EUROOPPALAISEN SIIPIKARJA- TEOLLISUUDEN OPAS (EPIG)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPPALAISEN SIIPIKARJA- TEOLLISUUDEN OPAS (EPIG)"

Transkriptio

1 Association de l Aviculture, de l Industrie et du Commerce de Volailles dans les Pays de l Union Européenne euroopan maanviljelijät euroopan maatalousosuuskunnat EUROOPPALAISEN SIIPIKARJA- TEOLLISUUDEN OPAS (EPIG) Hyvän hygieniakäytännön ohje patogeenisten pieneliöiden, erityisesti salmonellan, torjumiseksi ja kontrolloimiseksi Gallus gallus -rotua (broileri) lihantuotantoon kasvattavilla tiloilla sekä siipikarjan kiinniotossa, lastauksessa ja kuljetuksissa. Helmikuu 2010

2 ESIPUHE Tämän dokumentin ovat laatineet yhteistyössä AVEC ja COPA-COGECA. AVEC on siipikarjateollisuudesta ja -kaupasta EU:ssa vastaava yhdistys, ja COPA-COGECA EU:n maataloustuottajien ja -osuuskuntien järjestö. Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa broilereita ihmisravinnoksi kasvattavia siipikarjatuottajia torjumaan tautien esiintymistä, leviämistä ja säilymistä sekä saastumista, joka voi vaikuttaa ihmisravinnoksi tuotetun lihan turvallisuuteen. Tämä dokumentti on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston elintarvikehygienia-asetuksen 852/2004 artiklan 9 mukaan. Ohjeella pyritään edesauttamaan salmonellan sekä muiden, tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien zoonoosien aiheuttajien valvontaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2160/2003, asetuksen 178/2002, elintarvikelain sekä lihan hygieeniseen käsittelyyn liittyvien CODEC koodien noudattamista. Ohje täydentää EU:n jäsenvaltioissa käytössä olevia sääntöjä sekä kansainvälisen eläinten tartuntatautitoimisto OIE:n suosituksia. Tämä on vapaaehtoinen hyvään hygieniaan tähtäävä ohje siipikarjaa lihantuotantoon kasvattaville tuottajille ja lintujen kiinni ottamisessa, lastauksessa ja kuljettamisessa mukana oleville toimijoille. Tässä oppaassa on käyty läpi tuotantovaiheet untuvikkojen hautomosta lähdöstä aina täysikasvuisten broilereiden teurastamolle saapumiseen saakka. Tässä ohjeessa ainoa käsitelty laji on broileri, joskin eräitä hyvään hygieniaan tähtääviä käytäntöjä voidaan soveltaa myös muuhun siipikarjaan. Tämä dokumentti neuvoo ja auttaa tuottajia noudattamaan hygieenisiä toimintatapoja, joilla varmistetaan elävän siipikarjan ja sekä siipikarjan lihan mikrobiologinen laatu. Erityistä huomiota on kiinnitetty salmonellan esiintymisen, leviämisen ja säilymisen torjuntaan lihantuotantoon kasvatettavissa broilereissa. Ohje voi toimia lähtökohtana kansallisille tai alueellisille ohjeille, jotka voivat olla yksityiskohtaisempia, mutta eivät kuitenkaan ristiriidassa tämän EU-ohjeen kanssa. Jos jäsenvaltiot ja/tai niiden toimijat ovat jo ottaneet käyttöön korkeammat standardit, ei tasoa tule missään nimessä madaltaa tämän ohjeen mukaiseksi. On suositeltavaa, että siipikarjan omistajat sekä teurastamot keskustelevat eläinlääkärien ja kaikkien tuotantoketjun toimijoiden kanssa ohjeen parhaasta mahdollisesta soveltamisesta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. 2

3 SISÄLLYS Johdanto... 4 A. Siipikarjatilalla Bioturvallisuus Tilan hoito Seuranta, näytteiden ottaminen ja testaus Puhdistus ja desinfiointi...17 B. Siipikarjan kiinniottaminen, lastaus ja kuljetus Hygieniaohjeet kiinniottamiseen ja lastaukseen Eläinten kuljetus: hygieniaohjeet kuljetukseen C. Kirjanpito, tiedonsiirto ja viestintä Kirjanpito Arkistointi Ulkoinen viestintä...24 Liitteet...25 I. Viittaukset lainsäädäntöön, laatuohjelmiin ja muihin lähteisiin II. Valtuutetut laboratoriot...27 III. Määritelmät IV. Tarkistuslista bioturvallisten toimintatapojen, broileriyksiköiden puhdistuksen ja desinfioinnin sekä kuljetuksen suunnitelmien laatimiseen

4 JOHDANTO Siipikarjan suojeleminen ei-toivottujen pieneliöiden aiheuttamilta tartunnoilta on erittäin tärkeä osa kaupallista siipikarjatuotantoa. Tauteja aiheuttavien ja tarttuvien pieneliöiden esiintyminen siipikarjassa voi aiheuttaa vakavia taloudellisia seurauksia koko yhteiskunnalle. Bioturvallisten menetelmien kehittäminen ja päivittäinen noudattaminen siipikarjatiloilla pienentää zoonoosien, kuten salmonellan ja kampylobakteerin sekä lintuinfluenssan ja Newcastlen taudin, esiintymismahdollisuutta. Siipikarjatuottajien ja teurastamojen tulisi ymmärtää näiden käytäntöjen tärkeys, tutustua niihin ja soveltaa niitä toimintaansa, jotta bioturvallisuuden taso pysyisi korkeana. Bioturvallisuusohjelma toimii optimaalisen tehokkaasti, jos kaikki siipikarjatuottajat hyödyntävät siinä esitettyjä parhaita käytäntöjä. Salmonella on suolistobakteeri, joka voi levitä eläinten ja ihmisten välityksellä. Jotkin salmonellan serotyypit voivat aiheuttaa siipikarjalle kliinisiä sairauksia (S. Gallinarum, Pullorum, Arizonae), mutta useimmat salmonellabakteerit eivät niin tee. Jos salmonellaa tavataan lihantuotantoon kasvatettavissa broilereissa, on olemassa suurempi riski, että myös näistä broilereista tuotetussa lihassa on salmonellabakteeria. Salmonellalla on noin erilaista serotyyppiä. Tällä hetkellä vain noin 200 salmonellan serotyyppiä liitetään ruuasta ihmisiin levinneisiin tartuntoihin EU:ssa. Salmonella voi tarttua sekä vertikaalisesti emoista jälkeläisiin että horisontaalisesti tartuntana lintujen elinympäristöstä. Kahden merkittävimmän serotyypin Salmonella Enteridisin ja Salmonella Typhimuriumin tiedetään aiheuttavan vertikaalista tartuntaa emoparvista tuotantopolven parviin. Näitä kahta serotyyppiä on saatu merkittävästi vähennettyä useissa maissa tiukalla bioturvallisuudella, tehokkaalla valvonnalla ja rokotuksilla. Horisontaalista tartuntaa aiheuttavat rehussa, hautomolaitteistossa, kanalassa ja tilan tuhoeläimissä piilevät taudinaiheuttajat. Työntekijöiden liikkuminen ja likaiset työvälineet ovat silti tartuntojen aiheuttajien kärkipäässä. Tartuntojen aiheuttajien tärkeysjärjestys vaihtelee eri maissa ja tuottajayhteisöissä, joten tehokas seuranta ja näytteiden ottaminen on erityisen tärkeää tartuntalähteiden tunnistamiseksi. Salmonella on levinnyt laajalle, ja sen täydellistä hävittämistä ympäristöstä ensisijaista jalostussektoria lukuun ottamatta (ts. isovanhempaispolvessa) ei todennäköisesti useimmissa maissa ole taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Hyvä tilanhoito ja bioturvallisuus vähentävät tartunnan ilmaantumisen ja säilymisen riskiä minimitasolle. Tämä toteutuu etenkin kun jalostussektorin ja rehuteollisuuden kehittynyt salmonellavalvonta on vähentänyt näiden lähteiden tartuntariskiä, vaikka saastunut rehu onkin useimmissa maissa yleisin salmonellan tartuntareitti hautomoympäristön pysyvän saastumisen ohella. Tehokkaasta salmonellavalvonnasta on hyötyä myös kampylobakteerin ja muiden pieneliöiden torjunnassa, koska hyvä bioturvallisuus tarjoaa suojaa myös yleisellä tasolla. Kampylobakteerin esiintymistä on kuitenkin vaikeampi estää sen matalamman tartuntakynnyksen vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kanalan hyvästä hygieniasta on huolehdittava johdonmukaisesti ja jatkuvasti. 4

5 Siipikarjatuottajia ja -kuljettajia kehotetaan ottamaan tämä ohje osaksi jokapäiväisiä käytäntöjään. Tätä ohjetta laadittaessa on otettu huomioon se seikka, että suurin osa lihantuotantoon menevistä broilereista kasvatetaan valvotuissa kanalaympäristöissä. Tässä ohjeessa määritellyt toimenpiteet tulisi ottaa salmonellan torjunnan kulmakiviksi. Jos niitä noudatetaan täsmällisesti, ne voivat edesauttaa merkittävästi myös muiden tartuntatautien torjuntaa ja kontrollointia lihantuotantoon kasvatettavissa lintuparvissa. Yleiset toimenpiteet ovat hyvä lähtökohta, mutta ne eivät ehkä riitä taudinaiheuttajien hävittämiseksi kaikissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi pysyvistä tartunnoista kärsivillä siipikarjatiloilla. Siksi onkin tarpeellista tehdä tarkempia tutkimuksia ja arvioida uudelleen valvontatoimia, jos yleistoimenpiteet eivät tehoa. Tässä ohjeessa ei käsitellä ulkokanaloita koskevia erityistoimenpiteitä. Useimmat perusperiaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa myös niihin, joten niitä tulisi noudattaa niin pitkälle kuin mahdollista. Osaa ohjeesta voi soveltaa myös ulkokanaloihin ja pienemmän mittakaavan kasvattamoihin. Ohjeen liitteissä on viittauksia tärkeään lainsäädäntöön sekä toimenpiteiden tarkistuslista, jota voi hyödyntää bioturvallisuuden, broilerien kasvatusyksiköiden puhdistamisen ja desinfioinnin, rehun käsittelyn, lastauksen sekä kuljetuksen suunnittelussa. 5

6 A. SIIPIKARJATILALLA 1. Bioturvallisuustoimepiteet Yleistä LIHAHYGIENIAN PERIAATTEET ALKUTUOTANNOSSA Lihan hygieeniseen käsittelyyn liittyvien säädösten mukaan I. Alkutuotanto tulisi toteuttaa siten, että riskitekijöiden esiintyminen vähenee ja liha on turvallista sekä soveltuvaa ihmisravinnoksi. II. Aina kun on mahdollista, alkutuotantosektorin ja toimivaltaisten viranomaisten tulisi koota, vertailla ja julkaista tietoa eläinpopulaatiossa mahdollisesti esiintyvistä riskitekijöistä ja olosuhteista, jotka voivat vaikuttaa lihan turvallisuuteen ja käyttökelpoisuuteen. III. Alkutuotannossa tulisi ottaa käyttöön viralliset tai virallisten tahojen hyväksymät ohjelmat zoonoosien aiheuttajien valvomiseksi ja seuraamiseksi eläinpopulaatioissa ja kasvuympäristöissä. Lisäksi zoonooseista tulisi raportoida vaatimusten edellyttämällä tavalla. IV. Alkutuotannon hyvissä hygieenisissä toimintatavoissa (GHP) tulisi ottaa huomioon eläinten terveys ja hygienia, lääkinnän, ravinnon ja sen ainesosien tilastointi, sekä soveltaa HACCP:n (kriittisten kontrollipisteiden riskianalyysi) periaatteita niin pitkälle kuin mahdollista. V. (Parvi)eläinten tunnistusmenetelmien avulla pitää pystyä määrittämään eläimen alkuperä mahdollisimman hyvin, jotta regulatiivinen tutkimus olisi tarvittaessa mahdollista. CAC/RCP (ftp://ftp.fao.org/codex/publications/booklets/animal/animal_food_prod_en.pdf) Siipikarjatilan sijainti Ihannetilanteessa siipikarjatila sijaitsee kaukana toisista karjatiloista ja muista mahdollisista tartunnan aiheuttajista kuten jätevedenpuhdistamoista ja kaatopaikoista. Tällaisten paikkojen lähistöllä sijaitsevilla siipikarjatiloilla on varmistettava tehokkaampi suojautuminen tauteja aiheuttavilta riskitekijöiltä. Tämä tulee ottaa huomioon ainakin uusilla siipikarjatiloilla. 6

7 1.1.2 Siipikarjatila 2 Siipikarjatilasta on oltava pohjapiirrosmainen kartta. Hyvä bioturvallisuus on erittäin tärkeää haitallisten pieneliöiden pääsyn estämiseksi siipikarjatiloille. Tilan ja sen toimintatapojen suunnittelu helpottaa edellä mainittua. Tilan rajat on merkittävä selkeästi sekä aidattava, jos se on mahdollista. Tilalle pääsyä on valvottava, ja sisäänkäynnin pitää tapahtua vain tietyistä selkeästi merkityistä paikoista. Kulkulupa tulisi mahdollisuuksien mukaan myöntää vain bioturvallisuudesta perillä oleville ammattilaisille. Tilalla on hyvä olla kello tai joku muu laite, jolla voi herättää huomiota. Vieraita ei pidä laskea tilalle yksin. Vierailijoiden parkkipaikan tulisi olla tilan sisäänkäynnin lähettyvillä, kaukana kanaloista ja rehun sekä lannan varastointitiloista. Ihannetilanteessa parkkipaikka on puhdas ja kiinteäpohjainen. On suositeltavaa, että tilalla on puhdas pukuhuone, jossa henkilökunta ja vierailijat voivat vaihtaa ylleen tilan järjestämät saappaat ja haalarit. Pukuhuoneen sisäänkäynnin yhteydessä tulisi olla jalkineiden huuhteluallas 3 sekä käsienpuhdistusainetta 4, joita käytetään tilalle tultaessa ja sieltä poistuttaessa. Kädet tulisi desinfioinnin lisäksi pestä ja kuivata siirryttäessä tilasta toiseen. Tilalla olevien teiden tulisi olla kestopäällystettyjä ja helposti puhdistettavia. Siipikarjatilalla ei saa olla muita lintuja, mukaan lukien koriste- ja lemmikkilinnut Rakennukset Rakennukset on tehtävä kestävästä (kovasta) materiaalista, joka on helppo puhdistaa ja desinfioida. On huolehdittava, ettei rakennuksiin pääse lintuja tai tuhoeläimiä. Kanaloiden välitön ympäristö on raivattava vapaaksi kasvillisuudesta, ja kasvillisuuden lähellä olevat alueet on pidettävä siistinä lintujen ja tuhoeläinten torjumiseksi. Kanaloiden ympärille ei saa varastoida tarpeettomia materiaaleja. Rakennuksissa saa olla vain vähimmäismäärä sisäänkäyntejä, ja ne on pidettävä kiinni sekä lukossa ei-toivottujen vieraiden välttämiseksi. Rakennuksen ovilla on oltava kehotus käsien pesemiseen ja desinfiointiin 4 sekä saappaiden ja haalarien pukemiseen ennen kanalaan menemistä sekä riisumiseen sieltä poistuttaessa. Saappaita ei pidä käyttää rakennusten ulkopuolella. Bioturvallisuuden maksimoimiseksi on suositeltavaa, että käytössä on ainakin jalkineiden huuhteluallas 3 ja/tai tautisulku 5. Nämä käytännöt vaihtelevat eri maiden välillä, mutta aina olisi oltava mahdollista rakentaa sisälle pienehkö tila saappaiden vaihtoon, jotta sitä ei tarvitse tehdä ulkosalla. Lisätilat, kuten varastot ja saniteettitilat, on rakennettava ja huollettava samojen käytäntöjen mukaan kuin kanalatkin. 7

8 1.1.4 Bioturvallisuustoimet tilalla ja sen rakennusten sisäänkäynneillä Henkilökunta ja vierailijat ovat suurin bioturvallisuusriski tilan siipikarjalle. Henkilökunnan ja vieraiden on vaihdettava tilan järjestämät suojavarusteet sisäänkäynnillä. Jalkineet on vaihdettava, kun siirrytään kanalasta toiseen. On myös suositeltavaa, että uusi suoja-asu puetaan jokaisen kanalan etuhuoneessa eikä vain tilan sisäänkäynnillä. Taudinaiheuttajien kulkeutumisen kannalta suurimpia riskitekijöitä ovat jalkineet, kädet sekä siirreltävät työvälineet ja laitteet. Riskien vähentämiseksi on suositeltavaa, että kaikkien kanaloiden sisäänkäynneillä on tautisulku tai ainakin kaksi huuhteluallasta jalkineille. Jalkineiden huuhtelualtaat ovat bioturvallisuuden kannalta tehottomampia kuin jalkineiden vaihtotilat. Kumpaa tahansa bioturvallisuusmenetelmää käytetäänkin, on tärkeää, että sitä käyttävät johdonmukaisesti ja tehokkaasti sekä vierailijat että työntekijät koko parven kasvatuksen ajan. Jalkineiden huuhtelualtaissa on käytettävä aina asianmukaisia desinfiointiaineita 6. Jos jalkineiden huuhtelualtaita käytetään, vieraiden on huuhdeltava jalkineensa niissä hyvin aina ennen kanalaan astumista. Desinfiointiaineiden on oltava laimennussuhteiltaan salmonellan kaltaisille bakteereille oikeanlaisia (vahvempia kuin lintutaudeille vaadittuna) sekä orgaanisia materiaaleja hyvin kestäviä ja nopeavaikutteisia. Desinfiointiainetta on lisättävä tai se on vaihdettava altaasta säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan. On suositeltavaa, että jalkineiden huuhtelualtaita on kaksi: yksi eteishuoneessa ja toinen juuri ennen kanalaan menemistä. Saappaat on huuhdeltava hyvin sekä alueelle mennessä että sieltä pois tullessa. Jotta jalkineiden huuhtelualtaasta on hyötyä, saappaiden on oltava puhtaat ennen huuhtelua. Ne voidaan puhdistaa erillisellä desinfiointiaineella ja harjalla, painepesurilla tai irrottamalla lika ravistelemalla. Asianmukaista ja oikean vahvuista desinfiointiainetta on käytettävä ja lisättävä säännöllisesti, jotta vältytään tartunnoilta, haihtumisen myötä huuhtelunesteen laimenemiselta tai sen tehoaineen heikkenemiseltä Laitteet Tilalla käytettävien laitteiden on oltava kestävää materiaalia sekä helppoja puhdistaa ja desinfioida. Yhteiskäytössä olevat laitteet on puhdistettava ja desinfioitava ennen ja jälkeen niiden siirtämistä kanalasta toiseen. 8

9 1.2 Kuivikkeet ja niiden hävittäminen Kanaloissa voidaan käyttää erityyppisiä kuivikkeita, mutta ne on hankittava luotettavasta lähteestä, eivätkä ne saa olla karjan, lintujen tai jyrsijöiden saastuttamia. Kuivikkeita voidaan taudinaiheuttajabakteerien vähentämiseksi käsitellä valmistuksen tai pakkauksen aikana tietyillä happoyhdisteillä kuten muurahaishapolla tai propionihapolla, tai antibakteerisilla tuotteilla kuten formaldehydillä tai jauhemaisilla desinfiointiaineilla. Kuivikkeet kuljetetaan ajoneuvoilla, jotka on puhdistettu ja desinfioitu ennen kuivikkeiden lastaamista. Kuivikkeita ei saa kuljettaa ajoneuvoissa, joilla on aiemmin kuljetettu lantaa, ellei ajoneuvoja ole sen jälkeen puhdistettu, desinfioitu ja kuivattu erityisen huolellisesti. Ulkona lavoilla tai irtotavarana säilytettävä kuivike on suojattava aina puhtaalla materiaalilla, joka kestää veden, linnut ja jyrsijät. Vahingoittuneita paaleja ei pidä käyttää. Käytetty kuivike 7 on vietävä käyttöpaikaltaan ripeästi erätauon yhteydessä ja hävitettävä asianmukaisesti. 1.3 uho- ja villieläinten sekä hyönteisten torjunta Kaikki rakennukset on suojattava mahdollisimman perusteellisesti, jotta linnut, jyrsijät, villieläimet tai kanalakuoriaiset eivät pääsisi niihin sisään (Katso 4.1). Niiden oleilua tilan lähistöllä voi estää yleisen siisteyden avulla sekä raivaamalla ympäristöstä kasvillisuutta ja muita piileskelylle otollisia paikkoja. Maahan kaatuneet rehut on siivottava ripeästi pois. Jyrsijöiden elinoloja on vaikeutettava pitämällä tilat siistissä kunnossa. Rakennuksissa ja niiden ympärillä on hyvä pitää suunnitelmallisesti syöttejä ja loukkuja. Tuholaistorjunta pitää antaa sellaisten henkilöiden vastuulle, joilla on siihen koulutus ja tietoa torjunta-aineista. Tuholaistorjunnasta on laadittava tarkka suunnitelma, ja torjunta-aineiden käytössä on huolehdittava kirjanpidosta sekä kansallisten lakien noudattamisesta. Tuholaistorjuntaa on tehostettava, jos näkyvissä on merkkejä jyrsijöistä. Toimenpiteiden tehoa on tarkkailtava huolellisesti ja muutoksia tehtävä tarpeen mukaan. Tuholaistorjuntaa on helpointa tehostaa silloin, kun kanala on tyhjillään. Valvontatoimet on tarkastettava säännöllisesti, jotta niiden tehokkuutta voidaan arvioida. 1.4 Kotieläimet tilalla Lemmikit, karja- ja muut eläimet on pidettävä loitolla kanaloista, rehu- ja kuivikevarastoista sekä huoltorakennuksista. Koiria, kissoja tai karjaa ei pidä koskaan päästää itse kanalaan (eikä sen rehu- tai työvälinevarastoon). 9

10 1.5 Ruokinta ja vesi Valmisrehu ja tilalla sekoitettavan ravinnon ainekset tulisi hankkia suoraan tehtaalta tai toimittajalta, joka toimii varsinkin salmonellakontrollin osalta lakien ja säädösten mukaisesti,, ja joka antaa asiakkaalle rehun salmonellakontrollia sekä tehdasta ja sen tuotantoprosesseja koskevia tietoja. Valtuutettu eläinlääkäri voi auttaa mainittujen tietojen tulkitsemisessa. Rehu toimitetaan ihannetilanteessa juuri sitä tarkoitusta varten suunnitelluilla ajoneuvoilla, joihin ei paluulastata muita raaka-aineita, rehuja tai materiaaleja. Jos rehuajoneuvoja käytetään raaka-aineiden kuljettamiseen, ne pitää pestä ja desinfioida ennen kuin niillä kuljetetaan valmista rehua. Kaikille ajoneuvoille pitää olla tehtynä dokumentoitu hygieniaohjelma. Jos mahdollista, rehu pitäisi toimittaa suoraan valmistajalta tuottajalle. Rehusekotteisiin lisättävän kokojyväviljan pitää olla käsitelty muurahais- tai propionihappoa sisältävällä tuotteella, tai sen pitää olla lämpö- tai muutoin kansallisten viranomaisten määräysten mukaisesti käsiteltyä. Jos tuottaja käyttää omaa viljaansa ja pystyy kontrolloimaan salmonellan riskit siitä, kansalliset viranomaiset eivät välttämättä vaadi happo- tai lämpökäsittelyä. Kun rehukuormaa puretaan, tulisi käyttää tilan omaa pölynkeräyspussia. Rehuntoimittaja voi myös järjestää uuden pölynkeräyspussin jokaiselle toimitukselle. Pölystä saa hyvän näytteen rehuerän mahdollisten taudinaiheuttajien toteamiseksi. Jokaisesta rehuerästä otetaan näyte kuten kappaleessa Valvonta, näytteiden ottaminen ja testaus mainitaan, ja näytteet säilytetään ainakin viikon verran teurastuksen jälkeen. Rehut on säilytettävä tilalla suljetuissa säiliöissä, siiloissa tai suljetuissa säkeissä. Säilytystiloihin ja siiloihin ei saa päästää lintuja tai jyrsijöitä. Maahan kaatuneet rehut on siivottava ripeästi tuhoeläinten ja lintujen torjumiseksi. Ruokintalaitteiden ja siilojen ylivuotoja tai -jäämiä ei pidä varastoida käytettäväksi seuraavan parven ruokinnassa. Siipikarjan juomavesi suositellaan otettavaksi kunnallisesta vesijohtoverkosta. Jos vesi tulee jostakin muusta lähteestä, se on testattava ennen käyttöä ja säännöllisesti myös jatkossa (vähintään kerran vuodessa). On suositeltavaa lisätä vedenpuhdistuskemikaalia veteen, joka ei tule kunnallisesta vesijohtoverkosta tai veden puhdistus on oltava tarvittaessa mahdollista esim. kloorauksen tai UV-käsittelyn avulla. Käsittelemätöntä pintavettä ei pidä käyttää. Vedenjakelujärjestelmä säiliöineen pitää olla suljettu ja hygieenisesti hallinnassa tartuntojen estämiseksi. 10

11 1.6 Kuolleiden lintujen hävittäminen Parvet on tarkastettava päivittäin. Kuolleet linnut viedään pois ja laitetaan tiiviiseen sekä tuholaiset kestävään säiliöön, jotta tuho- ja/tai villieläimet eivät pääse niihin käsiksi. Ruhot 9 hävitetään tavalla, joka on viranomaisten hyväksymä ja joka täyttää EU-vaatimukset varsinkin eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskevan asetuksen 1774/2002, jonka tilalle astuu voimaan komission vastaava asetus 1069/2009. Kuolleiden lintujen säilytykseen tarkoitettu säiliö on puhdistettava ja desinfioitava perusteellisesti ennen uuden lintuerän saapumista. Kädet on pestävä ja desinfioitava aina kuolleiden lintujen käsittelyn jälkeen. On suositeltavaa käyttää kertakäyttöisiä muovikäsineitä. 1.7 Untuvikot Untuvikkoja tuottavilta emoparvilta ja hautomoilta vaaditaan säädösten mukaista salmonellakontrollia (Komission asetus 2160/2003). Untuvikot on kuljetettava puhtaissa ja hyvin desinfioiduissa ajoneuvoissa ja laatikoissa. 2. Tilan hoito 2.1 Johdanto Eläinten ja elintarvikkeiden tuotannossa on otettava huomioon erityisiä tuoteturvallisuustoimenpiteitä. Lihahygieniaohjelmien ensisijainen tavoite on suojella kansalaisten terveyttä. Ohjelmien pitää perustua tieteellisiin arvioihin lihaan liittyvistä terveysriskeistä ja ottaa huomioon kaikki ravinnon turvallisuusriskit, joita tutkimuksella ja valvonnalla on kartoitettu. Lihahygienian vaatimuksilla kontrolloidaan mahdollisimman tarkoin riskitekijöiden esiintymistä koko elintarvikeketjussa tuottajatilat mukaan lukien. Hygieniavaatimuksissa on otettava huomioon tiedot elintarvikeketjun eri vaiheista sekä mahdolliset riskitekijät populaatiossa, josta liha on peräisin. Myös HACCP-periaatteita sovelletaan mahdollisimman paljon hygieniatoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja hygienian parissa työskentelevillä tulisi olla asianmukainen koulutus, tiedot ja taidot. Eläinten valvonnasta saatuja tietoja käytetään hygieniavaatimusten arvioinnissa ja muutoksissa tarpeen mukaan. 11

12 2.1.1 Tilan toiminta Tilan pitäisi toimia kaikki sisään kaikki ulos periaatteella aina kun mahdollista. Kaikkien yksiköiden, joissa on selkeästi määritelty bioturvallisuusalue, on oltava tyhjillään ennen uuden lintuerän saapumista. Tiloilla, joissa on eri-ikäisiä lintuja, tulisi kullakin bioturvallisuusalueella olla lintuerän vaihtuessa erätauko. Alueiden välillä liikuttaessa on noudatettava tiukkoja bioturvallisuussääntöjä Henkilökunta ja vieraat Kaikille työntekijöille ja vierailijoille on järjestettävä puhtaat suojavaatteet ja jalkineet. Kaikki asusteet on pestävä tai heitettävä pois ennen uusia lintueriä. Vierailijoiden määrää tulisi rajoittaa siipikarjatiloilla. Vierailijoille kuten mittarinlukijoille sekä polttoaine- tai rehuautojen kuljettajille on annettava suojavarusteet heidän saapuessaan, ja ne on jätettävä tilalle käytön jälkeen. Vierailijoiden, jotka eivät käy kanalassa, huoltoalueilla tai rehuja kuivikevarastoissa, ei tarvitse käyttää suojavaatteita tai -jalkineita. Sisäänkäynneillä on noudatettava kappaleessa lueteltuja bioturvallisuustoimia. Tilalla on oltava mahdollisuus pestä kädet ja käydä wc:ssä. Pesutiloissa on oltava asianmukainen paikka käsien pesulle, desinfioinnille ja kuivaamiselle. Työntekijöitä ja vieraita on kehotettava pesemään tai desinfioimaan kätensä ennen kanalaan menoa sekä sieltä poistuttaessa. Tilan vieraiden tulisi kirjata vierailunsa vieraskirjaan (päivämäärä, saapumisaika, lähtöaika, nimi, yritys, vierailun tarkoitus ja edellisen siipikarjaan olleen kontaktin ajankohta). Ulkomaisten vieraiden viimeisestä vierailusta siipikarjatilalla pitää olla kulunut yli 48 tuntia Ajoneuvot Ajoneuvojen käyntiä siipikarjatilalla tulisi rajoittaa minimiin. On suositeltavaa suihkuttaa desinfiointiainetta ajoneuvojen renkaisiin ja muihin mahdollisesti saastuneisiin osiin, kun ne saapuvat tilalle Työrutiinit ja koulutus Henkilökunnalla on oltava määritellyt työrutiinit, joissa huomioidaan bioturvallisuus ja hygienia. Henkilökunnalle on annettava tietoa tartuntatautien merkityksestä, zoonooseista ja oikeanlaisesta hygieniasta mukaan lukien henkilökohtainen hygienia- sekä bioturvallisuustoimista tilan tartuntariskin minimoimiseksi. 12

13 3. Seuranta, näytteiden ottaminen ja testaus Parven salmonellatilanteen seuranta. Kun parven salmonellatilanne on tiedossa, voidaan sen perusteella tarkistella bioturvallisuustoimien tehokkuutta ja tehdä desinfiointia, lintukannan vähentämistä ja teurastuksen järjestämistä koskevia päätöksiä. Salmonellaa kantavien parvien teurastuksen suunnitelmallinen ajoitus vähentää tartuntariskiä teurastamolla ja minimoi salmonellapitoisen lihan pääsyn ruokatuotantoon. EU-säädösten mukaan parvesta on otettava kaksi paria tossunäytteitä kolmen viikon sisällä ennen teurastusta. On suositeltavaa valvoa myös kampylobakteerin esiintymistä, jotta varmistuneita tapauksia varten voidaan suunnitella toimenpiteet. Positiivisista kampylobakteerituloksista on keskusteltava eläinlääkärin kanssa. Tartunnan saaneissa kanaloissa on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Valvontakäytännön yksityiskohdista tulisi keskustella lihantuotantolaitoksen kanssa. He tekevät parhaansa salmonella- ja kampylobakteerien minimoimiseksi. Valvontakäytäntöjen on myös noudatettava säädöksiä (huomioi, että lähtien on ollut voimassa Salmonella Enteridisin ja Salmonella Typhimuriumin esiintymisen minimoimiseen tähtäävä EU:n asetus 646/2007). Testitulosten jakaminen kaikille elintarvikeketjun toimijoille lisää tietoisuutta ja helpottaa salmonellan (ja kampylobakteerin) kontrollointia. Siksi tietojen avointa jakamista suositellaan. 3.1 Salmonellanäytteiden ottaminen ja testaus Salmonellanäytteiden ottaminen Seuraavissa kappaleissa kerrotaan näytteiden ottamisesta ja testaamisesta. Pakollinen viittaa EU:n lainsäädäntöön. Vapaaehtoinen tai suositeltava tarkoittavat, että kyseistä asiaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Älä kuitenkaan unohda, että kansallisia vaatimuksia saattaa silti olla Näytteiden otto lihasiipikarjan untuvikoista: vapaaehtoinen Kaikki emoparvet on testattava tietyin väliajoin salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien zoonoosien aiheuttajien valvonnasta annetun asetuksen 2160/2003 mukaisesti. Tavoitteena on vähentää salmonellan serotyyppien esiintymistä Gallus gallus -rodun täysikasvuisissa emoparvissa, jotta viiden yleisimmän serotyypin vertikaalinen tartunta olisi epätodennäköisempää. Tilalle saapuvien lihasiipikarjan untuvikkojen (broilerit) testausta ei ole otettu huomioon EU-lainsäädännössä, joten se ei ole pakollista. Kun toimitettujen untuvikkojen salmonellatilanteen tarkistamisesta on päätetty, näytteet on otettava aseptisesti eli puhtaita suojavaatteita sekä kertakäyttöisiä muovikäsineitä käyttäen. Pölynäytteestä voidaan helposti todeta salmonellaa, jos näyte on otettu huonosti desinfioidussa kanalassa. Kaikkia untuvikkojen kuljetuslaatikoita edustavat näytteet kuljetuslaatikoiden aluspapereista tai vähintään 900 cm 2 kokoisella kankaalla tai sienellä otetut näytteet sekä kaikki kuljetuksessa kuolleet linnut voidaan testata. Saman tyyppiset näytteet voi tarvittaessa yhdistää testausta varten. 13

14 Näytteiden ottaminen broilereista: pakollinen Seuraavissa kappaleissa käydään läpi EU-lainsäädännön mukainen näytteenotto ja testaus. Lisäksi on huomioitava mahdolliset tätä tarkemmat kansalliset määräykset Näytteenottoaika Näytteiden ottaminen broilereista on EU-lainsäädännön mukaan pakollista. Näytteet on otettava linnuista kolmen viikon sisällä ennen teurastamista. On suositeltavaa, että näytteet otetaan mahdollisimman lähellä teurastusajankohtaa, jotta teurastamo voi suunnitella ja toteuttaa positiivisten parvien teurastuksen asianmukaisesti. On kuitenkin varattava tarpeeksi aikaa testaukselle ja tulosten raportoinnille, jotta teurastuksen ajankohtaa voidaan tarvittaessa muuttaa Näytteiden ottaminen Parvesta otetaan vähintään kaksi näytettä imukykyisellä tossuparilla eli toisin sanoen yhteensä neljä tossua per parvi. Imukykyisten tossujen pinta pitää kostuttaa etukäteen tarkoituksenmukaisella aineella. On suositeltavaa, että tossut toimittaa laboratorio. Tilanhoitaja laittaa näytteenottotossut jalkineiden huuhtelualtaassa 3 desinfioitujen ja sen jälkeen puhtaalla vedellä huuhdeltujen saappaiden päälle ja kävelee eläinsuojassa vähintään 100 askelta kattaen kanalan koko pituudeltaan ja kaikkine osastoineen. Näytteet on otettava ennen kuivikkeiden vaihtamista. Näytteen ottamisen jälkeen näytetossut laitetaan huolellisesti steriiliin astiaan. Näytetossun pitäisi olla silmin nähden tahriintunut ja siinä pitäisi olla mukana ulostetta. Näytteet lähetetään välittömästi laboratorioon mahdollisimman pienellä viiveellä, eikä niitä saa säilyttää kuumassa paikassa ennen testausta Näytteiden ottaminen parvea harvennettaessa tai poistettaessa: vapaaehtoinen Kun salmonellatestissä negatiivisen tuloksen saanutta parvea harvennetaan tai poistetaan, pitää varoa tartuntaa kiinniottovälineistä ja laatikoista. Siipikarjatilallinen voi halutessaan ottaa sivelynäytteet kuljetusautosta sekä -laatikoista, jotka ovat kontaktissa kyseiseen parveen. Tuottajan on syytä olla valmistelujen osalta etukäteen yhteydessä eläinlääkäriin tai laboratorioon. Sivelynäytteet otetaan pyyhkimällä suurilla näytteenottopaloilla kuljetuslaatikoiden sisäpohjien likaantuneita pintoja. 14

15 Näytteiden ottaminen puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen: vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa salmonellapositiiviselle parvelle Jotta varmistutaan pitopaikan puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteiden tehokkuudesta, on suositeltavaa ottaa pintapuhtausnäytteet salmonellaesiintymien varalta. Jos salmonellaa havaitaan vielä pitopaikandesinfioinnin jälkeen, pitää desinfiointiprosessi toistaa. Näytteet tulisi testauttaa mahdollisimman pian niiden ottamisen jälkeen, mieluusti samana päivänä. Testeissä tulisi käyttää herkkää, ympäristönäytteille soveltuvaa salmonellatestausmenetelmää. Näytteitä analysoivan laboratorion on hyvä olla valtuutettu kyseiseen testaukseen. Lainsäädännön vaatimat pakolliset näytteet pitää lähettää valtuutettuun laboratorioon. Lisätestit hygienogrammien 10 kuten enterobakteerien tai TVC:n (elävien bakteerien kokonaismäärä) määrittämiseksi voivat olla hyödyllisiä, kun arvioidaan puhdistusten ja desinfioinnin tehokkuutta paikoissa, joissa ei tavata salmonellaa. Jos salmonellatesti on positiivinen, on suositeltavaa suorittaa desinfiointi uudelleen ja tutkia desinfiointitapojen tehokkuutta. Salmonellanäytteitä voi ottaa esimerkiksi Lattialta näytetossuilla tai lakaisemalla Seinistä ja ovista, mukaan lukien piilossa olevat alueet saranoiden luona jne. Lattiassa olevista koloista ja halkeamista Matalien seinien koloissa ja halkeamissa olevasta ulosteesta Kiintokalusteista (pilareista, putkista, säiliöiden alustoista, tuulettimista) Puisten tukipilareiden tyvistä Seinälle kiinnitetyistä tuulettimista ja siirrettävistä tuulettimista Rehusiiloista ja -astioista Keinoemosta tai lämmittimestä sekä ruoka- ja vesiastioista Etuhuoneiden lattioista ja kiintokalusteista Jyrsijöistä, jyrsijöiden ulosteista, kanalakuoriaisista ja muista niveljalkaisista 15

16 Tärkeimpiä paikkoja ovat ruokintajärjestelmät, juottojärjestelmät, lattiat, ilmanvaihtoaukot, katossa olevat ilmanpoistoaukot, matalalla olevat kolot sekä ulokkeet seinissä ja väliseinissä. Näytteet otetaan suurikokoisilla kankailla pyyhkien, ihanteellisesti siirtäen ne ennalta rikastettuun alustaan, johon tehdään bakteeriviljely heti näytteenottopäivänä. Kutakin näytekategoriaa kohden tulisi ottaa näyte vähintään kymmenestä eri paikasta. Tarvittaessa näytteitä voidaan yhdistää taloudellisista syistä, mutta parhaat tulokset saavutetaan, kun yksittäisiä näytteitä on runsaasti Näytteiden ottaminen rehusta: vapaaehtoinen Rehuntoimittajalla pitäisi olla käytössä ja noudatettuina vakioidut HACCP-periaatteiden mukaiset toimintamallit, joihin kuuluu myös EU-lainsäädännön mukainen salmonellakontrolli. Tilalle saapuvan rehun testaamista tai tilallisen suorittamaa rehun testaamista ei ole huomioitu EU-lainsäädännössä, joten se ei ole pakollista, mutta näytteitä voi ottaa ja varastoida bioturvallisesti jatkotestausta varten, mikäli myöhemmin sattuisi ilmenemään ongelmia. Jos tuottaja käyttää omaa viljaansa, hänen odotetaan myös valvovan salmonellariskejä. Myös rehuun sekoitettava vilja on testattava. Jos broilerinkasvattaja haluaa tarkistaa tilalle tulleen rehun salmonellatilanteen, näytteenotto tulisi tehdä steriilillä näytekauhalla, käsineellä tai nurin käännetyllä pussilla useista eri kohdista rehunkuljetusauton säiliötä ja molempien osapuolten ollessa läsnä (rehuntoimittaja ja broilerinkasvattaja). Näytteen määrän pitää olla vähintään 400 g. Lastin purkamisen jälkeen autosta saatu pölyjäämä on paras näyte, mutta siihen ei usein päästä käsiksi. Rehun saastuminen voidaan todeta myös testaamalla näytteet rehusiiloista tai niiden tuuletusputkista ja pölypusseista kerätystä pölystä Näytteiden lähettäminen Näytteet pakataan ja lähetetään analyysin suorittavaan laboratorioon siten, että ne ovat perillä 48 tunnin sisällä näytteen ottamisesta. 16

17 4. Puhdistus ja desinfiointi Puhdistus ja desinfiointi kanalan tyhjentämisen jälkeen. On tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita, kun käytetään puhdistus- ja desinfiointiaineita ja -tuotteita. On myös tärkeää huolehtia aineiden sopivuudesta ja oikeista pitoisuuksista. Tietyissä tilanteissa kun esimerkiksi salmonellaa on löytynyt on suositeltavaa kysyä neuvoa asiantuntijalta tai eläinlääkäriltä, koska tietyt lintutaudeille tarkoitetut desinfiointiainetuotteet ja -pitoisuudet eivät hävitä desinfiointiaineille vastustuskykyistä salmonellaa. Tuholais- ja hyönteistorjuntaa ei pidä laiminlyödä, kun kanala on tyhjillään. Riittävä tuhoeläinten, lintujen, hyönteisten ja niveljalkaisten torjunta kannattaa varmistaa. 4.1 Vaihe 1: Laitteiden siirtäminen ja kuivapuhdistus Kaikkien orgaanisten saastuttajien poistaminen on tärkeää, koska kuivikkeet, ulosteet ja jätteet voivat sisältää paljon taudinaiheuttajia ja olla siksi todennäköinen tartuntalähde. Orgaaninen aines voi tehdä desinfiointiaineen hyödyttömäksi. Kun kanalassa on todettu kuoriaisongelma, tyhjennetty tila suihkutetaan torjunta-aineella välittömästi ennen kuin tila viilenee. Tarkista desinfiointiaineen oikea laimennussuhde ei vain viruksille tai yleiseen desinfiointiin tarkoitettua annostelua vaan salmonellan kaltaisille bakteereille määrätty ja laske tarvittu desinfiointiaineen määrä. Suihkuta sitten kanalan seinien alareunat metrin korkuiselta kaistaleelta kuivikkeen pintaan saakka ulottuen. Suihkuta myös väliseinät ja pilarit. Poista ylijäämärehu ruokintalaitteistosta ja siilosta, Siirrä laitteet tarvittaessa pois tilasta. Puhalla irtopölyt pois. Poista kanalasta kaikki kuivikkeet. Lastaa kuivikkeet siten, ettei ulkoalueille, kuten ovien läheisyyteen eikä siiloihin jää vanhaa kuiviketta 7, pölyä tms. Peitä kuivikkeet ennen kuin kuljetat ne pois. Kuljeta vanhat kuivikkeet mahdollisimman kauas kanalasta tai muusta siipikarjatilasta. Puhalla tai pese puhtaaksi tyhjät rehuastiat ja desinfioi ne positiiviseksi testatun parven jäljiltä. Pidä huolta, ettei astioihin jää kosteutta, kun seuraava rehuerä toimitetaan. 4.2 Vaihe 2: Vesi ja ruokinta 17

18 4.2.1 Juomavesijärjestelmä Juomavesijärjestelmä puhdistetaan erätauolla 11 eli lintuerien vaihtumisen välisenä aikana. Juottojärjestelmän kaikki osat saattavat olla saastuneita, varsinkin säiliöt, joihin voi kerääntyä pölyä ja roskaa. Desinfiointi puhdistaa järjestelmän ja tuhoaa ei-toivotut bakteerit, alkueläimet ja sienikasvustot. Kuivata paisuntasäiliö ja varmista, ettei siellä ole roskia. Puhdista tarvittaessa. Laske säiliöön juottojärjestelmän täyttämiseen tarvittava vesimäärä ja lisää desinfiointiaine oikeassa sekoitussuhteessa. Anna juottojärjestelmän täyttyä desinfiointiaineseoksella. Seuraa valmistajan ohjeita. Tyhjennä ja kuivata järjestelmä sekä täytä se puhtaalla vedellä Ruokintalaitteisto Jos edellinen lintuerä on testattu salmonellapositiiviseksi, koko kanala ja sen ruokintalaitteisto on puhdistettava ja desinfioitava. Ruokintalaitteistoon kuuluvat myös tilalla valmistettavan rehun sekoittamiseen käytetyt välineet, siilot ja astiat. 4.3 Vaihe 3: Rakennusten ja välineiden puhdistus ja desinfiointi Liota tarvittaessa Liottaminen Kastele hyvin kaikki pinnat suihkuttaen niitä desinfioivalla puhdistusaineella ladatulla painepesurilla matalaa painetta käyttäen. Anna aineen vaikuttaa minuuttia tai noudata valmistajan ohjeita ja huuhtele sitten pinnat vedellä Suihkuta rakennusten ulkopuolelta ilmanvaihtoaukot, tuulettimien ympäristöt ja lastausalue. Varmista, että likaiset alueet, kuten betonitasot 12 talojen ympärillä sekä irtomateriaalien säiliöiden alustat on pesty puhtaaksi Pesu Pese kaikki pinnat painepesurilla sopivaa desinfioivaa puhdistusainetta käyttäen. Varmista, että peset puhtaaksi ilmanottoaukot, tuuletinten ympäristöt, väliseinät, ruokinta- ja juottoastiat sekä muut laitteet, myös tilasta jo pois siirretyt. Älä unohda pestä päällystettyjä piha-alueita rakennusten ovien ja porttien ympäriltä. Jos mahdollista, liota irtaimia työvälineitä ja laitteita erillisessä 18

19 astiassa. Tee puhdistustoimenpiteet myös muissa tiloissa, kuten esimerkiksi huoltotiloissa. Asiantuntevan vastuuhenkilön tulisi tarkastaa puhdistetut tilat ennen kuin puhdistusryhmä lähtee paikalta. Huonosti puhdistetut alueet puhdistetaan tarvittaessa uudelleen. 4.4 Vaihe 4: Huollot ja korjaukset Tarkista tilat, kun lattia, seinät ja välineistö on puhdistettu, ja korjaa löytyneet kolot, halkeamat ja muut viat. Tarkista myös, näkyykö jälkiä jyrsijöistä tai muista tuholaisista. Jäljet ovat usein paremmin näkyvissä siivouksen jälkeen. On suositeltavaa antaa pintojen kuivua rauhassa pesun jälkeen. Kuivumista voidaan nopeuttaa tuulettimilla. Vaihe 5: Desinfiointi Puhdistuksen jälkeen tilassa on vielä niin paljon taudinaiheuttajia, että ne aiheuttavat vakavan riskin seuraavalle lintuerälle. Salmonellan tai muiden tartuntojen ilmettyä on mahdollista teettää desinfiointi ulkopuolisilla ammattilaisilla, ja sisällyttää siihen mukaan myös ruokintalaitteiston rehuputket. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää formaldehydiä, joka tavallisesti laimennetaan painepesuriin 5 10 prosenttiseksi liuokseksi. Rehu- ja juottoastiat pidetään tyhjänä kunnes desinfiointi on suoritettu. Noudata valmistajan ohjeita ja suosituksia. Muista käyttää tuotteita ja seoksia, jotka tehoavat myös salmonellaan ei vain viruksiin tai yleiseen desinfiointiin. On tärkeää käyttää desinfiointiainetta, joka tehoaa todistetusti viruksiin, bakteereihin, hiivoihin ja homeisiin. Desinfioi kaikki siirreltävät laitteet ja vie ne puhdistettuun tilaan. Desinfioi sitten puhdistettu kanala aineen valmistajan ohjeiden mukaan varmistaen, että henkilökunnan liikkeet eivät aiheuta tilan saastumista uudelleen. Varmista, että desinfiointiaineen suihkuttamiseen tarkoitettu painepesuri on riittävän tehokas kasteluun. Suihkuta liuosta tasaisesti kaikille pestyille pinnoille, kunnes ne ovat kastuneet tasaisesti. Suihkuta ainetta kattoon ja etene alas seiniä pitkin lattiaan saakka. Varmista, että ilmanvaihtoaukot tulee puhdistettua ja desinfioitua, ja että ne eivät ole kiinni desinfioinnin aikana. Kun desinfiointi on suoritettu, sulje kaikki ovet ja laita jalkojen huuhtelualtaat sisäänkäyntien luo. Jos tilassa on todettu hyönteisongelma, suihkuta lattiat ja seinät tasaisesti torjunta-aineella desinfioinnin ja kuivumisen jälkeen. Tuholaisten ja hyönteisten torjunta: varmista tuhoeläinten, kärpästen ja muiden niveljalkaisten riittävä torjunta. 19

20 4.6 Vaihe 6: Sumutus (ylimääräinen desinfiointi) Tila voidaan myös sumuttaa kuivasavu- tai aerosolisumulaitteilla, jotta sinne päässeet taudinaiheuttaja häviävät ja vaikeapääsyiset paikat tulevat myös desinfioiduiksi. Sumutus tehdään aina tehokkaan desinfioinnin lisätyönä, mutta ei koskaan sitä korvaavana toimenpiteenä. 4.7 Vaihe 7: Näytteiden otto ja testaaminen Katso kappale A, kohta B. SIIPIKARJAN KIINNIOTTAMINEN, LASTAUS JA KULJETUS 1. Kanalan tyhjentäminen: hygieniaohjeet kiinniottamiseen ja lastaukseen Bioturvallisuus on ensisijaisen tärkeää lintujen kiinniottamisessa ja lastauksessa. Siksi on pyrittävä varmistamaan, että tartuntoja ei tule näiden toimenpiteiden aikana. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on noudatettava seuraavia toimenpiteitä. Kanojen kiinniottamisesta ja lastaamisesta vastaavan henkilökunnan tai tehtävän suorittavan ammattilaisryhmän on oltava koulutettua, heidän on ymmärrettävä henkilökohtaisen hygienian tärkeys sekä tiedettävä, miten tartunnat voivat levitä käsien, vaatteiden tai välineiden kautta. Tehtävää suorittavasta ryhmästä nimetään yksi henkilö, joka on vastuussa kiinniottamisesta ja lastauksesta/purkamisesta. Tehtävää suorittavan ryhmän on suunniteltava toimintansa niin, että salmonellatartuntaa kantavat parvet otetaan kiinni vasta työvuoron lopussa, jotta parvien välinen tartuntariski minimoidaan. Kanoja kuljettavalla yrityksellä on oltava asianmukaiset valtuutukset, ja se on vastuussa kuljetusvälineistön desinfioinnista. Kuljettajilla pitää olla koulutus eläinkuljetuksiin ja heidän tulee tietää henkilökohtaisen hygienian tärkeys sekä tartuntariskit käsien, vaatetuksen ja välineistön kautta. Teurastamon/kuljetusyhtiön tulisi olla yhteydessä tuottajaan kuljetuksen ja teurastuksen ajankohdasta, jotta tuottaja voi lopettaa kanojen ruokinnan ajoissa teurastamon ja lainsäädännön vaatimalla tavalla. 20

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas

Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas Tuoteturvallisuus keskiössä Hyvät hygieniakäytännöt ovat osa jatkuvaa laadunvarmistustamme. Nordzucker panostaa työympäristön puhtauteen kaikissa tuotanto-, pakkaus-

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettävää siipikarjaa ja siirrettäviä siipikarjan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudan alkioille ja munasoluille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus. Newcastlen taudin vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus. Newcastlen taudin vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 25/14 Päivämäärä Dnro 10.12.2014 1238/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2015 -toistaiseksi Kumoaa Newcastlen taudin ja lintuinfluenssan vastustamisesta

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT. 1. Näytteenotto emokasvattamon untuvikoista

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT. 1. Näytteenotto emokasvattamon untuvikoista N:o 1148 3159 Liite I NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Näytteiden pakkaamisesta ja lähettämisestä on sovittava erikseen tutkimuksen suorittavan laboratorion kanssa. Näytteet on lähetettävä laboratorioon näytteenottopäivänä

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Liite 2. Eläinjätteen varastointia koskevat vaatimukset... 2652

Liite 2. Eläinjätteen varastointia koskevat vaatimukset... 2652 2650 N:o 1022 LIITTEET SISÄLLYSLUETTELO sivu Liite 1. Eläinjätteen keräämistä ja kuljetusta koskevat vaatimukset... 2651 1. Kuljetusvälineet... 2651 2. Kuljetusasiakirjat... 2651 3. Kuljetusmerkinnät...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.7.2014 C(2014) 5082 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS toimenpiteistä Xylella fastidiosa (Well et Raju) -organismin unioniin kulkeutumisen

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2001 N:o 707 709 SISÄLLYS N:o Sivu 707 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Munintakanojen terveys Ylitarkastaja Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet ja EU:n hyväksymä kansallinen valvontaohjelma

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.10.2012 COM(2012) 578 final 2012/0280 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen (ETA:n kannalta merkityksellinen

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla Tärkeä tuoteturvallisuus Tämä esite on tarkoitettu koko Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan henkilöstölle,

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä

Lisätiedot

Luonnos 1.12.2015. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

Luonnos 1.12.2015. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti Luonnos 1.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto 02.06.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto 02.06.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 15 Tmi Sari Viiman toiminnan kieltämistä koskeva elintarvikelain 56 :n mukainen päätös HEL 2015-006585 T 11 02 00 Päätös Toimija Elintarviketurvallisuuspäällikön

Lisätiedot

LUONNOS 10.7.2013. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta. Annettu Helsingissä x päivänä xkuuta 2013

LUONNOS 10.7.2013. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta. Annettu Helsingissä x päivänä xkuuta 2013 LUONNOS 10.7.2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta Annettu Helsingissä x päivänä xkuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Eläintilan hygieniavaatimukset

Eläintilan hygieniavaatimukset Eläintilan hygieniavaatimukset Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden alkutuotannolle

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)

Lisätiedot

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset Elintarvikkeet -Viljelijällä vastuu tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä oltava riittävät tiedot asian varmistamiseksi -Alkutuotantopaikat on rakennettava ja hoidettava siellä tuotettujen

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys broilereiden suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon toimijoilta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin) Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

MALLI: ELÄINTEN TERVEYSTODISTUS. Euroopan yhteisöön tuotaviksi tarkoitettuja, muita kuin siipikarjaan kuuluvia lintuja varten

MALLI: ELÄINTEN TERVEYSTODISTUS. Euroopan yhteisöön tuotaviksi tarkoitettuja, muita kuin siipikarjaan kuuluvia lintuja varten 324 N:o 114 Liite X MALLI: ELÄINTEN TERVEYSTODISTUS Euroopan yhteisöön tuotaviksi tarkoitettuja, muita kuin siipikarjaan kuuluvia lintuja varten Tuontitarkastuksen jälkeen tämä lähetyserä on kuljetettava

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 13. helmikuuta 2004 PE 337.066/12-17 TARKISTUKSET 12-17 Luonnos suositukseksi toiseen käsittelyyn (PE

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN www.ett.fi TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit

Lisätiedot

Siemens Pure kuulokojeiden käyttöohje. www.kuulotekniikka.com

Siemens Pure kuulokojeiden käyttöohje. www.kuulotekniikka.com Siemens Pure kuulokojeiden käyttöohje www.kuulotekniikka.com Sisällysluettelo Kuvaus Pure kuulokojeista sivu 3 Pure kuulokojeen pariston vaihto sivu 4 Tilanneohjelmat ja kuulokojeen virtakytkin sivu 5

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hygieniakonsepti Hospidana ApS

Hygieniakonsepti Hospidana ApS Hygieniakonsepti Hospidana ApS Sales Office - Mediplast AB mediplast.info@mediplast.com Production Plant - Hospidana A/S P.O. Box 9504 www.mediplast.com Kleinsvej 6 SE-200 39 Malmö, Sweden DK-4930 Maribo,

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Sisältö Tautisuojausosion tavoitteet Siipikarjan tautisuojaus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista elintarvikehygieniasta 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista 2016 Elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa

Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa Yksikönjohtaja Evira Valvontaosasto Lihantarkastusyksikkö Pienteurastamon suunnittelu Huomioon otettavaa: Teurastamon ympäristövaatimukset

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla 5.2.2015 Rehusäädösten noudattaminen Rehulainsäädännön vaatimukset koskevat kaikkia rehualan alkutuotannon toimijoita: - elintarviketuotantoeläimiä ruokkivia.

Lisätiedot

säännöllisesti kyseisen taudin varalta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti.

säännöllisesti kyseisen taudin varalta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti. Asetus 853/2004, keskeiset kohdat punaisella IX JAKSO: RAAKAMAITO JA MEIJERITUOTTEET I LUKU: RAAKAMAITO ALKUTUOTANTO Elintarvikealan toimijoiden, jotka tuottavat tapauksen mukaan keräävät raakamaitoa,

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

- Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä

- Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä Turvallinen käyttö - Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä Torjunta-aineiden kuljetus Vaaralliseksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja

Broilereiden hyvinvointi ja Broilereiden hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus Riitta Maijala Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vierasainevalvontaohjelma (96/23) Toteutetaan vierasainedirektiivin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7978/12 DENLEG 31 AGRI 174 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7978/12 DENLEG 31 AGRI 174 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7978/12 DENLEG 31 AGRI 174 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 16. maaliskuuta 2012 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

High-Tech sairaalafoorumin seminaari 14.9.2012 omavalvonta ja uudet hygieniaratkaisut

High-Tech sairaalafoorumin seminaari 14.9.2012 omavalvonta ja uudet hygieniaratkaisut High-Tech sairaalafoorumin seminaari 14.9.2012 omavalvonta ja uudet hygieniaratkaisut Hygienian omavalvontajärjestelmän toteuttaminen elintarviketeollisuudessa ELT Marjatta Rahkio, Maitohygienialiitto

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 400

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 400 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 400 stop BREWING heißes wasser B-2264 empty low temperature empty Käyttöohje Cafitesse 400 - LED-merkkivalot LED (vihreä) LED (keltainen) LED (punainen) LED (punainen) stop BREWING

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudan alkioille ja munasoluille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS SIIVOUSVÄLINEET 1. siivousvaunu 2. sanko (siivoussanko) 3. jätesäkki 4. kuivain - Voit kuivata ikkunat, peilit ja lattiat. 5. lattiamoppi ja pyyhe 6. ikkunanpesin - Voit pestä

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkerehuista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkerehuista MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 10/EEO/2008 Päivämäärä Dnro 16.12.2008 2844/01/2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kumoaa Lääkerehuista 8 päivänä syyskuuta 1998 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Tampere 23.10.2014 Loimaa 29.10.2014 Seinäjoki 30.10.2014 Virpi Rantanen, kunnaneläinlääkäri Nykyiset tuotantomuodot virikehäkkikanala. Kanoja 10-60 kanaa / häkki.

Lisätiedot