Rakenteiden ilmatiiviyden tarkastelu merkkiainetutkimuksin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakenteiden ilmatiiviyden tarkastelu merkkiainetutkimuksin"

Transkriptio

1 Sivu 1 / 22 Rakenteiden ilmatiiviyden tarkastelu merkkiainetutkimuksin Tässä ohjeessa esitetään ohjeita rakennusten rakenteiden ilmatiiviyden tarkastamisesta merkkiainetutkimuksilla. Ohjeiden mukaisia merkkiainetutkimuksia tehdään laadunvarmistuksessa uudis- ja korjausrakentamisessa sekä rakennusten sisäilma- ja kuntotutkimuksissa. Sisällys 1 JOHDANTO KÄSITTEITÄ MERKKIAINETUTKIMUKSEN SUORITTAJAN PÄTEVYYS LAITTEISTOT Oheislaitteet Merkkiainekaasut MERKKIAINEKOKEEN SUORITTAMINEN Yleistä Laadunvarmistusmittaukset Mittaukset kuntotutkimuksissa Mittauksen suorittaminen tiivistettynä MATERIAALIEN JA RAKENNETYYPPIEN VAIKUTUS MITTAUSJÄRJESTELYIHIN Mineraalivilla Massiivitiili Kevytbetoni Kevytsora Alapohjarakenteet Välipohjat Ulkoseinät Yläpohjat MITTAUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Paine-ero Merkkiainekaasun leviäminen Havaintovirheet RAPORTOINTI SOVELLUKSET KIRJALLISUUTTA... 21

2 Sivu 2 / 22 1 JOHDANTO Merkkiainetutkimuksella tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jossa erityistä kaasua ja sitä havaitsevaa mittalaitetta apuna käyttäen selvitetään rakenteen sisällä ja rakenteen läpi tapahtuvia ilmavirtauksia. Tässä RT-ohjekortissa käsitellään merkkiainekaasun käyttöä rakennusten ja erilaisten rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelussa. Rakennuksen ilmatiiviyden tarkastelu erityisesti hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi edellyttää tietoa rakennuksen vuotoilmavirtojen reiteistä ja suuruudesta. Näiden määrittämisessä saadaan merkkiainetutkimuksella tietoa, jota ei muilla menetelmillä pystytä saamaan. Rakenteista sisäilmaan tapahtuvilla ilmavuodoilla on merkittävä vaikutus rakennuksen sisäilman laadulle. Erityisesti tämä korostuu silloin, jos rakennuksessa on ongelmia mikrobiperäisten epäpuhtauksien, VOC-yhdisteiden, PAH-yhdisteiden, kuitujen, öljyhiilivetyjen, tai hajujen kanssa. Hallitsemattomat ilmavirtaukset rakenteissa voivat kuljettaa näitä epäpuhtauksia sisäilmaan, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa rakennuksen käyttäjille. Rakenteiden sisällä olevia epäpuhtauksia ei ole aina mahdollista poistaa, jolloin niiden haitat voidaan ehkäistä estämällä niiden kulkeutuminen sisäilmaan ilmavuotojen mukana. Korjausratkaisut epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi tulee aina suunnitella kohdekohtaisesti. Merkkiainetutkimuksella voidaan havaita hyvinkin pieniä yksittäisiä ilmavuotoja, mutta havaintojen absoluuttisen vaikutuksen arvioiminen edellyttää yksittäisen havainnon arviointia suhteessa muihin havaintoihin. Menetelmässä on suositeltavaa jakaa havainnot karkeasti pistemäisiin, vähäisiin ja voimakkaisiin vuotoihin. Havaintojen muodostamasta kokonaiskuvasta arvioidaan korjauksessa tarvittavia menetelmiä ja niiden laajuutta. Merkkiainetutkimus vaatii tekijältään laajaa ymmärrystä rakenteista, rakennusmateriaaleista, rakennusfysiikasta ja talotekniikasta, sekä kykyä tulkita tehtyjä havaintoja analyyttisesti kokonaisuutena. Tässä ohjekortissa esitellään perusteet mittausolosuhteiden hallintaan, mittauksen suoritukseen ja havaintojen tulkintaan. Ohjekortissa määritellään periaatteet, joilla mittausten luotettavuus, toistettavuus ja vertailtavuus voidaan varmistaa. Lisäksi esitetään mittaustapojen eroavuudet kuntotutkimusten ja laadunvarmistuksen välillä, sekä esitellään sovelluksia erikoistapauksiin. Merkkiainetutkimuksilla saatua tietoa voidaan käyttää mm. sisäilmaongelmien selvittämisessä, korjaussuunnittelun lähtötietona ja laadunvarmistuksessa sekä korjaus-, että uudisrakentamisessa. Merkkiainetutkimuksella saatua tietoa voidaan myös hyödyntää suunnittelun lähtötietona rakennuksen energiatalouden parantamiseksi suoritettavien korjausten yhteydessä.

3 Sivu 3 / 22 2 KÄSITTEITÄ Ilmatiiveys Rakennuksen eri rakennusosien ja rakenteiden kyky vastustaa pakotetun tai pakottamattoman konvektion aiheuttamien ilmavirtojen liikettä rakenteiden läpi. Ilmavuoto Rakennusosassa, rakenteessa tai rakenneliitoksessa oleva epäjatkuvuuskohta, jonka kautta pakotettu tai pakottamaton konvektio aiheuttaa rakenteen läpi kulkevan ilmavirran. Paine-ero Rakennuksen sisätilan ja ulkoilman, eri tilojen tai rakennusosien välillä vallitseva ilmanpaineen ero, joka synnyttää ilmavirtauksia näiden välille. Savupiippuvaikutus Ilman lämpötilaeron aikaansaama paine-ero korkeudeltaan eri tasoilla olevien pisteiden välillä. Rakennuksissa yleensä aiheuttaa alipainetta rakennuksen alaosissa ja ylipainetta yläosissa. Kasvaa rakennuksen korkeuden kasvaessa. Tyypillinen ilmiö painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutetuissa rakennuksissa. Voimakkuuteen vaikuttaa lämpötilaero, korkeusero ja rakennuksen sisäinen ilmanvastus. Merkkiainekaasu Merkkiainetutkimuksessa käytettävä ja havainnoitava aine. Kaasuna käytetään luonnossa normaalisti harvinaisena esiintyviä kaasuja, jolloin havaintokynnys ja virhehavaintojen määrä saadaan pienemmäksi. Nykyisin yleisimmät käytössä olevat kaasut ovat typen ja vedyn seos (N 2 95%, H 2 <5%) ja yhdiste rikkiheksafluoridi (SF 6 ). Diffuusio Diffuusiolla tarkoitetaan vesihöyryn tai kaasun siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta kohti pienempää pitoisuutta. Voimakkuus riippuu pitoisuuserosta. Materiaalien diffuusiovastus vaikuttaa myös virtauksen voimakkuuteen. Konvektio Konvektio on huokoisten ja hyvin ilmaa läpäisevien aineiden ja rakennusosissa olevien rakojen läpi tapahtuvaa ilman virtausta. Ilmavirtauksia syntyy rakenteen eri puolilla vallitsevan ilman kokonaispaine-eron vaikutuksesta.

