Kasvatus- ja opetustoimi. Esiopetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetustoimi Esiopetuksen opetussuunnitelma 2015

2 1 Sisältö 1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa Paikallisesti päätettävät asiat Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Oppimisympäristöt esiopetuksessa Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Paikallisesti päätettävät asiat Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet Monipuoliset työtavat Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Ilmaisun monet muodot Kielen rikas maailma Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan ja kehityn Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa Kaksikielinen esiopetus Paikallisesti päätettävät asiat Lapsen kasvun ja oppimisen tuki Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Paikallisesti päätettävät asiat Oppilashuolto Monialainen oppilashuollon yhteistyö Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto Oppilashuoltosuunnitelmat Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Paikallisesti päätettävät asiat LÄHTEET JA LINKIT LIITTEET... 83

3 2 Liite 1. Koonti esioppilaiden ja huoltajien esiopetustoiveista, syksy Liite 2. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman sisällys Liite 3. Kasvatus ja opetustoimen strategia Liite 4. Varhaiskasvatuksen strategia Liite 5. Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa Liite 6. Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa Liite 7. Äänneharjoittelu esiopetuksessa Liite 8. Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset Liite 9. Esioppilaasta koululaiseksi yhteistyö nivelvaiheissa Liite 10: Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa Liite 11: KIVA OLLA kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma Liite 12. Lapsen kiinnipitäminen päivähoidossa ja esiopetuksessa Liite 13. Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet Liite 14. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana

4 3 1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma 1.1 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys 1, jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja esiopetus toteutetaan. Opetussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaavat erityisesti perusopetuslaki ja - asetus sekä esiopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus 2. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisen esiopetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Uudistuksen valmistelun lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten tuomat haasteet tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Perusteita on valmisteltu laajassa yhteistyössä hyödyntäen uusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia. Opetussuunnitelman perusteet on päätös esiopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön yhteistyöstä sekä oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista 3. Esiopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osaalueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää esiopetuksen tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät viittauksia lainsäädäntöön. Viittausten tarkoituksena on selventää perustetekstin yhteyttä lainsäädännölliseen perustaan. Esiopetusta ohjaavista säädöksistä poiketen tässä perusteasiakirjassa käytetään oppilaasta esiopetukseen paremmin soveltuvana sanaa lapsi, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki sekä opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisesta opiskeluhuollosta termiä esiopetuksen oppilashuolto. 1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 4. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään esiopetuksen kasvatus- ja opetustyön, oppilashuollon, huoltajien ja esiopetuksen yhteistyön sekä esiopetuksen muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta esiopetuksen kansallisten perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksen järjestämistä kaikissa esiopetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, lasten tarpeet sekä esiopetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset opetussuunnitelmaa laatiessaan. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten: 1 Perusopetuslaki (628/1998) 14 2 mom. ja Valtioneuvoston asetus (422/2012) 13 2 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 Perusopetuslaki 14 2 mom. (477/2003) 4 Perusopetuslaki (628/1998) 15 1 mom.

5 4 mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma perusopetuksen opetussuunnitelma mahdollinen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 5 yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma 6 mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät koulutusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa esiopetusta varten 7. Paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille opetuksen järjestäjän esiopetuksen yksiköille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä yksikkökohtaisia osia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opetuksen järjestäjät voivat myös sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä opetussuunnitelmaa laadittaessa, sitä arvioitaessa ja kehitettäessä. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatia esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva vuosittainen suunnitelma ja tiedottaa huoltajille ennalta siinä päätetyistä keskeisistä asioista 8. Suunnitelmassa tarkennetaan, miten paikallista opetussuunnitelmaa kussakin esiopetuksen yksikössä kyseisen vuoden aikana toteutetaan. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että esiopetuksen henkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä 9. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan esiopetuksen opetussuunnitelman yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 10. Lasten eheän oppimisen polun turvaamiseksi on tärkeää, että muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö saa mahdollisuuden tutustua ja osallistua esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisena esiopetuksen työpäivänä 11. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esiopetuksessa olevan lapsen kanssa työskentelevä noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja muita toimintaa ohjaavia normeja. Myös lapsen kasvun ja oppimisen tukeen kuuluvat lasten yksilölliset suunnitelmat 12 laaditaan yhteisen opetussuunnitelman pohjalta. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa esiopetusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on esiopetuksen laadun kehittäminen ja lasten oppimisen edellytysten parantaminen 13. Paikallisen opetussuunnitelman ja sitä tarkentavan vuo- 5 Lastensuojelulaki (417/2007)12 ; Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 6 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 7 Perusopetuslaki 15 1 mom. (628/1998) 8 Perusopetusasetus 9 (852/1998) 9 Perusopetuslaki 47a (1267/2013); YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 11 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 12 Perusopetuslaki 16 a ja 17a (642/2010) 13 Perusopetuslaki 21 1 ja 2 mom. (1296/2013)

6 5 sittaisen suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi on osa arviointitehtävää ja siihen perustuvaa kehittämistä. Opetuksen järjestäjän ja esiopetuksen yksiköiden tuottaman tiedon lisäksi esiopetuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia. Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen. 1.3 Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut Paikallinen opetussuunnitelma ja sitä tarkentava vuosittainen suunnitelma 14 laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla tässä luvussa kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien päätösten delegoinnista esiopetu k- sen yksiköille ja antaa siihen liittyvät ohjeet. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään kunkin pääluvun lopussa, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisen luvun osa l- ta päättää ja kuvata. Paikallista opetussuunnitelmaa valmisteltaessa opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa, millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma esiopetuksen yksiköiden yhteisenä, kokonaan tai osin yksikkökohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua millaista opetussuunnitelman rakennetta, asioiden käsittelyjärjestystä ja julkaisutapaa käytetään miten esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden sekä muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan miten paikalliset erityispiirteet, esiopetuksen erilaiset järjestämisen tavat, kehittämisen tavoitteet sekä lapsia koskevat suunnitelmat otetaan opetussuunnitelmaa valmisteltaessa huomioon miten opetussuunnitelmasta ja sitä tarkentavasta vuosittaisesta suunnitelmasta tiedotetaan huoltajille ja sidosryhmille miten opetussuunnitelma laaditaan, miten sen toteutumista arvioidaan ja miten sitä kehitetään. 14 Perusopetusasetus (852/1998) 9

7 6 Esiopetuksen opetussuunnitelma muodostuu seuraavista asiakirjoista: - kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma - päiväkotikohtainen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma ja toimintakertomus - ryhmäkohtainen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma ja toimintakertomus - lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma Lappeenrannassa päiväkoti- ja ryhmäkohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma sisältää jatkuvan arvioinnin periaatteen. Toimintaa dokumentoidaan ja kehitetään lasten ja huoltajien kanssa yhdessä. Dokumentoinnissa hyödynnetään Peda.net -verkkopalvelua. Päiväkotikohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma voi olla yhteinen alkuopetuksen kanssa. Päiväkodin esiopetuksen opetussuunnitelma voi sisältää osia, jotka ovat yhteisiä alueen muiden päiväkotien ja/tai perusopetuksen kanssa. Lapsia ja nuoria koskevat päätökset on huomioitu (esim. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko sekä kasvatus- ja opetustoimen strategia). Esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Laadinnassa on pyritty siihen, että mahdollisimman moni opetusta toteuttava henkilö osallistuisi opetussuunnitelman laadintaan, jotta sitoutuminen sen noudattamiseen varmistuisi. Huoltajat ovat osallistuneet kuntakohtaisen esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen vanhempainilloissa ja kasvatuskeskusteluissa. Lasten toiveita ja odotuksia on kuultu lapsen esiopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa. Huoltajien ja lasten toiveet ja odotukset esiopetukselle on koottu liitteeseen 1. Esiopetuksen opetuksen kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu työryhmässä, jossa on ollut perusopetuksen edustaja. Päiväkodin ja lapsiryhmän vuosisuunnitelma sekä lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja arvioidaan yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelman sisällys on liitteenä 2. Tiedottamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä (mm. Peda.net ja Wilma). 2. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Leikkiessään ja toimiessaan erilaisissa oppimisympäristöissä lapset laajentavat osaamistaan eri tiedon- ja taidonaloilla. Esiopetuksessa lapsilla on tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen

8 7 keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystä itsestään oppijana. Esiopetusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. 2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta 15. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja -asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin 16 sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 17. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki 18, tasa-arvolaki 19, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus 20 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21. Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta 22. Tästä määrätään tarkemmin luvussa 4.4. Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja 23. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 24. Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden 25, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia 26. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5. Esi- 15 Perusopetuslaki (628/1998) 4 16 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 17 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. 18 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 19 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 20 Euroopan ihmisoikeuksien sopimus, Valtiosopimukset (63/1999) 21 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Perusopetuslaki 10 1 mom. (1288/1999) 23 Perusopetuslaki (628/1998) 2 24 Valtioneuvoston asetus (422/2012) Perusopetuslaki (628/1998) 9 2 mom. 26 Perusopetusasetus (852/1998) 3 2 mom.

9 8 opetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja 27. Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan. Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta 28. Huoltajilla on oikeus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta sekä lapsensa esiopetuspäivästä. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä. Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia 29. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu. 30 Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön 31. Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen soveltuvat oppimisympäristöt. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain 32 mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa. Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta 33. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, et- 27 Perusopetuslaki 6 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999) 28 Perusopetuslaki 3 3 mom. (628/1998) 29 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 4 mom. 30 Perusopetuslaki (628/1998) 31 2 mom. 31 Perusopetuslaki 29 1 mom. (1267/2013) 32 Perusopetuslaki 35 a (1267/2013) sekä 36 ja 36 a (477/2003 ja 1267/2013) 33 Perusopetuslaki 4 1 mom. ja 7 5 mom. (628/1998)

10 9 tä kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys. Valtioneuvoston asetuksen 34 mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti. Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 35. Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Ennen kuin lapsi on ilmoitettu esiopetukseen selvittää päiväkodin johtaja väestötietojen perusteella asiakastietojärjestelmästä lapsen varhaiskasvatushistorian. Lapsen siirtyessä esiopetukseen, järjestetään tarvittaessa ns. siirtopalaveri, johon osallistuvat huoltajien lisäksi entisen ja tulevan lapsiryhmän opettajat. Koolle kutsujana on lähettävä taho. Lapsesta on välitettävä opetuksen järjestämisen kannalta vält- 34 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5 35 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (628/1998)

11 10 tämättömät tiedot. Jos lapsi ei aiemmin ole osallistunut varhaiskasvatukseen mahdollisen tuen tarpeen selvittämiseksi otetaan yhteyttä perheeseen ja tehdään tarvittaessa yhteistyötä kouluterveydenhoitajan/neuvolan kanssa. 2.3 Arvoperusta Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsilla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Lasten aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat osa heidän oppimisen polkuaan. Lasten erilaisuutta sekä erilaisia tapoja toimia ja oppia arvostetaan. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä edellytystensä mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan. Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvointia. Esiopetuksen henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin perheisiin sekä kotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen ja opetuksen perusta 36. Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakkoodotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate 37. Opetus on lapsia puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Esiopetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. 2.4 Oppimiskäsitys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä 36 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 37 Yhdenvertaisuuslaki 6 1 mom. (21/2004)

12 11 on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää. 2.5 Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena 38. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laajaalaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Ajattelu ja oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon määrä ja sen nopea uudistuminen edellyttävät taitoja uuden omaksumiseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen. Tiedon jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa. 38 Valtioneuvoston asetus (422/2012) ja OKM muistio

13 12 Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lorujen, musisoinnin ja draamatoiminnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien käyttö tarjoaa lapsille elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Monipuolinen liikkuminen ja havaintomotoriset harjoitukset tukevat lasten oppimista. Lapsia kannustetaan kokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita ja heitä ohjataan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heitä rohkaistaan iloitsemaan onnistumisista ja kannustamaan toisia sekä samalla olemaan lannistumatta epäonnistumisista. Toimintaa dokumentoidaan, siitä keskustellaan, ja sen onnistumista pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla autetaan lapsia havaitsemaan edistymistään ja oppimistaan. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys yksilön toimintakyvylle ja hyvinvoinnille kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa. Taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen osaamiseen. Myönteisten ihmissuhteiden luominen ja ongelmatilanteiden rakentava ratkaiseminen edellyttävät yhteistyötaitoja. Esiopetuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin ja toimimaan heidän kanssaan. Juhlat, leikit ja yhteistyöhön perustuva toiminta luovat mahdollisuuksia harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lapsia kohdellaan arvostavasti ja heitä ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Lapsia ohjataan arvostamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja. Lasten kielitietoisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinoin. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvät taidot ovat tärkeitä kaikille. Kyse on yksilön hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaan sitoutumisesta. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Esiopetuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä. Lasten kanssa pohditaan heidän hyvää oloaan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lasten kanssa kokeillaan teknologisia ratkaisuja ja harjoitellaan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä. Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovi-

14 13 suaalisia tai digitaalisia. Monilukutaidon eri osa-alueet ovat yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla opetellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Lasten kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä tuetaan. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja ja musiikkia. Lasten osallisuus vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tietoja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja. Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustaa demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa 39. Esiopetuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samalla hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa toimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokea ja tietää, että he lapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun. 39 YK:n yleissopimus lastenoikeuksista 1989

15 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää keskustella, mitä tässä luvussa määrätyt esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet merkitsevät ja miten esiopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta voidaan huolehtia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen järjestäminen ja sitä ohjaavat velvoitteet paikallisesta näkökulmasta esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua paikallisesta näkökulmasta esiopetuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään. Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään esiopetuksen toimintakulttuuria, opetuksen toteuttamista, kasvun ja oppimisen tukea ja oppilashuoltoa käsittelevissä osissa opetussuunnitelmaa. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa. Osa esiopetusryhmistä toimii lähikoulun tiloissa. Esiopetusta voidaan antaa myös yhdessä perusopetuksen kanssa. Esiopetus on suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, joka liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Perusopetuslain mukainen esiopetus on koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras ja se on osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Päätavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Tavoitteena on rakentaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Kasvatus- ja opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen strategia ovat liitteinä 3. ja 4. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirtyy perusopetukseen Wilma -järjestelmän kautta. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa korostuvat oppimisen ilo, lapsen ideoista ja mielenkiinnon kohteista nousevat aiheet sekä kokemuksellinen ja leikinomainen toiminta oppimisen perustana. Oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikissa tilanteissa; mallista, tutkimalla, toimimalla ja havainnoimalla. Lapsi oppii yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Opetuksessa ja sen suunnittelussa hyödynnetään lasten tietovarantoja ja yhteistä tiedonrakentamista lasten kanssa. Suunnittelussa voidaan hyödyntää erilaisia opettajanoppaita ja valmiita opettajan materiaaleja lapsikohtaisten esiopetuskirjojen sijaan. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta opetuksen tulee pitkällä tähtäimellä kehittää yksilöissä taitoa, tahtoa ja valmiutta hallita ja ohjata omaa elämäänsä sekä kykyä hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Tietojen ja taitojen hankkimisen lisäksi tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot. Keskeisiä oppimisen taitoja

16 15 ovat ajattelun, ongelmanratkaisun, kyseenalaistamisen, jäsentämisen ja valintojen tekemisen taidot. Näissä korostuu yksilön aktiivinen rooli ja vastuu yhteisön jäsenenä. Lapselle annetaan vastuuta omasta oppimisestaan ja mahdollisuuksia löytää erilaisia ratkaisuja. Aikuisen tärkeä tehtävä on tukea ja ohjata lasta hänen oppimisprosessissaan. Tämä tapahtuu mm. kannustamalla ja antamalla myönteistä palautetta sekä käsittelemällä lapsen kanssa hänen kokemuksiaan ja havaintojaan. Liikuntakasvatus Lasten liikuntasuunnitelman laatimisessa hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön laatimia varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksia. Materiaalia ja koulutusta kasvattajille tarjoavat Valo ry sekä Etelä- Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (EKLU). (Ks. Valo ry ja Etelä-Karjalan liikunta ja Urheilu ry.) Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on monipuolinen, toiminnallinen ja lapsikeskeinen toimintakulttuuri, joka rohkaisee oppijaa harjaannuttamaan omatoimisuuttaan sekä toteuttamaan itseään yhteisön tukemana. Monikulttuurinen ja erilaisia toimintatapoja synnyttävä ympäristö tukee osaltaan luovuutta ja innovatiivisuutta. Tekemällä oppimiseen painottuva toiminta kehittää myönteisen minäkuvan vahvistumista, omien taitojen ja erityisominaisuuksien harjoittamista, vastuuntuntoa, rohkeutta toimia sekä vuorovaikutustaitoja omakohtaisen kokemisen kautta. Monipuolinen oppimisympäristö sekä kodin ja lähiympäristön hyödyntäminen toimivat päiväkoti- ja esiopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen elinikäisen oppimisen alkupolkuna Kaakkois-Suomessa on laadittu Väylä yrittäjyyteen - Yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma Strategia-asiakirjassa avataan yrittäjyyskasvatusta seuraavalla tavalla: Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan kaikilla kasvatus- ja opetushallinnon aloilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle tehtävää laajaalaista työtä, jolla pyritään vahvistamaan eri-ikäisten oppijoiden (oppilaat, opiskelijat) yritteliäisyyttä, yrittävyyttä ja yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa. Kestävä kehitys Jokaisella esiopetusyksiköllä on oma kestävän kehityksen suunnitelmansa, joka on osa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaa. Kestävän kehityksen suunnitelma noudattaa Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaa. Linkki Keke päiväkodissa Kestävän kehityksen opas- sivustoon löytyy kohdassa lähteet ja linkit. Lappeenranta on liittynyt hiilineutraalien kuntien verkostoon eli HINKU -kuntiin ja sitoutui vähentämään Lappeenrannan alueen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Välitavoitteiksi asetettiin 15 prosentin päästövähennys vuoteen 2016 mennessä ja 40 prosentin päästövähennys vuoteen 2022 mennessä.

17 16 Mediakasvatus Media on näkyvä osa lasten varhaiskasvatusympäristöä. Se näkyy esimerkiksi lasten leikeissä, puheessa ja sosiaalisissa suhteissa ja on osa lapsen elämää ja arkea. Kuten varhaiskasvatusympäristö, myös mediakasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Mediakulttuuri on lasten keskeinen toiminta- ja oppimisympäristö, jossa lapset viihtyvät, oppivat ja ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Siksi onkin tärkeää nähdä se kasvatuksen voimavarana ja olennaisena osana varhaiskasvatusta. Mediakasvatus on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se kehittää lapsen ymmärrystä mediakulttuurista ja vahvistaa lapsen mediataitoja. Mediakasvatuksen kautta kehitetään lapsen mediatajua eli kykyä analysoida, tulkita, luoda, ilmaista, osallistua, kyseenalaistaa ja käyttää mediaa. Se pohjautuu elämykselliseen, kokemukselliseen, toiminnalliseen ja leikilliseen oppimiseen, mikä tukee lapsen mahdollisuuksia toimia aktiivisesti yhteisössään ja edesauttaa osallisuuden tunteen syntymistä. Median parissa toimitaan lapsilähtöisesti ja toiminnassa korostuu lapsen hyvinvointi ja turvallisuus. Mediakasvatus integroituu muuhun varhaiskasvatukseen rikastaen toimintaa. Saimaan mediakeskus järjestää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja mediakasvatuksen täydennyskoulutusta lappeenrantalaiselle kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle ja tukee esiopetusyksiköitä niiden tieto- ja viestintätekniikkahankkeissa. Tavoitteena on edesauttaa tvt:n käytön ja mediakasvatuksen lisäämistä opetuksessa ja vahvistaa opettajien ja muun henkilöstön taitoja. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen antamia ohjeita julkisuudesta ja tietosuojasta (ks. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa). 3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat esiopetusta koskevat säädökset sekä opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa suunnitelmissa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä esiopetusta koskevat tavoitteet. Sitä muovaavat myös johtamisrakenteet ja käytännöt, henkilöstön ammattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä. 3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

18 17 Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea. Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaikille yhteinen esiopetus Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaa kehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan. Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisen tuki. On tärkeää, että lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään ja toiminnallaan on merkitystä. Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä. Esiopetuksen toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä uskonnot ja katsomukset. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja toimimaan osana vertaisryhmää. Heitä ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä. Näin luodaan pohjaa monimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle. Oppimisen ja oivalluksen ilo Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista. Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioiden positiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket ja juhlat värittävät esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa. Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille on sijaa. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään, harjoittelemaan ja opettelemaan erilaisia taitoja, tietoja ja työtapoja omaan tahtiinsa. Leikillä on tärkeä merkitys muun muassa lasten kielen kehityksessä, uusien taitojen oppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Esiopetuksessa lapsilla on mahdollisuus leikkiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri muodoissaan hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti. Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä on varmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. He saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevasta päätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaan yhdessä ja samalla lapsia ohjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyy kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta.

19 18 Hyvinvointi ja turvallinen arki Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välillä sekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisia ja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista sekä vaihtamaan työskentelyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. Turvallisen arjen käytännöissä noudatetaan luvussa 6 kuvattuja turvallisuuteen liittyviä oppilashuollon periaatteita sekä suunnitelmia. 3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen. Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekä toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä luvussa 4 kuvatut esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä 40. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen. Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa. Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen. 40 Valtioneuvoston asetus 4 (422/2012)

20 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Yhteistyöllä varmistetaan esiopetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan yhdessä opetuksen järjestäjän johdolla. Yhteistyö esiopetuksessa Oppimisen polun eri vaiheiden tavoitteiden ja käytäntöjen tunteminen on laadukkaan opetuksen perusta. Esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteistyöllä opetussuunnitelmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöllä on myös mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihin käytännössä. Lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi tulee opetuksen ja tuen käytäntöjen olla yhdenmukaisia. Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa lasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Lasten kasvun ja oppimisen tuen sekä esiopetuksen oppilashuollon käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään monialaisessa yhteistyössä. Esiopetuksen henkilöstön yhteistyöllä lähiympäristön toimijoiden kanssa edistetään oppimisympäristöjen monipuolisuutta. Näin lasten oppimisympäristöt avautuvat ympäröivään yhteisöön ja maailmaan. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö esiopetuksessa on välttämätöntä opetuksen laadun ja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyö esiopetusyhteisön aikuisten kesken toimii samalla esimerkkinä lapsille. Lasten yhteistyötaitojen vahvistaminen on yksi keskeisistä esiopetuksen tavoitteista. Esiopetuksessa käytetään erilaisia yhteistyömuotoja ja pienryhmätoimintaa. Lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämään omia yhteistyötaitojaan. Lapsia kuullaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin yhteydessä heille sopivalla tavalla 41. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä ja käytetään tarpeen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuksia huoltajien väliselle keskustelulle. Huoltajien kokemukset lastensa aiemmasta kasvuympäristöistä, kehityksestä, oppimisesta ja mielenkiinnon kohteista otetaan esiopetuksessa huomioon. Opettaja keskustelee kunkin lapsen huoltajan kanssa perheen ja esiopetuksen arvoista, kasvatuskäytännöistä ja tavoitteista. Lasten ja huoltajien näkemyksiä otetaan huomioon opetuksen toteuttamisessa ja mahdollisen lapsikohtaisen oppimissuunnitelman laatimisessa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua lapsensa esiopetuspäivään. Keskustelulle huoltajien kanssa varataan riittävästi aikaa. Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asi- 41 Perusopetuslaki 47a (1267/2013)

21 20 antuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksen toteuttamisessa. Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kasvun ja oppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa on lasten kasvun ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huoltajien tulee saada tietoa kuljetuksista ja oppilashuollosta esiopetuksen aikana sekä lapsille esiopetuksen lisäksi tarjolla olevista muista varhaiskasvatuspalveluista. Huoltajien ja lasten palaute otetaan huomioon opetusta, tuen muotoja ja toimintakulttuuria kehitettäessä. Yhteistyö siirtymävaiheissa Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun ovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään. Siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee olla suunnitelmallisia. On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. Huoltajilta saatu palaute otetaan kehittämisessä huomioon. Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen tapahtuu mahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä 42. Esiopetuksen tai perusopetuksen siirtymävaiheissa ja erityisesti poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta päätettäessä hyödynnetään aikaisempien ja tulevien opettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja tukemisesta. Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavan opetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajat tutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Perusopetukseen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta. 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt esiopetuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt yhteistyön tavoitteet ja käytännöt esiopetuksen toteuttamisessa, huoltajien kanssa sekä siirtymävaiheissa yhteistyön eri osa-alueiden arvioinnin käytännöt. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että kukin esiopetuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata joko yksikkökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/ tai lukuvuosisuunnitel- 42 Perusopetuslaki (642/2010)

22 21 maan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Esiopetus ja perusopetus suunnittelevat ja organisoivat vuosittain alueellisen yhteistyön (vuosikello), joka luo puitteet päiväkoti- ja koulukohtaiselle yhteistyölle. Esimerkki esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä on liitteessä 5. Lapset, huoltajat ja henkilökunta osallistuvat jatkuvan arvioinnin kautta esiopetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toteutus Suunnittelu ja suunnitelman muutos Toiminnan dokumentointi Arviointi

23 22 4. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet Esiopetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon aiemmissa luvuissa kuvatut esiopetuksen yleiset tavoitteet sekä toimintakulttuurille asetetut tavoitteet. 4.1 Monipuoliset työtavat Ohjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävät työtavat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa (luku 2.5) kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan. Esiopetuksessa työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettaja ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, työtapojen valintaan ja tekevät erilaisia työtehtäviä. Tämä on arjen osallisuutta, jonka tavoitteena on tukea lasten aloitteellisuuden kehittymistä ja omaa vastuunottoa. Oppimista edistää se, että lapset ovat mukana miettimässä työskentelyn tavoitteita ja he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen ja työskentelyn onnistumista arvioidaan yhdessä. Leikkiessään lapset oppivat ja hahmottavat maailmaa. Tämän vuoksi leikki eri muodoissaan on keskeistä esiopetuksessa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat tarjoavat elämyksiä ja vahvistavat lasten oppimismotivaatiota. Tavoitteena on, että lapset käyttävät kaikkia aistejaan, liikkuvat, kehittävät muistiaan ja mielikuvitustaan sekä nauttivat oivaltamisesta. Oppimisen ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymisen tukemiseksi esiopetuksessa käytetään esimerkiksi erilaisia pelejä. Yhdessä työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään, ihmettelemään, tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia sekä toimimaan tavoitteellisesti yhteisen päämäärän suuntaisesti. Lapsille järjestetään myös mahdollisuuksia kokeilla ja toimia itsenäisesti. Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Toimivat oppimisympäristöt tarjoavat tilaisuuksia eriyttää lasten työskentelyä. Onnistumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lasten halu kokeilla ja opetella vahvistuu ja heille syntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta. Työtapoja kehitetään yhteisesti henkilöstön itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella. 4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

24 23 Arviointi on kiinteä osa esiopetusta 43. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat. Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä 44. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla 45. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea. Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan 46. Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin 47. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja. On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta 43 Perusopetuslaki 22 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 2 mom. (852/1998) 44 Valtioneuvoston asetus 5 (422/2012) 45 Perusopetuslaki 22 1 mom. (628/1998) 46 Peruospetusasetus 10 1 mom. (852/1998) 47 Perusopetuslaki 22 1 mom. (628/1998)

25 24 saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä. Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus 48. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia. 4.3 Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä tässä luvussa kuvatut opetukselle asetettavat yhteiset tavoitteet (kuvio 1). Yhteiset tavoitteet perustuvat eri tiedon- ja taidonaloista nouseviin, esiopetuksen kannalta oleellisiin opetuksen tavoitteisiin sekä laaja-alaiselle osaamiselle asetettuihin tavoitteisiin. Yhteiset tavoitteet ovat opettajan työtä ohjaavia tavoitteita. Oppimiskokonaisuuksina toteutetun opetuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia sekä tarjota monipuolinen perusta heidän osaamisensa edistymiselle. Leikki ja muut lapsille ominaiset tavat oppia ja työskennellä ovat opetuksen ja toiminnan lähtökohtana. Oppimiskokonaisuuksien kesto ja toteutustapa vaihtelevat valitun aihepiirin, tilanteen ja lasten oppimisen etenemisen mukaan. Lapset osallistuvat oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutumisen arviointiin opettajan ohjauksessa. On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia ja työskennellä omaan tahtiinsa sekä kehittää taitojaan vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajan ja muun henkilöstön kanssa monipuolisissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien tehtävä on tarjota lapsille uusia ja innostavia oppimiskokemuksia sekä mahdollisuuksia työskennellä kullekin lapselle sopivia oppimisen haasteita sisältävien tehtävien parissa. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tuen tarpeet ja annetaan lapsille riittävästi tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tässä luvussa kuvatut opetukselle asetetut yhteiset tavoitteet on ryhmitelty viideksi kokonaisuudeksi. Kuhunkin kokonaisuuteen on koottu tavoitteita, joilla on toisiinsa liittyviä opetuksellisia ja kasvatuksellisia tehtäviä. Eri kokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä yhdistellään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla esiopetuksen oppimiskokonaisuuksia muodostettaessa. 48 Perusopetuslaki 22 2 mom. (628/1998)

26 25 M o n i p u o l i s e t o p p i m i s y m p ä r i s t ö t j a t y ö t a v a t E h e y t e t t y o p e t u s LASTEN MIELENKIINNON KOHTEET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET T i e d o n- j a t a i d o n a l a t L a a j a - a l a i n e n o s a a m i n e n Kuvio 1. Oppimiskokonaisuuksien muodostaminen Ilmaisun monet muodot Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun he saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Esiopetuksen tehtävä on kehittää lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Kulttuurin ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä monilukutaidon kehittymistä. Eri ilmaisumuotojen käyttö esiopetuksen arjessa ja juhlissa tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esille kulttuurista monimuotoisuutta ja iloita siitä. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Opetus suunnitellaan niin, että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään ja niihin liittyvistä erilaisista kokemuksista. Toiminnan tuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet Esiopetuksen musiikillinen toiminta on monipuolista ja moniaistista, ja sen tavoitteena on vahvistaa

27 26 lasten kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin. Lapsille tarjotaan kokemuksia heidän omista musiikillisista taidoistaan laulun, tanssin, liikkeen, soiton ja oman musiikin luomisen avulla. Heidän kanssaan opetellaan lauluja ja tutustutaan eri musiikkityyleihin ja soittimiin. Musiikilla leikitään, kokeillaan ja improvisoidaan. Lasten kanssaan havainnoidaan äänen tasoa, kestoa, voimaa ja sointivärejä musiikillisessa toiminnassa. Opetus tarjoaa lapsille kokemuksia musiikin tekemisestä yhdessä. Esiopetuksessa harjoitellaan käsitöiden tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä. Lapsia innostetaan käsitöiden tekemiseen. Lasten kanssa kokeillaan sekä kovien että pehmeiden materiaalien käyttöä ja opetellaan niiden käsittelyssä tarvittavia tekniikoita ja perustaitoja. Lapsia rohkaistaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia käsitöitä mielikuvituksensa ja omien taitojensa puitteissa yhdessä toisten kanssa. Lapset suunnittelevat ja valmistavat opettajan ohjauksessa myös pitempikestoisen käsityön. Työskentelyssä voidaan hyödyntää paikallisia tai lapsiryhmän taustoihin liittyviä käsityöperinteitä. Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistä tekemällä, tulkitsemalla ja arvioimalla erilaisia kuvia. Opeteltava asia suunnitellaan lasten kokemusmaailmasta ja kiinnostuksen kohteista lähtien. Lapsia rohkaistaan kokeilemaan erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja. Kuvan tekemisen taitoja harjoitellaan moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiensa kuvien lisäksi taideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä rakennetun ja luonnon ympäristön kohteita. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaan kuvallisista viesteistä. Kuvia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väreihin, muotoihin, materiaaleihin, tekijään, esitysyhteyteen ja kuvien herättämiin tunteisiin. Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikin avulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä ilmaisun keinoin. Opetuksessa hyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista. Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksi draamatoimintaa, sanataidetta ja tanssia. Kielen rikas maailma Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

28 27 Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet Lasten suomen/ ruotsin/ saamen/ viittomakielen taidon kehittymistä tuetaan monipuolisesti esiopetuksen aikana. Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuulemaansa. Sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään. Yhteisissä keskusteluissa lapset kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioida kuulemaansa. Lapsia innostetaan tarinoiden tekemiseen ja taitoa harjoitellaan esimerkiksi saduttamalla tai digitarinoita tekemällä. Lapsille luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsia ymmärtämään lukemisen merkitystä. Opettajan mallintamisen ja erilaisten harjoitusten avulla lapset saavat kokemuksia siitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataan havaitsemaan, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensa ja mielenkiintonsa mukaisesti heille mielekkäissä asiayhteyksissä. Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta. Lapsia rohkaistaan tutkimaan ja lukemaan oman taitonsa mukaisesti erilaisia tekstejä sekä kertomaan ja ilmaisemaan eri tavoin kuulemastaan tai lukemastaan. Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön. Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliä yhdessä lasten kanssa. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä. Näin tuetaan lasten kielitietoisuuden ja oman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä. Samalla lapsia autetaan havaitsemaan ympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voidaan käyttää esimerkiksi erikielisiä lauluja, leikkejä ja viittomia.

29 28 Minä ja meidän yhteisömme Lasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aihetta lähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisia asioita pohtimalla suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Arjen eettisten valintojen pohdinta sekä omien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lasten vuorovaikutustaitoja. Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin sekä uskontoihin ja muihin katsomuksiin yhdessä kokonaisuuden muiden tavoitteiden kanssa tukee lasten kulttuurisen osaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista. Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Opetuksessa tuetaan lasten eettisen kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavat menetelmät. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttää lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemusta omasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja. Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitä kiinnostavista lähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssa tutustutaan mediaan ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnan sisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista. Lasten kanssa laaditaan ja kehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen. Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavasti lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttö-

30 29 nä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusohjelmia ja materiaaleja. Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksen oppimisympäristöt - tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Erityisen tärkeää opetuksen liittäminen lasten kokemusmaailmaan ja heidän toimintaympäristöönsä on matemaattisten taitojen opettelussa sekä teknologia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa. Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matematiikkaan. Tehtävänä on myös vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustua arjen teknologiaan. Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimalla ympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Esiopetuksessa vahvistetaan pohjaa lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle ja matematiikan oppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan. Opetus luo mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajan käsitteiden sekä tason ja avaruuden hahmottamisen ja mittaamistaitojen kehittymiselle. Opetuksen tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille. Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Lapsia ohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa sekä kokeilemaan ja keksimään omia ratkaisuja. Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja. Heitä rohkaistaan tekemään päätelmiä ja keksimään ratkaisuja arjen ongelmiin sekä kokeilemaan ratkaisuja. Opetuksessa harjoitellaan dokumentointia eri välinein sekä esittämään tuloksia eri tavoin.

31 30 Yksityiskohtaisemmat tavoitteet Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkien ja eri aisteja käyttäen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien. Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan erilaisissa arjen tilanteissa opettajan mallintamisen ja kielellistämisen avulla. Havaintoja harjoitellaan esittämään itse ja kuvien sekä erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan niin että siinä on paljon mahdollisuuksia luokitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia. Opetukseen kuuluu muistia kehittäviä leikkejä ja tehtäviä. Lapsia kannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyyn ja ratkaisujen etsimiseen. Lukukäsitteen kehittymistä tuetaan monipuolisesti leikkien ja työskennellen. Lapsia innostetaan havainnoimaan lukumääriä ympäristöstä sekä liittämään ne lukusanaan ja numeromerkkeihin taitojensa mukaan. Lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumäärän muutosta käytännön esimerkkejä keksien. Erityisesti opetuksessa kiinnitetään huomiota lasten lukujonotaitojen ja nimeämisen kehittämiseen. Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaan tutkimaan ja kokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä, kuten edessä, ylhäällä ja joka toinen, esimerkiksi liikuntaleikkien avulla. Lasten geometrisen ajattelun vahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun. Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin ja harjoittelevat nimeämään niitä. Esiopetuksessa kokeillaan mittaamista keholla ja eri välineillä. Opetuksessa harjoitellaan ajankäsitteitä, kuten joskus, eilen ja aamulla. Aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksi vuorokaudenaikoja havainnoimalla. Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Esiopetuksen ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden tutkia ja tutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin. Ympäristöä havainnoidaan eri aistein sekä havaintovälineiden avulla. Opetukseen voi kuulua myös pieniä kokeita. Havainnoista keskustellaan ja havaintotietoa harjoitellaan luokittelemaan. Samalla opetellaan luontoon liittyvien käsitteiden käyttöä ja päätelmien tekemistä sekä pohditaan syy-seuraus suhteita. Lasten luonnontuntemusta hyödynnetään opetuksessa. Lasten kanssa harjoitellaan tiedon hankintaa hakemalla yhdessä tietoa joistakin lapsia kiinnostavista asioista. Opetuksessa luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle tutustumalla luonnonsuojeluun. Lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjessa esiintyviä teknologisia ratkaisuja ja niiden ominaisuuksia ja toimivuutta. Opetuksessa tuodaan esille, että teknologia on ihmisen luovan toiminnan aikaansaamaa. Lapset tutustuvat teknologiaan keksimällä, askartelemalla ja rakentamalla itse erilaisia rakenteita ja ratkaisuja eri materiaaleja hyödyntäen. Lapsia kannustetaan kuvailemaan tekemiään ratkaisuja. Opetuksessa voidaan hyödyntää oppimisympäristöjen välineiden lisäksi esimerkiksi lasten omia leikkikaluja ja miettiä niiden toimintaperiaatteita.

32 31 Kasvan ja kehityn Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaa laajaalaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia, tietoja ja pohdintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellen kehittyä. Esiopetuksessa tehtävää lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista. Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamista ja turvataitoja. Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus- ja puhtaustottumuksia. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytysten kannalta tärkeiden havaintomotoristen taitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen. Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään. Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekä esiopetuksen oppimisympäristöissä. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa. Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä. Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen. Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainon-

33 32 nasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana. Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea. Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla. 4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisten lasten eri kielten taitoa. Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Erillisessä ryhmässä esiopetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä. 49 Huoltajille tarkoitettu tiedotus ja keskeiset asiakirjat tulee olla saatavana perusopetuslain mukaisella esiopetuksen opetuskielellä. Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa Saamelaislasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia perinnetietoja ja - taitoja. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Esiopetusta voidaan järjestää saamenkielisenä tai kaksikielisenä kielikylpyopetuksena. Silloin kun esiopetus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena on vahvis- 49 Perusopetuslaki 10 1 mom. (1288/1999)

34 33 taa kielen ymmärtämistä ja kielen käyttötaitoja. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä. Romanilasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten identiteettikehitystä ja tietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan. Lisäksi tuetaan kaksikielisyyttä yhteistyössä lasten perheiden kanssa. Lapsille annetaan romanikielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Romanikielen opetuksessa tutustutetaan lapsia romanikieleen ja -kulttuuriin, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä rohkaistaan käyttämään kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. Viittomakieltä käyttävien lasten esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Viittomakielisen esiopetuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mahdollisuus omaksua viittomakieltä. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa sekä rohkaista käyttämään viittomakieltä ja lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä. Esiopetuksessa tuetaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien sekä ohjatusti että esiopetuksen arjessa. Erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta ja lasten oman äidinkielen/äidinkielten opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua joko esiopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tai molempiin. Kaksikielinen esiopetus Kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla tavanomaista esiopetusta monipuolisempaa kielikasvatusta. Opetuksessa luodaan motivoivia kieltenoppimistilanteita, joilla rakennetaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Tavoitteena on, että toiminta monikielisessä ympäristössä kehittää lasten kielitietoisuutta. Lasten kaksi- tai monikielistä kieliidentiteettiä tuetaan ja heille tarjotaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Myös monenlaiset kulttuurit, joita tuodaan tietoisesti esiin ja keskusteltavaksi, kohtaavat luontevasti tällä tavoin järjestetyssä opetuksessa. Suppeamman kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on herättää lasten mielenkiinto ja myönteinen asenne kieltä kohtaan. Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa pyritään luomaan lapsille valmiuksia toimia kaksikielisessä ympäristössä ja oppia opetuskielen lisäksi myös muulla kielellä. Kaksikielistä opetusta voidaan toteuttaa usealla tavalla. Yhteistä toteutustavoille on se, kielet eivät ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohteena, vaan niitä käytetään oppimiskokonaisuuksien opetuksessa ja esiopetuksen arjen toiminnassa. Laajamittainen kaksikielinen esiopetus Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy esiopetuksessa Ruotsinkielistä kielikylpyä voidaan järjestää suomenkielisessä esiopetuksessa ja suomenkielistä kielikylpyä ruotsinkielisessä esiopetuksessa. Lisäksi sekä suomen- että ruotsinkielisessä esiopetuksessa voidaan järjestää saamenkielistä kielikylpyä. Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy on ohjelma, joka alkaa esiopetuksesta ja kestää perusopetuksen loppuun. Esiopetuksen ja koulun opetuskieli sekä toinen

35 34 kotimainen kieli tai saamen kieli muodostavat kokonaisuuden. Esiopetus toteutetaan pääosin kielikylpykielellä. Lasten äidinkielen tai äidinkielten taitojen kehittymistä tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Kielikylpyopettaja käyttää johdonmukaisesti ainoastaan kielikylpykieltä. Lapsia kannustetaan kielikylpykielen monipuoliseen käyttöön, mutta heillä tulee olla mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös äidinkielellään. Lapsia kannustetaan opetuskielisen kulttuurin lisäksi myös toisen kotimaisen kielen mukaiseen tai saamelaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Kotimaisten kielten kielikylvyn tavoitteena on antaa lapsille valmiudet jatkaa opiskelua sekä opetuskielellä että toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä. Esiopetuksen ja tulevan kielikylpykoulun välisessä yhteistyössä varmistetaan, että koulussa on käytettävissä riittävästi tietoa kouluun siirtyvien lasten kielenkehityksen vaiheesta. Muu laajamittainen kaksikielinen esiopetus Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa osa toiminnasta (vähintään 25 %) toteutetaan jollakin muulla kielellä kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä. Jotkut lapsista voivat puhua kyseistä kieltä äidinkielenään. Toiminta suunnitellaan siten, että eri kieliryhmät saavat oppimiselleen tarvittavaa tukea. Ryhmissä voi olla myös lapsia, joille kumpikaan opetuksessa käytettävä kieli ei ole äidinkieli. Pääsääntöisesti nämä lapset ohjataan valmistavaan opetukseen, jos sellaista on saatavilla. Kaksikielisessä esiopetuksessa toiminta suunnitellaan niin, että kahdella kielellä toteutetusta esiopetuksesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä ja kehittyvät vähitellen opettajan mallintamisen ja lasten aktiivisen toiminnan kautta. Mikäli mahdollista, kukin opettaja käyttää vain jompaakumpaa kieltä aktiivisesti. Lapsia kannustetaan monipuoliseen kielenkäyttöön. Myös opetuskieliin liittyviä kulttuureita tuodaan lasten ulottuville. Tavoitteena on valmius jatkaa opiskelua molemmilla kielillä. Tavoite asettaa vaatimuksia oppimisympäristöille ja edellyttää yhteistyötä esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjän välillä lasten siirtyessä perusopetukseen. Suppeampi kaksikielinen esiopetus Kielirikasteinen esiopetus Kielirikasteisella esiopetuksella tarkoitetaan esiopetusta, jossa alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä. Kielirikasteinen esiopetus antaa luontevia mahdollisuuksia tuoda monikielisyyttä ja kulttuurien kohtaamisia esiin esiopetuksen arjessa ja toimintakulttuurissa. Tavoitteena on, että lapset olisivat sekä kielen oppijoita että käyttäjiä. Tavoitteena voi olla siirtyminen kielirikasteiseen tai muuhun kaksikieliseen perusopetukseen 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Monipuoliset työtavat Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, millaisia työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavia periaatteita paikallisesti käytetään miten henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta käytetään työtapojen kehittämisessä. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,

36 35 miten arviointia koskevan tiedon siirron käytännöt toteutetaan lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa miten henkilöstön itsearviontiin perustuvia tietoja sekä lapsilta ja huoltajilta saatua palautetta käytetään esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä millaista osallistumistodistusta käytetään. Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Paikalliseen opetussuunnitelmaan liitetään esiopetuksen yhteiset tavoitteet, jotta esiopetuksen yhtenäisyys voi toteutua. Lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan, miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan tarkentaa yhteisten tavoitteiden kuvauksia. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon, että lasten kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Opetussuunnitelmassa kuvataan eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta sekä kaksikielistä opetusta niiltä osin kuin paikallinen esiopetuksen järjestäminen edellyttää. Opetuksen järjestäjä antaa ohjeet, miten mahdollisiin yksikkökohtaisiin esiopetuksen opetussuunnitelmiin kirjataan tarvittavat täsmennykset, jotta kansallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet voivat toteutua. Todentuva ja kehkeytyvä opetussuunnitelma Todentuva esiopetuksen opetussuunnitelma korostaa lasten aktiivisuutta sekä kasvattajien/opettajan ja lasten dialogista suhdetta. Mallissa korostuu mm. äänen antaminen äänettömälle, kokemuksesta oppiminen sekä yhdessä oppiminen. Kasvattajan tehtävänä on yhdessä lasten kanssa luoda kasvu- ja oppimisprosessi, jossa kaikki oppivat. Suunnittelun lähtökohtana on yhteisen leikin ja lasten kehityksen kytkentä, minkä taustalla on ajatus opetuksen vaikutuksen kytkeytymisestä lasten kehitykseen heidän oman toimintansa kautta. Kehkeytyvä suunnittelu, jossa toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa edellyttää kasvattajilta luovuutta ja tilanneherkkyyttä. Suoran ohjauksen lisäksi painottuu myös epäsuora toiminnan ohjaaminen. Lapselle laaditaan marraskuun loppuun mennessä Wilmaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Sitä arvioidaan lukuvuoden aikana yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Esiopetukseen osallistumisesta lapselle annetaan todistus. Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sekä suomi toisena kielenä suunnitelman, jotka täydentävä esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmat on ladattavissa Lappeenrannan varhaiskasvatuksen Peda.net -sivustolta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen suomi toisena kielenä (S2) oppimissuunnitelma, joka on osa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Kesämäen päiväkodissa annetaan esiopetusta englannin kieltä painottaen. Englannin kieleen tutustuminen tapahtuu laulujen, lorujen, leikkien ja muiden toiminnallisten menetelmien avulla. Opetussuunnitelma sisältyy Kesämäen päiväkodin esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan.

37 36 Arviointi Arviointimenetelmä Jatkuva arviointi toiminnan kuluessa yhdessä henkilöstön, lasten ja huoltajien kanssa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien avulla arvioidaan oppimista ja toimintaa. Arviointi sisältää myös lasten, opettajien ja muun henkilökunnan itsearviointia ja reflektointia. Vuosisuunnitelman (kokonaisuuden) arviointi toimintakertomuksessa Aikataulu Koko ajan toiminnan kuluessa Vuosittain touko-kesäkuussa Asiakaskysely, haastattelu tai muu palautteen kerääminen lapsilta ja/tai huoltajilta Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän suorittama arviointi sisältäen moniammatillisen yhteistyön arvioinnin Yksikön auditointi Vähintään kerran vuodessa Kolmen vuoden välein Jatkuva arviointi Kerran strategiakaudessa Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi Lapsen kehityksen ja oppimisen arvioinnin pohjana on lapsihavainnointi, joka toimii perustana tavoitteelliselle yhteistyölle kodin ja esiopetuksen välillä. Lapsihavainnoinnilla tarkoitetaan aikuisen halua ymmärtää lasta, hänen kokemusmaailmaansa sekä kasvua ja kehitystä. Lapsihavainnoinnin kautta tapahtuva arviointi ei ole opettajan ulkoapäin suorittamaa arvostelua vaan prosessi jossa lapsi, vanhemmat ja opettaja yhdessä osallistuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen arviointiin ja uusien tavoitteiden asetteluun. Arvioinnin painopiste on lapsen vahvuuksissa ja tapahtuu suhteessa yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Aikuisen palaute, konkreettinen ja välitön, on lapselle tärkeä osa arviointia. Oppimisen tukeminen edellyttää, että opettaja tiedostaa tavoitteet ja ymmärtää oman merkityksensä ajattelun, oppimisen ja kehittymisen ohjaajana. Esiopetusvuosi on lapsen kehityksessä ja oppimisessa merkityksellinen. Esiopetusvuoden loppuun mennessä tulisi olla tietoa lapsen persoonallisuudesta, yksilöllisistä kehitys- ja oppimisprosesseista sekä mahdollisista tuen tarpeista, jotta koulu olisi valmis vastaanottamaan lapsen. Lapsen oppimisvalmiuksien arvioinnissa tulee huomioida lapsen kehitys, aikaisempi oppimishistoria, sen hetkinen elämäntilanne sekä havainnoinnin kautta saadut tiedot lapsesta kotona ja esiopetuksessa. Esiopetuksessa arviointi kohdistetaan lähinnä lapsen kokonaiskehityksen seurantaan. Keskeistä ei ole arvioida vain sitä, mitä lapsi osaa itsenäisesti ja yksin. Tärkeää on seurata, miten hän toimii yhdessä muiden kanssa ja muiden avustamana. Havainnoinnin ja arvioinnin tukena käytetään erilaisia havainnointi- ja arviointimenetelmiä. On muistettava, että ne ovat vain yksi tapa saada tietoa lapsesta ja lopputulokseen vaikuttavat aina myös tilannetekijät. Jokaisen kartoituksen tekijän tulee perehtyä kartoituksen teoreettiseen pohjaan ja ymmärtää mitä

38 37 siinä mitataan ja mitä ei. Oleellista on ymmärtää myös, minkälaisia tulkintoja kartoituksista voidaan tehdä, miten niiden tulokset siirretään lapsen ja toiminnan tavoitteiksi, sekä oppimista ohjaaviksi menetelmiksi. Kartoitukset toteutetaan lapsille tehtävinä osana tavallista arkipäivää. Lappeenrannassa on käytössä oppimisvaikeuksien seulontamalli, jonka tarkoitus on yhtenäistää esiopetusyksikköjen ja koulujen käytänteitä ja saattaa kaikki lapset samanarvoiseen asemaan. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on olennaista lapsen tuen tarpeen arvioinnin sekä tuen toteuttamisen kannalta. Seulontamallin avulla on mahdollista löytää myös henkilökohtaiset vahvuusalueet, joita tukemalla saadaan vahvistettua oppijan myönteistä käsitystä itsestään ja mahdollisuuksistaan. Tämä seulontamalli myös jäsentää ja helpottaa opettajan työtä. Lasten tulokset kirjataan Wilman tuki-välilehdellä olevaan lapsikohtaiseen lomakkeeseen. Pistemäärien lisäksi lomakkeeseen kirjataan opettajan tulkinnat ja havainnot kartoitustilanteesta sekä muut tiedonsiirron kannalta olennaiset asiat. Lapsen itsearviointi Lapsen itsearvioinnin tulee olla oleellinen ja luonteva osa esiopetustoimintaa. Itsearviontia kehitetään keskustelemalla lapsen kanssa, tekemällä pedagogisesti hyviä kysymyksiä ja kiinnittämällä lapsen huomio hänen omaan toimintaansa ja suorituksiinsa systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Esiopetusikäisten itsearviontitaidot vaihtelevat suuresti. Itsearviointiin vaikuttavat mm. lapsen sanavarasto tai kyky sanalliseen kuvailuun. Esiopetuksen tärkeänä tavoitteena on oppimaan oppimisen taitojen; itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus, itsesäätely, opittujen taitojen siirtäminen, itsetuntemuksen lisääminen jne. kehittäminen. Oppimiseen vaikuttaa tietojen ja taitojen lisäksi lapsen tunne omasta kyvykkyydestään selvitä vastaan tulevista tilanteista ja tehtävistä sekä uskallus kohdata haasteita. Minäkuva itsestään oppijana ja osaajana muovautuu jo varhaisvuosina. Nämä asiat kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan Lapsen vahvuudet ja oppimisvalmiudet kohtaan. Yhteiset menettelytapaohjeet lapsen oppimisen ja kehityksen seurantaan sekä arviointiin esiopetusvuonna Seuraavia menettelytapaohjeita käytetään lapsen kehittymisen ja oppimisen seurantaan sekä arviointiin esiopetusvuonna.

39 38 elo- marraskuu Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymistä esiopetuksen arjessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman suuntaisesti yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. ÄIDINKIELI/KIELELLISET VALMIUDET: Kummi 3: soveltuvin osin (kielellinen tietoisuus) tehdään kaikille esiopetukseen osallistuville MATEMATIIKKA/MATEMAATTISET VALMIUDET: Mavalka: yksilökartoitus tehdään kaikille esiopetukseen osallistuville TYÖSKENTELY- JA RYHMÄTAIOJEN ARVIOINTI Boehm - peruskäsitetesti: tehdään pienryhmässä kaikille erityisesti työskentelytaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen havainnoimiseksi Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymistä esiopetuksen arjessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman suuntaisesti Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman päivittäminen tarvittaessa tammi - huhtikuu ÄIDINKIELI/KIELELLISET VALMIUDET: Kummi 3: tehdään loppuun kaikkien esiopetukseen osallistuvien kanssa MATEMATIIKKA/MATEMAATTISET VALMIUDET: Mavalka: yksilökartoitus tehdään harkinnan mukaan huomioiden mm. syksyn suoriutuminen huhtikuu - toukokuu Lasten henkilökohtaisten suunnitelmien päivittäminen sekä seurantaja siirtopalaverit

40 39 5. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta esiopetukseen paremmin sopivaa nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Kasvun ja oppimisen tuki ja lukuun 6 sisältyvä oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Tässä luvussa määrätään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. 5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 50. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien, esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti. Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa. Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. 50 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010)

41 40 Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myös perusopetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä. 5.2 Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea 51. Kun lapsella on tuen tarvetta, huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Esiopetuksen henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön lapsen tukeen liittyvissä asioissa. Kaikille huoltajille on hyvä kertoa tuen mahdollisuudesta ja sen keskeisistä periaatteista. Lapset osallistuvat yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, heille sopivalla tavalla. Esiopetuksen henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä huoltajaan heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Huoltajalle annetaan riittävästi tietoa esimerkiksi lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Huoltajaa kannustetaan tukemaan osaltaan lastaan tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Huoltajien on hyvä tietää, että he tai lapsi eivät voi kieltäytyä kasvun ja oppimisen tuen vastaanottamisesta, eikä heidän suostumustaan tarvita tuen tarpeen arviointiin ja tuen suunnitteluun. Lapsi voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Tämä perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää huoltajan suostumusta (katso luku 6 Oppilashuolto). 5.3 Yleinen tuki Laadukas esiopetus on perusta lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi erilaisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuki järjestetään esiopetuksen opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Huoltajan ja lapsen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana lapsen tuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvia materiaaleja ja välineitä, esiopetukseen soveltuvia opetusoh- 51 Valtioneuvoston asetus (422/2012)

42 41 jelmia ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää yleisen tuen aikana. 5.4 Tehostettu tuki Lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti 52. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Lapsen tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Lapsi tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Opettaja antaa palautetta lapselle ja huoltajalle lapsen edistymisestä sekä kuuntelee ja ottaa huomioon heidän näkemyksensä asiasta. Opettaja seuraa lapsen oppimista ja hyvinvointia säännöllisesti yhteistyössä huoltajan kanssa tehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä lasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta. Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti esiopetuksen loppuun saakka. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen päätöksen tekeminen esiopetuksen aikana tehostettua tukea saavalle lapselle on harvoin tarpeen. Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Kirjallisessa pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilanne esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen näkökulmista lapsen saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista lapsen kiinnostuksen kohteet, kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea arvio tehostetun tuen tarpeesta. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään muita asiantuntijoita. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin, käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihen- 52 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010)

43 42 kilöiden kanssa 53. Tähän käsittelyyn ei tarvita huoltajan suostumusta. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla, esimerkiksi kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan 54. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Tavoitteena on turvata lapsen edellytykset saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa 55. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta aina lapsen tilanteen muuttuessa. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää: Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet lapsen oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät tavoitteet Pedagogiset ratkaisut oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat lapselle tarjottava osa-aikainen erityisopetus lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako esiopetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa Tuen seuranta ja arviointi 53 Laki perusopetuslain muuttamisesta 1288/2013, 16 a 54 Laki perusopetuslain muuttamisesta 1288/2013, 16 a 55 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010)

44 43 oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Myös erityistä tukea saavan lapsen on saatava kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja oppimismotivaatiotaan. Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen alkamista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 56. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissä erityispedagogista osaamista. Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsen oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun esiopetuksen tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys 57. Opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta. 56 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 57 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja hallintolaki 34, 35 ja 36 (434/2003)

45 44 Näiden kahden selvityksen perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. 58 Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen oppimisen eteneminen lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilannetta esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen näkökulmista lapsen saama tehostettu tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea arvio erityisen tuen tarpeesta. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta mahdollisesti aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen oppimissuunnitelmaa. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi esiopetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös 59. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja huoltajaa 60. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti 61. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen 62. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla 63. Päätös on aina perusteltava 64. Päätöksen perustelut sisältyvät yleensä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa 58 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 59 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642 /2010) 60 Perusopetuslaki 17 3 mom (642/2010) 61 Hallintolaki (434/2003) 62 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 63 Perusopetuslaki 42 2 mom. (642/2010) 64 Hallintolaki 45 1mom. (434/2003)

46 45 muuten 65. Yleensä erityisen tuen päätös tehdään aikaisintaan esiopetuksen alkaessa. Ainoastaan pidennettyä oppivelvollisuutta tarvitsevalle lapselle se tulee tehdä viisivuotiaana. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Perusopetuslain mukaan erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistaminen esiopetuksen aikana tarkoittaa yleensä jonkin erityisen tuen päätöksessä määrätyn asian muuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi muutos avustajapalvelussa tai erityisissä apuvälineissä. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapselle ryhdytään antamaan tehostettua tukea. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 66 Se on kirjallinen suunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta. Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää: Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet lapsen oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä kehitykseen liittyvät tavoitteet, kuten tiedolliset, sosiaaliset, motoriset, kielelliset ja emotionaaliset tavoitteet Pedagogiset ratkaisut oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat lapselle tarjottava erityisopetus lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet 65 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) 66 Perusopetuslaki 17 a (642/2010)

47 46 Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako erityistä tukea koskevan päätöksen mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta Tuen seuranta ja arviointi lapsen ja huoltajan kanssa yhdessä tehtävä arvio lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kokonaistilanteesta HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi 67. Sitä muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi. Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin 68. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. 69 Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 70 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 71 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivel- 67 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) 68 Perusopetuslaki 25 2 mom. (628/1998) 69 Perusopetuslaki 9 2 mom. (628/1998) 70 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) 71 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999)

48 47 vollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 72 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. 5.6 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun esiopetuksen ohessa 73. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joilla on esimerkiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista esiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. Sen toteuttamista suunnitellaan ja sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhun opetukseen. Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet Lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla 74. Tarkoituksena on turvata lapselle 72 Perusopetuslaki (628/1998) Perusopetuslaki 16 2 mom. ( 642/2010) 74 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003)

49 48 kasvun ja oppimisen perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikissa oppimisympäristöissä. Lapselle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien lasten kommunikaation tukena voidaan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti kuulovammaisten lasten kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Lapsen kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea lasta kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antama tuki edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle tai opetusryhmälle. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida lapsen ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee lasta päivittäisissä tilanteissa ja tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa esiopetuksen muun henkilöstön kanssa. Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Lapsen kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat lasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti, niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. Lapsen tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota esiopetusyksikön omalla henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten lapsille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota. Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan lapsen opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen ja huoltajan antamia tietoja sekä mahdollisten esiopetuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan lapsen palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle lapselle tehdään lapsen tarvitsemista palveluista ja erityisistä apuvälineistä hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. 5.7 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestämisen käytännöt mahdollisimman konkreettisesti opetuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Opetussuunnitelmassa voidaan käyttää

50 49 perusteiden tekstiä soveltuvin osin. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan: Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit toiminta nivelvaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytänteet kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi, arviointi tuen aikana sekä seuranta yhteistyö, vastuut ja työnjako esiopetuksesta vastaavan hallinnon sisällä sekä muiden hallintokuntien kanssa yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet kasvun ja oppimisen tuen kysymyksissä kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä Yleinen tuki yleisen tuen käytännön järjestäminen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa Tehostettu tuki tehostetun tuen käytännön järjestäminen pedagogisen arvion laadintaan liittyvät käytänteet toimintatavat lapsen tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä oppimissuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa menettelytavat ja yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä Erityinen tuki erityisen tuen käytännön järjestäminen pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet huoltajan ja lapsen kuulemiseen liittyvä menettely erityisen tuen päätöksen tekeminen erityisen tuen päätöksen tarkistaminen toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä menettelytavat ja yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kohdalla

51 50 o o o o lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa opetuksen käytännön järjestäminen yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot tuen käytännön järjestäminen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken huoltajalle ja lapselle tiedottamiseen ja huoltajan ja lapsen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät 75 hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. YLEINEN TUKI Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken Päiväkodeissa ja kouluissa on edustettuna monenlaista ammatillisuutta ja asiantuntijuutta. Esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvaan henkilöstöön voi kuulua lastentarhanopettajia, erityisopettajia, luokanopettajia, lastenhoitajia, avustajia ja harjoittelijoita. Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetussa asetuksessa. Esiopetusta antavaan ryhmään kuuluu lasten määrästä riippuen vähintään yksi tai kaksi lastentarhan- tai luokanopettajaa. Esiopetuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asiakirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin. Yhteistyön toteutumisessa on tärkeää yhteisen päämäärän, yhteisten tavoitteiden ja keskustelun avoimuus sekä yhteinen tulkinta perustehtävästä. Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa työskentelyä asiakas- ja työlähtöisesti niin, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät mahdollisimman tasa-arvoiseen päätöksentekoon. Neuvotellessaan arvoista ja toimintatavoista henkilöstö/kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Moniammatillisuutta esiopetuksessa voidaan kuvata työyhteisön sisäisellä osaamisen erilaistumisella ja sen hyödyntämisellä. Henkilöstön tulee pohtia, minkälaista osaamista eri ammattiryhmillä ja henkilöstön jäsenillä on, ja miten sitä parhaiten voidaan hyödyntää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Eri ammattiryhmistä koostuvan henkilöstön yhteinen työskentely on osa lapsen oppimisympäristön sosiaalista rakennetta. Merkittävää siinä on aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet, jotka luovat osaltaan oppimisympäristön ilmapiiriä ja ovat mallina yhteistyön toteuttamisesta. Kasvattajien tehtävänä on yhteistyössä lasten ja vanhempien kanssa suunnitella toimintaa ja rakentaa 75 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003)

52 51 ympäristö, jossa näkyy lapsille ominaisin tapa toimia. Kasvattajayhteisö/henkilöstö kunnioittaa lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja he työskentelevät tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Ammatillinen ja koulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Kasvattajayhteisö suunnittelee, toteuttaa, dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja ammatillista osaamistaan. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön tavoitteena on tehdä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun siirtyminen lapselle ja perheelle mahdollisimman sujuvaksi ja joustavaksi. Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle. Yhteistyössä otetaan huomioon niin varhaiskasvatuksen kuin alkuopetuksen vahvuudet. Yhdistämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osaaminen luodaan uutta toimintakulttuuria ja rakennetaan lasten tarpeiden mukaisia joustavia toiminnallisia malleja nivelvaiheen opetuksen järjestämiseen. Lapsen kasvu- ja oppimisedellytysten turvaaminen edellyttää alueellista esi- ja alkuopetuksen henkilökunnan yhteistyötä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueelliseen strategian toimeenpanosuunnitelmaan ja yksiköiden vuosisuunnitelmiin kirjataan, millaista yhteistyötä lukuvuoden aikana tullaan tekemään sekä sovitaan nivelvaiheen käytännöistä. Yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Lapsen esiopetuspaikan valinnassa otetaan huomioon lapsen tuleva koulu. Ennen siirtymistä kouluun lapsella on mahdollisuus tutustua tulevaan kouluunsa (osoitteen mukainen lähikoulu, toissijainen koulu, valmistava opetus, englanninkielinen luokka, erityisluokka). ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirryttäessä Mikäli lapsen lastentarhanopettajalla tai muulla lapsen kanssa varhaiskasvatuksessa työskentelevällä henkilöllä tai lapsen huoltajalla herää huoli siitä, että lapsen ei ole mahdollista saavuttaa esiopetuksen tavoitteita ilman tehostettua tai erityistä tukea, ottaa lastentarhanopettaja asian puheeksi lapsen huoltajien kanssa esiopetusvuotta edeltävän kevään aikana. Keväällä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai varhaiskasvatuksen HOJKSin seurantapalaverissa keskustellaan huoltajien kanssa lapsen kasvun ja kehityksen etenemisestä sekä tuen tarpeesta. Lapsen näkemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Samalla kerrotaan huoltajille esiopetuksessa ja alkuopetuksessa kasvun ja oppimiseen tukeen liittyvistä tukimuodoista sekä keskustellaan lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavista asioista. Ryhmän lastentarhanopettaja vastaa pedagogisen arvion tekemisestä. Asiakirja löytyy vanhasta intrasta: kasvatus- ja opetustoimi - varhaiskasvatus - varhaiserityiskasvatus - esiopetus - tehostettu tuki. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten, tutkimusten ja mahdollisten muiden arvioiden tuloksia. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Kirjaamisesta näkyy, että tehostettu tuki alkaa esiopetuksen alkaessa elokuussa. Pedagoginen arvio annetaan huoltajille tiedoksi. Jos lapsi on jo jonkin tutkivan tahon asiakkaana, niin hänen kasvun ja oppimisen edistymistä sekä mah-

53 52 dollista tehostetun tuen tarvetta esi- ja alkuopetuksessa, voidaan arvioida moniammatillisesti yhteisneuvottelussa. Yhteisneuvotteluun tutkivan tahon kanssa osallistuvat silloin huoltajien lisäksi ryhmän lastentarhanopettaja sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai perusopetuksen edustaja. Keskustelussa tulee käydä läpi lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavia asioita. Lapsen näkemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Ryhmän lastentarhanopettaja vastaa pedagogisen arvion tekemisestä ja kokoaa siihen tarvittavat tiedon. Asiakirja löytyy vanhasta intrasta: kasvatus- ja opetustoimi - varhaiskasvatus - varhaiserityiskasvatus - esiopetus - tehostettu tuki. Päiväkodin johtaja toteaa yhteisneuvottelun ja pedagogisen arvion perusteella lapsen tehostetun tuen aloittamisen. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Kirjaamisesta näkyy, että tehostettu tuki aloitetaan esiopetuksen alkaessa elokuussa. Pedagoginen arvio annetaan huoltajille tiedoksi. Esiopetusvuoden aikana Opettaja seuraa lapsen kasvun ja oppimisen edistymistä sekä keskustelee mahdollisesta huolesta lapsen huoltajan/huoltajien kanssa. Lapsen näkemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Lapselle on annettava mahdollisuus esittää omat käsityksensä vahvuuksistaan sekä asioista, joita hän haluaa oppia tai joihin tarvitsee aikuisen tukena. Lapsen ajatuksia selvitettäessä tulee huomioida lapsen kehitystaso. Lapsen ajatusten ja toiveiden selvittäminen on parhaimmillaan enemmän kuin vain toisen ilmaiseman mielipiteen vastaanottamista - se on kuuntelemista, katselemista ja yritystä ymmärtää. Tilanteessa työntekijältä edellytetään aktiivisuutta vuorovaikutuksessa niin, että lapsi kokee puheensa olevan tärkeää ja kiinnostavaa ja että hänellä on vapaus ilmaista itseään. Mikäli lapsi ei kykene esittämään ajatuksiaan ja toiveitaan suullisesti, niitä voidaan selvittää myös välillisesti; kuulemalla ja keräämällä tietoa esim. lapsen läheisiltä ihmisiltä. Lapsen ajatuksia ja toiveita voidaan selvittää myös seuraamalla lapsen leikkejä ja toimintoja tai piirustuksia tutkimalla. (Ks. Lastensuojelun käsikirja.) Opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja keskustelevat lapsen kokonaistilanteesta sekä suunnittelevat yhdessä tukitoimia. Varhaiskasvatuksen erityistyöntekijä (-t) ja muut mahdolliset oppilashuollon asiantuntijat tukevat lasta hänen tarpeittensa mukaisesti tekemällä yhteistyötä keskenään sekä lapsen, opettajan ja huoltajien kanssa. Mikäli edellä mainituista tukitoimista huolimatta lapsen opettajalla tai muulla esiopetuksen henkilöstöllä tai lapsen huoltajalla on huoli siitä, että lapsen ei ole mahdollista saavuttaa esiopetuksen tavoitteita ilman tehostettua tukea, ottaa opettaja asian puheeksi huoltajan kanssa, ja he sopivat yhteispalaverin. Palaveriin osallistuvat huoltajien ja opettajan lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, tarvittaessa perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja sekä tarvittavat muut asiantuntijat. Palaverissa keskustellaan huoltajien kanssa lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä sekä tuen tarpeesta. Samalla kerrotaan huoltajille esi- ja alkuopetuksessa kasvun ja oppimiseen tukeen liittyvistä tukimuodoista sekä keskustellaan lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavista asioista. Opettaja vastaa pedagogisen arvion täyttämisestä. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten/tutkimusten ja mahdollisten muiden arvioiden tuloksia. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Pedagoginen arvio julkaistaan Wilmassa huoltajille tiedoksi.

54 53 Jos lapsi on jo jonkin tutkivan tahon asiakkaana, niin hänen kasvun ja oppimisen edistymistä sekä mahdollista tehostetun tuen tarvetta esi- ja alkuopetuksessa, voidaan arvioida moniammatillisesti yhteisneuvottelussa. Yhteisneuvotteluun tutkivan tahon kanssa osallistuvat silloin huoltajien lisäksi ryhmän opettaja sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai perusopetuksen edustaja. Keskustelussa tulee käydä läpi lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavia asioita. Lapsen näkemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Opettaja vastaa pedagogisen arvion tekemisestä ja kokoaa siihen tarvittavat tiedon. Päiväkodin johtaja toteaa yhteisneuvottelun ja pedagogisen arvion perusteella lapsen tehostetun tuen aloittamisen. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Kirjaamisesta näkyy, että tehostettu tuki aloitetaan esiopetuksen alkaessa elokuussa. Pedagoginen arvio julkaistaan Wilmassa huoltajille tiedoksi. Tehostetun tuen riittävyyden seuranta Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaan viimeistään esiopetusvuoden keväällä esiopetuksen oppimissuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Uuteen pedagogiseen arvioon perustuen lapsi voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen. Tarvittavaa oppilashuollon henkilöstöä tai muita asiantuntijoita tulee kuulla. Päiväkodin johtaja toteaa pedagogisen arvion perusteella lapsen yleisen tuen. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja allekirjoittaa pedagogisen arvion. Pedagoginen arvio julkaistaan Wilmassa huoltajille tiedoksi. Mikäli tehostettu tuki ei tunnu riittävän lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi. Jos tehostettu tuki todetaan riittäväksi, päiväkodin johtaja allekirjoittaa pedagogisen selvityksen ja tiedottaa asiasta varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiestä ja aluerehtoria. Tehostetun tuen piirissä olevan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Esiopetusyksikköjen ja koulujen henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymistä kouluun. Jos lapsi on saanut tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen esiopetuksessa, on tärkeää, että tuki jatkuu keskeytyksettä koulun alkaessa. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien lapsen tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen kartoitetaan muun muassa siten, että koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetusvuoden aikana varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaa lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle ja rehtorille esiopetusvuoden tammi- helmikuussa pidettävässä palaverissa huoltaja merkitsee lapsen tehostetun tai erityisen tuen tarpeen kouluun ilmoittautumislomakkeeseen Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten huoltajiin ennen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää palaveria ja kertoo huoltajille palaverin jälkeen, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä vanhempien sekä

55 54 esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Jos lapselle riittää tehostettu tuki, hän aloittaa koulunkäynnin useimmiten lähikoulussa tai huoltajat voivat hakea paikkaa toissijaisesta koulusta. Jos tehostettua tukea tarvitseva lapsi hyötyy pienestä opetusryhmästä, mutta lähikoulussa ei sellaista ole, hänet voidaan ohjata myös muuhun kouluun. Tuolloin lapselle järjestetään koulukyyditys tarpeen mukaan. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tarvetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, opettaja sekä perusopetuksesta koulun laaja-alainen erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja, jos opettaja on jo tiedossa. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsujana toimii opettaja. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS toimivat tärkeinä dokumentteina tiedonsiirrossa. Alkuperäinen oppimissuunnitelma tai HOJKS arkistoidaan siihen esiopetusyksikköön, jossa se on laadittu. ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Erityisen tuen päätökseen perustuva esiopetus Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen tuen syyn vuoksi voida antaa muuten. Silloin päiväkodinjohtaja tarvittavin tutkivan tahon liittein ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaa konsultoiden tekee suoraan esityksen erityisen tuen antamisesta ja esiopetuksen järjestämisestä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Myös lapsen näkemyksiä kasvustaan ja kehityksestään kuullaan mahdollisuuksien mukaan. Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päiväkodinjohtaja päätöksen valmistelijana huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Esiopetuksessa tehtävän erityisen tuen päätöksen valmistelu Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa saanut tehostettua tukea, ja tehostettu tuki ei tunnu riittävän lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi. Opettaja (-t) vastaa pedagogisen selvityksen laadinnasta varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuella. Pedagogisen selvityksen laadinnassa hyödynnetään oppilashuollon ammattihenkilöiltä tai/ sekä muita asiantuntijoilta saatua tietoa lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä erityistarpeista. Lapsen käsityksiä kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Myös lapsen huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua niin halutessaan tarpeiden selvittämiseen ja tuen suunnitteluun.

56 55 Pedagogisen selvityksen pohjalta käydään keskustelu lapsen tarvitsemasta erityisestä tuesta. Asian käsittelyyn osallistuvat lapsen opettaja (-t), varhaiskasvatuksen erityisopettaja, päiväkodinjohtaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Päiväkodinjohtaja laatii esityksen erityisen tuen aloittamisesta lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Jos tehostettu tuki todetaan riittäväksi, päiväkodin johtaja allekirjoittaa pedagogisen selvityksen ja tiedottaa asiasta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelualueen esimiehiä. Erityisen tuen päätöksen tekeminen Mikäli esiopetuksen järjestäjän arvio tukee erityisen tuen aloittamisen tarpeellisuutta, tekee lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies asiasta päätöksen. Mahdollista päätöksen tarkistamista varten on tehtävä uusi pedagoginen selvitys. Mikäli lapsi osoittaa selviänsä esiopetuksen tavoitteista ilman erityistä tukea, tehdään tuen lopettamisesta päätös, ja lapsi saa jatkossa tehostettua tukea. Pedagogiseen selvitykseen perustuvan päätöksen erityisen tuen lopettamisesta tekee lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies. Huoltajia kuullaan aina kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Erityisen tuen piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen Lappeenrannassa erityistä tukea saavien lasten kasvun ja oppimisen tuki pyritään lain hengen mukaisesti järjestämään siinä esiopetusyksikössä, joka on lähinnä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen ensisijaista koulua. Erityisen tuen piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään Erityisen tuen piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään edellyttää esiopetusryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. lapsen ikätason ja toimintaedellytysten mukaista lapsiryhmää, toiminnan eriyttämistä pienryhmiin ja siihen soveltuvia tiloja, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea ja mahdollisia avustajapalveluita. On tarpeen myös arvioita lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huolehtia niistä esiopetuksessa. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja toimintaa suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on kasvua ja oppimisista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Opettaja vastaa opetusjärjestelyiden koordinoinnista ja niiden toimivuuden seurannasta yhdessä päiväkodinjohtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Erityistä tukea saavan lapsen kasvun ja oppimisen seuranta edellyttää sitä, että kaikki lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat tietoisia lapsen vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne lapsen kanssa toimiessaan. Integraation onnistuminen edellyttää, että esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksista ja oppilashuollon henkilöstöltä.

57 56 Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen palvelut esi- ja perusopetuksen henkilöstölle Lappeenrannassa erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskukset tukevat lähikouluihin ja harkinnan mukaan esiopetusryhmiin integroitujen erityistä tukea saavien lasten opiskelua konsultoimalla lähikoulujen opetus- ja avustajahenkilöstöä opetukseen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Palvelu- ja kehittämiskeskukset osallistuvat kaupungin opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mikäli erityisen tuen piirissä olevan oppilaan arvioidaan tarvitsevan erityisluokkapaikkaa kaupungin keskitetyiltä erityisluokilta, pyydetään kyseisen koulun konsultoiva erityisopettaja seuraamaan lapsen toimintaa esiopetukseen. Erityistä tukea saavan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimies päättää erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen. Perusopetuksen palvelualueen esimies tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen kanssa sekä tarvittaessa konsultoi oppilashuollon asiantuntijoita pedagogista tukea suunniteltaessa. Esiopetusyksikköjen ja koulujen henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymistä kouluun. Jos lapsi on saanut tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen esiopetuksessa, on tärkeää, että tuki jatkuu keskeytyksettä koulun alkaessa. Varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies tekee esityksen erityisen tuen piirissä olevan lapsen opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen lapsen väestörekisterin mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimiehelle. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien lasten tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen kartoitetaan muun muassa siten, että koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetusvuoden aikana varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaavat lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidetään alueellinen palaveri, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat huoltaja merkitsee lapsen tehostetun tai erityisen tuen tarpeen kouluun ilmoittautumislomakkeeseen alueellisen erityisluokan opettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lapseen keskitettyjen erityisluokkien konsultoiva erityisopettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lapseen. Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten huoltajiin ennen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää alueellista palaveria, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat. Palaverin jälkeen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies tai opettaja kertoo huoltajille, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä vanhempien sekä esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen

58 57 hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tarvetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, opettaja sekä tulevasta koulusta tuleva erityisopettaja tai muu koulun nimeämä edustaja. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsujana toimii opettaja. Lapsella tulee saada tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS toimivat tärkeänä dokumentteina tiedonsiirrossa kouluun. Alkuperäinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, HOJKS sekä varhaiskasvatuksen HOJKS arkistoidaan siihen esiopetusyksikköön, jossa se on laadittu. PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies päättää erityisen tuen päätöksen yhteydessä lapsen ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen tuen syyn vuoksi voida antaa muuten. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää hyvää yhteistyötä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alaisten tutkivien tahojen sekä vammaispalvelun kanssa. Lapsen huoltajille tulee antaa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan moniammatillisesti lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lappeenrannassa pyrkimyksenä on, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Mahdollisesta perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Silloin päiväkodinjohtaja tekee esityksen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimiehelle siitä, että lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Lapsen lastentarhanopettaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa vastaavat varhaiskasvatuksen osalta riittävästä ja oikea-aikaisesta tiedonjaosta huoltajille sekä yhteistyöstä Eksoten toimijoiden kanssa oppivelvollisuuden vaihtoehtoja mietittäessä. Lapsen pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisen valmistelu aloitetaan lapsen omassa päiväkodissa lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja huoltajien sekä tarvittavien muiden asiantuntijan yhteistyönä. Tarvittaessa lapsi tulee ohjata riittävän ajoissa lisätutkimuksiin. Kun tarvittavat tutkimukset on tehty, tutkiva taho toimittaa asiantuntijalausunnon huoltajille. Huoltaja toimittaa lausunnon lapsen omaan päiväkotiin tai esiopetusyksikköön. Ennen päätöksen tekoa lapsen asioita tulee käsitellä yhteispalaverissa, johon osallistuvat huoltajat, ryhmän lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä tutkimuksen tehnyt henkilö ja/tai hänen edustajansa. Valmistelun yhteydessä tulee kuulla myös päiväkodin esitys lapsen opetusjärjestelyiksi.

59 58 Jos lapsi on aloittanut oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa viisivuotiaana, lapsen oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden opetusjärjestelyiden valmisteluun osallistuvat huoltajat, ryhmän lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, tarvittaessa tutkimuksen tehnyt henkilö ja/tai hänen edustajansa sekä tarvittaessa niiden esiopetusta antavien yksikköjen edustaja, jotka ovat vaihtoehtoja esiopetuksen järjestämispaikaksi. Esioppilaasta tehdään pedagoginen selvitys seurantaan ja siihen perustuen päiväkodin johtaja laatii opetuksen järjestäjän arvion pedagogisesta ja mahdollisesta oppilashuollon tuesta, sekä valmistelee esityksen lapsen oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden opetusjärjestelyistä, tarvittavista tukitoimista sekä koulukuljetuksista lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen Lappeenrannassa erityistä tukea saavien lasten kasvun ja oppimisen tuki pyritään lain hengen mukaisesti järjestämään siinä esiopetusyksikössä, joka on lähinnä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen ensisijaista koulua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin tarkoituksen mukaiseen lapsiryhmään edellyttää ryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. lapsen ikätason ja toimintaedellytysten mukaista lapsiryhmää, toiminnan eriyttämistä pienryhmiin ja siihen soveltuvia tiloja, erityisopettajan tukea ja mahdollisia avustajapalveluita. On tarpeen myös arvioida lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huolehtia niistä esiopetuksessa. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja toimintaa suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on kasvua ja oppimisista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Opettaja vastaa opetusjärjestelyiden koordinoinnista ja niiden toimivuuden seurannasta yhdessä päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Erityistä tukea saavan lapsen kasvun ja oppimisen seuranta edellyttää sitä, että kaikki lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat tietoisia lapsen vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne lapsen kanssa toimiessaan. Integraation onnistuminen edellyttää, että esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksista ja oppilashuollon henkilöstöltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kanssa toimitaan Lappeenrannan esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Esiopetuksen alkaessa kaikille pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle varhaiskasvatuksessa tehtyjä henkilökohtaisia suunnitelmia.

60 59 Pidennettyyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimies tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa 1. luokan opetusjärjestelyistä sovittaessa. Tarvittaessa lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies tekee esityksen lapsen opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimiehelle. Esiopetusyksikön ja koulujen henkilökunta valmistelevat yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymisen kouluun. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lapsen koulunkäyntiin ja opetusjärjestelyihin liittyvää tuen tarvetta kartoitetaan muun muassa siten, että koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetusvuoden aikana varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaa lapsen erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle ja rehtorille esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidetään alueellinen palaveri, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat alueellisen erityisluokan opettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lapseen keskitettyjen erityisluokkien konsultoiva erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa olevaan lapseen Voisalmen ja Kesolan kouluun siirtyvien kehityksessään viivästyneiden lastan osalta on koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyössä laadittu yhteistyökäytänteet, joiden mukaan toimitaan esiopetuksen aikana Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin otettujen lasten huoltajiin ennen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää alueellista palaveria, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat. Palaverin jälkeen henkilökunta kertoo huoltajille, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä vanhempien sekä esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tarvetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, esiopetuksen opettaja sekä tulevasta koulusta erityisopettaja tai muu koulun nimeämä edustaja. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiopetuksen HOJKS:n seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsujana toimii opettaja. Lapsella tulee saada tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen HOJKS toimii tärkeänä dokumenttina tiedonsiirrossa. Alkuperäinen HOJKS arkistoidaan siihen päiväkotiin, jossa se on laadittu.

61 60 TUKI ERITYISISSÄ TILANTEISSA Lappeenrannan kaupunki on sairaalan sijaintikuntana velvollinen järjestämään esiopetusta sairaalassa potilaana oleville oppivelvollisille perusopetuslain 4a :n mukaisesti. Esiopetus järjestetään Kimpisen koulun yhteydessä toimivassa Saimaan koulussa. Hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan toimivaltainen viranhaltija ja oppilaan opetuksen järjestäjä sekä oppilaan kuntalain mukainen kotikunta sopivat yhdessä tässä pykälässä tarkoitetun opetuksen järjestämisestä oppilaalle kuultuaan ensin oppilasta, tämän huoltajia tai muuta laillista edustajaa, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä. Mikäli sopimukseen ei päästä, päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan toimivaltainen viranhaltija. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on huoltajien sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu tehostetun tai erityisen tuen tarve. Esiopetuksen prosessit tehostettuun ja erityiseen tukeen ovat alla liitteenä (Liite 5: Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa ja Liite 6: Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa). Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa rakentuu hyvän kasvatusyhteistyön, toimivan arjen ja pienryhmätoiminnan varaan. Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa pienryhmätoiminnalla tarkoitetaan monenlaista ja tasoista toimintaa, joissa lapset toimivat suurimman osan päivästä aikuisen kanssa pienemmissä ryhmissä. Pienryhmätoiminnan lähtökohtana on toimiva arki. Ryhmät voivat olla pysyviä tai tilanteiden ja toimintojen mukaan muuttuvia. Pienryhmätoiminta mahdollistaa hyvin lasten kuuntelemisen ja osallisuuden mm. leikkivalinnoissa sekä joustavan ja toimivan päivittäisen toiminnan eri tilanteissa (ruokailu, ulkoilu, pukeminen / riisuminen ja wc- tilanteet). Ohjattu pienryhmätoiminta on tavoitteellista ja aikuisen suunnittelemaa toimintaa pienissä ryhmissä esim. kielipajat tai vuorovaikutusleikkiryhmät. Laadukkaan esiopetuksen toteutuminen yleisellä tasolla on tärkeää, jotta tehostetun ja erityisen tuen tukitoimet voidaan rakentaa sen varaan. Varhaiskasvatuksen erityistyöntekijät tukevat osaltaan esiopetustiimiä pienryhmätoimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi he ohjaavat tarvittaessa erilaisissa ryhmää tukevissa pedagogisissa ratkaisuissa ja toimintatapojen käyttämisessä. Käytännön pedagoginen tuki lapsen ja ryhmän näkökulmasta suunnitellaan ja kirjataan yksikkö/ryhmäkohtaisesti. Näissä suunnitelmissa näkyy mm. seuraavat asiat: toimivaan arkeen ja oppimisympäristöön liittyvät asiat, esim. struktuurit ja monikanavaisuus pienryhmätoiminta / eriyttäminen lapsen tarvitseman tuen näkökulmasta avustajapalvelut osa-aikainen erityisopetus vastuut ja työnjako tuen toteuttamisessa VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJAN TYÖSKENTELY ESIOPETUKSESSA Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan kunnan käytettävissä tulee olla erityislastentarhanopettajan (Lappeenrannassa käytämme nimitystä varhaiskasvatuksen erityisopettajan) palveluja lasten päivähoi-

62 61 dossa esiintyvää tarvetta vastaavasti. (PhL muutos /1255). Lappeenrannan kaupungissa toimii 11 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, ja heidän resurssinsa on jaettu palvelualueille lapsimäärien mukaisesti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien erityisosaamista ja asiantuntemusta hyödynnetään lapsen yksilöllisen tuen tarpeiden varhaisessa tunnistamisessa, erillisten tutkimusten tarpeellisuuden arvioinnissa sekä tukitoimien järjestämisen suunnittelussa yhteistyössä huoltajien sekä mahdollisten lapsen ja perheen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan asiantuntemusta voidaan hyödyntää koulutus- ja konsultaatiotehtävissä liittyen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuntemukseen. Erityisopettajan työskentely kirjataan vuosittain yksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely yleisessä tuessa Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn painopiste on konsultoinnissa. Esiopetusryhmän henkilökunta ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja voivat miettiä yhdessä esimerkiksi arjen toimivuuteen liittyviä asioita ryhmä- ja yksilötasolla. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja havainnoi yhdessä opettajien kanssa lapsen valmiuksia ja koululaiseksi kasvamista. Hän tekee myös osaltaan yhteistyötä koulun laaja-alaisten erityisopettajien kanssa, jotta esiopetuksessa tehtävien kartoitusten perusteella heränneisiin huoliin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhain ja esiopetusvuoden aikana ennaltaehkäistä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Hän suunnittelee ja antaa tarvittaessa yksilö- tai pienryhmäopetusta (osa-aikainen erityisopetus). Hän tukee kasvatusyhteistyötä ja osallistuu tarvittaessa huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja kuuluu osaltaan päiväkotien yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. Hän opastaa tarvittaessa tutkimuksiin ohjaamisessa sekä osallistuu osaltaan pedagogisen arvion ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemiseen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely tehostetussa tuessa Tehostetussa tuessa varhaiskasvatuksen erityisopettajan rooli yhteistyössä huoltajien kanssa vahvistuu, joko esiopetusryhmän henkilökunnan kasvatusyhteistyötä tukien tai vanhempien kanssa keskusteluihin osallistuen. Hän osallistuu pedagogisen arvion tekemiseen sekä oppimissuunnitelman tavoitteiden laatimiseen ja seurantaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Moniammatillisuus lisääntyy ja esimerkiksi yhteistyö koulun laaja-alaisten erityisopettajien kanssa tiivistyy lasten yksilöllisten oppimispolkujen löytämiseksi ja onnistuneen koulun aloittamisen varmistamiseksi. Myös yhteistyö lapsen kehitystä tukevien ja tutkivien tahojen kanssa tiivistyy. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja suunnittelee ja toteuttaa ohjattua pienryhmätoimintaa sekä yksilöllisiä tehtäviä (osa-aikainen erityisopetus) yhdessä esiopetusryhmän henkilökunnan kanssa. Jos tehostettu tuki ei riitä, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ohjaa lapsen tarvittaessa lisätutkimuksiin sekä osallistuu pedagogisen selvityksen tekemiseen ja erityiseen tukeen siirtämiseen.

63 62 Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely erityisessä tuessa Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on merkittävä yhteistyökumppani huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Hän osallistuu huoltajien kanssa käytäviin keskusteluihin sekä lapsen HOJKSin laadintaan ja seurantaan. HOJKSissa määritellään varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely lapsen ja tukiverkoston kanssa. Moniammatillisen verkostoyhteistyön merkitys korostuu. Erityisen tuen esioppilaiden kohdalla varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee tarvittaessa yhteistyötä usean perusopetuksen erityisopettajan kanssa lapselle sopivimman koululuokan löytämiseksi. Erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä esiopetusryhmän henkilökunnan ja mahdollisen avustajan kanssa ohjaten ja tukien heitä lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ÄÄNNEHARJOITTELU ESIOPETUKSESSA Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettavat r-äänneharjoittelutehtävät ovat kotiharjoittelua tukevaa ohjausta (esim. suujumppa, auditiivinen erottelu tai d-äänneharjoitukset). Toiminnan kautta saadaan vahvistettua lasten kielellistä tietoisuutta ja suunalueen motoriikkaa. Varhaiskasvatuksen puheterapeutti vastaa varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa annettavan harjoittelun ohjaamisesta. (Liite 7. Äänneharjoittelu esiopetuksessa) YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ESIOPETUKSESSA Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan kaikille yleisen ja tehostetun tuen lapsille. Tehostetun tuen lapsille se tehdään lainmukaisesti kokonaisuudessaan ja yleisen tuen lapsille soveltuvin osin. Oppimissuunnitelma on kuvaus lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Lapsen oppimissuunnitelman tarkoitus on olla elävä ja lapsen näköinen sekä toteutettavissa lapsen kasvu- ja oppimisympäristössä joka päivä. Lapselle laaditaan marraskuun loppuun mennessä Wilmaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kootaan lapsen, huoltajien ja kasvattajien esille tuomia näkemyksiä, ajatuksia, toiveita ja tavoitteita. Lapsen äänen kuuleminen ja lapsen toimiminen tärkeänä osallisena häntä koskevissa asioissa tulee varmistaa. Suunnitelma välittää tietoa lapsen mielenkiinnon kohteista, oppimiskokemuksista, erityispiirteistä, vahvuuksista, vaikeuksista, haasteista, tavoitteista ja yhteisesti sovituista asioista. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimien on tärkeä osa kasvatusyhteistyötä ja se on lapsen toiminnan sekä kasvun ja oppimisen arvioinnin perustana esiopetusvuonna. Suunnitelman laadintaprosessi antaa vanhemmille tietoa lapsen kasvusta ja oppimisesta sekä esiopetuksen järjestämisestä. Samalla he saavat oikeuden osallistua lapsen esiopetuksen suunnitteluun sekä arviointiin. Oppimissuunnitelman laatimisella varmistetaan se, että lapsi kohdataan yksilönä ja lapsen kokonaistilanne kartoitetaan ja jäsennetään. Kaikki osapuolet sitoutuvat lapsen kasvua ja oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen. Oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja mahdollista varhaiskasvatuksen HOJKSia. Konkreettiset ja selkeät tavoitteet auttavat tukitoimien suunnittelussa. Esiopetuksen oppimissuunnitelma on tärkeä nivelvaiheen oppilaantuntemusta lisäävä työväline tiedonsiirrossa 1. vuosiluokalle.

64 63 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laativat lapsen opettajat yhteistyössä lapsen huoltajien ja lapsen kanssa. Huoltaja voi ottaa avustajan mukaan tai valtuuttaa edustajan osallistumaan laadintapalaveriin. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman kirjaamisesta ja tietojen kokoamisesta vastaa opettaja. Laadintaan voivat osallistua lapsi itse esiopetusryhmän henkilökunta varhaiskasvatuksen erityisopettaja avustaja perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja päiväkodin johtaja / rehtori oppilashuollon henkilöstö pedagogisen tuen osalta tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja lapsen edellinen opettaja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma julkaistaan Wilmassa huoltajalle/huoltajille lapsen esiopetusryhmän opettajille yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajalle varhaiskasvatuksen puheterapeutille päiväkodinjohtajalle, joka vastaa sen arkistoinnista tulevaan koulun perusopetuksen laaja-alaiselle erityisopettajalle sekä rehtorille Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS on kuvaus siitä, miten lapsen erityisen tuen päätöksen mukainen opetus ja muu tuki järjestetään. Se on työväline, jonka tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKSissa kuvataan lapsen oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita. Suunnitelman tarkoitus on olla elävä ja lapsen näköinen sekä toteutettavissa lapsen kasvu- ja oppimisympäristössä joka päivä. Suunnitelman laadintaprosessi antaa vanhemmille tietoa lapsen oppimisesta ja esiopetuksen järjestämisestä sekä oikeuden osallistua lapsen koulunkäynnin suunnitteluun ja arviointiin. Myös lapsen kuulemisesta huolehditaan. HOJKSin laatimisella varmistetaan se, että lapsi kohdataan yksilönä ja lapsen kokonaistilanne kartoitetaan ja jäsennetään. Kaikki osapuolet sitoutuvat lapsen kasvua ja oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen. HOJKSin laadinnassa hyödynnetään huoltajien luvalla lapselle varhaiskasvatuksessa aikaisemmin laadittua oppimissuunnitelmaa ja mahdollista varhaiskasvatuksen HOJKSia. Konkreettiset ja selkeät tavoitteet auttavat tuen tarpeen arvioinnissa sekä tukitoimien suunnittelussa. HOJKS on tärkeä nivelvaiheen oppilaantuntemusta lisäävä työväline tiedonsiirrossa 1. vuosiluokalle. Lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laativat lapsen opettajat yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Huoltaja voi ottaa avustajan mukaan tai valtuuttaa edustajan osallistumaan laadintapalaveriin. Lisäksi HOJKSin valmisteluun ja sen laadintaan osallistuu varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta

65 64 vastaa opettaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Laadintaan voivat lisäksi osallistua muu esiopetusryhmän henkilökunta avustaja perusopetuksen erityisopettaja päiväkodin johtaja / rehtori oppilashuollon henkilöstö pedagogisen tuen osalta tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja lapsen edellinen opettaja Lapsen HOJKS julkaistaan Wilmassa huoltajalle/huoltajille lapsen esiopetusryhmän opettajille yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajalle varhaiskasvatuksen puheterapeutille päiväkodinjohtajalle, joka vastaa sen arkistoinnista tulevaan koulun perusopetuksen laaja-alaiselle erityisopettajalle sekä rehtorille 6. Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä 76. Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus 77. Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää 78. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon 79. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. 76 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 3 mom. 77 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 4 mom. 79 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) mom.

66 65 Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Esiopetuksen toteuttamiseen kuuluvasta kasvun ja oppimisen tuesta määrätään perusteiden luvussa Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus 81. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset 82. Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa. Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla 83. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina 84. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla 85. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa 86. Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja 87. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 6 81 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 1 mom. 82 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 1 mom. 83 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 1 ja 2 mom. 84 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 86 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 15 ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) mom. 88 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 25

67 66 Oppilashuoltoryhmät 89 Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi ikäryhmälle suunnattuja terveydenhoitopalveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon, kuten esi- ja perusopetuksen, yhteinen. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Jos esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, voi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu 90. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta. 6.2 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. 91 Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. 89 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) mom. 90 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 1 mom.

68 67 Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin 92, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. 93 Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. 95 Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen 96. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti 97. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn 92 Perusopetuslaki 29 1 mom. (1267/2013) 93 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 2 mom. ja perusopetuslaki 29 3 ja 7 mom. (1267/2013) 94 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 1 mom. 96 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 97 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 1 mom.

69 68 voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. 98 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta 99. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: 100 yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireille panija lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. 101 Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. 102 Terveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. 103 Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi 104. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, rehtorille tai päiväkodin johtajalle ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edel- 98 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 19 1 ja 2 mom. 99 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 19 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 3 mom. 100 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 2 mom. ja 20 1, 3-4 mom. 101 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 20 5 mom. 102 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 21 1 mom. ja 22 1 mom. 103 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 20 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 104 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23 2 mom.

70 69 lyttämät välttämättömät tiedot 105. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta 106. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle esi- tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä Oppilashuoltosuunnitelmat Esiopetuksessa opetussuunnitelma tulee myös oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 108. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus 109 paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta 110 yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma 111. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. 6.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja 105 Perusopetuslaki 40 2 mom. (1288/2013) 106 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23 3 mom. 107 Perusopetuslaki 40 4 mom. (1288/2013) 108 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 109 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 1 mom. 110 Perusopetuslaki 14 2 mom. (477/2003) 111 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13

71 70 toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa yksiköissä. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisesti. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma 112 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa 113. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Yksikkökohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 114 Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio esiopetuksen käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat ikäryhmälle tarkoitetut neuvolapalvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava monialainen yhteistyö 112 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Lastensuojelulaki (417/2007) 12 1 mom. 114 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 2 mom. 1-kohta

72 71 oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 115 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 116 Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma 117. Suunnitelmassa kuva- 115 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 2 mom. 2-kohta 116 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) mom. ja perusopetuslaki 29 3 mom. (1267/2013) 117 Pelastuslaki (379/2011) 15 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2

73 72 taan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa sisäisen ja ulkoisen sekä esiopetuksen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille toimintavalmiuksien harjoittelu suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 118 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa, kuten perheja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa 119 Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 120 Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) mom. 119 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) mom. 120 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) mom.

74 73 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi 122. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta 123. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT SEKÄ OPPILASHUOL- LON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄ TYÖN- JA VASTUUNJAKO SEKÄ PALVELUJEN TOTEUT- TAMISESSA TARVITTAVA MONIALAINEN YHTEISTYÖ Käytettävissä olevat oppilashuollon palvelut ovat seuraavat: viisi koulupsykologia, 11 koulukuraattoria, 16 kouluterveydenhoitajaa, kolme koululääkäriä sekä opiskeluhuoltolain vaatimat vastaavan kuraattorin palvelut. Resurssi kohdennetaan, ja niitä painotetaan mahdollisuuksien mukaan palvelualueiden / esiopetusyksiköiden tarpeiden perusteella. Oppilashuollon keskeisin toteuttamiskumppani on Rakuunamäellä sijaitseva Lasten ja nuorten talo, jonne on keskitetty 0-23-vuotiaiden lasten ja nuorten palvelut. (Ks. Lasten ja nuorten talo.) Esiopetuksessa oppilashuoltopalvelujen toteuttamiskumppanina toimii myös lastenneuvola. Oppilashuollon palveluiden toimintaa synkronoidaan esiopetuksen arkeen opetuksen järjestäjän organisoimissa yksikkö- / palvelualuekohtaisissa yhteisöllisen oppilashuollon ryhmissä, joihin osallistuvat lukukausittain koko oppilashuollon palvelujen henkilökunta. Kyseisellä foorumilla arvioidaan ja suunnitellaan toimintaa, tavoitteita, sisältöjä sekä siihen liittyviä arviointikäyntejä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot seuraavista asioista: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 121 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 4 mom. 122 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 26 1 mom.

75 74 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta OPPILASHUOLLON PALVELUJEN KOHDENTAMINEN YKSITTÄISIIN LAPSIIN, YHTEISÖÖN JA YHTEISTYÖHÖN LIITTY- VIIN TEHTÄVIIN SEKÄ OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISEEN JA SEURANTAAN Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille varhaiskasvatus-, esiopetus- ja kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista lapsen ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. YHTEISÖLLISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA SEN TOIMINTATAVAT ESIOPETUSYHTEISÖN JA - YMPÄRISTÖN TERVEELLISYYDEN, TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Lappeenrannan kaupungin esiopetuksessa terveyttä edistetään huolehtimalla: ajanmukaisesta, omien edellytysten mukaisesta kasvusta ja oppimisesta hyvinvointia ja osallisuutta edistävästä toimintakulttuurista ja ilmapiiristä toimivasta oppilashuollosta ja riittävistä ja oikea-aikaisista oppilashuollon palveluista läsnäolopäivien määrän ja pituuden seurannasta monipuolisesta ja riittävästä ruokailusta esiopetuksen aikana turvallisista esiopetuskuljetuksista ja esiopetusmatkoista kiusaamisen, väkivallan ja häiriötilanteiden ennaltaehkäisystä sekä selvittämisestä ja lopettamisesta tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä ja ajanmukaisilla varautumis- ja kriisisuunnitelmilla säännöllisellä fyysisten ja psyykkisten työolojen seurannalla (liite 8: Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset) Yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma ja toimintakäytänteet kirjataan esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmassa sovitaan asioiden vireillepanosta, valmistelusta sekä kirjaamisesta. Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii päiväkodinjohtaja. Muina jäseninä siihen kuuluvat varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, esiopetusryhmän opettaja(-t) sekä perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja asialistan niin vaatiessa. Ryhmän työskentelyyn ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittelyyn voivat osallistua myös varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden Lappeenrannan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden edustaja. Koulun yhteydessä toimivien esiopetusryhmien osalta yhteisöllinen oppilashuoltotyö voi olla koulun kanssa yhteistä. Silloin koulun oppilashuoltoryhmää täydennetään päiväkodin johtajalla ja opettajilla sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajalla.

76 75 Oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa Nivelvaiheen yhteistyöhön on olemassa ohje Esioppilaasta koululaiseksi yhteistyö nivelvaiheissa. Siinä kuvataan esiopetusvuoteen kuuluva lapsen oppimisen ja kehityksen seuranta, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyö sekä oppilashuollollinen yhteistyö. (Liite 9: Esioppilaasta koululaiseksi yhteistyö nivelvaiheissa) Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Lappeenrannan Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko on asiakirja, jolla varmistetaan monitoimijainen yhteistyö, jossa lapset, nuoret ja perheet ovat mukana aktiivisina osallisina itseään koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Ohjaavana mallina on hyvinvointioppiminen, joka kattaa kaikki elämän osaalueet. Kaikessa toiminnassa korostetaan palveluketjun sujuvuutta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lappeenrannan hyvinvointistrategiassa on määritelty strategiset painopistealueet, johon eri toimijat sitoutuvat. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Tapaturmia esiopetuksessa ja esiopetusmatkoilla ehkäistään systemaattisella, osallistavalla riskienarvioinnilla sekä oikea-aikaisilla ja riittävillä toimenpiteillä riskien ilmettyä lisäksi tapaturmia ehkäistään valistamalla lapsia riskeistä ja ohjaamalla myös huoltajia huomaamaan ja ennalta ehkäisemään riskejä lisäksi jokaisessa esiopetusta antavassa yksikössä on Ensiapu 1 -koulutuksen suorittanut henkilö / henkilöitä jos tapaturma sattuu esiopetuksessa, kyseisen yksikön henkilöstö antaa välittömän ensiavun tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi lapsen huoltajalle / huoltajille huoltaja tai joku esiopetusta antavan yksikön henkilökuntaan kuuluva ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja konsultoi terveydenhuollon asiantuntijoita jatkotoimenpiteiden tarpeesta tarvittaessa lapsen kanssa lähdetään terveyskeskukseen tarvittaessa lapsi kuljetetaan ambulanssilla sairaalaan Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet esiopetuskuljetukset järjestetään lain ja kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti odotuksen valvonnan suorittaa opettaja, avustaja tai muu esiopetuksen henkilöstöön kuuluva lapsella on mahdollisuus odottaa koulumatkakuljetusta sisätiloissa tarvittaessa esiopetusmatkojen matkakuljetusten turvallisuudesta huolehditaan Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen koulu ja päiväkotikuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä - mukaisesti

77 76 Toimintaohjeet lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä tilanteisiin puuttumiskynnyksen tulisi olla yhtenevä. Menettelytapojen tulee edistää lasten kokemusta oikeudenmukaisesta kohtelusta. Toimintavoilla vaikutetaan myös lasten kykyyn ratkaista rakentavasti pulmatilanteita sekä ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä. Kuntakohtaiset toimintamallit Kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Liite 10: Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa Liite 11: KIVA OLLA kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma Väkivallan aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Liite 12: Kiinnipitäminen - ohjeet Liite 13: Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet Seksuaalinen riisto ja kaltoin kohtelu Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintaohjeet Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa Äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen kriisisuunnitelmien mukaan, jotka sisältävät toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa. Suunnitelmat sisältävät myös johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä sekä ohjeet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestämiseen. Liite 14. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana. Riskien kartoitus tehdään kerran lukuvuodessa. Aikataulu kirjataan yksikön vuosisuunnitelmaan. Oppilashuollon edustajana kouluterveydenhoitaja osallistuu riskien kartoituksen laadintaan Päiväkoti / koulu osallistuu poliisin pitämään liikennekasvatusopetukseen. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN LAPSEN KEHITYKSEN, HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN SEU- RAAMISEKSI JA EDISTÄMISEKSI SEKÄ YKSILÖLLISTEN TUKITOIMIEN TOTEUTTAMISEKSI Lappeenrannan kaupungissa oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE). Vuosittain laadittavassa palvelusopimuksessa määritellään, millaiset oppilashuollon palvelut kaupunki Eksotelta ostaa. Eksotessa oppilashuollon palvelukokonaisuus muodostuu kouluterveydenhuollosta sekä koulukuraattorija -psykologipalveluista (ns. psykososiaalinen tuki), jota hallinnoidaan yhdessä yksikössä. Kyseinen toiminne asemoituu osaksi Eksoten perhepalvelujen kokonaisuutta, jossa se on neuvolatoiminnan sekä opiskeluterveydenhuollon kanssa osa lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluja. Esiopetuksen yksilökohtainen oppilashuollon kokonaisprosessi toteutetaan Lappeenrannassa siten, että kullakin kaupungin viidellä palvelualueella toimii Eksoten oppilashuollon palveluiden moniammatillinen tiimi, joka myötäilee alueiden yksilöllisiä tarpeita lähipalveluperiaatetta noudattaen. Kukin tiimi koostuu

78 77 yhdestä koulupsykologista, 2-3 koulukuraattorista 2-5 kouluterveydenhoitajasta sekä koululääkäreistä. Työ toteutetaan kiinteässä yhteistyössä opettajien, erityisopettajien sekä muiden esiopetusyksikössä toimivien aikuisten kanssa. Oppilashuoltotyö on suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveyden arviointia ja seurantaa. Se pyrkii tavoitteisiinsa ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisin menetelmin. Keskeistä on myös tarvittavan tuen ja avun tarjoaminen yksittäiselle lapselle ja hänen läheisilleen. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisprosessissa henkilöstön toimintaroolit ja käytänteet ovat seuraavat: 1. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat kouluterveydenhoitajat sekä koululääkärit. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisyyn painottuvaa toimintaa, mm terveystarkastuksia ja neuvontaa. Sairauksien tutkimus ja hoito tapahtuu pääsääntöisesti terveyskeskuksessa. Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen seuranta sekä terveiden elämäntapojen edistäminen. Koululääkäri on mukana ja 8. luokalla järjestettävissä laajoissa terveystarkastuksissa, joihin myös vanhemmat kutsutaan mukaan. Terveydenhoitaja tukee yhdessä kodin ja esiopetuksen henkilökunnan kanssa terveellistä ja turvallista esiopetukseen osallistumista. Hän auttaa samalla luomaan perustaa aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveydenhoitaja tapaa lapsen/nuoren jokaisella luokkatasolla esiopetuksesta alkaen. 2. Koulukuraattori on koulun esiopetusyksikön sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia esiopetukseen osallistumisessa, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Lapsi voi saada tukea koulukuraattorilta myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Huoltajat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa kotitilanteesta tai kasvatusasioista. Ratkaisuja pulmatilanteisiin etsitään yhdessä huoltajien ja esiopetuksen muiden aikuisten kanssa. Yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimen muiden toimijoiden kanssa. Vastaavan koulukuraattorin palvelut on toteutettu yhteistyössä Eksoten lastensuojelun kanssa, jossa alkuarviointitiimistä on nimetty sosiaalityöntekijä toimimaan rajapintana vaadituissa tarpeissa. Kyseinen työntekijä on systemaattisesti mukana koulukuraattoreiden tapaamisissa, hän on myös erikseen konsultoitavissa tarpeen mukaan. 3. Koulupsykologi on tarvittaessa auttamassa lasten kouluselviytymisessä, mikäli lapsen oppimisessa tai kehityksessä ilmenee pulmia. Yhteistyössä lapsen huoltajien ja opettajien kanssa tehtyjen selvittelyjen pohjalta koulupsykologi suosittelee lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseen tarvittavia toimenpiteitä sekä seuraa niiden vaikutusta lapsen kouluselviytymiseen. Esioppilaiden osalta yhteydenotot tehdään koulupsykologipalveluiden osalta Lasten ja nuorten taloon. Yhteyshenkilönä toimii em. yksikön psykologi. Yksilökohtaisen oppilashuoltoprosessin käynnistäjänä saattaa toimia lapsi, hänen huoltajansa, opetuksen järjestäjä, muu oppilashuollon työntekijä tai kolmiportaisen tuen tarvetta arvioivan tahon suunnalta tuleva signaali. Yksilöllisen oppilashuollon prosessi saattaa käynnistyä myös rutiininomaisten seulontojen, terveystarkastusten tai vastaavien huolta herättävien havaintojen johdosta. Jokaisen oppilashuollon palvelujen työntekijän tehtäviin kuuluu huolehtia tiedon jakamisesta huoltajille ja perheen ohjaamisesta tarvittavien palvelujen piiriin erityisesti silloin, kun lapsella on todettu tarve lisätutkimuksiin ja/tai korjaaviin toimiin.

79 78 Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Myös sairaalaopetuksessa oleville oppilaille on osoitettu kaikkien oppilashuoltoa toteuttavien ammattilaisten palvelut. Näissä tapauksissa terveydenhuollon painopiste on erikoissairaanhoidon toiminnassa, ja toiminnallinen yhteistyö tapahtuu yhteistyönä opetuksen järjestäjän ja erikoissairaanhoidon välimaastossa. Oppilashuollon rooli korostuu sairaalajakson jälkeisessä ajassa. Lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa Kouluterveydenhuollon rooliin kuuluvat tarkastusten lisäksi ensisijaisesti neuvonta sekä tarpeen mukaan ohjaaminen tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Eksoten yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä edesauttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Lappeenrannan kaupungin esiopetuksessa käytettävän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suunnitelmat on laadittu yhdessä Eksoten kanssa. Tämän pohjalta toimintayksikössä tehdään lapselle tarvittaessa Lapsen lääkehoitosuunnitelma yhdessä huoltajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Ohje lapsen lääkehoidon suunnitelman laatimiseen, Lapsen lyhytaikaisen lääkehoidon suunnitelma sekä Lapsen lääkehoidon ja muiden hoitotoimenpiteiden suunnitelma löytyvät Lappeenrannan varhaiskasvatuksen sivulta Peda.netistä. Erityisruokavaliot huomioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. (Ks. Saimaan tukipalvelut Oy.) Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat (Ks. Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn työkalupakki.) Oppilashuollolla pyritään tukemaan myös yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Vakavissa elämäntilanteisiin liittyvissä vaikeuksissa tieto viedään aina eteenpäin käsittelyyn. Esimerkiksi perheväkivalta- tai päihdeongelmissa saattavat tulla kysymykseen koulukuraattorin ja hänen yhteistyöverkostonsa palvelut. Käytännön apuvälineenä saattavat toimia esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekeminen tai elämäntapaneuvonta. Valistamisella ja puuttumisella väkivaltatilanteisiin luodaan turvallista oppimisympäristöä sekä viestitään lapsille, heidän huoltajilleen ja kaikille varhaiskasvatus ja esiopetusyhteisön jäsenille, että väkivaltaista käyttäytymistä (mukaan lukien solvaaminen ja nimittely) ei sallita myöskään päiväkodissa/esiopetuksessa. Tarvittaessa lapsi ja perhe ohjataan yksiöllisten oppilashuoltopalvelujen piiriin. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Yksilöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseksi laadittava asiantuntijaryhmä muodostetaan seuraavalla tavalla: Ryhmän koollekutsujana toimii se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden työntekijä, joka

80 79 huolen havaitsee. Hän esittää koottavaksi yksilöllisen opiskeluhuollon tarpeita vastaavan tapauskohtaisen monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmän. Ryhmän käynnistämiseen johtava huoli saattaa nousta lapsen, huoltajan, opetuksen järjestäjän tai oppilashuollon palvelujen työntekijän suunnalta. Huolen havainnut työntekijä ottaa asian aina ensin puheeksi huoltajan kanssa. Yhdessä mietitään asian ratkaisua huolen selvittämiseksi. Koollekutsuja esittää kutsuttavaksi mukaan ammattihenkilöitä, joista ryhmä tulee koostumaan. Ryhmässä on vain henkilöitä, jotka perustellusti liittyvät ko. tilanteen hoitamiseen. Se valitsee keskuudestaan vastuuhenkilöksi oppilashuoltopalvelujen edustajan, joka vastaa jatkossa ryhmän tavoitteellisesta toiminnasta, tarvittavista kirjaamisista yksilökohtaisen opiskeluhuollon kertomukseen, mahdollisten uusien jäsenien tai asiantuntijoiden mukaan kutsumisesta tai muista vastaavista ryhmän työjärjestykseen tai toimintaan liittyvistä seikoista. Mikäli mukaan kutsutaan oppilashuollon ulkopuolisia tahoja, tapahtuu tämä huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Oppilashuoltokertomus on kronologinen kertomus, joka muodostuu sarjasta yksilöllisen opiskeluhuollon erillisiä tapahtumia. Ryhmän jäsenet kirjaavat sinne osaltaan tiivistetysti sovitut ja suunnitellut asiat, joilla on merkitystä esiin nousseen huolen selvittämisen suhteen. Luku ja kirjoitusoikeus annetaan vain niille henkilöille, jotka liittyvät tapauskohtaisen ryhmän toimintaan. Kertomus muodostaa sähköisen rekisterin, jonka ylläpitämisestä vastaa opetuksen järjestäjä. Rekisteri sijaitsee tietoturvallisessa suljetussa ympäristössä. Yksittäisen lapsen yksilölliseen kertomukseen annetaan katseluoikeus erikseen opiskeluhuoltolain tulkinnasta säädettyjen ohjeiden mukaisesti. Tapauskohtaisten ryhmien käyttöoikeuksia hallinnoi rekisterinpitäjän eli opetuksen järjestäjän nimeämä vastuuhenkilö, jolla on myös oikeus tarpeen mukaan avata lapsen kertomus. Rekisteristä vastaava vastuuhenkilö ei voi olla ko. asiasta hallintopäätöksiä tekevä palvelualueen esimies. Tarve avata kertomus saattaa muodostua esim. lainsäädännön kautta. Yksilöllisen opiskeluhuollon kertomukseen kirjattuja tietoja ei lähtökohtaisesti saa hyödyntää opetuksen järjestämiseksi, ellei lainsäädännössä toisin määrätä. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito Monialainen, organisaatiorajat rikkova yhteistyö on keskeisessä asemassa kokonaisvaltaisesti toteutettavassa oppilashuoltotyössä. Yhteistyövelvoite koskee kaikkia oppilashuollon palvelujen työntekijöitä. Psykososiaalisissa teemoissa korostuu erityisesti koulukuraattorin rooli, johon sisältyy lähtökohtaisesti keskeinen vastuu verkostomaisessa hallinnonrajat ylittävässä yhteistyössä. Koulukuraattorit ovatkin systemaattisessa vuorovaikutusyhteydessä eri viranomaistahojen kanssa. Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään esiopetuksen henkilökunnalta, huoltajilta, lapsilta sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saatavaa palautetta. Käytännön palautteenkeruufoorumeita ovat esimerkiksi vanhempainillat ja -toimikunnat, lasten kokoukset sekä erilaiset kuulemistilaisuudet. Myös esioppilaille ja huoltajille suunnattuja suoria kyselyjä (esim. Wilman kautta) on mahdollista toteuttaa.

81 80 Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille Oppilashuoltoryhmä ja yksittäiset oppilashuollon ammattiryhmät tiedottavat toiminnastaan säännöllisesti. Huoltajille tiedotetaan toiminnasta lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa tai oppaassa, vanhempainilloissa ja kaupungin kotisivuilla. Esiopetuksen yksiköllisestä oppilashuollosta vastaavien ammattilaisten nimet ja yhteystiedot löytyvät sekä Eksoten että Lappeenrannan kaupungin esiopetusyksikköjen internetsivuilta. Ne mainitaan myös mm. lukuvuosi- sekä erinäisissä muissa tiedotteissa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Suunnitelmien toteutumista seurataan: Opiskeluhuollon monialainen ohjausryhmä seuraa, arvioi ja kehittää systemaattisesti kuntakohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien toteutumista Esiopetuksen toimintakertomuksessa (yksikkökohtaisen suunnitelman arviointi sekä yksikkökohtaisen oppilashuollon toteutuminen) vuosittain Lastensuojelulain mukaisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa

82 81 7. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle luvan esiopetuksen järjestämiseen 124. Järjestämisluvassa opetuksen järjestäjälle voidaan määrätä erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityinen koulutustehtävä. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa esiopetuksessa toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen tulee noudattaa esiopetukselle asetettuja yleisiä tavoitteita sekä oppimiskokonaisuuksien toteuttamiselle asetettuja yhteisiä tavoitteita. Esiopetuksessa noudatetaan näitä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita sitouttamatta lapsia tiettyyn opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo- ja kasvatusfilosofiseen järjestelmään. Poikkeamista ja painotuksista määrätään järjestämisluvassa ja valtioneuvoston asetuksessa Paikallisesti päätettävät asiat Esiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma voi olla järjestäjäkohtainen tai yksikkökohtainen tai näiden yhdistelmä opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma voi olla omaleimainen opetuksen järjestämisluvan ja valtioneuvoston asetuksen asettamissa 126 rajoissa. Paikallinen opetussuunnitelma ei voi olla ristiriidassa esiopetusta koskevan lainsäädännön tai esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa sen lisäksi, mitä perusteasiakirjassa aiemmin määrätään, mitkä ovat erityiseen maailmankatsomukseen liittyvät esiopetuksen arvoperustaa täydentävät näkökulmat ja miten nämä näkökulmat näkyvät esiopetuksen toimintakulttuurissa, työskentelytavoissa ja oppimiskokonaisuuksien painotuksissa mitkä ovat miten erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään liittyvät pedagogiset periaatteet ja ratkaisut sekä miten nämä periaatteet ja ratkaisut näkyvät esiopetuksen toimintakulttuurissa, työskentelytavoissa ja oppimiskokonaisuuksien painotuksissa. 124 Perusopetuslaki 7 (628/1998) 125 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 ja Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 ja 10

83 82 LÄHTEET JA LINKIT Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Keke päiväkodissa Kestävän kehityksen opas. 4V-hanke. Lasten ja nuorten talo Lastensuojelun käsikirja Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn työkalupakki %20perheväkivalta%20lapsen%20seksuaalinen%20riisto%20ja%20pahoinpitely%20TYÖKALUPAKKI.pdf Saimaan tukipalvelut Oy (erityisruokavaliot) Valo ry Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset vatuksen_liikunnan_suositukset_fi.pdf Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat; Opetusministeriön julkaisuja 2009:7 Väylä yrittäjyyteen - Kaakkois-Suomen Yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma YES (yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkosto) Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön.

84 83 LIITTEET 1. Koonti lasten ja huoltajien kuulemisesta 2. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman sisällys 3. Kasvatus- ja opetustoimen strategia 4. Varhaiskasvatuksen strategia 5. Esimerkki esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä (vuosikello) 6. Osallistumistodistus 7. Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa 8. Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa 9. Puheopetus 10. Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuustarkastukset 11. Esioppilaasta koululaiseksi yhteistyö nivelvaiheissa 12. Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa 13. KIVA OLLA kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma 14. Lapsen kiinnipitäminen päivähoidossa ja esiopetuksessa 15. Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet 16. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana

85 84 Liite 1. Koonti esioppilaiden ja huoltajien esiopetustoiveista, syksy 2014 Lapset yhteistyötaitoja mm. hyvät käytöstavat leikkitaitoja luku- ja kirjoitustaito matemaattisia taitoja työskentelytaitoja eri taiteita tekemisen kautta (mm. kuvataiteet, draama, sirkus) tutkimisen taitoja liikuntataitoja vaihtelevuutta ohjelmaan - retket uusia makuja vieraita kieliä tietotekniikan hyödyntämistä (mediataidot) Huoltajat turvallisuus sosiaalisia taitoja - yhteistyö, hyvät käytöstavat, erilaisia leikkejä kirjaimia (lukemaan oppiminen, lukutaidon syventäminen) numeroita työskentelytaitoja - omatoimisuus, vastuunottaminen, keskittyminen, säännöllisyys, rytmi eri taiteita tekemisen kautta tutkimisen taitoja liikuntataitoja vaihtelevuutta ohjelmaan - retket ja tutustumiskäynnit tutustuminen erilaisiin kulttuureihin ja toisten tapoihin oppimismotivaation omaksumista ystävyyssuhteiden luomista

86 85 Liite 2. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman sisällys 1. Yleistä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Arvot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Lappeenrannan kaupungin arvot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Varhaiskasvatuksen arvot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Työtavat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Suomi toisena kielenä eli S2-opetus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2. Varhaiskasvatussuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Lapselle ominaiset tavat toimia... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kieli ja kommunikaatio... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Leikkiminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liikkuminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Tutkiminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Esiopetussuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Oppimiskokonaisuudet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Ilmaisun monet muodot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Musiikillinen toiminta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Käsitöiden tekeminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Suullinen ja kehollinen ilmaisu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kielen rikas maailma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kielelliset taidot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Minä ja meidän yhteisömme... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Historiallinen näkökulma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Yhteiskunnalliset asiat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Eettisyys... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Katsomuksellisuus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

87 86 Tutkin ja toimin ympäristössäni... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Matemaattiset taidot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Ympäristönäkökulma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Teknologia... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kasvan ja kehityn... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liikunta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Ruoka... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kuluttajuus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Terveys ja turvallisuus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Suunnitelma esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Oppilashuolto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kuvaus kodin ja esiopetuksen yhteistyöstä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma ja toimintakäytänteetvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Perusopetukseen valmistava opetus esiopetuksessa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. Strategia Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Strategian toteuttamissuunnitelma : toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUSVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Pedagogisen kehittämisen organisointi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset (kuten yrittäjyyskasvatus)... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ESIVASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 2. Liikuntasuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 3. Tiimisopimus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikanavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

88 87

89 88 Liite 3. Kasvatus ja opetustoimen strategia Kasvatus- ja opetustoimi MISSIO Visio 2016 Arvot Toimintatavat Tavoitteet/ Painopisteet Keinot Ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii Suomen paras kasvatus- ja opetustoimi, koska otamme huomioon lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tarpeet, kasvatamme ja kasvamme yhdessä samanarvoisina sekä opimme nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten Oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja yhdessä kasvaminen Ratkaisukeskeisyys, kannustaminen, osallisuus ja aktiivinen vuoropuhelu lasten, nuorten, huoltajien sekä verkostokumppanien kanssa, uudistuvuus, kestävä kehitys kaikissa ulottuvuuksissa Yhteinen, myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus Pedagoginen kehittäminen - toiminnallisuus, ilmiölähtöinen tutkiva oppiminen Toimintakulttuuri ratkaisukeskeiseksi Turvallisia ihmissuhteita Vuoropuhelu, yhteistyö vanhempien kanssa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen Toimintaympäristön kehittäminen ja laajentaminen Tietotekniikkauudistusten käyttöönotto Kouluviihtyvyyden lisääminen Viestimme aktiivisesti ja avoimesti erinomaisuudestamme Uudistuva, oppiva, kiinnostava ja palkitseva työyhteisö sekä kumppani - Työhyvinvointi-johtaminen - Rekrytoinnissa menestyminen Toimivat ja sopimuksiin perustuvat verkostosuhteet Toimitaan kustannustehokkaasti tarkoituksenmukaisissa, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa - Ylläpidetään vain tarvittavat tilat ja kohdennetaan resurssit sisältöön Osallistaminen ja vuorovaikutus Arviointi, lasten ja nuorten osallistaminen Lasten ja nuorten innostaminen jakamaan mielipiteitään Arviointi, huoltajien osallistaminen Arviointi, henkilöstön osallistaminen Arviointi, kumppaneiden osallistaminen Taulukkopohja Raimo Pitkänen RP Q-line Oy 2005

90 89 Liite 4. Varhaiskasvatuksen strategia Varhaiskasvatus ARVOT: Leikin ja lapsuuden arvostaminen Kestävä kehitys Oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, Välittäminen ja yhdessä kasvaminen Toimintamme on näkyvää ja avointa Lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta Rakennamme kumppanuutta Toimitilamme ovat terveet, turvalliset ja toimivat Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö YMPÄRISTÖTEKIJÄT Entistä laatutietoisemmat asiakkaat Taloudellinen liikkumavara pienenee Kaupat auki joka päivä ja entistä Pitempään Kansainvälistyminen Fyysiset ja henkiset uhkatekijät

91 90 Liite 5. Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa

92 91 Liite 6. Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa

93 92 Liite 7. Äänneharjoittelu esiopetuksessa Äänneharjoittelu esiopetuksessa R-äänteen harjoittelu Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettavat r-äänneharjoittelutehtävät ovat kotiharjoittelua tukevaa ohjausta (esim. suujumppa, auditiivinen erottelu tai d-äänneharjoitukset). Toiminnan kautta saadaan vahvistettua lasten kielellistä tietoisuutta ja suunalueen motoriikkaa. Esiopetuksessa toteutettavalla tiiviillä vähintään 10 kerran harjoittelujaksolla (Kielikippura) sekä vanhempien ohjaamisella (Ärräinfo) pyritään tukemaan r-äänteen luonnollista kehitystä. Harjoitusjakson tarkoitus ei ole, että lapsi pakolla oppii oikean äänteen tuoton, vaan harjoituksilla päästään siihen vaiheeseen kuin lapsella on edellytykset. Kielikippuran toteuttaa esiopetusryhmän kasvattajat ja Ärräinfosta vastaa varhaiskasvatuksen puheterapeutti. Harjoittelussa ensisijaisen tärkeää on sekä lapsen että vanhempien vastuuttaminen kotiharjoitteluun. Tärkeää on myös, että harjoittelujakso on selkeästi rajattu. Silloin kaikkien osapuolien on siihen helpompi sitoutua. Virheellisen äänteen harjoittelu kotona on koko perheen asia. Motivaatiolla on merkittävä osuus harjoittelun onnistumiseen. Siksi harjoittelukertojen tulisi olla selkeitä, lyhyitä ja innostavia, jotta harjoittelusta tulisi mukava yhdessä olon hetki. Muut äännevirheet Jos lapsella on vielä esiopetusikäisenä äännevirheitä (esim. l, s, k), on perheellä mahdollisuus saada kotiharjoitteluohjeita varhaiskasvatuksen puheterapeutin kautta.

94 93 Liite 8. Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset TW YHTEISET KOULUYHTEISÖN JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYS- JA TURVALLI- SUUSTARKASTUKSET Alla kohdassa 3 b. lueteltujen tahojen kanssa on sovittu Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen päiväkotien ja koulujen tarkastuksista. Ohje koskee esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Kuvausta on täydennetty hyvinvointiin liittyvistä tarkastuksista marraskuussa Perusteet Tarkastukset perustuvat alla mainittuja tahoja velvoittavaan asianomaisen alan lainsäädäntöön ja VN antamaan asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011). 2. Vastuutahot ja tarkastukset Em. asetuksen mukaisesta oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi tehtävien kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys - ja turvallisuustarkastusten vastuutaho on Eksoten oppilashuolto, kouluterveydenhoito. Yhteisiä tarkastuksia jatketaan, mutta jaetaan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkastukset kahteen osaan: 1) kiinteistöön keskittyvään tarkastukseen ja 2) hyvinvointiin keskittyviin tarkastuksiin 1) Kiinteistöön keskittyvään tarkastukseen osallistuvat kaikki jäljempänä kohdassa 3b. mainitut tahot. Tarkastusten järjestämisestä on vastuussa Eksote, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto. Ympäristötoimi tukee ja täydentää. 2) Hyvinvointiin keskittyvät tarkastukset. Tarkastusten järjestämisestä on vastuussa Eksote, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto. Työterveyshuolto osallistuu henkilöstön hyvinvoinnin osalta. Työterveyshuolto tekee omat täydentävät, työterveyshuollon palvelusopimukseen liittyvät tarkastukset ja mittaukset sekä palautteen jaon itsenäisesti, mutta hyödyntää kiinteistöön liittyvällä tarkastuksella saamaansa tietoa. 3) Kohteen riskit arvioidaan tarkastuskäynneillä. 3. Prosessin kuvaus, kiinteistöön keskittyvät tarkastukset a. Tarkastuskohteista ja ajankohdista sopiminen Oppilashuolto, kouluterveydenhuolto (MM) ja Ympäristöterveydenhuolto (PR) laativat aikataulun 3 vuodelle siten, että kaikki kohteet tulevat tarkastetuiksi. Ensimmäinen vuosi on tarkka päivämäärineen, toisen ja kolmannen vuoden kohteet on nimetty. Aikataulu tarkennetaan em. tahojen toimesta lukuvuosittain elokuun mennessä.

95 94 b. Tarkastuskohteista ja ajankohdista tiedon välittäminen kaikille tahoille Oppilashuolto tiedottaa lukuvuosittain elokuun alkuun mennessä seuraaville 1. Työkuntokeskuksen vastuuhenkilö Päivi Kuusela 2. Pelastuslaitos, yhteyshenkilöt Heikki Sorjonen, Juhani Vakkila 3. Tilakeskus, Mika Sutinen ja Aila Vallius 4. Satu: Kaisa Sairanen ja Marjut Huolman josta jakelu yksikön esimiehelle, palvelualueenjohtajalle ja vastuualueen johtajalle, kutsussa maininta kenen tulee olla läsnä 7. työsuojelupäällikkö Ari-Pekka Meuronen, joka jakaa työsuojeluvaltuutetuille c. Tarkastustilaisuuden organisointi, - neuvottelutilan varaa tarkastettavan yksikön edustaja, joka myös huolehtii, että tarkastus voidaan tehdä ilmoitettuna ajankohtana - tarkastettavan yksikön esimies huolehtii, että oppilashuollon ja työterveyshuollon kutsussa mainitut tarpeelliset yksikön edustajat ovat tarkastuksella läsnä - tarkastettavan yksikön esimies kutsuu tarkastukselle huoltajien edustajan sekä oppilaiden tai opiskelijoiden edustajan sekä informoi tarkastuksesta huoltajia ja oppilaita - kouluterveydenhuolto toimii tarkastusprosessin johtajana sekä tilaisuuden puheenjohtajana - tilaisuuden päätteeksi tehdään yhteenveto, jossa sovitaan toimenpiteet, aikataulu ja vastuutaho sekä raportointi. d. Ennakkotietojen kokoaminen - Ennakkokyselylomake lähetetään tarkastuskohteeseen ennakkoon täytettäväksi Esitiedot koulun tarkastusta varten lomake.docx e. Muistioiden laadinta ja tallennus - Kukin tarkastajataho laatii oman muistionsa omia säännöksiään noudattaen. - Kukin taho lähettää muistionsa tarkastukseen osallistuneille sekä sähköpostitse osoitteeseen: kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi. joka tallentaa muistiot kohdekohtaisesti metatietona yksikön nimi ja kustannuspaikka. Kasvatus- ja opetustoimen kirjaamo jakaa muistiot tarkastuskohteen esimiehelle, palvelualueen johtajalle ja vastuualueen johtajalle. - Kouluterveydenhuolto laatii muistiot saatuaan niistä koosteen ja toimittaa sen yksikön esimiehelle, joka välittää sen Wilman kautta huoltajille ja henkilöstölle sekä harkintansa mukaan oppilaille. - Tarkastustahot lähettävät muistionsa myös työsuojelupäällikölle, joka jakaa muistiot työsuojeluvaltuutetuille.

96 95 f. Tiedon hyödyntäminen, korjaustoimenpiteet ja niiden toteutumisen seuranta: - tarkastuksen päätöspalaverissa sovitut vastuutahot huolehtivat, että sovitut toimenpiteet toteutetaan päätöspalaverissa sovitulla tavalla. - Toimenpiteiden toteutuksesta ilmoitetaan yksikön esimiehelle ja kouluterveydenhuollon edustajalle - Vuosittaisessa yksikön pelastussuunnitelmien ja riskien kartoituksen päivityksen yhteydessä yksikön esimies ja kouluterveydenhoitaja tarkastavat, että sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet. 4. Prosessin kuvaus, hyvinvoinnin tarkastaminen 4.1. Oppilaan ja opiskelijan hyvinvointiin keskittyvä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkastaminen Tarkastamisesta on vastuussa Eksote, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto. Kun kiinteistöön kohdistuva tarkastus on tehty ja muistiot saapuneet, vie kouluterveydenhoitaja asian seuraavaan oppilashuoltokokoukseen tiedoksi. Samalla käydään läpi miten kyseisessä esiopetuksessa/koulussa seurataan ja on seurattu oppilaiden hyvinvointia, miten kyseiset asiat on huomioitu koulun oppilashuollon toimintasuunnitelmassa ja huomioidaan toimintakertomuksessa. Oppilashuollon pöytäkirjaan tulee samalla kirjattua asia. Kouluterveydenhoitajat seuraavat oppilaiden hyvinvointia vuosittaisissa oppilaiden terveystarkastuksissa. Laajasta tarkastuksesta tehdään aina kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan kuraattorille, luokan opettajalle ja päiväkodinjohtajalle/koulun rehtorille, joka voi viedä asian vielä oppilashuoltoon/ oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi (erityisesti jos luokan ilmapiirissä vaikeuksia). Koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja tekevät yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin seurannassa, mm sosiogrammeja hyödyntäen ja terveystarkastuksissa esille tulleita hyvinvointiin liittyviä asioita käsitellen. Kouluissa keväisin tehtävää hyvinvointikyselyä (hyvinvointiprofiili) hyödynnetään myös. Koulu toimittaa kyselyn tulokset kouluterveydenhoitajalle (ja kuraattorille). Kyselyn tulokset käsitellään kouluyhteisössä, oppilashuoltokokouksessa ja vanhempainilloissa. Seuranta Hyvinvointi on jatkumo, ei samalla tavalla päivämääräsitoutunut kuin kiinteistöön kohdistuva osuus. Osana oppilashuoltoa tuo jatkumon kautta tapahtuva käsittely on myös seurannan kannalta joustavaa. Vuosittaiset tarkastukset eli kolmivuotistarkastuksessa esille tulleiden asioiden seuranta: osana oppilashuoltoryhmän kokousta käydään yhdessä läpi mitä tarkastuksessa on esitetty, onko puutteita korjattu (kouluterveydenhoitaja tuo esityslistalle sovittuna aikana). Jos puutteet edelleen olemassa, sovitaan mille tahoille viestiä lähetetään uudelleen ja kenen toimesta.

97 Henkilöstön hyvinvointiin keskittyvä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkastus Työterveyshuolto osallistuu yhteisiin tarkastuksiin henkilöstön hyvinvoinnin osalta. Työterveyshuolto tekee omat täydentävät, työterveyshuollon palvelusopimukseen liittyvät tarkastukset ja mittaukset sekä palautteen jaon itsenäisesti, mutta hyödyntää kiinteistöön liittyvällä tarkastuksella saamaansa tietoa. Työterveyshuollon suunnitelma on päivitetty joulukuussa Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastuksista ja niissä tehdyistä havainnoista tiedottaminen huoltajille Koulut välittävät kouluterveydenhuollon laatiman tiedotteen tulossa olevasta tarkastuksesta huoltajille Wilman kautta ennen tarkastusta. Koulu pyytää huoltajien ja tarvittaessa myös oppilaiden edustajaa osallistumaan tarkastukseen. Tarkastuksen jälkeen kouluterveydenhuolto laatii muistioiden perusteella koosteen, jonka tarkastuskohteen esimies välittää Wilman kautta huoltajille, henkilöstölle sekä oppilaille harkintansa mukaan.

98 97 Liite 9. Esioppilaasta koululaiseksi yhteistyö nivelvaiheissa NIVEL VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN kuukausi ajankohtaista vastuuhenkilö (-t) huhtikuu - toukokuu Lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen esiopetuksessa: Lapsikohtaisten suunnitelmien seurantapalaverit Esiopetuksessa tarvittavien tukitoimien arviointi Tarvittaessa laaditaan pedagoginen arvio (tehostettu tuki) tai pedagoginen selvitys (erityinen tuki) Tarvittavasta monialaisesta kuulemisesta huolehtiminen yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa ryhmän lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu tarvittaessa ryhmän lastentarhanopettaja, yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettaja tarvittaessa tukena elokuu - syyskuu Päätösten valmistelua päiväkodin johtaja Tarvittavat siirtopalaverit esiopetukseen Esiopetukseen tutustumiskäytännöistä sopiminen päiväkodin johtaja, ryhmän lastentarhanopettaja, perhepäivähoidon ohjaaja ESIOPETUKSESSA TAPAHTUU kuukausi ajankohtaista vastuuhenkilö(-t) Tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet ja tutkimukset jatkuvat tai aloitetaan opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Wilma tunnusten jakaminen huoltajille esiopetusryhmän henkilökunta Lapsikohtaiset suunnitelmat laaditaan yhdessä huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS tehdään kaikille esiopetusta saaville lapsille Yleinen tuki: esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään soveltuvin osin Tehostettu tuki: esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään kokonaisuudessaan Erityinen tuki: laaditaan HOJKS Yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja laajaalaisen erityisopettajan yhteistyö käynnistyy, sovitaan työnjaosta ja yhteistyökäytänteistä opettaja (-t) varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii tarvittaessa tukena päiväkodin johtaja, rehtori, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, laaja-alainen erityisopet-

99 98 taja Esiopetuksen vanhempainillat päiväkodin johtaja, opettajat elokuu - marraskuu Tarpeen vaatiessa edellisen vuoden esioppilaista (nykyiset 1. luokkalaiset) tarkempi tiedonsiirto koulun kanssa Yhteistyö esiopetuksen ja lähikoulun välillä alkaa - yksikkökohtainen vuosiaikataulu yhteistyöstä (kokonaisuus ja käytännön yhteistyö) Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä eri muodoissa alkaa Yhteisöllinen oppilashuoltotyö alkaa oppilashuoltotyöstä tiedottaminen (henkilöstö, huoltajat, lapset ja tarvittavilta osin yhteistyötahot) yksikkökohtaisen tai alueellisen toimintasuunnitelman laatiminen (yksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman osa) Yksilökohtaista oppilashuoltotyötä toteutetaan läpi esiopetusvuoden tarpeen mukaan Lapsen oppimisen ja kehittymisen seuranta sekä arviointi esiopetusvuonna: Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymistä esiopetuksen arjessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman suuntaisesti Äidinkieli / kielelliset valmiudet Kummi 3: soveltuvien osin (kielellinen tietoisuus) tehdään kaikille esiopetukseen osallistuville Matematiikka / matemaattiset valmiudet Mavalka: yksilökartoitus tehdään kaikille Työskentely- ja ryhmätaitojen arviointi Boehm-peruskäsitetesti: tehdään pienryhmissä kaikille esiopetukseen osallistuville työskentelytaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen havainnoimiseksi Lasten tulokset kirjataan Wilman tuki-välilehdellä olevaan oppilaskohtaiseen lomakkeeseen. Lomake luodaan vain yhden kerran (jo esiopetuksessa, jos Wilma on käytössä) ja tulokset kirjataan aina samaan lomakkeeseen "lisää rivi toiminnolla. Pistemäärien lisäksi lomakkeeseen kirjataan tulkinnat ja havainnot testitilanteesta sekä muut tiedonsiirron kannalta olennaiset asiat. päiväkodin johtaja päiväkodin johtaja, rehtori palvelualueen esimies, aluerehtori päiväkodin johtaja, oppilashuollon toimijat määritellään huoltajan suostumuksella lapsikohtaisesti kaikissa kohdissa opettaja, tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja on tukena

100 99 marraskuu - joulukuu tammikuu - helmikuu - huhtikuu maaliskuu - huhtikuu Opettajien keskinäistä yhteistyötä Tarvittavaa verkostoyhteistyötä Esikoululaisten tutustuminen kouluun tavallisen koulutyön merkeissä jatkuu Aloitetaan Kielikippura ryhmien vetäminen Lapsen oppimisen ja kehittymisen seuranta sekä arviointi esiopetusvuonna Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman päivittäminen tarvittaessa Kouluun ilmoittautuminen Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä koulukohtaisesti, tiivistetään kevättä kohti Varmistetaan lapsen tarvitseman tuen riittävyys koulun aloittamista silmällä pitäen (valmistelussa ja tuen tarvetta määriteltäessä tulee mukana olla koulun laaja-alainen erityisopettaja) Ennakoidaan koulutulokaspalaveria perusopetuksen kanssa varmistetaan lapsen koulunkäyntiä ja opetusjärjestelyiden suunnittelua tukevan välttämättömän tiedon siirtyminen kouluun (pyritään tietämään mahdollisimman tarkasti tehostetun ja erityisen tuen kouluun lähtijät) Lapsen oppimisen ja kehittymisen seuranta sekä arviointi esiopetusvuonna Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymistä esiopetuksen arjessa Äidinkieli / kielelliset valmiudet Kummi 3: tehdään loppuun kaikkien esiopetukseen osallistuvien kanssa Matematiikka / matemaattiset valmiudet Mavalka: yksilökartoitus tehdään tarvittaessa uudelleen Lasten tulokset kirjataan Wilman tuki-välilehdellä olevaan oppilaskohtaiseen lomakkeeseen. Lomake luodaan vain yhden kerran (jo esiopetuksessa, jos Wilma on käytössä) ja tulokset kirjataan aina samaan lomakkeeseen "lisää rivi toiminnolla. Pistemäärien lisäksi lomakkeeseen kirjataan tulkinnat ja havainnot testitilanteesta sekä muut tiedonsiirron kannalta olennaiset Huolehditaan lapsen opetuksen järjestämisen kannalta tarvittavan tiedon siirto tulevaan kouluun opettajat, luokanopettajat, erityisopettajat opettaja, varhaiskasvatuksen puheterapeutti opettaja(-t) lapsen huoltajat opettajat luokanopettajat opettaja(-t), erityisopettajat varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies, varhaiskasvatuksen erityisopettaja opettaja(-t) opettaja(-t) opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu

101 100 huhtikuu - toukokuu huhtikuu - toukokuu Laaja-alaisen erityisopettajan tutustuminen koulutulokkaisiin tiivistyy esiopetusryhmissä, ensimmäisellä luokalla tarvittavien tukitoimien tarkentuminen Kartoitetaan keskitettyyn erityisopetukseen otettavat koulutulokkaat Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokous arvioidaan kulunutta lukuvuotta syksyllä sovittujen käytänteiden ja tavoitteiden suunnassa Lapsen henkilökohtaisen suunnitelmien seurantapalaverit (voidaan yhdistää siirtokeskusteluiksi) Huolehditaan tarvittavasta tiedonsiirrosta tulevaan kouluun kaikkien esioppilaiden osalta tarvittaessa opettaja, laaja-alainen erityisopettaja perusopetusjohtaja päiväkodin johtaja, oppilashuollon työntekijät opettaja opettaja toukokuu Tutustumispäivä kouluun lapsen huoltajat toukokuu Huolehditaan, että tarvittavat kirjaukset ja arkistoinnit on tehty päiväkodin johtaja kouluun lähtijöiden osalta esiopetuksen loppuun mennessä opettaja(-t)

102 101 Liite 10: Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa KIUSAAMISTILANTEISIIN PUUTTUMINEN ESIOPETUKSESSA / Kiusaamistilanteisiin puuttumisen perusteet Perusopetuslain 29 :n mukaisesti kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Puuttumisellaan tilanteeseen aikuiset luovat turvallisen oppimisympäristön sekä viestivät lapsille ja kaikille yhteisön jäsenille, että kiusaamista ei siellä sallita. Kaikkien aikuisten, lasten ja nuorten sekä erityisesti päiväkodin / koulun henkilökunnan velvollisuus on puuttua kiusaamiseen kaikin mahdollisin keinoin. Kiusaamisen määrittely Kiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama lapsi joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy usein voimasuhteiden epätasapaino. Kiusattu lapsi on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Satunnainen esiopetuksessa tapahtuva lasten välinen nahistelu ei siis ole kiusaamista. Kiusaaminen voi olla: fyysistä (kamppaaminen, lyöminen, töniminen, potkiminen, estäminen, vaatteiden repiminen, nipistely, kivien ja hiekan heittäminen, leikkien sotkeminen, tavaroiden piilottelu) sosiaalista manipulointia (ryhmän ulkopuolelle jättäminen, toisen puheen huomiotta jättäminen, takanapäin juoruilu, uhkailu, manipulointi, kiristäminen, leikin sääntöjen muuttaminen, ilmeily / ilveily) sanallista (nimittely, haukkuminen, lällättäminen, härnääminen, kiristäminen, sanomisten toistelu ja kommentointi, pilan teko, juorujen levittämien) Lasten kokemukset kiusaamisesta ovat erilaisia sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kiusaaminen on tietoista ja toistuvaa toisen kaltoinkohtelua, mutta lapsen oma kokemus on ratkaiseva, silloin kun mietitään, onko ollut kyse kiusaamisesta vai ei. Myös kertaluontainen kaltoinkohtelu voi olla kiusaamista, jos se aiheuttaa lapsessa pelkoa tai suurta harmia ja pahaa mieltä. Siksi on tärkeää ottaa huomioon kiusatun oma kokemus tilanteesta. Joskus kiusattu lapsi itse sanoo, ettei kiusaaminen haittaa häntä. Jos vanhempi, kaverit tai päivähoidon aikuiset ovat kuitenkin havainneet lasta toistuvasti kiusattavan ja ovat sitä mieltä, että kiusattuun kohdistunut käytös on häntä loukkaavaa/vahingoittavaa, tapaukseen on puututtava, vaikka kiusattu sitä itse vähättelisi. Kiusaamisen ennaltaehkäisy Päiväkodin / koulun aikuisten toiminta Koko yhteisössä käydään arvokeskustelua ja sitoudutaan toimimaan turvallisen ilmapiirin luomiseksi yksikköön. Aikuisen malli ja esimerkki ovat merkittäviä tekijöitä, kun lapsi omaksuu tapoja ja sääntöjä. Myös aikuisten välinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen, miten lapsi oppii ihmisten välistä kunnioitusta. Periaatteena on, että kaikki yksikön aikuiset puuttuvat kaikkeen kiusaamiseen heti sen havaittuaan tai siitä kuultuaan. Aikuisen tehtävä on havainnoida tarkasti ja sensitiivisesti lapsiryhmäänsä ja huolehtia siitä, että jokainen pääsee ryhmän toimintaan ja leikkiryhmiin mukaan. Täten aikuinen voi välittömästi havaita sekä reagoida lasten käyttäytymi-

103 102 seen ja viesteihin, jotka voivat kertoa kiusaamisesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yksinäisiin ja hiljaisiin lapsiin. Arvokeskustelua käydään myös lasten kanssa ja sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Turvallisen ilmapiirin luominen edellyttää vuorovaikutustaitojen ja empatiakyvyn vahvistamista. Olennaista on tukea lasten myönteisiä vertaissuhteita ja ryhmässä toimimisen taitoja. Lapsena hyvin opitut sosiaaliset taidot ja empatiakyky vaikuttavat positiivisesti lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen sekä myöhemmin jopa työelämään. Työskentely esiopetusryhmässä Lapsen emotionaalisen hyvinvoinnin perustana on turvallinen ja luottava suhde aikuiseen. Lapsen tarpeiden ja toiveiden sensitiivinen kuuleminen ja näkeminen ovat edellytys kiinteälle ja turvalliselle suhteelle. Esiopetusryhmässä aikuisen tulee kiinnittää huomiota Negatiivisen vuorovaikutuksen kehäprosessiin tunnistamiseen ja katkaisemiseen Lasten yhteistoiminnan ja leikkien ohjaamiseen sekä havainnointiin Vertaissuhteiden tukemiseen Sosiaalisten taitojen tukemiseen Aggression hallinnan tukemiseen Yhteistyö vanhempien kanssa (kasvatusyhteistyö) Perheiden ja vanhempien rooli korostuu etenkin kiusaamisen ehkäisyssä. Kodin kasvatusarvot heijastuvat lapseen ja hänen tapaansa liittyä vertaisryhmään ja toimia siinä. Onnistunut kiusaamisen ehkäisy edellyttää kasvatusyhteityötä ja yhteisiä arvoja vanhempien ja esiopetuksen henkilökunnan välillä. Kiusaamista voidaan ehkäistä mm. laatimalla johdonmukaisia sääntöjä yhdessä vanhempien kanssa (esim. syntymäpäiväkutsut toimitetaan päivähoidon ulkopuolella eikä niitä jaeta lasten lokeroihin). Kasvatusyhteistyöhön perustuvassa suhteessa voidaan puhua luottamuksellisesti myös kiusaamiseen liittyvistä asioista. On tärkeää, että keskustelua voidaan käydä myös silloin, kun vanhempien ja henkilöstön näkemykset eroavat toisistaan. Tutustumalla lastensa esikoulukavereihin ja heidän vanhempiinsa, vanhemmat voivat paremmin auttaa lapsiaan ystävyyssuhteiden muodostumisessa. Toimenpiteet kiusaamistilanteissa Kiusaamistapauksen selvittämisellä tarkoitetaan tässä sellaisia tilanteita, joissa kiusaamisen todetaan jatkuneen jo jonkin aikaa (systemaattinen kiusaaminen). Kiusaamistapauksen kirjaaminen esiopetuksessa (liitteeksi) Kiusaamistilanteen kirjaaminen esiopetuksessa doc Kiusaamiseen ehkäisy ja siihen puuttumien eivät saa johtaa yksittäisen lapsen leimautumiseen. Toimenpiteistä sovittaessa huomioidaan lasten tarvitsema yksilöllinen tuki,

104 103 lapsiryhmän tarvitsema tuki sekä aikuisyhteisön toimintamalleihin kohdistuvat muutostarpeet. Aikuinen, joka näkee tai saa tietoonsa kiusaamistilanteen puuttuu siihen välittömästi ja kertoo siitä lapsen esiopetusryhmän opettajalle. Ryhmän lastantarhanopettaja vastaa kiusaamistilanteen selvittelystä ja yksikön esimiehen tulee aina olla tietoinen kiusaamistilanteen käsittelystä. Myös vanhemmilla on tärkeä rooli kiusaamisen havaitsemisessa. Kiusaamistilanteen selvittelyssä käytetään soveltaen KiVa koulu ohjelma n mentelmiä. Keskustelu kiusatun kanssa Aina ensimmäisenä keskustellaan kiusatun lapsen kanssa. Ensimmäisessä keskustelussa yhden aikuisen läsnäolo on usein riittävä ja kahdenkeskisyys helpottaa kontaktin syntymistä ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. Keskustelussa: o Kuullaan kiusatun kuvaus tapahtumasta. On tärkeä saada tietoa siitä, millaista kiusaamisista on esiintynyt ja ketkä ovat olleet siinä mukana. o Aikuinen viestittää olevansa kiusatun puolla ja aikovansa tehdä kiusaamisesta lopun. o Sovitaan seuraava tapaaminen (esimerkiksi 1-2 viikon kuluttua) Yksilökeskustelut kiusaamisen osallistuneiden kanssa Kun kiusatun kanssa on puhuttu, käydään erilliset yksilökeskustelut niiden kiusaamiseen osallistuneiden lasten kanssa, joiden nimet ovat tulleet esille silloin, kun kiusaamisesta on ilmoitettu, tai keskustelussa kiusatun lapsen kanssa. Selvittämiskeskusteluiden on tarkoitus olla lyhyitä, usein vain 5-10 minuutin mittaisia. Keskustelussa: joko (kiusaamisen tuomitsevaa menetelmää, KT) o Viestitetään oppilaalle selvästi, että hän on toiminut väärin ja yhteisten sääntöjen vastaisesti; kiusaamisen on loputtava välittömästi o Sovitaan oppilaan kanssa siitä, miten tämä muuttaa toimintaansa, ja kirjataan ylös, mitä on sovittu tai (yhteisen huolen menetelmää, YH) o o o Pyritään yksimielisyyteen siitä, että kiusatulle tapahtuneet asiat eivät varmastikaan tunnu mukavilta (=yhteinen huoli) Pidetään lapselta ehdotus siitä, mitä hän voisi asialle tehdä Kirjataan ylös, mitä lapsen kanssa on sovittu. Yhteiskeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden kanssa Tapaamisen tavoitteena on vahvistaa yhdessä ne päätökset, joita yksittäiset lapset ovat jo aikuisen kanssa sopineet. Yhteinen ongelma todetaan vielä kerran yhdessä, ja käydään läpi kunkin lapsen vastaukset kysymykseen, mitä asialle aiotaan tehdä. Keskustelussa: joko (kiusaamisen tuomitsevaa menetelmää, KT) o o Käydään yhdessä läpi, mihin kukin on sitoutunut Sovitaan seuraamistapaamisesta samalla porukalla esim.1-2 viikon kuluttua. tai (yhteisen huolen menetelmää, YH)

105 104 o o Käydään yhdessä läpi, mihin kukin on sitoutunut Sovitaan seuraamistapaamisesta samalla porukalla esim. 1-2 viikon kuluttua. Yhteistyö vanhempien kanssa Sekä kiusatun että kiusaajan vanhempien tulee informoida siitä, mitä esiopetuksessa on tapahtunut. Harkinnan mukaan tulee kiusaamiseen osallistuneiden vanhemmat kutsua koolle, mikäli kiusaamista ei saada loppumaan. Vanhempien läsnäolo luo kokemuksen siitä, että kiusaamisasiaan suhtaudutaan vakavasti. Vanhempien on hyvä etukäteen, mikä on esiopetuksen toimintatapa kiusaamistilanteissa näin ei synny turhia väärinkäsityksiä. Muut toimijat Opettajan lisäksi tilanteen selvittelyssä voi olla mukana oppilashuollon edustaja / edustajat. Jos kiusaamista on jatkunut pitkään ja tilanne osoittautuu erittäin haastavaksi, voidaan oppilashuoltoryhmän ehdotuksesta kutsua koulukuraattori mukaan tilanteen selvittelyyn. Kiusaamistilanteen jälkihoito Sekä kiusaaja että kiusattu tarvitsevat apua. Kiusatulle pitkään jatkunut kiusaaminen on traumaattinen kokemus, joka on uhka terveen itsetunnon kehittymiselle. Kiusattu tarvitsee itsetunnon rakentamiseen aikuisen ja vertaiskavereiden tukea. Toisen jatkuva kiusaaminen kertoo aina jotain myös kiusaajasta. Hänellä on ongelma jonka hän kanavoi toiseen lapseen. Hän voi samalla olla uhri ja kiusaaja. Myös hän tarvitsee apua oman pahanolonsa selvittämiseen. Oppilashuollossa on kussakin tapauksessa erikseen harkittava, miten kiusaamistapauksen osapuolia tuetaan. Milloin kiusaaminen on rikos? Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajina ja yllyttäjinä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. Lähteet - KiVa koulu materiaali alakoulun 1. luokalle - Kiusaavatko pienetkin lapset? (MLL ja Folkhälsan) Materiaalivinkkejä: - Askeleittain materiaali - Tunnemuksu ja Mututoukka materiaali - Vastuunportaat

106 105 Liite 11: KIVA OLLA kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma KIVA OLLA Kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma /2012 Lappeenrannan kaupunki/ Kasvatus- ja opetustoimi/ Varhaiskasvatus Kiusaamisen ehkäisemisessä oleellista on tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta. Kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelman tavoitteena on edesauttaa kiusaamista ennalta ehkäisevää toimintaa varhaiskasvatuksessa. Jokaisessa päivähoitoyksikössä olisi hyvä laatia yksikkökohtainen ja/ tai ryhmäkohtainen kiusaamisen ennaltaehkäisemisen suunnitelma (ks. Päiväkodin/ Ryhmäkohtainen kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma). Lähtökohtana lapsi Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että lapsuutta tulee arvostaa, lasta tulee suojella ja hänelle on turvattava hyvät kasvuolosuhteet. Lapsen tulee kokea, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Kun lapsi hyväksytään omana itsenään, hän uskaltaa yrittää ja hänellä on mahdollisuus oppia sosiaalisia taitoja. Kasvattajalta edellytetään herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Lisäksi kasvattaja mahdollistaa aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin muodostumisen. On tärkeää, että lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. (Vasu 2010.) Mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen on yleensä tietoista, toistuvaa, tahallista, systemaattista ja ryhmässä tapahtuvaa negatiivista toimintaa. Siihen liittyy usein voimasuhteiden epätasapaino, jossa kiusattu on puolustuskyvytön kiusaajaansa/ kiusaajiinsa nähden. Kiusaaminen loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. (Vasu 2010.) Kiusaaminen on kuitenkin aina yksilöllinen kokemus eikä sen välttämättä tarvitse olla toistuvaa, vaan ratkaisevaa on lapsen reagointi tai oma kokemus siihen. Joskus kiusattu itse ei koe olleensa kiusattu, vaikka kiusaamista on havaittu tapahtuvan. Tällöin on aikuisten velvollisuus puuttua asiaan. Kiusaaja voi olla lapsi tai aikuinen. Kiusaaminen voi olla sekä sanallista, fyysistä että sosiaalista. (Vasu 2010.) Esimerkkejä erilaisesta kiusaamisesta Sanallinen Sosiaalinen Fyysinen Nimittely Haukkuminen Lällättäminen Matkiminen Pilan tekeminen Leikkien ulkopuolelle jättäminen Määrääminen Uhkailu Kiristäminen Pomottaminen Ilmeily Nipistäminen Lyöminen Töniminen Pureminen Leikkien sotkeminen Tavaroiden omiminen

107 106 Kuinka ennaltaehkäisemme kiusaamista? Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan, turvallisen ryhmän luomista sekä vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Kiusaamisen ehkäisyyn on luotava toimintatavat, jotka sopivat kullekin lapsiryhmälle ja kiusaamisen ehkäisy tulisi nähdä osana arjen pedagogiikkaa. Lähtökohtana voidaan pitää myönteistä vuorovaikutusta (ks. vuorovaikutuksen kehäprosessit). Kiusaamiseen voidaan vaikuttaa jatkuvan havainnoinnin kautta. Havainnoimalla saadaan paljon tietoa lasten sosiaalisista suhteista, lapsiryhmän dynamiikasta sekä yksittäisen lapsen vuorovaikutustaidoista. Heikko itsearvostus Hyvä itsearvostus + Kehittyneet sosiaaliset taidot + Kehittymättömät sosiaaliset taidot Kielteiset käsitykset ja odotukset itsestä ja muista Positiiviset käsitykset ja odotukset ja muista ihmisistä + Paljon myonteistä vuorovaikutusta+ Vähän myönteistä vuorovaikutusta Epäsuotuisat aikeet muita kohtaan Suotuisat aikeet muita kohtaan + Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta, epäsuosio Muiden positiiviset havainnot ja reaktiot, hyväksyntä, suosio + Vuorovaikutuksen kehäprosessit. (Keskinen & Saaristo 2012, Laineen & Neitolan, 2001 negatiivisen vuorovaikutuksen kehäprosessia soveltaen.) Kasvattaja ja työyhteisö Kasvattajien tietoisuus omasta toiminnastaan on lähtökohta kiusaamisen ennaltaehkäisylle. Työ alkaa yhteisellä arvokeskustelulla, siitä millaisia kasvatusarvoja yksiköllä on ja miten nämä arvot näkyvät

108 107 arjessa. Esimerkkejä arvokeskustelusta Miten voimme tässä yksikössä ja lapsiryhmässä konkretisoida seuraavia käsitteitä? Millainen on käsitys pienestä lapsesta, hänen oikeuksistaan ja tarpeistaan? Millä tavoin osoitamme kunnioitusta lapsia, työtovereita, lasten vanhempia kohtaan? Miten tasa-arvoinen kohtelu ja erilaisuuden arvostaminen näkyy arjessamme? Jokainen kasvattaja vaikuttaa ilmapiiriin ja on osaltaan vastuussa myönteisen ilmapiirin luomisesta. Turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä lapsen on mahdollista harjoitella sosiaalisia taitoja. Kasvattajan on muistettava, että lapset vasta harjoittelevat sosiaalisia taitoja ja tarvitsevat siihen aikuisen tukea. Miten työssäni toteutuvat seuraavat asiat? Annan aikaa lapsille ja olen oikeasti läsnä Huomioin ja kohtaan jokaisen lapsen Kuuntelen lapsen sanottavan loppuun saakka Havainnoin ja dokumentoin lapsia ja lapsiryhmää Lapsi ja lapsiryhmä Hyvät sosiaaliset taidot ja emotionaaliset taidot omaavat lapset pystyvät yhteistoimintaan muita paremmin ja pystyvät solmimaan ja ylläpitämään hyviä ystävyyssuhteita. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot voidaan jakaa erilaisiin valmiuksiin, kuten empatiakyky, ongelmanratkaisutaidot ja impulssin hallinta sekä itsehillintä. Näitä taitoja harjoitellaan lasten kanssa yhdessä, esim. tunnistamalla ja nimeämällä tunteita sekä luomalla sopimuksia ja sääntöjä yhdessä. Lapsella on oikeus kokea itsensä tärkeäksi ja olonsa turvalliseksi lapsiryhmässä. Lapsen tulee voida luottaa aikuisen apuun. Vanhemmat ja muut lähikasvattajat Kiusaaminen on aina kodin sekä päivähoidon yhteinen asia. Vanhemmille tulee tiedottaa päivähoidon toimintatavoista kiusaamistilanteissa, esim. tutustumiskeskustelussa ja vanhempainillassa. Lisäksi vanhemmat tarvitsevat tietoa päivähoidon arvoista ja kiusaamisesta ilmiönä. Hyvä kasvatusyhteistyö luo edellytykset avoimelle keskustelulle. Havaintojen dokumentointi on hyvä menetelmä, kun keskustellaan vanhempien kanssa siitä, mitä päivähoidossa tapahtuu. Vanhempien kanssa voidaan yhdessä sopia pelisäännöt erilaisiin tilanteisiin, esim. syntymäpäiväkutsut ja omat lelut. Yhteiset sopimukset helpottavat arjen sujuvuutta ja vähentävät eriarvoisuutta.

109 108 Kuinka puutumme ja käsittelemme kiusaamistilanteita? Kiusaamistilanteeseen puututaan välittömästi ja siihen reagoidaan sovitulla tavalla lapsen ikätaso huomioiden. Kiusaamiseen puuttuminen on tehtävä hienovaraisesti, sillä tarkoituksena on ennaltaehkäistä kiusaaja-kiusattu-roolien muodostuminen ja ylläpitää luottamuksellista sekä turvallista suhdetta lasten ja aikuisten välillä. (Ks. Päiväkodin/ Ryhmäkohtainen kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma) Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman ja toiminnan arviointi Kiusaamisen ehkäisy vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Kun suunnitelmaa tehdään ja toteutetaan, arviointi on tärkeä osa prosessia. Suunnitelmaa tulee arvioida aina, kun siihen on tarvetta, esim. muutokset lapsiryhmässä, vanhempien palaute, aikuisten vaihtuminen. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja tiedottaminen Uusi työntekijä perehdytetään suunnitelmaan hänen aloittaessaan työt. Perehdytys on lähimmän esimiehen vastuulla. Suunnitelmasta tiedotetaan vanhemmille päivähoidon alkaessa. Suunnitelma säilytetään perehdytyskansiossa ja varhaiskasvatus-suunnitelmassa. Lähteitä ja materiaaleja Askeleittain. Sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva opetusohjelma 4-10-vuotiaille, Psykologien Kustannus oy Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus. Kalliala, M., Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Gaudeamus. Keltikangas-Järvinen, L., Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY. Keskinen, H. & Saaristo, L. 2012, julkaisematon lähde. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M., Kiusaavatko pienetkin lapset? MLL julkaisuja. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M., Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa - kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. MLL julkaisuja. Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma, Peltonen, A., Kullberg-Piilola, T., Kullberg-Turtiainen, M., Tunnemuksu ja Mututoukka - tunnetaito-ohjelma esikouluun ja alkuopetukseen. Lasten Keskus.

110 109 Päiväkodin kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma Ruutu 1: Mitä kiusaaminen on? Päiväkodin/yksikön yhteinen näkemys Ruutu 2: Kiusaamisen ehkäisyn keinot Tähän kirjataan yhteinen kiusaamista ehkäisevän työn tavoite ja näkemys siitä mitä kiusaaminen on, esim. kiusaamisella tarkoitetaan loukkaavaa käytöstä tai syrjintää lapset kokevat kiusaamisen eri tavoin päiväkodissa jokainen aikuinen suhtautuu kiusaamiseen aina vakavasti tavoitteena on, ettei päiväkodissamme esiintyisi kiusaamista Tähän kirjataan yksikön omat kiusaamisen ehkäisyn keinot ja menetelmät mahdollisimman konkreettisesti. Keinoja voi jakaa esim. seuraavasti aikuisen toiminta yksittäisen lapsen kanssa aikuisen toiminta lapsiryhmässä aikuisen toiminta työyhteisössä. esim. Luomme luottamuksellisen ilmapiirin niin että lapsi uskaltaa kertoa kiusaamisesta. Opettelemme mm. draaman keinoin miltä toisesta tuntuu. Ruutu 3:Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) Ruutu 4: Suunnitelman arviointi Tähän kohtaan kirjataan, miten akuutteihin kiusaamistilanteisiin puututaan esim. Kiusaamistilanne selvitetään ensin kiusatun lapsen kanssa, keskustellaan myös kiusaajan kanssa. Aikuinen on empaattinen tilanteessa ja kuuntelee jokaista lasta tasapuolisesti. Tähän ruutuun kirjataan miten koko päiväkodin kiusaamisen vastaista työtä ja laadittua suunnitelmaa arvioidaan. Sovitaan miten kiusaamistilanteiden dokumentointi tapahtuu, miten suunnitelmasta tiedotetaan ja miten uudet työntekijät perehdytetään, esim. suunnitelma käydään läpi vuosittain suunnittelupäivässä. ryhmät laativat ryhmäkohtaiset suunnitelmat ryhmäyttämisen/ havainnoinnin jälkeen. tiimipalavereissa käydään keskustelua ryhmän tilanteesta, suunnitelmasta ja sen toteutumisesta..

111 110 Ryhmäkohtainen suunnitelma Ryhmän nimi: Toimintakausi: Ryhmän tilanne: Kartoitetaan lapsiryhmän toimintaa esim. jonkin verran loukkaavaa käytöstä, esim. leikkien ulkopuolelle jättämistä, lällättelyä muutama lapsi ei ole vielä kunnolla ryhmäytynyt impulsiivisia lapsia, ristiriidat ratkaistaan esim. lyömällä tai toisten leikkiä rikkomalla Miten ryhmässämme ennaltaehkäistään kiusaamista/loukkaavaa käytöstä? aikuisten oman toiminnan ja tiimin reflektointi sekä palaute aikuiset tiedostavat itse toimivansa esimerkkeinä aikuisten läsnäolo, leikkien havainnointi, ohjaaminen ja mukana leikkiminen pienryhmätoiminta, kokoonpanoja vaihdellaan harkinnan mukaan vuoden mittaan me-hengen luominen ja ylläpitäminen laaditaan lasten ja tiimin aikuisten kanssa yhteiset, selkeät sopimukset ja säännöt jne. Miten kiusaamiseen puututaan ryhmässämme? Mietitään keinot, joilla kiusaamiseen puututaan, esim. aikuisten itsereflektio ja palautteen antaminen aikuinen menee lasten luo selvittämään tilannetta kaikkien osapuolten kanssa. lapsia kuunnellaan tasapuolisesti (joskus tilanne on muuta kuin miltä se näyttää) mitä tapahtui? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Anteeksipyyntö, harkinnan mukaan seuraamus (esimerkiksi rikotun leikin korjaaminen) jne.

112 111 Liite 12. Lapsen kiinnipitäminen päivähoidossa ja esiopetuksessa LAPSEN KIINNIPITÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA / ESIOPETUKSESSA Kiinnipitämisen perusteet Laki lasten päivähoidosta eikä perusopetuslaki sisällä säännöstä, joka oikeuttaisi päivähoidossa/esiopetuksessa olevan lapsen kiinni pitämisen. Päivähoidossa voi syntyä tilanteita, joissa aggressiivisesti tai muutoin rajattomasti käyttäytyvän lapsen rauhoittamiseksi joudutaan käyttämään lapsen kiinnipitämistä. Lasta pidetään kiinni, jos se on tilanteen kannalta välttämätöntä, ja tilanne edellyttää välitöntä puuttumista, ja jos lapsen rauhoittaminen muilla keinoilla ei onnistu tai ole toteutettavissa. Kiinnipitämistä on aina pidettävä viimesijaisena keinona rauhoittaa lasta. Kiinni pitämistä ei saa koskaan käyttää rangaistuksena. Kiinnipitämisen määrittely Lapsen kiinnipitämisen tarkoituksena on saada aggressiivisesti tai rajattomasti käyttäytyvä lapsi rauhoittumaan turvallisella tavalla. Kiinnipitämisen tulee olla lapsen turvallisuuden tunteen mahdollistava, hoidollista ja huollollista, ammatillisesti osaavaa ja lasta ja hänen ihmisarvoaan kunnioittavaa. Lasta alistava menettely ei ole hyväksyttävää. Lapsen rauhoittamiseksi käytetään lievintä tavoitteisiin johtavaa keinoa. Keinot suhteutetaan lapsen ikään, sukupuoleen, kulttuuritaustaan, psyykkiseen tilaan ja muihin lapsen rauhoittumiseen vaikuttaviin seikkoihin. Lapsen kiinnipitäminen merkitsee koskemattomuuteen puuttumista ja siksi se edellyttää pääsääntöisesti aina huoltajan suostumusta. Yhteistyö lapsen ja huoltajien kanssa Huoltajalle ja edellytysten ja tarpeen mukaisesti myös lapselle selvitetään etukäteen kiinnipitämisen perusteet, käytännöt, milloin kiinnipitäminen lopetetaan ja sen jälkeinen lapsen hoito. Kiinnipitämisen tilanteen jälkeen lapsen huoltajalle selvitetään tapahtumien kulku, kiinnipitämisen kesto ja miten lapsi on reagoinut kiinnipitämiseen. Huoltajia kehotetaan tarvittaessa keskustelemaan kiinnipitämisestä myös lasta hoitavien muiden tahojen kanssa. Kiinnipitämisen aikana ja sen jälkeen lapsen vointia havainnoidaan. Lapsen kanssa keskustellaan kiinnipitämiseen johtaneista syistä. Lasta voidaan hoitaa yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa kanssa siinäkin tapauksessa, että lapsi vastustaa toimenpidettä. Jos päivähoidon järjestämisestä ei voida sopia lapsen huoltajan kanssa, tai suostumusta ei ole saatu, voidaan kiinnipitämiseen kuitenkin ryhtyä, jos se lapsen rauhoittamiseksi ja hänen oman turvallisuutensa tai toisten lasten turvallisuuden kannalta on juuri siinä tilanteessa välttämätöntä. Mikäli lapsen päivähoitoa ei voida järjestää hänen etunsa mukaisella tavalla tai jos lapsen huoltaja vastustaa lapsen tuen tarpeisiin perustuvaa päivähoitoa, voidaan viime kädessä harkita lastensuojelulaissa tarkoitetun lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

113 112 Kirjaaminen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan sovitut ennakoivat menettelytavat, missä tilanteissa lapsen kiinnipitämiseen voidaan turvautua ja huoltajan ja mahdollisuuksien mukaan lapsen oma näkemys asiaan. Kiinnipitämisen tilanteeseen johtaneet tapahtumat, siihen osallistuneet henkilöt, käytetyt keinot, kiinni pitämisen kesto, lapsen vointi kiinnipitämisen aikana ja sen jälkeen ja lapsen mielipide tilanteen jälkeen kirjataan lapsen varhaiskasvatus-suunnitelmaan sekä lähetetään varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle tiedoksi. Myös vanhempien kanssa käyty keskustelu, mielipiteet ja mahdollinen suunnitelma jatkotoimenpiteiksi kirjataan. (Liite 1, Kirjaus kiinni pitämisestä) Kiinnipitäminen ja väkivalta.doc Lapsen kiinnipitäminen ja ennakointi Ennen kuin lapsi menettää malttinsa, aikuisen tulee auttaa häntä olemalla itse rauhallinen, positiivinen ja kannustava. Lapselle on hyvä tarjota mielekästä tekemistä rauhallisessa paikassa missä ei ole ääniärsykkeitä, sekä antaa aikaa ja kuunnella lasta. Raivoisaa lasta pidetään kiinni sylissä, kunnes raivo laantuu ja hän on riittävän rauhallinen kommunikoimaan ilman kiinni pitämistä. Lasta pidetään kiinni tukevasti ja turvallisesti. Aikuinen pysyttelee itse mahdollisimman rauhallisena. Kun lasta joudutaan pitämään kiinni, on hyvä istua tukevalla tuolilla ja ottaa lapsi syliin kasvot poispäin aikuisesta. Lapsen jalat voi laittaa omien jalkojensa väliin ja pitää lasta käsistä tai laittaa kädet lapsen ympäri. Oma leuka on hyvä pitää sivussa ja ottaa silmälasit pois. Kun lapsi on rauhoittunut, tulee hänelle antaa tilaisuuden kääntyä sylissä ja kertoa sen jälkeen miksi häntä on pidetty kiinni. Tarvittaessa lasta voi rauhoitella myös kaksi aikuista. Kiinnipitämisen käsittely henkilöstön kanssa Lapsen kiinnipitämistä käsitellään tarvittaessa johtajan kanssa tiimipalaverissa tai oppilashuoltoryhmän kokouksessa. Esimiehen tulee huolehtia tarvittaessa myös sijaisten ja uusien työntekijöiden riittävästä perehdyttämisestä. Tapahtuneista tilanteista keskustellaan vaitiolovelvollisuuden periaate huomioon ottaen yhteisesti työyhteisössä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta ja kiinni pitämiseen jouduttaessa arvioidaan henkilökunnan riittävyys sekä hoitopaikan kyky vastata tukea tarvitsevan lapsen tarpeisiin.

114 113 Liite 13. Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet