AURINKOLÄMMÖN ITSERAKENNUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOLÄMMÖN ITSERAKENNUSOPAS"

Transkriptio

1 AURINKOLÄMMÖN ITSERAKENNUSOPAS

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 MITÄ ON AURINKOLÄMPÖ?... 5 AURINKOENERGIAN ERI MUODOT... 5 AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMIEN MARKKINATILANNE... 5 AURINKOLÄMPÖ VUONNA ITSERAKENNETUT AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄT... 7 ITSERAKENNUSTOIMINNAN HISTORIAA... 7 MIKSI RAKENTAISIN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄN?... 8 AURINKOLÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN SUOMEN OLOSUHTEISSA... 9 AURINKOISUUS - ONKO AURINKOA RIITTÄVÄSTI?... 9 JÄRKEVIÄ KÄYTTÖSOVELLUKSIA - MISSÄ JA MILLOIN? AURINKOLÄMMÖN TUOTTO - PALJONKO KERÄIMISTÄ TULEE LÄMPÖÄ? AURINKOLÄMMITYSJÄRJESTELMÄN OSAT JA TOIMINTAPERIAATE 12 MITEN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ TOIMII? AURINKOKERÄIN ITSERAKENTAJAN MITOITUSSÄÄNNÖT AURINKOKERÄIMEN SUUNTAUS AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄN PERUSMITOITUS - LÄMMIN KÄYTTÖVESI KANNATTAAKO AURINKOLÄMMÖLLÄ TUOTTAA PERUSLÄMPÖÄ? LVI-OSIEN MITOITUS AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄN MITOITUS SIMULOINTIOHJELMALLA KOMPONENTIT JA MATERIAALIT AURINKOKERÄIN AURINKOPIIRIN PUMPPURYHMÄ AURINKOKERÄIMEN RAKENTAMINEN JA LIITÄNNÄT ESIMERKKIKYTKENTÖJÄ KATTOINTEGROINTI ESIMERKKI ITSERAKENNETUSTA AURINKOJÄRJESTELMÄSTÄ MITTAUKSET RAKENTAMISEN ALOITTAMINEN JA LOPETTAMINEN KIRJALLISUUTTA

3 LIITE ESIMERKKEJÄ LAITETOIMITTAJISTA LIITE KÄYTTÖÖNOTTO- JA HUOLTO-OHJE

4 Johdanto Aurinkoenergia on ehtymätön ja puhdas energialähde. Auringonsäteily sisältää jopa 1 kilowattia energiaa neliömetriä kohden. Kesän auringon paisteessa musta peltikin lämpenee helposti polttavan kuumaksi. Jotta aurinkolämpöä riittäisi kunnolla hyödynnettäväksi, ei pelkkä musta pelti juuri riitä, vaan tarvitaan aurinkokeräin. Tästä syntyykin vähitellen sitten kokonainen aurinkolämpöjärjestelmä, jossa aurinkoenergia tulee ulos vaikkapa lämpimän suihkuveden muodossa. Aurinkolämpöjärjestelmän voi jo nyt ostaa valmiiksi asennettuna. Kaupallisia toimittajia löytyy Suomestakin ja meillä myydän satakunta aurinkolämpöjärjestelmää vuosittain. Keski-Euroopassa menee vuosittain tuhatkertainen määrä aurinkolämpöä kaupaksi. Aurinkoenergialaitteet ovat luotettavia ja tuottavat hyvin lämpöä. Hinta on meillä vielä korkea, vaikka se onkin laskenut vuosien varrella. Aurinkoenergia voi kuullostaa maallikosta vieraalta ja vaikealta. Aurinkolämpötekniikka on kuitenkin hyvin ihmisläheistä teknologiaa. Ohjeilla ja talonpoikaisjärjellä onnistuu oman aurinkojärjestelmän rakentaminen. Itserakennettuja aurinkolämpöjärjestelmiä löytyy Suomestakin pari kymmentä, mutta Itävallasta jo kymmeniä tuhansia. Itse tehty aurinkolämpöjärjestelmä mielletään joskus mustaksi patteriksi talon katolla. Sitä se ei ole tänä päivänä, vaan vuosikymmenen kehityksen kautta siitä on muodostunut tekninen tuote. Itserakennettu aurinkokeräin on yhtä hyvä kuin kaupallinen aurinkokeräin. Usein arkkitehtoonisesti jopa onnistuneempi. Motiivit aurinkolämmön itserakentamiselle ovat moninaiset. Eräät henkilöt pitävät rakentelusta, toiset haluavat tehdä jotain ympäristön hyväksi, joku haluaa sulkea kattilan kesäksi. Jos omille työtunneille ei laske hintaa, niin itserakennettu tulee kaupallista aurinkolämpöjärjestelmää selvästi halvemmaksi. Jopa niinkin edulliseksi, että syntyy rahallistakin säästöä kun oma aurinkolämpö korvaa perusenergiaa. Ajatus aurinkolämmön itserakentamisen oppaasta syntyi muutama vuosi sitten. Kirjoittajat osallistuivat EU-projektiin, jossa siirrettiin ja muokattiin aurinkolämmön itserakennuskonsepti Suomeen. Projektissa rakennettiin pari prototyyppijärjestelmää ja kokemukset näistä olivat myönteiset. Selvästikin itserakentaminen olisi eräs polku aurinkolämmölle meilläkin. 3

5 Motiva ja Solpros ideoivat yhdessä laajalle kohderyhmälle tarkoitetun aurinkolämmön itserakentamisoppaan. Motiva on rahoittanut kirjan tekemisen ja sen painamisen. Solpros on vastannut sisällöstä ja tietopaketin muista osista. Tämän tietopaketin tavoitteena on antaa aurinkolämmöstä ja hieman askartelemisesta kiinnostuneelle henkilölle ja rakennusryhmille perusteet rakentaa aurinkolämpöjärjestelmä. Itserakennusoppaan tavoitteena on tuoda esille keskeisiä kysymyksiä aurinkolämmön itserakentamisessa. Toivomme, että tietopaketti edistäisi osaltaan aurinkolämmön hyödyntämistä Suomessa. Helsingissä, toukokuussa 2000 Heidrun Faninger-Lund Peter Lund SOLPROS 4

6 Mitä on aurinkolämpö? Aurinkoenergian eri muodot Elämä maapallolla perustuu auringon energiaan. Auringon säteilystä ovat peräisin kaikki uusiutuvat energialähteet - tuuli, vesi ja biomassa. Auringonpaiste ylittää kertaisesti maapallon energian tarpeen. Aurinko on iso fuusiopallo, jossa palaa vetyä ja syntyy energiaa. Tätä riittää ainakin miljardiksi vuodeksi. Auringon säteilyä voidaan käyttää hyväksi monella eri tavalla. Passiivisessa aurinkolämmityksessä itse rakennuksen tai rakenneosien kautta hyödynnetään auringonsäteilyä. Säteily tunkeutuu esimerkiksi ikkunan läpi huoneeseen ja lämmittää tilaa. Lämpö varastoituu rakenteisiin ja vapautuu yöaikana. Erillistä aurinkokeräintä tai lämmönsiirtämistä ei tarvita. Aktiivisessa aurinkolämmitysjärjestelmässä auringon säteily muutetaan lämmöksi erillisessä mustassa aurinkokeräimessä. Keräimessä kierrätettävä neste lämpenee ja siiretään putkistossa lämpövaraajaan. Järjestelmä tarvitsee pumpun ja ohjausautomatiikan. Pientaloon riittää 5-10 m 2 aurinkokeräimiä. Itserakennetut aurinkolämpöjärjestelmät ovat juuri tällaisia aktiivisia järjestelmiä. Uimaaltaiden aurinkolämpöjärjestelmät tai ilmakiertoiset aurinkolämppöjärjestelmät ovat myöskin aktiivisia järjestelmiä. Etelä-Euroopassa löytyy termosifonijärjestelmiä, jossa aurinkokeräimen yläpuolella on vesitankki ja vesi kiertää keräimisissä painovoimaisesti ilman pumppua. Aurinkosähköjärjestelmissä auringon säteily muutetaan aurinkopaneelissa tasasähköksi ja ohjataan akkuun. Akusta otetaan sähkö esimerkiksi valoon tai televisioon, jopa jääkaappiin. Aurinkosähkö on kallista ja tulee kyseeseen lähinnä piesähkön tuottamiseen kesämökeillä. Kesämökkikipaketti koostuu paneelista, akusta, ohjausyksiköstä, kaapelista, yms. ja sen voi itse helposti koota ja asentaa. Itse aurinkosähköpaneelia ei voi itse rakentaa, vaan se täytyy aina erikseen ostaa. Suomessa on noin kesämökkiä pienaurinkosähköllä. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinatilanne Aurinkolämpöjärjestelmiä on ollut markkinoilla yli 20 vuotta. Tänä aikana ne ovat kehittyneet luotettaviksi ja hinta on myös alentunut. Vuonna 1998 oli Euroopan Unionissa asennettu lähes 10 milj. m 2 aurinkokeräimiä. Saksa, Kreikka ja Itävalta vastaavat 3/4 EU:n aurinkolämmön tuotannosta. Itävallassa on lähes 2 milj. m 2 5

7 aurinkokeräimiä (yli aurinkotaloa). Markkinat kasvavat Euroopassa noin 15% vuodessa. Pohjoismaissa Tanska ja Ruotsi ovat aurinkolämmön edelläkävijä. Tanskassa on lähes m 2 aurinkokeräimiä ja Ruotsissa m 2. Suomessa on alle m 2. Suomessa aurinkolämpöjärjestelmiä on myyty vuosittain noin 500 m 2. Edellä esitettyjen lukujenkin valossa aurinkolämpö on saavuttanut Euroopassa jalansijan. Nykyiset aurinkolämpöjärjestelmät ovat pitkän tuotekehittelyn tulos. Samoin itserakennetut järjestelmät perustuvat koeteltuihin ratkaisuihin, jotka tekniseltä taustaltaan ovat varsin samanlaiset kuin kaupallisissa järjestelmissä. Aurinkolämpö vuonna 2010 Eri maiden suunnitelmat aurinkolämmön kehittämiseksi on haastavat. Euroopan Unionin tavoitteena on yli kymmenkertaistaa sen käyttö vuoteen Saksan tavoitteena on 10 milj. m 2 (noin 1 milj. järjestelmää) vastaavana ajanjaksona. Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa vuodelta 1999 on tavoitteeksi asetettu m 2 aurinkolämpöä vuoteen 2010 eli kymmenkertaistaa sen nykyinen käyttö. 6

8 Itserakennetut aurinkolämpöjärjestelmät Itserakennustoiminnan historiaa Saksassa, Ruotsissa ja Itävallassa itserakennustoiminta on ollut hyvin aktiivista. Ruotsissa vajaat puolet kaikesta aurinkolämmöstä on itserakennettua. Yksin Itävallassa aurinkolämpöä on rakennettu itse lähes taloon. Siellä itserakennustoiminta alkoi noin vuonna 1985 ja on auttanut aurinkolämpömarkkinoiden avaamisessa. Itserakennuksen pohjalta syntyi myös perusta kaupallisille järjestelmille. Tätä kautta on syntynyt alan teollisuutta ja pari tuhatta työpaikkaa. Vasta 1990-luvun puolivälissä kaupalliset aurinkolämpöjärjestelmät saivat etusijan markkinoilla järjestelmien kustannusten pudottua. Vielä tänään Itävallassa rakennetaan noin m 2 aurinkokeräimiä itse. 160 [1000 m²] Aurinkolämpö Itävallassa Kaupall. Itserak Kuva 1: Vuonna 2000 Itävallassa on 2 milj. m 2 aurinkokeräimiä. Suomessa on ja 1990-luvuilla rakennettu muutamia aurinkolämpöjärjestelmiä itse. Nämä pohjautuvat usein tekijöiden omaan ajatukseen aurinkolämmöstä. Keväällä 1999 SOLPROS toi Suomeen Itävallan itserakennustoiminnan peruskonseptin Euroopan Unionin Thermie aurinkolämmön itserakennusprojektin yhteydessä. Projektin yhteydessä koulutettiin itserakennusvetäjiä ja rakennettiin pilotkohteita Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa. Näistä saadut kokemukset olivat myönteiset. 7

9 Miksi rakentaisin aurinkolämpöjärjestelmän? Jos haluaisi rakentaa oman aurinkolämpöjärjestelmän, etenemismahdollisuuksia on useita. Helpoin lienee ottaa yhteys laitevalmistajiin, jotka niin haluttessa toteuttavat valmiin aurinkolämpöjärjestelmän avaimet käteen. Pientalon aurinkolämpöjärjestelmästä lämpimän käyttöveden tuottamiseen saa maksaa noin mk. Syyt rakentaa aurinkolämpöjärjestelmä itse ovat usein moninaiset. Kiinnostus aurinkolämpöön on usein tärkein motiivi. Rakentamalla itse säästää huomattavan paljon, jopa 30-40% kaupalliseen aurinkolämpöjärjestelmään verrattuna. Ja jos ei halua rakentaa kaikkea itse, voi vaikka hankkia osan laitteista valmiina (esimerkiksi aurinkokeräimet) ja rakentaa siten vain osan aurinkolämpöjärjestelmästä itse. Itserakentaminen tapahtuu helpoiten pienessä ryhmässä, jolloin eräät työvaiheet voidaan yhdessä tehdä helpommin kuin yksin. Samoin porukasta löytyy usein erilaista osaamista, joka on hyödyksi toteutuksessa. Ostamalla yhdessä tarvikkeet saadaan myös selvästi paremmat alennukset kuin yksin toimittaessa. Varsinaisia erityistaitoja itserakentajilta ei vaadita. Projektina itserakennettu aurinkolämpöjärjestelmä kestää pari-kolme kuukautta. Siihen voi mennä ehkä yhden tai kahden viikon verran aikaa muutaman viikonloppuna ja iltaisin. Itserakentamisessa tulee ottaa huomioon itserakennusryhmän taidot. Ammattimiestä saatetaan tarvita mm. aurinkolämmitysjärjestelmän liittämisessä vesijohtoihin ja peruslämmitysjärjestelmään. Sähkötöissä ammattimies on aina paikallaan. Oikein rakennettu aurinkokeräin on yleensä vesi- ja sadetiivis, mutta tästä huolimatta kannattaa aina kiinnittää erityistä huomiota vesi- ja sadetiiviyteen ja työvaiheet tulee tehdä huolella (mm. juotokset, koeponnistus, pellitys, lasitiivisteet) mahdollisten vuotojen välttämiseksi. Itserakennettaessa tulee tarkoin harkita integroidaanko aurinkokeräin osaksi kattoa, jolloin sen tulee olle ehdottomasti sadetiivis, vai rakennetaanko se valmiin katon päälle. Itserakentajat ovat poikkeuksetta tyytyväisiä aurinkolämpöjärjestelmiinsä. Lämmintä vettä riittää kesäaikana ja samalla ympäristöäkin saadaan säästettyä. Kun investointi on kerran tehty, saa käytännössä ilmaista lämpöä auringosta. 8

10 Aurinkolämmön hyödyntäminen Suomen olosuhteissa Aurinkoisuus - onko aurinkoa riittävästi? Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Meillä kylmyys yhdistyy mielessä usein pimeään. Kesällä Suomi on aurinkoinen ja silloin aurinkolämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Suomessa lämmityskausi ulottuu usein kesäkuukausiin saakka ja aurinkoenergia voi toimia apulämmönlähteenäkin. Kesällä auringon säteilyä tulee Suomessa pitkistä päivistä johtuen enemmän kuin keskisessä Euroopassa. Talvikuukausina tilanne on päinvastainen ja talvella auringon paistetta ei riitä hyödyksi. Suomessa aurinkoenergiaa voidaan käytännössä hyödyntää helmikuun lopulta lokakuun alkuun. Lokakuusta helmikuun alkuun tulee niin vähän auringon paistetta, ettei sen hyödyksi ottaminen juuri kannata.taulukko 1 havainnollistaa tilannetta numeroarvoin. Taulukko 1: Keskimääräiset sääolosuhteet eräillä paikkakunnilla Euroopassa. Kaikki säteilyarvot annettu eteläkatolle (kaltevuus 30 o ). Paikkakunta Leveysaste Ulkolämpötila Auringon kokonaissäteily, kwh/m 2 o N o C Koko vuosi Heinäkuu Tammikuu Sodankylä 67, Jyväskylä 63, Helsinki 60, Tukholma 59, Kööpenhamina 55, Bryssel 50, Berliini 52, Pariisi 48, Wien 48, Milano 45, Palermo 38, Lissabon 38, Paikkakunnittain katsottuna etelä- ja länsirannikko on Suomessa aurinkoisinta. Keräintasolle saadaan noin kwh/m 2 vuodessa. Kesäpäivänä etelä- ja länsi- Suomessa sijaitsevan talon katolle tulee neliömetrille keskimäärin 6 kwh auringon säteilyä. Sadepäivänä ei tietenkään saada juuri mitään, mutta aurinkoisena päästäänkin jopa lähes 10 kwh:iin. Puolipilvisenäkin päivänä aurinkokeräin tuottaa vähän lämpöä. 9

11 Koko vuonna tyypillisen suomalaisen pientalon katolle tulee auringonsäteilyä 3-5- kertaisesti koko lämmöntarpeeseen verrattuna. Järkeviä käyttösovelluksia - missä ja milloin? Suomessa aurinkoenergian hyödyntämisessä kannattaa keskittyä sovelluksiin, joissa tarvitaan energiaa maalis-lokakuun välisenä aikana. Paras aurinkoisuus on huhtikuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Aurinkolämmön varaan ei siis kannata rakentaa talviajan energian käyttöä. Mistä sitten löytyvät aurinkolämmön ja itserakentamisen järkevät sovellukset? Tarvitaanko kesällä lämpöä? Sovelluskohteita löytyy runsaasti. Seuraavassa joitakin esimerkkejä: Asuintaloissa: lämpimän käyttöveden tuottaminen, pesu- ja märkätilojen lattialämmitys Kesämökillä: lämmin vesi, kesämökin kevätlämmitys ja kuivaus Maatalossa: lämmin ja pesuvesi tuotanto- ja asuintiloihin Muita sovelluksia: uima-altaat, leirintäalueet, lomakylät Ihanteellisin ajankohta harkita lähteä rakentamaan omaa aurinkolämpöjärjestelmää on esimerkiksi talo-, katto- tai kattilaremontti. Silloin voi yhdistää monta asiaa ja säästää samalla rahaa. Jos harkitsee uutta taloa voi aurinkolämmön ottaa mukaan jo alusta lähtien suunnitteluun, jolloin yhteensopivuus on varmasti hyvä. Itserakentamiselle ei sellaisenaan ole suuri rajoituksia, jolloin pelkkä kiinnostus asiaan riittää. Aurinkolämmön tuotto - paljonko keräimistä tulee lämpöä? Auringon säteilymäärään ohella aurinkolämmön tuottoon vaikuttavat pari muuta keskeistä teknistä tekijää. Ensinnäkin aurinkokeräimen hyötysuhde on sitä parempi mitä matalassa lämpötilassa sitä käyttää (kuva 2). Kun lämpötila kasvaa niin lämpöhäviötkin kasvavat. Esimerkiksi kylmän veden tai uima-altaan lämmittäminen on tehokasta. Karkeasti ottaen itserakennettu aurinkokeräin soveltuu o C lämpötiloihin. Lämpötila aurinkokeräimessä voi aurinkoisena päivänä nousta jopa 100 o C:een, jos aurinkolämpöä ei oteta talteen. Aurinkokeräimen rakenne ja varsinkin käytettävä musta pintamateriaali vaikuttavat lämpöhäviöihin. Tavallinen mustaksi maalattu absorptiopinta luovuttaa helposti lämpöä 10

12 ympäristöön. Selektiivinen pinta sen sijaan ei päästä lämpösäteilyä ulos, jolloin lämpöhäviöt pienenevät olennaisesti. Itserakentamisen alkuaikoina käytettiin aurinkokeräimisssä usein mustaksi maalattuja absorptiolevyjä. Tällä hetkellä absorptiopinnat ovat poikkeuksetta selektiivisiä pintoja. Tällöin itserakennetun aurinkokeräimen lämpötekninen suorituskyky on lähes sama kuin kaupallisella aurinkokeräimellä, joskus jopa parempikin! Itserakennetun aurinkolämpöjärjestelmän tuotto-odotukset erilaisissa sovelluksissa käytettäessä selektiivistä absorptiopintaa ovat seuraavat: Pientalon lämminkäyttövesi kwh/m 2 vuodessa Pientalon lämmitys ja lkv Uima-altaan lämmitys (touko-syys) 250 Jos aurinkokeräimessä käytetään vain mustaksi maalattua peltiä absorptiopintana, on aurinkokeräimen lämmöntuotto 20-30% alhaisempi kuin edellä. Jos aurinkokeräimen osat ja maalit ostetaan erikseen, tulee selektiivinen absorptioliuska yleensä tänä päivänä halvemmaksi kuin musta maalipinta ja tuottaa enemmän lämpöä. Selektiivisen ja mustan maalipinnan tarkempi vertailu sovelluskohtaisesti on helppo tehdä aurinkolämpöjärjestelmien mitoitusohjelmalla (esimerkiksi SELFSOL2000). Lämmöntuotto, kwh/m2 vuodessa Sisäänmenolämpötila, C Kuva 2: Lämpötilan vaikutus selektiivisen aurinkokeräimen lämmön tuottoon. Aurinkokeräimen sisäänmenolämpötila pidetty kuvan mukaisessa vakioarvossa. 11

13 Aurinkolämmitysjärjestelmän osat ja toimintaperiaate Miten aurinkolämpöjärjestelmä toimii? Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu useasta komponetista ja laitteesta. Sen keskeisiä osajärjestelmiä ovat aurinkokeräin, varaaja, pumppuyksikkö, yhdysputkisto, lämmönvaihdin ja säätöyksikkö. Kuva 3. Aurinkolämpöjärjestelmän periaate /AEE/ Auringon säteily muunnetaan aurinkokeräimessä (1) lämmöksi. Lämpö siirretään putkistossa (2) virtaavan lämmönsiirtonesteen (vesi/jäänestoaine-seos) avulla lämpövaraajaan (3), jossa se luovuttaa lämpönsä lämmönvaihtimen (4) kautta veteen. Varaajaan asennettu peruslämmönlähde, esimerkiksi lämpövastus (5), varmistaa lämpimän veden saannin pilvisinä jaksoina. Jäähtynyt vesi kierrätetään pumpun (6) avulla takaisin aurinkokeräimelle. Säätöyksikkö (7) huolehtii, että pumppu käynnistyy vain jos aurinkokeräimen lämpötila on korkeampi kuin lämpövaraajan lämpötila. Säätöyksikköön kuuluu kaksi lämpötila-anturia. 12

14 Keräinputkiston vesitilavuus muuttuu lämpötilan muuttuessa. Nämä kompensoidaan paisunta-astian (9) avulla, joka pitää putkistonpaineen tasaisena. Yksisuuntaventtiili (11) estää käänteisen kierron tai lämmön virtaamisen keräimiin kun pumppu ei käy. Ylipaineventtiili (10) päästää kiertonestettä ulos, jos paine putkistossa kasvaisi liian korkeaksi. Ilmanpoistoventtiili (12) asennetaan järjestelmän korkeimpaan kohtaan, jotta putkistossa mahdollisesti oleva ilma saadaan poistettua. Kylmän veden sisäänsyöttö ja lämpimän veden ulosotto varaajasta rakennetaan lisäksi. Aurinkokeräin Aurinkokeräin on aurinkolämmitysjärjestelmän keskeisin osa (kuva 4). Aurinkokeräimen musta pinta absorboi auringonsäteily ja lämpenee. Lämpöhäviöiden pienentämiseksi mustan absorptiopinnan suojana on läpinäkyvä kate ja sen alla on noin 60 mm:n eristelevy. Absorptiopinnassa syntynyt lämpö johdetaan siihen liitetyssä putkistossa virtaavan nesteen avulla varajaan. Musta absorptiopinta Läpinäkyvä kate Yhdysputkisto lämmön siirtämiseksi sovellukseen Eriste Keräimen lämmönsiirtoputkisto Keräimen puinen kehysrakenne Kuva 4. Aurinkokeräimen rakenne. 13

15 Itserakentajan mitoitussäännöt Aurinkokeräimen suuntaus Auringonsäteilyä saadaan parhaiten eteläsuunnasta. Pienet poikkeamat eivät merkittävästi vaikuta saatavaan auringon säteilyyn. Ilmansuunnat lounaasta kaakkoon ovat hyviä. Jos aurinkokeräin on suunnattu etelä-itä-sektoriin tuottaa se paremmin lämpöä aamupäivällä. Vastaavasti etelä-länsi-sektori antaa paremman tuoton iltapäivällä. Aurinkokeräin kallistetaan mielellään vähintään o kulmaan lumikuormasta johtuen. Pienen kallistuskulman yhteydessä keräimet eivät välttämättä puhdistu itsestään ja lika jää lasipinnalle. Pientalon katon kallistus on usein riittävä aurinkokeräimen rakentamiseksi sen päälle. Pieni kallistus lisää aurinkolämmön tuottoa keskikesällä ja suuri kallistus antaa suhteessa enemmän keväällä ja syksyllä. Pystypinta tuottaa enemmän talvella, mutta silloin aurinko paistaa muuten hyvin vähän. Aurinkokeräinten optimaalinen suuntaus on suoraan etelään ja kallistus o. Näistä arvoista poikkeaminen pienentää aurinkoenergian saatavuutta. Suuntauspoikkeama ± 45 o etelästä (lounas-kaakko) pienentää aurinkokeräimien vuosituottoa 10%. Kallistuskulma on o ja suuntaus etelään ± 30 o antaa suurinpiirtein saman vuosituoton. Kuvassa 5 on havainnollistettu kulmien vaikutusta. Aurinkokeräimen suuntauksen ja kallistuksen vaikutus sen lämmöntuottoon Itä Länsi Kaakko Lounas Etelä Kuva 5. Aurinkokeräimen suuntauksen ja kallistuskulman vaikutus vuosittaiseen lämmön tuottoon. 1=paras tuotto (= kwh/m 2 vuodessa). 14

16 Kuvasta 5 voidaan lukea, että etelään suunnattu 45 o :een kallistettu pinta antaa arvon 1. Tämä tarkoittaa säteilyn maksimiarvoa. Etelään suunnattu 20 o :een kallistettu pinta antaa arvon 0,95 eli tälle pinnalle tulee 5% maksimiarvoa vähemmän säteilyä. Lounaaseen suunnattu ja 20 o kallistettu pinta antaa 0,91 eli 9% maksimiarvoa vähemmän. Aurinkolämpöjärjestelmän perusmitoitus - lämmin käyttövesi Aurinkolämpöjärjestelmän mitoituksessa lähdetään liikkeelle lämpimän käyttöveden tarpeen arvioimisesta. Lämpimän veden tarve riippuu hyvin paljon käyttötottumuksista. Päivittäinen tarve voidaan arvioida alla olevista taulukoista. Esimerkiksi 4-hengen perhe tarvitsee litraa lämmintä vettä päivässä. Jos veden kulutusta seurataan ja mitataan erikseen, voidaan lämpimän käyttöveden tarve arvioida karkeasti noin 40%:ksi kylmän veden tarpeesta. Taulukko 2: Arvio lämpimän veden tarpeesta kotitaloudessa. Käyttötarkoitus Lämpimän veden tarve, litraa/päivä Lämpötila, o C Astianpesu 12-15/henkilö 50 Suihkussa käynti Kylpy Taulukko 3: Arvio lämpimästä vedestä erilaisissa sovelluksissa. Sovellus Tarve, litraa Min Keskimäärin Max Pientalo /henkilö/päivä Urheilu /suihku Ravintola /paikka Kun tiedetään lämpimän veden tarve voidaan arvioida tarvittavan lämmön varaajan (vesivaraaja) tilavuus. Sen tulisi olla 2-3 kertaa päivittäinen lämpimän veden tarve, jotta kulutushuiput ja pilviset päivät eivät vaikuttaisi liikaa lämpimän veden saatavuuteen. Esimerkiksi 120 litraa/päivässä edellyttäisi litran aurinkovaraajan (vesitankki). Usein varaajan tilavuus määräytyy markkinoilla olevien varaajien koosta. Yleensä suositellaan, että varaajan tulisi olla vähintään 90% ja korkeintaan 120% suositusarvosta. Siis edellisessä esimerkissä litraa. Paljonko pitäisi asentaa aurinkokeräimiä? Aurinkokeräimen lämmöntuotto riippuu monesta tekijästä kuten paikallisesta säästä, keräintyypistä, varaajan tilavuudesta, yms. Kun aurinkokeräimen lämmöntuotto ja lämpimän veden tarve tiedetään, voidaan tarvittava keräinalakin määrätä. Mitoitusperusteena on ylilämmön välttäminen, ts. keräimet mitoitetaan yleensä siten, että ne tuottavat 100% kesäkuukausien lämmön 15

17 tarpeesta. Tällöin saadaan vuositasolla aurinkoenergialla noin 40-50% kaikesta lämpimästä käyttövedestä. Seuraavassa on esimerkki pientalosta, jossa on 3-hengen perhe. Lämpimän veden tarve on 120 litraa päivässä. Taloon on rakennettu itse 4 m 2 :n aurinkokeräin ja se on yhdistetty 300 litran vesivaraajaan, jossa on sähkövastus. Perheen lämpimän käyttöveden kulutus vastaa vuodessa 2646 kwh. Itserakennettu aurinkolämpöjärjestelmä tuottaa 1365 kwh eli puolet kaikesta lämpimästä käyttövedestä. Keskikesällä aurinko tuottaa lähes 100% tarpeesta. Aurinkolämpöä saadaan käytännössä maaliskuusta lokakuuhun. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu miten aurinkoenergian osuus vaihtelee kuukausittain kun aurinkoenergialla tuotetaan lämmintä käyttövettä lisälämpö aurinkolämpö kwh/kk kuukausi Kuva 6 : Pientalon aurinkolämpöjärjestelmän tuotto (lämmin käyttövesi häviöt ml). Karkeana mitoitusarvioina aurinkokeräimen pinta-alalle voidaan käyttää alla olevan taulukon arvoja. Taulukko 4: Suuntaa antavia mitoitustietoja aurinkolämpöjärjestelmälle. Käyttövesi, litraa/päivä Varaaja, litraa Keräin, m

18 Kannattaako aurinkolämmöllä tuottaa peruslämpöä? Suomen ilmasto-olosuhteissa aurinkolämmön käyttö lämmitykseen ei juuri tuota hyötyä. Lämmityksen tarvitsemasta energiasta voitaisiin parhaimmillaan tuottaa 5-10% (ylempi arvio edellyttää matalalämpötilaista lämmönjakelua, esimerkiksi lattialämmitys). kwh/kk kuukausi peruslämpö aurinkolämpö Kuva 7: Esimerkki aurinkolämpöjärjestelmästä pientalon lämmityksen ja lkv:n osana. Keräinpinta-ala on 10 m 2 ja lämpövaraaja 1200 litraa. Talon lämmityksen tarve on kwh vuodessa. LVI-osien mitoitus Aurinkokeräimet kytketään lämmönvaraajaan eristetyn yhdysputkiston kautta (esim.kupariputkea). Käytettävä putkiläpimitta riippuu aurinkokeräinten pinta-alasta. Seuraavassa on annettu suositusarvoja: alle 10 m 2 : m 2 : 18 mm putkisto 22 mm putkisto Putkiston lämpöhäviöiden vähentämiseksi se eristeään. Mitä lyhempi yhdysputki sen pienemmäksi häviöt muodostuvat. Putkiston pituus riippuu aurinkokeräinten ja varaajan etäisyydestä. Tämän vuoksi aurinkokeräimet kannattaa sijoittaa katolla mahdollisimman lähelle varaajatilaa. Putkiston pituus on tyypillisesti metriä. 17

19 Suomen olosuhteissa aurinkolämpöjärjestelmän ympärivuotinen käyttö edellyttää aurinkokeräinten täyttämistä n 50% jääenestoaineella. Tästä syystä tarvitaan lämmönvaihdin varaajan ja keräimen välillä. Lämmönvaihdin on varaajan sisällä ja sellaiseksi käy kuparikierukka tai ripaputkisto. Lämmönvaihtimen koko riippuu siirrettävän lämmön määrästä ja lämpötiloista eli aurinkokeräimen pinta-alasta. Karkeina mitoitusarvioina voi käyttää seuraavia: 5-6 m 2 : 1,8 m 2 lämmönvaihdinala 6-8 m 2 : 2,5 m m 2 : 3,6 m 2 Aurinkokeräinpiiri on suljettu. Lämpötilan vaihtelu muuttaa piirissä olevan nesteen tilavuutta. Tästä syystä aurinkoputkistoon liitetään paisunta-astia tilavuusvaihtelujen tasaamiseksi. Mitoitusarvoina voidaan käyttää seuraavia: 5-6 m 2 : 6-8 m 2 : 9-12 m 2 : litran paisunta-astia 24 l l Aurinkolämpöjärjestelmän mitoitus simulointiohjelmalla Aurinkolämmön sovelluskohteet saattavat vaihdella suurestikin. Varsinkin suurempien aurinkolämpöjärjestelmien kohdalla on aina paikallaan erikseen mitoittaa aurinkolämmitysjärjestelmän pääkomponentit (keräin,varaaja). Samoin jos lämpötilatasot tai suuntaus ovat poikkeavat tai jos aurinkokeräin sovitetaan olemassa olevaan vesivaraajaan, on erillinen analyysi hyvä tehdä. Erilliset analyysit tehdään simulointi- ja suunnitteluohjelmilla. Tällainen on erityisesti rakennusten aurinkolämpöjärjestelmien suunnitteluun tarkoitettu SELFSOL2000 tietokoneohjelma (Windows 95 tai 98). Se soveltuu erityisesti itserakennettujen aurinkojärjestelmien nopeaan mitoitukseen ja on helppo käyttää. Ohjelma laskee järjestelmän tunnittaisen toiminnan ja antaa tuloksena kuukausittaiset energiatiedot, mm. aruinkolämmön tuotto. Ohjelma on vapaasti saatavilla itserakennusryhmille. 18

20 Kuva 8: SELFSOL2000 ohjelma SELFSOL2000 ohjelmaa on helppo käyttää. Se on itsedokumentoitu ja sen help-tiedosto sisältää kuvauksen kaikista lähtötiedoista. Lähtötietoina tarvitaan noin parikymmentä parametriä. SELFSOL2000:ssa määritellään aluksi lämmön tarve sekä lämpötilatasot. Tämän jälkeen annetaan aurinkolämpöjärjestelmän tiedot. Alla on esimerkki lähtötiedoista. 19

21 Kuva 9: Aurinkolämpöjärjestelmien mitoitus- ja simulointiohjelman SELFSOL2000 lähtötiedot. 20

22 Varsinainen simulointi kestää joitakin sekunteja. Alla on esimerkki ohjelman antamasta tulostiedostosta. Alussa on lähtötiedot ja sen jälkeen tulee aurinkolämpöjärjestelmän toimintaa kuvaavat simuloidut suorituskykytiedot ja -taseet. SELFSOL Aurinkolämpöjärjestelmä Projektitiedot NIMI/PAIKKAKUNTA : Helsinki SÄÄTIEDOSTO : C:\SELFSOL\WEA\HELSINKI.WTH Aurinkolämpöjärjestelmän perustiedot KERÄINPINTA-ALA [m 2 ] : 10 KERÄINMALLI : 1-LASI+SELEKTIIVIPINTA KERÄIMEN KALLISTUSKULMA[aste] : 30 KERÄIMEN SUUNTAUS [aste] : 0 Lämmin käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmä VARAAJATYYPPI : YKSIVARAAJA-JÄRJESTELMÄ VARAAJATILAVUUS [l] : 1200 LÄMMITYS [kwh] : MENOLÄMPÖTILA [C] : 60 PALUULÄMPÖTILA [C] : 35 LÄMMIN KÄYTTÖVESI [l/p] : 120 LÄMMIN KÄYTTÖVESI KESÄLLÄ [l/p] : 120 KYLMÄ VESI [C] : 10 LÄMMIN VESI [C] : 60 PUTKISTON LÄMPÖHÄVIÖT [%] : Energiatase (keskiarvotiedot) TA : ULKOLÄMPÖTILA [C] TS : VARAAJALÄMPÖTILA [C] SÄT : AURINGONSÄTEILY[kWh/m2] AUR : AURINKOLÄMPÖ [kwh] TARVE : LÄMMÖN TARVE [kwh] HÄV : LÄMPÖHÄVIÖT [kwh] LISÄ : LISÄLÄMPÖ [kwh] OMA : OMAVARAISUUSASTE [%] KK : 99 VUOSIARVO (sis. häviöt) KK TA TS SÄT AUR TARVE HÄV LISÄ OMA (c) SOLPROS

23 Komponentit ja materiaalit Aurinkolämpöjärjestelmän rakentamisen, hankinnan ja komponenttien merkityksen kannalta keskeiset osat voidaan jakaa seuraavasti: (1) aurinkokeräin (2) aurinkopiirin pumppuryhmä ja säätölaite (3) lämpövaraaja (4) muut lvi-laitteet ja komponentit sekä materiaalit Ostettaessa valmis aurinkolämpöjärjestelmä toimitus kattaa kaikki edellä mainitut osat. Itse rakennettaessa koko järjestelmä kootaan erikseen hankittavista komponenteista. Erilaisia välimuotoja voidaan myös ajatella, jolloin järjestelmän osat hankitaan puolivalmisteina. Aurinkokeräin ja aurinkopiirin säätölaite ovat kriittisimmät komponentit hankintamielessä ja yleensä kaikki muut materiaalit ja lvi-tarvikkeet löytyvät paikallisesta putki- tai lvi-liikkeestä. Aurinkokeräin Valmiita aurinkokeräimiä voi ostaa suoraan alan maahantuojilta tai valmistajilta. Aurinkokeräimen voi hankkia myös rakennussarjana. Itse rakennettaessa tarvitaan sen koosta riippuen karkeasti ottaen alla olevan esimerkkilistan mukaiset osat ja materiaalit (pinta-alan mukaan 1 x 4 =4 m 2, 1 x 6 =6 m 2, 1 x 10 =10 m 2, 1 x 15 =15 m 2 ). Itserakennetussa aurinkokeräimessä kriittiset osat ovat: Absorptiopinta: tänä päivänä suositellaan selektiivistä absorptiopintaa, joka estää lämpösäteilyn karkaamisen ja saavuttaa paremman hyötysuhteen kuin tavallinen musta pinta. Absorptiopinta toimitetaan mm:n kaistaleina valmistajasta riippuen vaihtelevan pituisina. Lasi: suositellaan karkaistua 4mm:n lasia, mielellään aurinkolaatuista vähärautaista ja strukturoitua 4 mm:n lasia. Tällaista erikoislasia toimittaa mm. Pilkington. Musta maali: eräät metalli- ja puuosat maalataan mustalla keräinmaalilla, joka kestää yli 150 o C:een lämpötiloja. Tällaista erikoismaalia saa tilattua, löytyy myös spraypohjaisena ns. sylinterimustana. Muut osat ovat yleisemmin saatavilla puutavara-, rakennus- tai lvi-liikkeistä. 22

24 Tässä yhteydessä esiintyvät itserakennetut aurinkokeräimet on ajateltu integroitaviksi suoraan kattorakenteeseen. Jos näin ei tehdä, tarvitaan keräimeen myös pohjalevy esimerkiksi vaneerista. Taulukko 5: Esimerkki tarvittavista materiaaleista erikokoisille aurinkokeräimille. määrä määrä määrä määrä tavaran nimi materiaali mitat 1 x 4 1 x 6 1 x 10 1 x 15 l = 3095 mm l = 4625 mm l = 7685 mm l = mm Kehyspuu kuusi pituus : 4,01-4,02 m 35 x 90 mm l = 1950 mm kuusi Tukirima, höylätty 35 x 23 mm l = 1950 mm L-lista kuusi l = 3095 mm l = 4625 mm l = 7685 mm l = mm 35 x 35 x 15 mm Nauha synteettinen materiaali l = 3095 mm l = 4625 mm l = 7685 mm l = mm yo. päädyille 3 x 9 mm Silikoni laaturyhmä E (korkea lämpötilaista) asetaattipohjainen 310 ml Ruuvi pysty teräs, galvanoitu 6 x 130 mm Ruuvi vaaka teräs, galvanoitu 5 x 90 mm Ruuvi alumiiniprofiiliin teräs, galvanoitu 4 x 30 mm Ruuvi L-puulistaan teräs, galvanoitu 4,5 x 45 mm T-profiili Alu b = 35 mm toim.pituus : 6,10 m h = 31 mm l = 2005 mm Päällyskumi T-profiiliin EPDM-kumi l = 2020 mm Lasin tiivistekumi EPDM-kumi (U-profiili) 9 x 12 mm l = 2020 mm Ontto kumitiiviste IDK päätyosalle (alla) 17 x 25 mm l = 738 mm Peltiprofiili ruostumaton teräs (kumisuojalla yllä) 2 mm b = 40 mm Ruuvi sivupellille ruostumaton teräs 5 x40 mm Karkaistu lasi prismaattinen tai kirkas 4 mm 750 x 2000 mm lasivilla pinnoitettu between along 10,5 cm 17,5 cm 31,5 cm 49 cm Mineraalivillalevy 730 x 1950 x 60 mm whole d = 8 mm Anturitasku kupari l = 400 mm Aurinkomaali (musta) Solar Lack 0,3 kg ruskea Alu tai vast Sivupelti 0,6 x 30 mm l = 1000 mm Niitti kupari 3 x 6 mm Puhdistusvillaa Pehmytjuote tina 0,25 kg Juotospastaa Ilman erotin rakennetaan itse Kuparihattu 22 mm Cu-sleeve 22 mm 5270 l = 20 mm Absorptioliuska leveys b = 120 mm l = 2940 mm l = 4470 mm l = 3710 mm l = 3350 mm (Tinox, Sunstrip) putki d = 10 mm Yhdysputket keräimiin Aurinkopiirin pumppuryhmä Aurinkolämpöjärjestelmän nestepiirin toiminnan ytimenä on pumppuryhmä, jossa on tarvittavat lvi-laitteet aurinkopiirin ohjaamiseksi. Pumppuryhmän voi hankkia valmiina tai sen voi valmistaa komponenteista itse. Kuvassa 10 on esimerkki pumppuryhmän teknisestä kokoonpanosta. Itserakennetussa pumppuryhmässä kriittiset osat ovat: 23

25 Ohjattava kiertovesipumppu: pumpun koko riippuu putkiston pituudesta, keräinten lukumäärästä ja erilaisista virtausvastuksista. Pientalon aurinkolämpöjärjestelmässä riittää W:n kiertovesipumppu. Pumpun tulee olla ohjattavissa (on/off). Sopivia pumppumerkkejä ovat esimerkiksi Grundfos ja Wilo. Säätö- ja ohjausyksikkö: säätöyksikön tehtävänä on käynnistää aurinkopiirin kiertovesipumppu, kun keräimen lämpötila ylittää varaajan lämpötilan. Säätöyksikköön kuuluu 2 lämpötila-anturia, jotka tulevat varaajan alaosaan ja keräimen yläosaan. Aurinkopiirin pumppuryhmä 1 maadoituspidike 2 lämpömittari 3 kupariputki d=22mm 4 varoventtiili 3 bar 5 kumipinnoitteinen putkipuristin 6 täyttö- ja tyhjennystulppa 7 painemittari 8 kiertovesipumpun mutteri 9 kiertovesipumppu 10 menpiirin sulkuhana 11 Cu-T-liitin 22x22x22mm 12 Cu-kulmaliitin, d=22mm 5002a 13 paisuntasäiliön huoltohana (sulku) 14 paisuntasäiliö 15 helmiliitin 16 Cu T-liitin 22x15x22mm 17 palloventtiili 18 meno (lämmönvaihtimelta) 19 säiliö 20 letku 21 teline 22 Cu T-liitin 22x18x22mm 23 liitin 18x1/2" 24 juotos15x1/2" 25 supistusliitin1/2" x 1/4" 26 liitin 22x1" 27 liitin 22x3/4" max. production pressure: 6bar fill pressure = working pressure + 0,5bar aurinkopiirin meno

26 Kuva 10. Esimerkki aurinkopiirin pumppuryhmästä osineen. 25

27 Aurinkokeräimen rakentaminen ja liitännät Esimerkkikytkentöjä Aurinkokeräimen rakentaminen aloitetaan absorptiopinnan kokoamisesta absorptioliuskoista. Liuskojen päätyputket juotetaan kiinni ala- ja yläyhdysputkeen. Absorptioliuskojen kytkentätapa riippuu keräimen pinta-alasta alla olevan esimerkin mukaisesti. Kytkennällä vaikutetaan virtaukseen keräimen sisällä. Lasituksen jakoväli on yleensä mm. 1 x 4 1 x 4 K V M 8 S 2K K 8 S R 2 x 5 2 x 5 K Ms Ms Ms E Ms V 10 S 10 S 10 S R Ms 2K Ms Ms Ms K Kuva 11. Aurinkokeräimen sisäinen kytkentä. S=absorptioliuska /AEE/ 26

28 Osia K kansi d=10mm S absortioliuska juotos kansi 22x1 50mm(liuskat pystysuun.) 60mm(liuskat vaakatas.) Ms liitin 22x1 13mm 80mm 13mm E ilmausmuhvi 120 mm eteäisyydelle (ilman puuta välissä) ylh. Ilmausmuhvi 28mm d=10mm 22x1 22x1 13mm 80mm 13mm E Ilmausmuhvi ilmausmuhvi 120 mm etäisyydelle (puu välissä) 50mm d=10mm 22x1 13mm 80mm 13mm M vakioliitin absorptioliuskojen liitin 22x1 ca.40mm Kuva 11 (jatkoa). Aurinkokeräimen yksityiskohdat ja merkintöjen selvennykset 27

29 Kuva 12. Aurinkokeräimen rakentamisen työvaiheita. Ylh. vas. absorptioliuskojen juottaminen yhdysputkistoon; Ylh. oik. kehyksen rakentaminen; Alh.vas. valmiin absorptiopinnan sijoittaminen keräinraamiin;alh.oik. valmis itserakennettu aurinkokeräin Kattointegrointi Kun absorptiopinta on valmis, rakennetaan katolle keräinraami profiileineen. Absorptiopinnat nostetaan paikoilleen ja lopuksi nostetaan katelasit alumiiniprofiilien päälle. Alla on kuva valmiista keräimestä, sen rakenteesta ja yksityiskohdista. 28

30 läpileikkaus katosta liitospelti keräinraami absorptiopinta alumiiniprofiili tukirima yhdysputki lasikate puinen raami kattotiilet eriste kattotuoli kattorimat anturitasku anturikaapeli kattotuoli tai -rimat Kattoleikkaus kattolista kattotiili ristikko/rimat sivupelti ilmanpoisto (manuaalinen) lasikate accumulator tube absorptiopinta anturitasku anturikaapeli eristys 6cm peltiprofiili jossa kumitiiviste aurinkokeräin - tuloputki puuraami keräin - menoputki kattotuoli lasikate kumitiiviste (ontto) metallilista lasille kumitiiviste pellin reuna alareuna Kuva 13. Detaljikuva aurinkokeräimen integroinnista kattoon. 29

31 Anturitasku, johon tulee keräimen säätöyksikköön yhdistettävä lämpötila-anturi, on tärkeä yksityiskohta oikean toiminnan varmistamiseksi ja se asennetaan alla olevan mallin mukaisesti. Anturitasku lasikate yhdysputki anturitasku anturikaapeli anturitasku juotettuna yhdysputkeen anturikaapeli lasi absorptiopinta eriste 6 cm puuraami Kuva 14. Aurinkokeräimen anturitasku. 30

32 Esimerkki itserakennetusta aurinkojärjestelmästä Noin 30 km Porista itään Kullaalla Kotiniemen tilalla toteutettiin eräs ensimmäisiä Itävallan mallin mukainen itserakennettu aurinkolämpöjärjestelmä. Tila tarvitsee paljon lämmintä vettä karjataloudessa ja se lämmitettiin puulla. Kesälle 1999 suunniteltiin lämmitysjärjestelmän remontti ja tässä yhteydessä rakennettiin myös aurinkolämpöjärjestelmä. Uusittu lämpökeskus koostuu 1200 litran vesivaraajasta ja siihen liitetystä puukattilasta sekä 15 m 2 aurinkokeräimiä. Tilalla lämmitetään navettarakennus ja asuintalo tällä järjestelmällä. Aurinkokeräimen hinnaksi tuli runsas mk. Itserakentaminen lähti liikkeelle talvella 1999 osallistumisella aurinkolämpöjärjestelmien itserakennuksen seminaariin. Talon isäntä on hyvä käsistään ja oli kiinnostunut aurinkoenergiasta. Keväällä hankittiin osia ja komponentteja ja heinäkuussa koottiin koko järjestelmä yhteen porukalla. Testaus ajoittui heinäkuun loppuun. Koko elokuun ajan Kotiniemen tila sai kaiken lämpimän vetensä 100 % aurinkoenergiasta. Isäntä on ollut tyytyväinen järjestelmäänsä. Kesällä 2000 odotetaan aurinkoenergian kattavan kaikkien kesäkuukausien lämpimän veden tarpeen, mutta jo kevättalvesta lähtien aurinkoenergiaa saadaan talteen runsaasti. Kotiniemen aurinkolämpöjärjestelmä on mitoitettu siten, että kesäaikana aurinkolämpöä riittäisi hyvin, jolloin puukattilaa ei tarvittaisi lainkaan. Vuositasolla tämä järjestelmä tuottaa noin 300 kwh/m 2. Tuotetun aurinkolämmön hinnaksi arvioidaan 25 p/kwh. Kuva 15. Kullaan itserakennusryhmä kesällä Omistaja kolmas oikealta. 31

33 Kuva 16: Aurinkolämpöjärjestelmän työvaiheita Kullaalla kesällä Ylin kuva: valmiiksi kootun absorptiopinnan asentaminen keräinkehikkoon katolla Keskimmäinen kuva: aurinkokeräimen lasikatteen asennus ja valmis aurinkokeräin. Alin kuva: aurinkolämpöjärjestelmän testaus ja koestus. 32

AURINKOLÄMPÄJÄRJESTELMIEN PERUSTEET, MITOITUS JA KÄYTTÖ

AURINKOLÄMPÄJÄRJESTELMIEN PERUSTEET, MITOITUS JA KÄYTTÖ SOLPROS AY AURINKOLÄMPÄJÄRJESTELMIEN PERUSTEET, MITOITUS JA KÄYTTÖ EU-projekti: Extend Accredited Renewables Training for Heating (EARTH) SOLPROS Joulukuu 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. AURINKOLÄMMÖN PERUSTEET...2

Lisätiedot

Tervetuloa aurinkokeräimen itserakentamiskurssille. Seppo Kiljo

Tervetuloa aurinkokeräimen itserakentamiskurssille. Seppo Kiljo Tervetuloa aurinkokeräimen itserakentamiskurssille Johdanto Teoriaa Aurinkoenergia on ehtymätön ja puhdas energialähde, sitä on aina pidetty tärkeänä energialähteenä. Auringonsäteily sisältää parhaimmillaan

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L

Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L Hyödynnä tehokkaasti auringon tuoma energia ja lämmitä käyttövetesi luontoystävällisesti. Aurinkovedenlämmitin sopii hyvin omakotitaloihin lisävedenlämmittimenä, kuin

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

Pätevyysvaatimukset aurinkolämpöjärjestelmien asentajille

Pätevyysvaatimukset aurinkolämpöjärjestelmien asentajille Pätevyysvaatimukset aurinkolämpöjärjestelmien asentajille EU-projekti: Extend Accredited Renewables Training for Heating (EARTH) SOLPROS Maaliskuu 2006 Pätevyysvaatimukset aurinkolämpöjärjestelmien asentajille

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

ASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin.

ASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin. ASENTAJAN KÄSIKIRJA Jäspi Basic jäähdytyspaketti MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin. Kaukora Oy 1 Sisällys Turvallisuustiedot... 3 1. Toimitus... 4 Toimitussisältö... 4 2. Muut asennuksessa

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Aurinkolämmitin XP2. Käyttöopas FI

Aurinkolämmitin XP2. Käyttöopas FI Aurinkolämmitin XP2 Käyttöopas FI ID-KOODI: M-1631.2013 ID-KOODI: M-1633.2013 Swim & Fun Scandinavia info@swim-fun.com www.swim-fun.com Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Turvallisuusohjeet 2 2. Laitteen toimintatapa

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

- Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä.

- Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä. Asennusohje FlowBox Solar 7000 TÄRKEÄÄ - Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä. - Vain koulutettu ammattilainen saa koota,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Asennus, käyttö ja huolto

Asennus, käyttö ja huolto Asennus, käyttö ja huolto Sähkökattila EP 26 NIBE 1 1102-2 Toiminta.. 2 Tekniset tiedot 3 Tekniset tiedot..... 3 Yleistä asennuksesta... 4 Ympäristön lämpötila Vedenlaatu Kattilan asennus Kaapeloinnin

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA VARAAJASÄILIÖ / TYÖSÄILIÖ LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄÄN Vesitilavuuden lisääminen Virtauksen nostaminen Yhteet sähkövastuksille Pyöreät mallit: 300, 500, 750 ja 1000 litraa Ovaalit mallit: 1400 ja 2000 litraa

Lisätiedot

KOKOAMIS- JA KÄYTTÖOHJEET Malli: 004211 Pidätämme itsellämme oikeuden teknisiin muutoksiin. 1. Alahylly 1 2. Pyöränpuoleinen jalka 2 3. Jalka 2 4. Pyörä 2 5. Pyöränakseli 1 6. Sivutuki, vasen 1 7. Sivutuki,

Lisätiedot

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Lämpöpuhallin lämmitys 3 mallit Lämpöpuhallin Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Käyttökohteet -lämpöpuhallinta käytetään sisäänkäyntien, kauppojen, teollisuusrakennusten, korjaamojen, urheiluhallien

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Suomessa valmistettu laatutuote

Suomessa valmistettu laatutuote www.jäspi.fi Vedenlämmittimet Suomessa valmistettu laatutuote Runsaasta valikoimasta oikea lämminvesivaraaja jokaiseen kotiin VEDENLÄMMITTIMEN VALINTA Runsaasta valikoimasta löytyy oikea lämmitin jokaiseen

Lisätiedot

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet L AT T I A L Ä M M I T Y S UPONOR PRO Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet 12 2009 5050 Uponor Pro 1 -jakotukki Täydellinen jakotukkijärjestelmä lattialämmitykseen Uponor Pro 1 -jakotukkijärjestelmä Uponor

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ( )

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ( ) 1(4) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE (07-03-2008) ARSEENINPOISTOSUODATIN...AsB 20 (patruuna) YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. HUOLTO Paikka suodattimenne erikoistiedoille

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

004216 FIN 01/05 AM Kokoamis- ja käyttöohjeet kaasugrillille 004216 Tutustu huolella tähän käyttöoppaaseen ennenkuin kokoat ja otat käyttöön tämän laadukkaan LANDMANN-grillisi Käyttöohjeita seuraamalla

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR PAK AURINKOJÄRJESTELMÄT

JÄSPI SOLAR PAK AURINKOJÄRJESTELMÄT JÄSPI SOLAR PAK AURINKOJÄRJESTELMÄT ASENNUS- ja KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY D100505.16 Sisällys 1. AURINKOJÄRJESTELMIEN OSAT... 3 2. YLEISKUVAUS AURINKOJÄRJESTELMISTÄ... 4 3. KYTKENTÄESIMERKIT... 5 4. AURINKOJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Kokemuksia matkan varrelta

Kokemuksia matkan varrelta Kokemuksia matkan varrelta 15 v. oman, laajennetun järjestelmän ja 12 v. asiakkaiden järjestelmien seurantaa Päätuotteemme on kotimainen integroitu suurkeräin -juuret Turun yliopiston aurinkoenergian tutkimusryhmässä

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN KESKUSLÄMMITYSELEMENTIT POLTTOAINEKATTILOIHIN Pienkiinteistöjen keskuslämmitysjärjestelmää voidaan täydentää asentamalla polttoainekattilaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje TE 270217/01 LVI 3618240 Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje SISÄLTÖ Rakenne 2 Asennus 3-4 Käyttö ja ylläpito 5 Tekniset tiedot 5 Sähkökaavio 6 Lue tämä asennus- ja käyttöohje huolellisesti ennen

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

PIKA- OHJE Jäspi Tehowatti Air Asentajan pikaohje

PIKA- OHJE Jäspi Tehowatti Air Asentajan pikaohje Huom.! Lue tämä opas ennen asennusta. Asentamiseen tarvitaan myös laitekohtaisia asentajan ohjeita. PIKA- OHJE Jäspi Tehowatti Air Asentajan pikaohje D104875 09/2015 ver1 Pikaohjeen sisältö Sisällysluettelo

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 5 Liite Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 5:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 4 2.1 Käyttötavat 4 2.1.1 Nopea

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Installation DVT 1000 L DVT 1500 L Living full of energy 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Johdanto Kuljetus-, asennus- ja käyttöohje koskee kaikkia Roth-öljysäiliöitä. Tässä käsitellyille säiliöille

Lisätiedot

"THE FLOW" TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03)

THE FLOW TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03) THE FLOW TECHNO TFT OY KORVENKYLÄNTIE 10 P.O. BOX 50 40951 MUURAME, FINLAND TEL: +358-14-3722113 FAX: +358-14-3722012 E-mail: flowtechno@flowtechno.com TIIVISTENESTELAITE: TFT W03 A F Sivu: 1/7 Korvaa:

Lisätiedot

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus LK OptiFlow EVO II Rakenne LK OptiFlow EVO II on säätöventtiili virtauksen säätöä varten esim. lattialämmitysjärjestelmissä, perinteisissä lämmitysjärjestelmissä sekä jäähdytysjärjestelmissä. Venttiiliä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06 VIESMANN VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Yhdistelmälämpöpumput, joissa on liuos/vesi-lämpöpumppu, varaaja-vedenlämmitin,

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

XPi-pumput 10k - 03. Helsinki 0914

XPi-pumput 10k - 03. Helsinki 0914 XPi-pumput 10k - 03 Helsinki 0914 XPi-sarjan pumput on suunniteltu vaikeisiin olosuhteisiin huomioiden: - Pumpun tilantarve - Pumpun kierrosnopeus - Tehontarve Ratkaisuksi HYDRO LEDUC on kehittänyt kulmapumpun,

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuuden heikentymisen syyt Energiatehokkuutta tavoiteltaessa rakennusten lämpöeristäminen on mennyt niin pitkälle, että mobiiliverkon kuuluvuus on talojen

Lisätiedot

SBL-LAMINAARIPALKKI. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

SBL-LAMINAARIPALKKI. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet SBL-LAMINAARIPALKKI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Lue tarkasti tämä ohjekirja ennen asennusta ja laitteen käyttöönottoa. ei ota mitään juridista vastuuta asennuksessa ja huollossa syntyneistä vahingoista.

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370 KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot