KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK 6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KERAVAN YLEISKAAVA

Transkriptio

1 KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK 6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KERAVAN YLEISKAAVA

2 KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK 6) JOHDANTO YLEISKAAVATYÖN TAVOITTEET YLEISKAAVAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA JA SUUNNITELMIA... 4 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 4 KAAVOITUSTILANNE... 4 SEUDULLISET SUUNNITELMAT... 5 YLEISKAAVATYÖHÖN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ... 5 TARVITTAVAT LISÄSELVITYKSET JA SELVITYSTEN TARKISTUKSET YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 8 OSALLISEN MÄÄRITELMÄ JA OSALLISTUMISEN VAIHEET... 8 PALAUTE JA YLEISÖTILAISUUDET... 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 9 YLEISKAAVALLINEN YHTEISTYÖ KAAVOITUKSEN ETENEMINEN TAVOITTEELLINEN PÄIVITTYVÄ TYÖOHJELMA JA AIKATAULU PÄÄTÖKSENTEKO TIEDOTTAMINEN JA YHTEYSTIEDOT KUULUTTAMINEN TIEDOKSIANTAMINEN YLEISÖTILAISUUDET YHTEYSTIEDOT LIITTEET LIITE 1. KERAVAN YLEISKAAVAYHDISTELMÄ

3 JOHDANTO Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä sekä sovitetaan yhteen eri toimintoja. Kaavassa esitetään tarpeelliset alueet rakentamisen sekä muun suunnittelun ja maankäytön perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisen kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaupunginhallitus päätti , että Keravan yleiskaavan tarkistustyö laitetaan vireille ja yleiskaavan ohjelmointisuunnitelman laatiminen käynnistetään. Suunnittelualueena on koko Keravan kaupunki eli noin 30 km 2 laajuinen alue ja vuoden 2012 lopussa alueella asui henkilöä. Yleiskaavatyöhön toivotetaan tervetulleiksi osallistumaan kaupunkilaiset, naapurikunnat, seudun toimijat ja kaikki asiasta kiinnostuneet. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan yleiskaavatyön tavoitteista, lähtökohdista, kaavan vaikutustenarvioinnista, kaavatyöhön osallistumisesta, kaavatyö etenemisestä sekä siitä, kuinka kaavoituksesta tiedotetaan. Suunnitelmaa päivitetään koko yleiskaavan suunnittelutyön ajan. 2

4 1. YLEISKAAVATYÖN TAVOITTEET Yleiskaavan tarkistuksen päätavoitteena on Keravan yleiskaavan ajantasaistaminen ja keskeistä on löytää uutta rakennusmaata asunto- sekä yritysrakentamiseen. Yleiskaavan avulla selvitetään lisäksi vaihtoehtoja koskien mm. uusien asuin- sekä yritysalueiden sovittamista yhteen kaupungin viheralue- ja palveluverkoston kanssa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Keväällä 2013 on alettu laatia uutta kaupungin strategiaa ja valmistuessaan strategia voi tuoda uusia näkökulmia kaavoituksen tavoitteisiin. Kaupunginvaltuuston strategisten linjausten perusteella suunnittelun tavoitteena on erityisesti: hallittu väestönkasvu, monipuolisen asuntokannan mahdollistaminen, kaavoitettavan maan ja viheralueiden riittävyys, tasapainoinen, taloudellinen ja ympäristöä säästävä yhdyskuntarakenne, työpaikkaomavaraisuuden nostaminen, kaupungin vetovoiman vahvistaminen, ympäristöhaittojen torjuminen. 3

5 2. YLEISKAAVAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA JA SUUNNITELMIA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan vuonna 2009 ja niiden tehtävänä on varmistaa, että maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa otetaan huomioon valtakunnallisesti merkittävät seikat. VAT:en mukaan niin maakuntakaavan kuin yleiskaavankin lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio ja kaavaa laadittaessa on tarkasteltava väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja pitkällä aikavälillä. Maakunta- ja yleiskaavatasoisen kaavoituksen keinoin tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi maakunta- ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kevyen liikenteen edistäminen on erityisen keskeistä kaupunkiseuduilla; näillä alueilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Samalla tulee varmistaa palvelujen saavutettavuutta edistävä keskusjärjestelmä, palveluverkko sekä selvittää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Helsingin seutua koskevien tavoitteiden mukaan yleistavoitteena on edistää joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Alueidenkäytössä tulee varmistaa tonttimaan riittävyys asuntotuotannon turvaamiseksi. Seudun keskuksia puolestaan tulee vahvistaa asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaavat ohjaavat kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Keravan kaupunki kuuluu Uudenmaan liittoon ja alueella ovat lainvoimaisia Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Maakuntavaltuusto on lisäksi hyväksynyt Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Ollakseen lainvoimainen, edellyttää Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava ympäristöministeriön vahvistusta. 4

6 Uudenmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman ja kyseisessä kaavassa Kerava on osoitettu pääsääntöisesti taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Keravan alueelle (Alikeravalle) on puolestaan merkitty energiahuollon sekä jätehuollon alueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Keravan keskusta on merkitty keskustapalvelujen alueeksi ja keskustan alue kohti pohjoista ja itää on osoitettu tiivistämisen alueeksi. Vankilan ympäristö on merkitty kulttuuriympäristön kannalta tärkeäksi alueeksi. Yleiskaava ja asemakaavat Keravan nykyinen oikeusvaikutteinen yleiskaava, Keravan yleiskaava 2020 (YK3), hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , ja se on tullut voimaan vaiheittain , ja Yleiskaavaa on tarkistettu Keravan logistiikkakeskuksen osalta, ja yleiskaavan muutos (KerCa/YK4) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa KerCa/ YK4 on tullut voimaan (Liite 1) Suunnittelualueella on useita asemakaavoja. Asemakaavoitettu alue sijoittuu pääosin Lahden moottoritien länsipuolelle ja on laajuudeltaan hieman yli puolet Keravan kokonaispinta-alasta (16,9 km 2 ). Keravan kaupungin alueella on kaksi rakennuskieltoaluetta ja rakennuskiellot perustuvat asemakaavan laatimiseen tai muuttamiseen. Seudulliset suunnitelmat Helsingin seudun kehityskuva 2050 "Rajaton metropoli" - MALneuvottelukunnan puheenvuoro, Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2011. KUUMA-kuntien kehityskuva 2035, KUUMA-kunnat & Pöyry Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL-aiesopimus) Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) 2011, HSL, Yleiskaavatyöhön liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, Keravan kaupunki & Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, Marjamäen, Nygårdin ja Myllylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, Suunnittelukeskus Oy,

7 Keravan muinaisjäännös inventointi ja historiallisen ajan inventointi, Keravan kaupunki, 2003 (päivitetty osittain 2012). Keravan kaupungin rakennusjärjestys, Keravan kaupunki, Keravan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, Keravan kaupunki, Keravan keskustan kehittäminen, Keravan kaupunki, Kerava - Nikkilä- vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys, SITO- konsultit Oy, Missä maat on mainiommat, Uudenmaan liitto, Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla, Uudenmaan liitto, Keravan ympäristöterveysohjelma, Tapio Multanen, Keravan Haukkavuoren alueen suurperhosselvitys vuosina , Asko Oksanen, Keravan PIMA-tiedot, Vantaan lentoaseman ympäristölupa ja siihen liittyvä aineisto (lentomelu). Keravan kaupungin maanomistus Keravan kaupungin kaavavaranto Naapurikuntien suunnitelmat ja selvitykset Tarvittavat lisäselvitykset ja selvitysten tarkistukset Maisema- ja viheralueverkkoselvitys Liikenne- ja meluselvitys Luontoselvitys (sis. harvinaiset eläin- ja kasvilajit) Tulvariski- ja hulevesiselvitys Selvitys alueen maaperän rakennettavuudesta Yhdyskuntakustannukset Energiahuolto- ja päästötarkastelu vertailtaessa kaavaratkaisuja Rakentamistarvelaskelmat väestö-, asunto-, elinkeino- ja maapoliittisten lähtötietojen ja arvioiden pohjalta Palvelutarvelaskelmat väestö-, asunto-, elinkeino- ja maapoliittisten lähtötietojen ja arvioiden pohjalta Muinaisjäännösselvitys Kunnallisteknisten lähtötietojen hankinta Selvitykset tehdään siinä laajuudessa kuin yleiskaavan tarkistaminen sitä edellyttää. Selvityksien laatiminen käynnistetään kesällä 2013 ja selvitykset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2013 aikana. 6

8 3. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleiskaavan vaikutukset ulottuvat niin Keravan kaupungin kuin lähikuntien- ja kaupunkien alueille. Yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä laaditaan yksi tai useampia rakennevaihtoehtoja, joiden vaikutuksia vertaillaan sekä keskenään että voimassa olevaan yleiskaavaan. Vaikutusten arvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin selvityksiin. Arviointityöstä vastaavat kaavoittaja ja kaupungin asiantuntijat. Tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Yleiskaavan merkittävimpinä vaikutuksina voidaan pitää vaikutuksia: kaupunkirakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan, palvelurakenteeseen, liikennejärjestelmään, teknisen huollon järjestämiseen, maisemaan ja luonnonympäristöön, elinkeinoelämään ja kuntatalouteen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä viihtyisään ympäristöön. Yleiskaavan vaikutuksia voidaan arvioida esim. seuraavien tekijöiden perusteella: maanomistusolot, muutokset maisema- ja kaupunkikuvassa, yhdyskuntatekniset valmiudet, liikenteen järjestäminen, ympäristöhäiriöiden määrä ja laatu sekä altistuvien asukkaiden määrä, mielipiteiden ristiriitaisuus ja valitusherkkyys, yhdyskuntakustannukset. Kaupunkilaiset ja muut osalliset voivat vaikuttaa arvioitavien vaikutusten määrittelyyn. 7

9 4. OSALLISET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osallisen määritelmä ja osallistumisen vaiheet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat kaikki kaupungin asukkaat ja yritykset, kaupungin alueen maanomistajat, kaupungin alueella työskentelevät sekä muut, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa merkittävästi vaikuttaa. Periaatteena on, että kaikilla osallisilla on halutessaan mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavan laatiminen perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja osallistua voi monin eri tavoin. Nähtävilläolojen lisäksi järjestään yleisötilaisuuksia sekä erillisiä neuvotteluja. Vuorovaikutusta täydentää myös asiantuntijaryhmätyöskentely. Osallistumiseen liittyvistä tapahtumista ja tilaisuuksista tiedotetaan, kuten luvussa 6. esitetään. Tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat (MRL 62 ja MRA 30 ) suunnittelun eri vaiheissa ovat seuraavat: osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville, yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot, yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot, kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan, valitusmahdollisuus. Palaute ja yleisötilaisuudet Palautetta on mahdollista antaa koko yleiskaavatyön ajan. Nähtävilläolojen aikana järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia ja näissä tilaisuuksissa osalliset voivat ilmaista mielipiteensä suoraan kaavoittajalle. Osalliset voivat antaa palautteen myös sähköpostilla tai ottamalla muulla tavoin yhteyttä kaavoittajaan. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voivat antaa kaikki osalliset. Palaute voidaan toimittaa koko suunnitteluprosessin ajan kirjallisesti luvussa 6 esitettyyn osoitteeseen. Osallisella on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle pyyntö neuvottelun käymiseksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ) ennen yleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 8

10 Yleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen ollessa nähtävillä ja lausunnoilla palaute tulee antaa kirjallisena. Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset käsitellään kirjallisina ja liitetään kaava-aineistoon. Viranomaisyhteistyö Valmisteltaessa kaavaa, jota koskevat valtakunnalliset tai seudulliset alueidenkäyttötavoitteet tai joka muuten on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, on oltava yhteydessä alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus). Kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi on järjestettävä neuvottelu (MRL 66 ). Aloitusvaiheen neuvottelu järjestetään kesäkuussa. Suunnitteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään myös yleiskaavan oltua julkisesti nähtävillä (MRA 18 ). Näihin neuvotteluihin ottavat osaa myös Uudenmaan liiton, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Keski-Uudenmaan maakuntamuseon, HSL: n, Liikenneviraston sekä Finavian edustajat. Muita yhteistyötahoina olevia viranomaisia ja julkisia yhteisöjä ovat: Keski-Uudenmaan maakuntamuseo (Helsingin kaupunginmuseo) VR-Yhtymä Finavia Rikosseuraamuslaitos Helsingin seudun ympäristöpalvelyt (HSY) Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum Sonera Oyj, Elisa Communications ja muut teleoperaattorit Yleiskaavallinen yhteistyö Yleiskaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä naapurikuntaan, mikäli yleiskaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat tämän kunnan alueelle (MRA 1 ). Seuraavat kunnat ovat naapurikuntina yleiskaavan vaikutusten piirissä: Järvenpää, Sipoo, Tuusula ja Vantaa. Suunnittelutyön kuluessa selvitetään yleiskaavan nivoutuminen naapurikuntien suunnitelmiin sekä laajemman yleiskaavallisen yhteistyön tarve. Muita Keski-Uudenmaan kuntia tiedotetaan yleiskaavan laatimisesta. 9

11 5. KAAVOITUKSEN ETENEMINEN Tavoitteellinen päivittyvä työohjelma ja aikataulu Yleiskaavan laatimistyön aikataulu on tavoitteellinen ja laadittavat selvitykset ja osasuunnitelmat sekä luottamuselinkäsittelyt saattavat aiheuttaa siihen muutoksia. Yleiskaavan laatimisen neljä päävaihetta ovat seuraavat: Aloitusvaihe Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä touko-kesäkuussa mielipiteiden esittämistä varten ja siitä pyydetään lausunnot kesällä Luonnosvaihe Yleiskaavan luonnosvaihtoehto tai -vaihtoehdot ovat nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten talvella Samalla niistä pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot keväällä-syksyllä 2014 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan talvella 2014-keväällä Kaavoitukseen liittyvät työvaiheet on esitetty tarkemmin taulukossa 1. Päätöksenteko Yleiskaavaluonnos käsitellään kaupunkikehitysjaostossa, joka päättää sen nähtäville panosta ja käsittelee luonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet. Yleiskaavaehdotuksen nähtävillepanosta päättää kaupunkikehitysjaosto, joka myös käsittelee ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet ja tekee esityksen kaupunginhallitukselle. Ehdotus käsitellään kaupunginhallituksessa ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston kaavapäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. 10

12 Taulukko 1. Yleiskaavatyön vaiheet. 11

13 6. TIEDOTTAMINEN JA YHTEYSTIEDOT Kuuluttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä osallistumismahdollisuuksista, kuten yleisötilaisuuksista ja kaava-aineiston nähtävilläoloajoista ilmoitetaan kuulutuksella Keski-Uusimaassa, paikallisessa ilmaisjakelulehdessä (lehti tarkentuu myöhemmin), kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja Keravan kaupungin internet-sivuilla. Yleiskaavaluonnos ja -ehdotus asetetaan nähtäville kaupungintalolle maankäyttöpalveluihin sekä Keravan kaupungin internet-sivuille. Tiedoksiantaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Uudenmaan liittoon, naapurikunnille sekä muille osallisten kohdassa määritellyille viranomaisille ja yhteisöille. Muille suunnitelma lähetetään pyydettäessä. Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksista ilmoitetaan kirjeitse viranomaisille ja yhteisöille, jotka ovat osallisia. Muita tahoja informoidaan kuulutuksilla paikallisissa lehdissä ja Keravan kaupungin internet-sivuilla. Yhteystiedot Yleiskaavan valmistelusta vastaavat maankäyttöjohtaja Merja Vikman- Kanerva ja yleiskaavasuunnittelija Heini-Sofia Luotola. Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut Postiosoite: PL 123, Kerava Käyntiosoite: Kauppakaari 11, Kerava Fax: Merja Vikman-Kanerva, maankäyttöjohtaja p , sähköposti: Heini-Sofia Luotola, yleiskaavasuunnittelija p , sähköposti: 12

14 LIITTEET Liite 1. Keravan yleiskaavayhdistelmä 13