Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite 2014-2015"

Transkriptio

1 Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite

2 APOLLON YHTEISKOULUN KURSSIESITE KOULUN YLEISIÄ OPISKELUJÄRJESTELYJÄ Opiskelujärjestelyt Opintojen ohjaus lukiossa Opiskelijan matkakortti ja koulumatkatuki Oppilaskunnan toiminta Opiskelijalta perittäviä maksuja ARVIOINTI Opiskelijan arviointi Yleistä arvioinnista ja kurssien suorituksesta Numeroarviointi ja suoritusmerkintä Merkintä K (suoritus kesken) Jaksoarvostelu Koulun arviointikäytäntöjä Hyväksyttyjen kurssien määrä Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssin uusiminen Päättöarvosanan muodostuminen Erilliset kuulustelut eli tentit AINEKOHTAISET KURSSIESITTELYT... 7 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ ( ÄI )... 7 SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2)... 8 A-KIELI, ENGLANTI... 9 SAKSAN KIELI ( A-oppimäärä ) RUOTSIN KIELI B3- KIELI, RANSKA ( RAB ) / SAKSA ( SAB ) / ESPANJA (EAB) PITKÄ MATEMATIIKKA ( MAA ) LYHYT MATEMATIIKKA (MAB) BIOLOGIA ( BI ) MAANTIEDE ( GE ) FYSIIKKA ( FY ) KEMIA ( KE ) HISTORIA ( HI ) YHTEISKUNTAOPPI ( YH ) EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ( UE ) ORTODOKSINEN USKONTO ( UO ) ISLAM USKONTO (UI ) ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ( ET ) MUUT USKONNOT FILOSOFIA ( FI ) PSYKOLOGIA ( PS ) MUSIIKKI ( MU ) KUVATAIDE ( KU ) LIIKUNTA ( LI ) TERVEYSTIETO ( TE ) OPINTO-OHJAUS ( OP ) KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT... 34

3 Apollon Yhteiskoulu Arentipolku 1, Hki p , , FAX Arvoisa Apollon Yhteiskoulun lukiolainen Tämä vihkonen on Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite, jossa kerrotaan lyhyesti kurssien sisällöistä, suoritustavoista ja arvioinnista sekä lukion yleisistä opiskelujärjestelyistä. Säilytä esite huolellisesti, jotta voit palata siihen tarvittaessa. Apollon Yhteiskoulussa kurssien valinta toteutetaan seuraavasti. Ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat täyttävät valintakortin lukioon ilmoittautumisen yhteydessä. Toisen ja kolmannen opiskeluvuoden kurssivalinnat ja opintojen suunnittelu tehdään opinto-ohjaajan avustuksella opinto-ohjauksen oppitunneilla alkukeväästä. Muistathan, että sinun tulee sitoutua tekemiisi kurssivalintoihin ja opintoohjelmaasi. Saat neuvoja opiskeluusi liittyvissä asioissa opinto-ohjaajalta, rehtoreilta, ryhmänohjaajalta ja aineenopettajilta. Kurssikohtaisissa asioissa parhaita neuvojia ovat aineenopettajat. Paras asiantuntija oman tulevaisuutesi ja opintojesi suunnittelussa olet sinä itse. Sitoudu, tee työtä ja tavoittele sinnikkäästi itsellesi asettamiasi päämääriä. Osallistumalla kouluyhteisön toimintaan oppilaskunnan, tutortoiminnan tai esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisen kautta saat myös uusia ystäviä ja sosiaalisia taitoja. Näillä eväillä menestyt lukiossa, ja voit saada parhaat mahdolliset edellytykset jatko-opintoihisi ja elämääsi. Menestystä opintoihisi ja onnellista nuoruutta toivottaa Mirva Lindström Rehtori 1

4 1. KOULUN YLEISIÄ OPISKELUJÄRJESTELYJÄ 1.1. Opiskelujärjestelyt Koulumme lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jotka ovat työpäivän mittaisia. Jakson vaihtuessa lukujärjestys vaihtuu. Oppitunnit ovat 45 minuutin pituisia ja niiden alkamisajankohdat selviävät koulutiedotteesta sekä koulun nettisivuilta. Lukiolaisilla on jokaisen jakson päätteeksi koeviikko, jonka aikana on koe kustakin jakson aikana päättyneestä kurssista. Poikkeuksena ovat eräät taito- ja taideaineiden kurssit. Koeviikon aikataulu julkistetaan wilmassa hyvissä ajoin. Kutakin koetta edeltävänä päivänä opettaja voi pitää koeharjoituksen, preppauksen, jonka luokkatilan hän ilmoittaa erikseen. Yleensä koeharjoitukset alkavat klo Koeviikkoa edeltävänä päivänä koulu päättyy viidennen oppitunnin jälkeen. Koetilaisuudet alkavat klo 9.15 ja päättyvät klo Jos opiskelija saa kokeen valmiiksi aiemmin, hän voi poistua aikaisintaan Poissaolot ja myöhästymiset Poissaolomerkintöjä, myöhästymisiä ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä hoidetaan wilma-järjestelmän välityksellä. Opettajat merkitsevät opiskelijoiden poissaolot ja myöhästymiset järjestelmään niin pian kuin mahdollista. Huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija merkitsee näihin selvitykset. Opiskelijan tai huoltajan merkitsemät tiedot näkyvät vain ryhmänohjaajalle. Tiedot, jotka halutaan kohdistaa nimenomaan aineenopettajalle, kannattaa lähettää hänelle käyttäen wilman pikaviestitoimintoa. Oppilaalla tai lukio-opiskelijalla on mahdollisuus olla poissa sairauden tai tapaturman johdosta. Jos poissaolo tiedetään ennalta, siihen on anottava lupa kirjallisesti. Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää ryhmänohjaaja, sitä pidempiin lomiin rehtori tai apulaisrehtori. Annetut tehtävät on suoritettava myös myönnettyjen lomien aikana. Lomien anomista kesken lukuvuoden ei kuitenkaan suositella. Loman anomiseen käytetään koulun nettisivulta löytyvää lomaketta. Kurssin alkaessa opiskelijan on oltava paikalla niillä kursseilla, joille hän on ilmoittautunut. Muutoin kurssi saatetaan täyttää jonossa olevilla opiskelijoilla. Opiskeluun on osallistuttava säännöllisesti ja kaikki poissaolot on selvitettävä, samoin poissaolot koulun yhteisistä tilaisuuksista. Jos lukio-opiskelija on poissa kurssilta enemmän kuin kuusi oppituntia, kurssin suorittaminen keskeytyy eikä kurssista saa mitään merkintää. Lukio-opiskelijan joutuessa olemaan sairauden tai muun siihen verrattavissa olevan syyn tähden poissa kurssilta pitkän ajan hänellä on mahdollisuus yrittää suorittaa alkamansa kurssi itsenäisesti keskusteltuaan asiasta opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa ja esitettyään lääkärintodistuksen sairaudesta. Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi, jos hän ilman pätevää syytä on ilmoittamatta poissa opetuksesta suuren osan jaksosta. Oppitunneille on saavuttava ajoissa, myöhästynyt jää oven ulkopuolelle. Wilman käyttö ( wilma.edu.hel.fi ) Kaikki opiskelijat saavat henkilökohtaisen wilma-tunnuksen. Alaikäisten huoltajat saavat avainkoodin wilma-tunnuksen tekoon. Lukion aloittavien opiskelijoiden vanhemmille avainkoodit ohjeineen lähetetään sen jälkeen, kun opiskelija on palauttanut oppilastietolomakkeen koululle yhteystietojen tarkistamiseksi Opintojen ohjaus lukiossa Lukion opinto-ohjauksen lähtökohtana on yksilöllisen opintopolun löytäminen ja siihen sitoutuminen. Opinto-ohjaaja yhdessä ryhmänohjaajan kanssa ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuun yhteistyössä tehdyn opintoohjelmansa ja ylioppilaskirjoitussuunnitelmansa noudattamisesta. Mahdolliset muutokset opintoohjelmaan tehdään opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaaja perehdyttää ensimmäisen vuoden opiskelijat koulun käytänteisiin sekä jakso- ja koeviikkosysteemiin. Kevätpuolella opiskelijat joutuvat tekemään alustavan yo-kirjoitussuunnitelman seuraavan vuoden valintojensa pohjaksi. Toisena opiskeluvuonna ohjataan ensimmäistä kertaa yo-kirjoituksiin osallistuvia. Abivuonna tähdätään päättötodistuksen saamiseen ja suorittamaan kurssit ajoissa yokirjoitussuunnitelmaan nähden. Opinto-ohjaajan asiantuntemusta tarvitaan etenkin opiskelijan jatkokoulutus- ja uranvalintasuunnittelussa. 2

5 Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan sähköisesti wilma-järjestelmässä. Opinto-ohjaaja tarkistaa ilmoittautumisen yhdessä opiskelijan kanssa ja hyväksyy sen. Opiskelijan allekirjoitettua ilmoittautumisen se siirtyy eteenpäin. Ohjauksen kokonaisvastuu on rehtorilla Opiskelijan matkakortti ja koulumatkatuki Pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvat 17 vuotta täyttäneet opiskelijat ovat oikeutettuja hankkimaan opiskelijamatkakortin. Matkakorttitilaus tehdään kansliassa ja varmennetaan oppilaitoksen leimalla ja allekirjoituksella. Alle 17-vuotiaat lukion opiskelijat saavat kulkea lastenlipun hinnalla. Mikäli opiskelijan koulumatka on yhteen suuntaan vähintään 10 km, opiskelija voi anoa Kelan myöntämää koulumatkatukea. Kansliasta saa lisäksi myös tietoa VR:n ja Matkahuollon alennuksista Oppilaskunnan toiminta Lukion oppilaskunta koostuu kaikista lukiolaisista, jotka valitsevat keskuudestaan hallituksen edustamaan kaikkia lukiolaisia. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka toimii koulun johtokunnan opiskelijajäsenenä. Lukion oppilaskunta on vihreä oppilaskunta, joka toiminnassaan ottaa huomioon erityisesti ympäristönäkökohdat ja kestävän kehityksen. Lukion ja peruskoulun oppilaskunnat tekevätkin alueen alakoulujen kanssa yhteistyötä, joka painottuu ympäristöasioihin, mm. kierrätyksestä ja lajittelusta valistamiseen. Oppilaskunta huolehtii vuotuisen päivätyökeräyksen järjestelyistä ja on mukana vaikuttamassa koulun arkeen sekä suunnittelemassa koulun tapahtumia. Keväisin oppilaskunnat järjestävät yhteisen toimintailtapäivän Opiskelijalta perittäviä maksuja Apollon Yhteiskoulun lukiossa opiskelu on maksutonta. Koska opiskeluvälineet on hankittava itse, peritään koulusta annetuista opiskeluvälineistä lukion vuosien ajalta 50 materiaalimaksu, jonka ryhmänohjaajat keräävät lukion aloittajilta. Neljännelle vuodelle jääviltä peritään erillinen maksu. Maksu kattaa vuosittaisen koulutiedotteen, monisteet, koepaperit ja kuvataiteen pakollisen kurssin tarvikkeet. Opiskelijan on varauduttava omaa opiskeluohjelmaansa suunnitellessaan myös seuraaviin maksuihin: - elämyksellinen kulttuuritieto: ooppera-, teatteri-, näyttely- ym. vierailumaksut n. 50 ( ellei järjestetä yhteistyössä kulttuurikeskuksen kanssa ) - liikennekasvatuskurssi: yksityisen autokoulun järjestämä autokoulukurssi. Syksyllä 2013 B-kortin hinta oli 1550 lisättynä viranomaiskuluilla 238 ja mahdollisella pimeänajolla 90. Lisätietoa sivulla kotitalouskurssi: opiskelijat maksavat käyttämänsä raaka-aineet ja materiaalit, n liikunta ja terveystieto: mahdolliset matkat ja sisäänpääsymaksut - tietotekniikka At1 ja At2: tai A-ajokortin suorittavat opiskelijat maksavat 6 / koe (4 tai 7 koetta ) - Maalauspaja (KU6): kustannukset 10. Lisäksi opiskelijan on itse maksettava eri aineiden opintokäynneistä aiheutuvat kustannukset, samoin liikennevälineissä kulkemiset. 3

