Massaspektrometriajaoston historia

Transkriptio

1 Massaspektrometriajaoston historia Rev Toimittanut Raimo Ketola Copyright Massaspektrometriajaosto 1

2 Sisältö ESIPUHE Massaspektrometriajaoston perustaminen Massaspektrometriajaoston toiminta Puheenjohtajat, sihteerit ja johtoryhmän jäsenet Jaoston järjestämät vuosikokoukset Jaoston järjestämät kongressit, symposiumit ja koulutustilaisuudet Jaoston jäsenmäärän kehitys Muistelmia vuosien varrelta Kuvia vuosien varrelta Kuvia laitteista Kuvia seminaareista ja konferensseista

3 ESIPUHE Suomen Kemian Seuran Massaspektrometriajaosto täytti 25 vuotta v Tämän innoittamana jaoston johtoryhmä päätti järjestää jaoston vuosittaisen syyskokouksen 25-vuotisjuhlakokouksena, joka pidettiin Helsingin yliopiston Kemian laitoksella Kumpulan kampuksella. Muistelimme, että 20-vuotisjuhlakokouksessa Jorma Jalonen oli esitellyt MS-jaoston historiikin ajalta , ja siksi päätimme tehdä vastaavanlaisen jaoston historiaa esittelevä esityksen kokoukseen. Esitystä varten kävin läpi kaiken hallussani olevan jaoston materiaalin aina vuodesta 1980 lähtien (noin 30 mappia sekä iso laatikollinen muuta materiaalia). Koska itse olen liittynyt jaoston jäseneksi vasta 1990-luvulla, oli mielenkiintoista nähdä miten jaosto oli saanut alkunsa ja mitä kaikkea jaosto on vuosien varrella ehtinyt tehdä. Esityksen jälkeen mietin, ettei kerättyä materiaalia kannata heittää hukkaan vaan siitä kannattaa tehdä historiikki, joka voi olla kaikkien luettavana esimerkiksi jaoston kotisivuilla. Pikkuhiljaa aineisto alkoi olla koossa ja Herman Adlercreutzin juhlakokouksen yhteydessä esittämästä ideasta innostuneena pyysin jaoston jäseniä lähettämään minulle vanhoja valokuvia, jotka esittävät laitteita, henkilöitä, tilaisuuksia jne. vuosien varrelta. Tähän historiikin ensimmäiseen versioon olenkin jo saanut koottua mielenkiintoisia kuvia. Lisäksi pyysin jaoston edellisiä puheenjohtajia, sihteereitä ja myös muita jäseniä lähettämään minulle muistelmiaan johtoryhmäkaudeltaan tai muista tilaisuuksista tai tapahtumista, ja näitä mielenkiintoisia muistelmia kertyikin mukavasti. Tämä historiikki ei kuitenkaan ole läheskään täydellinen, joten kaikkia kiinnostuneita lähettämään minulle uutta tietoa, aineistoa, korjauksia ja lisäyksiä uuta versiota varten. Mukavia luku- ja katseluhetkiä MS-jaoston historiikin parissa. Helsinki, Raimo Ketola MS-jaoston sihteeri 3

4 1 Massaspektrometriajaoston perustaminen Massaspektrometriajaoston perustamisen idea syntyi v keväällä, kun järjestettiin Suomen ensimmäinen massaspektrometrien käyttäjien kokous. Tarkkaa listaa paikalla olleista henkilöistä ei enää löydy, mutta kokouksessa oli n. 20 henkilöä, joista osa eli Herman Adlercreutz, Pekka Hirsjärvi, Jorma Jalonen, Jorma Korvola, Kirsi-Marja Marnela, Lalli Nykänen ja Max von Schantz pitivät perustamistoimikunnan kokouksen kesäkuussa Pikkuhiljaa hahmottui jaoston tuleva rakenne ja jo joulukuussa Suomen Kemian Seura hyväksyi perustamistoimikunnan ehdotuksen uudesta jaostosta. Kuusi päivää myöhemmin järjestettiin jaoston järjestäytymiskokous, jossa valittiin jaoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Herman Adlercreutz ja sihteeriksi Lalli Nykänen. Heti alun perin jaoston johtoryhmään valittiin myös neljä muuta jäsentä eri puolilta Suomea. Taulukossa 1 on esitetty MS-jaoston tärkeitä päivämääriä vuosien varrelta liittyen myös kansainväliseen toimintaan. Taulukko 1. Tärkeitä päivämääriä MS-jaoston historiassa. Pvm/vuosi Tapahtuma Muuta Käyttäjien kokous Perustamistoimikunnan kokous Herman Adlercreutz, Pekka Hirsjärvi, Jorma Jalonen, Jorma Korvola, Kirsi-Marja Marnela, Lalli Nykänen, Max von Schantz SKS hyväksyi uuden massaspektrometriajaoston perustamisen Jaoston järjestäytymiskokous Herman Adlercreutz (puheenjohtaja), Antti Hesso, Jorma Jalonen, Jorma Korvola, Kirsi- Marja Marnela, Lalli Nykänen (sihteeri) Johtoryhmän kokous Johtoryhmä päätti, että kansallisen MSsymposiumi järjestetään kahden vuoden välein, ei kuitenkaan puolta vuotta lähemmäksi isoja MS-kongresseja Johtoryhmän kokous Johtoryhmä päätti, että osoiterekisterin voi myydä haluaville käypään hintaan. Yleishyödylliseen käyttöön rekisterin voi luovuttaa veloituksetta 1992 European Society for Mass Spectrometry järjestö perustettiin European Society for Mass Spectrometry Suomen edustaja oli Antti Hesso järjestö kokous Budapes- tissa, Unkarissa European Society for Mass Spectrometry järjestön säännöt vahvistettu 1997 International Mass Spectrometry Society (IMSS) perustettiin Samalla lakkautettiin ESMS-järjestö Elokuu 1997 IMSC-konferenssi pidettiin Tampereella, Suomessa MS-jaoston vastasi konferenssista, järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Herman Adlercreutz ja toimeenpanijana Antti Hesso Johtoryhmän kokous Johtoryhmä päätti, että vastedes jaoston istuva puheenjohtaja toimii myös Suomen edustajana IMSS:ssa IMSS:n kokous IMSS muutettiin säätiöksi eli International Mass Spectrometry Foundation (IMSF) 4

5 2 Massaspektrometriajaoston toiminta 2.1 Puheenjohtajat, sihteerit ja johtoryhmän jäsenet Jaoston perustamisesta lähtien jaoston toimintaa on johtanut johtoryhmä, johon on kuulunut puheenjohtaja, sihteeri ja neljä muuta jäsentä. Taulukossa 2 on esitetty jaoston johtoryhmän koostumus aina ensimmäisestä johtoryhmästä alkaen. Kuten taulukosta ilmenee, johtoryhmään on kuulunut lukuisia tunnettuja suomalaisia massaspektrometrian asiantuntijoita, mm. kuusi entistä tai nykyistä professoria. Lisäksi johtoryhmän koostumuksessa on hyvin otettu huomioon alueelliset näkökohdat, sillä johtoryhmässä on aina ollut hyvä edustus ympäri Suomea. Myös naisnäkökulma on otettu huomioon, jopa jo 1980-luvulla, vaikkakin naiset ovat olleet selvä vähemmistö johtoryhmän jäsenistä. Taulukko 2. Jaoston johtoryhmän koostumus jaoston historian aikana. Kausi Puheenjohtaja Sihteeri Muut jäsenet Herman Adlercreutz, Helsinki Lalli Nykänen, Helsinki Antti Hesso, Helsinki Jorma Jalonen, Turku Jorma Korvola, Jyväskylä Herman Adlercreutz, Helsinki Jyrki Taskinen, Espoo Kirsi-Marja Marnela, Tampere Antti Hesso, Helsinki Jorma Jalonen, Turku Eero Ali-Mattila, Helsinki Pirjo Vainiotalo, Joensuu Jyrki Taskinen, Espoo Eero Ali-Mattila, Helsinki Pirjo Vainiotalo, Joensuu Jorma Kärkkäinen, Helsinki Heikki Ruotsalainen, Oulu Esko Talka, Helsinki Jorma Jalonen, Turku Pekka Ottoila, Espoo Heikki Ruotsalainen, Oulu Esko Talka, Helsinki Antti Leinonen, Helsinki Terttu Vartiainen, Kuopio Jorma Jalonen, Turku Antti Leinonen, Helsinki Pekka Ottoila, Espoo Mirja Lahtiperä, Jyväskylä Christoph Bannwart, Helsinki Risto Kostiainen, Helsinki Antti Hesso, Helsinki Paula Kokkonen, Espoo Mirja Lahtiperä, Jyväskylä Christoph Bannwart, Helsinki Risto Kostiainen, Helsinki Kim Wickström, Kulloo Antti Hesso, Helsinki Mervi Hämeilä, Helsinki Paula Kokkonen, Espoo Kim Wickström, Kulloo Pentti Oksman, Turku Seppo Auriola, Kuopio Antti Leinonen, Helsinki Jari Tuominen, Espoo Eeva Kallio, Espoo Pentti Oksman. Turku Mauri Mäkelä, Oulu Jaana Pakarinen, Joensuu Antti Leinonen, Helsinki Jari Tuominen, Espoo Eeva.Kallio, Espoo Pekka.Ottoila, Espoo Lauri Vuorilehto, Turku Jaana Pakarinen, Joensuu 5

6 Taulukko 2. jatkuu Pentti Oksman, Turku Päivi Laakso, Turku Ulla Karjalainen, Helsinki Pekka Ottoila, Espoo Jouko Uusitalo, Oulu Lauri Vuorilehto, Turku Tapio Kotiaho, Helsinki Päivi Laakso, Turku Seppo Auriola, Kuopio Sirpa Liukko-Sipi, Turku Ulla Karjalainen, Helsinki Jouko Uusitalo, Oulu Tapio Kotiaho, Helsinki Raimo Ketola, Helsinki Seppo Auriola, Kuopio Sirpa Liukko-Sipi, Turku Janne Jänis, Joensuu Topi Joutsamo, Turku Janne Jänis, Joensuu Raimo Ketola, Helsinki Topi Joutsamo, Turku Tiia Kuuranne, Helsinki Hannu Mönkkönen, Kuopio (2005) Joni Palmgren, Kuopio (2006) Ari Tolonen, Oulu 2.2 Jaoston järjestämät vuosikokoukset Jaoston perustamisen jälkeen jaosto ryhtyi järjestämään säännöllisesti vuosikokouksia, jotka järjestetään sekä keväällä että syksyllä. Taulukossa 3 on esitetty vuosikokousten pitopaikat ja osallistujamäärät. Osallistujamäärät hieman vaihtelevat, sillä joskus vuosikokous on pidetty suuremman tapahtuman, kuten seminaarin yhteydessä, jolloin suurempi joukko jaoston jäseniä on ollut paikalla. Kaikista kokouksista ei ole tarkkaa tietoa osallistujamääristä, mutta arvion mukaan kaikkien kokousten yhteenlaskettu osallistujamäärä on n eli runsaat 30 kokousta kohden. Taulukko 3. Jaoston järjestämät vuosikokoukset. Ajankohta Paikka Osallistujia Kevät 1981 Alkon keskuslaboratorio, Helsinki 36 Syksy 1981 Orion, Espoo Kevät 1982 Alko, Vuoranta Syksy 1982 Tullilaboratorio, Espoo Kevät 1983 Tampereen yliopiston biolääketieteen laitos, Tampere Syksy 1983 VTT Elintarvikelaboratorio, Espoo Kevät 1984 Farmosyhtymä, Oulu Syksy 1984 Helsingin yliopiston kemian laitos, Helsinki Kevät 1985 Turun yliopiston kemian ja biokemian laitos, Turku 17 Syksy 1985 Kevät 1985? Syksy 1986 KCL, Espoo Kemiran tutkimuskeskus, Espoo Kevät 1987 HYKS Meilahti, Helsinki Syksy 1987 Sally Albatross Kevät 1988 Yhtyneet Laboratoriot, Helsinki 6

7 Taulukko 3. jatkuu. Syksy 1988 Farmos, Turku 20 Kevät 1989 Kemian laitekeskus, Helsinki 18 Syksy 1989 Joutsa 31 Kevät 1990 Tutkimuskeskus Neulanen, Kuopio 72 Syksy 1990 Hämeenlinnan linna, Hämeenlinna 32 Kevät 1991 Tullilaboratorio, Espoo 32 Syksy 1991 Nesteen teknologiakeskus, Kulloo 38 Kevät 1992 Jyväskylän yliopisto, kemian laitos, Jyväskylä 25 Syksy 1992 Oriola Prolab, Espoo 28 Kevät 1993 Tamro Oy, Vantaa 37 Syksy 1993 Alko Oy, Helsinki 19 Kevät 1994 Helsingin yliopiston Lahden Tutkimus- ja koulutuskeskus 25 Syksy 1994 Työterveyslaitos, Helsinki 26 Kevät 1995 Helsingin yliopisto, kemian laitos, Helsinki 23 Syksy 1995 Nesteen tutkimuskeskus, Kulloo 30 Kevät 1996 Alkoholintarkastuslaboratorio, Helsinki 30 Syksy 1996 Hewlett-Packard Oy, Espoo 30 Kevät 1997 Helsingin yliopisto, farmasian laitos, Helsinki 28 Syksy 1997 Keskusrikospoliisi, Rikoslaboratorio, Vantaa 27 Kevät 1998 Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen laitos, Helsinki 20 Syksy 1998 Messukeskus, Helsinki 20 Kevät 1999 Leiras, Turku 25 Syksy 1999 Messukeskus, Helsinki 19 Kevät 2000 Orion Pharma, Espoo 46 Syksy 2000 Hanasaari, Espoo 45 Kevät 2001 Biomedicum, Helsinki 53 Syksy 2001 Työterveyslaitos, Helsinki 30 Kevät 2002 Pharmacity, Turku 25 Syksy 2002 Helsingin yliopisto, farmasian laitos, Helsinki 31 Kevät 2003 VTT Prosessit, Espoo 41 Syksy 2003 Biomedicum, Helsinki 40 Kevät 2004 Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 37 Syksy 2004 Helsingin yliopisto, Oikeuslääketieteen laitos, Helsinki 22 Kevät 2005 Keskusrikospoliisi, Rikoslaboratorio, Vantaa 30 Syksy 2005 Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Helsinki 47 Kevät 2006 HUSLAB, Helsinki 36 Syksy 2006 Elintarviketurvallisuuvirasto, Helsinki 7

8 2.3 Jaoston järjestämät kongressit, symposiumit ja koulutustilaisuudet Massaspektrometriajaosto on ollut heti alusta alkaen erittäin aktiivinen järjestämään erilaisia alaan liittyviä seminaareja, kongresseja ja muita koulutustilaisuuksia. Kaikkiaan tähän mennessä on järjestetty 31 tapahtumaa (taulukko 4), joissa on ollut n osallistujaa eli n. 115 osallistujaa tapahtumaa kohden. Erityisen maininnan arvoisia ovat mm. Pohjoismaiset massaspektrometriakongressit, sillä ne osoittavat pohjoismaista yhteistyötä myös tällä tieteenalalla sekä, 14. Kansainvälinen massaspektrometriakonferenssi (IMSC) sen laajuuden takia sekä 2000-luvulla neljän koulutusseminaarin sarja, jossa oli runsaasti osanottajia. Taulukko 4. Jaoston järjestämät koulutustilaisuudet. Ajankohta Kongressi Paikka Osallistujia Pohjoismainen massaspektrometriakongressi Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo Kansallinen MS-symposium Alko, Vuoranta Kansallinen MS-symposium Oulun yliopisto, Oulu Massaspektrometrian syventävä kurssi Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo Kansallinen MS-symposium Hotelli Rantasipi Ikituuri, Turku Teemasymposium, massaspektrometrisen datan tietokoneavusteinen jatkokäsittely Sally Albatross Kansallinen MS-symposium hotelli Rosendahl, Tampere Teemasymposium, yhdistelmätekniikat massaspektrometriassa Rantasipi Joutsenlampi, Joutsa Kansallinen MS-symposium Kuopion yliopisto, Kuopio vuotis juhlaminisymposium Hämeen linna, Hämeenlinna 1991 Massaspektrometriasymposium Kemian Päivillä, biologinen massaspektrometria Massaspektrometriaseminaari (Oulun yliopiston järjestämä) Helsinki 60 Oulun yliopisto, Oulu Kansallinen MS-symposium Jyväskylän yliopisto, kemia laitos, Jyväskylä Teemasymposium, kvadrupolien ja ioniloukkujen käytännön sovelluksia 83 M/S Viking Isabella Kansallinen MS-symposium Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Pohjoismainen massaspektrometriakongressi 90 Paasikiviopisto, Turku Kansallinen MS-symposium Joensuun yliopisto, Joensuu 108 8

9 Taulukko 4. jatkuu Kansainvälinen massaspektrometriakonferenssi (IMSC) Tampere-talo, Tampere Kansallinen MS-symposium Kemin kulttuurikeskus, Kemi LC/MS-seminaari Naantali Kansallinen MS-symposium Gustavelund, Tuusula Koulutusseminaari, analysaattorit Gustavelund, Tuusula Koulutusseminaari, ionisaatiotekniikat Koulutusseminaari, fragmentoituminen, ionit ja spektrit 100 Lahti 122 Hotelli Caribia, Turku LC/MS-symposium, Kemian Päivät Messukeskus, Helsinki Kansallinen MS-symposium ja 4. koulutusseminaari, sovellutukset Hotelli Rauhalahti, Kuopio Tutkijaseminaari Lammin biologinen asema, Lammi Kansallinen MS-symposium Hotelli Club Caribia, Turku Koulutus- ja tutkijaseminaari Lammin biologinen asema, Lammi LC-MS-kurssi, yhdessä SKKS:n ja kromatografiajaoston kanssa Pohjoismainen massaspektrometriakongressi Satakuntatalo, Helsinki 120 Savonlinna-sali, Savonlinna Jaoston jäsenmäärän kehitys Jaoston jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti koko sen 25-vuotisen historian aikana (kuva 1). Jaoston perustamisen aikoihin jaostoon liittyi vajaa 50 henkilöä, ja v jäsenmäärä on jo yli 460. Täysin tarkkaa jäsenmäärää on vaikea sanoa, varsinkaan nykyisin, sillä henkilöstön liikkuvuus on lisääntynyt työpaikasta/asuinpaikasta toiseen, jolloin jäsenrekisterit tiedot eivät aina ole ajan tasalla eikä kaikkiin jäseniin saada yhteyttä esim. jäsenpostitusten yhteydessä. Kuvassa 2 on esitetty sekä jaoston jäsenmäärä että johtoryhmän jäsenmäärä paikkakunnittain eli mitä suurempi ympyrä, sitä enemmän on jäseniä paikkakunnalla. Kuten kuvasta näkyy, johtoryhmän koostumus korreloi erittäin hyvin jäsenistön kanssa, jopa määrään nähden suhteutettuna. 9

10 Jäsenten määrä Vuosi Kuva 1. Jaoston jäsenmäärän kehitys v Kuva 2. a) Jaoston jäsenten ja b) jaoston johtoryhmän jäsenten paikkakuntajakauma suhteutettuna määrään nähden. 10

11 3 Muistelmia vuosien varrelta Historiikkia varten pyysin kaikilta entisiltä jaoston puheenjohtajilta, sihteereiltä ja myös kaikilta jaoston jäseniltä muistelmia vuosien varrelta, erityisesti mitä mieleen painuvaa on tapahtunut heidän johtoryhmäkaudellaan, jaoston koulutustilaisuuksissa ja kongresseissa jne. Tässä koottuja muistelmia. Herman Adlercreutz, perustajajäsen ja jaoston puheenjohtaja v Massaspektrometrijaoston historia alkaa ehkä jo vuonna 1965 saadessamme ensimmäisen kaasukromatografia-massaspektrometrin (LKB 9000) Suomeen, Meilahden sairaalan laboratorioon. Tietääkseni ei tällaista laitetta ollut Suomessa, koska se oli LKB:n no. 4, enkä muista, että olisi ollut yhtään muuta laitetta Suomessa siihen aikaan. Tullessani Meilahden sairaalan laboratorion johtajaksi elokuussa 1965 kaikki laboratorion laitteet oli jo tilattu, paitsi kaasukromatografit, koska hankintakomiteassa ei näiden laitteiden suhteen ollut asiantuntemusta. Tämä oli Suomen tutkimukselle onni, koska päätimme ostaa kaksi tavallista kaasukromatografia + sellaisen, jossa olisi erittäin herkkä detektori(!) eli juuri GC-MS laite. Mutta massaspektrometria-sanaa en voinut käyttää hankinnan yhteydessä, se oli vain erikoinen kaasukromatografi. Esimerkiksi nykyiset professorit Olli Jänne ja Ilpo Huhtaniemi suorittivat kaikki väitöskirjojensa steroidien massaspektrometrianalyysit meillä. Muistan myös, että siirtyessäni Lääketieteellisen kemian laitokselta Meilahteen, jätimme taaksemme Valion vanhan kaasukromatografin, johon Eero Haahti oli rakentanut vetyliekkij-inisaatiodetektorin. Se oli niin iso, että piti olla tuoli päästäkseen injisoimaan näytteen pakattuun pylvääseen. LKB 9000 laitteessa ei ollut tietokonetta ja se rakennettiin Esa Soinin avustuksella itse 1970-luvulla. Käydessäni neuvotteluita LKB:n kanssa, kävimme Ragnar Ryhagenin massaspektrometrilaboratoriossa Karolinska Instituutissa. Paras muistoni Ragnarista oli, että tullessani sinne, Ragnar oli korjaamassa suurinta massaspektrometria, joka täytti melkein koko huoneen. Hänestä ei näkynyt muuta kuin hieman takapuolta ja jalat, kehon muut osat olivat massaspektrometrin sisällä. Mainittakoon että Ragnarilla oli laborantin peruskoulutus, mutta lopulta hänestä tuli professori. Hän oli hyvin vaatimaton mies, joka tiesi massaspektrometriasta enemmän kuin kaikki muut Karolinska Instituutissa. Kävimme myös Jan Sjövallin laboratoriossa, missä Reijo Vihko on tehnyt väitöskirjatyönsä. Sjövallin tutkimusaihe oli sappihapot ja äsken ilmestyi hänen kirjoittamansa laaja katsaus aiheesta. Hänellä oli aivan ensimmäisiä LKB 9000 laitetta. Hän on jo hyvin iäkäs, mutta erittäin hyväkuntoinen ja tärkein harrastus on golf. Hänen lukuisat massaspektrometrityönsä sappihappojen ja myös steroidien aineenvaihdunnasta sekä terveissä henkilöissä että sairauksissa eivät koskaan vanhene. Etsiessäni materiaalia tähän kirjoitukseen löysin abstraktikirjan kevätkokouksesta Turussa Tämä on ilmeisesti jäänyt unhoon. Kirja sisältää 12 abstraktia. Vieraana oli P. Arpino (Ecole Polytechnique, Palaisseau, Ranska) ja hänen esitelmänsä oli ilmeisesti ensimäinen LC-MS tekniikasta. Toisena vieraana oli F. Turecek.(The Heyrevsky Institute of Physical Chemistry and Electrochemistry, Praha, Tsekkoslovakia), joka piti esitelmän stereokemiasta massaspektrometriassa. Jaosto perustettiin vuonna 1980 ensin keräämällä alustavaan kokoukseen massaspektrometriaa käyttävät. Sitten pidettiin perustamistoimikunnan kokous johon osallistuivat Herman Adlercreutz, Pekka Hirsjärvi, Jorma Jalonen, Jorma Korvola, Kirsi-Marja Marnela, Lalli Nykänen ja Max von Schantz, joista useimmat myöhemminkin olivat hyvin aktiivisia. Eräs tärkeä syy jaoston perustamiseen oli, että Pohjoismainen massaspektrometriakokous haluttiin pitää Suomessa ja jotta se olisi mahdollista, jaosto piti perustaa. SKS hyväksyi uuden massaspektrometrijaoston perustamisen ja järjestäytymiskokous pidettiin Puheenjohtajaksi valittiin Herman Adlercreutz ja sihteeriksi Lalli Nykänen. Muistaakseni Kirsi-Marja Marnela toimi taloudenhoitajana. Kahden vuoden (v. 1984) kuluttua Herman Adlercreutz sai jatkaa puheenjohtajan tehtävässä, koska hänen oli tarkoitus toimia 5. Pohjoismaisen massaspektrometriakokouksen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Tämä kongressi pidettiin Hanasaaressa ja se onnistui erittäin hyvin. Mm. Alko sponsoroi illanvieton kurssikeskuksessaan, johon matkattiin laivalla Hanasaaresta Itä-Helsinkiin. Alkuvuosina innostusta riitti ja jaoston joh- 11

12 tokunnan kokoukset olivat hyvin mieluisia ja jaoston kokouksissa oli hyvät mahdollisuudet tutustua muihin massaspektrometristeihin, vaikka en lääkärinä aina ymmärtänyt, mitä muut tekivät, koska jaostoon liittyi tutkijoita niin monelta alalta Kaikista mahtavin tapahtuma jaoston historiassa oli 14. Kansainvälisen massaspektrometrikongressin järjestäminen Tampere-talossa Tampereella v Jaosto sai minut ylipuhuttua kongressin presidentiksi, vaikka tuntui siltä, että massaspektrometriatietoni olivat hyvin rajoitetut ja arvelin että ne eivät riittäisi tällaiseen tehtävään. Mutta en katunut sitä, koska järjestelytoimikunta oli hyvin tehokas ja minulle jäi pääasiassa edustustehtävät. Tampere-talo on mahtava kongressipaikka ja kongressi oli mielestäni suuri menestys, Kiitollisuudella muistan tätä järjestelytoimikuntaa, mutta koska en muista tarkalleen, ketkä olivat mukana, niin en saa toimikunnan jäsenten nimiä tähän. Jyrki Taskinen, jaoston sihteeri v ja puheenjohtaja v Järjestimme kunnianhimoisen massaspektrometrian jatkokurssin, joka kesti neljä kahden päivän jaksoa. Ensimmäinen osa oli Hanasaaressa kesäkuussa 85, se joka on mainittu kongressitaulukossa. Viimeinen osa oli Turussa 86. Se oli varmaan yhdistettynä Ikituurin kokoukseen. Kahdestä muusta ainakin toinen oli Lammin Biologisella asemalla kevättalvella. Hanasaaren kurssijaksosta kannatta mainita koulutusinnovaatio, jota jatkettiin myöhemmissäkin jaksoissa: saunaseminaari. Ulkomaalaiset puhujat olivat varsin otettuja. Muistaakseni näinä vuosina oli kansainvälinen MS-kokous Swanseassa, jossa olimme jonkinlaisella joukolla. Luulen muistavani ainakin Jorma Jalosen, Antti Hesson ja Pekka Ottoilan. Näiden herrojen kanssa saavuimme Svanseasta junalla Lontooseen, eikä ryhdytty sen enempää miettimään, missä päin kaupunkia hotellimme on vaan arvelimme että asia selviää itsestään kun astumme Lontoon kuuluisaan taksiin. Niin kävikin: taksi kaarsi kylmän viileästi asemaaukion toisen laitaan. Svanseassa oli muuten hyvä, mutta käynti ylioppilasasuntolan WC:ssä oli ylittää voimavarat joka aamu. Nimittäin posliinipöntön vieressä seisässä oli rulla vahvaa wcpaperin levyistä voipaperia, ja jokaiseen lappuun oli painettu sinisellä: GOVERNMENT PRO- PERTY. Antti Leinonen, johtoryhmän jäsen , sihteeri v ja puheenjohtaja v Toimintakausi Toimintakauden tieteellinen päätapahtuma oli 9. Pohjoismaisen massaspektrometriakokouksen järjestäminen Turussa elokuussa Järjestelyt sujuivat hyvin ja osaanotto oli runsas. Kansallinen massaspektrometriakokous järjestettiin puolestaan syksyllä 1996 Joensuussa. Teemana Joensuun kokouksessa oli mm. sähkösumutus, ion trap tekniikat ja MALDI-TOF ja kokoukseen oli vanhan tavan mukaan onnistuttu värväämään myös ulkomaisia huippututkioita luennoitsijoiksi. Tulevan Tampereella 1997 pidettävän kansainvälisen massaspektrometriakonferenssin järjestelyt olivat kovassa vauhdissa ja koskivat monia jaostolaisia tapahtumaa varten oli perustettu oma erillinen järjestelytoimikunta, jota johti Antti Hesso. Jaostolaisten keskuudessa oltiin oltu jo pitempään huolissaan jaoston keski-iän kasvamisesta. Uutta nuorta verta kaivattiin toiminnan pyörittämiseksi tulevaisuudessa. Uusia jäseniä värvättiinkin aktiivisesti mm. markkinoimalla ja mainostamalla jaostoa Kemian päivillä. Jäsenmäärää saatiinkin kasvatettua nopeassa tahdissa lähes 20 prosenttia. Jaoston kokouskäytäntöjä ja kirjanpitotapaa pyrittiin parantamaan, koska toiminnan pyörittämisessä liikkui entistä enemmän rahaa. Kevät- ja syyskokoukset järjestettiin perinteiseen tapaan kiinnostavissa alaan liittyvissä kohteissa: mm. Kumpulan uudessa kemian laitoksessa, Nesteen tutkimuskeskuksessa Kulloossa ja Alkoholintarkastuslaboratoriossa. Jäsenistön osallistuminen erilaisiin tapahtumiin oli vanhan tavan mukaan vilkasta. Toimintakausi

13 Toimintakauden huipputapahtuma oli tietysti kautta aikain massaspektrometriajaoston suurin projekti eli Tampereen 14. kansainvälinen maasaspektrometriakonferenssi (14th IMSC) elokuun lopulla Konferenssi oli menestys ja ilmatkin suosivat kansainvälistä kuulijakuntaa. Kemissä pidetty 9. kansallinen massaspektrometriakokous, jonka teemoina oli mm. biomolekyylien analytiikka ja LC/MS päätti toimintakauden syksyllä Vanhaan tapaan jaosto jatkoi perinteistä tukipolitiikkaansa resurssiensa rajoissa: IMSC-kokouksen innoittamana matkaavustuksia jaettiin nuorille tutkijoille lähes mk edestä. Päivi Laakso, jaoston sihteeri v Oma aktiivikauteni Suomen Kemian Seuran Massaspektrometriajaostossa ajoittuu vuosiin , jolloin toimin jaoston sihteerinä. Kaksi ensimmäistä vuotta puheenjohtajana oli Pentti Oksman ja kaksi seuraavaa vuotta Tapio Kotiaho. Omalta sihteerikaudeltani on jäänyt parhaiten mieleen aktiivinen seminaarien järjestäminen. Sarja alkoi vuonna 1999 Naantalin LC/MS-seminaarista (151 osallistujaa), jonka massaspektrometriajaosto järjesti yhteistyössä kromatografiajaoston kanssa. Johtoryhmässä keskusteltiin innokkaasti massaspektrometriaa koskevan koulutussarjan tarpeellisuudesta ja hanketta lähdettiin toteuttamaan Pentti Oksmanin ollessa puheenjohtajana. Neljän koulutussarjan tapahtumat olivat seuraavat. 1. Tuusula 1999 (130 osallistujaa): analysaattorit, 2. Lahti 2000: ionisaatiotekniikat (122 osallistujaa), 3. Turku 2001: ionit ja spektrit (168 osallistujaa) ja 4. Kuopio 2002: massaspektrometrisiä sovelluksia (156 osallistujaa). Koulutussarjan rinnalla johtoryhmässä keskusteltiin myös suomenkielisen opetuskäyttöön soveltuvan massaspektrometriakirjan kokoamisesta ja nyt kirja on toteutumassa hyvää vauhtia. Sihteerikauteeni mahtui varsin paljon järjestämistä ja organisointia, mutta tehtävät eivät kuitenkaan käyneet ylivoimaisiksi, koska käytimme kongressipalveluja tilaisuuksien järjestämisessä. Johtoryhmätyöskentely tarjoaa myös näköalapaikan massaspektrometriaan ja jaoston toimintaan sekä mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Omalla kaudellani opin tuntemaan todella paljon uusia massaspektrometriasta innostuneita ihmisiä. Suuret osallistujamäärät eri tilaisuuksiin osoittavat selvästi, että koulutuksellisia tilaisuuksia tarvitaan ja toisaalta myös vapaamuotoista yhdessäoloa, jotta tarpeen vaatiessa tuntee kollegoja, joilta voi kysyä neuvoja tai apua kiperissä tilanteissa. Tänään tavallisena rivijäsenenä toivon massaspektrometriajaoston jatkavan aktiivista toimintaansa uusin innokkain johtoryhmäjäsenin. Toivon onnea ja menestystä jaoston tuleville vuosille! Tapio Kotiaho, jaoston puheenjohtaja v Olin puheenjohtajana vuodet Se oli erittäin antoisaa ja hauskaa aikaa. On erittäin mukava johtaa ja vetää innostuneiden ihmisten kokouksia. Erityisesti tältä ajalta muistan: Lammin tutkijaseminaarit aloitettiin Jouko Uusitalon aloitteesta. Ensimmäiset kaksi seminaaria olivat tutkimuksellisesti ja vapaa-ajan puolesta erittäin hyviä, varsinkin ensimmäisen kokouksen muista erinomaisesti ja lämpimästi. Kiitokset myös toisen kokouksen järjestäjille (P. Salo ja E. Ventola), hienoa että nuoret tutkijat innostuivat myös järjestämään kokouksen. Massaspektrometrian koulutusseminaarit jatkuivat myös kaudellani ja olivat erittäin onnistuneita, kuten jo 80-luvun puolivälissä kun itse osallistuin vihreänä massaspektrometristina vastaavalle kurssille. Näiden MS-kurssien tuloksena syntyikin idea, P.Oksmannin johdolla, suomen kielisen massaspektrometriakirjan kirjoittamisesta. Sen kirjoittaminen onkin hyvässä vauhdissa. Puheenjohtajakaudeltani on tietysti jäänyt mieleen myös kansalliset massaspektrometrian symposiumit korkeatasoisine tieteelliseni ohjelmineen ja erittäin hauskojen vapaa-ajan ohjelmien suhteen. Turun kokous (12. symposium, Sirpa Liukko-Sipi et al.) oli merkittävä mm. sen takia että prof. R.G. Cooks julkaisi siellä DESI-tekniikan, mikä on sittemmin saanut suuren suosion. Myös me suomalaiset olemme saaneet jo tekniikan näppeihimme (R. Kostiainen, T. Kauppila et al.). Kuopion kokous (11. symposium) oli ikimuistoinen erinomaisen savusaunan ja kokoukseen jälkeisen Kolin matkan takia. Näistä erityinen kiitos S. Auriolalle ja kumppaneille. Suuret kiitokset myös muille sen ajan johtoryhmän jäsenille, oli hauskaa tehdä hommia yhdessä! Kiitos kuuluu tietysti myös koko jäsenistölle, mikä on kansainvälisesti katsottuna erittäin aktiivista ja suuri joukko. KIITOS! 13

14 Arja Sarpola Kemissä järjestettiin taannoin, v. 1998, lähinnä kemisteille ja biokemisteille suunnattu massaspektrometriaa käsittelevä luentotilaisuus, MS-symposium, johon osallistuin laite-edustajana. Tapahtumapaikaksi oli valittu kaupungin pääkirjasto ja me näytteilleasettajat olimme levittäneet edustamamme laitteet ja tarvikkeet ala-aulaan. Tapahtumasta oli kertomassa auditorion eteen pingotettu banderolli: MS-symposium. Meidän pöydällämme oli esitteitä ja tarvikkeita, lähinnä laimentimia ja ruiskuja. Varsinaiset laitteet ovat turhan arvokkaita messuilla seisotettavaksi. Kemiläisiä kulki jatkuvasti aulan läpi lainaamaan kirjoja ja suorittamaan muita kulturelleja tekoja, mitä kirjastoissa yleensä tehdäänkin. Pieni mummo köpötteli paikalle ja päätään kallistaen tiedusteli mitä erikoista täällä nyt oli meneillään. Ruiskusalkkujen yli kurottaen selitin, että kyseessä on MS-symposium, eräänlaiset koulutuspäivät kemisteille. Mummon katse viivähti ruiskuissa, hän tuumi hetken ja totesi säälivästi päätään puistellen: On se vaan hirveä tauti, se MS. Mitäpä sitä kieltämään, kauhea tautihan se multippeli skleroosi on. Mummon kanssa tovin siunailimme moista kirousta ja sitten hän virkistyneenä lähti jatkamaan kirjastokierrostaan. Parin minuutin päästä sisään marssi pitkä mies, joka hetken päätään käänneltyään asteli luokseni: Mitäs täällä tapahtuu? Äänensävy olisi sopinut esimerkiksi nimismiehelle, joka saa pontikankeittäjän kiinni pannun alta. Selitin edellisestä viisastuneena asian hieman pidemmässä muodossa: Massaspektrometrian päivät, luentoja ja muuta sellaista...lähinnä kemisteille... Mies veti henkeä, läimäytti neliömetrin kokoisella kädellään esitepinoni puoleen alkuperäisestä tilavuudestaan ja karjahti: Se on OIKEIN! Massaa täytyy tutkia! Suomi seisoo puujaloilla! Tyytyväisenä siitä, että Kemin päätuote oli päässyt tutkimuksen keskipisteeseen, mies jatkoi mahtavin harppauksin kirjaston puolelle. Mitäs se massa muuta Kemissä on kuin sellua? 4 Kuvia vuosien varrelta Tähän historiikkiin pyysin jaoston jäseniltä myös kuvia vuosien varrelta, jotka tavalla tai toisella liittyvät massaspektrometriaan, esim. kuvia laitteista laitteista, henkilöistä, seminaareista, kokouksista jne. Kuvia onkin saapunut kiitettävästi ja niistä on tehty seuraavissa kappaleissa esitetyt koosteet. Lukijat varmasti löytävät kuvista tuttuja laitteita ja henkilöitä vuosien varrelta. 4.1 Kuvia laitteista Kuva 3. Vasen: Massaspektrometrin siirtämistä laboratorioon Keskuslaboratoriossa (KCL) v. 1988, kuvassa Ralf Tötterman (GC/MS-operaattori), Torsten Forssell (varastonhoitaja), David Little (laitteiston asentaja VG:ltä) ja englantilainen autonkuljettaja (nimi ei tiedossa). Laitteen suuren koon takia massaspektrometri jouduttiin siirtämään sisätiloihin ikkunan kautta, vastaanottajana Jorma Mäkisalo. Kuvat: Esko Talka, KCL. 14

15 Kuva 4. Vasen: tarkempi kuva KCL:n korkean erotuskyvyn hybridilaitteesta VG 70-SEQ (EBQQ), jossa mukana Hewlett-Packardin kaasukromatografi HP5890. Laite oli käytössä v Oikea: KCL:n ensimmäinen GC/MS-laite, joka oli tiettävästi Suomen ensimmäinen GC/MS, jossa oli toteutettu kapillaarikolonnin ja ionisaatiokammion suoraliitäntä. Laite oli Finnigan 1020 (kvadrupoli-ms), johon oli liitetty Tekmarin purge&trap-yksikkö. Laite oli käytössä v Kuvat: Esko Talka, KCL. Kuva 5. Suomen ainoa FTICR-massaspektrometri Bruker Bioapex 47e Joensuun yliopiston kemian laitoksella ja sen asennus elokuussa Säätäjinä insinöörit Martti Varhimo ja Martti Lappalainen (vasen ylä), kammion asentaminen Brukerin insinöörin toimesta (oikea ylä), laite jo lähes käyttökunnossa FT Gökhan Baykutin viimeistellessä (vasen ala). Laite käyttökunnossa (oikea ala). Kuvat: Jaana Pakarinen, Joensuun yliopisto. 15

16 Kuva 6. Joensuun yliopiston Kemian laitoksen Jeol JMS-D300 sektorimassaspektrometri, käytössä v (vasen) ja Bruker Proflex (Polymer-TOF) MALDI-TOF-massaspektrometri, käytössä v (oikea). Kuvat: Pirjo Vainiotalo, Joensuun yliopisto. Kuva 7. Prof. Andries Bruins, erikoistutkija Heikki Björk, prof. Hilkka Kenttämaa ja prof. Franz Hillenkamp tutustumassa prof. Pirjo Vainiotalon johdolla kemian laitoksen uuteen Bruker Bioapex 47e massaspektrometriin 8. Kansallisessa massaspektrometrian symposiumissa Joensuussa Kuva: Pirjo Vainiotalo, Joensuun yliopisto. Kuva 8. Sirkka Adlercreutz Meilahden sairaalassa Helsingissä yliopistossa käyttämässä LKB-9000 massaspektrometria 1960-luvun loppupuolella. Vasemmassa kuvassa oleva ruskea kaappi on laitteeseen kytketty tietokone. Kuvat Herman Adlercreutz. 16

17 Kuva 9. Reaaliaikaista massaspektrometrista mittausta metsässä v Ylä vasen: Virpi Tarkiainen mittamaamassa Balzers Omnistar kvadrupolimassa-analysaattorilla metsämaan terpeenejä. Ylä keski: sama laite keskellä metsää sateelta suojassa, kuvassa myös Jari Kiuru. Ylä oikea: Jari Kiuru asentamassa näytteenotinta maaperään. Ala vasen: tarkempi kuva massaspektrometrista. Ala oikea: massaspektrometrin siirto uuteen mittauspaikkaan, Jari Kiuru, Teemu Työppönen ja Veikko Kitunen. Kuvat :VTT. Kuva 10. Massaspektrometriaa magneettisektorilaite. Kuvat VTT. VTT Prosesseissa 17 v. 2000, Jari Likonen ja SIMS-

18 Kuva 11. Massaspektrometriaa VTT Prosesseissa v Vasen: Juha Kokkonen ja Micromass Quattro II kolmoisvadrupolilaite ja Agilentin 1100 nestekromatografi; alaoikea: Satu Murronmaa täyttämässä Tekmarin P&T-laitetta ja Kaija Luomanperä säätämässä Jeol 505 sektorilaitetta yhdistettynä Agilent 5890 kaasukromatografiin. Kuvat VTT. 4.2 Kuvia seminaareista ja konferensseista Kuva 12. Tuula Partanen, Kalevi Pihlaja ja Mika Pykäläinen 4. Pohjoismaisessa MS-kokouksessa Turussa v Kuva: Jaana Pakarinen. 18

19 Kuva 13. Sää suosi Joensuussa v pidetyn 8. Kansallisen massaspektrometrian symposiumin aloittavaa Ruunaan koskenlaskuretkeä. Tauolla (vasen), jossa ainakin Paula Vanninen, Andries Bruins, Pirjo Vainiotalo,??, ja veneessä (oikea), jossa ainakin Géza Stájer, Pentti Oksman, Pirjo Vainiotalo, Karoliina Joutsiniemi ja Jaana Pakarinen. Kuvat: Jaana Pakarinen. Kuva 14. V Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla pidettiin jaoston 1. Koulutus- ja tutkijaseminaari, vasen: Seppo Auriola ja Tapio Kotiaho selvittävät seminaarin käytännön järjestelyjä; oikea:?, Marika Jestoi, Jouko Uusitalo, Pekka Östman, Tapio Kotiaho ja? ryhmätöissä. Kuvat: Ulla ja Erkki Karjalainen. 19

20 Kuva Koulutus- ja tutkijaseminaari v Ylä vasen: ryhmätöissä? ja?; ylä oikea: ryhmätöissä ainakin Katja Pihlainen ja Antti Leinonen, keski vasen: luennolla Tapio Kotiaho (edessä), Jouko Uusitalo, Antti Kaipainen, Erik Sandell, Antti Leinonen ja Erkki Karjalainen; keski oikea: ainakin Pirjo Vainiotalo, Janne Jänis, Olli Laine, Seppo Auriola, Joni Palmgren; ala vasen: Sirkku Jäntti, Antti Leinonen, Ulla Karjalainen, Piia Salo; ala oikea: Piia Salo, Seppo Auriola, Olli Laine, Elina Ventola, Janne Jänis. Kuvat: Ulla ja Erkki Karjalainen. 20