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. aihepiireinä koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa SB25/SB37 Kulttuuri (SB7) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuriin; musiikkiin, kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen. aihepiireinä saksankielisten maiden kulttuuri; musiikki, kirjallisuus ja kuvataide vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa SB26/SB38 Yhteinen maapallomme (SB8) Kurssilla käsitellään oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä tekstejä. Kurssilla tutustutaan päättökokeen tehtävätyyppeihin ja harjoitellaan niitä. aihepiireinä oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskuntien toiminta, maapallon nykytila ja tulevaisuus 9

11 vahvistetaan rakenteiden hallintaa tutustutaan päättökokeen tehtävätyyppeihin SB29/SB39 Kertauskurssi (SB9) Kurssilla kerrataan kieliopin ja sanaston ongelmakohtia sekä harjoitellaan päättökokeen tehtävätyyppejä. kieliopin ja sanaston ongelmakohdat päättökokeen tehtävätyypit SB27 Tiede ja tekniikka (SB27) Kurssin lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. aihepiireinä eri tieteenalat, tekniikka ja viestinnän eri muodot vahvistetaan rakenteiden hallintaa SB28 Luonto ja kestävä kehitys (SB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja saksankielisten maiden kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. aihepiireinä luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja saksankielisten maiden kulttuurissa syvennetään rakenteiden hallintaa VENÄJÄ B2- ja B3-kieli (peruskouluopetuksen luokilla 8-9 ja lukiossa alkanut oppimäärä) B2- ja B3-venäjä Venäjän kieli viisas valinta, sillä venäjän taitajista alkaa olla Suomessa pulaa. Venäläisiä asiakkaita on hotelleissa, kylpylöissä, kaupoissa, pankeissa, kouluissa, virastoissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, mökkikylissä, kiinteistöfirmoissa, kulttuurilaitoksissa... Ja jos osaat venäjää, saat kokea monenlaisia ahaaelämyksiä matkustaessasi naapurimaahan - alkaen kylteistä ja tervehdyksistä, syventyen, kun päästään tutkailemaan slaavilaista sielunelämää: ihmiset, taide, historia, koko yhteiskunta ja elämänmuoto käyvät ymmärrettävämmiksi ja yhä kiehtovammiksi. Asennoidu avoimesti ja positiivisesti, ole utelias! On palkitsevaa osata venäjää. Jokaisen kurssin taustana on kaikkien venäjänkielisten maiden kulttuuri: elämäntapa, arvot, asenteet, tavat. Opetuksessa pyritään oman ja vieraan kulttuurin kautta laajentamaan opiskelijoiden maailmankuvaa. Lukiossa alkava vieras kieli painottuu suulliseen kielitaitoon, mutta opetuksessa huolehditaan kaikkien kielen osa-alueiden (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto) tasapuolisesta kehittymisestä. Opetuksessa lähdetään liikkeelle ns. henkiinjäämistasolta ja edetään spiraalimaisesti niin, että samoja asioita ja ilmiöitä käsitellään toistuvasti syvällisemmin. Rakenteiden osalta edetään käytännön kielitaidon vaatiman progression mukaan. Sanaston osalta edetään konkreetista abstraktiin. Arviointi toteutetaan sekä opiskelijan itsearviointina että opettajan suorittamana. Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentelyn osuus ja etenkin suullista kielitaitoa arvioidaan. Numeerinen arviointi voi olla sekä formatiivista että summatiivista. Venäjää opiskelevilla ei ole pakollisia kursseja, joten seuraavaksi 10

12 Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (VEB32) Opiskellaan edelleen kielen perusasioita. Aihepiireinä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä erilaisissa asiointitilanteissa selviäminen. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Vahvistetaan myös luetun ymmärtämistaitoja ja kirjoitetaan pieniä viestejä. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB33 / VEB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Tutustutaan venäläisen arjen kulttuuriin. Painopiste on puheen ymmärtämisessä ja puhumisessa. Laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (VEB34 / VEB22) Kurssin aihepiireinä ovat suomalaiset ja venäläiset, Suomi ja Venäjä kotimaina sekä lomakohteina. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitetaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (VEB35 / VEB23) Kurssin aikana tarkastellaan elämää ennen ja nyt, niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitetaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB36 / VEB24) Kurssin aiheina ovat koulu, myöhempi opiskelu sekä työelämä. Harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. Ilmaisukykyä laajennetaan monipuolistamalla rakenteita. 7. Kulttuuri (VEB37 / VEB25) Käsitellään venäläisen kulttuurin aihepiirejä, kuten kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa, teatteria tai urheilua opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. 8. Yhteinen maapallomme (VEB38 / VEB26) Aihepiirit liittyvät suomalaisen ja venäläisen yhteiskunnan toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Kurssilla tutustutaan aihepiireihin liittyviin yleistajuisiin teksteihin. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 9. Tiede ja tekniikka (VEB27) Aihepiirit liittyvät eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestintään. Tekstit valitaan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. 10. Luonto ja kestävä kehitys (VEB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen suomalaisessa ja venäläisessä kulttuurissa. 11

13 RANSKA B2- ja B3-kieli (peruskouluopetuksen luokilla 8-9 ja lukiossa alkanut oppimäärä) B2- ja B3-ranska Miksi opiskella ranskaa? Koska ranskan kieli on tärkeä paitsi kulttuurin alalla myös liike-elämässä ja tekniikan saralla. Tänä päivänä ranskalla on keskeinen asema kaupankäynnissä ja teollisuudessa kautta maailman. Koska ranskan osaaminen avaa kokonaan uuden ulottuvuuden sosiaalisessa elämässä, matkailussa, kokemusten saralla ja ammattielämässä. Koska kahden tai useamman kielen puhuminen on tärkeää nykypäivänä ja ehdoton edellytys tulevaisuudessa. Koska ranskalaiset ovat tärkeitä turisteja Lapissa ja muuallakin Suomessa. Suomeen saapuvat ranskalaiset ovat usein sivistyneitä, paljon matkustaneita, haasteellisia, mutta avoimia mieleltään. Yhteinen kieli ja ranskalaisen kulttuurin tuntemus tarjoavat loistavat välineet kanssakäymiseen. Jokaisen kurssin taustana on ranskalainen kulttuuri: elämäntapa, arvot, asenteet, tavat. Opetuksessa pyritään oman ja vieraan kulttuurin kautta laajentamaan opiskelijoiden maailmankuvaa. Lukiossa alkava vieras kieli painottuu suulliseen kielitaitoon, mutta samalla huolehditaan kaikkien kielen osa-alueiden (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto) tasapuolisesta kehittymisestä. Opetuksessa lähdetään liikkeelle ns. henkiinjäämistasolta ja edetään spiraalimaisesti niin, että samoja asioita ja ilmiöitä käsitellään toistuvasti syvällisemmin. Rakenteiden osalta edetään käytännön kielitaidon vaatiman progression mukaan. Sanaston osalta edetään konkreetista abstraktiin. Arviointi toteutetaan sekä opiskelijan itsearviointina että opettajan suorittamana. Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentelyn osuus ja etenkin suullista kielitaitoa painotetaan. Numeerinen arviointi voi olla sekä formatiivista että summatiivista. Ranskaa opiskelevilla ei ole pakollisia kursseja, joten seuraavaksi Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) Opitaan ranskan kielen alkeita ja totutellaan sen ääntämiseen ja intonaatioon. Pyritään hyödyntämään oppilaiden jo osaamien vieraiden kielten tuntemusta. Ranskan kulttuurin opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaiden aikaisemmista tiedoista. Aihepiireinä perhe, ystävät ja lähipiiri. 2. Näin asiat hoituvat (RAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät arkirutiinit, kuten esimerkiksi ostoksilla käynti ja asiointi pankissa, postissa, lääkärissä, hotellissa, ravintolassa ja julkisissa kulkuvälineissä. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33 / RAB21) Aihepiirejä ovat nuorten jokapäiväinen elämä, harrastukset, loman- ja vapaa-ajanvietto. Niitä voidaan valita myös opetusryhmän eri jäsenten mielenkiinnon kohteiden mukaan. 4. Meillä ja muualla (RAB34 / RAB22) Tutustutaan lähemmin kohdemaiden ihmisiin, maantieteeseen, historiaan, nähtävyyksiin ja lomanviettomahdollisuuksiin ja samalla vahvistetaan sekä kielellisiä että kulttuurillisia valmiuksia toimia arkipäivän tilanteissa. Havainnointi painottuu ihmisten toimintaan henkilökohtaisessa kanssakäymisessä. 12

14 5. Ennen ja nyt (RAB35 / RAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että monikulttuurisen yhteiskunnan kannalta, vertaillaan omaa ja vierasta asuinympäristöä. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi, opiskelu ja työssä käyminen. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36 / RAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. 7. Kulttuuri (RAB37 / RAB25) Tutustutaan elävään ranskankielisen maailman kulttuuriin. Aihepiireinä ovat esimerkiksi historia, kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. 8. Yhteinen maapallomme (RAB38 / RAB26) Kurssilla käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia aiheita, kuten lääketiedettä, luonnonsuojelua, politiikkaa. Sen aikana käsitellään myös maapallon nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. 9. Tiede ja tekniikka (RAB27) Aihepiireinä ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. 10. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28) Aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt, luontoon suhtautuminen omassa ja ranskankielisessä kulttuurissa. MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Pakolliset kurssit ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. 13

15 MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä. harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä. Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat pohjatiedot löytyvät alla olevasta taulukosta Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) 2. Polynomifunktiot (MAA2) 1 3. Geometria (MAA3) 1, 2 4. Analyyttinen geometria (MAA4) 1, 2, 3 5. Vektorit (MAA5) 1, 2, 3, 4 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 1, 2 7. Derivaatta (MAA7) 1, 2, 3, 4 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 1, 2, 3, 4, 7 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 1, 2, 3, 4, Integraalilaskenta (MAA10) 1, 2, 3, 4, 7, 8, Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 1, Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 1, 2, 3, 4, 7, (10) 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) 1, 2, 3, 4, 7, 8, 9, Kertaus (MAA14) Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (MAA15)

16 Pakollisia pitkän matematiikan kursseja on kymmenen. Seuraavaksi esitellään opiskelijalle valinnaiset kurssit. Koulukohtainen soveltava kurssi Syventävät kurssit 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) lauseen formalisoiminen ja lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit Koulukohtaiset syventävät kurssit 14. Kertaus (MAA14) Kurssilla kerrataan lukion pitkän oppimäärän kurssien keskeiset sisällöt. kurssien 1-10 pääkohdat 15. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (MAA15) Kurssi on tarkoitettu niille, jotka aikovat kirjoittaa pitkän oppimäärän matematiikassa. Ennen kurssia olisi hyvä osallistua kertauskurssille tai itsenäisesti kerrata pitkän matematiikan kurssien 1-10 keskeiset sisällöt. aikaisempiin ylioppilastehtäviin tutustuminen vastaustekniikka ylioppilastehtävissä MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. 15

17 Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija Työtavat osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatkoopinnoille sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna Matematiikan kursseilla käytetään vaihtelevia työtapoja painottaen ongelmakeskeistä ja ilmiötä havainnollistavaa lähestymistapaa. Arviointi Kurssiarviointi koostuu koesuorituksesta, tuntiaktiivisuudesta sekä kotitehtävien suorittamisesta. Pakollisista ja syventävistä kursseista annetaan numeroarvosana. Pakollisia lyhyen matematiikan kursseja on kuusi. Seuraavaksi esitellään opiskelijalle valinnaiset kurssit. Syventävät kurssit 7. Talousmatematiikka (MAB7) indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla 9. Kertauskurssi (MAB9) kerrataan yhtälön ratkaisu kerrataan tasogeometria ja avaruusgeometria kerrataan lineaarinen ja eksponentiaalinen mallintaminen kerrataan derivointi ja funktion kulun tutkiminen kerrataan lineaarinen optimointi, aritmeettinen ja geometrinen jono 16

18 BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Opetuksen tavoitteet Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija Arviointi hallitsee biologian keskeiset käsitteet tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta. Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Pakollisia biologian kursseja on kaksi. Seuraavaksi esitellään opiskelijalle valinnaiset kurssit. Syventävät kurssit 3. Ympäristöekologia (BI3) Opiskelija syventää tietojaan ekologiasta, oppii tulkitsemaan ekologisia indikaattoreita sekä oppii ymmärtämään oman luontomme ekologiaan vaikuttavia tekijöitä. Ekologinen tutkimus ekologisten peruskäsitteiden syventäminen ekologisen tutkimuksen tehtävä 17

19 ympäristön laadun indikaattorit oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys biodiversiteetti luonnonvarana eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet aineiden kiertoon liittyvät ongelmat paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus pohjoiset metsät suot järvet ja virtavedet Itämeri Kestävä tulevaisuus ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia ekologisesti kestävä tuotanto ympäristötekniikan mahdollisuudet 4. Ihmisen biologia (BI4) Opiskelija tutustuu ihmiselimistön toimintaan ja ihmisen lisääntymiseen. Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys solujen vanheneminen ja kuolema syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys ruoansulatus ja ravitsemus hengityselimistö ja hengityksen säätely veri ja verenkierto erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely umpirauhaset ja hormonit hermosto ja aistit lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus hedelmöitys, raskaus ja synnytys 18

20 Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys ihmisen evoluutio ja ihminen lajina perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit elimistön puolustusjärjestelmät ihminen ja mikrobit myrkylliset aineet ja mutageenit 5. Bioteknologia (BI5) Opiskelija tutustuu bioteknologiaan, sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä sen muodostamiin mahdollisiin uhkiin ihmiskunnalle. Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina Geenien toiminta DNA:n, geenien ja genomien rakenne entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina geenin toiminta ja sen säätely mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus geenitutkimus lääketieteessä geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen bakteerien viljely ja käsittely mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö 6. Lajituntemuskurssi (BI6) Soveltava kurssi Kurssin keskeiset tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija parantaa luonnontietoaan oppimalla tuntemaan suomalaista eliölajistoa sekä ymmärtämään että arvostamaan luontoa enemmän. Samoin hän oppii syvällisemmin lajien ekologisia vuorovaikutussuhteita ja tutustuu lajinmäärityksessä olennaisiin määrityskaavioihin. Keskeinen sisältö nisäkäslajit ja niiden elintavat (ravinto, yleisyys, elämänkaari, elinympäristö, sopeutuminen) Seuraavista aihepiireistä valinnan mukaan kaksi tai useampia ryhmiä: linnut ja niiden elintavat 19