Rakenteiden ilmatiiviyden tarkastelu merkkiainetutkimuksin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakenteiden ilmatiiviyden tarkastelu merkkiainetutkimuksin"

Transkriptio

1 Sivu 1 / 22 Rakenteiden ilmatiiviyden tarkastelu merkkiainetutkimuksin Tässä ohjeessa esitetään ohjeita rakennusten rakenteiden ilmatiiviyden tarkastamisesta merkkiainetutkimuksilla. Ohjeiden mukaisia merkkiainetutkimuksia tehdään laadunvarmistuksessa uudis- ja korjausrakentamisessa sekä rakennusten sisäilma- ja kuntotutkimuksissa. Sisällys 1 JOHDANTO KÄSITTEITÄ MERKKIAINETUTKIMUKSEN SUORITTAJAN PÄTEVYYS LAITTEISTOT Oheislaitteet Merkkiainekaasut MERKKIAINEKOKEEN SUORITTAMINEN Yleistä Laadunvarmistusmittaukset Mittaukset kuntotutkimuksissa Mittauksen suorittaminen tiivistettynä MATERIAALIEN JA RAKENNETYYPPIEN VAIKUTUS MITTAUSJÄRJESTELYIHIN Mineraalivilla Massiivitiili Kevytbetoni Kevytsora Alapohjarakenteet Välipohjat Ulkoseinät Yläpohjat MITTAUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Paine-ero Merkkiainekaasun leviäminen Havaintovirheet RAPORTOINTI SOVELLUKSET KIRJALLISUUTTA... 21

2 Sivu 2 / 22 1 JOHDANTO Merkkiainetutkimuksella tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jossa erityistä kaasua ja sitä havaitsevaa mittalaitetta apuna käyttäen selvitetään rakenteen sisällä ja rakenteen läpi tapahtuvia ilmavirtauksia. Tässä RT-ohjekortissa käsitellään merkkiainekaasun käyttöä rakennusten ja erilaisten rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelussa. Rakennuksen ilmatiiviyden tarkastelu erityisesti hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi edellyttää tietoa rakennuksen vuotoilmavirtojen reiteistä ja suuruudesta. Näiden määrittämisessä saadaan merkkiainetutkimuksella tietoa, jota ei muilla menetelmillä pystytä saamaan. Rakenteista sisäilmaan tapahtuvilla ilmavuodoilla on merkittävä vaikutus rakennuksen sisäilman laadulle. Erityisesti tämä korostuu silloin, jos rakennuksessa on ongelmia mikrobiperäisten epäpuhtauksien, VOC-yhdisteiden, PAH-yhdisteiden, kuitujen, öljyhiilivetyjen, tai hajujen kanssa. Hallitsemattomat ilmavirtaukset rakenteissa voivat kuljettaa näitä epäpuhtauksia sisäilmaan, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa rakennuksen käyttäjille. Rakenteiden sisällä olevia epäpuhtauksia ei ole aina mahdollista poistaa, jolloin niiden haitat voidaan ehkäistä estämällä niiden kulkeutuminen sisäilmaan ilmavuotojen mukana. Korjausratkaisut epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi tulee aina suunnitella kohdekohtaisesti. Merkkiainetutkimuksella voidaan havaita hyvinkin pieniä yksittäisiä ilmavuotoja, mutta havaintojen absoluuttisen vaikutuksen arvioiminen edellyttää yksittäisen havainnon arviointia suhteessa muihin havaintoihin. Menetelmässä on suositeltavaa jakaa havainnot karkeasti pistemäisiin, vähäisiin ja voimakkaisiin vuotoihin. Havaintojen muodostamasta kokonaiskuvasta arvioidaan korjauksessa tarvittavia menetelmiä ja niiden laajuutta. Merkkiainetutkimus vaatii tekijältään laajaa ymmärrystä rakenteista, rakennusmateriaaleista, rakennusfysiikasta ja talotekniikasta, sekä kykyä tulkita tehtyjä havaintoja analyyttisesti kokonaisuutena. Tässä ohjekortissa esitellään perusteet mittausolosuhteiden hallintaan, mittauksen suoritukseen ja havaintojen tulkintaan. Ohjekortissa määritellään periaatteet, joilla mittausten luotettavuus, toistettavuus ja vertailtavuus voidaan varmistaa. Lisäksi esitetään mittaustapojen eroavuudet kuntotutkimusten ja laadunvarmistuksen välillä, sekä esitellään sovelluksia erikoistapauksiin. Merkkiainetutkimuksilla saatua tietoa voidaan käyttää mm. sisäilmaongelmien selvittämisessä, korjaussuunnittelun lähtötietona ja laadunvarmistuksessa sekä korjaus-, että uudisrakentamisessa. Merkkiainetutkimuksella saatua tietoa voidaan myös hyödyntää suunnittelun lähtötietona rakennuksen energiatalouden parantamiseksi suoritettavien korjausten yhteydessä.

3 Sivu 3 / 22 2 KÄSITTEITÄ Ilmatiiveys Rakennuksen eri rakennusosien ja rakenteiden kyky vastustaa pakotetun tai pakottamattoman konvektion aiheuttamien ilmavirtojen liikettä rakenteiden läpi. Ilmavuoto Rakennusosassa, rakenteessa tai rakenneliitoksessa oleva epäjatkuvuuskohta, jonka kautta pakotettu tai pakottamaton konvektio aiheuttaa rakenteen läpi kulkevan ilmavirran. Paine-ero Rakennuksen sisätilan ja ulkoilman, eri tilojen tai rakennusosien välillä vallitseva ilmanpaineen ero, joka synnyttää ilmavirtauksia näiden välille. Savupiippuvaikutus Ilman lämpötilaeron aikaansaama paine-ero korkeudeltaan eri tasoilla olevien pisteiden välillä. Rakennuksissa yleensä aiheuttaa alipainetta rakennuksen alaosissa ja ylipainetta yläosissa. Kasvaa rakennuksen korkeuden kasvaessa. Tyypillinen ilmiö painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutetuissa rakennuksissa. Voimakkuuteen vaikuttaa lämpötilaero, korkeusero ja rakennuksen sisäinen ilmanvastus. Merkkiainekaasu Merkkiainetutkimuksessa käytettävä ja havainnoitava aine. Kaasuna käytetään luonnossa normaalisti harvinaisena esiintyviä kaasuja, jolloin havaintokynnys ja virhehavaintojen määrä saadaan pienemmäksi. Nykyisin yleisimmät käytössä olevat kaasut ovat typen ja vedyn seos (N 2 95%, H 2 <5%) ja yhdiste rikkiheksafluoridi (SF 6 ). Diffuusio Diffuusiolla tarkoitetaan vesihöyryn tai kaasun siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta kohti pienempää pitoisuutta. Voimakkuus riippuu pitoisuuserosta. Materiaalien diffuusiovastus vaikuttaa myös virtauksen voimakkuuteen. Konvektio Konvektio on huokoisten ja hyvin ilmaa läpäisevien aineiden ja rakennusosissa olevien rakojen läpi tapahtuvaa ilman virtausta. Ilmavirtauksia syntyy rakenteen eri puolilla vallitsevan ilman kokonaispaine-eron vaikutuksesta.

4 Sivu 4 / 22 3 MERKKIAINETUTKIMUKSEN SUORITTAJAN PÄTEVYYS Merkkiainetutkimuksen suorittajalla tulee olla vähintään rakennusalan teknikkotason koulutus. Lisäksi suorittajalla tulee olla hyvä rakennusfysiikan perusteiden tuntemus. Rakenteiden laaja tuntemus eri aikakausilta on välttämätön ja talotekniikan sekä erityisesti ilmanvaihdon toiminnasta täytyy vähintään hallita perusteet. Merkkiainetutkimuksen suorittajan tulee kyetä tulkitsemaan havaintoja oikein ja asettaa tehdyt havainnot oikeaan suhteeseen tutkimuksessa asetettuihin tavoitteisiin nähden. Kaikessa mittaamisessa on ensiarvoisen tärkeää, että mittauksessa käytetään vakioitua tapaa, jossa on huomioitu keskeiset mittaukseen vaikuttavat tekijät ja luotu rutiinit toteutukseen. Tässä kortissa esitetään perusteita näiden rutiinien luomiseen. 4 LAITTEISTOT Merkkiainetutkimuksissa käytetään yleisimmin vetyyn (H 2 ) ja rikkiheksafluoridiin (SF 6 ) reagoivia mittauslaitteita. Osa laitteista on suunniteltu pääasiassa vuotojen havainnointiin teollisessa ympäristössä, osan soveltuessa paremmin kenttäolosuhteissa tapahtuvaan liikkuvaan mittaamiseen. Kuten kaikissa mittalaitteissa, myös merkkiainelaitteissa on laadullisia eroja jotka vaikuttavat mittausten tarkkuuteen, luotettavuuteen ja toistettavuuteen. Tavanomaisesti merkkiaineanalysaattori ilmaisee vuotokohdan nousevalla äänisignaalilla tai lukuarvona näyttölaitteessa. Akkukäyttöiset kannettavat laitteistot soveltuvat erityisen hyvin kenttäolosuhteissa tapahtuvaan merkkiainetutkimukseen. Jotkin laitteet osoittavat numeroarvona vuotokohdasta virtaavan vuotoilman kaasupitoisuuden. Jos tutkittavan rakenteen kaasupitoisuus ja sen tasainen jakautuminen voidaan mittauksin varmuudella todentamaan, voidaan mittaustulosten perusteella arvioida vuotoilmavirtausten mukana kulkeutuvia epäpuhtausmääriä. Merkkiainetutkimuksissa on yleisesti käytössä mm. seuraavia laitteistoja: Inficon Sensistor XRS 9012 vety (N 2 95%, H 2 5%) Innova 1412 rikkiheksafluoridi (SF 6 ) Trotec TS 800 SDI H2 valmistus lop. vety (N 2 95%, H 2 5%) Dräger RLD2 MSI Sensit rikkiheksafluoridi (SF 6 ) 4.1 Oheislaitteet Paine-eron mittaamista varten tulee mukana olla luotettava ja tarkka, kenttämittauksiin sopiva paine-eromittari. Merkkiainekaasupulloja on saatavissa erilaisissa kokoluokissa, mutta kentällä tehtävissä mittauksissa on usein kätevintä käyttää 5 kg:n kaasupulloa, jota kuljetetaan sille tarkoitetussa

5 Sivu 5 / 22 pyörällisessä telineessä (kuva 1). Merkkiainekaasun syöttämistä varten pullossa tulee olla virtaussäädin (kuva 2), josta nähdään pullon paine ja voidaan säätää kaasun virtausnopeutta litroina minuutissa (l/min). Kaasun syöttöä varten tulee varata reilusti halkaisijaltaan noin 8 mm:n silikonikumista letkua. Letkun ja syöttöreiän liitoksen tiivistykseen tulee varata elastista tahraamatonta kittiä. Merkkiaineen syöttöreikien väliaikaiseen paikkaamiseen tulee varata ilmatiivistä teippiä Kuva 1. Merkkiainekaasun syöttölaitteisto (kaasupullo kuljetustelineineen, virtaussäädin ja syöttöletku). Kuva 2.Virtaussäädin jonka mittareissa näkyvät kaasupullon paine 60 bar ja kaasun syöttönopeus 7 l/min. 4.2 Merkkiainekaasut Typpi-vety seos (N 2 95%, H 2 5%) Kaasuseoksessa havainnoitava aine on vety. Typpi laimentaa vetypitoisuuden syttymisrajan alapuolelle ja tekee seoksesta käyttöturvallisen. Merkkiainekokeissa käytettävän kaasuseoksen vetypitoisuus on niin pieni, että kaasuseosta on turvallista käsitellä suljetuissa tiloissa, eikä huonelämpötilassa ole räjähdys- tai syttymisvaaraa. Vety on normaaleissa käyttöolosuhteissa väritön, myrkytön ja hajuton kaasu. Vety on ilmakehän kaasuista kevein. Vedyn leviäminen diffuusiolla on voimakasta pienen molekyylikoon vuoksi. Kevyet vetymolekyylit liikkuvat nopeasti ja siksi ne myös kulkeutuvat vuotokohdista suurella nopeudella. Vetykaasu laimenee ilmaan nopeasti, mikä tulee ottaa huomioona merkkiainetarkasteluja tehtäessä. Rikkiheksafluoridi (SF 6 ) Rikkiheksafluoridi on normaaleissa käyttöolosuhteissa palamaton, väritön, myrkytön ja hajuton kaasu. Rikkiheksafluoridia ei esiinny luonnossa ja se on erittäin voimakas kasvihuonekaasu.

6 Sivu 6 / 22 Korkeina pitoisuuksina se on tukahduttava, hapen syrjäyttävä kaasu ja sen hengittämistä on vältettävä. Rikkiheksafluoridi on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin vety-typpikaasuseos, mutta käytössä tarvittavien pienempien pitoisuuksien vuoksi menekki on vastaavasti pienempi ja kustannukset siten kilpailukykyiset. 5 MERKKIAINEKOKEEN SUORITTAMINEN 5.1 Yleistä Paine-eron merkityksestä Mittauksen perusedellytys on riittävä paine-ero mitattavan rakenteen yli. Ilman paine-eroa ei muodostu ilmavirtauksia, jotka levittäisivät merkkiainekaasua ja siten havaintoja ilmavuotokohdista ei voida tehdä. Yleisimmin paine-ero tarkasteltavan rakenteen yli luodaan alipaineistamalla tila, jossa mittaus suoritetaan, jolloin rakenteeseen tai tilaan ylipaineen puolelle laskettava merkkiaine pyrkii hakeutumaan alipaineen suuntaan eli mitattavaan tilaan päin. Havainnot tehdään alipaineen puolelta, koska ilmavuotojen ja myös merkkiainekaasun virtaussuunta on aina alipainetta kohti. Joissain tapauksissa, kuten erilaiset tekniikkakanaalit, putkitunnelit ja kuilut, voidaan myös hyödyntää näiden tilojen ylipaineistamista. Myös ylipainemittauksissa havainnointi tapahtuu alipaineen puolelta. Paine-eroa tulee säätää ja mitata koko mittauksen ajan, jotta voidaan olla varmoja mittausolosuhteiden pysyvyydestä. Paine-ero tulisi aina mitata yli mitattavan rakenteen, eikä esimerkiksi ikkunasta tai ovesta, jotta mittaustulos olisi luotettava Merkkiaineen syöttäminen tarkasteltavaan rakenteeseen Oikealla merkkiainekaasun syöttämisellä on ratkaiseva vaikutus siihen kuinka luotettavia ja toistettavia mittauksista aikaansaadaan. Merkkiainekaasua tulee olla koko mitattavalla alueella, jotta havaintoja ilmavuotoreiteistä pystytään tekemään. Tarvittaessa merkkiainekaasun leviäminen tulee varmistaa tekemällä tarkastusreikiä mittausalueen reunaosissa ja varmistamalla merkkiainelaitteella, että merkkiainekaasu on levinnyt koko tutkittavalle alueelle. Väärällä syötöllä voidaan saada virheellisiä havaintoja, jos merkkiainetta ei ole tutkittavassa rakenteessa riittävästi tai jos sitä on syötetty suurina määrinä pieniin tilavuuksiin, jolloin pienetkin ilmavuodot korostuvat tarpeettomasti. Merkkiainekaasua ei tule koskaan syöttää rakenteeseen ilman virtaussäädintä, koska pullon suoraa painetta käytettäessä on suuri vaara rikkoa tehtyjä tiivistyksiä ja höyrynsulkujen liitoksia voimakkaalla ylipaineella (täyden kaasupullon paine n.170 bar). Merkkiainekaasua voidaan tilanteesta riippuen syöttää mittauskohteeseen joko tarkasteltavan rakenteen ulkopuolelta tai sisäpuolelta. Sisäpuolelta (alipaine) syötettäessä mittaustapahtuma ja kaasun kulkeutuminen haluttuun kohtaan on helpommin hallittavissa, tarvittavia säätöjä voidaan tehdä joustavasti ja mittauksen tekemiseen riittää yleensä vain yksi henkilö. Kaasun syöttöreikien poraamisesta syntyy melua ja pölyä. Syöttöreiät paikataan lopuksi, kun

7 Sivu 7 / 22 mittaukset ja mahdolliset uusintamittaukset on suoritettu. Väliaikainen paikkaus voidaan tehdä heti mittauksen jälkeen esim. teippaamalla. Tarvittava merkkiainekaasun määrä voidaan laskea karkeasti etukäteen, jotta mitattavalla alueella varmuudella saavutetaan riittävä pitoisuus. Koska erityisesti vety leviää myös diffuusiolla tehokkaasti ja laimenee varsinkin hyvin tuulettuvissa rakenteissa verrattain nopeasti, tulee pitoisuuksien olla riittävän suuria, jotta havainnoinnille jää aikaa. Pitkäaikaisten kokemusten perusteella voidaan karkeasti sanoa, typpi-vety seosta käytettäessä tulisi rakenteessa olevassa kaasupitoisuudessa pyrkiä vähintään ppm:n pitoisuuteen, jotta vuotoreittien havainnointi voidaan tehdä luotettavasti. Rikkiheksafluoridia tarvitaan huomattavasti pienempi määrä, koska sen havaintokynnys on merkittävästi pienempi. Esimerkiksi jos mitattavalla alueella on ulkoseinää 2,5 m x 4 m, ja ulkoseinän eristetilan paksuus on 200 mm, on merkkiaineella (tässä esimerkissä typpi-vety seos) täytettävän alueen tilavuus 2 m 3 = 2000 l. N 2 95%, H 2 5% seoksen vetypitoisuus on ppm l kokoisessa tilavuudessa 400 ppm: pitoisuuteen/l tarvitaan yhteensä 2000 l x 400 ppm/l = ppm kaasua. Tarvittava litramäärä merkkiainekaasua on ppm:50000 ppm/l = 16 l. Tämä saadaan laskemalla virtaussäätimen avulla pullosta esimerkiksi kahden minuutin ajan kaasua nopeudella 8 l/min. Kokenut mittaaja kykenee arvioimaan merkkiainekaasun tarpeen usein ilman laskutoimituksia. Merkkiainelaitteiston kaikkien liitosten tulee olla kaasutiiviit. Merkkiainekaasua ei saa päästää vuotamaan hallitsemattomasti mitattavassa tilassa, koska tästä aiheutuu ongelmia varsinaisten ilmavuotojen havainnoimiseen. Jos merkkiainekaasua on päässyt vuotamaan laitteiston tai syöttöletkun liitoksista huonetilaan, tulee vuotavat liitokset tiivistää ja tila tuulettaa ennen mittauksen jatkamista. Erityisesti ongelma korostuu rikkiheksafluoridia käytettäessä, koska sen havaintokynnys on erittäin pieni ja pysyvyys ilmassa hyvä. Kaikkien liitosten tiiviys tulee mittauksen alussa varmistaa merkkiainelaitteella. Merkkiainekaasun syöttöletkun tiivistys tulee tehdä tiiviiseen rakenneosaan, kuten höyrynsulkukalvoon (kuva 3) tai esimerkiksi ulkoseinän betoniseen sisäpintaan (kuva 4). Jos syöttöletku tiivistetään höyrynsulun päällä oleviin rakennekerroksiin, merkkiainekaasu voi levitä pintarakenteiden sisällä pieneen ilmatilavuuteen korkeina pitoisuuksina, aiheuttaen virheellisiä vuotohavaintoja pintarakenteiden liitoksissa. Syöttöletkun liitoksen pitävyys varmistetaan merkkiainelaitteella ennen mittauksen aloittamista. Merkkiainekaasun syöttöpisteitä tarkasteltavaan rakennekerrokseen tulee olla riittävän tiheästi, jotta kaasu kulkeutuu luotettavasti koko tutkittavan rakenteen alueelle. Tarvittava syöttötiheys riippuu rakennetyypistä, joista esitetään ohjeita tarkemmin kappaleessa 6.

8 Sivu 8 / 22 Kuva 3. Merkkiaine tulee syöttää tiiviin pinnan taakse. Kuvassa höyrynsulku on sisäpuolisen lisäkoolauksen alla ja pintalevyyn on porattu rasiaporalla reikä merkkiainekaasun syöttöletkun asentamista varten. Kuva 4. Merkkiaineen syöttö betoniseen sisäkuoreen porattujen reikien kautta. Merkkiainekaasun syöttökohdat merkitty sinisin nuolin. Mikäli merkkiainetta lasketaan rakenteisiin ulkokautta, mittauksen suorittamiseen tarvitaan yleensä kaksi henkilöä. Laskettaessa kaasua ulkokautta kerroksellisiin rakenteisiin, voi olla vaikea hallita kaasun kulkeutumista haluttuun kohtaan rakennetta. Massiivirakenteissa ja tuuletusvälittömissä rakenteissa, kuten massiivitiiliseinät, ei tätä ongelmaa esiinny. Kun merkkiainekaasua syötetään ilmatilavuudeltaan suuriin tiloihin, kuten tuulettuvat alapohjat, tekniikkakanaalit, putkitunnelit ja kuilut, lasketaan merkkiainekaasu suoraan ko.

9 Sivu 9 / 22 tilan ilmaan. Merkkiainekaasu voidaan myös syöttää ylipaineistuslaitteiston puhaltimen avulla, jolloin merkkiainekaasu leviää tehokkaasti koko tarkasteltavalle alueelle. Merkkiainekaasua voidaan syöttää kanavapuhaltimen avulla esimerkiksi radonputkistoon. Tilavuudeltaan suurien tilojen mittauksessa otetaan huomioon tilan tuulettuvuus, jotta merkkiainekaasun liiallista laimenemista mittauksen aikana ei tapahdu. Esimerkiksi tuulettuvissa alapohjissa tuuletusputket ja mahdolliset pystyhormit ja puhaltimet normaalisti suljetaan kokeen ajaksi. Avarissa tiloissa on rikkiheksafluoridin todettu toimivan mittauksessa luotettavammin kuin vedyn, jonka tuulettuminen on nopeampaa Merkkiainekaasun leviäminen tarkasteltavassa rakenteessa Merkkiainekaasu leviää rakenteessa pääasiassa konvektiolla ja diffuusiolla. Konvektion aiheuttavat paine-ero ja lämpötilaerot rakenteissa. Konvektion vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi on paine-ero rakenteen yli. Suurissa paine-eroissa yksittäiset isommat ilmavuotoreitit korostuvat, koska kaasua ei välttämättä kulkeudu riittävänä pitoisuutena pienempiin ilmavuotokohtiin. Nämä pienemmät ilmavuotokohdat tulevat usein esiin vasta korjaustöiden aikana, kun isommat ilmavuotokohdat on jo korjattu. Diffuusiossa kaasu käyttäytyy samoin kuin vesihöyry, eli pyrkii tasaantumaan kohti pienempää pitoisuutta. Käytetyistä kaasuista vedyn diffuusio on pienen molekyylikoon vuoksi voimakasta. Rikkiheksafluoridi ei leviä diffuusiolla yhtä tehokkaasti kuin vety. Merkkiainekaasujen painon merkitys kaasun leviämiseen on käytännössä hyvin vähäinen. Vähäinenkin ilmavirtaus tai konvektio kumoaa esimerkiksi ilmaa raskaamman rikkiheksafluoridin mahdollisen painumisen alaspäin. Myös villan, tiilen tai muun väliaineen aiheuttama kitka estää merkkiainekaasun ja ilman painoerojen aiheuttamaa liikettä. Mittaustilanne on äärimmäisen harvoin niin staattinen, että kaasujen massaerolla voisi olla havaittavaa vaikutusta mittaamiseen. Jos niin on, se tietenkin tulee ottaa huomioon. Merkkiainekaasun tulee levitä kaikkialle tutkittavaan rakenteeseen ennen mittauksen aloittamista. Jos merkkiainekaasun leviämistä rakenteessa halutaan selvittää, havainnointi voidaan tarvittaessa aloittaa heti merkkiainekaasun laskemisen jälkeen. Merkkiainekaasun leviämiseen tarvittava aika riippuu rakennetyypistä, rakenteessa tapahtuvista ilmavirtauksista, paine-erosta tarkasteltavan rakenteen yli sekä merkkiainekaasun syöttöpisteen ja tarkasteltavan kohdan etäisyydestä. Laadunvarmistusmittausten hallituissa mittausolosuhteissa odotusaika on tyypillisesti noin min. Kuntotutkimuksissa odotusaika on riippuvainen rakennuksen yleisestä tiiveystasosta, joka voi vaihdella suurestikin. Epätiiviissä rakennuksessa merkkiainekaasu leviää ilmavuotokohdista nopeasti ja voi olla haitta mittauksen suorittamiselle. Lähtötason tiiveyttä tulee arvioida ennen mittausta, jotta erot tiiviydessä voidaan ottaa huomioon mittausjärjestelyissä. Selvitettäessä laajemmin ilmavirtauksia rakennuksessa, esimerkiksi kellarikerroksesta rakennuksen ylimpiin kerroksiin, odotusaika voi olla noin min. Merkkiainetutkimuksissa, joissa tapahtuu selkeää yhdensuuntaista ilmavirtausta rakenteen tai tilan läpi, voi olla

10 Sivu 10 / 22 tarpeellista syöttää merkkiainekaasua mittauskohteeseen koko merkkiainetutkimuksen ajan vähäisellä voimakkuudella. Näin varmistetaan, ettei pitoisuus laske alle havaintokynnyksen kesken mittauksen Merkkiaineen havainnoiminen Kun riittävä odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle rakenteessa on kulunut, voidaan aloittaa havainnointi. Ensimmäiseksi tarkastetaan syöttöreiästä merkkiainekaasun olemassaolo rakenteessa. Merkkiainekaasun leviäminen tutkittavaan rakenteeseen varmistetaan tarvittaessa erikseen tehtävistä tarkastusrei istä. Tarkastusreiät tehdään siten, että niistä on varmuudella yhteys tilaan, jonne merkkiainekaasu on syötetty (kuva 5). Kuva 5. Tiivistykseen on tehty reikä mineraalivillaan saakka merkkiaineen leviämisen varmistamiseksi. Merkkiainetutkimuksessa tutkitaan analysaattorilla huolellisesti kauttaaltaan tarkasteltavat rakenteet. Havainnoinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota rakenteiden liitoksiin ja rajapintoihin. Vuotokohtia etsittäessä voidaan käyttää suurempaa herkkyyttä, jolloin etsintä nopeutuu. Kun laite reagoi merkkiainekaasuun, jatketaan havaintokohdan tarkastelua tarvittaessa pienemmällä herkkyydellä, jotta voidaan arvioida havaitun vuodon voimakkuutta. Voimakkuuden arvioinnissa tulee huomioida laitteen herkkyysasetuksen tason lisäksi laitteen reagointinopeus siirrettäessä mittapäätä vuotoalueelle ja pois. Havainnon voimakkuuteen vaikuttavat rakenteeseen aikaansaadun kaasuseoksen pitoisuus ja ilmavuotokohdan läpi kulkevan ilmavirtauksen voimakkuus. Vuotokohtaa paikannettaessa voi olla tarpeen tuulettaa havaintokohtaa puhaltamalla, paineilmalla tms., jotta vuodon sijainti voidaan erottaa tarkasti vuodon levittämästä kaasusta. Jos merkkiaineen pitoisuus on tarkasteltavissa rakenteissa pyritty pitämään eri mittauskerroilla mahdollisimman vakiona, voidaan vuotoja luokitella tehtyjen havaintojen perusteella karkeasti pistemäisiksi, vähäisiksi tai voimakkaiksi ilmavuodoiksi. Mittareissa, jotka ilmaisevat pitoisuutta ppm-lukuna, voidaan vuodon määrää arvioida ppm-lukeman perusteella vain, jos rakenteen tai tilan, jonne merkkiainekaasua on syötetty, pitoisuus voidaan luotettavasti mitata.

11 Sivu 11 / Laadunvarmistusmittaukset Laadunvarmistusmittauksia tehdään sekä korjauskohteissa, että uudisrakentamisessa. Molemmissa laadunvarmistusmittauksissa mittaustapa on sama. Tiiveyden tavoitetaso määritellään erikseen suunnitelmissa. Mittauksessa on mittaajan lisäksi paikalla yleensä suositeltavaa olla myös urakoitsija, jolloin tieto ilmavuotokohdista ja niiden korjaustavoista saadaan välitettyä suoraan tekijälle. Laadunvarmistusmittauksessa paine-erona käytetään Pa alipainetta tarkasteltavan rakenteen yli, jotta olosuhde eri mittauskerroilla olisi mahdollisimman samanlainen. Rakennus ei ole normaalissa käyttötilassa näin alipaineinen, paitsi poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten voimakkaalla tuulella tai ilmanvaihtojärjestelmän ollessa häiriötilassa. Mittausten toistettavuuden ja havaittavuuden parantamiseksi hieman korkeampi alipaine on perusteltu ratkaisu. Korkeampi alipaine myös kompensoi mittaushetkellä esim. tuulen vaikutusta, jolloin mittauksen aikana ei paine-eroissa tapahdu tarpeettoman suurta vaihtelua. Alipaineisuuden säilyminen koko mittauksen ajan varmistetaan paine-eromittarilla (kuva 6). Paine-ero voidaan tuottaa seuraavin tavoin: 1) Säädettävällä alipaineistuslaitteistolla (kuvat 6 ja 7) 2) Työmaan omia alipaineistajia säätämällä 3) Alapohjia voidaan myös ylipaineistaa esimerkiksi kanavapuhaltimella radonputkiston kautta Kuvat 6 ja 7. Tila alipaineistettu 11,6 Pa alipaineeseen säädettävän puhallinoven avulla.

12 Sivu 12 / 22 Laadunvarmistusmittaukset tulee tehdä ennen pintamateriaalien asennusta, jotta tiivistystyössä havaitut virheet voidaan helposti ja tarkasti paikantaa ja korjata (kuvat 8 ja 9). Mittauksissa havaitut vuotokohdat merkitään korjaustöiden kohdentamiseksi esimerkiksi värillisellä teipillä (kuva 10). Laadunvarmistusmittaus uusitaan tarvittaessa niin monta kertaa, että vuotokohtia ei enää havaita. Kuvat 8 ja 9. Vuotokohtien havainnointi merkkiainelaitteella ja havaittujen vuotojen merkintä Kuva 10. Ikkunan liitokset ja alapuolinen seinä on tiivistetty. Vuotokohdat tiivistetyllä alueella on merkitty oranssilla teipillä. 1. Ilmavuotoa betonisen ikkunapenkin päädyn ja rappauksen liitoksesta. 2. Ilmavuotoa ikkunapenkin etureunan alta, seinän liitoksesta. 3. Ilmavuotoa piikatun rappauksen alta, betonin rajapinasta. 4. Ilmavuotoa maanvaraisen lattian läpi tulevien tiivistämättömien putkien juuresta.

13 Sivu 13 / Mittaukset kuntotutkimuksissa Suomessa rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan lievästi alipaineisiksi kosteuskonvektioriskin vuoksi. Rakennuksen alipaineisuus on yleensä riittävä merkkiainekokeiden suorittamiseksi. Jos paine-eroa ei ole, voidaan se tuottaa samoin menetelmin kuin laadunvarmistusmittauksissa. Lisäksi voidaan paine-eroa joissain tapauksissa säätää rakennuksen tuloilmakoneen tehoa pienentämällä tai tuloilmaventtiileitä väliaikaisesti kuristamalla. Kuntotutkimuksissa tarkastellaan rakennuksen toimintaa yleensä normaalissa käyttöolosuhteessa, jotta toiminnan kokonaisuudesta saadaan realistinen kuva. Liiallisesti korotettu alipaine antaa väärän kuvan ilmavuotojen suuruudesta. Kuntotutkimusten yhteydessä tehtävät mittaukset toimivat usein lähtötietoina sisäilman laadun parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Kuntotutkimuksissa tutkittavat rakennukset ovat useimmiten vanhempaa rakennuskantaa ja rakennettu siten, ettei ilmatiiviyteen ole kiinnitetty erityisempää huomiota. Ilmatiiviys ei yleensä ole kovin hyvä, joten ilmavuotoja löytyy runsaasti. Vuotojen laajuus kannattaa arvioida ensin aistinvaraisesti ja esim. merkkisavua apuna käyttäen. Myös lämpökameraa voi käyttää apuna. Runsaasti vuotavaa rakennusta ei kannata mitata merkkiaineella, koska kaasu leviää koko tilaan nopeasti estäen tarkemman havainnoinnin. Rakenteisiin tulee tutustua joko rakennekuvia tai rakenneaukaisuja apuna käyttäen, jotta tiiviys voidaan karkeasti arvioida ennen mittausten suunnittelua. Vanhojen rakennusten mittauksessa tulee useimmiten käyttää vähäisempää herkkyyttä, jotta ilmavuodot saadaan paremmin kartoitettua ja niiden keskinäistä suuruutta voidaan paremmin luokitella. Tutkittavan rakennuksen ilmanvaihdon toiminta tulee selvittää. Esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa rakennuksissa on ilmanvaihdossa usein erilaisia kelloasetuksia, jolloin ilmanvaihdon teho ja painesuhteet voivat olla erilaisia kuin mittaushetkellä. Automaattisäädöt voivat aiheuttaa esimerkiksi yöaikaan suuria alipaineita, jotka tehostavat rakennuksen ilmavuotojen aiheuttamia haittoja. Myös erilaisten tehostettujen kohdepoistojen vaikutus painesuhteisiin tulee selvittää. Näiden painesuhteiden vaihteluiden merkitys tulee huomioida raportoinnin yhteydessä arvioitaessa havaittujen ilmavuotojen merkitystä sisäilman laadulle. 5.4 Mittauksen suorittaminen tiivistettynä

14 Sivu 14 / Tarkasta tilan painesuhteet - mieluiten mitattavan rakenteen yli - ota huomioon tuuli, koska se aiheuttaa eri puolilla rakennusta erilaisen vaikutuksen painesuhteisiin - tarkasta, että mitattava kohde vastaa ennakkotietoja. Ota huomioon mahdolliset erot ja niiden vaikutus mittaukseen 2. Alipaineista tila - alipaineistus erillisellä säädettävällä puhallinlaitteistolla, työmaan alipaineistuslaitteistolla tai rakennuksen ilmanvaihtoa hyväksikäyttäen - säädä paine-ero laadunvarmistuksessa Pa alipaineiseksi - jos kyseessä kuntotutkimus, varmista, että alipainetta on ja se on tasainen koko mittauksen ajan - mittaus alipaineen puolelta - tarvittaessa tuki ilmavuodot viereisistä tiloista 3. Merkkiainekaasun syöttö - merkkiaineen syöttö sisäpuolelta tai tarpeen vaatiessa ulkopuolelta - tiivistä syöttöletku huolellisesti puhtaaseen tiiviiseen pintaan - varmista koko syöttölaitteiston tiiviys merkkiainelaitteella - arvioi tai laske tarvittavan kaasun määrä - syötä kaasu materiaalille sopivalla nopeudella virtaussäädintä käyttäen - syötön jälkeen teippaa syöttöreikä huolellisesti 4. Ilmavuotojen havainnointi - kartoita alue suurella herkkyydellä - arvioi havainnon voimakkuus pienemmällä herkkyydellä - tuuleta havaintokohtaa tarvittaessa, jos vuotokohta ei paikannu tarkasti - kiinnitä erityistä huomiota erilaisiin liitoskohtiin, saumoihin ja läpivienteihin - jos olet epävarma havainnosta, toista mittaus

15 Sivu 15 / Ilmavuotojen merkitseminen - merkitse havaittu vuotokohta esimerkiksi teipillä tai kynällä - tarvittaessa tarkentava tieto tekstinä - käy tekijän kanssa läpi, jos mahdollista - jos kyseessä on laadunvarmistusmittaus, pyri saamaan korjaaja mittaukseen mukaan. Tällöin virheistä oppiminen on mahdollista - vuotokohdat valokuvataan ja dokumentoidaan 6. Raportointi - mittauksesta laaditaan yleensä aina kirjallinen raportti - raportoinnin periaatteet kappaleen 8. mukaan 6 MATERIAALIEN JA RAKENNETYYPPIEN VAIKUTUS MITTAUSJÄRJESTELYIHIN Mittaajan tulee selvittää ja olla tietoinen mittausalueen rakenteista ja niiden liitoksista ympäröiviin rakenteisiin ja tiloihin. Rakenteet tulee selvittää lähtötiedoista, kuten rakennekuvista, tai rakenneaukaisuin. Mittausalueen ulkopuolelta tulevat voimakkaat ilmavuodot ja rakenteiden sisällä kulkevat mahdolliset raot, kanavat ja ilmavälit voivat myös tuulettaa mittausaluetta, jolloin mittausten luotettavuus heikkenee. Vaikutukset merkkiainekaasun leviämiseen tulee ottaa huomioon, jotta virhehavaintojen mahdollisuus voidaan minimoida. 6.1 Mineraalivilla Yhtenäisessä mineraalivillakerroksessa (esimerkiksi betonisandwich-elementti ja tiili-villa-tiili) merkkiainekaasu leviää hyvin sekä sivu- että pystysuunnasta. Sivusuunnassa merkkiainekaasu leviää yleensä noin kaksi metriä syöttöreiän molemmin puolin. Tällöin syöttöreikien suositeltava tiheys on n. 2,5 3 m, jotta merkkiainekaasu kattaa varmasti mitattavan alueen. Puurankaseinässä, jossa rankaväli on useimmiten kk 600 mm, puutolppa hidastaa merkittävästi kaasun leviämistä sivusuunnassa. Tällöin syöttöreikiä tarvitaan tiheämmin, noin joka toiseen

16 Sivu 16 / 22 runkotolppaväliin (kk 1200 mm). Mineraalivillaan voidaan laskea merkkiainekaasua jopa 10 l/min nopeudella. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on vähintään 10 min. Erikoislaatuisten ja raskaiden mineraalivillatyyppien tiheys voi vaikuttaa merkkiaineen leviämiseen ja tulee ottaa huomioon mittauksissa. 6.2 Massiivitiili Massiivitiilessä merkkiaine leviää hyvin, mutta tiheämmän väliaineen vuoksi hitaammin kuin esimerkiksi mineraalivillassa. Sopiva syöttöreikien tiheys on noin 1,5 2 m. Syöttörei istä kannattaa tehdä noin cm syviä, jotta porareiässä on kaasua vastaanottavaa pinta-alaa riittävästi. Kaasu leviää massiivitiilirakenteessa hitaasti, joten sopiva syöttönopeus kaasulle on yleensä noin 2 5 l/min. Kaasu pysyy rakenteessa pitkään, jopa tunteja, joten havainnointiaika on myös pitkä. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle rakenteessa on vähintään 20 min. Kaasun leviäminen voidaan todentaa tarkastusrei istä ja maalatuilla pinnoilla esimerkiksi puukolla tehdystä reiästä maalipinnassa. 6.3 Kevytbetoni Kevytbetonissa kaasu leviää erittäin hitaasti. Kevytbetonissa syöttöreikiä tulee olla noin metrin välein. Kaasua syötetään erittäin pienellä nopeudella noin 1 2 l/min. Merkkiainekaasun leviämistä rakenteessa tulee odottaa vähintään 30 min. 6.4 Kevytsora Kevytsoran mittauksiin typpi-vety seos soveltuu huonosti, koska se leviää kevytsorakerroksessa heikosti. Syy tähän on todennäköisesti merkkiaineen osittainen kapseloituminen kevytsorarakeiden sisälle, jolloin konvektion vaikutus kaasun leviämisessä osittain estyy. Merkkiaine leviää lähinnä eristyksen rajapintoja pitkin. Mittauksessa tarvittavan kaasun määrä on suuri. Rikkiheksafluoridilla mittaaminen onnistuu paremmin, koska kaasu leviää kevytsorassa paremmin ja kaasun määrällä voidaan tehostaa havaittavuutta. 6.5 Alapohjarakenteet Alapohja- ja ryömintätilojen rakenteita tutkittaessa kaasun leviämisessä on suuria eroja. Vapaassa ilmatilassa (esimerkiksi ryömintätilat) kaasu leviää nopeasti. Maanvaraisissa alapohjarakenteissa (kuva 12) rakennuksen alla olevien täyttökerrosten ja maaperän ilmanläpäisevyydet vaihtelevat merkittävästi. Karkean kalliomurskeen tai soran ilmanläpäisevyys on yli tuhatkertainen verrattuna tiiviimpiin maalajeihin, kuten hieta ja savi. Syöttöreikiä tulee olla sitä tiheämmin, mitä tiiviimpää maa-aines on. Hienommissa maalajeissa syöttöreikiä tulee olla enintään kolmen metrin välein, kun karkeammissa syöttöreikien väli voi olla viisi metriä. Maaperätyypin, rakenteissa olevien poikkeamien ja vallitsevan tuulenpaineen

17 Sivu 17 / 22 vuoksi merkkiainekaasun leviäminen on tyypillisesti varmistettava tarkastusreikien kautta. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on yleensä noin 20 min. Kuva 12. Erilaisia maanvaraisen lattian liitoskohtia, joista ilmavuodot mahdollisia. Tuulettuvien alapohjarakenteiden ilmavuotoreittien selvittämistä voi haitata rakenteiden kerroksellisuus. Tästä syystä mittaus tulisi suorittaa siten, että havainnointi tehdään oletetun tiiviimmän tai tiivistettävän kerroksen puolelta. Tuulettuvien alapohjien mittauksessa voidaan soveltaa tässä ohjeessa annettuja periaatteita sen mukaan, syötetäänkö merkkiainetta alapohjarakenteen ilmatilaan, vai rakenteen täytemateriaaleihin. Ilmatilassa kaasu leviää nopeasti ja noin 10 minuutin odotusaika leviämiselle riittää. Täytteisiin syötettäessä odotusaika pitenee täytteiden tiheydestä kasvaessa. 6.6 Välipohjat Tyypillisiä mitattavia välipohjarakenteita ovat betoniset alalaatta-, kotelolaatta- ja ylälaattapalkistot ja puiset välipohjarakenteet, sekä näiden yhdistelmät. Merkkiainekokeessa merkkiainekaasu lasketaan välipohjan täyttökerroksen sisälle, tai ilmaväliin riippuen rakennetyypistä. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on noin min rakennetyypistä riippuen. 6.7 Ulkoseinät Ulkoseinärakenteissa, joissa on erillinen lämmöneristekerros, pyritään merkkiainekaasu yleensä syöttämään tähän kerrokseen. Edellytyksenä on, että lämmöneriste on ilmaa läpäisevä. Tyypillisiä tällaisia rakenteita ovat mm. puurankaiset seinät, betonielementtiseinät, eristetyt tiiliseinät, paikalla tehdyt ja erikseen eristetyt kiviainesseinät. Massiivirakenteiset seinät on esitetty edellä materiaalin mukaisesti. Kovilla eristeillä (solumuovieristeet, kovat mineraalivillat tms.) tulee mitattavuus erikseen selvittää materiaalin ilmanläpäisevyystiedoista tai suorittamalla testaus pienellä alueella.

18 Sivu 18 / Yläpohjat Yläpohjarakenteet ovat savupiippuvaikutuksen vuoksi tyypillisesti alipaineisia tarkasteltavaiin huonetiloihin nähden, jolloin merkkiainetarkastelu vaatii yleensä huonetilojen alipaineistamista tai muita erikoisjärjestelyjä, jotta ilmavirtauksen suunta olisi yläpohjarakenteesta huonetilaan päin. Merkkiainekaasua lasketaan yläpohjan ilmatilaan tai yläpohjan rakenteiden sisälle. Avoimiin ja tuulettuviin yläpohjatiloihin ei aina voi syöttää merkkiainetta suoraan, koska se tuulettuu ilmatilasta nopeasti. Merkkiainekaasua voidaan laskea esimerkiksi mineraalivillatilaan, jossa villan kuitumainen rakenne hidastaa tuulettuvuutta. Erilaisissa rajallisemmin tuulettuvissa kotelorakenteissa voidaan merkkiainetta syöttää helpommin myös ilmatilaan, jos voidaan varmistua kaasun pysyvyydestä rakenteessa mittauksen ajan. Odotusaika merkkiainekaasun leviämiselle on noin min riippuen eristekerroksen paksuudesta. 7 MITTAUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Mittauksen luotettavuuden arviointi on keskeinen osa mittaustapahtumaa ja luotettavuus tulee varmistaa systemaattisella toiminnalla mittauksen jokaisessa vaiheessa. Luotettavuutta heikentävät tekijät tulee myös raportoida, jos mittaus muilta osin on kuitenkin pystytty luotettavasti suorittamaan. 7.1 Paine-ero Merkkiainetutkimuksessa tärkeimmät mittauksen luotettavuuteen vaikuttavat tekijät ovat: Liiallinen paine-ero korostaa vuotohavaintoja ja voi johtaa virheellisiin vuotohavaintoihin Liiallinen paine-ero vahvistaa suurien ilmavuotojen ja vähentää pienempien ilmavuotojen havaittavuutta Paine-eron puuttuminen estää mittauksen Paine-eron vaihtelut muuttavat havaintokynnystä tehden mittauksista epäluotettavia Paine-ero mitattu väärästä paikasta, eikä tarvittava paine-ero toteudu mitattavassa kohdassa. 7.2 Merkkiainekaasun leviäminen Merkkiainekaasun puuttuminen tai vähäinen määrä mittausalueella heikon leviämisen vuoksi voidaan arvioida virheellisesti rakenteen hyväksi tiiviydeksi Liiallinen merkkiainekaasun käyttö voi johtaa todellista ilmavuotoa suurempiin ilmavuotoarvioihin ja jopa havaintoihin ehjien materiaalien läpi Vuotokohdasta leviävä merkkiainekaasu kertyy pintamateriaalien taakse ja aiheuttaa ilmavuodoksi tulkittuja vuotohavaintoja pintamateriaalin rajapinnoissa

19 Sivu 19 / 22 Vuotokohdasta laajemmalle levinnyt merkkiainekaasu tulkitaan usein virheellisesti myös ilmavuotokohdaksi Merkkiainekaasu tuulettuu rakenteesta tehokkaasti, jolloin luotettavia havaintoja pystytä tekemään. 7.3 Havaintovirheet Laitteiston herkkyysasetukset on asetettu väärin, epäherkällä asetuksella ei löydetä ilmavuotoja tai liiallisella herkkyydellä ilmavuodot arvioidaan suuriksi Ilmavuotokohdan ja levinneen kaasun havainnot sekoitetaan toisiinsa Suuri ilmavuoto levittää merkkiaineen laajalle alueelle, jolloin tarkempien havaintojen teko tulee keskeyttää Muualta kulkeutuva merkkiainekaasu tulkitaan ilmavuodoksi. Esimerkiksi ikkunan välitilaan karmin liitoksista vuotanut merkkiaine vuotaa sisäpuitteen tiivisteestä huonetilaan ja tulkitaan karmin ja seinän liitoksen ilmavuodoksi Merkkiainekaasukertymien tulkinta ilmavuodoksi. Esimerkiksi ikkunan alueen ilmavuodosta seinän pintaa pitkin alaspäin valuvan merkkiaineen muodostama merkkiainekertymä lattian rajassa tulkitaan ilmavuodoksi lattian ja seinän liitoksessa. Myös sähkökourujen sisälle tapahtuvat ilmavuodot voivat aiheuttaa merkkiainehavaintoja eri kohdista sähkökourun liitoksia. 8 RAPORTOINTI Mittausraportin tulee olla sellainen, että siitä käy ilmi mittauksen suorituksen yksityiskohdat. Näin myös ulkopuolinen voi arvioida mittausten laatua ja toistettavuutta. Merkkiainekokeen mittausraportissa tulee esittää seuraavat asiat: 1. Kohdetiedot Osoite Yhteystiedot yhteyshenkilöineen 2. Mittaajan yhteystiedot 3. Mittauksen tarkoitus 4. Kohteen yleiskuvaus Huoneisto, rakennus, tila Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen asetus

20 Sivu 20 / 22 Mitattavat rakenteet ja rakenneliitokset 5. Mittausjärjestelyt Ulkoilman olosuhteet Käytetyt mittalaitteet Alipaineistus Merkkiaineen syöttötapa 6. Havainnot Tiloittain sanallisesti Tiloittain valokuvat havaituista ilmavuotokohdista Vuotokohdat merkittynä valokuvaan tai pohjakuvaan, mieluiten molempiin Tarvittaessa lähikuvat vuotokohdista Tarvittaessa piirrokset rakenteista 7. Yhteenveto Ilmavuotojen arviointi kokonaisuutena Vuototyypit Merkittävyyden arviointi kokonaisuutena ja tarvittaessa tiloittain Korjaustarpeen arviointi 8. Toimenpide-ehdotukset Kiireellisyyden arviointi Korjausten tärkeysjärjestys Suositeltavat korjausmenetelmät Suunnittelutarve Lisäselvitystarpeet 9 SOVELLUKSET Merkkiainetutkimusta voidaan soveltaa monin eri tavoin rakennusten kuntoa ja toimintaa tutkittaessa. Alla tyypillisimpiä sovelluksia, joissa merkkiainetutkimuksella voidaan saada merkittävää lisätietoa. Hajuhaittaselvitykset - tupakansavun ja ruuanhajun kulkeutuminen - parkkihallien pakokaasujen kulkeutuminen

RT LVI KH RAKENTEIDEN ILMATIIVEYDEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEIN SISÄLLYSLUETTELO

RT LVI KH RAKENTEIDEN ILMATIIVEYDEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEIN SISÄLLYSLUETTELO RT 14-11197 LVI 014-10565 KH 90-00577 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYDEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEIN OHJEET marraskuu 2015 1 (16) Tässä ohjeessa esitetään ohjeita rakennusten rakenteiden ilmatiiveyden tarkastamisesta

Lisätiedot

Merkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa

Merkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa Merkkiainetutkimus Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus merkkiainekaasun avulla 1. Kohdetiedot Jouni Räsänen, Vantaan kaupunki, Vantaa Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2. Tutkijat

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEILLA OLLAKSEN PÄIVÄKOTI 27.10.2011

MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEILLA OLLAKSEN PÄIVÄKOTI 27.10.2011 MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEILLA OLLAKSEN PÄIVÄKOTI Muistio 2 (6) Yleistiedot Tutkimuskohde Ollaksentie 29 01690 Vantaa Tutkimuksen tilaaja ISS Palvelut Oy Mikko Kolehmainen Rajatorpantie

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Merkkiainemittaus

TUTKIMUSRAPORTTI Merkkiainemittaus TUTKIMUSRAPORTTI Merkkiainemittaus 10.7.2012 Kuusikon koulu Hovitie 11 01380 VANTAA Työ nro T12049 Kotka 6.8.2012 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255

Lisätiedot

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA MIKKO KOSKIVUORI RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY Uudet ohjeistukset ja tutkimukset RT 14 11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein Valmisteilla

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

PS2 PS1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET. Ankkalammen päiväkoti Metsotie 27, Vantaa LIITE

PS2 PS1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET. Ankkalammen päiväkoti Metsotie 27, Vantaa LIITE PS2 PS MERKINTÖJEN SELITYKSET: PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Ankkalammen päiväkoti Metsotie 27, Vantaa 2.0.203 OK LIITE ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 23.9.203 3 22 ppm 2 2-28 ppm 4 4 5-4 ppm

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13, Vantaa sähköposti:

Vantaan kaupunki Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13, Vantaa sähköposti: 557.8.8.0 Vantaan kaupunki Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie, 000 Vantaa sähköposti: jouni.rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Hämeenkylän koulu, RAKENTEIDEN ILMATIIVEYDEN LAADUNVARMISTUS KORJAUSTEN JÄLKEEN

Lisätiedot

merkkiainekokeella. 1. Johdanto

merkkiainekokeella. 1. Johdanto Tutkimusselostus 1 (6) Janne Puronlahti Redi yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala merkkiainekokeella. 1. Johdanto 1.1 Tehtävä Malliasennusten ja niille suoritettujen merkkiainetutkimusten tarkoituksena

Lisätiedot

Tiivistystyön laadunvarmistus merkkiaineella

Tiivistystyön laadunvarmistus merkkiaineella TUTKIMUSSELOSTUS 50065.0 Porvoon Kaupunki, tilapalvelut Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi Tiivistystyön laadunvarmistus merkkiaineella Kohde: Kevättuulen päiväkoti, Sammontie 6, 0650 Porvoo Aika

Lisätiedot

TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS

TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS Projekti 51292.35 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILMA TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS Avoin päiväkoti Majakka Maalinauhantie 7, Vantaa 23.4.2012, muutos A 2 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Avoin

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015

VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015 VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015 YHTEENVETO Vuotokohtien paikannus tehtiin tiiveysmittauksen yhteydessä alipaineessa. Paikannus tehtiin lämpökameralla

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

Lisätiedot

Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus

Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus Projektinumero: 51392.55.252 Tilaaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund Nousutie 1, 01450 Vantaa puh. 040 588 6275 Sähköposti: raimo.eklund@vantaa.fi Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus Aika: Kenttätutkimukset

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS

TUTKIMUSSELOSTUS TUTKIMUSSELOSTUS 29.2.204 5392.80 Ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden liittymien ilmatiiveyden tarkastus Aika: 29.2.204 Tutkimuskohde:, Tiiviystutkimus merkkiaineella Tutkimuksen tekijät: Juha Tanner Tehtävä

Lisätiedot

RAKENNETIIVEYS TUTKIMUS

RAKENNETIIVEYS TUTKIMUS Projekti 539.40 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILA RAKENNETIIVEYS TUTKIUS Varistontie, Vantaa 5.5.0 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Varistontie, 0660 Vantaa Tilaaja Vantaan tilakeskus Jouni Räsänen

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011 Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Vaipan ilmanpitävyyden edut Lämmitysenergian kulutus laskee (Juha Jokisalo, TKK) Yksikön lisäys ilmanvuotoluvussa n50 tarkoittaa

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Vertia Oy 26.6.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja heikki.jussila@vertia.fi 040 900 5609 www.vertia.fi Kohtalaiset + suuret

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos.

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 RUOKASALI Kuva 1 Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. -3,8 19,4 Referenssipiste R 15,7 84 - Mittausalue 2 min 13 72 3 Mittausalue 3 min 13,1 73

Lisätiedot

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA 18.5.2016 Petri Lönnblad RI, RTA (VTT 003/04) Onko tiivistäminen korjaamista? Huono maine menetelmänä, miksi? Kokemuksia noin 15 vuodelta Käyttöikä? Vahvat näkemykset puolesta

Lisätiedot

NÄSIN TERVEYSASEMA VANHAN TUBI-SAIRAALAN JA HAMMASHOITOLAN SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS HELI HAKAMÄKI, DI

NÄSIN TERVEYSASEMA VANHAN TUBI-SAIRAALAN JA HAMMASHOITOLAN SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS HELI HAKAMÄKI, DI NÄSIN TERVEYSASEMA VANHAN TUBI-SAIRAALAN JA HAMMASHOITOLAN SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS HELI HAKAMÄKI, DI 1 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Vanha tubi-sairaala ja hammashoitola Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Contega Solido SL liitosnauhan, Tescon Incav nurkkakappaleen ja Wyflexa tiivistysmassan asennuksen ilmatiiviystutkimus

Contega Solido SL liitosnauhan, Tescon Incav nurkkakappaleen ja Wyflexa tiivistysmassan asennuksen ilmatiiviystutkimus Tutkimusselostus 1 (6) Janne Puronlahti Redi yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala Contega Solido SL liitosnauhan, Tescon Incav nurkkakappaleen ja Wyflexa tiivistysmassan asennuksen merkkiainekokeella

Lisätiedot

SISÄILMASTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 23.5.2014 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu SISÄILMASTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KOSTEUSKARTOITUS JA RAKENTIDEN

Lisätiedot

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

1. lohko 2. lohko 3. lohko 4. lohko

1. lohko 2. lohko 3. lohko 4. lohko LIITE 1 Os 05, Asiantuntijapalvelut, kuntotutkimukset Teemu Männistö 24.2.2006 Vuotava läpivienti Vuotava läpivienti Lämmöneriste pudonnut Läpiviennisssä ilmavuoto 1. lohko 2. lohko 3. lohko 4. lohko Kuva

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS - TOMI LEVOLA - Päiväkodin henkilökunnalla ja lapsilla on esiintynyt oireilua, joka sopii oirekuvaltaan rakennuksen sisäilmasta johtuvaksi. Päiväkoti sijaitsee 1920-luvulla

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOHTEEN KUVAUS oppilaita 800, opetushenkilöstöä 85 kiinteistössä toimivat lisäksi päiväkoti, kirjasto,

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA Kuva Tuulikaappi, ulkoovi. 3,8 23, 4,4 30 3,2 2 2 Tuulikaapin ulkoovesta johtuu viileää ulkoilmaa sisätilaan päin sekä ulkooven reunoilta tapahtuu ilmavuotoa, jotka aiheuttavat liittyvien rakenteiden ja

Lisätiedot

merkkiainekokeella. 1. Johdanto

merkkiainekokeella. 1. Johdanto Tutkimusselostus 1 (9) Janne Puronlahti Redi yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala merkkiainekokeella. 1. Johdanto 1.1 Tehtävä Malliasennusten ja niille suoritettujen merkkiainetutkimusten tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointikeskus Kunila

Hyvinvointikeskus Kunila Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus

Lisätiedot

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801 Tutkimus- JA tarkastuspalvelut 075 758 0801 TähtiRanta Oy on kasvava ja kehittyvä monialainen insinööritoimisto. Asiantuntijamme tutkivat ja suunnittelevat asiakkaillemme aina parhaan lopputuloksen kiinteistöjen

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu RTA2-loppuseminaari 8.6.2017 Saarijärven Keskuskoulu Lähtötiedot Kohde on valmistunut vuonna 1966. Kerrosala 4 334 m2. Laajamittainen

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Tiivistämiskorjausten käyttö. Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL

AVATER-loppuseminaari : Tiivistämiskorjausten käyttö. Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Tiivistämiskorjausten käyttö Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL Esityksen sisältö Mari Turusen (THL) kalvot kirjallisuuskatsauksesta Käsitteet Keskeisimpiä tuloksia

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS 28.5.2012

VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS 28.5.2012 VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS 28.5.2012 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Villa Ruben Myllärinkatu 3 08100 Lohja 1.2 Tutkimuksen tilaaja Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Tilapalvelut Karstuntie 4 PL 71,

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

0,4 ppm (1 tuloilmakone asetettu ns. puolelle teholle) Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla:

0,4 ppm (1 tuloilmakone asetettu ns. puolelle teholle) Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: ALAPOHJAN RYÖINTÄTILAN ERKKIAINEKOKEET 22.6.20 - kokeiltiin myös alipaineen vaikutusta rakenteiden ilmavuotoihin säätämällä yhden tuloilmakoneen toimintaa 0- Pa (normaali ilmanvaihto) 2-6 Pa ( tuloilmakone

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS 1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 pvm. 15.3.2011 2. KERROS, YLÄ-AULA Kuva 1 Tuulikaappi, ulko-ovi. -3,8 18,5 Referenssipiste R 12 71 - Mittausalue 2 min 4,4 37 2 Tuulikaapin ulko-ovesta johtuu viileää ulkoilmaa

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 3/2014 Vertia Oy 4.11.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

TILAN 1.21 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS

TILAN 1.21 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS TILAN. ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS 7..6 MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN SISÄKAUTTA ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ ALAPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ - Pa mitattiin alapohjan ja huonetilan välisenä maatäyttöön

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus

Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus Länsi-Vantaan perheneuvola ja Musiikkiopisto Patotie 2, Vantaa 9.12.2013 Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Y-tunnus 0871165-9 Viikinkaari

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 4/2014 Vertia Oy 11.1.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015 Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015 Vertia Oy 31.7.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Rakennuksen ilmavuotokohdat voivat aiheuttaa muun muassa

Lisätiedot

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek. Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Merenojan koulu, Kalajoen kaupunki

Merenojan koulu, Kalajoen kaupunki Väliraportti, (alustavia käsityksiä rakennuksen kunnosta) 19.4.2017 Työnro 3512584 Ins. Petri Sippola Ins. Henrik Turtinen 2 (34) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...5 1.1 Tilaaja...5 1.2 Tutkimuksen tekijät...5

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Teemu Männistö, RI (09) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

Teemu Männistö, RI (09) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro ILMAVUOTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö Viertolan koulu Liljatie 2 01300 Vantaa

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot

TIIVEYSKORJAUS KUINKA TIIVIITÄ TALOT OVAT?? Vanhan rakennuksen lämmitysenergiasta jopa 25 % poistuu vuotoilman mukana.

TIIVEYSKORJAUS KUINKA TIIVIITÄ TALOT OVAT?? Vanhan rakennuksen lämmitysenergiasta jopa 25 % poistuu vuotoilman mukana. 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 9 TIIVEYSKORJAUS pientalot TIIVIS RAKENNUS ON ENERGIATEHOKAS JA VIIHTYISÄ Uudet rakennukset rakennetaan erittäin ilmatiiviiksi. Ilmatiiveyden edut on ymmärretty

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET Petri Lönnblad RI. RTA 4.9.2017 Tehdyt tutkimukset HUHTIKUU 2006: Asbestikartoitus KESÄ-HEINÄKUU 2017: - Kosteuskartoitus, kosteusmittaukset - Rakenneavaukset, mikrobinäytteenotto

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUKSILLA TEHTÄVÄ RAKENTEIDEN TII- VIYSTARKASTELU JA TIIVIYDEN KORJAUSTOIMENPITEET

MERKKIAINETUTKIMUKSILLA TEHTÄVÄ RAKENTEIDEN TII- VIYSTARKASTELU JA TIIVIYDEN KORJAUSTOIMENPITEET KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Samuel Vilokkinen Janne Thusberg MERKKIAINETUTKIMUKSILLA TEHTÄVÄ RAKENTEIDEN TII- VIYSTARKASTELU JA TIIVIYDEN KORJAUSTOIMENPITEET Opinnäytetyö

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Arabian peruskoulun vanhan osan julkisivusaneeraus

Arabian peruskoulun vanhan osan julkisivusaneeraus Arabian peruskoulun vanhan osan julkisivusaneeraus Arabian peruskoulun vanhan osan julkisivusaneeraus Tiivistyskorjaukset 2015-2016 Koulusiiven julkisivukorjaukset 2017 Kysymykset ja vastaukset Tiivistystyöt

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 Kohde: Päiväkummun koulu Osoite: Ismontie 2, 01420 Vantaa Yhteyshenkilö: ISS / Harry Rummukainen p. 040-518 3681 harry.rummukainen@iss.fi Vahinkotapahtuma: Kellarikerroksen

Lisätiedot