Porttilassa juhlittiin Balkanin romanien asema vaikea Juhani ja Hellevi Valentin: Kotilähetystyö on sydämemme asia Polttopisteessä Etelä-Savo

Transkriptio

1 ROMANILÄHETYSLEHTI N:O 3/2006 3,50 euroa Porttilassa juhlittiin Balkanin romanien asema vaikea Juhani ja Hellevi Valentin: Kotilähetystyö on sydämemme asia Polttopisteessä Etelä-Savo

2 Pääkirjoitus tässä numerossa EVANKELIOIMISEN PELOSTA - EVANKELIOI- MISEN ILOON EVANKELIOMOSKO BUTTIAKO TRA IBOSTA ARO EVANKELIO- MOSKO BUTTIAKO LO IBA Porttilassa juhlittiin 4 Uskallanko olla lähimmäinen? 8 Eräs opettaja on sanonut: Uskovaisilla ja niillä, jotka eivät usko, on yksi yhteinen piirre; molemmat pelkäävät evankeliointia. Tämä toteamus ei tietysti pidä paikkaansa kaikkien uskovien kohdalla, mutta ikävä kyllä aika suuren osan kohdalla kyllä. Evankelioimisen pelko on surullista siksi, että se estää ihmistä saamasta elämänsä suurimpia siunauksia. Se estää toisia löytämästä Jeesusta Kristusta vapahtajakseen ja toisia taas astumasta Jumalan valmistamaan tehtävään - voittamaan lähimmäisiä Kristukselle. Ei ole mitään suurempaa ja kauniimpaa, kuin saada nähdä ihmisen uudestisyntyvän ylhäältä. Ajattele, silloin koko taivas iloitsee. Tuo siunaus pitäisi kaikkien Jumalan lasten kokea. Monta kertaa kuitenkin tämän kokemuksen esteenä on ihmispelko, pelko leimaantumisesta ja epäonnistumisesta. Aitous ja rehellisyys ovatkin henkilökohtaisen evankelioinnin tärkeimpiä ja sanoisinpa ainoita voimavaroja. Eikö olekin helpottavaa? Sinun ei tarvitse ja oikeastaan, sinä et saa olla muuta kuin oma aito itsesi. Sinun ei tarvitse pinnistää tilanteita ja sanoja. Jumala kyllä järjestää meille tilanteita yllin kyllin, kun me vain huomaamme ne. Tämän yksinkertaisen totuuden vastakohtana on kuitenkin pelko paljastaa todellinen oma minämme. Me pyrimme tiedostamattamme olemaan sitä, mitä meidän toivotaan olevan. Ikävä kyllä nuo oletetut toivomukset saattavat olla hyvin kaukana todellisesta olemuksestamme. Erilaiset roolit ovat väsyttäviä ja tekevät olomme epämukavaksi ja pelokkaaksi. Kaiken lisäksi juuri ne ovat usein suurena esteenä sille, että Jumala kykenee meitä käyttämään. Jumalan päämäärä on tehdä meistä aitoja ja rehellisiä ihmisiä, sillä sellaisena me voimme itse hyvin ja olemme käyttökelpoisia myös Pyhälle Hengelle. Tässä numerossa evankelistat ja kotilähetystyöntekijät kertovat sinulle omasta työstään ja siitä, kuinka ihmiset arvostavat aitoja persoonia. Toivottavasti nämä kirjoitukset avaavat sinun silmäsi näkemään tilanteet lähelläsi ja rohkaisevat sinua olemaan oma aito itse, ilman mitään tehtävän paineen aiheuttamia rooleja. Iloa evankeliointityöhösi Rainer Lindeman Iek sikjiboskiiro hin phenjas: Deulikaanen ta doolen, koonen na passena, leen hin iek it laagiba; doola tra ena evakeliomosko buttia. Dauva rakkiba na aa ela tßatßo saaro deulikaanengo ma kar, bi mulano saaka hin, te hin buut, koonengo ma kar dauva hin eija tßtatßo. Evankeliomosko tßeeribosko tra iba hin mulano saaka doolesko do, te douva prissila komunis te lel lesko d ivibosko koni baaride singlibi. Douva prissila vauren te la en Jesus Kristos lengo phiriboskiireske ta vauren te tßeeren douva buttia, kai Deevel hin bi adas ta khaaradas leen te vinnaven neerune komujen Kristoske. Na aa ela tßi jakke baro elle rankano, sar te lel dikkel sar komunis föddila neeveske apreatta. Tenka, taala hilo deulos lo ila. Ajasaavo singliba mote saaren Deevelesko kenten te d innaven. Butvares dauva saakako prissiba hin komunesko tra iba, tra iba dotta te kokares na hajula. Phiriba ta tßatßiba hin komunisko kokaro evankeliomosko buttiake koni fuortune ta me phennaas endo navarsiina. Dik, sar horttas lokko dauva aa ela. Tuut na hyövyla ta tu na helle laa te aa es tßi vauro sar tßatßunes tu kokares. Tuut na hyövyla te tra es fanuben elle laaven. Deevel eija stellila menge fanubi horttas buut, ke ame fani dikkahas doolen. Dauva lokko tßastibosko vauro ring hin te endo tra iba, te komuja dikkena, savo komuja ame horttas aa aha. Ame freistavaha te aa en ajasaave, so meen haagavena te aa en. Mulano saaka hin, te ajasaave haagibi lena fani aa en hortto duural dotta, so ame tßatßes aa aha. Froohlaagi ventibi tßeerena meen tßiinjimeske ta doola tßeerena amengo aa iba narvaleske ta tra imeske. Ta panna doola butvares aa ena bare prissibi dooleske, te Deevel lela tßaljaven meen. Deevelesko d inta hin te tßeeren menna reendime ta phirime komujen, te jakkes meen kokares d ala tßihkas ta Kurko Onnos lela niina te tßeeren butti d enom meen. Aro dai patros evankeliomoskiiren ta tßeereskomissiosko buttiboskiiren rannena tukke lengo iego buttiatta ta dotta, sar komuja dena veera phirime komujenge. Me haagavaa, te dala rannibi phiravena tukko jakha te dikken fanubi, so aa ena tukko neer ta dena tukke d oor te aa es tuut kokares, uutan tßi tßeeribosko byörda. Lo iba tukko evankeliomosko buttiake Rainer Lindeman risiba/käännös: Tuula Åkerlund 12 9 Kristillinen romanityön lehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa 42. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja: Elämä ja Valo ry. Päätoimittaja: Rainer Lindeman info@elamajavalo.fi Toimitussihteeri: Jukka Mäkinen jukka.makinen7@luukku.com Julkaisumateriaali: Elämä ja Valo lehti Lauttakylänkatu HUITTINEN info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset: Suomi: Nordea Ruotsi: Postgiro Toimitusneuvosto: Tuula Åkerlund, Sari Lindeman, Jukka Mäkinen, Valfrid Åkerlund ja Rainer Lindeman Taitto/Kuvien käsittely: GRAFIMUS OY, Valfrid Åkerlund Asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Taisto Lindeman puh taisto.lindeman@dnainternet.net Ks. palvelukortti s. 32 Tilaushinnat: Kestotilaus (Jatkuva tilaus, ei tarvitse uusia) Suomi ja Pohjoismaat 15,00 euroa Kotilähetystyö on sydämemme asia 9 Seurakunta tuki ja turva uskovalle 12 Marko 15 Juhani Karvinen 16 Pyhän hengen armolahjat ja niiden toiminta 16 Tuulan kokkikerho 18 Se sanotaan raamatussa 19 Minä lähetän sinut tumman heimon luokse 21 Jumalan johdatuksessa olen saanut kokea elämän rikkautta 25 Balkanin romanien asema vaikea 26 Romanien historiaa osa 2 28 Ilmoitukset 30 Kiitosaihe Rovaniemeltä! 31 Muut maat 17,00 euroa Vuositilaus (Tilaus kestää 12 kk) Suomi ja Pohjoismaat 17,00 euroa Muut maat 19,00 euroa Lahjatilaus (Tilaus kestää 12 kk) Suomi ja Pohjoismaat 15,00 euroa Muut maat 17,00 euroa ISSN X Painopaikka: PK-paino, Tampere Kansikuvassa: Diploma in Ministry -tutkinnon suorittanut Mirikli Hedman 2 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/2006 3

3 Porttilassa juhlittiin Teksti: Rainer Lindeman Kuvat: Rainer Lindeman ja Feija Grönforsin kuva-arkisto Feija Grönfors, eli kansan rivien keskellä paremmin tunnettuna nimellä Porttilan Feija, vietti 80- vuotis juhliaan vieraita täynnä olevassa Kiuruveden helluntaiseurakunnan rukoushuoneessa Väkeä oli saapunut juhlimaan huumorintajuista ja elämänmyönteistä uskonsankaria laajalti eri puolilta Suomea ja Ruotsia. Tilaisuudessa muisteltiin päivänsankarin elämänkaarta, niin iloisia kuin surullisia tapahtumia. Ja kun Porttilassa aloitetaan juhlia, ei jokunen tunti riitä, vaan tälläkin kertaa juhlat jatkuivat aina pikkutunneille asti. Feija ja Irja Grönfors. Kiuruveden helluntaiseurakunnan rukoushuone täyttyi ääriään myöten juhlavieraista. Feijan vanhemmat Santeri ja Alina muuttivat Kiuruveden Porttilaan vuonna 1924 Feijan ollessa 2-vuotias. Feijan isä oli taitava kauppamies ja teki elämänsä aikana mm. talokauppoja ja sen vuoksi elämä oli suhteellisen varakasta. Eihän tuohon aikaan romaneilla yleensä ollut edes omaa taloa. Porttilassa elämä meni eteenpäin rauhallisesti ja tasaisesti, kunnes tätä rauhaa sekoitti järkyttävä onnettomuus. Vaikka isäni, Santeri, oli tottunut hevosmies, kuoli hän hevosen potkaisun seurauksena ollessani 6-vuotias, muistelee Feija. Isän ja perheen pään menetyksellä oli kauaskantoiset seuraukset. Tämän jälkeen Alina yksin hoiti lapset, kynti pellot, sekä tarjosi ohikulkijoille majapaikan, koska tuohon aikaan romaneilla ei yleensä ollut omia asuntoja. Vähän ajan kuluttua Santerin kuoleman jälkeen perhe muutti Karjalaan Alinan sukulaisten luokse. He asuivat siellä n. 7 vuotta, kunnes he jälleen palasivat Porttilaan. Palveluammatti haaveena jo pikkupoikana Feija on aina ollut tiedonjanoinen ja jo nuorena hän oli kova lukemaan. Olen kuullut, että eräs perhe olisi halunnut ottaa Feijan kasvattipojaksi. Siellä hänellä olisi ollut mahdollisuus kouluttautua haaveammattiinsa, lääkäriksi. Noihin aikoihin syttyi kuitenkin sota ja Feija ei halunnut jättää äitiään, kertoo Malla Laiti, yksi Irjan ja Feijan tyttäristä. Sotaan lähti mm. Feijan veli Vihtori, joka haavoittui rintamalla vakavasti. Viki oli saanut rintamalla osuman ja hän jäi makaamaan kentälle. Muut kaverit pääsivät suojaan juoksuhautoihin. Eräs Vihtorin rintamakaveri kuitenkin ajatteli, että ei miestä jätetä haavoittuneena virumaan ja lähti hakemaan Vihtoria suojaan. Näin hän selvisi ja vasta monia vuosia myöhemmin Vihtori tapasi tämän pelastajansa sotaveteraanien kuntoutuksessa. Tuolloin vasta hänelle tuli mahdollisuus kiittää häntä. On se ollut varmaan tunnepitoinen tapahtuma, muistelee Feija Grönfors. Lämmin isä ja rakastava ukki Irjalle ja Feijalle jälkipolvea on siunaantunut kiitettävästi. Lapsia on toista kymmentä, joten lapsenlapsien määräkin on mahtava. Feijalle suku onkin erittäin rakas ja tärkeä. Isänä hän on aina ollut lämmin, rakastava, viisas ja läheinen. Koemme jokainen olevamme hänelle kaikki kaikessa, kertoo Malla. Lastenlapset ovat ukille erittäin rakkaita. Lapsenlapsilleen hän on todellinen esikuva miehestä, viisaudesta, uskosta ja ihmisestä, joka ei ole kaavoihin kangistunut. Hän keksii aina leikkejä ja viihtyy edelleen parhaiten lasten kanssa pulkkamäessä ja karhun metsästyksessä. Monet lastenlapset muistelivat näitä karhun metsästysretkiä lämmöllä ja oli ukki niin täydestä sydämestään ollut juonessa mukana, että lapset vieläkin muistavat nähneensä ainakin yhden karhun. Lapset ovat Jumalan lahja ja niistä täytyy olla kiitollinen, sanoo Porttilan Feija. Vaikka Grönforsien suku ei ole säästynyt murheelta ja traagisilta tapahtumilta, Feija jaksaa olla elämän myönteinen ja kannustava. Ei pidä kaatua vaikeuksiin, jokaisella niitä on edessään, mutta ei mitään, eteenpäin mennään ja eihän meillä ole oikeasti mitään hätää missään asiassa, vakuuttaa Feija. Jumala ei unohda Feijaakaan Vuonna 1958, Feijan ollessa 32-vuotias, Grönforsien elämään tulivat uudet sävelet. Feija ja Irja kokivat suurin piir- Feija lastenlapsiensa kanssa karhumettällä. Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/2006

4 Porttilan teräsvaari ei kavahda nykyajan tekniikkaa. Tietokoneet ovat tulleet Feijalle tutuksi mm. saarnoja niillä kirjoitellessa. Nykyajan vempaimetkaan eivät outoja Psalmos 42 tein samoihin aikoihin uskoon tulon. Tämä tapahtuma oli niin merkittävä ja mullistava Feijan elämässä, että pian uskoontulonsa jälkeen Feija lähtikin kiertelemään romanimökkejä ja kertoi Jeesuksen rakkaudesta. Feijan uskonelämää voi täydellä varmuudella kuvata uskonhenkiseksi. Jumala on antanut hänelle erikoisen uskon lahjan. Hän uskoo Raamatun Ei pidä kaatua vaikeuksiin, jokaisella niitä on edessään, mutta ei mitään, eteenpäin mennään ja eihän meillä ole oikeasti mitään hätää missään asiassa, vakuuttaa Feija. kirjoituksiin, niin kuin se on kirjoitettu ja, että Jumala vastaa itse Sanastaan. Tämä asenne näkyy kaikessa hänen elämässään, vakuuttaa Malla Laiti. Vuonna 1964 Feija oli myös perustamassa nykyistä Elämä ja Valo ry:tä Vihtavuorella. Rakkaus ja hätä omaa kansaa kohtaan näkyi myös tällä tavalla luvun alussa hän toimi myös ko. järjestön puheenjohtaja. Vuonna 1996 Feijan ollessa 70-vuotias, hän sai mieluisen lahjan, tietokoneen. Hän halusi olla mukana kehityksessä ja päätti, että hän opettelee sen käytön. Tänään teen tietokoneella raamattutunteja ja pidän internetissä olevan Paltalkin kautta mm. kokouksia, kertoo Feija. Monelle nuorelle tämä on vaikeata, mutta ei Feijalle, jonka sydämessä palaa vieläkin Jumalan kutsu. Hän tahtoo kertoa Jumalan rakkaudesta niin monelle kuin mahdollista. Jumalan valtakunnan työ ei katso ikää, vaan sydämen laatua. Yksistään jumalan sanan tutkimisessa tarvitaan joskus oikein suurennuslasia. Porttilan Feija on siitä elävä esimerkki. 80 vuotta ei ole hidastanut paljon tätä Jumalan soturia, vaan vielä käynnistetään auto ja suunnataan se satojenkin kilometrien päähän janoisten kuulijoiden luokse. Matkaa ei tehdä yksin, vaan Irja on aina mukana. Voi kun saisi kaikki kaaleet samaan paikkaan. Jumalalla olisi niin paljon heille sanottavaa ja osoitettavaa, sanoo Jumalan sotaurho ja uskon sankari Feija Grönfors. n Jakkes sar tru alo stokkis rootela panjako bekkos, jakkes me aanavaa tuut, Deevel. 3. Mango d iiben tru jula Deeveles, d iido Deeveles. Kaana me laa te aavaa aro khangari, te staavaa Deevelesko muodako naal? 4. Svaalja aa ena mango maaro aro divisa ta rassa, ka manna alti pu ena: Kai tukko Deevel hin? 5. Tungales me minsavaa, sar me staavidom aro khangari aro juulakod aaben ka lo iba ta paarkiba pherdadiine hilo stedos aro juulako folkengo baro huupa. 5. Soske tu aa eha mulano, mango d iiben, soske tu aa eha jakke bifreedimen? Venta Deeveles! Panna me laa te paarkavaa les, mango Deeveles, mango jelpiboskiires. MANGO D IIBEN TRU JULA DEEVELES D AMBIBOSKO PRAALUNESKE. KORAHIENGO D IILI 7. Ka mulaniba pherdila mango d inta, me tenkavaa tuut daari Jordanisko navarsiinengo naal ta aro Hermon, Misearisko halla. 8. ooliba dela gooli oolibosta, ka tukko paani prastena - saare tukko voogli hin prastadiine mo praales. 9. Divisako tiija Rai dela lesko byöniba pherdaves, rassako tiija me laa te d ambaa lesko paarkiba ta mangjavaa d iido Deeveles. 10. Me phennaa: Deevel, mango berega, soske tu hin bristadal maan? Soske maan mote te staavaa apo mulano ta tamlo drom, kai biskare teelal tßuuvena maan? 11. Tungiba dela sar tßurjaha mango kokalen, ka mango biskare spiijavena maan ta dena gooli hilo diives: Kai hin tukko Deevel? 12. Soske tu aa eha mulano, mo d iiben, soske tu aa eha jakke bifreedimen? Venta Deeeveles! Panna me laa te paarkavaa les, mango Deeveles, mo jelpiboskiires. risiba/käännös: Tuula Åkerlund Navarsiini/Lähteet: vanha ja uusi suom. käännös, eng. ja ruots. käännös 6 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/2006 7

5 Kolumni Helleville (vas.) ja juhanille kotilähetystyö on sydämen asia. uskallanko OLLa LÄHIMMÄInen? Viime kevättalvella istuskelin raamattuni äärellä ja kyselin sanaa edessä olevaan kokoukseen. Siinä rukouksessa Pyhä Henki alkoi puhua. Se puhe syöpyi sisimpääni jättäen sinne oman jälkensä. Evankelista Luukas on merkinnyt muistiin kertomuksen laupiaasta samarialaisesta Luuk.10: Ryöstetty mies koki elämänsä ehkä kauheimman päivän ja myöskin odottamattomimman pelastuksen. Se, että joutuu väkivallan uhriksi, ei ole mikään harvinainen tapahtuma. Tätä tapahtuu alinomaan maailmassa. Moni kokee ryöstetyksi tulemisen odottamatta, ilman omaa syytään. Se katkeroittaa helposti. Toinen juttu on se, että ihminen hankkiutuu tilanteisiin, joissa pahan kohtaaminen on mitä ilmeisin. Joku voi jopa nauttia vaaran läheisyydestä. Meidän on syytä kysyä itseltämme, onko matkani aina oikeita? Lyöty on aina hädässä ja tarvitsee apua. Haavat polttaa, tulipa ne miten tahansa. Pahantekijät, ryövärit, ajattelivat, että me ansaitsemme toimeentulomme ottamalla tuolta toiselta. Sama se, miten! Kieroutunut mieli välttää työtä, rehellisyyttä, vaivannäköä normaalissa työssä. Oma vaivansa se on pahanteossakin, mutta kun synti kiehtoo niin voimakkaasti. Siinä on oma jännityksensä. Kaksi uskovaa, seurakunnan johtavaa jäsentä kulkee ohitse. Näkivätkö he ensimmäisen kerran elämässään pahoinpidellyn, emme tiedä. Tuskinpa vain. Heitä, elämän murjomia, on joka puolella, jos vain silmämme ovat auki. He katselivat, tuumivat ja tekivät johtopäätöksensä. Parasta olla sotkeutumatta tuohon. Voin joutua itsekin saman kohtalon uhriksi. Mitä se minulle kuuluu, miten tuo elää. Minulle riittää omat asiani. Väärä suku, menneet tapahtumat, perinteen velvoitteet ja omaisten painostus, en voi pysähtyä auttamaan. Sanotaan: Niin makaa kuin petaa! Onhan se niinkin, mutta Jumalan tahto se ei ole. Tässä maailmassa on liikaa ylpeämielisiä rasisteja, joille kaikki muu kuin Jumalan tahto on tärkeää. Sitä joukkoa uskovien ei tule lisätä. Uskallanko olla lähimmäinen? Se merkitsee joskus toisenlaisen tien kulkemista, ehkä sukuni ensimmäisenä. Laupeus alkaa minusta, vai alkaako? Tiellä kulki myös samarialainen, jota sanomme laupiaaksi. Parempaa kuvaa Jeesuksesta ei voisi olla. Hänen esimerkkinsä oli, se mitä sinä koet, on myös minun asiani. Halu kulkea tasajalkaa, vaarankin uhatessa, lyödyn rinnalla. On ihmisiä, jotka eri syistä eivät kykene itse selviytymään elämän koettelemuksista. Entäpä jos minä tai sinä olemme ainoa kainalosauva, johon hän kykenee nojaamaan? Ei ole muita mahdollisuuksia. Jeesus kulkee ihmismuodossa täällä maailmassa, omiensa muodossa. Jumalan rakkaus Jeesuksessa ravistelee meitä irti asenteista, jotka eivät ole Jumalasta. ilmo LaPPaLainEn Lahtelaiset Juhani ja Hellevi Valentin Juhani Valentin on saanut sydämelleen kotilähetystyön, hän haluaa tavata ihmisiä arjen keskellä. Mennä sinne, missä he ovat. Juhani kokee, että Jumala itse avasi ovet hänelle juuri tähän tehtävään. Kaikki se, mitä hän on elämässään kokenut, sen hän voi tässä tehtävässä kääntää voimavaraksi. Paljon on menneisyydessä toki sellaista, jota ei olisi koskaan pitänyt tapahtua ja tekoja, joita hän katuu. Tie kulki uskovan kodin lapsesta vankilan ja maailman kautta henkilökohtaiseen uskoon. kotilähetystyö on sydämemme asia TEksTi: jukka mäkinen kuvat: RainER LindEman Juhani Valentinille hengelliset asiat ovat tuttuja jo lapsuudesta. Hän on kuullut kertomukset Raamatusta ja Jeesuksen rakkaudesta vaikka kuinka monta kertaa. Se on totta. Isä oli uskossa yli kolmekymmentä vuotta ja palveli evankelistan tehtävissä. Muistan, miten Jumala kutsui minua yhteyteensä joskus 9-10 vuotiaana. Jälkeenpäin olen monta kertaa miettinyt, miten elämäni olisi mennyt, jos olisin silloin ymmärtänyt vastata myöntävästi. Sitä Juhani ei kuitenkaan ymmärtänyt tehdä, ja kestikin monta vuotta, ennen kuin hengelliset asiat tulivat miestä lähelle uudelleen. Vasta 33-vuotiaana hän löysi Jeesuksen elämäänsä, vai pitäisikö sanoa, että silloin hän antoi Jeesuksen löytää hänet. Uskoon matkalla vankilasta vankilaan Olin tutkintovankeudessa Mikkelin lääninvankilassa vuonna Pauli Blomerus ja Armas Baltzar vierailivat siellä ja pitivät hengellisiä tilaisuuksia. He vierailivat myös sellissäni monta kertaa ja kertoivat Jeesuksesta. He muis- 8 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/2006 9

6 Voitto Ek (vas.) on usein mukana Juhanin kotilähetyskierroksilla. Keskellä jyväskyläläinen Armas Hagert. Kaksinkertainen armahdus Juhani oli saanut yli neljän vuoden tuomion, mutta tiesi olevansa syytön niihin rikoksiin, joista häntä syytettiin. Hän jutteli asiasta asianajajansa kanssa ja ehdotti tälle armahduksen anomista. Tämä ei uskonut Juhanin syyttömyyteen, vaan nauroi koko asialle. Hänen mielestään asiakkaalla ei ollut mitään mahdollisuuksia armahdukseen. Itselleni tuli sisäinen varmuus, aivan kuin Jumala olisi sanonut, että hän voi vapauttaa. Noin kuukauden päästä sain ilmoituksen, jonka mukaan korkein oikeus oli ottanut asiani käsittelyyn. Se jo sinällään oli suuri yllätys asianajajalleni tuli minulle mieluinen ilmoitus, jossa minulle kerrottiin, että minut on armahdettu. Nyt minut oli armahdettu kahdesti, Jumala ja yhteiskunta kumpikin olivat armahtaneet. Vankilassa tuomittuna ja armahdettuna Juhani Valentin alkoi heti kertoa uskostaan, missä vain kulkikin. Jo ensimmäisten viikkojen aikana hän sai olla johdattamassa erästä miestä Jeesuksen luokse. Sen verran Juhani oli ehtinyt jo tutustua uuteen vankilaan, että tiesi sellin, jossa majaili kaksi uskovaa vankia. Vein tämän miehen heidän luokseen ja he rukoilivat hänen puolestaan. Seurasin muutenkin heidän toimintaansa ja otin heistä mallia. Jumalan antama näky hukkuvista sieluista tuli minulle aivan automaattisesti. Minulle tuli halu kertoa Jeesuksesta kaikille. Olin saanut Häneltä tehtävän. Juhani Valentin ei ole jättänyt van- tivat minua rukouksin ja veivät myös rukousaiheena seurakuntaan. Olinhan esirukousten lapsi jo perheenikin puolesta. Kaikki nämä asiat yhdessä vetivät minua Jumalan rakkauteen. Juhani Valentin pitää tärkeänä sitä, että Pauli ja Armas kävivät häntä katsomassa henkilökohtaisesti. Mies luki myös paljon hengellistä kirjallisuutta ja kuunteli hengellistä musiikkia. Vankilan kirkkokin tuli noina aikoina tutuksi. Uskonasiat kiinnostivat yhä enemmän ja enemmän. Tätä prosessia kesti useita kuukausia. Tammikuussa 1985 olin matkalla Helsinkiin, toiseen vankilaan. Tuolla matkalla mielessäni rupesi soimaan Pauli Blomeruksen laulama laulu. Maailman teiltä etsin onnen rantaa, mutta synti tuskan sieluun toi... Huomasin, että tuo laulu puhui minun elämästäni. Synti oli tuonut tuskaa ja pettymystä. Tein uskon ratkaisuni tuona yönä matkalla Sörkkään. Heti aamulla, herätessäni uudessa vankilassa, tapasin erään romanimiehen ja kerroin hänelle uskoontulostani. Arjen keskellä on ihmisiä, joilla on jano Jumalan puoleen. Meidän ei tarvitse muuta, kuin olla rehellisesti oma itsemme ja kuunnella Jumalan ääntä ja neuvoja. Arjen keskellä, omissa tutuissa ympyröissään, vastaanottajakin on rehellisempi ja avoimempi Jumalan kutsulle. kilamaailmaa, vaikka sieltä pääsikin vapauteen. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös vierailut Keravan vankilassa. Siellä hän toimii romanikielen opettajana. Tällä hetkellä siellä on 7 romanimiestä uskossa. Tunneilla syntyy aina hyviä keskusteluja. Ihan lähiaikoina kaksi antoi elämänsä Jeesukselle ja yksi uudistui. Sinne, missä ihmiset ovat Monen moista tilannetta on tullut vastaan kotilähetystyössäkin. Kerran Juhani ja Hellevi osuivat kotiin, jossa nainen oli tehnyt päätöksen itsemurhasta. Kaksikolla ei ollut aavistustakaan asiasta, mutta Jumalalla oli, ja siksi Hän lähetti heidät paikalle. Nainen uudistui uskossaan ja oli todella kiitollinen Jumalan väliintulosta. Hän sai uuden otteen elämästä, meni kasteelle ja liittyi seurakunnan yhteyteen. Kiitollisia olivat Juhani ja Hellevikin, kun olivat saaneet olla Jumalan käytössä. Arjen keskellä on ihmisiä, joilla on jano Jumalan puoleen. He ovat ahdistuneita ja monissa vaikeuksissa. Tänä päivänä romanienkin parissa on suuret huume- ja päihdeongelmat. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja rukousapua. Ihmiset ovat mielissään, kun tulee joku jolle voi kertoa asioista. Tätäkään työtä ei tehdä omin voimin, vaan me tarvitsemme rukoustukeanne. Haluammekin Hellevin kanssa kätkeytyä esirukouksiinne. n 10 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

7 Savonlinnalainen Kyösti Blomerus: Seurakunta tuki ja turva uskovalle Teksti ja kuvat: Jarkko Malinen Kyösti on tuttu näky Savonlinnan helluntaiseurakunnassa, sekä kaupungin nuorten parissa. Hän on palvellut 35 -vuotisen elämänsä aikana monenlaisissa tehtävissä, mm. vankilatyössä, ruokajaossa, kristillisessä päihdetyössä sekä nuorisotyössä. Miksi Kyöstin sydämellä ovat erityisesti juuri nuoret? Koen itse menettäneeni omasta nuoruuden elämästäni tärkeitä asioita. Siksi tahdon etteivät nuoret joutuisi kokemaan samaa. Tämä on siis ennaltaehkäisevää työtä. Yksi oleellinen tehtäväni on saada nuoret jo varhaisessa vaiheessa ymmärtämään valintojen merkitys elämässä. Kannustan heitä tekemään hyviä valintoja. Huonot valinnat, esimerkiksi koulun käynnin laiminlyönti, voivat myöhemmin ajaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Sitten syrjäytymisen tunnetta saatetaan epätoivoisesti lohduttaa esimerkiksi päihteillä. Niistä taas tulee herkästi riippuvuus. Näin selviämisen toiveet vähenevät entisestään. Elämme valinnoilla on valtavan suuri merkitys, Kyösti painottaa. Kyösti tekee Savonlinnan hellun- Nuorisotyön eri tahot Savonlinnassa ovat jo usean vuoden ajan tehneet hyvää yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena on huomattu, että nuorille kannattaa tarjota myös kristillistä vaihtoehtoa elämään. Niin kouluissa, kaduilla, kuin nuorisotiloissa voidaan tänä päivänä avoimesti kertoa ilosanomaa Jeesuksesta. Yksi kertojista on Kyösti Blomerus, jonka Savonlinnan kaupunki valitsi vuoden 2006 nuorten ystäväksi. taiseurakunnassa ympäristötyötä ja toimii seurakunta-avustajana. Työ sisältää ihmisten, ennen kaikkea nuorten, kohtaamista. Työhön kuuluu myös neuvotteluja eri yhteistyötahojen ja päättäjien kanssa. Kyösti kertoo että juuri yhteistyötaidot ovat yksi tärkeä asia, joita hän itse toivoo oppivansa lisää tämän työn parissa. Tämä työ opettaa monella tavoin. Omalla kohdalla pidän tärkeimpänä yhteistyötaitojen oppimista, ne ovat välttämättömiä tämän päivän työelämässä, tekipä mitä työtä tahansa. Yhteistyötaidot kehittyvät, kun saan kuulla työssäni erilaisia näkökulmia asioihin ja joudun niitä mielessäni käsittelemään. Myös seurakuntaelämä ja sen sisällä tapahtuvat päätöksentekojärjestelmät tulevat entistä tutummaksi. Perheen tuki välttämätön Kyösti ja Natasja tietävät, että Kyöstin työ, niin kuin hengellinen työ yleensäkin, on suurelta osin taistelua pimeyden henkivaltoja vastaan. He pitävät erittäin tärkeänä, että tässä taistelussa täytyy molempien olla mukana. Asennoidumme niin että teemme tätä työtä yhdessä. Pyrimme keskenään hyvään yhteisymmärrykseen työtä tehdessä, muuten työ ei onnistu eikä kanna hedelmää. On välttämätöntä, että kotona ollaan henkisesti ja rukoillen Milaja, Natasja ja Kyösti. työssä mukana. Sielunvihollinen yrittää saada aikaan erimielisyyksiä kodeissa, koska se tietää niiden tehokkaimmin saavan työntekijän toimintakyvyttömäksi. Tietysti kodin hyvinvointi myös edellyttää, ettei mies unohda perhettään työnsä vuoksi, vaan antaa aikaa myös sille, Natasja ja Kyösti toteavat yksimielisesti. Minun Jumalani elää! Kyösti on iloinen veikko ja tuntuu nauravan puolet ajastaan. Se ei kuitenkaan merkitse, että mies olisi päässyt helpossa elämässään. Matkan varrelle mahtuu kovia kokemuksia, joista selviäminen on tuntunut välillä mahdottomalta. Etsin maailmasta sellaisia asioita, joita maailma ei voinut tarjota. Olin 90 luvun alussa voimakkaasti kiinni huumeissa. Leikkimielisesti aloitetut kokeilut olivat ehdottomasti väärä valinta. Kohta olin tilanteessa, että päivittäin oli saatava jonkinlainen annos. Lopulta vain Jumala jäi ainoaksi selviytymisen mahdollisuudeksi ja tein uskonratkaisuni vuonna Uskonelämän alkutaival oli kuitenkin hapuilua ja koin kohtaavani kohtuuttomia vaikeuksia elämässä. Katkeroiduin ihmisiä ja Jumalaa kohtaan. Elämä oli suurta myllerrystä ja lankeamisia huumeisiin tapahtui. Taistelin useita vuosia ja tein selvyyttä elämästäni, kunnes en enää voinut paeta Jumalaa. Tein ihan järjellisen ratkaisun Hänen puoleensa, lopetin huumeiden käytön ja aloin elää kunnollisesti. Kaksi ja puoli kuukautta tämän jälkeen Jumala vuodatti voimallisesti Henkensä minun lävitseni, vapautti kokonaan kaikista vieroitusoireista ja muista ahdistuksista! Tuon kokemuksen sekä kaiken muun Jumalan antaman avun perusteella tiedän, että Raamattu on totta ja totisesti minun Jumalani elää! Jeesus antaa yltäkylläisen elämän Kyösti on ollut nyt kuusi vuotta uskossa. Hän kertoo, että Jeesus Kristus on tänä aikana antanut hänelle ja koko perheelle yltäkylläistä elämää niin hengen, sie- 12 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

8 Marko kysymykset LaaTi: jukka mäkinen VaLokuVa: RainER LindEman Kuka olet? Minun nimeni on Marko Valentin. Useimmat tuntevat minut Mikkelin Markona. Nimestä tuli jo esille, että asun Mikkelissä, Etelä-Savon sydämessä. kyösti kokee, että savonlinna on tällä hetkellä hänelle ja perheelle oikea paikka asua ja kasvaa jumalan tuntemisessa. lun, kun ruumiin alueilla. Jeesus on todellisen lottovoiton antaja! Jumalan sana Raamattu sanoo Matteuksen evankeliumin 6. luvussa: Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Ensin täytyy ottaa Jeesus vastaan elämän Herraksi, sen jälkeen Jeesus järjestää nämä maallisetkin asiat kuntoon. Tämä on oikea ja luonnollinen etenemisjärjestys ihmiselle, koska meidät kaikki on sisimmältämme rakennettu samalla tavoin. Jokaisen ihmisen suurin sydämen kaipaus on Jumala, ja vain Hän voi täyttää sydämemme aidolla ilolla ja Hänen kirkkaudellaan. Ilman Häntä sydämemme on tyhjä ja pimeä. Raamattu sanoo, Ilmestyskirja 3:20: Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. Jos oma sydän on tyhjä ja kaipaa todellista elämää, paras valinta on avata sydämen ovi Jeesukselle ja päästää hänet sisälle. Tuo ateriayhteys, jonka Hän lupaa, ravitsee koko elämän ja vie perille taivaan kotiin! n Mistä ja minkä ikäisenä kuulit evankeliumin? Jo lapsena kuulin paljon Jeesuksesta ja kaikkeen siihen liittyvästä pyhäkoulussa jota piti meille Kerttu Hartikainen yhdessä Helena-tädin kanssa. Miten tulit uskoon? Se alkoi kesällä 2001, kun tunsin mielenkiinnon kaikkeen häviävän. Sitä kesti saman vuoden syksyyn. Sitten eräänä päivänä sanoin Marikalle, etten jaksa elää tyhjyydessä. Jos ei ole muuta keinoa, aion antaa elämäni Jeesukselle. Samana yönä perkele tuli uneeni kuultuaan aikeistani ottaa Jumala vastaan. Unessani se aikoi ottaa minut omakseen ja koitti ottaa kiinni. Muistan olleeni kauhuissani ja hysteerinen, en ollut ikinä kokenut semmoista todellista pahaa kuin nyt. Luulin etten selviä. Olin jo luovuttamassa, kunnes sain sanottua kätke Jeesus minut veresi alle. Silloin se meni kauemmaksi, mutta kun sanat loppuvat se oli tulossa uudestaan. Taas sama toistui. En tiedä kuinka kauan siinä sanoin sitä, mutta olin niin todellisen kauhun ympäröimänä, etten uskaltanut avata silmiäni. Luulin saman pahuuden jatkuvan. Muistin pienen pojan nukkuvan vieressäni. Varovasti tunnustelin oliko lapsi ylhäällä kokemassa sitä samaa kauheutta. Tunsin lapsen jalan kädessäni itkin onnesta, kun tajusin sen nukkuvan viatonta lapsen untaan, tietämättä mitään mitä olin juuri kokenut. Avasin silmäni ja itkin kuin pieni lapsi sanoen samaa lausetta useita minuutteja: Kätke Jeesus minut veresi alle. Siinä jonkun ajan jälkeen sanoin Jumalalle, että voinko minäkin tulla uskoon. Saanko enää mahdollisuutta? Silloin tunsin jotain sydämessäni. Se keveni ja ihmeellinen yli ymmärryksen käyvä rauha tuli koko huoneeseen. Silloin ymmärsin, että olin saanut kaiken anteeksi ja Herra oli tehnyt minut uudeksi. Aamulla heräsin tietäen kuuluvani Jumalan lapsiin. Voi Hengellisen työn eri palvelutehtävät ovat markolle tuttuja, mutta sydän palaa lapsija nuorisotyölle. marko kuvassa keskellä laulunsanat kädessä. mikä riemu oli herätä. Sanoin heti Marikalle, että olen uskossa. Soitin Tiinalle ja kysyin, että onko hän kotona. Halusin mennä käymään hänen luokseen. Heti ulko-ovella sanoin olevani uskossa siinä polvistuttiin ja minut siunattiin taivastielle. Minkälaisia kriisejä sinulla on ollut uskossa olon aikana tai muuten? En ole kriisi tyyppi. Tarkoitan tällä sitä, että jos nyt ei homma toimi, niin koitetaan huomenna. Kyllä se siitä. Niin se sano Koiviston Maunokin. Oletko kokenut vastustusta romanina? No en voi sanoa että olisin kokenut suoranaista vastustusta. Eriäviä mielipiteitä kylläkin. Ainahan on erilaisia mielipiteitä ja tulkintoja. Tärkeä on saavuttaa semmoinen malli, mikä toimii kaikkien kanssa. Mikä sai sinut lähtemään evankeliumin työhön? Rakkaus Kristukseen. Kerro siitä lisää yksityiskohtia. Oltuani uskossa vai vähän aikaa nousi mieleeni lapsi- ja nuorisotyö. Rukoilin, että jos tämä on Herra sinusta, niin anna seurakunnasta lapsityöstä vastaava ottaa minuun yhteyttä juuri tästä asiasta. Kului viikon verran aikaa, kun Mikkelin helluntaiseurakunnan nuorisopastori Pekka Ruoranen otti puhelimitse yhteyttä ja kysyi, että olisinko kiinnostunut lapsi- ja nuorisotyöstä. Hämmennykseltäni sain sanottua, että olin juuri tätä rukoillut. Pekka sanoi, että eikun palavereihin mukaan ja lasten kesäleireihin sun muihin juttuihin. Mitä teet seurakunnassa? Teen nuorten ja lasten parissa työtä Esa Hyvösen rinnalla. Olen mukana lasten, varkkien ja nuorten leireillä. Järjestämme myös lasten jumalanpalvelukset, pyhäkoulut sekä lauletaan ryhmän kanssa tilaisuuksissa Miksi koet lapsityön tärkeäksi? Se on yksi muoto saada tulevia seurakuntalaisia. Tärkeää on myös saada lapset Jumalan yhteyteen. Jos voimme saada lapsen tuntemaan Herraa ja hänen hyvyyttä, on lapsi puolittain pelastettu, sillä jokainen joka on saanut maistaa Herran hyvyyttä muistaa sen, vaikka olisi heikoilla joskus. On helpompaa tulla tutun ja turvallisen Taivaan Isän suojiin, kuin mennä kovaan ja karuun maailmaan. Oletko koskaan törmännyt asenteisiin, jonka mukaan lapsityö on lähinnä naisten hommaa? Joskus, mutta harvoin. Yleisin kysymys kaaleilta onkin, että miksi teet tätä kyseistä hommaa. Se ei ole tärkeää mitä me teemme, vaan kenelle sen työn teemme. Siksi on tärkeää seisoa sillä muurin paikalla mihin Herra asettaa ja palvella niillä leivisköillä mitä on Herralta saanut. Aivan jokaisella on oma muurin paikkansa, eikä sitä voi muut täyttää. Minäkin ottaisin mielelläni Hedmanin Henkan lauluäänen, Rainer Lindemanin soittotaidot, Juhani Valentinin luonteen ja Voitto Ekin puvun. Mutta silloin minä en olisi minä. Minä oon vaan Mikkelin Marko. n 1 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/2006 1

9 Käytämme 1 Kor. 12:8-10 mainituista armolahjoista nimitystä Pyhän Hengen armolahjat erotukseksi muista armolahjoista. Armolahjoista tärkein on iankaikkinen elämä (Room. 6:23). Toisista armolahjoista on luettelo esim. Room. 12:6-8, jossa mainitaan mm. viran hoitamisen, opettamisen ja kehottamisen lahjat. Puhumme tässä yhteydessä kuitenkin vain niistä yhdeksästä armolahjasta, jotka on lueteltu mainitsemassamme Korinttolaiskirjeen paikassa. Pyhän Hengen armolahjat ovat: viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksi tekemisen lahjat, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja arvostella henkiä, eri kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä. Terveeksi tekemisen lahjat Tämä lahja on jumalallinen armoitus parantaa sairaita ilman inhimillisiä apuneuvoja tai lääkitystä, jotka nekin ovat kyllä hyviä ja hyödyllisiä. Monikkomuoto voi johtua siitä, että Jumala käyttää erilaisia kanavia terveyden antamiseksi. Tällaisia ovat esim. käsien päälle paneminen (Mark. 16:17,18), öljyllä voitelu (Jaak. 5:14-16), tai ilmestyksenomainen lahja julistaa sairaalle terveys (Ap.t. 14: 8-10). Usko Jumalan parantavaan voimaan on yhtä vanhaa kuin ihmiskuntakin. Tästä on lukuisia esimerkkejä Vanhassa testamentissa (1. Moos. 25:21, 2 Kun. 5:3). Evankeliumeista ja Apostolien teoista voidaan havaita, että terveyden välittäminen sairaille syntien anteeksiantamisen rinnalla oli evankeliumin toinen puoli (Matt. 8:2,3, Ap.t. 28:8,9). Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää niin, että samalla tavalla kuin kaikki synnit annetaan anteeksi tässä ajassa, myös kaikki sairaudet parannetaan kuolevaisessa ruumiissamme. Synnin ja sairauden ero on siinä, että sairaalla ruumiilla kyllä päästään perille taivaskotiin, mutta ei syntisellä sydämellä. juhani karvinen Pyhän Hengen armolahjat ja niiden toiminta Sairauksien suhteen joudumme elämään joskus parantumisen toivon varassa tässä ajassa (Room. 8:23-25). Ruumiin lunastus on edessäpäin, mutta sekin tapahtuu varmasti. Jumalallisessa parantumisessa vaikuttaa Hengen ylösnousemusvoima (Room. 8:11). Tämän voiman vaikutuksesta paranee runsaasti sairaita jo tässäkin ajassa Jumalan armon sanan vahvistukseksi (Ap.t. 4:30; 14:3, Hebr. 2:4, Mark. 16:17-20). Miksi me sairastamme? Sairaus ja kuolema eivät kuulu ihmisen alkuperäiseen olotilaan, eivätkä ne ole Jumalan tahto tänäkään päivänä. Kuitenkin voimme puhua hyvällä syyllä Jumalan sallimuksesta tässä yhteydessä (Job 2:4-7). Jumalan ihmiset ovat silti ottaneet aina sairautensa Jumalan kädestä (Valit. 1:13, 2 Sam. 12:15). Jos Jumala on sallinut sairauden ihmisen parhaaksi, ei Hän sitä paranna, ennen kuin sairaus on tehnyt tehtävänsä (Jes. 38:15-17). Sairaus hiljensi Hiskian, menevän miehen. Sairasvuoteelta nousi sisäisesti uudistunut mies. Jos kristitty kuolee sairauteensa, ei silti voida katsoa synnin olleen aina esteen parantumiselle. Kysymyksessä oli ollut kuolintauti (2. Kun. 13:14). Vaikka sairaus onkin syntiinlankeemuksen seuraus, ei henkilökohtainen sairaus ole aina henkilökohtaisen synnin tulosta. Jos näin on, Jumala ilmoittaa selvästi, mistä on tehtävä parannus. sairaus voi jopa palvella Jumalan tekojen julkitulemista (Joh. 9:1-3). Jos kuitenkin ilmenee selvä syy-yhteys synnin ja sairauden välillä, on synti tunnustettava parantumiseksi (Jaak. 5:16). Jos tällaista yhteyttä ei yksiselitteisesti osoiteta, levätköön sairas rauhassa Jumalassaan. Sairaus voi johtua myös väärästä elämäntavasta, ylensyönnistä tai lepoaikojen laiminlyönnistä. Tällöin on viisainta tehdä parannus näistä asioista tervehtymisekseen. Usko ja parantuminen Parantuminen yhdistetään usein Raamatussa uskoon. Tästä syystä puhutaankin joskus uskolla parantamisesta (Matt. 8:13, 9:29, 17:19,20). Em. raamatunjakeiden valossa usko voi vaikuttaa joko sairaassa itsessään, rukoilijassa tai kolmannessa henkilössä. Voi tapahtua niinkin, että sairaalla ei ole uskoa parantumiseensa, hänhän voi olla jopa tajuttomana silloin kun hänen puolestaan rukoillaan. Tällöin usko vaikuttaa rukoilijassa tai jossakin kolmannessa henkilössä, kuten esimerkki sadanpäämiehestä ja tämän palvelijasta osoittaa. Sielunhoidollisesti taitamattominta on syyttää sairasta epäuskosta, jos hän ei heti parane rukouksen seurauksena. Tällä tavalla rukoilija tietenkin puhdistaa oman maineensa uskonmiehenä, mutta onneton sairas saa kannettavakseen kaksinkertaisen taakan: sairauden, joka ei parantunutkaan ja syytökset epäuskosta. Syyllisten etsiminen tällaisissa tapauksissa osoittaa melkoista henkistä ja hengellistä kypsymättömyyttä yleensäkin. Jos sellainen on kuitenkin löydettävä, kuuluu rukoilijan vastuuseen ihmisenä ja Herran omana ottaa syy omille hartioilleen. Kyllä hänen pitäisi se kestää. Onhan hän uskonihminen esiintyessään rukoilijana toisten puolesta. Joissakin tapauksissa tarvitaan rukouksen lisäksi paastoa voiton saavuttamiseksi, kuten Jeesus itse sanoi (Mark. 9:29). n Niilo Mäenpää: PÖYDÄN ALTA MAAILMAN ÄÄRIIN Lähetyspioneerin värikäs elämänkerta Toim. Tapani Sopanen Aikamedia 2006, 297 sivua 26,50 Tartuin suurin odotuksin Tapani Sopasen kirjoittamaan Niilo Mäenpään elämänkertaan. Muistanhan Niilon mukaansa tempaavan olemuksen jo uskoontuloni alkutaipaleelta, vuoden 1975 nuorisopäiviltä Peräseinäjoella. Herkkä hän oli jo silloin, kyyneleet valuivat useaan otteeseen hänen puheensa aikana. Odotukseni olivat siis suuret, enkä joutunut pettymään. Omalla taatulla tyylillään Sopanen antaa lukijalle mahdollisuuden tutustua Niilon elämään lähemmin. Niin aurinkoisiin, kuin synkempiinkin päiviin. Kirjassa seurataan Mäenpään elämää Vihtavuoresta Afrikan kautta Turkuun. Pöydän alla uskonratkaisun tehnyt äärettömän ujo poika kasvoi Jumalan armosta herkäksi mieheksi, joka teki mittavan työn Kamerunissa ja Kongossa. Kirja kertoo mielenkiintoisella tavalla myös työstä kotisuomessa ja varsinkin romanikansan parissa. Vuosien varrella Niilosta on tullut Meidän Niilo lukemattomille romaneille. Kirjan yhtenä ansiona voidaan pitää sen rehellisyyttä, vuosien varrella Niilon elämä ei ole ollut pelkkää päivänpaistetta. Mäenpää uskaltaa antaa Sopasen kirjoittaa myös elämänsä raskaimmista kokemuksista. Koskettavasti Niilo Mäenpää itse kertoo kirjansa alkusanoissa: Kirja kertoo raivaajan tiestä, joka on joskus tuntunut ylivoimaisen vaikealta, mutta suuri Kristus ei ole koskaan jättänyt minua yksin tuskieni ja murheitteni keskelle. Vaikka paljon on jäänyt kertomatta, olen halunnut tässä kirjassa tuoda esille kutsumukseni taustat ja rakkauteni arvokkaaseen evankeliumin työhön. Pelon ja arkuuden kanssa olen kutsumusvainioilla liikkunut, etten tärvelisi kallisarvoista evankeliumin siementä. Olen aina arvostanut korkealle kutsumustyöni. Työnantajani, Kristus, ei ole koskaan pettänyt. Jos olisin uudelleen elämäntehtäväni alkupäässä, olisin valmis kulkemaan saman tien uudelleen. Eniten kirja antaa niille, jotka tuntevat Niilon, mutta antoisa lukukokemus se on muillekin. jukka mäkinen 16 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

10 TEksTi: jukka mäkinen Hei kaikki tytöt ja pojat! Tervetuloa jälleen mukaan Tsihko haabe- kokkikerhoamme. Kiitos palautteesta. Kuten varmaan huomasitte, ohjeet ovat helppoja, kunhan niitä tarkasti seurataan. Siispä: Tekemällä oppii, joten kokeile, harjoittele, uskalla ja kysy neuvoja. Pese aina ensin kätesi, kun aloitat kokkaamisen keittiössä. Muistathan myös, että taitava kokki siivoaa jälkensä. Tällä kertaa tehdään oikeaa ruokaa perheelle: lihamureketta ja herkullista muussia. Puuhailkaa porukalla, tarjotkaa kaverillekin ja kaikilla on hyvä olla! Se sanotaan raamatussa kien kirjojen yläpuolella. Vaikka olisi kuinka jännittävä tai mielenkiintoinen kirja, se jää kyllä selkeästi Raamatun varjoon. Jo senkin tähden, että Raamattu on maailman eniten luettu kirja. Jumalan Sana Laulava lihamureke 500 g jauhelijaa 1 dl. korppujauhoja 2 dl nestettä (vettä tai kermaa tai kermaviili) 1 kananmuna 1 sipuli 1-1,5 tl suolaa 1 maustemitta mustapippuria (voit maustaa myös oman maun mukaan) 1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 2. Ota esille uunivuoka. 3. Kaada neste kulhoon. 4. Lisää korppujauho nesteeseen ja anna turvota 5 min. 5. Lisää kulhoon kananmuna, hienonnettu sipuli, mausteet ja jauheliha 6. Sekoita murekeseos tasaiseksi. 7. Muotoile seoksesta uunivadille pitkä tanko, ja tasoita sen pinta sileäksi. Jos haluat laittaa murekkeeseen täytteen, painele täytteet murekkeen keskelle tehtyyn vakoon ja silottele sitten pinta. Täytteeksi käy esim. luumu, omenalohkot, maustekurkun suikaleet, raasteet, paprikasuikaleet. Laita täytteitä mielesi mukaan. Kastikkeen saat, jos lisäät murekkeen huuhdeliemeen esim. kermaa ja väriä voit parantaa soijalla tai tomaattisoseella. Maistuva perunamuussi 1 kg perunoita vettä 2-3 dl maitoa 1-1 ½ tl suolaa 1. Pese perunat ja kuori. 2. Lohko perunat ja keitä kypsäksi 3. Soseuta kypsät perunat survimella tai sähkövatkaimella 4. Lisää vähitellen maito ja suola 5. Seuraa samalla, että soseesta tulee sopivan sakeaa. Saat vaihtelua perunamuussiin kun korvaat osan perunoista kypsillä kasviksilla, esim porkkanaa, lanttua, selleriä. Voit myös sekoittaa kuumaan perunamuussiin esim. hienoksi silputtua sipulia tai 1 dl tilli-, persilja-, basilika-, rakuuna- tai ruohosipulisilppua. HYVÄÄ RUOKAHALUA KAIKILLE! T IHKO AABENESKOD INTA SAARENGE! Olin kerran eräällä alakoululla juttelemassa lapsille Jeesuksesta ja muista hengellisistä asioista. Kesken tunnin eräs poika, liekö ollut viidesluokkalainen, keskeytti puheeni välihuudolla. Mistä sen tietää, onko Jumalaa edes olemassa? Näin hän möläytti, opettajat katsoivat paheksuvasti ja minä keskeytin puheeni. Yritin saada aikaan jonkin älykkään vastauksen, mutta en ehtinyt, sillä silloin peliin puuttui ekaluokkalainen romanipoika. Hän kääntyi isompaan poikaan päin ja tuhahti halveksivasti. Sehän sanotaan Raamatussa. Niin hän totesi ja siihen loppui se väittely. Maailmassa on vaikka kuinka paljon kirjoja, on hyviä kirjoja, huonoja kirjoja ja kaikenlaisia siltä väliltä. Raamatusta kuitenkin sanotaan, että se on kirjojen kirja. Sillä tarkoitetaan sitä, että se on kaik- Raamattu on Jumalan Sanaa, ja se tekee siitä ainutlaatuisen. Jumalan arvovalta on sen kirjoituksen takana. Minäkin voisin kirjoittaa kirjan, jossa väittäisin vaikka, että uskomalla minuun pääsee taivaaseen. Tai, että pystyn antamaan ihmisen sydämeen rauhan, joka kestää vaikeuksienkin keskellä. Niissä väitteissä ei kuitenkaan olisi mitään mieltä, koska Jumala ei olisi niiden väitteiden takana. Siinä se ero on. Vaikka ihmiset sanoisivat Raamatusta, että jokin sen ilmoitus ei enää pidä paikkaansa, sillä ei olisi mitään merkitystä. Joku korkeasti oppinut kaveri voisi selittää, että tarkkojen tieteellisten tutkimusten jälkeen tiedetään, ettei Jeesus oikeasti kävellytkään veden päällä. Tällainen väite olisi kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, koska tämä ihme on kirjoitettu Jumalan Sanaan. Siksi sitä ei mikään pysty kumoamaan. Elämän leipä Tällaistakin ilmaisua Raamatusta joskus käytetään. Se ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi ottaa Raamattu käteesi ja haukata sen reunasta, vaikka ei kai kukaan niin hölmö olisikaan. Elämän leipä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Raamatun lukemisella ja sen sanoman noudattamisella ihminen voi paremmin. Saa voimaa ja rohkeutta ja oppii tietämään, mikä on oikein ja väärin. Se on myös opas iankaikkiseen elämään. Näistä syistä ja monista muista johtuen Raamattua kannattaa lukea. n 18 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

11 Lukijan kynäilyä Tälle palstalle voit kirjoittaa mielepiteesi, palautteesi, ajatuksesi tai ideasi. Odotamme innolla kirjoituksiasi. Minä lähetän sinut tumman heimon luokse Eräässä konferenssin lähetyskokouksessa puhuja ve- VANHEMPIEN ESIRUKOUSTEN KANTOMATKA tosi nuorisossa heihin, joilla oli lähetyskutsu, saapumaan Tahdon tämän kirjoituksen omistaa teille n vanhemmat, jotka olette väsyneet rukoilemaan lastenne puolesta. Epäilys käy, onko rukouksia ollenkaan kuultu, onko niillä vaikutusta. Olenko turhaan kantanut lapsiani Jumalan eteen. Olen nuori romaninainen ja itselläni on esirukoilevat vanhemmat. Millainen vaikutus rukouksilla on ollut minun elämääni ja miten ne ovat kantaneet, olen sitä pitkään miettinyt. Millainen on esirukouksen kantomatka. Näin lyhyesti sanoen, uskon ja tiedän, rukoukset ovat kantaneet, varjelleet minua. Olen uskossa ja eteenpäin menossa. Sitä ei aina ymmärrä millainen osa on olla vanhempana, esirukoilijana, taistelijana lastensa puolesta. Joillakin se voi käydä monesti todella raskaaksi henkisesti ja fyysisesti. Kun mainitsin taistelijana, niin taistelua käydään todellakin henkivaltoja vastaan. Tämä totuus täytyy tiedostaa: ei meillä ole taistelu lihaa eikä verta vastaan... Me lapset saatamme olla niin sidoksissa, syntielämän viemänä. Me tarvitsemme esirukousta. Taistelkaa hengessä. Monta kertaa voidaan huomata, että vaikka on hyvän kodin lapsi ja olisi kasvanut Jumalan Sanan keskellä, niin maailma jossain vaiheessa voi viedä. Te vanhemmat olette yrittäneet kasvattaa meitä ja ohjata oikeaan, silti monesti voitte ajatella epäonnistuneenne vanhempina. Rukousta on ollut paljon, kun on huomattu, että lapset ovat kaukana Jumalasta. Sitten rukouksin kantamiseenkin on tullut hiipumista, älkää lopettako, sillä on vaikutus, kiitos Jumalalle. Tahdon rohkaista teitä vanhemmat rukoilemaan. Olette kasvatuksessa tehneet parhaanne, olette onnistuneet. Silti vain Jumala voi pelastaa. Suokoon ja asettakoon Pyhä Henki teidät jokaisen sellaiselle paikalle, missä voisitte valvoa palavana hengessä, rukoillen kantaa lastenne elämää. Jumala pukekoon teidät rukouksen viittaan ja siihen sota-asuun, mitä elämässä ja taistelussa tarvitaan. Älkää luovuttako, sillä rukouksen voima kantaa. Ette aina sitä huomaa, ette ainakaan heti. Motivoikaa itsenne ja olkaa varmoja siitä, että teitä on kuultu. Kiittäkää Herraa! Tänä päivänä me nuoret tarvitsemme kipeästi teidän tukea. Rukoilkaa tämän maailman henkeä väistymään meistä, että vielä olisi antautuneita nuoria. Turvautukaa ja vedotkaa Sanan lupauksiin, kiittäen ja anoen. Jeesuksen tulo on varmasti lähellä. Meidän tulisi lapsina ja teidän vanhempina ottaa niskasta kiinni itseämme. Tehkäämme parannusta totisella sydämellä. Herätys lähtee teistä vanhemmat ja meistä nuoret. Kilvoitellaan hyvä uskon kilvoitus, hyljätään synti ja vääryys. Jumala näkee sydämemme, näkeekö Hän sen otollisena. Vielä vanhemmat muistakaa, että jokaisen kyyneleenne, hädän huutonne ylhäällä on kuultu. Riittämättömyyden tunteenkin Jeesus on nähnyt. Älkää ruvetko lakkoon lastenne tukemisessa, rukouksin kantamisessa. Rukouksen voima kantaa. Kerran yhdessä perillä. Esirukouksen kantomatka... TUNTEMATON rukousalttarille siunattaviksi. Tunsin kutsun mennä esille, mutta ymmärrykseni pani kovasti vastaan. Tiesin, ettei minusta ollut lähtijäksi, olinhan yli 30-vuotias. Kuitenkin menin nyyhkyttäen esille. Myöhemmin olin avustajana Ilomantsin telttakokouksissa, ja vaimoni kanssa olin Ikosilla yötä. Illan rukoushetkessä talon emännältä Annikilta tuli hengen sanoma minulle: - Minä lähetän sinut tumman heimon luokse! Hieman huvittuneena laitoin tämän profetian inhimillisen toiveajattelun tiliin, kun en uskonut siihen. Taisi olla vuosi 1971, kun Kallislahdessa kuoli yllättäen romanimies. Hänen Saga-sisarensa soitti minulle, että tulisin sukulaisia lohduttamaan, sillä hän tiesi minut uskovaiseksi mieheksi. Pyysin Yrjö Mutikaisen kaveriksi, ja menimme hänen ja vaimoni kanssa surutaloon. Matkalla muistin, että jättäytyessäni Herralle Ruunumyllyn koululla Hämeenlinnassa, jouduin tekemään parannusta suhteessani romaneihin. Kallislahdessa tapasimme asunnon eteistä myöten täynnä surevia. Pidimme Yrjön kanssa hartaustilaisuuden ahtaassa tuvassa, varpaitteni päällä istui lapsia. Laulusta ei tullut mitään, kun emme osanneet laulaa. Huoneeseen oli tunkeutunut valkolaispoikiakin, jotka olivat kesällä yrittäneet polttaa kokous- telttamme. Huomasin Yrjö Mutikaisella olevan avain tummien sieluihin, sillä hän oli heti heidän joukossaan kuin kala vedessä. Hartaustilaisuuden päätyttyä monet pyysivät meitä vierailemaan kodeissaan, ja pitämään kokouksia. Aloimme vierailla romanimökeissä. Emme arvanneetkaan, kuinka kurjissa oloissa vielä 1970-luvun alkupuolella tummat asuivat. Kodit olivat kylmiä, vetoisia ja korjauskelvottomia. Pidimme kokouksia jokaisena viikonpäivänä paitsi lauantaisin. Jos olisimme amerikkalaiseen tapaan tilastoineet uskoon 20 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

12 tulleita, olisi heitä kertynyt moninkertainen määrä väestöön suhteutettuna. Tämä heidän jatkuva horjumisensa uskon ja luopumuksen välillä masensi joskus mieltämme. Pian toinenkin järkyttävä tapaus kohtasi paikkakuntamme tummia. Nuori romanipoika kuoli vahingonlaukaukseen, ja lukuisa joukko muualta Suomesta oli saapunut paikkakunnalle. Yrjö oli tätä ennen nähnyt unen, että hän rukoili Pikkukirkossa polvistuneiden romaniperheiden puolesta. Väkeä oli tullut niin paljon Savonlinnaan, etteivät he mahtuneet mihinkään asuntoon. Pikkukirkon vahtimestarilta saimme luvan kokoontua kirkkoon. Väkeä tuli runsaasti ja puhujiakin oli useita. Alttarille polvistui paljon tummia, ja Yrjö rukoili heidän puolestaan. Yhtäkkia hän tunsi alttarin äärellä samat henkilöt, jotka hän oli unessa nähnyt. Yrjön lähtö kokouksiin ja romanimökkeihin ei käynyt kivuttomasti. l i t i i k a n k u u l u m i s i a Romanikulttuurin ohjaajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot uudistuvat n Opetushallitus on päättänyt uudistetuista romanikulttuurin ohjaajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteista, jotka otetaan käyttöön alkaen. Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto ovat aikuisten ammatillisia näyttötutkintoja, jotka ovat osaamisen hankkimistavasta riippumattomia ja ne suoritetaan näytöin. Uudistustyön tarkoituksena oli saattaa romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinnon perusteet vastaamaan entistä paremmin muuttuneita työelämän tarpeita. Lisäksi on saatu aivan uudet perusteet romanikulttuurin ohjaajan erikoisammattitutkinnolle. Tutkinto antaa esimerkiksi kunnissa ja järjestöissä jo nyt romanityötä tekeville henkilöille tai romanikulttuurin esittämis- ja tuotantoproduktioissa työskenteleville henkilöille mahdollisuuden saada heidän ammattitaitonsa näkyväksi ja tunnustetuksi. Lisäksi romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto mahdollistaa erikoistumisalueen niille, joilla on jo jokin muu ammatillinen tutkinto. Erikoisammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa romanien aseman ja kulttuurin edistäjänä. Lisäksi hän valitsee yhden valinnaisista tutkinnon osista, joita ovat romanikulttuurin ohjaajan vaativat asiantuntijatehtävät Reumatismi oli runnellut hänen olemustaan jo vuosikausia, ja siksi hän oli joutunut sairaseläkkeelle Schaumanin vaneritehtaalta. Kupla-Wolskini kynnys oli korkea, ja minun piti väkisin runnoa Yrjön jalat sisälle autoon, niin että hän joskus huusi tuskasta. Puhujapaikalle noustuaan Yrjö unohti reumatisminsa ja julisti tulisesti sanomaansa. Saarnaaja Veikko Laukkanen, oltuaan mukana tupakokouksissa, tuumasi hänen suoraa puhettaan kuunnellessaan: - Jos minä noin puhuisin, niin saisin puukon kylkeeni! Ankaraa oli joskus Yrjön puhe. Erinomaisina ihmistuntijoina kuulijat kuitenkin tajusivat, että Yrjö rakasti heitä ja oli huolissaan heidän sieluistaan. Kallislahdessa pidetyn tilaisuuden jälkeen pidimme huolen siitä, että meillä oli aina laulutaitoinen matkassa. Yrjön Ida-vaimo oli usein laulun aloittajana. Markku Kaukiaisen mahtava lauluääni ja haitari vetivät kansaa puoleensa. Lähetystyöntekijäksi valmistuva Ulla Tepponen, o.s. Pyykkönen auttoi laulussa opiskeluaikanaan, samoin eri vuosina toiset opiskelijasisaret. Kesäisin vieraili Savonlinnassa romaniteltta, joka veti paljon kanssa puoleensa. Vaimoni toimi usein vierailevien puhujien majoittajana. Olimme silloin vielä nuoria ja vahvoja, ja tuli paloi sydämissämme. Oli ihmeellistä se, miten paljon jaksoimme toimia romanityössä. Yrjö on jo kotona Herran luona, mutta työtä jatkavat reippaat romaniveljet, Kyösti Blomerus, Kent Nyman ja Leif Baltzar. Hilja ja Tuula Nyman palvelevat omalla armoituksellaan helluntaiseurakunnan keskellä. Unohtaa ei sovi myöskään vapaakirkollisen Armi Kelokasken ahkeraa toimintaa evankelistana. Antti Virolainen, Savonlinna ja kansainvälinen romanityö, romanikulttuurin ohjaajan romanikielen vaativat taidot, romani- tai monikulttuurihankkeen hallinto ja toteuttaminen tai neljäntenä vaihtoehtona romanikulttuuriproduktion toteuttaminen. Erikoisammattitutkinnon suorittaja on lisäksi halutessaan oikeutettu liittämään tutkintoonsa vapaasti valittavana osana Yrittäjyyden. Romanikulttuurin ohjaajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näyttöihin voivat osallistua kaikki riittävän ammattitaidon omaavat henkilöt. Näyttöjä järjestävä organisaatio laatii yhdessä jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman, jolloin varmistetaan myös osallistujan osaamisen taso. Jos osaamisessa ilmenee puutteita, tutkinnon suorittaja ja kouluttaja yhdessä sopivat, miten taitoja voi täydentää. Useimmiten tutkinnosta suoriutuminen edellyttääkin valmistavaa koulutusta. Lisätietoja tutkinnon järjestäjistä sekä tutkinnon perusteista saa osoitteesta (näyttötutkintotietojen haku ja näyttötutkintojen perusteet) sekä opetushallituksesta ylitarkastaja Hanna ketonen puh: (09) tai sosiaali- ja terveysministeriöstä romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri sarita Friman-korpelalta puh: (09) R o m a n i p o l i t i i k a n k u u l u m i s i a KIRJALLINEN KYSYMYS Romanien asema ja Suomen EU-puheenjohtajuus EDUSKUNNAN PUHEMIEHELLE n Romanien elinolot Suomessa ovat parantuneet viime vuosikymmeninä. Myös muissa Pohjoismaissa ja useimmissa läntisen Euroopan maissa kehitys on ollut myönteistä. Sen sijaan eräissä itäisen Keski-Euroopan maissa heidän asemansa on yhä erittäin huono, jopa katastrofaalinen. Syrjintä on edelleen jokapäiväistä. Tämän osoittavat mm. entisen kansanedustajan Gunnar Janssonin selvitykset. Tämä on häpeällistä koko Euroopalle ja erityisesti Euroopan unionille ja Euroopan neuvostolle. Uusista EU-maista Unkarissa romanien olot ovat hieman parantuneet jäsenyyden aikana. Toisaalta ainakin Slovakiassa kehitys on huonontunut. Syyksi on katsottu maan pyrkiminen nopeasti Euroopan talous- ja rahaliittoon. EMUkriteerien pikaiseen täyttämiseen pyrkiminen on johtanut siihen, että maan hallitus on leikannut julkisia menoja, mm. sosiaaliturvaa peräti 80 %: lla. Kun taso ennestäänkin oli erittäin alhainen, on köyhimmän kansanosan tilanne romahtanut. Romanit ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Euroopan unioniin vuonna 2007 tai 2008 liittymässä olevista maista Romaniassa romanien asema on hieman parempi kuin Bulgariassa, jossa edes heidän lukumääräänsä ei ole tarkoin ilmoitettu. Bulgariassa romanit elävät paljolti leireissä, joissa heillä ei ole osoitteita. Osoite puolestaan on sosiaaliturvatunnuksen saamisen edellytys. Kun heillä ei ole tätä tunnusta, he ovat kaikkien yhteiskunnan etuuksien ja oikeuksien ulkopuolella ja elävät äärimmäisessä kurjuudessa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tehnyt erittäin paljon hyvää työtä romanien sosiaalisen, taloudellisen ja sivistyksellisen aseman ja ihmisoikeuksien parantamiseksi niin kotimaassa kuin koko Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Suomen muu poliittinen johto sen sijaan on ollut melko passiivinen. Uutta aktiivisuutta tarvitaan sekä Euroopan unionissa että Euroopan neuvoston puitteissa. Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaa tämän vuoden loppupuolen. Kun Suomi on mallikkaasti ja esimerkillisesti hoitanut oman maan vähemmistöasiat myös romanien osalta, olisi Suomella puheenjohtajuuden puitteissa poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus toimia erittäin aloitteellisesti ja aktiivisesti sekä nykyisten että tulevien EU-maiden romanien elinolojen sekä ihmis- ja muiden oikeuksien parantamisen puolesta. Puolen vuoden aikana ei ehditä saada aikaan ratkaisevia tuloksia, mutta asian esille ottaminen ja unionin sitouttaminen siihen on tärkeää. Puheenjohtajakauden ohjelmassa ei kuitenkaan tätä asiaa ole nostettu erityisesti esille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus nostaa romanien sosiaalisen, taloudellisen ja sivistyksellisen aseman parantamisen sekä heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisen kaikissa nykyisissä ja tulevissa EUmaissa keskeiseksi tavoitteeksi pian alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella? Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2006 Toimi kankaanniemi /kd 22 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

13 AJATUKSIANI USKOSTA Mirikli Hedman: Jumalan johdatuksessa olen saanut kokea elämän rikkautta Kerro kuka olet ja mitä teet? Nimeni on Leif Baltzar ja ikä on 24 vuotta. Asun Savonlinnassa. Tällä hetkellä suoritan iltaopiskeluna mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumislinjaa. Vapaa-aikana teen vapaaehtoistyötä seurakunnassa, erityisesti nuorten parissa. Palvelen myös soittaen ja laulaen erilaisissa tilaisuuksissa. Kerro uskoontulostasi ja elämästäsi uskossa? Olen pienestä pitäen kuullut uskonasioista vanhemmiltani. Kun olin 16 vuotias, Jumala kutsui minua lapsekseen. Hylkäsin kuitenkin kutsun, koska halusin maistella maailman menoa. Jumala alkoi uudelleen vetää voimakkaasti puoleensa noin 1 ½ vuotta sitten. Enää en jaksanut juosta karkuun, vaan annoin elämäni Jeesukselle, autoliikkeen pihassa. Siellä sanoin uskoville ystävilleni että nyt on ratkaisun aika, ja he rukoilivat autossa puolestani. Siitä alkoi uusi Tuula nyman. suunta elämässä. Uskossaoloaika on ollut kokonaisuutena hyvää aikaa. Jumala on eheyttänyt sisäisesti, sen olen havainnut yhtenä parhaista asioista. Tähän 1 ½ vuoteen mahtuu vaikeitakin jaksoja, mutta Herran avulla olen niistä selvinnyt. Olen kiitollinen esirukoilijoille, niillä on ollut suuri merkitys uskoontulossani ja esirukoukset kantavat edelleen. Mitä mieltä olet seurakunnasta? Alussa koin suuren kynnyksen mennä seurakuntaan, mutta ihmispelko oli aivan turha. Siellä otettiin hyvin vastaan ja osoitettiin huolenpitoa. Erityisesti ole kiitollinen Savonlinnan helluntaiseurakunnan nuorisopastorillemme Janne Harjukoskelle, joka oli alkuvaiheessa suurena tukena minulle. Seurakuntayhteys on välttämätön, ilman seurakuntaa ei voi kasvaa uskovana. Lähde rohkeasti mukaan seurakuntaan! Kerro kuka olet ja mitä teet? Nimeni on Tuula Nyman ja asun Savonlinnassa. Iältäni olen 39-vuotias ja asustelen yksinäni. Olen työskennellyt vapaaehtoisena Savonlinnan helluntaiseurakunnan keittiössä, sekä kaupungin palveluksessa samantyyppisissä tehtävissä. Nyt olen ollut noin kuukauden työttömänä. Viikoittain olen ollut mukana Oiva Luostarisen vetämän evankelioimisryhmän mukana, sekä muissa seurakunnan toiminnoissa. Kerro uskoontulostasi ja elämästäsi uskossa? Tulin Jumalan armosta uskoon vuonna Ennen uskoon tuloa noin 10 vuoden ajan vastustin Jumalan kutsua, vaikka Hän useaan otteeseen veti minua pelastukseen. Lopulta ahdistusteni keskellä halusin nöyrtyä Kaikkivaltiaan Jumalan edessä ja polvistuin kotona sängyn laidalle rukoilemaan. Halusin antaa elämäni kokonaan Hänen käsiinsä. Siitä kun nousin, Leif Baltzar. minulla oli hyvä olo, koin sydämessäni levon ja rauhan. Tiesin että olen saanut Jumalalta syntini anteeksi ja kiitin Herraa. Pian uskoontuloni jälkeen ymmärsin, miten tärkeitä ovat olleet äitini esirukoukset. Olen niistä todella kiitollinen. Uskossaoloaikanani olen kokenut kylmiä erämaakausiakin, mutta olen halunnut seurata Jeesusta. Olen huomannut, että Jeesus on ollut uskollinen ja Hän on pitänyt minusta huolen. Erityisesti Ps. 23 on rohkaiseva Raamatun paikka. Jeesus on antanut myös taivaallisia ilon hetkiä. Kaikkein tärkeintä lopulta on se, että kun on uskossa niin pääsee iankaikkiseen elämään taivaaseen. Mitä mieltä olet seurakunnasta? Seurakunta on ollut minulle hyvin tärkeä, olen saanut siellä vahvistua ja olen saanut tervettä Raamatun mukaista opetusta, sekä hyviä uskonystäviä. Seurakunta on toinen koti. n Keski-Suomen Konginkankaalta kotoisin oleva, nykyään Äänekoskella asuva Mirikli Hedman juhli erittäin merkittävää saavutusta Keuruun helluntaiseurakunnassa. Hän oli saanut suoritetuksi loppuun Iso- Kirja -opiston sekä Global Universityn tutkinnon: Diploma in Ministry. Tämä loppututkinto on merkittävä jo yksinomaan siksi, että romaninaisissa ei toistaiseksi ole kovinkaan montaa yliopistotasoisen tutkinnon suorittanutta. TEksTi: jukka mäkinen kuva: Tuomas HELLÄkoski Opiskeluni Iso-Kirja opistolla alkoivat 1999 raamattukoulun peruskurssilla ja jatkuivat suoraan Team Action -kurssilla. Kolme kuukautisen työharjoittelun suoritin Pohjois- Kiinassa ja Japanissa. Palattuaan työharjoittelusta Mirikli Hedman työskenteli muutaman vuoden Jyväskylän katulähetys ry:llä nuoriso- ja päihdetyössä. Työn lomassa hän suoritti opintojaan Iso-Kirjaan. Tuolloin mahdollisuuteni jatkaa opintojani tuplaantuivat, koska minulle avautui mahdollisuus ESR - rahoitteisen Tuusulan työvoimatoimiston toteuttamaan Romako- projektiin, joka tuolloin rahoitti nuorten romanien opiskelua. Kiitokset heille. Ilman heidän rahallista tukeaan opintoni olisivat keskeytyneet jo alkumetreillä. Vuonna 2003 Mirikli jätti Iso-Kirjan opinnot joksikin aikaa ja hankki itselleen laitoshuoltajan ammatti-tutkinnon. Tämän jälkeen jatkoin opiskelujani Isoon-Kirjaan etäopiskeluna ja sain suoritettuani Dimloma in Ministry - tutkinnon, joka päättyi Tutkinto käsittää raamatun perusteet ja käytännön opin seurakuntatyöhön. Se käsittää opiskeluviikkoja Iso-Kirjan puolella 57 ja Global Universityn puolella 33. Kiitokset kannustaville ja tukeville opettajille, jotka nostivat ja innoittivat minua jatkamaan opintoni loppuun. Erityisesti kiitos Jumalalle, joka pelasti minut ja antoi minulle arvokkaan ja haasterikkaan elämän elettäväksi. Muille nuorille Mirikli haluaa sanoa, että kannattaa kouluttaa itseään mahdollisemman paljon. On järkevää valita Jumala suunnan antajaksi, niin tulee saamaan rikkaan elämän, josta on muistelemista vielä vanhanakin, kannustaa Mirikli. mirikli vietti suurta juhlapäivää, kun hän sai suoritettua diploma in ministry tutkinnon. Anita Lindgrenin kertomaa: Minä olen tutustunut Mirikliin, kun hän oli 15-vuotias. Silloin ymmärsin, että hän ei ole mikään tavallinen nuori. Kun asuin Äänekoskella, Mirikli vietti paljon aikaa kanssani. Tämän takia meistä tuli tavallaan kuin siskokset. Vaikka olimme parhaita ystäviä, hän uskalsi olla eri mieltä kanssani ja ilmaisi sen kauniisti minua loukkaamatta. Muistoistani löytyy monia hyviä hetkiä hänen seurassaan. Kerran hän herätti minut aamulla klo 7 ja pyysi kilpailemaan kanssaan siitä, kumpi meistä tietää ulkoa raamatunpaikkoja enemmän. Mertsi Lindgrenin kertomaa: Minulla on ollut ilo tuntea Mirikli Hedman jo lapsuudesta saakka ja vuonna 1999 olimme yhtä aikaa Iso-Kirja -opiston peruskurssilla. Me vuoden 1999 peruskurssilaiset muistamme Miriklin koko luokan ykköskyselijänä ja opettajien tenttaajina. Lähes päivittäin Miriklin peruskysymys oli: Mikä on sinun henkilökohtainen mielipiteesi asiasta?. Se sai jokuset opettajat punastelemaan ja antamaan vastauksen En tiedä... Kaiken kaikkiaan Mirikli edustaa minulle tärkeän ihmisen paikkaa elämässäni. Olen tullut monen monta kertaa neuvotuksi ja rohkaistuksi hänen seurassaan. Hänen periksiantamattomuutensa, yritteliäisyytensä ja suoruutensa on ihailtavaa. Olen todella ylpeä saavutuksestasi Mirikli. n 2 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/2006 2

14 Kapea ja mutkainen katu nousee jyrkästi ylös kohti turkkilaiskorttelia Etelä-Makedoniassa sijaitsevassa Ohridin kaupungissa. Talot ovat vanhoja, huonokuntoisia, mutta kuitenkin viehättävän näköisiä. Selim Bajram järjestelee pinoon paksuja puunoksia. Niitä tarvitaan kodin lämmittämiseen ja veden keittämiseen. Selim on ystävällinen, Makedonian romani. Tervetuloa sisään, tervetuloa hän sanoo albaniaksi. Saranda tulee kohta kotia ja sitten juodaan turkkilaista kahvia. Balkanin romanien asema vaikea Teksti ja kuvat: Eero Ketola Selim oli lähettänyt vaimonsa Sarandan ja vanhimman tyttärensä Julietan kerjäämään Ohridin keskustaan. Minulla oli Jugoslavian aikana paljon töitä, mutta yli kymmeneen vuoteen en ole ollut töissä. Haluan tehdä työtä, mutta mitä voin tehdä. Työtä ei ole paljon tarjolla. Jos työpaikkoja tulee niin ensimmäiseksi slaavit saavat työtä. Jos jotain vielä jää niin sitten on meidän vuoromme, toteaa Selim. Romaneilla on useita, poliittisia puolueita Makedoniassa. Tärkein romanipuolue on Makedonian romanien täydellisen vapauttamisen puolue (PCER). Puolue on nykyisin, Balkanilla kun ollaan, hajonnut neljään osaan. Toinen suurempi romanipuolue on Makedonian romanien demokraattinen edistyspuolue (DPRM). Tällä puolueella on enemmistö Makedonian pääkaupungin Skopjen pohjoispuolella sijaitsevan Suto Orizarin romanikaupungin poliittisessa elämässä. Romaneilla on Makedoniassa ohjelmia valtakunnan televisio- ja radioverkossa. Lisäksi useissa kaupungeissa on paikallisia, romanikielisiä tv- ja radioasemia. Makedoniassa asuu romania. Pelkästään Suto Orizarissa asuu noin romania. Bajramin perhe lämmittää talonsa vaahterapuilla. Nämä puut riittävät talven yli. Useissa Balkanin maissa jopa sortoa Balkanin romanit ovat jakautuneet useisiin alaryhmiin ja heidän kielessään on useita murteita. Heillä ei ole jakaantumisen takia yhteistä voimaa. Useissa maissa on voimakasta alistamista tai jopa sortoa. Kreikassa monet romanit nauttivat sellaisista taloudellisista eduista, jotka ovat täysin tuntemattomia muualla Balkanilla. Kreikka kuitenkin jatkaa vanhaa linjaansa, eikä tunnusta mitään etnistä vähemmistöä alueellaan. Romanien Ranskassa sijaitsevaan tutkimuskeskukseen on valitettu, että Kreikassa asuvia romaneja on painostettu kääntymään islamista ortodoksisuuteen. Albaniassa romanien asema on selvästi heikentynyt viime vuosina. Monissa, entisen Jugoslavian tasavalloissa on raportoitu romaneihin kohdistuneesta, poliittisesta syrjinnästä ja satunnaisista, Selim ja Saranda Bajramin perhe asuu Makedonian Ohridissa. Isä on työtön, äiti on ammattikerjäläinen. väkivaltaisista hyökkäyksistä heitä kohtaan. Bulgariassa kohonneen rikollisuuden syyksi osoitetaan romaneja. Tämä on johtanut sosiaaliseen sähköisyyteen ja tunteiden kiristymiseen. Osa Bulgarian mediasta on avoimen rasistisia romaneja vastaan. Pahin tilanne on Romaniassa. Romanit ovat joutuneet väkivallan kohteeksi ja he väittävät, että virkavalta on epäonnistunut heidän suojeluksessaan. Romanit ovat jopa perustaneet puolisotilaallisia joukkoja suojellakseen itseään ja omaisuuttaan. Alkuperäiskansan asema on tavoitteena Balkanin romaneilla oli 1970-luvun lopussa pyrkimys siihen, että romanit tunnustettaisiin alkuperäiskansaksi, joka toisi heidät sisälle YK:n suojelua. Anomusta ei hyväksytty. Jugoslavian yhdessä monen muun maan kanssa oli jarruttamassa tunnustusta. Makedoniassa toimivat evankeliset seurakunnat tekevät kaikkensa auttaakseen maan romaneja. Useissa kaupungeissa on jo menestyviä romaniseurakuntia. Useita romanityöntekijöitä kiertelee maaseudulla tehden pioneerityötä romanien keskuudessa. Ainutlaatuisessa Suto Orizarin romanikaupungissa tehdään voimakasta, kristilliseltä pohjalta nousevaa avustustyötä kaikkein köyhimpien romanien keskuudessa. n 26 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

15 Romanien historiaa osa 2 Romanien tulo Suomeen Vuodet Romanien historia ja heidän alkuperänsä on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena jo vuosisatoja. Tehtävää on vaikeuttanut se seikka, että romanit itse ovat tallentaneet hyvin vähän, jollei sitäkään omaa historiaansa. Tämän vuoden Elämä ja Valo lehdissä tutkimme mitä historioitsijat ovat romanien historiasta saaneet selville vuodelta 400 jkr. aina nykypäiviin asti. Mielenkiintoisia hetkiä historian lehdillä 1541 Romaneja syytetään Prahan kaupungin tulipalosta. Tämän seurauksena maassa hyväksytään mustalaisvastaisia lainsäädäntöjä. Ensimmäiset mustalaisvastaiset lait hyväksytään Skotlannissa Edward VI vaatii, että mustalaiset otetaan kiinni ja merkataan V-kirjaimella rintaan ja orjuutetaan kahdeksi vuodeksi. Jos karkulaiset saadaan kiinni, heidät merkitään S-kirjaimella ja he ovat tämän jälkeen orjia lopun ikänsä. Andrew Boorde, tietokirjan tekijä Englannista, joka kirjoitti The Fyrst Boke of the Introduction of Knowledge. Kirja sisälsi kappaleen romanikielellä, mikä oli kielen ensimmäisiä esiintymisiä Ensimmäiset mustalaisvastaiset lait hyväksyttiin Böömissä Philipin ja Maryn hallituskaudella hyväksytään säädös, joka antaa luvan tappaa mustalaiset ja kaikki, jotka ovat yhteydessä tai kumppaneita egyptiläisten kanssa Ensimmäiset mustalaisvastaiset lait hyväksyttiin Liettuassa. Sigismund Augustuksen hallituskaudella hyväksyttiin ensimmäinen laki romaneiden karkottamiseksi Varsovan parlamentissa Romaneja tavoitettiin Ahvenanmaalla, Suomessa. Suomi kuului 1500-luvulla Ruotsin kuningaskuntaan. Romaneille aika ei ollut suosiollista, sillä Ruotsi-Suomen hallitusvalta suhtautui heihin kielteisesti, ja he joutuivat saman epäluulon kohteiksi kuin Euroopassakin. Myös luterilainen kirkko syyllistyi samaan syrjintään kuin katolinen kirkko. Juhana III, Ruotsi-Suomen kuningas, määräsi vuonna 1576 kaikki Norrlannin läänissä tavatut romanit karkotettavaksi valtakunnasta. Tuohon aikaan maassa vallitsi ankara säätyjako. Toisaalta valtakuntaa muokattiin yhdeksi kokonaisuudeksi: kaikkialla oli säädetty voimaan sama uskonto, samat elintavat ja sama kieli. Näistä asioista johtuen Linköpingin kirkolliskokouksessa 1594 päätettiin, että romaniväestöltä kielletään kirkolliset palvelut: vainajia ei saanut haudata siunattuun maahan, lapsia ei kastettu, avioliittoon ei vihitty, jopa sairaanhoito kiellettiin. Kirkkoherra, joka antoi yösijaa romaneille, erotettiin välittömästi virasta. Aiemmin, vuonna 1560 Laurentius Petri oli määrännyt, että papit eivät saaneet olla romanien kanssa tekemisissä. Vuonna 1637 puolestaan kuningatar Kristiina antoi käskyn, jonka mukaan kaikki Ruotsi-Suomessa tavatut romanit oli hirtettävä. Samaan aikaan maassa astui voimaan kuninkaallinen määräys, jonka mukaan kaikki valtakunnan alueella olevat romanit piti karkottaa, mutta jos he jäivät maahan, heidät voitiin teloittaa ilman oikeudenkäyntiä. Kirkkolaki ja asetukset loivat uutta linjaa vuonna Romaniväestöä pyrittiin asuttamaan ja heidän liikkumistaan rajattiin. Romaniväestöä kohdeltiin irtolaisina ja heiltä otettiin lapset valtion hoitoon yhteiskunnan kasvatettavaksi. Naiset joutuivat kehruulaitoksiin ja miehet vankiloihin. On hyvinkin todennäköistä, että näiden tapahtumien pohjalta ovat syntyneet puheet siitä, että romaninaiset ryöstivät lapsiaan, kun he hakivat lapsensa pois noista valtion lastenkodeista luvun loppupuolella Suomen kenraalikuvernöörinä toimi Pietari Brahe. Hänen määräyksestään romanit pyrittiin asuttamaan Pielisjärven pitäjän autiotiloille. Pielisjärven alue oli Venäjän rajan tuntumassa ja romanit velvoitettiin samalla puolustamaan Suomen rajaa sekä viljelemään korpea autioituneilla erämaatiloilla. Autiotilojen viljely ja hoito oli raskasta työtä ja työkalut- kin olivat puutteellisia. Ruotsalaiset ja suomalaiset uudisviljelijät saivat valtiolta apua siirtyessään uudisraivaajiksi. He saivat työvälineitä, siemeniä sekä rakennustarvikkeita, lehmiä ja hevosia yms. Tarvikkeiden luovutusluetteloissa ei näy yhtään romaninimeä tai sukua, jotka olisivat saaneet vastaavaa apua (Aleka Stobin: Selvitys Kajaanin uudisviljelijöiden avustusluetteloista). Tämän vuoksi romanit olivat valmiit antamaan periksi muutaman vuoden sisällä ja lähtivät uudelleen kiertämään maata ja harjoittamaan perinteisiä elinkeinojaan. Tämän jälkeen astui jälleen voimaan laki, joka määräsi kuolemanrangaistukseen pahuutta tehneet mustalaiset ja muut karkotetavaksi maasta. Maasta karkotus oli voimassa Suomessa aina Ruotsi-Suomen ajan loppuun. Kirkon suhde romanei- hin luvuilla oli samantapainen valtiovallan kannanottojen kanssa. Kirkko ei vastustanut valtiovallan määrätessä v romanit joko karkotettavaksi maasta, hirtettäväksi tai sulautettavaksi keinolla millä tahansa muuhun yhteiskuntaan. Voidaan olettaa, että romanien vainoja sortotoimet eivät olisi onnistuneet, ellei kirkko olisi antanut hiljaista myöntymistään niille. Vielä luvulla kirkko näki romanit omasta perspektiivistään ongelmana. Romaniongelmaa käsiteltiin myös kuusilla valtiopäivillä. Tosin niiden tuloksena kirkko lopultakin päätti auttaa romaneja erilaisilla laajasuuntaisilla toimenpiteillä. Esim. papiston tuli huolehtia mm. kastamattomien romanien kasteopetuksesta, kastamisesta, hautaamisesta, romanien avioliittojen laillistamisesta jne Ruotsin Luterilaisen kirkon arkkipiispa kieltää papeilta minkäänlaiset kanssakäymiset romaneiden kanssa. Lapsia ei saa kastaa ja kuolleita ei saa haudata. Espanjan lainsäädäntö kieltää mustalaisten kiertämisen ryhmissä, jossa on väkeä enemmän kuin kaksi. Romaneiden hameet ja vaatetus kielletään. Rangaistuksena vaatteiden pidosta ja kiertämisestä suurissa ryhmissä oli yli 14-vuotiaille 18 vuotta laivaorjana. Tämä lainsäädäntö vaihdettiin myöhemmin kuolemanrangaistukseksi ja laivat varattiin pysyvästi asuville mustalaisille Ranskan Charles IX kieltää romaneilta oleskelun Ranskassa. Rangaistuksena oli maastakarkoitus. Toisesta kiinnijäämisestä rangaistuksena oli laivaorjuus ja ruumiillinen rangaistus. Miehet, naiset ja lapset leikattiin kaljuiksi Eräs asiakirja hyväksyttiin Englannissa lisärangaistus kiertolaisille, jotka kutsuvat itseään egyptiläisiksi. Ei ketään romania, joka oli syntynyt Englannissa tai Walesissa pakotettu poistumaan maasta, jos he lopettivat laiskottelun, epäpyhän elämän ja joukossa kiertämisen. Kaikki muut tuomittiin kuolemaan ja menettämään maaomaisuutensa ja kauppatavaransa. Jatkuu seuraavassa numerossa Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

16 MATERIAALI ELÄMÄ JA VALO RY D iviba ta Jang sk. ROMANILÄHETYSTYÖTÄ VUODESTA 1964 ELÄMÄ JA VALO RY:N HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2006 Rainer Lindeman, toiminnanjohtaja Huittinen, , rainer.lindeman@dnainternet.net Viljo R. Koivisto, puheenjohtaja Kurikka, Markus Roth, varapuheenjohtaja Ähtäri, Alida Friman Helsinki, Voitto Friman Turku, Armas Hagert Jyväskylä, Veikko Hekkala Nurmijärvi, Toimi Kankaanniemi Uurainen, Seuraavaan lehteen tulevat ilmoitukset ja kirjoitukset tulee olla perillä toimituksessa viimeistään Lähetä meille kirjoituksia, mielipiteitäsi, ilmoituksia seurakuntien tilaisuuksista jne. Huom! Emme julkaise muistokirjoituksia. info@elamajavalo.fi Elämä ja Valo lehti Lauttakylänkatu HUITTINEN Ilmo Lappalainen Loppi, Tuula Åkerlund Tuusula, Henry Zitron Salo, Jani Lindroos Vammala, Kyösti Hagert, varajäsen Jyväskylä, Dimitri Sjöberg, varajäsen Espoo, MUUT TOIMIHENKILÖT: Mertsi Lindgren, sihteeri Vantaa, Hilkka Ojaniemi, rahastonhoitaja Huittinen, YHTEYSTIEDOT Elämä ja Valo ry. Postiosoite: PL HUITTINEN Käyntiosoite: Lauttakylänkatu 15 HUITTINEN puh Sähköposti: info@elamajavalo.fi Kotisivu: Pankkitili: Nordea Ruotsissa: Postgiro TULEVIA TAPAHTUMIA ELÄMÄ JA VALO -TELTTAKOKOUKSET MIKKELISSÄ Yhteiskoulun kentällä Jani Lindroos ja Suupohjan kuoro. Tilaisuudet to ja pe klo 19.00, la klo 15, 18 ja 20 ja su klo 11 ja 16. TERVETULOA! RAVIKIRKKO FORSSASSA Forssan Kuninkuusravien aikana Helluntaiseurakunnassa, Nikkilänkatu 2 Perjantaina ja lauantaina klo 19, sunnuntaina klo 18. Mukana Leukku Stenroos ja Taivaasta tuulee ryhmä ym. Olet sydämellisesti tervetullut! Hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden kotipaikat ROMANITYÖN 50-VUOTISJUHLA VIHTAVUORELLA Vihtavuoren ala-asteen kentällä alk. to klo Romanityön 50-vuotis juhlakokous la 1.7. klo Tilaisuuksissa mukana mm. Erkki Luoto, Juhani Eriksson, Väinö Lindberg, Niilo Mäenpää, Leif Lindeman, Romaninuorisokuoro, Keijo Baltzar, Rainer Lindeman ym. TERVETULOA KAUEMPAAKIN! Käy katsomassa tulevia tapahtumia myös kotisivultamme: I N T I A L A I S E T K U M M I L A P S E T Lastenkodin lapset kiittävät kummejaan ja lähettävät heille iloiset terveiset. kiitosaihe rovaniemeltä! Rovaniemen helluntaiseurakuntaan kuuluvalla Ruusa Lindgrenillä tehtiin maaliskuussa tähystys ja todettiin pahanlaatuinen syöpäkasvain. Omaisilla ja uskonystävillä alkoi kova rukoustaistelu. Ruusa, jota kutsutaan lempinimellä Kiltti, päätti kuitenkin olla reippaalla mielellä. Jumala halusi puhutella uskovia, mutta ennen kaikkea uskosta osattomia sukulaisia tämän tapauksen kautta. Huhtikuun puolenvälin aikaan, kun leikkaus suoritettiin, ei syöpää ollutkaan. Oli vain voimakas tulehdus. Jälkeenpäinkään ei otetuissa koepaloissa huomattu Ruusa kiltti Lindgren mitään syöpään viittaavaa. Tästä kaikesta suuri kiitos Jumalalle! Jeesus antaa vielä tänäänkin syntejä anteeksi, mutta myös parantaa sairaita. Rukoillaan sairaitten puolesta rohkeasti, että Herra parantaisi. Onhan tästä suuret lupaukset Raamatussa. Juhani Paasovaara, Ruusa Kiltti Lindgren Rukous- ja kiitosaiheita voit lähettää ja lukea myös Elämä ja Valo ry:n kotisivulla: LEHTI-ILMOITUKSET Seurakunnat: Seurakuntien tapahtumailmoitukset ovat ilmaisia. Kaupalliset ilmoitukset: Nelivärinen 1,00 /pmm (Palstaleveys 57 mm, palstoja 3) Yrityksien/seurakuntien kannatusruutu 45,00 (Nelivärinen 50mm x 57mm) Koko sivun painopinta 205 mm x 280 mm Ilmoitusmyynti: Rainer Lindeman info@elamajavalo.fi ELÄMÄ JA VALO LEHTI 4/06 ILMESTYY Seuraavassa numerossa mm. Reportaasi Keuruun juhannusjuhlilta Ruben Vuolasranta: Vielä Jumala toimii Polttopisteessä Etelä-Karjala JYVÄSKYLÄN ROMANINUORISOKUOROLTA ILMESTYY CD! Jyväskyläläisistä romaninuorista koostuva kuoro julkaisee ensimmäisen äänitteensä Pieni joukko, juhannuksena Keuruulla. Äänite sisältää reipasta ja korkeatasoista hengellistä musiikkia kuoron ja solistien värittämänä. Äänitteen hinta 15,00 (Levyä on saatavilla Keuruulla Elämä ja Valo teltasta) ELÄMÄ JA VALO -JULKAISUJA TUKEE 30 Elämä ja Valo 2/2006 Elämä ja Valo 2/

17