6 2. ARVIOINTI 2.1. Opiskelijan arviointi Opiskelijan arviointi on tarkoitettu opiskelijalle ja hänen huoltajilleen palautteeksi opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Arvioinnin tarkoituksena on myös kannustaa ja ohjata opiskelijaa. Sen tulee myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Kurssisuorituksia arvioidaan numeroin ja suoritusmerkinnöin sekä K-merkinnällä Yleistä arvioinnista ja kurssien suorituksesta Lukio-opinnot koostuvat oppiaineen pakollisista, valtakunnallisista syventävistä, koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Koulukohtaiset syventävät kurssit ovat oppiaineen sisältöön läheisesti liittyviä, esim. kertaavia kursseja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat pääsääntöisesti käytännönläheisiä kursseja, jotka eivät suoranaisesti liity mihinkään oppiaineeseen. Monet niistä tukevat aihekokonaisuuksia. Lukion opetussuunnitelmassa aihekokonaisuuksia ovat Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Hyvinvointi ja turvallisuus, Kestävä kehitys, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Teknologia ja yhteiskunta sekä Viestintä ja mediaosaaminen. Opetusta eri oppiaineissa sekä opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pidempiä. Opiskelijan on suoritettava lukion aikana vähintään 75 kurssia, siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. Opiskelija ei voi jälkikäteen poistaa arvioituja kurssejaan. Kurssit on suoritettava ylioppilastutkintolautakunnan määräämän aikataulun mukaisesti Numeroarviointi ja suoritusmerkintä Jokaisen oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin Halutessaan opiskelija voi päättövuoden loppuvaiheessa saada seuraavien aineiden numeroarvioinnin muutettua suoritusmerkinnäksi: - liikunta - ne oppiaineet, joissa opiskelija suorittaa vain ainoan pakollisen kurssin ( Fi, Ps, Ke, Fy, Te, Mu/Ku ) -valinnaiset vieraat kielet, jos opiskelija suorittaa korkeintaan kaksi kurssia Jos opiskelija lopettaa valinnaisen vieraan kielen opiskelun kahden kurssin jälkeen, hänen tulee keskustella opettajan kanssa oppiaineen arviointitavasta. Soveltavista kursseista ei anneta arvosanaa. Pyydettäessä numeroarvostelun saa tietotekniikasta, jos on suorittanut kaikki kolme kurssia Merkintä K (suoritus kesken) Merkintä K on mahdollista antaa opiskelijalle, joka ei ole kurssin aikana suorittanut kaikkia kurssin edellyttämiä tehtäviä tai osioita, esim. suullista esitelmää, tutkielmaa, kotiainetta tai loppukoetta. Aineenopettaja voi harkintansa mukaan käyttää merkintää K sekä pakollisissa, syventävissä että soveltavissa kursseissa. Jos K-merkinnän syynä on pelkästään suorittamaton loppukoe, kurssin opettaja muuttaa K-merkinnän arvosanaksi kyseisen jakson uusintakokeen jälkeen. Jos koe hylätään tai opiskelija jättää osallistumatta siihen ilman pätevää syytä, arvosanaksi merkitään 4. Opiskelijan on suoritettava K pois saman lukuvuoden aikana. Suorituksesta ja tarkemmasta ajankohdasta sovitaan aineenopettajan kanssa. Vasta suoritettuaan kurssiin sisältyvät osiot kokonaan loppuun opiskelija saa kyseessä olevasta aineesta kurssin. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että hän suorittaa ennen ylioppilaskirjoituksia K-merkinnän pois kirjoitettavien aineiden pakollisissa kursseissa. Muut K-merkinnät pitää keväällä valmistuvan suorittaa huhtikuun loppuun ja syksyllä valmistuvan lokakuun loppuun mennessä. K-merkintä ei voi jäädä päättötodistukseen. 4

7 2.2. Jaksoarvostelu Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen jaksoarvostelun, josta hän näkee eri oppiaineissa saamansa arvosanat. Alaikäisen opiskelijan huoltajan tulee kuitata jaksoarvostelu nähdyksi joko wilmassa tai paperisessa jaksotodistuksessa. Kunkin kurssin alussa opettaja selvittää opiskelijoille, mitkä suoritukset vaikuttavat kurssin arvosanaan sekä mitä kirjallisia tuotoksia pitää laatia ja missä laajuudessa. Jos opiskelija on runsaasti poissa kurssin tunneilta tai hän ei muutoin osallistu kurssin edellyttämällä tavalla, opettaja voi jättää kurssin arvostelematta Koulun arviointikäytäntöjä Hyväksyttyjen kurssien määrä Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti. Tämä 2/3 lasketaan niistä pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista, jotka opiskelija on valinnut, mikäli niitä on vähintään kolme. Oppiaineeseen läheisesti liittyviä koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavina korottavina osina kokonaisarvosanaa määritettäessä Kurssien itsenäinen suorittaminen Opiskelija voi suorittaa tietyt kurssit osittain tai kokonaan itsenäisesti, jos kurssiesitteessä on ko. kurssin kohdalla maininta itsenäisestä suorituksesta. Itsenäinen suoritus voi tulla kyseeseen myös, jos opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvat kurssit tarjotaan samanaikaisesti kurssitarjottimella, eikä kumpaakaan ole mahdollista suorittaa myöhemmin opiskeluaikana. Muita syitä voivat olla pitkäaikainen sairaus tai koulun vaihdon yhteydessä puuttumaan jääneet kurssit. Itsenäisestä suorituksesta on saatava hyväksytty arvosana, jotta se voidaan katsoa suoritetuksi. Ennen kurssin suorittamista opiskelijan ja opettajan tulee täyttää kirjallinen sopimus, johon tulevat kurssin suorittamiseen kuuluvat osiot, suorittamisen aikaraja sekä opettajan ja opiskelijan allekirjoitukset. Hylättyjä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ne osallistumalla kurssille. Vaihto-oppilasvuoden aikana tai kesäyliopistossa tai aikuislukiossa suoritettu kurssi voidaan hyväksyä, jos opiskelija on saanut siitä hyväksytyn numeroarvosanan tai suoritusmerkinnän. Jos aikuislukiosta suoritusmerkinnän saanut opiskelija haluaa kurssista arvosanan, hänen on pyydettävä se aikuislukiosta, muutoin suoritusmerkinnän vastine numeroarvosanana on 5. Kurssin korvaavuudesta päättää rehtori yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. 5

8 Kurssin uusiminen a) Hylätty kurssi Jos opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan, hänellä on yksi mahdollisuus yrittää uusia se kyseisen jakson uusintakoepäivänä. Jos opiskelijalla on samassa jaksossa kaksi hylättyä kurssia, ne on suoritettava samalla uusintakerralla. Tästä poiketaan siinä tapauksessa, että opiskelija on ollut ainakin toisesta kokeesta poissa sairauden takia, josta on asianmukaisesti ilmoitettu. Jos hylättyjä kursseja on kolme, kaksi niistä on suoritettava samalla uusintakerralla ja yksi sitten, kun kurssi seuraavan kerran järjestetään tai opettajan kanssa sopimalla muuna ajankohtana. Jos opiskelija arvelee, että kolme tuntia ei riitä kahden uusintakokeen suorittamiseen, hänen on sovittava kokeen aloittamisesta tuntia aiemmin. Jos opiskelija on jäänyt pois varsinaisesta kokeesta ilman, että hän on ilmoittanut koepäivän aamuna poissaolostaan, hänellä on vain yksi mahdollisuus kurssin suoritukseen, ei erikseen enää uusintakertaa. Myös uusintakokeeseen saapumatta jäämiseen on esitettävä hyväksytty syy. Uusinnat järjestetään koeviikkoa seuraavan ensimmäisen kokonaisen viikon jälkeisenä maanantaina klo Syys- ja talviloman jälkeisiä uusintapäiviä saatetaan myöhentää. Hylätyn arvosanan saaneen opiskelijan oletetaan osallistuvan saman jakson uusintakokeeseen, ellei hän ilmoita olevansa sairaana tai muusta hyväksyttävästä syystä ilmoita jättävänsä uusintamahdollisuutensa käyttämättä. Jos hylättyjä arvosanoja on kolme, opiskelija ilmoittaa, minkä näistä siirtää myöhemmäksi. Tällöin on sovittava kyseisen opettajan kanssa uusinnan siirtämisestä. b) Hyväksytty kurssi Hyväksytyn kurssin voi uusia käymällä kurssin uudelleen sitä tarjottaessa tai suorittamalla itsenäisesti. Itsenäiseen suoritukseen on opiskelijalla oltava perusteltu syy, esim. opiskelijalla ei ole mahdollisuutta enää osallistua uudelleen kurssille (viimeisen vuoden opiskelijat) tai opiskelija on sairauden takia saanut kurssista omaa tasoaan alhaisemman arvosanan. Hyväksyttyä kurssia ei voi korottaa käymällä kurssin uusintakokeessa Päättöarvosanan muodostuminen Päättöarvosanaa muodostettaessa otetaan huomioon aineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit tasavertaisesti. Opettaja voi halutessaan korottaa kurssien keskiarvona muodostunutta arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien perusteella. Päättöarvostelusta päättävät lopullisesti koulun rehtori sekä opiskelijaa opettavat opettajat yhdessä Erilliset kuulustelut eli tentit Opiskelijalla on oikeus osallistua kunkin oppiaineen erilliseen kuulusteluun, jotka pääsääntöisesti järjestetään ennen syksyn tai kevään ylioppilaskirjoituksia. Osallistumalla kuulusteluun menestyksekkäästi opiskelija voi yrittää kerran korottaa oppiaineen kokonaisarvosanaa. Kuulusteluja varten kerätään halukkaista osallistujista lista ja ryhmänohjaajat laativat aikataulut kuulusteluille. Kuulustelut ovat suullisia ja niissä saattaa olla myös kirjallisia osioita. Kuulusteluun ilmoittautuminen on sitova, joten vain sairaustapaus tms. on hyväksyttävä syy olla pois kuulustelusta. Pois jäämisestä on ilmoitettava asianomaiselle opettajalle. 6

9 3. AINEKOHTAISET KURSSIESITTELYT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ ( ÄI ) Pakolliset kurssit: ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssilla käsitellään informaation kulkua ja viestin rakennetta. Opimme myös, että sanoilla ei välttämättä tarkoitetakaan sitä, mitä ne näyttävät merkitsevän. Tutkimme erilaisia tekstilajeja ja niiden eroja Kirjoitamme aineita, referoimme ja kommentoimme. Samalla seuraamme omien taitojemme kehitystä ja motivaatiotamme lukio-opiskelua silmällä pitäen. ÄI2 Tekstin rakenteita ja merkityksiä Kurssille luontaisia piirteitä ovat eri asiatekstilajien tuottaminen ja erittely sekä esseen laatiminen. Käsittelemme myös lauseoppia, sanavalintaa, kuvakieltä, jaksotusta, lähteiden käyttöä jne. asiakirjoituksessa vaadittavia taitoja. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Luemme ja analysoimme proosaa, lyriikkaa ja draamaa. Esim. novellianalyysi ja teatterikäynnit ovat kurssille keskeisiä, Tälläkin kurssilla tuotetaan omia tekstejä. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (kielellisen vaikuttamisen kurssi) Opiskelija väittelee, keskustelee sekä pitää puheita. Kurssilla käsiteltävät ja tuotettavat tekstit ovat luonteeltaan poleemisia, maailmaa muuttavia, kantaaottavia, propagandistisia, ideologisia, retorisia ja tunteisiin vetoavia. Tässä yhteydessä tutustutaan sekä piilo- että suoraan vaikuttamiseen; lisäksi käsitellään viestijän vastuuta ja viestintäetiikkaa. Tämän kurssin arvostelussa painottuvat erityisesti suulliset esitykset ja mielipidekirjoitus. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija tutustuu eri tyylilajeihin ja kirjallisuuden tyyliaikakausiin sekä opettelee sovittamaan tyylinsä käyttötarkoituksen ja eri kontekstien mukaan. Myös oikeakielisyys on kurssin keskeinen sisältö. Kurssilla pidetään kirjallisuusesitelmiä. ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Tutustumme kirjallisuutemme ja kielemme historiaan sekä luemme suomalaisia klassikkoja. Pidämme myös aiheeseen liittyviä esitelmiä sekä kirjoitamme esseitä ja tutkielmia. Myös eri etnisten ryhmien oma kirjallinen kulttuuri kuuluu kurssin sisältöihin. ÄI7 Puheviestinnän syventävä kurssi Syvennämme esiintymis- ja puhetaitojamme erilaisissa puhetilanteissa. ÄI8 Tekstitaitojen syventämiskurssi Opiskelija syventää ja monipuolistaa tekstitaitojaan. Tämän kurssin valitsee abiturientti valmentautuessaan ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeeseen. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssilla käsitellään kirjallista ja yhteiskunnallista kulttuuria kirjoittamalla ja keskustelemalla nykykulttuurista tai median ajankohtaisista aiheista. Laadimme luovia tekstejä, arvosteluja, analyysejä ja esseitä. Kurssista on hyötyä yo-kirjoitusten esseekokeeseen valmistautuville sekä median ja sanataiteen ystäville. 7

10 Koulukohtaiset soveltavat kurssit: Ilmaisutaito IT1 ja IT2 Ilmaisutaidon valinneet opiskelijat sitoutuvat näytelmäprojektiin, joka toteutetaan esim. liikunta- ja musiikkiryhmien, ehkä osittain perusopetuksen oppilaiden kanssa. Ilmaisutaitolaisia nähdään myös koulumme juhlatilaisuuksissa. Käytännössä projektin valmistumisaika on noin kaksi vuotta, eikä se valmistu pelkästään kahden kurssin tuntimäärällä, vaan vie myös vapaa-aikaa. Näytelmä esitetään aikanaan yleisölle, ja opiskelija saa siitä panoksensa mukaan yhden tai kaksi kurssia. Projekteissa ovat aina olleet mukana kaikki lukion vuositasot, mutta parhaiten ilmaisutaito sopinee toisen vuoden lukujärjestykseen. Osia hiottaessa kaikki ryhmäläiset eivät välttämättä ole aina läsnä, vaan kullekin laaditaan oma harjoitusaikataulu. Arviointi Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Arvioinnin kohteena ovat kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueet, olivatpa ne kirjallisia tai suullisia. Arvosanaan vaikuttavat paitsi kirjoitetut myös puhutut oppilastyöt sekä yleinen aktiivisuus tunneilla. Tarkoitus on myös, että opiskelijalle kehittyy realistinen käsitys omasta kielentaidostaan ja että hän pystyy myös itse seuraamaan taitojensa kehitystä. Kurssien suorittaminen Pakollisten kurssien suorittaminen muuten kuin numerojärjestyksessä ei ole suositeltavaa, koska vaatimusja vaikeustaso lisääntyvät asteittain. Koska vuorovaikutus ryhmän ja opettajan välillä on äidinkielessä erittäin olennaista, on kurssien suorittaminen ainoastaan kirjallisesti aina neuvotteluasia ja mahdollinen vain hyvin painavista syistä. SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) Suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä opetukseen voi osallistua joustavasti tilanteen mukaan, jos oma äidinkieli ei ole suomi. S 2 kurssin alussa testataan kielitaito ja ohjataan sopivaan ryhmään. S2.1 Puhe- ja kirjakieli Oppimaan oppiminen, opiskelutekniikoita. Opiskelijan kielitaidon kartoitus. Yksi-, kaksi- ja monikielisyys, kielen käyttö ja muuttuminen. Suomen kielen erityispiirteet. Rakenne, luetun ymmärtäminen. Esseitä ja sanastoa. S2.2 Kulttuuri Jokapäiväiset viestintätilanteet, sanaton viestintä. Keskusteluja, väittelyitä ja puhe-esitys. Media. Luetun ymmärtämistä, esseitä ja sanastoa S2.3 Kielellä vaikuttaminen Tekstityypit ja tekstilajit. Mielipidekirjoitus ja vastine, oman tekstin rakentaminen. Esseet, rakenteita, luetun ymmärtämistä. Elokuva-arvostelu ja verkkotehtäviä rakenteesta. S2.4. Tekstit ja vaikuttaminen Katso: Suomi äidinkielenä, kurssi Äi4 S2.5 Lukeminen ja kirjallisuus Lukeminen, suomalainen kulttuuri. Oma esitelmä kulttuuriin liittyen S2.6 Taitojen syventäminen Sanavarasto, rakenne, vaativien tekstien lukeminen. Yo-tehtäviä: Esseet, luettu teksti, rakenne ja kommentti. S2.8 ja S2.9 Yo-kirjoituksiin valmistautuminen Esseiden ja yo-tehtävien harjoittelemista 8

11 Yo-kirjoituksesta Suomi toisena kielenä yo-kirjoitukseen voi osallistua vain, jos opiskelijalla on väestörekisterissä merkitty äidinkieleksi jokin muu kuin suomi tai ruotsi. A-KIELI, ENGLANTI ( perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä ) Pakolliset kurssit: ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla totutellaan lukion kieltenopiskelun työtapoihin ja aiempaa laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua ja mielipiteen ilmaisua. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheharjoituksissa kiinnitetään erityistä huomiota ilmaisuvarmuuteen. ENA3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Lisäksi harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä, esim. tiivistelmiä. ENA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. Kurssit voidaan suorittaa aikaisintaan toisena opiskeluvuonna. ENA8 ja ENA9 - kursseja suositellaan suoritettavaksi vasta kolmantena vuonna tai opintojen päättövaiheessa. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla aloitetaan valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheita ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurs- 9

12 sin päättää Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Koulukohtainen syventävä kurssi: ENA9 Abikurssi Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin harjoittelemalla kuullun ja luetun ymmärtämistä, kertaamalla keskeistä kielioppia ja kohentamalla kirjallista ilmaisua. Lisäksi laajennetaan sanavarastoa maailmanlaajuisiin kysymyksiin ja tapahtumiin liittyen. Arviointi ja kurssien suorittaminen Kaikki kurssit arvioidaan numerolla ja ainakin pakolliset kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Kurssin itsenäinen suorittaminen tuntiopetukseen osallistumatta on mahdollista vain hyvin perustellusta syystä. Tällöin asiasta on sovittava asianomaisen opettajan kanssa, joka antaa ohjeet ja määrää tehtävät. Lähtökohtana kurssiarvosanoja annettaessa on kurssikoe, joka koostuu kirjallisesta kokeesta ja kuullunymmärtämisestä. Suullisen kurssin (ENA8) päättökokeena on Opetushallituksen suullisen kielitaidon koe. Arvosanaan vaikuttavat myös opiskelijan tuntityöskentely, annettujen tehtävien suorittaminen, aktiivisuus ja harrastuneisuus. Tärkeitä arviointikohteita ovat myös ääntäminen ja puhuminen. Opintojen edetessä arvioinnissa korostuvat luetun ja kuullun ymmärtäminen, kirjallinen ja suullinen esitys, sanavaraston laajuus ja monipuolisuus sekä rakenteiden hallinta. SAKSAN KIELI ( A-oppimäärä ) Saksan kielen A-oppimäärän pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien nimikkeet ja sisällöt ovat samat kuin englannin kielen A-oppimäärässä. RUOTSIN KIELI I Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit: RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja jokapäiväiseen elämään sekä kotona että koulussa. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kirjoitetaan lyhyehköjä tuotoksia. RUA2 Ihmiset ympärillämme Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUA3 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Kurssiin kuuluu suullisen esitelmän laatiminen. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 10

13 RUA4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Harjoitellaan tiivistelmän laadintaa ja kirjoittamista. RUA5 Elinympäristömme Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja esitellään teknologian saavutuksia suullisesti. Harjoitellaan tiivistelmän laatimista ja ainekirjoitusta. RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssin tavoitteena on rohkaista opiskelijaa puhumaan ruotsia erilaisissa käytännön tilanteissa. Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin päättää Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Kurssin päätavoitteena on valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin eri tehtävätyyppien harjoittelun avulla. Koulukohtainen syventävä kurssi: RUA9 Pohjoismainen kulttuuri Kurssilla syvennetään kulttuurin ja Pohjoismaiden tuntemusta. Kurssiin pyritään lisäämään teatterikäynti. Arviointi ks. B1-oppimäärän jälkeen. II Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) Pakolliset kurssit: RUB1 Koulu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kirjoitetaan lyhyehköjä tuotoksia. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus 11

14 ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla laaditaan suullinen esitelmä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Harjoitellaan tiivistelmän laadintaa ja kirjoittamista. RUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Teknologian saavutuksia esitellään suullisesti. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssin tavoitteena on rohkaista opiskelijaa puhumaan ruotsia erilaisissa käytännön tilanteissa. Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin päättää Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssin päätavoitteena on valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin erilaisten tehtävätyyppien harjoittelun avulla. Koulukohtainen syventävä kurssi: RUB8 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Kurssiin pyritään liittämään teatterikäynti. Koulukohtainen soveltava kurssi: RUB0 Ruotsin kielen niveltävä kurssi Kurssi sopii lukion aloittaville opiskelijoille. Kurssilla kerrataan peruskoulun oppimäärän eri osa-alueita kurssille osallistuvan ryhmän tarpeiden mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 12

15 Arviointi ja kurssien suorittaminen Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanoin, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kaikkiin kursseihin sisältyy sanaston, kieliopin, kuuntelun, suullisen ja kirjallisen viestinnän harjoittelua. Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä ja niitä ei voi suorittaa itsenäisesti ilman perusteltua syytä. Syventävien kurssien itsenäisestä suorittamisesta tulee neuvotella opettajan kanssa, jolloin laaditaan kirjallinen sopimus. Kurssien suorittaminen vaatii läsnäoloa tunneilla, oman oppikirjan hankinnan ja osallistumisen sekä tuntiettä kotityöskentelyyn ja loppukokeeseen. Arvioinnissa otetaan huomioon jatkuva näyttö, mahdolliset sanakokeet, suulliset ja kirjalliset tuotokset sekä loppukoe. B3- KIELI, RANSKA ( RAB ) / SAKSA ( SAB ) / ESPANJA (EAB) ( lukiossa alkava oppimäärä ) RAB1 / SAB1 / EAB1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. RAB2 / SAB2 / EAB2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. RAB3 / SAB3 /EAB3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB4 / SAB4 /EAB4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. RAB5 / SAB5 / EAB5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB6 / SAB6 / EAB6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB7 / SAB7 / EAB7 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 13

16 RAB8 / SAB8 / EAB8 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi ja kurssien suorittaminen Kaikki kurssit arvioidaan numerolla ja yleensä numerojärjestyksessä. Mikäli opiskelija suorittaa vain yhden tai kaksi kurssia, voi hän halutessaan pyytää niistä suoritusmerkinnän numeroarvioinnin sijaan. Kurssin itsenäinen suorittaminen tuntiopetukseen osallistumatta on mahdollista vain hyvin perustellusta syystä. Tällöin asiasta on sovittava asianomaisen opettajan kanssa, joka antaa ohjeet ja määrää tehtävät. Jokaisen kurssin lopussa pidettävä kurssikoe, johon kuuluu kirjallinen osa sekä kuullun ymmärtäminen, on lähtökohtana arvosanaa annettaessa. Lisäksi kiinnitetään huomiota opiskelijan tuntityöskentelyyn, annettujen tehtävien suorittamiseen, aktiivisuuteen ja harrastuneisuuteen. Tärkeitä arviointikohteita ovat myös ääntäminen ja puhuminen. Opintojen edetessä arvioinnissa korostuvat luetun ja kuullun ymmärtäminen, kirjallinen ja suullinen esitys, sanavaraston laajuus ja monipuolisuus sekä rakenteiden hallinta. PITKÄ MATEMATIIKKA ( MAA ) Pakolliset kurssit: MAA1 Funktiot ja yhtälöt Kurssilla vahvistetaan yhtälönratkaisun ja prosenttilaskennan taitoja. Sy- vennetään verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistä ja totutellaan niiden laskusääntöihin. Funktiokäsitteen ymmärtämystä saadaan tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita. MAA2 Polynomifunktiot Kurssilla totutaan käsittelemään polynomifunktioita ja ratkaisemaan toisen ja korkeamman asteen yhtälöitä. Opitaan polynomin jakaminen tekijöihin yhteistä tekijää ja binomikaavoja käyttäen. Ratkaistaan myös yksinkertaisia polynomi-epäyhtälöitä. MAA3 Geometria Käydään läpi geometristen tasokuvioiden ja avaruuskappaleiden ominaisuudet ja laskukaavat. Tutustutaan todistamisen periaatteeseen sekä geometrisiin todistuksiin. Harjaannutaan hahmottamaan eri kuvioiden muotoja kaksi- ja kolmiulotteisessa tilanteessa. Käytetään Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisten kolmioiden trigonometriaa. MAA4 Analyyttinen geometria Tällä kurssilla geometriset kuviot ja kappaleet siirretään koordinaatistoon. Tutkitaan suoria, ympyröitä ja paraabeleja koordinaatistossa ja yhdistetään käyriin niiden yhtälöt. Vahvistetaan yhtälöryhmien käsittelytaitoa ja ratkaistaan itseisarvoyhtälöitä sekä -epäyhtälöitä. MAA5 Vektorit Opetellaan taso- ja avaruusvektorin käsite sekä vektoreiden peruslaskutoimitukset. Lasketaan etäisyyksiä, pisteitä ja kulmia vektoreita käyttäen. Tutkitaan kuvioiden ominaisuuksia ratkaistaan geometrisia probleemoja vektoreilla. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Kurssilla perehdytään todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin sekä kombinatoriikkaan. Opetellaan laskemaan ja tulkitsemaan tilastollisia tunnuslukuja. Todennäköisyysjakaumia käsitellään sekä diskreetteinä että jatkuvina, tärkeimpänä normaalijakauma. 14

17 MAA7 Derivaatta Kurssilla tutustutaan analyysin peruskäsitteisiin: raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan. Derivaatan käsitteen sisäistäminen, derivaatan laskusäännöt ja käyttö funktioiden tutkimisessa ovat keskeisiä. Lasketaan funktioiden ääriarvoja ja tutustutaan rationaaliyhtälöihin ja -epäyhtälöihin. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Kurssilla laajennetaan tutkittavien funktioiden joukkoa eksponentti-, logaritmi- ja juurifunktioilla. Tutkitaan näitä funktioita mm. derivaatan avulla ja ratkaistaan niihin liittyviä yhtälöitä. Tutustutaan näiden käänteisfunktioihin sekä yhdistetyn funktion derivointiin. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Tutkitaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän avulla ja ratkaistaan yksinkertaisia trigonometrisia yhtälöitä. Derivaattaa käyttämällä saadaan käsitys trigonometristen funktioiden matemaattisista ominaisuuksista. Ratkaistaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon sekä niistä muodostettujen summien avulla. MAA10 Integraalilaskenta Kurssilla opitaan ymmärtämään integrointi käänteisenä toimenpiteenä derivoinnille. Tutustutaan integrointisääntöihin ja integroidaan tavallisimpia funktiota. Siirrytään määrättyyn integraaliin pinta-alatulkinnan kautta. Lasketaan pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla. MAA11 Lukuteoria ja logiikka Kurssilla opetellaan lukuteorian avulla tuntemaan syvällisemmin luonnollisten lukujen joukkoa. Tutustutaan logiikan kieleen, joka on matematiikan täsmällisen esitystavan perustana. Opetellaan eri todistustapoja ja harjoitellaan niiden käyttämistä. Kurssi on erittäin suositeltava kaikille pitkän matematiikan lukijoille. Kurssi voidaan suorittaa MAA1- ja MAA2-kurssien jälkeen ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Kurssilla tutustutaan numeerisiin likimääräismenetelmiin niissä tapauksissa, joissa analyyttinen ratkaisu ei ole mahdollinen. Käytetään numeerisia menetelmiä probleemojen ratkaisemisessa. Käytetään apuna graafista laskinta ja tietokonetta. Opetellaan polynomien jakoalgoritmi. Kurssi voidaan suorittaa vasta MAA8- kurssin jälkeen toisen opiskeluvuoden loppupuolella. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Kurssilla täydennetään differentiaali- ja integraalilaskentaa sekä laajennetaan raja-arvokäsite äärettömyystapauksiin. Tutkitaan myös lukujonojen raja-arvoja ja laajennetaan lukujonojen äärelliset summat äärettömiksi sarjoiksi. Kurssi voidaan suorittaa vasta MaA10-kurssin jälkeen kolmantena opiskeluvuonna. Koulukohtaiset syventävät kurssit: MAA14 Talousmatematiikka Kurssilla opiskelija saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun. Tehdään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Laaditaan taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. MAA15 Kertauskurssi Kurssilla kootaan ja yhdistellään pakollisten kurssien oppimääriä. Työskentelyssä pääasiana on vahvistaa tehtävien tunnistamista ja laskennallisia valmiuksia ylioppilaskirjoituksia varten. Kaikkien pitkää matematiikkaa kirjoittavien on syytä käydä tämä kurssi. Kurssi suoritetaan kaikkien pakollisten kurssien jälkeen. Kurssin päättökokeena on valtakunnallinen preliminäärikoe. Kurssien suoritus 15

18 Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Järjestyksestä voidaan poiketa vain pakottavissa tapauksissa ja tällöin on neuvoteltava matematiikan opettajan kanssa. Pakollisen kurssin ensimmäiseksi suoritukseksi ei hyväksytä itsenäistä suoritusta. Syventäviä kursseja suoritetaan toisesta opiskeluvuodesta alkaen kurssitarjottimen mukaisesti. Jos syventävä kurssi menee tarjottimessa päällekkäin jonkin toisen aineen pakollisen kurssin kanssa, voidaan harkita itsenäistä suoritusta. Pakollisten ja syventävien kurssien suositeltava suoritusjärjestys selviää seuraavasta kaaviosta: 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1. Funktiot ja yhtälöt 6. Todennäköisyys ja tilastot 10. Integraalilaskenta 2. Polynomifunktiot 3. Geometria 7. Derivaatta 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 4. Analyyttinen geometria 8. Juuri- ja logaritmifunktiot 15. Kertauskurssi 5. Vektorit 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot 11. Lukuteoria ja logiikka 14. Talousmatematiikka 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Kurssien arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Arvosana määräytyy pääosin kurssikokeen perusteella, mutta tuntiaktiivisuus ja kotitehtävien tekeminen voivat alentaa tai korottaa kurssikokeen arvosanaa. LYHYT MATEMATIIKKA (MAB) Pakolliset kurssit: MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Polynomilausekkeiden sieventämistä. Verrannollisuus. Ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt. Prosenttilaskentaa. MAB2 Geometria Pituuden, pinta-alan ja tilavuuden yksiköt. Pythagoraan lause ja trigonometriaa. Kolmion ja nelikulmion pinta-ala. Ympyrä. Tasokuvioiden yhdenmuotoisuus. Avaruuskappaleita. MAB3 Matemaattisia malleja I Koordinaatisto. Suora ja paraabeli. Funktio ja sen kuvaaja. Eksponenttifunktio, eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla ja potenssiyhtälön ratkaiseminen juuren avulla. 16

19 MAB4 Matemaattinen analyysi Polynomifunktiot. Funktion kuvaajan tulkintaa. Derivaatta ja sen sovelluksia. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Havaintoaineisto ja frekvenssi. Tilastolliset tunnusluvut. Todennäköisyyden peruskäsitteet ja laskusäännöt. Binomijakauma ja normaalijakauma. MAB6 Matemaattisia malleja II Yhtälöryhmien ratkaiseminen. Lineaarinen optimointi. Aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja summa. MAB7 Talousmatematiikka Kurssilla opiskelija saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun. Tehdään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Laaditaan taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. MAB8 Matemaattisia malleja III Teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavaa matematiikkaa, kuten jaksollisten ilmiöiden matemaattinen käsittely. Trigonometriaa radiaani kulmamittana. Vektorilaskentaa. Koulukohtainen syventävä kurssi: MAB9 Kertauskurssi Valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten matematiikan kokeeseen laskemalla ylioppilastehtäviä. Hahmotetaan lyhyen matematiikan kokonaisuutta pakollisten ja syventävienkin kurssien aiheita kertaamalla. Kurssikokeena on valtakunnallinen preliminäärikoe. Jos pitkän oppimäärän suorittaja kirjoittaa lyhyen oppimäärän yo-kokeen, hänen on osallistuttava tälle kertauskurssille. Kurssien suoritus ja arviointi Pakolliset kurssit suositellaan opiskeltavaksi numerojärjestyksessä. Pakollisen kurssin ensimmäinen suoritus ei voi olla itsenäinen. Syventäviä kursseja suoritetaan toisesta opiskeluvuodesta alkaen. Arvosana määräytyy suurimmaksi osaksi kurssikokeen arvosanasta, mutta myös jatkuvasta näytöstä, johon kuuluvat kotitehtävien suorittaminen ja oppituntien aikana osoitettu aktiivisuus. Pitkän matematiikan oppimäärän vaihtaminen lyhyeksi Pitkän matematiikan vaihto lyhyeksi onnistuu parhaiten jakson vaihtuessa. Hyväksi lukemisessa käytetään seuraavia vastaavuuksia: MAA1 ja MAA2 yhdessä MAB1= 2opintoviikkoa, MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3. Kurssien arvosanat säilyvät vaihdossa pääsääntöisesti samoina. 17

20 BIOLOGIA ( BI ) Pakolliset kurssit: BI1 Eliömaailma Yleisbiologiaa: biologia tieteenä, elämän ominaisuudet ja edellytykset. Evoluution todisteet ja aikataulu. Ekologiaa: perusteet ja populaatioekologiaa. BI2 Solu ja perinnöllisyys Solubiologiaa: solun rakenne ja toiminta. Solujen lisääntyminen. Genetiikkaa: ihmisen perinnöllisyyden perusteet. BI3 Ympäristöekologia Ekologinen tutkimus ja sen tehtävät. Biodiversiteetti. Ekologiset ympäristöongelmat. Suomen luonnon haavoittuvuus. Kestävä tulevaisuus. BI4 Ihmisen biologia Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys. Elintoimintojen säätely. Lisääntyminen ja yksilönkehitys. Perimän merkitys. Puolustusmekanismit. BI5 Bioteknologia Bioteknologian perusteet: geenien toiminta, geenitutkimus ja mikrobit. Biotekniikan sovellukset. Geenitekniikan mahdollisuudet. Arviointi ja kurssien suoritus Sekä pakolliset että syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävien kurssien suorittaminen vaatii osin pakollisen kurssin pohjatietoja. Kaikkiin kursseihin kuuluu kurssikoe sekä jokin muu suoritus kuten esitelmä tai pienimuotoinen tutkielma. Syventäviä kursseja voi suorittaa itsenäisesti tenttien sopimuksen mukaan. Ympäristötutkimus-kurssi suoritetaan opiskeluvuonna. MAANTIEDE ( GE ) Pakolliset kurssit: GE1 Sininen planeetta Luonnonmaantieteen kurssi: tutkimusmenetelmät, Maan planetaarisuus, ilman ja veden liikkeet, sää ja ilmasto sekä Maan rakenne, ulko- ja sisäsyntyiset tapahtumat. GE2 Yhteinen maailma Kulttuurimaantieteen kurssi: tutkimusmenetelmät, väestömaantieteen, talousmaantieteen ja kaupunkimaantieteen jaksot. GE3 Riskien maailma Ajankohtaismaantiedettä. (Median uutisoimat) luonnon ja ihmisen toimintaan liittyvät riskit, riskialueet ja ratkaisumahdollisuudet. 18

21 GE4 Aluetutkimus Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot. Paikkatietojärjestelmät. Oma aluetutkimus. Koulukohtainen syventävä kurssi GE5 Kehitysmaat Kehitysmaiden maailmasta: luokitteluperusteet, väestökysymyksiä, talous, ympäristöongelmia ja kehitysyhteistyö. Valtiotarkastelu. Arviointi ja kurssien suoritus Sekä pakolliset että syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäviä kursseja voi suorittaa kaikkina opiskeluvuosina. Kaikkiin kursseihin kuuluu kurssikoe ja muita suorituksia kuten uutisointia ja aluetutkimus. Syventäviä kursseja voi suorittaa itsenäisesti tenttien sopimuksen mukaan. FYSIIKKA ( FY ) Pakollinen kurssi: FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kokeellisten menetelmien harjoittelu sopiville fysikaalisille ilmiöille ja työselostuksen laatiminen. Suureet, suureyhtälöt, mittaaminen, mittaustarkkuus, graafinen esitys ja mallittaminen. Esitelmiä fysiikan historian merkittävistä henkilöistä. Perustietoa energiasta ja säteilystä. Valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Ihmisen toiminnan vaikutus ympäristöön. FY2 Lämpö Käsitellään syvällisemmin energiaa ja erityisesti lämpöä lämpöopin pääsääntöjen muodossa. Tarkastellaan aineen termodynaamiseen tilaan liittyviä ilmiöitä ja lakeja. FY3 Aallot Värähtely- ja aaltoliikkeen perusteet mekaanista värähtelyä, ääntä ja valoa tutkimalla. Resonanssi, interferenssi, diffraktio, polarisaatio ja sädeopin perusteet. Tutustuminen laserin toimintaan mahdollisuuksien mukaan Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksella. FY4 Liikkeen lait Liikkeen fysikaaliset perusteet Newtonin kolmen lain avulla. Energian ja liikemäärän säilymislakien merkitys fysiikassa. FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Syventää tuntemusta mekaniikasta. Newtonin kolme liikelakia ja gravitaatiolaki. Kappaleen tasapainoehdot. Käyräviivainen liike ja pyörimisliike. FY6 Sähkö Sähköön liittyvät staattiset ja dynaamiset perusilmiöt. Kokeellisen työskentelyn avulla pyritään selvittämään erilaisten komponenttien käyttäytymistä virtapiirissä. Sähköturvallisuus arkielämän ilmiöissä. Mahdollisuuksien mukaan tutkitaan sähköopin ilmiöitä ABB oy:n fysiikanluokassa. 19

22 FY7 Sähkömagnetismi Sähkömagneettiset ilmiöt, sähkömagneettinen induktio ja sen käytännön sovellutukset: generaattori, pyörrevirrat, muuntaja. Vaihtovirtapiirissä sähköenergian tuottaminen ja siirtäminen. FY8 Aine ja säteily Kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian peruskäsitteet. Aalto-hiukkasdualismi sekä massan ja energian ekvivalenttisuus. Atomi- ja ydinfysiikan perusteet ja ionisoivan säteilyn synty ja vaikutukset sekä erilaisten spektrien tulkitseminen. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon. Koulukohtainen syventävä kurssi: FY9 Fysiikan kertauskurssi Kurssilla kootaan lukion fysiikan sisällöt kertaamalla keskeisiä periaatteita ja vahvistamalla laskennallisia valmiuksia. Kurssin aikana opiskelija tekee kirjallisesti vanhoja yo-tehtäviä. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan tutustutaan jatko-opiskelupaikkoihin ja niiden pääsykoetehtäviin. KEMIA ( KE ) Pakollinen kurssi: KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Käsitellään aineiden ominaisuuksia ja selitetään ne rakenteen ja sidosten avulla. Lisäksi tutustutaan jokapäiväisen elämän aineiden kemiallisiin reaktioihin oppilastöiden avulla. KE2 Kemian mikromaailma Alkuaineiden jaksollinen järjestelmän perusteella alkuaineiden ominaisuuksia ja kemiallisia reaktioita. KE3 Reaktiot ja energia Kurssilla tutkitaan kemiallisen reaktion nopeutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutustutaan erilaisiin reaktiotyyppeihin. KE4 Metallit ja materiaalit Tutustutaan metallien kemiaan ja metalleissa tapahtuviin hapettumis-pelkistymisreaktioihin. Lisäksi tutustutaan kemian tutkimusmenetelmiin ja kemian teknologiaan sekä niiden mahdollisuuksiin ympäristön suojeluksessa. KE5 Reaktiot ja tasapaino Kurssilla tutkitaan kemiallisen reaktion nopeutta ja tasapainoa. Happo-emäs- ja liukoisuustasapainojen lisäksi tarkastellaan teollisuusprosesseja ja ympäristön tasapainoreaktioita. Tutustutaan kemiallisiin tutkimusmenetelmiin ja kemian teknologiaan sekä niiden mahdollisuuksiin ympäristön suojelussa. Koulukohtainen syventävä kurssi: KE6 Orgaanisen kemian jatkokurssi Kurssilla kootaan lukion orgaanisen kemian sisällöt kertaamalla keskeisiä periaatteita ja vahvistamalla kokeellisia ja laskennallisia valmiuksia. Kurssin aikana opiskelijat tekevät kirjallisesti vanhoja yo-tehtäviä. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan tutustutaan jatko-opintopaikkoihin ja pääsykoetehtäviin. 20

23 HISTORIA ( HI ) Pakolliset kurssit: HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssi tarkastelee väestö- ja yhteiskuntahistoriaa pitkittäisleikkauksena. Tarkoituksena on tutkia ihmistä ympäristössään, taloudellisia murroskausia, muuttoliikettä ja yhteiskunnallista työnjakoa alkaen neoliittisesta vallankumouksesta ja päättyen teollistumisen mukanaan tuomiin muutoksiin HI2 Eurooppalainen ihminen Kurssi käsittelee Euroopan kulttuurihistoriaa. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat kunkin ajanjakson ihmiskäsitys ja tapakulttuuri, luonnontieteellinen maailmankuva, tiedonkäsitys sekä taiteet. HI3 Kansainväliset suhteet Kurssi on kansainvälisen politiikan analyysikurssi, jossa keskeisiä tarkastelukulmia ovat nationalismi, demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu, kansainväliset sopimusjärjestelmät ja siirtomaiden vapautuminen. Ajallisesti kurssin painopiste on 1900-luku. HI4 Suomen historian käännekohtia Kurssin tarkoituksena on tarkastella Suomen historian keskeisiä murroskausia ja 1900-luvuilla, esim. autonomian alku, käännevuodet 1917 ja 1918, talvi- ja jatkosota ja sodista selviytyminen. HI5 Suomi ennen autonomiaa Kurssi käsittelee Suomen vaiheet kivikaudelta Suomen sotaan. Pääpaino siinä kehityksessä, jonka seurauksena nykyinen yhteiskuntamme hahmottuu, sitoutuminen länteen ja läntiseen kulttuuriin Ruotsiin kuulumisen yhteydessä. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jotain Euroopan ulkopuolista kulttuuria esim. Islamin maailma, Kiina, Afrikka jne. Koulukohtainen syventävä kurssi: HI8 Historian abikurssi Abiturienttien kertauskurssi tukemaan valmistautumista ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen. Kurssilla on vuosittain vaihtuva erityisteema. Kurssin aikana tehdään runsaasti ylioppilaskirjoituksia simuloivia tehtäviä ja kirjoitusharjoituksia sekä harjoitellaan vastaustekniikkaa. Kurssi päättyy historian reaalikokeeseen tai tätä vastaavaan koetilaisuuteen. Koulukohtaiset soveltavat kurssit: HI7 Kaupunkihistoria Kurssin aikana perehdytään Helsingin tai jonkin muun eurooppalaisen metropolin historiaan urbaanin historian näkökulmasta käsin. Kurssin puitteissa käsitellään kaupunkihistorian keskeiset linjaukset ja tärkeimmät tapahtumat ja siihen liittyvien yhteisöjen, ympäristön sekä globaalin kehityksen kautta. Tärkein osa kurssia on historiallisiin tapahtumapaikkoihin tutustuminen paikan päällä opintokäyntien tai opintomatkan muodossa. 21

24 YI3 Ympäristöhistoria ( Hi ) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta esihistoriasta nykyaikaan. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen. Tavoitteena on myös ymmärtää, miten ihminen on käyttänyt luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se on vaikuttanut ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen. Kurssilla käsitellään mm. maanviljelyn syntyä ja sen aiheuttamia ympäristömuutoksia sekä ympäristövaikutuksia antiikista teollisuuteen. Kurssi voidaan suorittaa opiskeluvuonna. YHTEISKUNTAOPPI ( YH ) Pakolliset kurssit: YH1 Yhteiskuntatieto Valtio-opillinen ja yhteiskuntapoliittinen kurssi, jossa keskeisiä tarkastelukulmia ovat vallan jako, vallankäytön valvonta ja ihmisoikeudet. YH2 Taloustieto Kurssissa käsitellään taloudellisen toiminnan perusteita, kansantalouden tilinpitoa, markkinoiden toimintaa, tuotannontekijätulojen muodostumista, taloudellista kasvua ja talouden häiriötiloja (suhdannevaihtelut, inflaatio, työttömyys). YH3 Lakitieto Kurssin tavoitteena on antaa tietoja jokapäiväisten juridisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskeisenä on Suomen oikeusjärjestys. Erityinen painoarvo on nuoria koskevilla asioilla. Kurssiin kuuluu myös käynti Helsingin käräjäoikeuden istunnossa. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssi perehdyttää opiskelijat EU:n toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen EU:sta käytävään keskusteluun. Koulukohtainen soveltava kurssi: YI4 Ympäristöoikeudet Kurssilla luodaan kattava näkemys ympäristöongelmiin, niiden ratkaisumahdollisuuksiin sekä ympäristöpolitiikan vaikutuskeinoihin. Opiskellaan perusasiat Suomen ympäristölainsäädännöstä. Keskeisimpiä aihepiirejä ovat mm. ympäristö ja kulttuuri, demokratia ja kansalaisvaikuttaminen, EU:n ja globalisaation vaikutukset Arviointi ja kurssien suoritus Historian ja yhteiskuntaopin pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Arvosanaan vaikuttaa paljolti kirjallinen loppukoe, mutta myös ns. yleinen harrastuneisuus, joka näkyy aktiivisuutena oppitunneilla. Pakolliset ja syventävät kurssit voi suorittaa itsenäisesti, jolloin kurssikokeen lisäksi tulee lisätehtäviä. Ympäristöoikeudet -kurssin voi suorittaa kolmantena opiskeluvuonna. Muutoin kurssien suoritusjärjestyksellä ei ole väliä; toivottavaa on, että HI5 suoritettaisiin ennen pakollista kurssia HI4. 22

25 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ( UE ) Pakolliset kurssit: UE1 Uskonnon luonne Perehdytään uskontoon ilmiönä, uskonnolliseen terminologiaan, uskontojen tutkimiseen sekä uskonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan väliseen yhteyteen. Tutustutaan myös Raamatun syntyyn, sisältöön ja tutkimukseen. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Perehdytään kristinuskon syntyyn ja leviämiseen, suurten kristillisten kirkkojen perusnäkemyksiin ja niiden toimintaan sekä nykyiseen kristikuntaan ja kirkkojen rooliin nykyajan maailmassa. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Perehdytään kristinopin peruskysymyksiin, etiikan olemukseen ja kristillisen etiikan erityispiirteisiin. Etsitään vastauksia oppilaille ajankohtaisiin yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin sekä globaaleihin ongelmiin. UE4 Uskontojen maailma Vieraitten uskontojen ominaispiirteet ja vaikutus ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia sekä luonnonkansojen uskonnollisia piirteitä. Kurssilla pyritään vierailemaan myös synagogassa ja moskeijassa. UE5 Mihin suomalainen uskoo? Uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen. Kurssilla tutustutaan kristilliseen taiteeseen, uskonnonvapauslakiin, ja yksilön vaikutusmahdollisuuksiin seurakuntaelämässä sekä vieraillaan ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Arviointi ja kurssien suoritus Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä ja arvioida käsiteltäviä asioita. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu, kokeen lisäksi mahdolliset esitelmät ja tuntiaktiivisuus. Kaikki kurssit arvostellaan numeroarvosanoin. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa ja kaikki kurssit voi suorittaa myös tenttimällä. ORTODOKSINEN USKONTO ( UO ) Pakolliset kurssit: UO1 Ortodoksinen maailma Kurssi keskittyy sekä kirkon historiaan että nykyaikaan. Historiaosassa tarkastellaan varhaiskirkon historiaa ja ortodoksisen uskon kehittymistä sen keskuudessa. Lisäksi tarkastellaan kirkkojen jakaantumista ja sen jälkeistä kehitystä. Syvennymme Bysantin ja Venäjän kirkkojen historiallisiin vaiheisiin. Kurssilla käydään läpi myös kristikunnan eri suuntauksia ja ortodoksisten paikalliskirkkojen tilannetta nykyaikana. UO2 Uskonoppi ja etiikka Kurssin keskeinen sisältö on ortodoksinen liturgiikka. Syvennymme ortodoksisen opin lähteisiin ja pyhän käsitteeseen. Teemoina ovat Kristus, Jumalansynnyttäjä ja pyhät ihmiset. Lisäksi tarkastellaan ajan pyhittämistä osana kristityn ja kirkon elämää. Kurssilla käydään läpi myös ortodoksisen etiikan perusteet ja syvennytään ajankohtaisiin yksilö- ja yhteisöeettisiin kysymyksiin ja ongelmiin. UO3 Raamattutieto 23

26 Kurssilla tutustutaan kristinuskon pyhään kirjaan Raamattuun. Vanhan testamentin keskeiset sisällöt ovat Jumalan ja ihmisen suhde Pentateukissa eli Viidessä Mooseksen kirjassa, viisauskirjallisuus sekä profeetat ja messiasodotus. Uuden testamentin puolella tarkastellaan Jeesuksen henkilöä sekä evankeliumeita erityispiirteineen. Apostolien tekojen kuvaus kirkon alkuvaiheista käydään läpi. Tämän lisäksi syvennymme apostoli Paavalin henkilöön ja hänen kirjoittamiensa kirjeiden sisältöön ja merkitykseen. UO4 Uskontojen maailmat Kurssilla käsitellään varhaiskantaisia uskontoja, hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia. Uskontoja tarkastellaan niiden omista lähtökohdista käsin, kuitenkin samalla vertaamalla niitä kristilliseen ja tarkemmin ortodoksiseen perinteeseen. Käydään läpi miten uskonnot ja niiden ominaispiirteet vaikuttavat eri maanosien kulttuureihin. Lisäksi syvennytään kristillisperäisiin uskontoihin ja uususkontoihin. UO5 Ortodoksinen Suomi Kurssi käsittelee Suomen kirkkohistoriaa. Aluksi tarkastellaan suomalaista muinaisuskontoa ja sen erityispiirteitä. Käydään läpi kristinuskon saapuminen Suomeen ja ortodoksien asema idän ja lännen välissä. Tarkastellaan uskonpuhdistuksen vaikutus läntiseen kristillisyyteen. Kurssilla syvennytään Suomen ortodoksisen kirkon vaiheisiin ensin Venäjän kirkon osana ja myöhemmin autonomisena kirkkona. Maahanmuuttajien ortodoksista perinnettä tarkastellaan ykseyden ja erilaisuuden näkökulmasta ja syvennytään Suomen nykyiseen uskonnolliseen tilanteeseen Kurssien suoritus UO-kurssit suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisenä opiskeluna. ISLAM USKONTO (UI ) UI1 Islam, yhteiskunta ja kulttuuri Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee islamin synnyn, kehityksen, leviämisen sekä islamin nykyaikana. Hän myös ymmärtää islamin opin perusteet sekä Jumalan palvelemisen (Ibada) merkityksen Opiskelija tuntee islamin pääsuunnat sekä niiden historiallista ja kulttuurista vaikutusta sekä ymmärtää, miten islam vaikuttaa eri puolilla maailmaa. UI2 Islamin oppi ja etiikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee islamin opin perusteet ja ymmärtää Koraanin yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan. Hän ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan UI3 Koraanitieto Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Koraanin synnyn ja rakenteen ja Koraanin käytön islamin opetuksen mukaan. Hän myös ymmärtää Koraanin merkityksen tämän päivän islamille sekä Koraanin merkityksen etiikan muotoutumisessa ja osaa omatoimisen Koraanin käytön. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ( ET ) 24

27 Pakolliset kurssit: ET1 Hyvä elämä Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on elää moraalisesti oikein ja tavoitella hyvää elämää. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan moraalia ja arvostuksia koskevia väitteitä sekä kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta. ET2 Maailmankuva Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden perusteluja. ET3 Yksilö ja yhteisö Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille sekä oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä. ET4 Maailman selittäminen katsomusperinteissä Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä sekä tuntemaan eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja. Kurssi toteutetaan yhdessä UE4-kurssin opiskelijoiden kanssa. ET5 Kulttuuriperintö ja identiteetti Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin sekä oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja kohtaan. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opiskellen. Arviointi ja kurssien suoritus Pakollisten kurssien arvostelu perustuu loppukokeeseen, tuntiosallistumiseen ja erikseen sovittaviin muihin tehtäviin, esim. esitelmiin tai kirjoitelmiin. Syventävän kurssin ET4 oppisisällöt, suoritukset ja tentit sovitaan erikseen opettajan kanssa. Samalla sovitaan arvostelusta. MUUT USKONNOT Mikäli opiskelija ei osallistu evankelisluterilaisen, ortodoksiuskonnon, islaminuskonnon eikä elämänkatsomustiedon opetukseen, hän voi ilmoittautua esim. katolisen uskonnon opetukseen Helsingin kaupungin lukioiden yhteisen kurssitarjonnan välityksellä. Lisätietoja antaa opinto-ohjaaja. FILOSOFIA ( FI ) 25

28 Pakolliset kurssit: FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssilla esitellään eurooppalaisen filosofian peruslähtökohdat, tutustutaan filosofian eri osa-alueisiin, metafysiikkaan, tieto-oppiin, etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan sekä estetiikkaan. FI2 Filosofinen etiikka Kurssilla esitellään eurooppalaisen filosofisen etiikan pääsuuntaukset, tärkeimmät ongelmat ja käsitteet ja arvioidaan elämää ja ihmisen toimintaa moraalisista näkökulmista. Kurssilla tehdään esitelmiä soveltavan etiikan aiheista ja keskustellaan niistä. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssi käsittelee tieteenfilosofian keskeisiä kysymyksiä: Mitä tieto ja tiede ovat? Millaisia menetelmiä tiede käyttää? Miten se kehittyy? Mikä on tieteen merkitys ja mitkä ovat sen rajat? Kurssilla harjoitellaan tieteellisen tutkielman tekemistä ja päättelytaitoja. FI4 Yhteiskuntafilosofia Kurssin sisältöinä on mm. yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, yhteiskuntajärjestelmät ja utopiat sekä poliittinen filosofia. Arviointi ja kurssien suoritus Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Pakollisesta kurssista opiskelija voi ottaa pelkän suoritusmerkinnän, mikäli hänellä ei ole syventäviä kursseja. Muutoin kurssit arvostellaan numeroarvosanoin. Arvioinnissa otetaan kurssikokeen lisäksi huomioon mahdolliset esitelmät tai tutkielmat sekä tuntiaktiivisuus. Pakollinen kurssi suoritetaan ennen syventäviä kursseja, joiden suoritusjärjestys on vapaa. Kurssit voi myös tenttiä opettajan ohjeiden mukaisesti. PSYKOLOGIA ( PS ) Pakollinen kurssi: PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Psykologian perusteisiin johdattava kurssi, jossa esitellään psykologia tieteenä, sen tutkimuskohteita, menetelmiä ja kytkentöjä muihin tieteisiin. Kurssilla tutustutaan ihmisen psyykkisiin toimintoihin, oppimiseen ja sosiaalipsykologian perusteisiin. PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssilla esitellään ihmisen elämänkaari ja psyykkinen kehitys lapsuudesta vanhuuteen sekä tutustutaan psyykkisen kehityksen tutkimiseen ja erilaisiin kehitysteorioihin. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssilla keskitytään hermoston rakenteeseen ja hermojärjestelmän toimintaan sekä niiden merkitykseen ihmisen toiminnassa. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. kognitiiviset perustoiminnat, nukkuminen ja uni, aivovauriot sekä neuropsykologinen tutkimus. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssilla tutustutaan motiivien ja tunteiden kehitykseen, tutkimiseen ja merkitykseen ihmisen toiminnoissa, sekä ihmisen korkeampiin älyllisiin toimintoihin, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys 26

29 Kurssilla tutustutaan ihmisen persoonallisuuteen ja mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Keskeisiä sisältöjä ovat persoonallisuusteoriat, persoonallisuuden tutkiminen, mielenterveyden häiriöt ja niiden hoito sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. Koulukohtainen syventävä kurssi: PS6 Minä, me ja muut Kurssilla tutustutaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen yksilön, ryhmän ja kulttuurin välisissä suhteissa sekä käsitellään mm. viestintään, asenteisiin, rooleihin sekä valtaan ja johtajuuteen liittyviä kysymyksiä. Kurssilla tehdään myös pienimuotoinen tutkimus jostain sosiaalipsykologian aiheesta. Koulukohtainen soveltava kurssi: YI6 Minä ja ympäristöni Kurssilla tarkastellaan käytännönläheisesti ihmisen suhdetta sekä aineelliseen että kulttuuriseen elinympäristöönsä kuten kaavoitus, arkkitehtuuri, ergonomia ja sosiaaliset rakenteet. Yksilötasolla mietitään ympäristön osuutta ihmisen identiteetin perusteena ja ylläpitäjänä. Portfolioiden aiheina voisivat olla mm. Elämänhistoriani sosiokulttuuriset muokkaajat, Asuinpaikkani kulttuuritarjonta, Ympäristöni aluesuunnittelu. Arviointi ja kurssien suoritus Arvioinnissa painotetaan kokonaisuuksien hallintaa ja tietojen soveltamisenkykyä. Kurssit arvostellaan numeroin, paitsi jos opiskelija suorittaa vain pakollisen kurssin, jolloin hän voi valita pelkän suoritusmerkinnän. Arvosanaan vaikuttaa pitkälti kurssikokeen arvosana, mutta mahdolliset esitelmät, tutkielmat sekä tuntiaktiivisuus vaikuttavat myös arvosteluun. Kurssi 1 on suositeltavaa suorittaa ensin, kurssit 2-4 toisena opiskeluvuotena ja kurssit 5 ja 6 abivuonna. Kurssin YI6 voi suorittaa opiskeluvuonna. Jokaisen kurssin voi myös tenttiä opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. MUSIIKKI ( MU ) Pakolliset kurssit: MU1 Musiikki ja minä Kurssilla pohditaan oman musiikkisuhteen kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Tutkitaan omia mahdollisuuksia musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opetellaan tarkkailemaan omaa ääniympäristöä ja perehdytään kuulonhuoltoon. MU2 Moniääninen Suomi Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja, niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Sisällöt edustavat eri musiikinlajeja kuten populaari-, taide- ja perinnemusiikkia. MU3 Ovet auki musiikille Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Kehitetään omia musisointi- ja tiedonhankintataitoja. Kurssilla työskentely painottuu yhteismusisointiin. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa (toteutetaan vuorovuosin MU5:n kanssa) Kurssilla perehdytään musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Tutustutaan musiikin käyttöön ja vai- 27

30 kutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. MU5 Musiikkiprojekti (Toteutetaan vuorovuosin MU4:n kanssa) Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillinen kokonaisuus, jossa käytetään aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Koulukohtainen syventävä kurssi: MU7 Äänentoistokurssi Kurssilla tutustutaan äänentoistossa tarvittaviin laitteisiin (mikrofonit, kaapelit, mikserit, monitorit, efektilaitteet), harjoitellaan miksausta sekä suunnitellaan ja toteutetaan koulun eri tilaisuuksien (juhlat ja konsertit) äänentoisto. Numeroarviointi. Tietoa mahdollisuudesta päästä kurssille saa musiikinopettajalta. Koulukohtaiset soveltavat kurssit: MU6 Musiikin lukiodiplomikurssi Musiikin lukiodiplomin perustana on opiskelijan koko lukioaikainen musiikinopiskelu. Diplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Diplomin voi suorittaa kahdella eri tavalla: a) musiikkiprojekti tai b) näytesalkku ( portfolio ) lukioaikaisista töistä. Kurssi suoritetaan osittain tai kokonaan itsenäisesti. Diplomi arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti ja toinen arvioinnin suorittajista on koulun ulkopuolinen henkilö. Diplomin suorittamisesta saa erillisen kurssitodistuksen. YI7 Aatteet sanoin ja sävelin Kurssin tavoitteena on tutustua omien mielipiteiden ilmaisumahdollisuuksiin musiikin keinoin. Kurssilla musisoidaan, kuunnellaan ja analysoidaan erilaisia aatteellisia aineksia sisältävää musiikkia eri aikakausilta. Arviointi ja kurssien suoritus Kaikki kurssit arvioidaan numeroin. Mikäli opiskelija valitsee vain yhden kurssin musiikkia, se on Musiikki ja minä -kurssi ja silloin siitä on mahdollista saada suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat tuntiaktiivisuus, annettujen kirjallisten tehtävien suorittaminen, portfolio (vain MU1) sekä kurssikoe (vain MU2). YI7- kurssin voi suorittaa opiskeluvuonna. KUVATAIDE ( KU ) Pakolliset kurssit: KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Taiteen monipuolista tarkastelua, tulkintaa ja analysointia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Kuvan rakentamisen keinoja: sommittelu, muoto, väri, liike tila ja aika. Oman kuvallisen ilmaisun kehittämistä erilaisilla tekniikoilla. KU2 Ympäristö, paikka ja tila Kurssilla opiskellaan muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja. Tehtävinä mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut. 28

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

LUKION OPPIAINEIDEN LYHENTEET

LUKION OPPIAINEIDEN LYHENTEET LUKION OPPIAINEIDEN LYHENTEET AT Tietotekniikka BI Biologia ENA Englanti ET Elämänkatsomustieto FI Filosofia FY Fysiikka GE Maantiede HA Harrastuskurssi HI Historia ITK Luova ilmaisu KA Kansainvälisyyskasvatus

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen MATEMATIIKKA Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin

Lisätiedot

KURSSINIMI VANHA ENGLANTI A-OPPIMÄÄRÄ LOPS 2016 PAKOLLINEN

KURSSINIMI VANHA ENGLANTI A-OPPIMÄÄRÄ LOPS 2016 PAKOLLINEN ÄIDINKIELI TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS ÄI1 ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI ÄI2 ÄI6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA ÄI3 ÄI3 KIRJALLISUUDEN

Lisätiedot

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus Simon lukio 18.12.2017 Aikuisten lukiokoulutus LOPS 2016 Nuorten lukiokoulutus ÄIDINKIELI LOPS2016 Vastaavat kurssit ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI3 Kirjallisuuden

Lisätiedot

Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite 2014-2015

Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite 2014-2015 Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite 2014-2015 www.apollonyhteiskoulu.fi APOLLON YHTEISKOULUN KURSSIESITE 2014-2015 1. KOULUN YLEISIÄ OPISKELUJÄRJESTELYJÄ... 2 1.1. Opiskelujärjestelyt... 2 1.2. Opintojen

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Biologia Sekä digiversio että paperiversio kirjasta käy, kunhan se on uuden opetussuunnitelman (LOPS2016) versio. BI1 Elämä ja evoluutio Bios 1 Elämä

Lisätiedot

PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT

PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT LYHENNE NIMI TYYPPI VUOSITASO ÄI Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä pakollinen aine ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus pakollinen kurssi ÄI2 Kieli, kulttuuri

Lisätiedot

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Biologia Sekä digiversio että paperiversio kirjasta käy, kunhan se on uuden opetussuunnitelman (LOPS2016) versio. BI1 Elämä ja evoluutio Bios 1 Elämä

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen ja opetuksen toteuttaminen... 3 2. OPETUKSEN SISÄLLÖT... 2.1 Suomen kieli

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Tarkista listasta, miten uuden opetussuunnitelman kurssit korvaavat vanhan opetussuunnitelman kurssit. Vanha ops. Kurssin nimi.

Tarkista listasta, miten uuden opetussuunnitelman kurssit korvaavat vanhan opetussuunnitelman kurssit. Vanha ops. Kurssin nimi. 1 Oletko aloittanut vanhan opetussuunnitelman aikaan (eli ennen syksyä 2016) ja tarvitset kursseja, joita ei tarjota enää vanhan opetussuunnitelman mukaan? Tarkista listasta, miten uuden opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu LUKION OPPIAINEET AT BI ENA ET FI FY GE HA HI ITK KE KU LD LI MAA MAB MAY MU OP PS RAB2/B3 RUB1 SAB2/B3 TE TO UE, UO VEB2/B3 YH ÄI Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Apollon Yhteiskoulun. lukion kurssiesite 2015-2016. www.apollonyhteiskoulu.fi

Apollon Yhteiskoulun. lukion kurssiesite 2015-2016. www.apollonyhteiskoulu.fi Apollon Yhteiskoulun lukion kurssiesite 2015-2016 www.apollonyhteiskoulu.fi APOLLON YHTEISKOULUN KURSSIESITE 2015-2016 (päiv. 10.3.2015) 1. YLEISTIETOA KURSSEISTA... 2 1.1. Jaksot ja koeviikko... 2 1.2.

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

KURSSIEN VASTAAVUUSTAULUKKO Kurssien järjestys on tehty OPS2016 mukaan

KURSSIEN VASTAAVUUSTAULUKKO Kurssien järjestys on tehty OPS2016 mukaan KURSSIEN VASTAAVUUSTAULUKKO Kurssien järjestys on tehty OPS2016 mukaan VASTAAVUUS OPETUSSUUNNITELMA 2004 OPETUSSUUNNITELMA 2016 (2016 lukion aloittavat opiskelijat) (2015 tai aikaisemmin aloittaneet lukiolaiset)

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat

Lisätiedot

PITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit

PITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit 13 PITKÄ MATEMATIIKKA Suoritusohje: Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, poikkeuksena kurssi MAA6, jonka voi suorittaa jo kurssin MAA2 jälkeen. Syventävien kurssien suoritusjärjestys mainitaan

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden kurssit suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien kurssien sisältöihin Pedanetin avulla, jotta tulet valinneeksi

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

LAITILAN LUKION OPPIKIRJAT LV

LAITILAN LUKION OPPIKIRJAT LV LAITILAN LUKION OPPIKIRJAT LV. 2018-2019 ÄIDINKIELI Kaikilla pakollisilla kursseilla (1-2. luokka) yhteinen tekstikirja: Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava 2016.. ÄI01 Tekstit ja vuorovaikutus Särmä

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI

HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI 2019 2020 Kun oppikirjaluettelossa on mainittu sekä perinteinen kirja että digitaalinen materiaali, voi opiskelija käyttää valintansa mukaan jompaakumpaa. Osassa

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS 1. Padasjoen lukion aikuislinja Padasjoen lukion aikuislinjalla voi suorittaa koko lukion oppimäärän tai opiskella yksittäisiä aineita ja saada niistä erillisen todistuksen.

Lisätiedot

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI RUOTSI B3-KIELET kurssit: ÄIa8 + ÄIa1 osittain ÄaI5 osittain ÄIa2 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ENAa1 ENA1 ÄI2 ÄI3 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kirjallisuuden keinoja

Lisätiedot

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset.

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. 1 PAIMION LUKION LUKUVUODEN 2014-2015 OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1 Särmä.

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat kurssit on merkitty G:llä.

Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat kurssit on merkitty G:llä. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat kurssit on merkitty G:llä. Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Biologia Myös digikirja. Kaikki kirjat SanomaProlta. BI1 Elämä ja evoluutio Bios 1. Elämä

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Digikirja. OPS ISBN )

Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Digikirja. OPS ISBN ) ÄIDINKIELI tunnus nimi kirjan nimi kustantaja ISBN-numero materiaali ISBN-numero tai muu tunnistetieto ÄI 1 Tekstit ja vuorovaikutus (OPS 2016) ÄI 2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (OPS 2016) ÄI 3 Kirjallisuuden

Lisätiedot

Uusi LOPS. Kirjalista [lv ]

Uusi LOPS. Kirjalista [lv ] Uusi LOPS Kirjalista [lv. 2018-2019] Kokemäen lukiossa käytettävät oppikirjat: ÄIDINKIELI ÄI01-06 Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus Otava 978-951-1-28914-2 ÄI01-06 Jukola: Kielikirja Sanoma Pro 978-952-63-0375-8

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS OPS 2003(2.-, 3.- ja 4.-vuoden opiskelijat) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Tekstit ja vuorovaikutus ÄIO1 AI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus P Kieli, kulttuuri ja identiteetti Ä02 AI6 Soveltavin osin; kieli

Lisätiedot

Pateniemen lukion kirjalista lukuvuosi

Pateniemen lukion kirjalista lukuvuosi Pateniemen lukion kirjalista lukuvuosi 2017-2018 Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1 Särmä-Käsikirja ja Kurssivihko 1 Särmä-käsikirjaa käytetään koko lukion ajan kaikilla kursseilla ÄI2 Särmä-Käsikirja ja Kurssivihko

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna uuden opetussuunnitelman mukaan

Oppikirjat lukuvuonna uuden opetussuunnitelman mukaan Oppikirjat lukuvuonna 2017 2018 uuden opetussuunnitelman mukaan 16- ja 17-ryhmät suorittavat opintonsa uuden OPS:n mukaan. Muutkin voivat valita uuden OPSin mukaisia kursseja. Huom! Joitakin kursseja menee

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2019-2020 Kirjalista on myös Pedanetissä, osoitteessa: https://peda.net/leppavirta/lukio/opiskelijalle ÄIDINKIELI Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

Lisätiedot

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä 5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa

Lisätiedot

6: Idän filosofia 7: Logiikan kurssi 8: Omakohtainen filosofia KURSSITARJONTA

6: Idän filosofia 7: Logiikan kurssi 8: Omakohtainen filosofia KURSSITARJONTA KURSSITARJONTA BIOLOGIA (BI) 1: Eliömaailma 2: Solu ja perinnöllisyys 3: Ympäristöekologia 4: Ihmisen biologia 5: Bioteknologia 7: Lajintuntemuskurssi 8: Biologian työkurssi 9: BI/KE -yhteistyökurssi 10:

Lisätiedot

HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI

HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI 2018 2019 Kun oppikirjaluettelossa on mainittu sekä perinteinen kirja että digitaalinen materiaali, voi opiskelija käyttää valintansa mukaan jompaakumpaa. Osassa

Lisätiedot

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8 Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-016 Huomaa, että muutokset ovat vielä mahdollisia! OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOS,

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan!

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! yleistä 2. vuositason opiskelijoista yo-tutkinto ensi lukuvuoden kurssivalinnat opinto-ohjaus ja jatko-opintoihin pyrkiminen Missä mennään? Nyt arvioituna 9 jaksoa

Lisätiedot

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5. JAKSOVINKIT 6 16-17 Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista

Lisätiedot

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2. Saksan kieli Saksan kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää

Lisätiedot

Ruoveden Yhteiskoulun lukion kirjalista 2014-2015

Ruoveden Yhteiskoulun lukion kirjalista 2014-2015 Äidinkieli ÄI1 ÄI2 ÄI3 ÄI4 ÄI5 ÄI6 ÄI7 ÄI8 ÄI9 Ruoveden Yhteiskoulun lukion kirjalista Aine Oppikirja Kustantaja Särmä suomen kieli ja kirjallisuus (sähköinen oppikirja) Särmä Tehtäviä 1 (sähköinen) Särmä

Lisätiedot

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS ÄIDINKIELI ÄI 1 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 2 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 3 ÄI 4 ÄI5 ÄI6 Kurssivihko 8 WSOY 951-0-29901-4 ÄI

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LUKION OPPIKIRJAT

RIIHIMÄEN LUKION OPPIKIRJAT RIIHIMÄEN LUKION OPPIKIRJAT 2016 2017 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 1 ÄI 2 ÄI 3 ÄI 4 ÄI 5 ÄI 6 ÄI 7 ÄI 8 ÄI 9 Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava. (uusin painos) Painettu tehtävävihko. Särmä Suomen

Lisätiedot

Jukola Kielikirja & Jukola Tekstioppi. Tehtävävihkon ostamisesta. Jukola Kielikirja & Jukola Tekstioppi. Tehtävävihkon ostamisesta

Jukola Kielikirja & Jukola Tekstioppi. Tehtävävihkon ostamisesta. Jukola Kielikirja & Jukola Tekstioppi. Tehtävävihkon ostamisesta Ressun lukio OPPIKIRJAT LV. 2019-2020 HUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA! Boldatut kirjat saa jokainen lainaan koulun kirjastosta. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Äidinkieli ja

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Kurssien esivalintaopas lukuvuodelle Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Kurssien esivalintaopas lukuvuodelle Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio Kurssien esivalintaopas lukuvuodelle 2019-2020 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio Valitse ja vaikuta! Esivalinnat lukuvuodelle 2019-2020 Lukion opiskelijoilta kerätään esivalinnat kurssivalinnoista

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat EHDOTUS Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry 12.2.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 HELSINKI Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden

Lisätiedot

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita.

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita. LIITE 16.6.2016 LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi Nykyinen teksti Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1),

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2019-2020 OHJEITA KURSSIVALINTOJEN TEKOON Tarkista ensin YO-suunnitelmasi. Tulosteet => KERlu suunnitelma yo-kirjoitusten suorittamisesta. Jos haluat muuttaa vielä

Lisätiedot

IISALMEN LYSEO OPPIKIRJALISTA

IISALMEN LYSEO OPPIKIRJALISTA IISALMEN LYSEO OPPIKIRJALISTA 2018-2019 Kustantajat: SPRO = SanomaPro, Otava, OV=Opintoverkko Edita, KP =Kirjapaja, FM =Finn Lectura EDU=Edukustannus OKJ = Ortodoksisen Kirjallisuuden Julkaisuneuvosto

Lisätiedot

HUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA!

HUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA! Ressun lukio OPPIKIRJAT LV. 2018-2019 HUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA! Kurssi Oppikirja Kustantaja Äidinkieli ja kirjallisuus (Painettu tai digikirja) ÄI1 myöhemmin. ÄI2 myöhemmin.

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna

Oppikirjat lukuvuonna Oppikirjat lukuvuonna 2018 2019 Voit hankkia painetun oppikirjan tai vastaavan digikirjan. Jos hankit kirjoja käytettyinä, tarkista, että tehtäväsivuja ei ole tehty valmiiksi! Jos valitset kursseja muista

Lisätiedot

Kurssien esivalintaopas lukuvuodelle Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Kurssien esivalintaopas lukuvuodelle Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio Kurssien esivalintaopas lukuvuodelle 2019-2020 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio Valitse ja vaikuta! Esivalinnat lukuvuodelle 2019-2020 Lukion opiskelijoilta kerätään esivalinnat kurssivalinnoista

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna

Oppikirjat lukuvuonna Oppikirjat lukuvuonna 2017-2018 Äidinkieli Opiskelija voi valita Jukola-sarjasta joko painetun kirjan tai digikirjan. ÄI1: Jukola 1 ja Jukola Kielikirja. Sanoma Pro ÄI2: Jukola 2 ja Jukola Kielikirja.

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas Uusi opetussuunnitelma

Kerttulin lukion kurssien valintaopas Uusi opetussuunnitelma 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2017-2018 Uusi opetussuunnitelma OHJEITA KURSSIVALINTOJEN TEKOON Tarkista ensin YO-suunnitelmasi. Tulosteet => KERlu suunnitelma yo-kirjoitusten suorittamisesta.

Lisätiedot

HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV Sarake vsl: vuosiluokka, jonka aikana kurssi tavallisimmin opiskellaan BIOLOGIA.

HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV Sarake vsl: vuosiluokka, jonka aikana kurssi tavallisimmin opiskellaan BIOLOGIA. HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV. 2018-2019 Sarake vsl: vuosiluokka, jonka aikana kurssi tavallisimmin opiskellaan BIOLOGIA 1. BI1 BIOS 1 Elämä ja evoluutio Sanomapro 978-952-63-3437-0 2016 1. BI2 BIOS

Lisätiedot

Kaikki kurssit Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. ISBN Uusin Otava. Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus.

Kaikki kurssit Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. ISBN Uusin Otava. Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Oppikirjat 2018-2019 Äidinkieli ENGLANTI RUOTSI Kaikki kurssit ISBN Uusin Otava ÄI01 ÄI02 ÄI03 ÄI10 ÄI4 ÄI5 Uusin Otava Tehtäviä 1 Uusin Otava Tehtäviä 2 Uusin Otava Tehtäviä 3 Uusin Otava Särmä. Suomen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki 2012-2013 Kahden tutkinnon opintojen opas Pieksämäki Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. AMMATILLISTEN JA LUKIO-OPINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 4 2.1 Vaihtojaksot... 4 2.2 Verkko-opinnot... 4 3. OPISKELU PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

ÄI 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen / suoritusvuosi 3)

ÄI 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen / suoritusvuosi 3) Vihdin lukion oppikirjat lukuvuonna 2011-2012 Listassa on kursseilla vaadittavat oppikirjat oppiaineittain. Listasta puuttuvilla kursseilla ei ole oppikirjaa tai niitä ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2016-2017 OPPIKIRJAT

LUKUVUODEN 2016-2017 OPPIKIRJAT 1 PAIMION LUKIO LUKUVUODEN 2016-2017 OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Kysy kirjakaupasta mahdollista edullista yhteishintaa digimateriaalille ja painetulle

Lisätiedot

PAIMION LUKION LUKUVUODEN OPPIKIRJAT

PAIMION LUKION LUKUVUODEN OPPIKIRJAT 1 PAIMION LUKION LUKUVUODEN 2017-2018 OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Kysy kirjakaupasta mahdollista edullista yhteishintaa digimateriaalille ja painetulle

Lisätiedot

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Maunonkatu 1 90100 Oulu Huom! Voit hankkia painetun oppikirjan tai vastaavan digikirjan Jos valitset kursseja muista lukioista, tarkista ko. kurssien oppikirjat sieltä.

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

Pakollinen Syventävä Soveltava

Pakollinen Syventävä Soveltava Ressun lukio tuntijako (valtakunnallinen) 2016- Pakollinen Syventävä Soveltava Äidinkieli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 Suomi toisena kielenä 4 5 6 A-kieli Englanti 1 2 3 4 5 6 7 8 10 20 A-kieli Ranska 1 2 3 4

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 1 Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

IITIN LUKIO OPPIKIRJAT LV

IITIN LUKIO OPPIKIRJAT LV IITIN LUKIO OPPIKIRJAT LV. 2018-2019 14.8.2018 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AI1-9 Särmä-Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-28914-2 Otava I - III AI1 Särmä - Tehtäviä 1. LOPS. 2016 978-951-1-29024 -7

Lisätiedot

BIOLOGIA Vsl kurssi oppikirja kustantaja ISBN paino-vuosi. 1. BI1 BIOS 1 Elämä ja evoluutio Sanomapro

BIOLOGIA Vsl kurssi oppikirja kustantaja ISBN paino-vuosi. 1. BI1 BIOS 1 Elämä ja evoluutio Sanomapro HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV. 2019-2020 Sarake vsl: vuosiluokka, jonka aikana kurssi tavallisimmin opiskellaan BIOLOGIA Vsl kurssi oppikirja kustantaja ISBN paino-vuosi 1. BI1 BIOS 1 Elämä ja evoluutio

Lisätiedot

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Haapala ym. : Särmä, suomen kieli ja kirjallisuus, ISBN Otava

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Haapala ym. : Särmä, suomen kieli ja kirjallisuus, ISBN Otava JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION 09.05.2019 sivu 1 ( 9 ) ÄI01 ÄI02 ÄI03 ÄI04 ÄI05 ÄI06 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot