Itämeri ja Helsingin merialue tila, tutkimus, voimmeko vaikuttaa?

Transkriptio

1 Itämeri ja Helsingin merialue tila, tutkimus, voimmeko vaikuttaa? Lotta Ruokanen Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämeren ominaispiirteet: - nuori, matala, sisämeri - hidas veden vaihtuminen - murtovesi - matalat lämpötilat, jäätalvet herkkä ihmistoiminnan paineille 1

2 Itämeri ja ihmistoiminnot o Pinta-ala km 2 o 9 rannikkovaltiota o Valuma-alue: 4 * meren ala 14 maata 85 milj. Asukasta o Paineet: o Kuormitus valuma-alueelta (maatalous, teollisuus, kaupungit, liikenne...) o Laivaliikenne (päästöt ilmaan ja veteen, öljyonnettomuuden riski, vieraslajit...) o Elinympäristöjen tuhoutuminen (pohjatroolaus, merihiekan otto, rakentaminen, ruoppaus...) o Luonnonvarojen kestämätön käyttö Kartta: HELCOM 3 Helsingin edustan merialue - Kuuluu Suomenlahden pohjoisrannikon saaristovyöhykkeeseen - 500,88 km 2 merialuetta - 0,86 km 2 sisävesiä - (213,75 km 2 maata) - Voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen: - Sisemmät eristyneet lahdet, syvyys 1-3 m - Saaristovyöhyke, m - Ulkosaaristo ja avomeri, syvyys >30 m - Kolme syvälle mantereeseen ulottuvaa lahtea: 1. Laajalahti 2. Vanhankaupunginlahti 3. Vartiokylänlahti 4 2

3 Helsingin edustan merialue - Merkittävimmät alueelle laskevat joet ovat Vantaanjoki (Vanhankaupunginlahti), sekä Espoonjoki ja Mankinjoki (Espoonlahti) - Edustalla on kaksi asumajätevesien purkupaikkaa: 1. Helsingin Viikinmäen purkupaikka Katajaluodon eteläpuolella 2. Suomenojan puhdistamon (Espoo) purkupaikka Gåsgrundetin itäpuolella - Jätevedet johdetaan kalliotunneleissa n. 7 km päähän rannikosta 5 Esimerkki ongelmasta: rehevöityminen ja ravinnekuormitus - engl. eutrophication - Tarkoittaa perustuotannon kasvua, joka aiheutuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta - Typpi (N) ja fosfori (P) - Sisäinen ja ulkoinen kuormitus 6 3

4 Rehevöityminen Rannikon läheisyydessä: o Ruovikot leviävät o Rihmalevät valtaavat alaa o Rakkolevä metsät kärsivät > eliöstö yksipuolistuu, esim. kalanpoikaset! o Hajoavat levämassat kuluttavat happea > happikato > pohjaan sitoutuneiden ravinteiden vapautuminen = sis.kuormitus Ulapalla: o Sinileväkukinnat: sameuden ja sedimentaation kasvu, myrkyt o Hajoavat levämassat kuluttavat happea > happikato o Pohjaeliöstö kärsii o Kuolleet pohjat, sisäinen kuormitus Miksi Itämerta pitäisi suojella? o Terve meri tuottaa ekosysteemipalveluja: Säätelypalvelut (ravinteiden kierrätys, vaarallisten kemikaalien hajotus, tulvantorjunta, sää...) Tuotantopalvelut (ruoka, geenivarat, liikenneväylät, rakennusmateriaalit...) Kulttuuripalvelut (kiinteistöjen arvo, vapaa-aika, turismi, maisema...) o Itämeren rahallinen arvo > /v Lähde: What s in the Sea for me? SEPA,

5 Mikä on Itämeren tila? Rehevöityminen, haitalliset kemikaalit ja luonnon monimuotoisuus Rehevöityminen - HEAT Haitalliset kemikaalit - CHASE Monimuotoisuus - BEAT Itämeren suojelukomissio HELCOM tuotti 2009 arvioinnit tieteellisesti kehitetyillä HEAT, CHASE ja BEAT -työkaluilla (käsittää n. 190 rannikko- ja ulappa-aluetta sisältäen luotettavuusarvioinnit) Vesialueen likaantuminen (happikadot, NH 4 ) Iso-Huopalahti Pikku-Huopalahti Porolahti Töölönlahti Tiiliruukinlahti

6 Mutta: Helsingin edustan merialueen tila on parantunut huomattavasti 11 Kuormitus Fosfori, typpi ja BHK mereen Helsingistä ja Espoosta Knaperskärin tunneli Fosforin poisto Suomenojalla 1600 Katajaluodon tunneli Typen poisto Fosforin poisto Helsingissä kg fosforia d Biologinen puhdistus Suomenojalla Biologinen jälkikäsittely kg typpeä d -1, kg BHK d Fosfori Vantaanjoki Fosfori Typpi Vantaanjoki Typpi BHK 6

7 Helsingin ympäristökeskuksen vesistötutkimukset Helsingin ja Espoon jätevesipuhdistamoiden jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Metsäpirtin kompostikentän pohjavesitarkkailu Päijänteen raakavesitarkkailu Espoon vesistötarkkailu Länsi- ja Eteläsataman vesistötarkkailu Lahtivesien seuranta Pienvedet: purot ja lammet Hulevedet muut tutkimukset (sedimentit, haitalliset aineet, selvitykset suunnittelun pohjaksi, kv-hankkeet, meriliikenne) 13 Tarkkailuaineisto

8 Vesistötarkkailuissa seurataan: - fysikaalis-kemiallinen laatu - suolaisuus, ravinteet, happi - biologinen seuranta Kasviplankton Eläinplankton Pohjaeläimet Hygieeninen laatu Kalat (Liikuntavirasto) 15 Jätevesien vaikutusten tarkkailu edelleen tärkeä osa ymk:n merivesitutkimuksia Mutta rinnalle on noussut uusia painopisteitä: Itämerihaaste Hulevedet Itämeren tila (rehevöityminen, haitalliset aineet vieraslajit jne.) Ilmastonmuutos Merialuesuunnittelu verkostoituminen 16 8

9 Itämerihaaste ja Helsingin Itämeritoimenpideohjelma Itämerihaaste pähkinänkuoressa Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta kesäkuussa 2007 liikkeelle lähtenyt prosessi Tavoitteena parantaa Itämeren tilaa lakisääteisten lisäksi ylimääräisillä ja vapaaehtoisilla käytännön toimenpiteillä Tarkoituksena vaikuttaa vesien tilaan omalla toiminnalla ja kannustaa muita vastaavaan sitoumukseen Toteutettu 37 toimenpdettä 9 teeman alla > toimenpideohjelma uudistetaan 2013 Haastekampanja: kumppaneita nyt n

10 Toimenpideohjelman teemat Pistekuormituksen vähentäminen 2. Hajakuormituksen vähentäminen 2.1 Maatalouden kuormituksen vähentäminen 2.2 Haja-asutusalueen jätevesipäästöjen pienentäminen 3. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus 4. Laivaliikenteen ja veneilyn päästöjen vähentäminen 5. Kansainvälinen yhteistyö 6. Tutkimushankkeet ja professuurin perustaminen, Helsinki 7. Saaristomeren suojelurahaston perustaminen, Turku 8. Tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta 9. Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen (lisättiin 2010) 19 Kaupungin omat toimenpiteet sisällytettiin kaupunginvaltuuston keväällä 2009 hyväksymään strategiaohjelmaan, jossa 11 kokonaisuutta. KILPAILUKYKY 4. Monimuotoinen, kansainvälisesti kipailukykyinen ja turvallinen Helsinki Helsinki panostaa Itämeren suojeluun 20 10

11 Kaupungin sisäinen työryhmä Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, ympäristökeskus (pj) Hannu Airola, projektipäällikkö, liikuntavirasto Jasmin Etelämäki, suunnittelija, hallintokeskus Päivi Islander, projektipäällikkö, rakennusvirasto Jouni Kilpinen, DI, kaupunkisuunnitteluvirasto Päivi Kippo-Edlund, ympäristötutkimuspäällikkö, ympäristökeskus Jouko Laakso, ympäristönhoidon johtaja, Stara Jukka Piekkari, toimialajohtaja, HSY Vesi Markku Rissanen, palomestari, pelastuslaitos Jukka Salo, eläintarhanjohtaja, Korkeasaaren eläintarha Kirsi Verkka, opetuskonsultti, opetusvirasto Aino Rantanen, laatu- ja ympäristöpäällikkö, Helsingin Satama Pistekuormituksen vähentäminen Hulevedet Ympäristökeskus, rakennusvirasto, kaupunginsuunniteluvirasto, HSY Vesi (entinen Helsingin Vesi) Hulevesistrategia valmistui joulukuussa 2007 Viemäriverkoston saneeraukset HSY Vesi, rakennusvirasto Saneerausinvestoinnit 2008: 12 milj, 2009: 13 milj josta 70 % viemärisaneerauksen osuus 22 11

12 2. Hajakuormituksen vähentäminen... Maatalouden kuormituksen vähentäminen Rakennusvirasto, Stara, ympäristökeskus Kaupungilla 400 ha peltoja Viljelymenetelmiä Pienvesien koordinoitua seurantaa Opasteet Maatalouden vesiensuojeluopasteet julkistettiin Haltialassa, Tuomarinkylässä ja Viikissä HY-yhteistyö (Viikin tutkimustila) 23 Haltiala Tuomarinkylä Viikki 24 12

13 Hajakuormituksen vähentäminen Haja-asutusalueen jätevesipäästöjen pienentäminen Liikuntavirasto, kiinteistövirasto, HSY Vesi Viemäriverkon ulkopuolisten kaupungin kiinteistöjen jätevesijärjestelmien parannukset Ohjeistusta muille viemäriverkon ulkopuolisille kiinteistöille 26 13

14 3. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus 4. Laivaliikenteen ja veneilyn päästöjen vähentäminen Helsingin satama, Liikuntavirasto Sedimentit: Satamaliiton projekti pilaatuneiden sedimenttien yhteissijoituspaikkojen perustamiseksi valmistui 2009, täydennetty tietoja sedimenttien pilaantuneisuudesta Laivaliikenne: Erillinen jätevesimaksu poistettiin keväällä 2008, maasähköpalveluiden parantamista Veneily: Uusia septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteita asennettu Kansainvälinen yhteistyö 6. Tutkimushankkeet ja professuurin perustaminen Baltic Sea Challenge Cities for a Healthier Sea ( ), Helsingin kaupungin ympäristökeskus (vetovastuu), Turun kaupunki, Centrum Balticum, City of Tallinn environment centre, Association of Estonian Cities, REC- Estonia, Estonian Regional and Local Development Agency, Latvian Association of Local and Regional Governments Citywater-hanke Helsinki lahjoitti Helsingin yliopistolle 5- vuotisen professuurin Itämeren suojelun ekonomian opetusalalle Helsingin edustan syvänteiden happitilanne, sedimenttien kunto Toteutus R/V Muikulla yhteistyössä SYKE Merikeskuksen kanssa vuosina

15 Kaupunginjohtaja puhumassa haasteesta ulkomailla 8. Tietoisuuden lisääminen Itämerihaastetta esitetty eri kaupungin ja muiden järjestämissä tilaisuuksissa Näkyvillä luontokoulu Harakan toiminnassa Itämeriaiheinen Ekotuki täydennyskoulutus Uusi saaristo-opas Ym. 29 Haastekampanja Itämerihaasteen on ottanut vastaan n. 190 organisaatiota: kuntia ja kaupunkeja, yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja yliopistoja, alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita Noin puolet ovat tehneet oman toimenpideohjelman Verkostoitumista ja näkyvyyttä Hyviä esimerkkejä, esim. toimenpidepankki Viestintämateriaaleja, esim. kirjamerkit, Newsletter Kokemusten vaihtoa ja uusien käytäntöjen oppimista Siltojen rakentaminen erilaisten toimijoiden ja toimintakulttuurien välille 30 15