4 Sivu 4 / 22 3 MERKKIAINETUTKIMUKSEN SUORITTAJAN PÄTEVYYS Merkkiainetutkimuksen suorittajalla tulee olla vähintään rakennusalan teknikkotason koulutus. Lisäksi suorittajalla tulee olla hyvä rakennusfysiikan perusteiden tuntemus. Rakenteiden laaja tuntemus eri aikakausilta on välttämätön ja talotekniikan sekä erityisesti ilmanvaihdon toiminnasta täytyy vähintään hallita perusteet. Merkkiainetutkimuksen suorittajan tulee kyetä tulkitsemaan havaintoja oikein ja asettaa tehdyt havainnot oikeaan suhteeseen tutkimuksessa asetettuihin tavoitteisiin nähden. Kaikessa mittaamisessa on ensiarvoisen tärkeää, että mittauksessa käytetään vakioitua tapaa, jossa on huomioitu keskeiset mittaukseen vaikuttavat tekijät ja luotu rutiinit toteutukseen. Tässä kortissa esitetään perusteita näiden rutiinien luomiseen. 4 LAITTEISTOT Merkkiainetutkimuksissa käytetään yleisimmin vetyyn (H 2 ) ja rikkiheksafluoridiin (SF 6 ) reagoivia mittauslaitteita. Osa laitteista on suunniteltu pääasiassa vuotojen havainnointiin teollisessa ympäristössä, osan soveltuessa paremmin kenttäolosuhteissa tapahtuvaan liikkuvaan mittaamiseen. Kuten kaikissa mittalaitteissa, myös merkkiainelaitteissa on laadullisia eroja jotka vaikuttavat mittausten tarkkuuteen, luotettavuuteen ja toistettavuuteen. Tavanomaisesti merkkiaineanalysaattori ilmaisee vuotokohdan nousevalla äänisignaalilla tai lukuarvona näyttölaitteessa. Akkukäyttöiset kannettavat laitteistot soveltuvat erityisen hyvin kenttäolosuhteissa tapahtuvaan merkkiainetutkimukseen. Jotkin laitteet osoittavat numeroarvona vuotokohdasta virtaavan vuotoilman kaasupitoisuuden. Jos tutkittavan rakenteen kaasupitoisuus ja sen tasainen jakautuminen voidaan mittauksin varmuudella todentamaan, voidaan mittaustulosten perusteella arvioida vuotoilmavirtausten mukana kulkeutuvia epäpuhtausmääriä. Merkkiainetutkimuksissa on yleisesti käytössä mm. seuraavia laitteistoja: Inficon Sensistor XRS 9012 vety (N 2 95%, H 2 5%) Innova 1412 rikkiheksafluoridi (SF 6 ) Trotec TS 800 SDI H2 valmistus lop. vety (N 2 95%, H 2 5%) Dräger RLD2 MSI Sensit rikkiheksafluoridi (SF 6 ) 4.1 Oheislaitteet Paine-eron mittaamista varten tulee mukana olla luotettava ja tarkka, kenttämittauksiin sopiva paine-eromittari. Merkkiainekaasupulloja on saatavissa erilaisissa kokoluokissa, mutta kentällä tehtävissä mittauksissa on usein kätevintä käyttää 5 kg:n kaasupulloa, jota kuljetetaan sille tarkoitetussa

5 Sivu 5 / 22 pyörällisessä telineessä (kuva 1). Merkkiainekaasun syöttämistä varten pullossa tulee olla virtaussäädin (kuva 2), josta nähdään pullon paine ja voidaan säätää kaasun virtausnopeutta litroina minuutissa (l/min). Kaasun syöttöä varten tulee varata reilusti halkaisijaltaan noin 8 mm:n silikonikumista letkua. Letkun ja syöttöreiän liitoksen tiivistykseen tulee varata elastista tahraamatonta kittiä. Merkkiaineen syöttöreikien väliaikaiseen paikkaamiseen tulee varata ilmatiivistä teippiä Kuva 1. Merkkiainekaasun syöttölaitteisto (kaasupullo kuljetustelineineen, virtaussäädin ja syöttöletku). Kuva 2.Virtaussäädin jonka mittareissa näkyvät kaasupullon paine 60 bar ja kaasun syöttönopeus 7 l/min. 4.2 Merkkiainekaasut Typpi-vety seos (N 2 95%, H 2 5%) Kaasuseoksessa havainnoitava aine on vety. Typpi laimentaa vetypitoisuuden syttymisrajan alapuolelle ja tekee seoksesta käyttöturvallisen. Merkkiainekokeissa käytettävän kaasuseoksen vetypitoisuus on niin pieni, että kaasuseosta on turvallista käsitellä suljetuissa tiloissa, eikä huonelämpötilassa ole räjähdys- tai syttymisvaaraa. Vety on normaaleissa käyttöolosuhteissa väritön, myrkytön ja hajuton kaasu. Vety on ilmakehän kaasuista kevein. Vedyn leviäminen diffuusiolla on voimakasta pienen molekyylikoon vuoksi. Kevyet vetymolekyylit liikkuvat nopeasti ja siksi ne myös kulkeutuvat vuotokohdista suurella nopeudella. Vetykaasu laimenee ilmaan nopeasti, mikä tulee ottaa huomioona merkkiainetarkasteluja tehtäessä. Rikkiheksafluoridi (SF 6 ) Rikkiheksafluoridi on normaaleissa käyttöolosuhteissa palamaton, väritön, myrkytön ja hajuton kaasu. Rikkiheksafluoridia ei esiinny luonnossa ja se on erittäin voimakas kasvihuonekaasu.

6 Sivu 6 / 22 Korkeina pitoisuuksina se on tukahduttava, hapen syrjäyttävä kaasu ja sen hengittämistä on vältettävä. Rikkiheksafluoridi on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin vety-typpikaasuseos, mutta käytössä tarvittavien pienempien pitoisuuksien vuoksi menekki on vastaavasti pienempi ja kustannukset siten kilpailukykyiset. 5 MERKKIAINEKOKEEN SUORITTAMINEN 5.1 Yleistä Paine-eron merkityksestä Mittauksen perusedellytys on riittävä paine-ero mitattavan rakenteen yli. Ilman paine-eroa ei muodostu ilmavirtauksia, jotka levittäisivät merkkiainekaasua ja siten havaintoja ilmavuotokohdista ei voida tehdä. Yleisimmin paine-ero tarkasteltavan rakenteen yli luodaan alipaineistamalla tila, jossa mittaus suoritetaan, jolloin rakenteeseen tai tilaan ylipaineen puolelle laskettava merkkiaine pyrkii hakeutumaan alipaineen suuntaan eli mitattavaan tilaan päin. Havainnot tehdään alipaineen puolelta, koska ilmavuotojen ja myös merkkiainekaasun virtaussuunta on aina alipainetta kohti. Joissain tapauksissa, kuten erilaiset tekniikkakanaalit, putkitunnelit ja kuilut, voidaan myös hyödyntää näiden tilojen ylipaineistamista. Myös ylipainemittauksissa havainnointi tapahtuu alipaineen puolelta. Paine-eroa tulee säätää ja mitata koko mittauksen ajan, jotta voidaan olla varmoja mittausolosuhteiden pysyvyydestä. Paine-ero tulisi aina mitata yli mitattavan rakenteen, eikä esimerkiksi ikkunasta tai ovesta, jotta mittaustulos olisi luotettava Merkkiaineen syöttäminen tarkasteltavaan rakenteeseen Oikealla merkkiainekaasun syöttämisellä on ratkaiseva vaikutus siihen kuinka luotettavia ja toistettavia mittauksista aikaansaadaan. Merkkiainekaasua tulee olla koko mitattavalla alueella, jotta havaintoja ilmavuotoreiteistä pystytään tekemään. Tarvittaessa merkkiainekaasun leviäminen tulee varmistaa tekemällä tarkastusreikiä mittausalueen reunaosissa ja varmistamalla merkkiainelaitteella, että merkkiainekaasu on levinnyt koko tutkittavalle alueelle. Väärällä syötöllä voidaan saada virheellisiä havaintoja, jos merkkiainetta ei ole tutkittavassa rakenteessa riittävästi tai jos sitä on syötetty suurina määrinä pieniin tilavuuksiin, jolloin pienetkin ilmavuodot korostuvat tarpeettomasti. Merkkiainekaasua ei tule koskaan syöttää rakenteeseen ilman virtaussäädintä, koska pullon suoraa painetta käytettäessä on suuri vaara rikkoa tehtyjä tiivistyksiä ja höyrynsulkujen liitoksia voimakkaalla ylipaineella (täyden kaasupullon paine n.170 bar). Merkkiainekaasua voidaan tilanteesta riippuen syöttää mittauskohteeseen joko tarkasteltavan rakenteen ulkopuolelta tai sisäpuolelta. Sisäpuolelta (alipaine) syötettäessä mittaustapahtuma ja kaasun kulkeutuminen haluttuun kohtaan on helpommin hallittavissa, tarvittavia säätöjä voidaan tehdä joustavasti ja mittauksen tekemiseen riittää yleensä vain yksi henkilö. Kaasun syöttöreikien poraamisesta syntyy melua ja pölyä. Syöttöreiät paikataan lopuksi, kun

7 Sivu 7 / 22 mittaukset ja mahdolliset uusintamittaukset on suoritettu. Väliaikainen paikkaus voidaan tehdä heti mittauksen jälkeen esim. teippaamalla. Tarvittava merkkiainekaasun määrä voidaan laskea karkeasti etukäteen, jotta mitattavalla alueella varmuudella saavutetaan riittävä pitoisuus. Koska erityisesti vety leviää myös diffuusiolla tehokkaasti ja laimenee varsinkin hyvin tuulettuvissa rakenteissa verrattain nopeasti, tulee pitoisuuksien olla riittävän suuria, jotta havainnoinnille jää aikaa. Pitkäaikaisten kokemusten perusteella voidaan karkeasti sanoa, typpi-vety seosta käytettäessä tulisi rakenteessa olevassa kaasupitoisuudessa pyrkiä vähintään ppm:n pitoisuuteen, jotta vuotoreittien havainnointi voidaan tehdä luotettavasti. Rikkiheksafluoridia tarvitaan huomattavasti pienempi määrä, koska sen havaintokynnys on merkittävästi pienempi. Esimerkiksi jos mitattavalla alueella on ulkoseinää 2,5 m x 4 m, ja ulkoseinän eristetilan paksuus on 200 mm, on merkkiaineella (tässä esimerkissä typpi-vety seos) täytettävän alueen tilavuus 2 m 3 = 2000 l. N 2 95%, H 2 5% seoksen vetypitoisuus on ppm l kokoisessa tilavuudessa 400 ppm: pitoisuuteen/l tarvitaan yhteensä 2000 l x 400 ppm/l = ppm kaasua. Tarvittava litramäärä merkkiainekaasua on ppm:50000 ppm/l = 16 l. Tämä saadaan laskemalla virtaussäätimen avulla pullosta esimerkiksi kahden minuutin ajan kaasua nopeudella 8 l/min. Kokenut mittaaja kykenee arvioimaan merkkiainekaasun tarpeen usein ilman laskutoimituksia. Merkkiainelaitteiston kaikkien liitosten tulee olla kaasutiiviit. Merkkiainekaasua ei saa päästää vuotamaan hallitsemattomasti mitattavassa tilassa, koska tästä aiheutuu ongelmia varsinaisten ilmavuotojen havainnoimiseen. Jos merkkiainekaasua on päässyt vuotamaan laitteiston tai syöttöletkun liitoksista huonetilaan, tulee vuotavat liitokset tiivistää ja tila tuulettaa ennen mittauksen jatkamista. Erityisesti ongelma korostuu rikkiheksafluoridia käytettäessä, koska sen havaintokynnys on erittäin pieni ja pysyvyys ilmassa hyvä. Kaikkien liitosten tiiviys tulee mittauksen alussa varmistaa merkkiainelaitteella. Merkkiainekaasun syöttöletkun tiivistys tulee tehdä tiiviiseen rakenneosaan, kuten höyrynsulkukalvoon (kuva 3) tai esimerkiksi ulkoseinän betoniseen sisäpintaan (kuva 4). Jos syöttöletku tiivistetään höyrynsulun päällä oleviin rakennekerroksiin, merkkiainekaasu voi levitä pintarakenteiden sisällä pieneen ilmatilavuuteen korkeina pitoisuuksina, aiheuttaen virheellisiä vuotohavaintoja pintarakenteiden liitoksissa. Syöttöletkun liitoksen pitävyys varmistetaan merkkiainelaitteella ennen mittauksen aloittamista. Merkkiainekaasun syöttöpisteitä tarkasteltavaan rakennekerrokseen tulee olla riittävän tiheästi, jotta kaasu kulkeutuu luotettavasti koko tutkittavan rakenteen alueelle. Tarvittava syöttötiheys riippuu rakennetyypistä, joista esitetään ohjeita tarkemmin kappaleessa 6.

8 Sivu 8 / 22 Kuva 3. Merkkiaine tulee syöttää tiiviin pinnan taakse. Kuvassa höyrynsulku on sisäpuolisen lisäkoolauksen alla ja pintalevyyn on porattu rasiaporalla reikä merkkiainekaasun syöttöletkun asentamista varten. Kuva 4. Merkkiaineen syöttö betoniseen sisäkuoreen porattujen reikien kautta. Merkkiainekaasun syöttökohdat merkitty sinisin nuolin. Mikäli merkkiainetta lasketaan rakenteisiin ulkokautta, mittauksen suorittamiseen tarvitaan yleensä kaksi henkilöä. Laskettaessa kaasua ulkokautta kerroksellisiin rakenteisiin, voi olla vaikea hallita kaasun kulkeutumista haluttuun kohtaan rakennetta. Massiivirakenteissa ja tuuletusvälittömissä rakenteissa, kuten massiivitiiliseinät, ei tätä ongelmaa esiinny. Kun merkkiainekaasua syötetään ilmatilavuudeltaan suuriin tiloihin, kuten tuulettuvat alapohjat, tekniikkakanaalit, putkitunnelit ja kuilut, lasketaan merkkiainekaasu suoraan ko.

9 Sivu 9 / 22 tilan ilmaan. Merkkiainekaasu voidaan myös syöttää ylipaineistuslaitteiston puhaltimen avulla, jolloin merkkiainekaasu leviää tehokkaasti koko tarkasteltavalle alueelle. Merkkiainekaasua voidaan syöttää kanavapuhaltimen avulla esimerkiksi radonputkistoon. Tilavuudeltaan suurien tilojen mittauksessa otetaan huomioon tilan tuulettuvuus, jotta merkkiainekaasun liiallista laimenemista mittauksen aikana ei tapahdu. Esimerkiksi tuulettuvissa alapohjissa tuuletusputket ja mahdolliset pystyhormit ja puhaltimet normaalisti suljetaan kokeen ajaksi. Avarissa tiloissa on rikkiheksafluoridin todettu toimivan mittauksessa luotettavammin kuin vedyn, jonka tuulettuminen on nopeampaa Merkkiainekaasun leviäminen tarkasteltavassa rakenteessa Merkkiainekaasu leviää rakenteessa pääasiassa konvektiolla ja diffuusiolla. Konvektion aiheuttavat paine-ero ja lämpötilaerot rakenteissa. Konvektion vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi on paine-ero rakenteen yli. Suurissa paine-eroissa yksittäiset isommat ilmavuotoreitit korostuvat, koska kaasua ei välttämättä kulkeudu riittävänä pitoisuutena pienempiin ilmavuotokohtiin. Nämä pienemmät ilmavuotokohdat tulevat usein esiin vasta korjaustöiden aikana, kun isommat ilmavuotokohdat on jo korjattu. Diffuusiossa kaasu käyttäytyy samoin kuin vesihöyry, eli pyrkii tasaantumaan kohti pienempää pitoisuutta. Käytetyistä kaasuista vedyn diffuusio on pienen molekyylikoon vuoksi voimakasta. Rikkiheksafluoridi ei leviä diffuusiolla yhtä tehokkaasti kuin vety. Merkkiainekaasujen painon merkitys kaasun leviämiseen on käytännössä hyvin vähäinen. Vähäinenkin ilmavirtaus tai konvektio kumoaa esimerkiksi ilmaa raskaamman rikkiheksafluoridin mahdollisen painumisen alaspäin. Myös villan, tiilen tai muun väliaineen aiheuttama kitka estää merkkiainekaasun ja ilman painoerojen aiheuttamaa liikettä. Mittaustilanne on äärimmäisen harvoin niin staattinen, että kaasujen massaerolla voisi olla havaittavaa vaikutusta mittaamiseen. Jos niin on, se tietenkin tulee ottaa huomioon. Merkkiainekaasun tulee levitä kaikkialle tutkittavaan rakenteeseen ennen mittauksen aloittamista. Jos merkkiainekaasun leviämistä rakenteessa halutaan selvittää, havainnointi voidaan tarvittaessa aloittaa heti merkkiainekaasun laskemisen jälkeen. Merkkiainekaasun leviämiseen tarvittava aika riippuu rakennetyypistä, rakenteessa tapahtuvista ilmavirtauksista, paine-erosta tarkasteltavan rakenteen yli sekä merkkiainekaasun syöttöpisteen ja tarkasteltavan kohdan etäisyydestä. Laadunvarmistusmittausten hallituissa mittausolosuhteissa odotusaika on tyypillisesti noin min. Kuntotutkimuksissa odotusaika on riippuvainen rakennuksen yleisestä tiiveystasosta, joka voi vaihdella suurestikin. Epätiiviissä rakennuksessa merkkiainekaasu leviää ilmavuotokohdista nopeasti ja voi olla haitta mittauksen suorittamiselle. Lähtötason tiiveyttä tulee arvioida ennen mittausta, jotta erot tiiviydessä voidaan ottaa huomioon mittausjärjestelyissä. Selvitettäessä laajemmin ilmavirtauksia rakennuksessa, esimerkiksi kellarikerroksesta rakennuksen ylimpiin kerroksiin, odotusaika voi olla noin min. Merkkiainetutkimuksissa, joissa tapahtuu selkeää yhdensuuntaista ilmavirtausta rakenteen tai tilan läpi, voi olla

10 Sivu 10 / 22 tarpeellista syöttää merkkiainekaasua mittauskohteeseen koko merkkiainetutkimuksen ajan vähäisellä voimakkuudella. Näin varmistetaan, ettei pitoisuus laske alle havaintokynnyksen kesken mittauksen Merkkiaineen havainnoiminen Kun riittävä odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle rakenteessa on kulunut, voidaan aloittaa havainnointi. Ensimmäiseksi tarkastetaan syöttöreiästä merkkiainekaasun olemassaolo rakenteessa. Merkkiainekaasun leviäminen tutkittavaan rakenteeseen varmistetaan tarvittaessa erikseen tehtävistä tarkastusrei istä. Tarkastusreiät tehdään siten, että niistä on varmuudella yhteys tilaan, jonne merkkiainekaasu on syötetty (kuva 5). Kuva 5. Tiivistykseen on tehty reikä mineraalivillaan saakka merkkiaineen leviämisen varmistamiseksi. Merkkiainetutkimuksessa tutkitaan analysaattorilla huolellisesti kauttaaltaan tarkasteltavat rakenteet. Havainnoinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota rakenteiden liitoksiin ja rajapintoihin. Vuotokohtia etsittäessä voidaan käyttää suurempaa herkkyyttä, jolloin etsintä nopeutuu. Kun laite reagoi merkkiainekaasuun, jatketaan havaintokohdan tarkastelua tarvittaessa pienemmällä herkkyydellä, jotta voidaan arvioida havaitun vuodon voimakkuutta. Voimakkuuden arvioinnissa tulee huomioida laitteen herkkyysasetuksen tason lisäksi laitteen reagointinopeus siirrettäessä mittapäätä vuotoalueelle ja pois. Havainnon voimakkuuteen vaikuttavat rakenteeseen aikaansaadun kaasuseoksen pitoisuus ja ilmavuotokohdan läpi kulkevan ilmavirtauksen voimakkuus. Vuotokohtaa paikannettaessa voi olla tarpeen tuulettaa havaintokohtaa puhaltamalla, paineilmalla tms., jotta vuodon sijainti voidaan erottaa tarkasti vuodon levittämästä kaasusta. Jos merkkiaineen pitoisuus on tarkasteltavissa rakenteissa pyritty pitämään eri mittauskerroilla mahdollisimman vakiona, voidaan vuotoja luokitella tehtyjen havaintojen perusteella karkeasti pistemäisiksi, vähäisiksi tai voimakkaiksi ilmavuodoiksi. Mittareissa, jotka ilmaisevat pitoisuutta ppm-lukuna, voidaan vuodon määrää arvioida ppm-lukeman perusteella vain, jos rakenteen tai tilan, jonne merkkiainekaasua on syötetty, pitoisuus voidaan luotettavasti mitata.

11 Sivu 11 / Laadunvarmistusmittaukset Laadunvarmistusmittauksia tehdään sekä korjauskohteissa, että uudisrakentamisessa. Molemmissa laadunvarmistusmittauksissa mittaustapa on sama. Tiiveyden tavoitetaso määritellään erikseen suunnitelmissa. Mittauksessa on mittaajan lisäksi paikalla yleensä suositeltavaa olla myös urakoitsija, jolloin tieto ilmavuotokohdista ja niiden korjaustavoista saadaan välitettyä suoraan tekijälle. Laadunvarmistusmittauksessa paine-erona käytetään Pa alipainetta tarkasteltavan rakenteen yli, jotta olosuhde eri mittauskerroilla olisi mahdollisimman samanlainen. Rakennus ei ole normaalissa käyttötilassa näin alipaineinen, paitsi poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten voimakkaalla tuulella tai ilmanvaihtojärjestelmän ollessa häiriötilassa. Mittausten toistettavuuden ja havaittavuuden parantamiseksi hieman korkeampi alipaine on perusteltu ratkaisu. Korkeampi alipaine myös kompensoi mittaushetkellä esim. tuulen vaikutusta, jolloin mittauksen aikana ei paine-eroissa tapahdu tarpeettoman suurta vaihtelua. Alipaineisuuden säilyminen koko mittauksen ajan varmistetaan paine-eromittarilla (kuva 6). Paine-ero voidaan tuottaa seuraavin tavoin: 1) Säädettävällä alipaineistuslaitteistolla (kuvat 6 ja 7) 2) Työmaan omia alipaineistajia säätämällä 3) Alapohjia voidaan myös ylipaineistaa esimerkiksi kanavapuhaltimella radonputkiston kautta Kuvat 6 ja 7. Tila alipaineistettu 11,6 Pa alipaineeseen säädettävän puhallinoven avulla.

12 Sivu 12 / 22 Laadunvarmistusmittaukset tulee tehdä ennen pintamateriaalien asennusta, jotta tiivistystyössä havaitut virheet voidaan helposti ja tarkasti paikantaa ja korjata (kuvat 8 ja 9). Mittauksissa havaitut vuotokohdat merkitään korjaustöiden kohdentamiseksi esimerkiksi värillisellä teipillä (kuva 10). Laadunvarmistusmittaus uusitaan tarvittaessa niin monta kertaa, että vuotokohtia ei enää havaita. Kuvat 8 ja 9. Vuotokohtien havainnointi merkkiainelaitteella ja havaittujen vuotojen merkintä Kuva 10. Ikkunan liitokset ja alapuolinen seinä on tiivistetty. Vuotokohdat tiivistetyllä alueella on merkitty oranssilla teipillä. 1. Ilmavuotoa betonisen ikkunapenkin päädyn ja rappauksen liitoksesta. 2. Ilmavuotoa ikkunapenkin etureunan alta, seinän liitoksesta. 3. Ilmavuotoa piikatun rappauksen alta, betonin rajapinasta. 4. Ilmavuotoa maanvaraisen lattian läpi tulevien tiivistämättömien putkien juuresta.

13 Sivu 13 / Mittaukset kuntotutkimuksissa Suomessa rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan lievästi alipaineisiksi kosteuskonvektioriskin vuoksi. Rakennuksen alipaineisuus on yleensä riittävä merkkiainekokeiden suorittamiseksi. Jos paine-eroa ei ole, voidaan se tuottaa samoin menetelmin kuin laadunvarmistusmittauksissa. Lisäksi voidaan paine-eroa joissain tapauksissa säätää rakennuksen tuloilmakoneen tehoa pienentämällä tai tuloilmaventtiileitä väliaikaisesti kuristamalla. Kuntotutkimuksissa tarkastellaan rakennuksen toimintaa yleensä normaalissa käyttöolosuhteessa, jotta toiminnan kokonaisuudesta saadaan realistinen kuva. Liiallisesti korotettu alipaine antaa väärän kuvan ilmavuotojen suuruudesta. Kuntotutkimusten yhteydessä tehtävät mittaukset toimivat usein lähtötietoina sisäilman laadun parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Kuntotutkimuksissa tutkittavat rakennukset ovat useimmiten vanhempaa rakennuskantaa ja rakennettu siten, ettei ilmatiiviyteen ole kiinnitetty erityisempää huomiota. Ilmatiiviys ei yleensä ole kovin hyvä, joten ilmavuotoja löytyy runsaasti. Vuotojen laajuus kannattaa arvioida ensin aistinvaraisesti ja esim. merkkisavua apuna käyttäen. Myös lämpökameraa voi käyttää apuna. Runsaasti vuotavaa rakennusta ei kannata mitata merkkiaineella, koska kaasu leviää koko tilaan nopeasti estäen tarkemman havainnoinnin. Rakenteisiin tulee tutustua joko rakennekuvia tai rakenneaukaisuja apuna käyttäen, jotta tiiviys voidaan karkeasti arvioida ennen mittausten suunnittelua. Vanhojen rakennusten mittauksessa tulee useimmiten käyttää vähäisempää herkkyyttä, jotta ilmavuodot saadaan paremmin kartoitettua ja niiden keskinäistä suuruutta voidaan paremmin luokitella. Tutkittavan rakennuksen ilmanvaihdon toiminta tulee selvittää. Esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa rakennuksissa on ilmanvaihdossa usein erilaisia kelloasetuksia, jolloin ilmanvaihdon teho ja painesuhteet voivat olla erilaisia kuin mittaushetkellä. Automaattisäädöt voivat aiheuttaa esimerkiksi yöaikaan suuria alipaineita, jotka tehostavat rakennuksen ilmavuotojen aiheuttamia haittoja. Myös erilaisten tehostettujen kohdepoistojen vaikutus painesuhteisiin tulee selvittää. Näiden painesuhteiden vaihteluiden merkitys tulee huomioida raportoinnin yhteydessä arvioitaessa havaittujen ilmavuotojen merkitystä sisäilman laadulle. 5.4 Mittauksen suorittaminen tiivistettynä

14 Sivu 14 / Tarkasta tilan painesuhteet - mieluiten mitattavan rakenteen yli - ota huomioon tuuli, koska se aiheuttaa eri puolilla rakennusta erilaisen vaikutuksen painesuhteisiin - tarkasta, että mitattava kohde vastaa ennakkotietoja. Ota huomioon mahdolliset erot ja niiden vaikutus mittaukseen 2. Alipaineista tila - alipaineistus erillisellä säädettävällä puhallinlaitteistolla, työmaan alipaineistuslaitteistolla tai rakennuksen ilmanvaihtoa hyväksikäyttäen - säädä paine-ero laadunvarmistuksessa Pa alipaineiseksi - jos kyseessä kuntotutkimus, varmista, että alipainetta on ja se on tasainen koko mittauksen ajan - mittaus alipaineen puolelta - tarvittaessa tuki ilmavuodot viereisistä tiloista 3. Merkkiainekaasun syöttö - merkkiaineen syöttö sisäpuolelta tai tarpeen vaatiessa ulkopuolelta - tiivistä syöttöletku huolellisesti puhtaaseen tiiviiseen pintaan - varmista koko syöttölaitteiston tiiviys merkkiainelaitteella - arvioi tai laske tarvittavan kaasun määrä - syötä kaasu materiaalille sopivalla nopeudella virtaussäädintä käyttäen - syötön jälkeen teippaa syöttöreikä huolellisesti 4. Ilmavuotojen havainnointi - kartoita alue suurella herkkyydellä - arvioi havainnon voimakkuus pienemmällä herkkyydellä - tuuleta havaintokohtaa tarvittaessa, jos vuotokohta ei paikannu tarkasti - kiinnitä erityistä huomiota erilaisiin liitoskohtiin, saumoihin ja läpivienteihin - jos olet epävarma havainnosta, toista mittaus

15 Sivu 15 / Ilmavuotojen merkitseminen - merkitse havaittu vuotokohta esimerkiksi teipillä tai kynällä - tarvittaessa tarkentava tieto tekstinä - käy tekijän kanssa läpi, jos mahdollista - jos kyseessä on laadunvarmistusmittaus, pyri saamaan korjaaja mittaukseen mukaan. Tällöin virheistä oppiminen on mahdollista - vuotokohdat valokuvataan ja dokumentoidaan 6. Raportointi - mittauksesta laaditaan yleensä aina kirjallinen raportti - raportoinnin periaatteet kappaleen 8. mukaan 6 MATERIAALIEN JA RAKENNETYYPPIEN VAIKUTUS MITTAUSJÄRJESTELYIHIN Mittaajan tulee selvittää ja olla tietoinen mittausalueen rakenteista ja niiden liitoksista ympäröiviin rakenteisiin ja tiloihin. Rakenteet tulee selvittää lähtötiedoista, kuten rakennekuvista, tai rakenneaukaisuin. Mittausalueen ulkopuolelta tulevat voimakkaat ilmavuodot ja rakenteiden sisällä kulkevat mahdolliset raot, kanavat ja ilmavälit voivat myös tuulettaa mittausaluetta, jolloin mittausten luotettavuus heikkenee. Vaikutukset merkkiainekaasun leviämiseen tulee ottaa huomioon, jotta virhehavaintojen mahdollisuus voidaan minimoida. 6.1 Mineraalivilla Yhtenäisessä mineraalivillakerroksessa (esimerkiksi betonisandwich-elementti ja tiili-villa-tiili) merkkiainekaasu leviää hyvin sekä sivu- että pystysuunnasta. Sivusuunnassa merkkiainekaasu leviää yleensä noin kaksi metriä syöttöreiän molemmin puolin. Tällöin syöttöreikien suositeltava tiheys on n. 2,5 3 m, jotta merkkiainekaasu kattaa varmasti mitattavan alueen. Puurankaseinässä, jossa rankaväli on useimmiten kk 600 mm, puutolppa hidastaa merkittävästi kaasun leviämistä sivusuunnassa. Tällöin syöttöreikiä tarvitaan tiheämmin, noin joka toiseen

16 Sivu 16 / 22 runkotolppaväliin (kk 1200 mm). Mineraalivillaan voidaan laskea merkkiainekaasua jopa 10 l/min nopeudella. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on vähintään 10 min. Erikoislaatuisten ja raskaiden mineraalivillatyyppien tiheys voi vaikuttaa merkkiaineen leviämiseen ja tulee ottaa huomioon mittauksissa. 6.2 Massiivitiili Massiivitiilessä merkkiaine leviää hyvin, mutta tiheämmän väliaineen vuoksi hitaammin kuin esimerkiksi mineraalivillassa. Sopiva syöttöreikien tiheys on noin 1,5 2 m. Syöttörei istä kannattaa tehdä noin cm syviä, jotta porareiässä on kaasua vastaanottavaa pinta-alaa riittävästi. Kaasu leviää massiivitiilirakenteessa hitaasti, joten sopiva syöttönopeus kaasulle on yleensä noin 2 5 l/min. Kaasu pysyy rakenteessa pitkään, jopa tunteja, joten havainnointiaika on myös pitkä. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle rakenteessa on vähintään 20 min. Kaasun leviäminen voidaan todentaa tarkastusrei istä ja maalatuilla pinnoilla esimerkiksi puukolla tehdystä reiästä maalipinnassa. 6.3 Kevytbetoni Kevytbetonissa kaasu leviää erittäin hitaasti. Kevytbetonissa syöttöreikiä tulee olla noin metrin välein. Kaasua syötetään erittäin pienellä nopeudella noin 1 2 l/min. Merkkiainekaasun leviämistä rakenteessa tulee odottaa vähintään 30 min. 6.4 Kevytsora Kevytsoran mittauksiin typpi-vety seos soveltuu huonosti, koska se leviää kevytsorakerroksessa heikosti. Syy tähän on todennäköisesti merkkiaineen osittainen kapseloituminen kevytsorarakeiden sisälle, jolloin konvektion vaikutus kaasun leviämisessä osittain estyy. Merkkiaine leviää lähinnä eristyksen rajapintoja pitkin. Mittauksessa tarvittavan kaasun määrä on suuri. Rikkiheksafluoridilla mittaaminen onnistuu paremmin, koska kaasu leviää kevytsorassa paremmin ja kaasun määrällä voidaan tehostaa havaittavuutta. 6.5 Alapohjarakenteet Alapohja- ja ryömintätilojen rakenteita tutkittaessa kaasun leviämisessä on suuria eroja. Vapaassa ilmatilassa (esimerkiksi ryömintätilat) kaasu leviää nopeasti. Maanvaraisissa alapohjarakenteissa (kuva 12) rakennuksen alla olevien täyttökerrosten ja maaperän ilmanläpäisevyydet vaihtelevat merkittävästi. Karkean kalliomurskeen tai soran ilmanläpäisevyys on yli tuhatkertainen verrattuna tiiviimpiin maalajeihin, kuten hieta ja savi. Syöttöreikiä tulee olla sitä tiheämmin, mitä tiiviimpää maa-aines on. Hienommissa maalajeissa syöttöreikiä tulee olla enintään kolmen metrin välein, kun karkeammissa syöttöreikien väli voi olla viisi metriä. Maaperätyypin, rakenteissa olevien poikkeamien ja vallitsevan tuulenpaineen

17 Sivu 17 / 22 vuoksi merkkiainekaasun leviäminen on tyypillisesti varmistettava tarkastusreikien kautta. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on yleensä noin 20 min. Kuva 12. Erilaisia maanvaraisen lattian liitoskohtia, joista ilmavuodot mahdollisia. Tuulettuvien alapohjarakenteiden ilmavuotoreittien selvittämistä voi haitata rakenteiden kerroksellisuus. Tästä syystä mittaus tulisi suorittaa siten, että havainnointi tehdään oletetun tiiviimmän tai tiivistettävän kerroksen puolelta. Tuulettuvien alapohjien mittauksessa voidaan soveltaa tässä ohjeessa annettuja periaatteita sen mukaan, syötetäänkö merkkiainetta alapohjarakenteen ilmatilaan, vai rakenteen täytemateriaaleihin. Ilmatilassa kaasu leviää nopeasti ja noin 10 minuutin odotusaika leviämiselle riittää. Täytteisiin syötettäessä odotusaika pitenee täytteiden tiheydestä kasvaessa. 6.6 Välipohjat Tyypillisiä mitattavia välipohjarakenteita ovat betoniset alalaatta-, kotelolaatta- ja ylälaattapalkistot ja puiset välipohjarakenteet, sekä näiden yhdistelmät. Merkkiainekokeessa merkkiainekaasu lasketaan välipohjan täyttökerroksen sisälle, tai ilmaväliin riippuen rakennetyypistä. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on noin min rakennetyypistä riippuen. 6.7 Ulkoseinät Ulkoseinärakenteissa, joissa on erillinen lämmöneristekerros, pyritään merkkiainekaasu yleensä syöttämään tähän kerrokseen. Edellytyksenä on, että lämmöneriste on ilmaa läpäisevä. Tyypillisiä tällaisia rakenteita ovat mm. puurankaiset seinät, betonielementtiseinät, eristetyt tiiliseinät, paikalla tehdyt ja erikseen eristetyt kiviainesseinät. Massiivirakenteiset seinät on esitetty edellä materiaalin mukaisesti. Kovilla eristeillä (solumuovieristeet, kovat mineraalivillat tms.) tulee mitattavuus erikseen selvittää materiaalin ilmanläpäisevyystiedoista tai suorittamalla testaus pienellä alueella.

18 Sivu 18 / Yläpohjat Yläpohjarakenteet ovat savupiippuvaikutuksen vuoksi tyypillisesti alipaineisia tarkasteltavaiin huonetiloihin nähden, jolloin merkkiainetarkastelu vaatii yleensä huonetilojen alipaineistamista tai muita erikoisjärjestelyjä, jotta ilmavirtauksen suunta olisi yläpohjarakenteesta huonetilaan päin. Merkkiainekaasua lasketaan yläpohjan ilmatilaan tai yläpohjan rakenteiden sisälle. Avoimiin ja tuulettuviin yläpohjatiloihin ei aina voi syöttää merkkiainetta suoraan, koska se tuulettuu ilmatilasta nopeasti. Merkkiainekaasua voidaan laskea esimerkiksi mineraalivillatilaan, jossa villan kuitumainen rakenne hidastaa tuulettuvuutta. Erilaisissa rajallisemmin tuulettuvissa kotelorakenteissa voidaan merkkiainetta syöttää helpommin myös ilmatilaan, jos voidaan varmistua kaasun pysyvyydestä rakenteessa mittauksen ajan. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on noin min riippuen eristekerroksen paksuudesta. 7 MITTAUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Mittauksen luotettavuuden arviointi on keskeinen osa mittaustapahtumaa ja luotettavuus tulee varmistaa systemaattisella toiminnalla mittauksen jokaisessa vaiheessa. Luotettavuutta heikentävät tekijät tulee myös raportoida, jos mittaus muilta osin on kuitenkin pystytty luotettavasti suorittamaan. 7.1 Paine-ero Merkkiainetutkimuksessa tärkeimmät mittauksen luotettavuuteen vaikuttavat tekijät ovat: Liiallinen paine-ero korostaa vuotohavaintoja ja voi johtaa virheellisiin vuotohavaintoihin Liiallinen paine-ero vahvistaa suurien ilmavuotojen ja vähentää pienempien ilmavuotojen havaittavuutta Paine-eron puuttuminen estää mittauksen Paine-eron vaihtelut muuttavat havaintokynnystä tehden mittauksista epäluotettavia Paine-ero mitattu väärästä paikasta, eikä tarvittava paine-ero toteudu mitattavassa kohdassa. 7.2 Merkkiainekaasun leviäminen Merkkiainekaasun puuttuminen tai vähäinen määrä mittausalueella heikon leviämisen vuoksi voidaan arvioida virheellisesti rakenteen hyväksi tiiviydeksi Liiallinen merkkiainekaasun käyttö voi johtaa todellista ilmavuotoa suurempiin ilmavuotoarvioihin ja jopa havaintoihin ehjien materiaalien läpi Vuotokohdasta leviävä merkkiainekaasu kertyy pintamateriaalien taakse ja aiheuttaa ilmavuodoksi tulkittuja vuotohavaintoja pintamateriaalin rajapinnoissa

19 Sivu 19 / 22 Vuotokohdasta laajemmalle levinnyt merkkiainekaasu tulkitaan usein virheellisesti myös ilmavuotokohdaksi Merkkiainekaasu tuulettuu rakenteesta tehokkaasti, jolloin luotettavia havaintoja pystytä tekemään. 7.3 Havaintovirheet Laitteiston herkkyysasetukset on asetettu väärin, epäherkällä asetuksella ei löydetä ilmavuotoja tai liiallisella herkkyydellä ilmavuodot arvioidaan suuriksi Ilmavuotokohdan ja levinneen kaasun havainnot sekoitetaan toisiinsa Suuri ilmavuoto levittää merkkiaineen laajalle alueelle, jolloin tarkempien havaintojen teko tulee keskeyttää Muualta kulkeutuva merkkiainekaasu tulkitaan ilmavuodoksi. Esimerkiksi ikkunan välitilaan karmin liitoksista vuotanut merkkiaine vuotaa sisäpuitteen tiivisteestä huonetilaan ja tulkitaan karmin ja seinän liitoksen ilmavuodoksi Merkkiainekaasukertymien tulkinta ilmavuodoksi. Esimerkiksi ikkunan alueen ilmavuodosta seinän pintaa pitkin alaspäin valuvan merkkiaineen muodostama merkkiainekertymä lattian rajassa tulkitaan ilmavuodoksi lattian ja seinän liitoksessa. Myös sähkökourujen sisälle tapahtuvat ilmavuodot voivat aiheuttaa merkkiainehavaintoja eri kohdista sähkökourun liitoksia. 8 RAPORTOINTI Mittausraportin tulee olla sellainen, että siitä käy ilmi mittauksen suorituksen yksityiskohdat. Näin myös ulkopuolinen voi arvioida mittausten laatua ja toistettavuutta. Merkkiainekokeen mittausraportissa tulee esittää seuraavat asiat: 1. Kohdetiedot Osoite Yhteystiedot yhteyshenkilöineen 2. Mittaajan yhteystiedot 3. Mittauksen tarkoitus 4. Kohteen yleiskuvaus Huoneisto, rakennus, tila Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen asetus

20 Sivu 20 / 22 Mitattavat rakenteet ja rakenneliitokset 5. Mittausjärjestelyt Ulkoilman olosuhteet Käytetyt mittalaitteet Alipaineistus Merkkiaineen syöttötapa 6. Havainnot Tiloittain sanallisesti Tiloittain valokuvat havaituista ilmavuotokohdista Vuotokohdat merkittynä valokuvaan tai pohjakuvaan, mieluiten molempiin Tarvittaessa lähikuvat vuotokohdista Tarvittaessa piirrokset rakenteista 7. Yhteenveto Ilmavuotojen arviointi kokonaisuutena Vuototyypit Merkittävyyden arviointi kokonaisuutena ja tarvittaessa tiloittain Korjaustarpeen arviointi 8. Toimenpide-ehdotukset Kiireellisyyden arviointi Korjausten tärkeysjärjestys Suositeltavat korjausmenetelmät Suunnittelutarve Lisäselvitystarpeet 9 SOVELLUKSET Merkkiainetutkimusta voidaan soveltaa monin eri tavoin rakennusten kuntoa ja toimintaa tutkittaessa. Alla tyypillisimpiä sovelluksia, joissa merkkiainetutkimuksella voidaan saada merkittävää lisätietoa. Hajuhaittaselvitykset - tupakansavun ja ruuanhajun kulkeutuminen - parkkihallien pakokaasujen kulkeutuminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA MIKKO KOSKIVUORI RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY Uudet ohjeistukset ja tutkimukset RT 14 11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein Valmisteilla

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

merkkiainekokeella. 1. Johdanto

merkkiainekokeella. 1. Johdanto Tutkimusselostus 1 (6) Janne Puronlahti Redi yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala merkkiainekokeella. 1. Johdanto 1.1 Tehtävä Malliasennusten ja niille suoritettujen merkkiainetutkimusten tarkoituksena

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

RAKENNETIIVEYS TUTKIMUS

RAKENNETIIVEYS TUTKIMUS Projekti 539.40 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILA RAKENNETIIVEYS TUTKIUS Varistontie, Vantaa 5.5.0 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Varistontie, 0660 Vantaa Tilaaja Vantaan tilakeskus Jouni Räsänen

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA 18.5.2016 Petri Lönnblad RI, RTA (VTT 003/04) Onko tiivistäminen korjaamista? Huono maine menetelmänä, miksi? Kokemuksia noin 15 vuodelta Käyttöikä? Vahvat näkemykset puolesta

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Contega Solido SL liitosnauhan, Tescon Incav nurkkakappaleen ja Wyflexa tiivistysmassan asennuksen ilmatiiviystutkimus

Contega Solido SL liitosnauhan, Tescon Incav nurkkakappaleen ja Wyflexa tiivistysmassan asennuksen ilmatiiviystutkimus Tutkimusselostus 1 (6) Janne Puronlahti Redi yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala Contega Solido SL liitosnauhan, Tescon Incav nurkkakappaleen ja Wyflexa tiivistysmassan asennuksen merkkiainekokeella

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Tiivistämiskorjausten käyttö. Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL

AVATER-loppuseminaari : Tiivistämiskorjausten käyttö. Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Tiivistämiskorjausten käyttö Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL Esityksen sisältö Mari Turusen (THL) kalvot kirjallisuuskatsauksesta Käsitteet Keskeisimpiä tuloksia

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

merkkiainekokeella. 1. Johdanto

merkkiainekokeella. 1. Johdanto Tutkimusselostus 1 (9) Janne Puronlahti Redi yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala merkkiainekokeella. 1. Johdanto 1.1 Tehtävä Malliasennusten ja niille suoritettujen merkkiainetutkimusten tarkoituksena

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot

TILAN 1.21 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS

TILAN 1.21 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS TILAN. ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS 7..6 MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN SISÄKAUTTA ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ ALAPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ - Pa mitattiin alapohjan ja huonetilan välisenä maatäyttöön

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa Delete Tutkimus Oy 14.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän

Lisätiedot

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 1/26 Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 2/26 n50 = 3,78 Tutkija : TermoLog Oy / Pekka Toivonen SIVU 3/26 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tilaaja... 4 Tutkimuksen

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUKSILLA TEHTÄVÄ RAKENTEIDEN TII- VIYSTARKASTELU JA TIIVIYDEN KORJAUSTOIMENPITEET

MERKKIAINETUTKIMUKSILLA TEHTÄVÄ RAKENTEIDEN TII- VIYSTARKASTELU JA TIIVIYDEN KORJAUSTOIMENPITEET KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Samuel Vilokkinen Janne Thusberg MERKKIAINETUTKIMUKSILLA TEHTÄVÄ RAKENTEIDEN TII- VIYSTARKASTELU JA TIIVIYDEN KORJAUSTOIMENPITEET Opinnäytetyö

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 Kuva 1 Tuulikaappi, ulko-oven ja ovikynnyksen/karmin liitoskohta. Referenssipiste R 23 102-0,95 Mittausalue 2 min -2,4 20 1 0,95 Tuulikaapin ulko-oven ja ovikarmin ja kynnyksen

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

ULKOSEINÄRAKENTEIDEN MERKKIAINEKOKEET , TILA 021

ULKOSEINÄRAKENTEIDEN MERKKIAINEKOKEET , TILA 021 ULKOSEINÄRAKENTEIDEN MERKKIAINEKOKEET 3.7.0, TILA 0 0- Pa 0,5 Pa 3 MERKKIAINE ULKOSEINÄN TIILIKERROKSEN TAAKSE 5 5 REIÄT TIILIMUURAUKSESSA SÄHKÖPANEELIN KANNAKERUUVIT 3 VESIPUTKEN KANNAKERUUVIT LÄMPÖPATTERIN

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

LAY D- ja E-siivet, korjaukset

LAY D- ja E-siivet, korjaukset D-siipi E-siipi LAY D- ja E-siivet, korjaukset Katariina Laine, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Kohdetiedot (1/2) - Vaasan seudulla - Rakennettu 1968-69, noin 2250m² - Kantavat rakenteet betonia ja tiiltä - Vesikattorakenne uusittu

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051421400493

Raportti Työnumero: 051421400493 Vastaanottaja: RISTO VILKKI MIKKELIN KAUPUNKI Sivuja:1/24 Raportti Kohde: Toimeksianto: LAUNIALAN KOULU SAIMAANNORPANKATU 1 50190 MIKKELI SISÄILMANLAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN SELVITYS Tutkimus pvm:

Lisätiedot

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI 9.5.2007 ALUSTATILASELVITYS PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI Ilosjoentie 11 01420 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Alustatilaselvitys/ Päiväkummun päiväkoti

Lisätiedot

RAKENNUKSEN JA TILOJEN

RAKENNUKSEN JA TILOJEN RAKENNUKSEN JA TILOJEN TUTKIMINEN SISÄILMAONGELMAN SYIDEN SELVITTÄMISEKSI - Mitä ja miten pitää tutkia? - Minkälaista osaamista ja pätevyyttä tutkijalta edellytetään? - Ketkä näitä tutkimuksia tekevät?,

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa Tarkastusraportti Sivu: 1 (15) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Jarkko Vuorela (Yhteyshenkilö) p. 0407044508 jarkko.vuorela@pelkosenniemi.

Lisätiedot

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat PALONIITTY OY Päivityskoulutus 21.4.2016 Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat Sauli Paloniitty www.paloniitty.fi 045-77348778 21.4.2016 sauli@paloniitty.fi 1 AIHEET Asumisterveysasetus 2015 Asumisterveysasetuksen

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/8 Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä 01.10.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/8 Sisällys 1.

Lisätiedot

KUNTOTUTKIMUS ULKOSEINÄ- JA YLÄPOHJARAKENTEIDEN TIIVEYS

KUNTOTUTKIMUS ULKOSEINÄ- JA YLÄPOHJARAKENTEIDEN TIIVEYS Projekti 539.36 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILA KUNTOTUTKIUS ULKOSEINÄ- JA YLÄPOHJARAKENTEIDEN TIIVEYS Kaivokselan koulu 7.4.0 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Tilaaja Tutkimusryhmä Kaivokselan

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 1/2016

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 1/2016 Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 1/2016 Vertia Oy 11.5.2016 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Rakennuksen ilmavuotokohdat voivat aiheuttaa muun muassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Länsisiiven kellarikerroksen tiiviysselvitys

Länsisiiven kellarikerroksen tiiviysselvitys 28.4.2009 Länsisiiven kellarikerroksen tiiviysselvitys Vantaan kaupungintalo Asematie 7 01300 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Unto Kovanen

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 10 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Piia 040 520 4517 KOHDE: Pitkäkarintie 21 Pitkäkarintie 21 29100 LUVIA Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero:

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA 31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö Sisältö Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa Asennusta koskevia ohjeita Asennusmahdollisuudet Turvallisuusohjeet...1 Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa... 2 Asennusta koskevia ohjeita... 3 Asennusmahdollisuudet...

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia.

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6 Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Kirkonkylän koulu Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUIVAUSTEKNIIKKA OY

PIRKANMAAN KUIVAUSTEKNIIKKA OY Vastaanottaja: Mikko Tanskanen Yleiskuva kiinteistöstä: Kosteuskartoitusraportti Toimeksianto: Kohde: Asuinhuoneiston myyntimittaus As oy Jänisahde, Laaksotie 1 A 13, 33960 Pirkkala Tutkimus pvm: Läsnäolijat:

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 Väinölänkatu 7 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja korjaustarpeista 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot