KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN OIKEUDELLISESTA ASE- MASTA JA SEN MUUTOKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN OIKEUDELLISESTA ASE- MASTA JA SEN MUUTOKSISTA"

Transkriptio

1 1/21 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Pääsihteeri Kimmo Kääriä KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN OIKEUDELLISESTA ASE- MASTA JA SEN MUUTOKSISTA 1. Taustaa Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun vuonna Turun akatemian 1 perustamisasiakirja allekirjoitettiin Nyköpingissä ja yliopiston vihkiäisjuhla järjestettiin Turussa. 2 Turun akatemiassa noudatettiin aluksi vuonna 1625 Upsalan yliopistolle annettuja erioikeuksia ja vuonna 1626 annettuja sääntöjä. Lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa 1660-luvulla, jolloin yliopistolla oli omat Pietari Brahen laatimat säännöt, Upsalan yliopistolle vuonna 1655 annettuja sääntöjä noudatettiin soveltuvin osin aina vuoteen 1828 asti. Vuonna 1827 annetun säädöksen mukaisesti Yliopisto siirrettiin Helsinkiin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston nimellä. Yliopisto sai ensimmäiset omat sääntönsä tämän jälkeen vuonna Säännöt uudistettiin vuonna Nykyisten yliopistojen oikeudellisen asema on kehittynyt ja muuttunut eri tavoin. Helsingin yliopisto oli Suomen ainoa yliopisto (korkeakoulu) vuoteen 1908, jolloin Suomen Polyteknillinen opisto nimettiin Teknillinen korkeakouluksi. Nykyinen yliopistolaitos on kehittynyt ja laajentunut sekä valtion yliopistoista (korkeakouluista) että yksityisistä yliopistoista (korkeakouluista). 4 Yliopistolaitoksen (korkeakoululaitoksen) kehittäminen ja kasvu aiheuttivat muutoksia myös yliopistojen (korkeakoulujen) oikeudelliseen asemaan. Aikaisemmin yksityisten ylläpitämät ja valtionavun turvin toimi- 1 Klinge käyttää Ylioppilaskunnan (HYY) historiassa yliopistosta nimeä Turun akatemia vuoteen 1828 asti, jolloin yliopisto siirrettiin Helsinkiin; ks. Klinge Perustamisesta laajemmin Klinge 1987, s ja Heikel 1940, s Ståhlberg 1915, s Merikoski 1954, s ja HE 263/1996, s. 3.

2 2/21 neet yliopistot (korkeakoulut) siirtyivät valtion omistukseen 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella. Tampereen ja Turun yliopistot sekä Helsingin kauppakorkeakoulu on valtiollistettu vuonna 1974, Svenska handelshögskolan vuonna 1975, Turun kauppakorkeakoulu ja Vaasan korkeakoulu (Vaasan yliopisto) vuonna 1977, Teatterikorkeakoulu vuonna 1979, Sibelius-Akatemia vuonna 1980, Åbo Akademi vuonna 1981 ja Kuvataideakatemia vuonna Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan historiaa ja sen oikeudellisen aseman muutoksia on tarkasteltava osaksi Helsingin kauppakorkeakoulun oikeudellisen aseman muutosten kautta. 2. Kauppakorkeakoulun perustamisesta Helsingin kauppakorkeakoulun historiankirjoituksen 6 mukaan Suomen ensimmäinen kauppakoulu perustettiin Turkuun vuonna Ensimmäinen kaksikielinen kauppakoulu perustettiin vuonna 1864 Ouluun. Helsinkiin ja Raaheen perustettiin kauppaopistot vuonna Ensimmäisen valtion asiakirjoihin sisältyvän ehdotuksen korkeamman kaupallisesta opetuksesta teki vuonna 1857 Suomen Teollisuus-johtokunta lausunnossaan toimenpiteistä teollisuuden ja vuorityön edistämiseksi. Tässä lausunnossa ehdotettiin perustettavaksi polyteknillinen opisto, jossa myös kauppiaiksi aikovilla olisi mahdollisuus saada korkeampaa tieteellistä opetusta. Kaupallista koulutusta ei kuitenkaan saatu aloitettua teknillisen reaalikoulun, josta myöhemmin tuli teknillinen korkeakoulu, järjestelyiden yhteydessä. 7 Keisari asetti vuonna 1888 komitean laatimaan ehdotus korkeammasta kauppaopetuksesta. Komitea ehdotti ylemmän kauppaoppilaitoksen perustamista Helsinkiin. 8 Helsingissä vuonna 1897 pidetyssä yksityisluontoisessa kokouksessa pidettiin kauppakorkeakoulun perustamista välttämättömänä, mutta todettiin, että ensin olisi 5 HE 263/1996, s Saarsalmi, Meeri: Kauppakorkeakoulu KM 1889:4, s. 2-6 ja Saarsalmi 1961, s KM 1889:4, s. 32.

3 3/21 syytä Helsinkiin perustaa 3-luokkainen suomenkielinen kauppaopisto ja myöhemmin taloudellisten olosuhteiden salliessa perustettaisiin korkeakoulu. 9 Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Osakeyhtiö perustettiin Kauppakorkeakoulun historiankirjoituksen mukaan oli yksityisten aloitteesta saavutettu tulos niille pyrkimyksille, joiden tarkoituksena oli ollut aikaisemmin olemassaolleita kauppaoppilaitoksia korkeamman oppilaitoksen perustaminen ja joille valtiovallan taholta ei oltu saatu toivottua tukea. 10 Vuonna 1904 kauppaopistossa aloittivat erilliset ylioppilasluokat, joiden opetusta ryhdyttiin kehittämään ulkomaisten kauppakorkeakoulujen esimerkkien mukaan. Tätä pidetään akateemisen kaupallisen koulutuksen alkuna Suomessa. 11 Helsingin kauppakorkeakoulu aloitti varsinaisesti toimintansa sen jälkeen kun Keisarillisen Suomen Senaatti oli syksyllä 1910 myöntänyt Suomen Liikemiesten Kauppaopistolle määrärahaa kauppakorkeakouluopetuksen järjestämiseen kevätlukukaudeksi Senaatin päätöksen mukaan kauppaoppilaitokseen perustettaisiin ylioppilasluokista muodostettava osasto, jossa kauppakorkeakoulun opetusta annettaisiin. Lisäksi Senaatti myönsi määrärahan kirjaston ja opetuskaluston täydentämiseen ja määräsi, että kauppaoppilaitoksiin opettajiksi aikoville oli varattava tilaisuus saada kauppakorkeakouluosaston opetusta Helsingin kauppakorkeakoulun oikeudellisesta asemasta Helsingin kauppakorkeakoulun toiminta alkoi osakeyhtiönä toimivan Suomen Liikemiesten Kauppaopiston osastona vuonna Kauppaopistoa ja sen kauppakorkeakouluosastoa ylläpitäneen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Osakeyhtiön nimi muutettiin vuonna 1927 Korkeamman Kauppaopetuksen Kannatusosakeyhtiöksi Saarsalmi 1961, s Saarsalmi 1961, s Saarsalmi 1961, s ja Paakkanen Kärkkäinen 1961, s Saarsalmi 1961, s Saarsalmi 1961, s. 51.

4 4/21 Kannatusosakeyhtiön nimi muutettiin vuonna 1952 Kauppakorkeakoulun Kannatusosakeyhtiöksi. 14 Valtioneuvosto vahvisti kannatusyhtiön ylläpitämän Kauppakorkeakoulun perussäännöt. 15 Valtioneuvosto hyväksyi [Helsingin] kauppakorkeakoulun perussäännöt yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten perustamisesta ja ylläpitämisestä annetun lain nojalla. 16 Vuonna 1904 annettu kaupallisia oppilaitoksia koskenut asetus ei varsinaisesti koskenut kauppakorkeakouluja. Tämä asetus oli voimassa vuoteen Tällöin kauppaoppilaitosten kauppaopetusta koskeva lainsäädäntö uudistettiin ja annetussa laissa kauppaoppilaitoksista säädettiin kunnallisten ja yksityisten kauppaoppilaitosten valtionavustuksista. 17 Merikosken vuonna 1954 julkaistua teosta Korkeakoulujen ja ylioppilasyhdistysten oikeusasema 18 voidaan pitää laaja-alasimpana lähteenä arvioitaessa Helsingin kauppakorkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan oikeudellisen aseman muutoksia. Merikoski määritteli ja kuvasi korkeakoulun tarkoittavan pysyväisluontoista julkista oppilaitosta, johon pääsemiseen vaaditaan ylioppilastutkinto, jossa voidaan saavuttaa korkein tieteellinen oppiarvo, jossa edellytetään tieteellisen tutkimuksen harjoittamista ja jonka luonteeseen kuuluu tavoitella henkisesti kasvattavaa vaikutusta, mikä tieteelliseen ajatteluun perehdyttämisellä saattaa olla. Merikoski luetteli korkeakouluiksi seuraavat oppilaitokset: Helsingin yliopisto (HY), Turun yliopisto, Äbo akademi, Teknillinen korkeakoulu (TKK), Kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Handelshögskolan vid Äbo akademi, Turun kauppakorkeakoulu, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu (EKK), Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu (JyKK) ja Yhteiskunnallinen korkeakoulu. 19 Merikoski ryhmitteli korkeakoulut valtion korkeakouluihin (HY, TKK, JyKK ja EKK) ja yksityisiin korkeakouluihin. Silloin voimassa ollut perustuslaki, Suomen Hallitusmuoto 14 HE 137/1973, s Valtioneuvoston pöytäkirja Valtioneuvoston pöytäkirja Saarsalmi 1961, s Merikoski Merikoski 1954, s. 9.

5 5/21 (94/1919;HM), sisälsi opetuslaitosta koskevat säännökset VIII-luvussa. HM 77 :ssä määrättiin Helsingin yliopiston itsehallinnon pysyttämisestä. Muita korkeakouluja koskevat säännökset sisältyivät lähinnä HM 78 :ään. Lisäksi HM 87 :ssä todettiin, että tasavallan presidentti nimittää teknillisen korkeakoulun professorit. HM 78 :n perusteella valtio kannattaa teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta ylläpitämällä ja perustamalla niitä varten erityisiä korkeakouluja tai avustamalla niitä varten perustettuja yksityisiä laitoksia. Merikosken mukaan kauppakorkeakoulut olivat valtion tuella toimivia yksityisiä korkeakouluja. 20 Hakkila on todennut, että HM 78 :ssä tuodaan esiin valtion velvollisuus edistää niin sanottujen sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, määrittelemättä tarkemmin sitä, minkälaisia näiden korkeakoulujen tulisi olla. Teknillisen korkeakoulun osalta Hakkila toteaa, että sillä ei ole erioikeuksilla turvattu itsehallintoa Helsingin yliopiston tapaan, vaan se on suoraan valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuusministeriön alainen. Kauppakorkeakoulujen osalta Hakkila toteaa ainoastaan niiden olemassa olon. 21 Erich on todennut myös, että HM 78 :ssä ei määrätä sitä, minkälaisia näiden korkeakoulujen tulisi olla eikä sitä, että niillä pitäisi olla itsehallinto-oikeus. 22 Merikoski on todennut kauppakorkeakoulujen oikeudellisten järjestelyiden perustuneen vuoteen 1950 asti hajanaisiin, eri viranomaisten päätöksiin. 23 Merikosken mukaan kauppakorkeakoulujen sääntely yhtenäistyi, kun vuonna 1950 annettiin laki kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta (231/1950) ja asetus tämän lain soveltamisesta (269/1950). Lisäksi annettiin vielä asetus kauppakorkeakoulujen kanslerin vaalin ja professorin nimityksen vahvistamisesta (641/1950). Kauppakorkeakoulujen valtionavustuksista annetun lain (2 ) mukaan kauppakorkeakoulun sai hyväksyttäviin menoihin 70 % valtionavustusta. Kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta annettu laki säädettiin parantamaan kauppakorkeakoulujen valtionavustuksen määrän ennakoitavuutta ja yhdenmukaistamaan avustuskäytäntöä. Valtioavustus säädettiin määräprosentiksi hyväksytyistä menoista Merikoski 1954, s Hakkila1939, s Erich 1925, s Merikoski 1954, s HE 134/1949, s. 1. Ks. SiVM 3/1950.

6 6/21 Kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta annetun lain soveltamisesta annetun asetuksen 3 :ssä säädettiin, että valtioneuvosto voi antaa luvan valtionavustusta saavan kauppakorkeakoulun perustamiseen tai aiemmin toimineen kauppakorkeakoulun laajentamiseen, jos tämä on tarpeen ja yleisen edun mukaista. Merikosken mukaan valtionavustusta saava kauppakorkeakoulu voi sääntöjensä mukaan toimia itsenäisenä laitoksena. Valtioneuvosto vahvistaa laitoksen ohjesäännön ja toteaa, että korkeakoulu täyttää oikeudellisen rakenteensa puolesta itsenäiselle laitokselle asetetut vaatimukset ja valtionavustuksen saannin edellytykset. 25 (Helsingin) kauppakorkeakoulua on pidetty oikeudellisesti itsenäisenä julkisoikeudellisena laitoksena sen jälkeen, kun valtioneuvosto päätöksellään (38/1951) vahvisti (Helsingin) Kauppakorkeakoulun ohjesäännön (perussääntö). Kauppakorkeakoulun tarkoitus, oikeudellinen rakenne ja toiminnan perusteet määriteltiin tällä ohjesäännöllä. 26 Valtioneuvoston päätöksen 2 :n mukaan [k]auppakorkeakoulu on itsenäinen laitos. Samassa yhteydessä ohjesäännön 53 :ssä säädettiin, että kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntaan kuuluminen on pakollista niille, jotka opiskelevat korkeakoulussa tutkinnon suorittamista varten. Tohtorin tutkintoa varten opiskeleva kandidaatti tai lisensiaatti voitiin opettajaneuvoston päätöksellä vapauttaa tästä velvollisuudesta. Lisäksi ohjesäännössä todettiin, että jos ylioppilaskunta ei ole hyväksynyt jäsenekseen korkeakoulussa opiskelevaa tai hänet on erotettu ylioppilaskunnan jäsenyydestä, opettajaneuvostolla oli valta sallia ko. henkilön opiskella korkeakoulussa ylioppilaskuntaan kuulumatta. Valtioneuvoston päätöksellä (315/1953) muutettiin kauppakorkeakoulun yleistä hallintoa. Tässä yhteydessä (53 ) ei varsinaisesti puututtu yleiseen velvollisuuteen kuulua ylioppilaskuntaan, mutta mahdollistettiin, että opettajaneuvostolla on tohtorin tutkintoa opiskelevien henkilöiden lisäksi valta vapauttaa erityisistä syistä myös muu kauppakorkeakoulun oppilas ylioppilaskuntaan kuulumisvelvollisuudesta. 25 Merikoski 1954, s HE 137/1973, s. 1 ja Merikoski 1954, s

7 7/21 Tampereen yliopiston asemaan arvioineen komitean mietinnössä on todettu. että yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen oikeudellisesta asemasta on esitetty eriäviä käsityksiä. Turun yliopistoa ja Åbo Akademi ta ylläpitävien säätiöiden osalta on katsottu, että ne ovat yksityisoikeudellisia säätiöitä. Sen sijaan on epäselvä kysymys, ovatko mainittujen säätiöiden ylläpitämät korkeakoulut julkisoikeudellisia vai yksityisoikeudellisia laitoksia. Turun yliopiston ja Åbo Akademi n osalta on katsottu, että ne olisivat yksityisoikeudellisten säätiöiden ylläpitämiä julkisoikeudellisia laitoksia (viittaus: Merikoski 1954, s. 45). 27 Tampereen yliopiston edeltäjää, Yhteiskunnallista Korkeakoulua koskevan vuoden 1962 lain (Laki Yhteiskunnallisen Korkeakoulun järjestysmuodon perusteista ja valtionavustuksesta, /1962) 2 :n mukaan korkeakoulu on yksityisenä korkeakouluna itsenäinen laitos. Kuitenkin myöhemmin korkein hallinto-oikeus 28 piti Tampereen yliopistoa julkisoikeudellisena laitoksena. 29 Hakulinen on tarkastellut oikeudellista kysymystä Åbo Akademin kannalta. Hakulinen piti Åbo Akademia julkisoikeudellisena säätiönä, koska akatemialle ja sen säätiölle on havaittu kuuluvan monia sellaisia piirteitä, joita ei voi pitää yksityisoikeudellisina ja jotka ilmentävät akatemian toimivan julkisen vallan tai julkisten oikeuksien käyttäjänä. Hakulinen katsoi, että vaikka säätiö olikin merkitty säätiörekisteriin, ei tämä merkitse sitä, että säätiö olisi katsottava yksityisoikeudelliseksi säätiöksi. Hakulisen mukaan [r]ekisteriin merkitsemisellä ei ole mitään konstitutiivista vaikutusta puheenaolevaan suhteeseen eikä missään muussakaan suhteessa, mikäli kysymyksessä on ennen säätiölakia perustettu säätiö: Hakulisen mukaan säätiön syntyperä ei voi olla yksinomaan määräävänä tekijänä säätiön julkisoikeudellista luonnetta selvitettäessä. Yksityisoikeudellisen toimen johdosta syntynyt säätiö voi, samoin kuin muutkin yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, saada julkisoikeudellisen luonteen. Hakulinen on kuitenkin todennut myös, että valtio ei voi supistaa niitä oikeuksia ja etuja, jotka säätiölle yksityisoikeudellisesti kuuluvat ja valtion tulee siten turvata säätiön varojen käyttö säädekirjan tarkoituksen toteuttamiseen. 30 Åbo Akademin kanslerin antaman ohjesäännön 32 :n mukaan jokainen kirjoihin merkitty ylioppilas on velvollinen kuulumaan ylioppilaskuntaan, ellei rehtori katso olevan kohtuullista vapauttaa häntä siitä tai hän kuuluu jäsenenä jonkin toisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan. Hakulinen totesi, että tämä 27 KM 1971: B 35, s KHO 3 I 1964; / KM 1971 B 35, s. 13. Vrt. Ellilä 1963, s Hakulinen 1934, s

8 8/21 säännös osoittaa niitä akatemiaan liittyviä piirteitä, joissa poiketaan yksityisoikeudellisesta sääntelystä. 31 Kivimäki on ollut eri tulkintalinjalla kuin Hakulinen ja Merikoski. Kivimäki katsoi, että Merikosken näkemys siitä, että yksityisoikeudellinen säätiö toimisi julkisoikeudellisen laitoksen ylläpitäjänä, on oikeudelliselta rakenteeltaan mahdoton. Kivimäen mukaan säätiötä ja sen laitosta, joka on sen omaisuutta, ei voida erottaa toisistaan. Kivimäki piti Turun yliopiston ja Åbo Akademin oikeudellista asemaa yksityisoikeudellisina. Kauppakorkeakoulujen osalta Kivimäki on todennut, että kyse ei voi olla julkisoikeudellisesta laitoksesta, koska kauppakorkeakoulujen ohjesääntöjä (perussääntöjä) ole laadittu niin, että niillä supistettaisiin kauppakorkeakoulujen itsehallintoa, autonomiaa. Korkeakoulut saavat valtionavustusta ja noudattavat valtion määrittämiä avustusehtoja. Valtionavustusta koskevissa säädöksissä ei Kivimäen mukaan kuitenkaan säädetä siitä, että valtio voisi lakkauttaa korkeakoulujen toiminnan, jos avustusehtoja ei noudateta. 32 Taxell esitti samoin kuin Kivimäki, että säätiön ylläpitämän yliopiston toimintaa ei voi juridisesti erottaa sitä ylläpitävän säätiön juridisesta muodosta. 33 Helsingin kauppakorkeakoulusta 29. päivänä joulukuuta 1973 annetulla lailla (1032/1973) kauppakorkeakoulusta tuli valtion korkeakoulu. Laki tuli sen voimaansaattamisesta annetun lain (1033/1973) mukaisesti voimaan Tällä lailla yksityisenä korkeakouluna toiminut (Helsingin) Kauppakorkeakoulu otettiin varoineen ja velkoineen valtion omistukseen sen mukaisesti kuin Suomen valtion, Kauppakorkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun Kannatusosakeyhtiön kesken 6 päivänä syyskuuta 1973 tehdyssä esisopimuksessa sovittiin ja se jatkoi toimintaansa valtion korkeakouluna. 34 Korkeakoulun valtiollistamiseen johtaneen järjestelyn taustana olivat korkeakoulun menojen nopea lisääntyminen ja vaikeudet saada hankittua 25 prosenttia menoista vastaavia tuloja, joilla valtionavustusta oli lain mukaisesti täydennettävä. Eduskunta 31 Hakulinen 1934, s Kivimäki 1954, s Ks. Merikosken kritiikki, Merikoski 1966, s Taxell 1954, s Ks. Merikosken kritiikki, Merikoski 1966, s HE 137/1973, s. 3-5 ja Laki Helsingin kauppakorkeakoulusta annetun lain voimaansaattamisesta (1033/1973) 1.

9 9/21 oli myös useassa yhteydessä todennut, että korkeakouluissa annettavan opetuksen tulisi olla ilmaista. Tästä johtuen korkeakoulun tulot eivät enää opiskelijamaksujen poistamisen jälkeen riittäisi kattamaan kaikkia niitä menoja, joihin eduskunnan hyväksymä valtionavustuksen määrä antaisi mahdollisuuden. Hallituksen esityksessä tuotiin lisäksi esille kauppakorkeakoulun toiminnan merkittävyys ja kansainväliset yhteydet perusteena sille, että Kauppakorkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun Kannatusosakeyhtiön kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella ja niiden suostumuksella korkeakoulu otettiin valtion haltuun. 35 Helsingin kauppakorkeakoulun oikeudellinen asema perustuu nykyisin Suomen perustuslain (731/1999) 123 :ään ja voimaan tulleeseen yliopistolakiin (645/97). Yliopistolaki koskee kaikkia opetusministeriön toimialaan kuuluvia yliopistoja ja korkeakouluja (yhteensä 20), joita kaikkia kutsutaan tässä laissa yliopistoiksi. 36 Yliopistolain voimaan tuloon asti Helsingin kauppakorkeakoulusta on säädetty vuonna 1973 annetun lain jälkeen omalla erityislailla. 4. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan oikeudellisesta asemasta Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edeltäjänä pidettävä Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistys on aloittanut toimintansa vuonna 1911, jolloin kauppakorkeakoulussa opiskelevat opiskelijat irtaantuivat kauppaopisto-opiskelijoiden opiskelijayhdistyksestä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Oppilaskunnan Yhdistyksestä. Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta perustettiin tämän oppilasyhdistyksen kokouksessa , jolloin samalla oppilasyhdistys päätettiin lakkauttaa. 37 Ylioppilaskunnan historiankirjoituksen mukaan vuonna 1930 päätettiin ylioppilaskunta rekisteröidä yhdistysrekisteriin vireillä olleen tonttikaupan johdosta. 38 Kauppakorkea- 35 HE 137/1973, s HE 263/1996, s Hannén Karhi Laurila Wikstedt 1933, s ja ja Paakkanen Kärkkäinen 1961, s Saarsalmi 1961, s. 26.

10 10/21 koulun Ylioppilaskunta -niminen yhdistys perustettiin kansallisarkiston asiakirjojen mukaan 31. toukokuuta 1930 päivätyllä sopimuskirjalla. Silloinen sosialiministeriö hyväksyi samana päivänä ( ) yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin (Rekisterinumero ) ja sen nimen perään lisättiin r.y. Yhdistyksen sääntöjen 1 :n mukaan Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan tarkoituksena on yhdistää opintoja harjoittavat että jo opintonsa päättäneet kauppatieteiden ylioppilaat jalostavaan toverilliseen toimintaan sekä herättää ja ylläpitää heissä harrastusta kauppaa ja teollisuutta koskeviin ja muihin yleisiin asioihin. Sääntöjen 5 :n mukaan jäseneksi ottaminen ja jäsenyydestä vapauttaminen tapahtuu hallituksen esityksestä ylioppilaskunnan varsinaisessa kokouksessa. Yhdistysrekisteriin on merkitty sääntöjen muutos, jolla on muutettu yhdistyksen tarkoitusta. Muutettujen sääntöjen mukaan Ylioppilaskunnan tarkoituksena on yhdistää Kauppakorkeakoulussa opintoja harjoittavat ylioppilaat jalostavaan toverilliseen toimintaan sekä herättää ja ylläpitää heissä harrastusta talouselämää koskeviin sekä yleisiin, ylioppilaspiirejä kiinnostaviin kysymyksiin, helpottaa heidän opiskelumahdollisuuksiaan sekä edustaa Kauppakorkeakoulussa opiskelevia ylioppilaita keskinäisissä riennoissa. Kansallisarkiston asiakirjojen viimeiset merkinnät liittyvät nimenkirjoittajien muutokseen vuonna Nimenkirjoittajien muuton on ilmoitettu ja asiakirjoissa on merkintä, että N-k muutokset tarkastettu ja poistettu. Kansallisarkiston asiakirjoissa ei ole merkintää milloin yhdistyksen toiminta on päättynyt ja milloin se on poistettu yhdistysrekisteristä. 39 Pääsihteeri Kimmo Kääriän sähköpostitse välittämän tiedon mukaan ylioppilaskunnan vuoden 1954 toimintakertomuksessa mainitaan seuraavaa: "Sääntöjen muutoksen johdosta Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta ei ole enää rekisteröity yhdistys, vaan muiden asetuksella määrättyjen ylioppilaskuntien asemassa." Ylioppilaskunnan historiankirjoituksen mukaan (Helsingin) Kauppakorkeakoulun perussääntöihin oli lisätty määräys, joka edellytti ylioppilaskunnan olevan olemassa korkeakoulun opiskelijoiden yhteistoiminnan puitteena ja tästä syystä ylioppilaskunnan pitäminen yhdis- 39 Kansallisarkisto, yhdistysrekisteri, asiakirjat yhdistyksestä R:no

11 11/21 tysrekisterissä tuli tarpeettomaksi. 40 Valtioneuvoston vahvistaman ohjesäännön (perussäännön) 15 :n 7. kohdan mukaan kauppakorkeakoulun valtuuskunnan tehtävänä on päättää perussääntöjen muuttamisesta. Sääntöjen 61 :n mukaan perussääntöjen muutokselle on saatava valtioneuvoston vahvistus, jotta se tulisi voimaan. En kuitenkaan ole löytänyt merkintää siitä, että tämä vuonna 1954 päätetty ohjesäännön (perussääntöjen) muutos olisi julkaistu Suomen Asetuskokoelmassa (vuosina 1954 tai 1955). 41 Myöskään esimerkiksi Merikoski ei ole viitannut asiaan omissa kirjoituksissaan. Tarkempaa tietoa asiasta voisi saada ylioppilaskunnan arkistosta. Patentti- ja rekisterihallituksesta saadun suullisen tiedon perusteella Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta -niminen yhdistys on poistettu yhdistysrekisteristä ja toimenpide perustui lakiin eräiden yhdistysten poistamisesta yhdistysrekisteristä (504/1989). Tämän lain 3 :n mukaan poistaminen tapahtuu oikeusministeriön päätöksellä. Halilan ja Tarastin yhdistysoikeuden perusteoksessa todetaan, että tämän lain perusteella poistettiin yhdistysrekisteristä yhteensä yhdistystä Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on säädöksissä ensimmäisen kerran tunnustettu valtioneuvoston vahvistamalla Kauppakorkeakoulun perussäännöllä. 43 Näihin sääntöihin sisältyi ylioppilaskuntaa koskeva säännös. Säännöksen (27 ) mukaan Henkilöt, jotka tutkintojen suorittamista varten opiskelevat korkeakoulussa, ovat velvolliset kuulumaan kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntaan. Merikoski on vuonna 1935 julkaistussa väitöskirjassaan todennut, että kun ylioppilasyhdistyksen perustaminen ja siihen kuuluminen on valtiovallan joko nimenomaisella tai hiljaisella suostumuksella tehty pakolliseksi ja kun ylioppilasyhdistyksen jäsenten asema on kurinpitoasioissa rinnastettavissa valtion oppilaitosten oppilaiden vallanlaisuusasemaan, ylioppilasyhdistystä ei voi pitää yhdistyslain soveltamisalaan kuuluvana yhdistyksenä. Merikoski katsoi, että tästä syystä yhdistys ei voi saada oikeuskelpoisuutta yhdistysrekisteriin merkitsemisellä ja katsoi että muun muassa 40 Saarsalmi 1961, s Vrt. Valtioneuvoston päätökset 315/1953 ja 563/ Halila - Tarasti 2006, s Merikoski 1935, s. 104.

12 12/21 Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan merkitsemistä yhdistysrekisteriin ei voinut pitää oikeana. Merikoski katsoi, että kun julkinen valta on antanut vahvistuksensa säännöksille, joihin näiden ylioppilasyhdistysten asema perustuu, ei ole estettä sille, että näitä ylioppilasyhdistyksiä pidettäisiin lainsäädäntötoimin erityistä tarkoitusta varten perustettuihin yhdistyksiin verrattavina ja siten katsottaisiin niiden saavuttaneen oikeuskelpoisuuden ilman mitään erityistä vahvistustoimenpidettä. 44 Merikoski on myös rinnastanut kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan oikeudellisen asema oleellisilta osiltaan samanlaiseksi kuin yksityisten yliopistojen pakollisten ylioppilasyhdistyksien aseman. 45 Yksityisten yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo akademi) ylioppilaskunnista Merikoski totesi, että niitä ei ole järjestetty lailla tai asetuksella, toisin kuin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Kuitenkin HYY:n tapaan yksityisten yliopistojen ylioppilaskunnat on alistettu yliopiston hallintoelinten valvonnan alle ja niille on annettu tehtäväksi jäsentensä käytöksen valvominen. 46 Merikoski katsoi, että yksityisten ylioppilaskuntien perustaminen ja niihin kuuluminen on valtiovallan joko nimenomaisella tai hiljaisesti antamalla suostumuksella tehty pakolliseksi ja kun niiden jäsenten asema kurinpitoasioissa on rinnastettava valtion korkeakoulujen ylioppilaskuntien asemaan, ei niitä voi pitää yhdistyslain alaisina yhdistyksinä. Merikosken mukaan lainsäädännön puutteellisuudesta johtuu, että ne eivät muodollisesti ole yhdistyslain 1.2 :ssä tarkoitettuja lainsäädäntötoimin erityisiä tarkoituksia varten järjestettyjä yhdistyksiä, koska ei ollut olemassa lakia tai asetusta, jolla näistä olisi annettu säännöksiä. Merikosken mukaan yksityisten yliopistojen ylioppilaskunnat kuitenkin kuuluvat siihen julkisoikeudelliseen organisaatioon, jonka maan korkeakoululaitos muodostaa ja tästä syystä Merikoski piti vaikeana ajatella, että nämä ylioppilaskunnat olisivat kokonaan toisenlaisessa asemassa kuin missä valtion yliopistojen ylioppilaskunnan olivat. Merikoski katsoi Turun yliopiston ja Åbo akademin yksityisoikeudellisten säätiöiden ylläpitämiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi ja niihin liittyivät erottamattomasti ylioppilaskunnat. Näillä perusteilla Merikoski tulkitsi yksityisten yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) ylioppilaskunnat julkisoikeudellisiksi korporaatioiksi. 47 Merikoski on lisäksi todennut, että yksityisten korkeakoulujen ja yliopistojen ylioppilaskuntien pyrkimys saada itsensä yhdistysrekisteriin merki- 44 Merikoski 1935, s Merikoski 1954, s. 94 ja Merikoski 1935, s Merikoski 1954, s Merikoski 1954, s ja Merikoski 1935, s

13 13/21 tyiksi yhdistyksiksi johtuu siitä, että niiden oikeuskelpoisuuden saavuttamista ei ole selkeästi lainsäädännöllä järjestetty. Epävarmaksi on jäänyt, voisivatko nämä pakolliset ylioppilasyhdistykset jollakin muulla tavoin kuin rekisteröimisen kautta saavuttaa oikeuskelpoisuuden. Merikoski katsoi, että ei pitäisi olla estettä sille, että hallinto- ja oikeuskäytännössä tunnustettaisiin yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen ylioppilaskuntien oikeuskelpoisuus riippumatta tähän liittyvistä lainsäädännöllisistä puutteista. Merikoski totesi jo yhdistysrekisteriin merkittyjen ylioppilaskuntien oikeuskelpoisuuden tapahtuneen rekisteröinnin perusteella (rekisteröinti ei toimenpiteenä nulliteetti), vaikka hän pitikin rekisteröinnin lainmukaisuutta kyseenalaisena. 48 Merikoski katsoi, että kauppakorkeakoulujen ylioppilaskuntien oikeudellinen asema selkiintyi vuonna 1950 annetulla lailla kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta (231/1950) ja sen nojalla annetuilla säädöksillä. 49 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta säänneltiin valtioneuvoston päätöksellä Kauppakorkeakoulun ohjesäännön vahvistamisesta (38/1951). Ohjesäännön 53 :n pääsäännön mukaan Henkilöt, jotka tutkintojen suorittamista varten opiskelevat korkeakoulussa, ovat velvolliset kuulumaan Kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntaan. Yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen ylioppilaskuntien säädöspohjainen oikeudellisen asema on kuitenkin toisaalta ollut epäselvä ja epäyhtenäinen vielä luvulla. Valtioneuvosto asetti komitean (Ylioppilaskuntakomitea) tutkimaan yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen pakollisten ylioppilasyhdistysten oikeudellista asemaa sekä laatimaan ehdotuksen tarpeellisiksi säännöksiksi, joilla näiden yhdistyksien oikeudet ja velvollisuudet mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettaisiin valtion yliopistojen ja korkeakoulujen ylioppilaskuntien kanssa. 50 Komitea totesi yksityisten korkeakoulujen pakollisten ylioppilasyhdistysten oikeudellisessa asemassa kaksi epäkohtaa, joiden korjaamista komitea ehdotti. Toinen epäkohta oli se, että Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta oli yhdistysrekisterin ulkopuolelle ja ettei enää vastaavia yhteisöjä tultaisi rekisteröimään. Komitean mietinnön mukaan rekisteröimisen epääminen johtui pakollisesta jäsenyydestä, korkeakouluviranomaisten harjoittamasta valvonnasta ja ylioppilaskunnan kurinpitovallasta, jotka eivät oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston mukaan soveltuneet yhdistyslain määräyk- 48 Merikoski 1954, s Merikoski 1954, s ja Merikoski Kurkela 1955, s KM 1963:74.

14 14/21 siin. Toisena epäkohtana esitettiin yhdistysrekisteriin merkittyjen pakollisten ylioppilasyhdistysten rekisteröimisen lainmukaisuutta kohdannut epäily. 51 Ylioppilaskuntakomitea piti tärkeänä, että yksityisten korkeakoulujen ylioppilaskunnilla olisi mahdollisuus toimia itsenäisinä oikeushenkilöinä akateemisten perinteiden mukaisesti ja valtion yliopistojen ja korkeakoulujen ylioppilaskuntien tapaan. Komitea ehdotti, että yksityisten yliopistojen ylioppilaskunnista (ja osakunnista) annettaisiin erityislaki, jossa otettaisiin näiden yhteisöjen erityisluonne huomioon. 52 Erityislainsäädäntöä ei kuitenkaan annettu. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta on annettu ensimmäinen oma asetus (Asetus Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta 880/1974). Tämän asetuksen siirtymäsäännöksen (8 :n) mukaan hoitavat ylioppilaskunnan hallintoa Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnalle viimeksi valittu edustajisto sekä sen hallintoa hoitamaan asetetut muut toimielimet ja toimihenkilöt siihen asti kunnes asetuksen 3 :n 1 momentissa tarkoitettu edustajisto on valittu ja hallitus sekä tarvittavat toimihenkilöt asetettu, Lisäksi asetuksen 8.2 :n mukaan siihen asti kunnes opetusministeriö vahvisti ylioppilaskunnan säännöt, noudatettiin ylioppilaskunnassa soveltuvin osin Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan sääntöjä. Asetuksen säännökset sitoivat aikaisemman Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan hallinnon ja toiminnan käytännössä siirtymään asetuksella perustetun ylioppilaskunnan toiminnaksi. Ylioppilaskuntia koskeneet säädökset ja niiden muotoilut samoin kuin yliopistoja koskevat säädökset, ovat liittyneet kunkin yliopiston ja korkeakoulun perustamiseen ja sen jälkeiseen kehitykseen. Eri ylioppilaskuntia koskeneiden säädösten sisällöt pääosin yhtenäistettiin 1970-luvulla ja vuonna 1984 säädetyillä ylioppilaskuntakohtaisilla asetuksilla ja niiden muutoksilla. Vastaavasti kuin yliopistoja ja korkeakouluja koske- 51 KM 1963:74, s KM 1963:74, s. 25.

15 15/21 vassa sääntelyssä, jokaista ylioppilaskuntaa ovat koskeneet omat säädöksensä siihen asti kunnes ylioppilaskuntakohtaiset säädökset kumottiin annetulla ja voimaan tulleella, kaikkia ylioppilaskuntia koskevalla, ylioppilaskuntaasetuksella (116/1998). Ylioppilaskuntien asema on nykyisin määritelty voimaan tulleessa yliopistolaissa (645/97). Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on lainsäädännöllä perustettu yhteisö ja itsenäinen oikeushenkilö, jolle on annettu itsehallinto-oikeus. Ylioppilaskunnan asema itsenäisenä oikeushenkilönä perustuu yliopistolakiin ja ylioppilaskunta-asetukseen. 5. Julkisoikeudellisen yhdistyksen oikeushenkilöllisyydestä Oikeushenkilöllisyyden syntyyn on oikeustieteessä esitetty erilaisia malleja ja käsityksiä. Merikosken mukaan oikeushenkilöllisyyttä tavoittelevalla henkilöyhtymällä täytyy olla säännöt, jotka osoittavat, miten sen tahdonmuodostus eli päätöksenteko tapahtuu. Voidaan vaatia, että sillä on pysyviä toimielimiä ja nimi, joka erottaa sen muista oikeussubjekteista ja osoittaa sen juridisen henkilön ominaisuuden. Oikeushenkilöllisyys on aikaisemmin Suomen oikeuden mukaan voinut tulla tunnustetuksi myös tapaoikeuden perustalta. Tällöin juridisen henkilön syntyminen ei ole edellyttänyt valtiovallan myötävaikutusta. Merikosken mukaan kehitys on kuitenkin vähitellen siirtynyt siihen, että oikeushenkilöllisyyden saavuttaminen vaatii yleensä jonkin julkisen vallan toimenpiteen. Lisäksi juridiselle henkilölle voidaan asettaa ns. julkisuusvaatimus eli se, että ulkopuolisten on mahdollista saada selville, ketkä luonnolliset/fyysiset henkilöt voivat toimia tämän juridisen henkilön puolesta. 53 Merikoski määritteli julkisoikeudellisiksi yhdistyksiksi yhdistykset, jotka on lainsäädäntötoimenpitein järjestetty erityisiä, tarkoin rajoitettuja, tarkoituksia varten. Useimmiten julkisoikeudellisen yhdistyksen perustaminen on säädetty pakolliseksi eikä se voi itse päättää omasta tarkoituksestaan ja sen jäsenyys on pakollista. Julkioikeudelliselle 53 Merikoski 1962, s ja Merikoski Vilkkonen 1983, s ; vrt. esimerkiksi Aurejärvi 1981, s Nykyisestä doktriinista Halila 2004, s

16 16/21 yhdistykselle on usein tarkoituksensa toteuttamiseksi uskottu julkista valtaa suhteessa jäsenistöönsä ja joissakin tapauksissa myös jäsenistön ulkopuolisiin. Julkisoikeudellisella yhdistyksellä on oma tahdonmuodostuksensa, oma intressinsä ja oikeutensa, mutta sen asema perustuu valtion tahtoon ja se on velvollinen täyttämään velvollisuutensa valtiota kohtaan. Merikosken mukaan julkisoikeudellinen yhdistys ei elä pelkästään omaa itseään varten, vaan myös valtiota varten. Yhdistystä ei Merikosken mukaan tee julkisoikeudelliseksi se, että yhdistys on mainittu tai sen olemassa olo oletettu jossakin laissa tai asetuksessa. Yhdistystä ei tee julkisoikeudelliseksi se, että yhdistyksen toiminta koituu valtion hyväksi tai edistää julkisoikeudellisten yhteisöjen tehtäviä. Yhdistys ei myöskään tule julkisoikeudelliseksi saamalla säännöllisesti valtionavustusta. 54 Nykyisin yhdistysoikeudessa katsotaan, että julkisoikeudellisen yhdistyksen oikeushenkilöllisyyden syntyminen vaatii sen järjestämistä lainsäädäntötoimin Johtopäätöksiä ja oikeudellista arviointia Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan pääsihteeri Kimmo Kääriä on pyytänyt arvioita siitä, milloin ylioppilaskunnasta on tullut julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Kuten edellä on todettu, yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä niiden ylioppilaskuntien oikeudellinen asemasta ei ole ollut selkeä ja yhdenmukaista oikeudellista mielipidettä ennen kuin nämä yksityiset yliopistot ja korkeakoulut valtiollistettiin. Helsingin kauppakorkeakoulun osalta tämä tapahtui vuonna Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan määrittelyä julkisoikeudelliseksi, oikeuskelpoiseksi yhteisöksi voidaan arvioida lähinnä kolmen eri tulkinnan vaihtoehdoilla: 54 Merikoski 1935, s Halila 2004, s , Halila Tarasti 2006, s ja Viertola 2006, s ; ks. Mäenpää 1997, s ja Keravuori-Rusanen 2008, s

17 17/21 1. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta on annettu oma asetus Tämän asetuksen perusteella ylioppilaskunnan asema julkisoikeudellisena yhdistyksenä on ollut kiistaton. 2. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta säänneltiin valtioneuvoston päätöksellä Kauppakorkeakoulun ohjesäännön vahvistamisesta (38/1951). Merikoski on esittänyt, että Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan oikeudellinen asema selkiintyi vuonna 1950 annetulla lailla kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta (231/1950) ja sen nojalla annetuilla säädöksillä. Merikosken tulkinnan perusteella Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnalla olisi tällä perusteella julkisoikeudellisen yhteisön asema. 3. Merikoski on pitänyt ylioppilaskunnan julkisoikeudellisen yhteisön aseman edellytyksinä valtion joko nimenomaista tai hiljaista hyväksymistä ylioppilaskunnan perustamiselle ja pakolliselle jäsenyydelle sekä jäseniin kohdistuvalle kurinpitovallalle. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntaa koskevat säännökset sisälsivät nämä edellytykset valtioneuvoston vahvistamassa ohjesäännössä. Merikosken esittämän laintulkinnan perusteella voidaan esittää, että Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan olisi voinut olla julkisoikeudelliseen yhdistykseen verrattava yhteisö alkaen. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta on toiminut rekisteröitynä, yksityisoikeudellisena aatteellisena yhdistyksenä alkaen, aina siihen asti kunnes toiminta tässä muodossa oikeudellisesti järjestäytyneenä yhdistyksenä loppui. Ylioppilaskunnan oman toimintakertomuksen mukaan tämä olisi tapahtunut vuoden 1954 aikana. Asetukseen perustuen ylioppilaskunnan toiminta järjestettiin kuitenkin vasta 1974 (asetus annettiin ). Tarkempaa tietoa toiminnan lopettamiseen liittyen voisi vielä saada ylioppilaskunnan omasta arkistosta. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan toimintaa rekisteröityneenä yhdistyksenä ei voi jättää oikeudellisesti huomioon ottamatta arvioitaessa toiminnan oikeudellista luonnetta siitäkin huolimatta, että Merikoski on rinnastanut ylioppilaskunnan asemaa lainsäädäntöteitse perustettuihin yhdistyksiin. Merikoski on myös todennut, että yli-

18 18/21 oppilaskunnan yhdistysrekisteriin merkitsemisellä on oikeudellinen merkitys arvioitaessa yhdistyksen oikeuskelpoisuutta. Johtopäätöksenäni esittäisin seuraavaa: 1. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on toiminut kiistatta julkisoikeudellisena yhteisönä ja oikeushenkilönä Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta annettuun asetukseen (880/1974) perustuen ja sen jälkeen. 2. Ylioppilaskunta on tunnustettu lain (Laki kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta 231/1950) soveltamisesta annetun asetuksen (38/1951) nojalla tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä Kauppakorkeakoulun ohjesäännön (perussääntöjen) vahvistamisesta (VNp 38/1951). Merikosken tulkinnan perusteella Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnalla olisi tällä perusteella julkisoikeudellisen yhteisön asema. Merikosken tulkintaa on pidettävä oikeudellisesti vahvana ja sen aikaisena yhdistysoikeuden ja hallinto-oikeuden johtavana tulkintana, joskaan ei täysin kiistattomana. 3. (Helsingin) Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta on toimintakertomuksensa mukaan tulkinnut muuttuneensa julkisoikeudelliseksi yhteisöksi vuoden 1954 aikana ja ilmeisesti silloin lopettanut toimintansa rekisteröitynä aatteellisena yhdistyksenä. Tätä tukee yhdistysrekisteri-ilmoitusten päättyminen. Ylioppilaskunnan tulkinta, joka nojautuu kirjauksiin Kauppakorkeakoulun ohjesäännön (perussääntöjen) muutoksesta vuonna 1954 antaa aiheen olettaa, että ylioppilaskunnan on vaikea jälkikäteen enää luopua uskottavasti tästä tulkinnasta ja vedota myöhäisempään ajankohtaan. Ajankohdallisesti ja asiallisesti tämä käytännössä antaa vahvistusta myös Merikosken esittämälle tulkinnalle. 4. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on ensimmäisen kerran valtion toimesta virallisesti tunnustettu valtioneuvoston vahvistamalla Kauppakorkeakoulun perussäännöllä. En pitäisi erityisen vahvana sellaista tulkintaa, että ylioppilaskunnan asema julkisoikeudellisena oikeushenkilönä olisi alkanut tästä päätöksestä. Tätä tukee muun muassa se, että ylioppilas-

19 19/21 kunta on oikeushenkilönä ollut rekisteröity aatteellinen yhdistys alkaen ja toiminut rekisteröidyn aatteellisen yhdistyksen muodossa aina vuoteen 1954 asti. 7. Lopuksi Kuten edellä olevasta on todettavissa kauppakorkeakoulujen oikeudellinen asema ja siten myös kauppakorkeakoulujen ylioppilaskuntien oikeudellisen asema on ollut yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen asemasta käydyn oikeustieteellisen keskustelun kohteena erityisesti ja 1960-luvuilla. Tässä muistiossa, olen pyrkinyt kuvaamaan asiasta esitettyjä keskeisiä näkökantoja. Muistiosta olisi voinut laatia vieläkin yksityiskohtaisemman ja perusteellisemman kuvauksen, mutta johtopäätöksien kannalta tällä tuskin olisi erityistä merkitystä. Täysin kiistatonta näkemystä siitä, milloin Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on järjestetty julkisoikeudelliseksi oikeuskelpoiseksi yhteisöksi, ei voine esittää. Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti

20 20/21 LÄHTEET Kirjallisuus Aurejärvi, Erkki: Yksilö, yritys ja yhteiskunta. Helsinki Ellilä, Tauno: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tehtävä, järjestysmuodon perusteet ja oikeusluonne. Juhlajulkaisu Caselius Rekola. Porvoo Erich, Rafael: Suomen valtio-oikeus II osa. Porvoo Hakkila, Esko: Suomen Tasavallan perustuslait. Porvoo Hakulinen, Y.J: Julkisoikeudelliset säätiöt. Lakimies Halila, Heikki: Lainsäädäntötoimin järjestetyt yhdistykset. Juhlajulkaisu Pekka Hallberg /6/2004. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja N:o 35. Jyväskylä Halila, Heikki Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus. Helsinki Hannén Karhi Laurila Wikstedt: Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan juhlajulkaisu Helsinki Heikel, Ivar A: Helsingin yliopisto Helsinki Keravuori-Rusanen, Marietta: Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä - Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Helsinki Kivimäki, T.M: Yksityisten yliopistojen ja muiden yksityisten korkeakoulujen oikeudellinen asema. Lakimies Klinge, Matti Ylioppilaskunnan historia I Klinge, Matti: Perustaminen ja tarkoitus. Helsingin yliopisto Keuruu Merikoski, Veli: Yhdistymisvapaudesta. Suomalaisen lakimiesten yhdistyksen julkaisuja N:o 4. Helsinki Merikoski, Veli: Korkeakoulujen ja ylioppilasyhdistysten oikeusasema. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 62. Vammala Merikoski, Veli: Suomen julkisoikeuspääpiirteittäin I. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 80. Porvoo Merikoski, Veli: Yliopistohallinnon ydinkysymyksiä. Porvoo 1966.

NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ

NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ 1/7 Juha Viertola Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Hallituksen puheenjohtaja Jenni Laakso NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ Taustaa Opetusministeriö on valmistelemassa

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

HE 20/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 20/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 20/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Ohjesääntö hallinnon opiskelijaedustajista

Ohjesääntö hallinnon opiskelijaedustajista Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Ohjesääntö 1 (5) Ohjesääntö hallinnon opiskelijaedustajista 1. luku Yleistä 1 Säännösperusta 2 Sovellusala Yliopistoilla on perustuslain 123 perusteella itsehallinto. Yliopistolain

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle metsälainsäädännön eräiden viittaussäännösten tarkistamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan teknisesti muutettaviksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion eläkelakia muutettavaksi siten, että eläkeasioissa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena

Lisätiedot

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 1. Yliopistomallin muutos ja yliopistolain säätäminen 1 1.1. Humboldtilaisesta moderniin yliopistoon 1 1.2. Yliopistolain

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 44/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikenteen tietojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 39/2004 vp Hallituksen esitys laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

HE 42/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 42/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT HE 42/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Suomen Hallitusmuodon 87 ja 89 :n sekä komeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan. HE 220/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n ja säätiölain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi Jäsenyys ja jäsenet Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö (katsokaa säännöt) Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston HE 115/2004 vp Hallituksen esitys eduskunnalle euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta

Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 74

1988 vp. - HE n:o 74 1988 vp. - HE n:o 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vuoden 1974 alusta ovat maatalousyrittäjien eläkelakiin sisältyneet

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 81/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien täydentämisestä tuomioistuinten henkilöstön kielitaitoa koskevilla

Lisätiedot

28.1.2015 Järjestökoulutus I Jari-Pekka Kanniainen

28.1.2015 Järjestökoulutus I Jari-Pekka Kanniainen 28.1.2015 Järjestökoulutus I Jari-Pekka Kanniainen Yhdistoiminnan byrokratia 1 LUKU - Yleisiä säännöksiä 1 - Soveltamisala 2 - Soveltamisalan rajoitukset 3 - Kielletyt yhdistykset 4 - Luvanvaraiset yhdistykset

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutoksenhaku yliopiston päätöksiin ohjattavaksi siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 24/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoululakiin lisättäviksi säännökset ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta.

Lisätiedot

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot