Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2012/1 Dnro ESAVI/200/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisten poistovesien johtamista sadevesiviemärin kautta mereen Tapiolan Otsolahteen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Espoo LUVAN HAKIJA Tapiolan Keskuspysäköinti Oy PL Espoo Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee metrotunnelin rakentamisen yhteydessä rakennettavan pysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisten poistovesien johtamista osaksi sadevesiviemäreiden ja edelleen Otsolahdenojan kautta mereen Tapiolan Otsolahteen Espoossa. Purkupaikka sijaitsee Espoon kaupungin omistamalla kiinteistöllä , jonka vesipinta-ala on noin 5,1 ha. Otsolahden vesialue (23 ha) on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Poistovedet syntyvät Tapiolan metroaseman pohjoispuolelle louhittavan pysäköintiluolan louhinnan yhteydessä. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 1) mukaan toimintaan, josta saattaa aiheutua vesialueen pilaantumista eikä kyse ole vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitetusta toiminnasta, on oltava ympäristölupa. Lisäksi 28 :n 2 momentin kohdan 2) mukaan ympäristölupa tarvitaan jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua uoman tai altaan pilaantumista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 4) perusteella asiassa toimivaltainen viranomainen. TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti Matinkylä Dnro UUS-2003-R-18-53, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös Nro 49/2008/1 metrotunnelin rakentamiseksi Karhusalmen ja Lauttasaarensalmen alitse. Uudenmaan ELY-keskuksen antama päätös Dnro UUD- ELY/1345/07.00/2010 ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta tilapäistä melua koskevasta ilmoituksesta. Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen antama hyväksyntä Karhusaaren työtunnelin rakentamisen aikaisten vesien mereen johtamiselle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 51/2011/1 myöntänyt hakijalle luvan Karhusaaren metrotunnelin poistovesien johtamiseen mereen. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on lainvoimainen metrotunnelin rakentamisen mahdollistava maanalainen asemakaava, joka on saanut lainvoiman helmikuussa SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Hakemuksessa tarkoitettujen purkuvesien käsittelypaikka sijaitsee rakennustyömaalla ja purkupaikka Otsolahdessa Espoon merialueella Länsiväylän pohjoispuolella kiinteistöllä Sadevesiviemäriin johdettavat vedet purkautuvat Sateenpuistossa sijaitsevan Otsolahdenojan kautta Otsolahteen. Lähin asutus on noin 150 metrin päässä purkupaikasta. Vesialueen kuvaus Otsolahden pinta-ala on noin 23 ha ja vesitilavuus noin m 3. Vesisyvyys vaihtelee 1,0 2,6 m keskisyvyyden ollessa noin 1,5 m. Lahden ulkopuolella, heti Länsiväylän siltojen edustalla vettä on 4 5 m.

3 3 Vesialueen käyttö Otsolahden vesi on runsasravinteista ja siksi rehevää. Levistä ja tuulen pohjaa sekoittavasta vaikutuksesta johtuen vesi on usein sameaa. Fosforia vedessä on keskimäärin 49 µg/l ja typpeä 540 µg/l. Hygieniatilanne vedessä on ollut hyvä. Yleiseltä virkistyskäyttökelpoisuudeltaan Otsolahti kuuluu laatuluokkaan tyydyttävä, samoin kuin Espoon rannikon läheinen merialue. Otsolahteen ei laske jokia ja veden virtaus lahdessa ei ole suuri; laskennallinen viipymä on 1,1 vuotta. Otsolahti sisältyy Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen, vesimuodostumaan Suomenlahden sisäsaaristo. Purkualue on merialuetta, jota käytetään virkistys-, retkeily- ja ulkoilualueena, erityisesti veneilyyn. Aivan purkupaikan vieressä sijaitsee venesatama. Lahden kalataloudellinen merkitys arvioidaan vähäiseksi. Länsiväylän eteläpuolella on heti Bredvikenissä Westendissä kaupungin uimaranta. Kalasto Laajalahden Haukilahden alueella kalalajisto koostuu tavanomaisista sisävesikaloista ja satunnaisesti merellisemmistä lajeista. Runsaina esiintyviä lajeja ovat ainakin ahven, kuha, monet särkikalat, kuore, salakka ja silakka. Satunnaisesti tavattavia ovat hauki, siika ja meritaimen. Valtaosan kalabiomassasta muodostavat särkikalat. Alueilla kutevat monet kevätkutuiset kalalajit, kuten ahven, kuha, hauki ja särkikalat. Luonnonsuojelualueet Lähimmät luonnonsuojelualueet tai luonnonsuojelulailla rauhoitetut kohteet sijoittuvat 1 2 kilometrin päähän purkupaikasta. Lähin Natura alue on Espoon kaupungin puolella noin 2 kilometrin etäisyydellä purkupaikasta pohjoiseen sijaitseva Laajalahden lintuvesi (FI ). Alueen kokonaispinta-ala on noin 192 hehtaaria. Alueella on myös yksityisiä suojelualueita kuten Koivusaaren eteläkärjessä 2 km purkupaikasta kaakkoon sijaitseva suojeltu merenrantaniitty ja purkupaikasta etelä-kaakkoon sijaitseva Tiirasaaren itäpuolella oleva luoto, Bakugrundin luonnonsuojelualue, sekä kauempana Lauttasaaren eteläkärjessä oleva suojeltu Vattuniemen merenrantaniitty. Lisäksi Otsolahden ympäristössä on pari rauhoitettua aluetta. POISTOVESIEN MUODOSTUMINEN Louhintatyönaikaiset poistovedet muodostuvat enimmäkseen porauksissa käytettävistä huuhteluvesistä sekä kalliotiloihin suotautuvista pohjavesistä ja hulevesistä. Porauksissa käytetään huuhteluun vesijohtovettä. Kalliotiloihin suotautuvat vedet ovat alueen pohjavesiä. Hulevedet ovat ajotunneleiden suuaukoilta kalliotiloihin virtaavia vesiä. Vedet poistetaan työkohteesta ajo-

4 4 tunneleiden suuaukkojen kautta ja johdetaan selkeytysaltaisiin ja öljynerotukseen. Pysäköintiluolan louhintatöiden aikana vuorokaudessa kalliotiloista poistetaan vesiä noin m 3, keskimääräisen vuorokautisen vesimäärän arvioidaan olevan noin 120 m 3 /d. Poistovesien määrä vaihtelee huomattavasti vuorokaudenkin aikana. Hetkellisen maksimivirtaaman arvioidaan olevan 6 10 l/s. Maksimivirtaus syntyy poraustyövaiheessa, jolloin myös porattavien reikien kautta tunneliin voi päästä eniten vettä. Asennustöiden aikana poistovedet muodostuvat pysäköintiluolaan suotautuvista vesistä. Tunnelin tiiviystavoite on, että vesiä ei suotaudu tunneliin enempää kuin 5 l/min 100 metrin matkalta. Arvion mukaan asennustöiden aikana kalliotiloista poistetaan vesiä m 3 /d. Pysäköintiluolan ja Tapiolan metron louhintatyöt toteutetaan samanaikaisesti, jolloin poistettavia vesiä kertyy kummaltakin työmaalta. Koska vesiä voidaan johtaa jätevesiviemäriin 5 l/s kummassakin liitoskohdassa, joudutaan sadevesiviemäriin ajoittain johtamaan vettä, erityisesti huippuvirtaamien aikoina, jolloin molemmilla työmailla tehdään intensiivisiä porauksia. Muodostuvien poistovesien laatu Louhintatöiden aikana poraustyön yhteydessä veteen sekoittuu soijaa eli porauksessa syntyvää hienojakoista kallioainesta. Räjäytyksistä veteen liukenee typpeä, minkä lisäksi injektointi ja betonointi lisäävät vesien emäksisyyttä. Öljyä vesiin voi päästä ainoastaan kuljetus- ja työkalustojen vuodoista. Ennen käsittelyä vesien kiintoainepitoisuus on mg/l ja ph 6 11,5. Normaalitilanteessa vesissä ei ole öljyä. Louhinnan aikana vesien kokonaistyppipitoisuuden arvioidaan Vuoliprojektista (Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakennuttaminen ) saadun tiedon perusteella olevan mg/l. Asennustöiden aikana rakenteista veteen liukenee aluksi betonista pharvoa nostavia yhdisteitä ja pysäköintiluolasta poistuu räjähdysaineiden jääminä typpeä. Kiintoainetta vesissä ei enää merkittävästi ole. Ennen vesien käsittelyä ph-arvo voi alkuvaiheessa olla 9 ja typpipitoisuus 50 mg/l sekä kiintoainepitoisuus 30 mg/l. Poistovesien pitoisuudet muuttuvat ajan myötä vastaamaan alueen pohjavesien pitoisuuksia. POISTOVESIEN KÄSITTELY Vedet johdetaan selkeytysaltaisiin ja öljynerotukseen. Selkeytysaltaiden jälkeen vesi johdetaan jakokaivoon, josta valtaosa vedestä ohjataan jätevesiviemäriin. HSY (entinen Espoon Vesi) on ilmoittanut, että vesien johtamisessa jätevesiviemäriin on otettava huomioon sekä jätevesiviemärin että Suomenojan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti. Puhdistamo toimii jo

5 5 Lietteen käsittely Vastuuhenkilö nyt kapasiteettinsa ylärajoilla. Tapiolassa jätevesiviemäriin saa syöttää vettä maksimissaan 5 l/s ajotunnelia kohti. Kalliotilojen louhintavaiheessa poistettavien vesien virtaamaksi on arvioitu enimmillään 9 l/s, mikä ylittää HSY:n salliman maksimimäärän. Vesien tasaaminen varoaltaalla ja niiden juoksuttaminen viemäriin yöllä ei ole mahdollista, koska tasaaminen vaatisi vähintään 600 m 3 allastilavuuden. Näin suuren altaan rakentamiseen ei työmaalla ole tilaa. Myöskään vesien imeyttäminen maaperään ei ole mahdollista suuren vesimäärän vuoksi. Poistovesien käsittely käsittää vesien kiintoainespitoisuuden vähentämisen laskeuttamalla, öljynerotuksen ja tarvittaessa neutraloimisen. Selkeytysaltaat mitoitetaan niin, että pintakuorma on enintään 0,25 m/h ja pystyselkeytyssyvyys vähintään 1,5 m. Vesien kiintoainespitoisuus on enimmillään 300 mg/l käsittelyn jälkeen. Kiintoaines poistetaan altaiden pohjalta säännöllisesti imuautolla. Mahdollinen öljy kerätään selkeytysaltaiden pinnalta öljynimeytyskankaiden avulla siten, ettei pitoisuus 5 mg/l ylity. Selkeytysaltaiden jälkeen vesi johdetaan jakokaivoon, josta valtaosa vedestä ohjataan jätevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdettavan veden maksimivirtausmäärä on 5 l/s. Asennustöiden aikana vedet johdetaan kokonaisuudessaan sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäriin ja edelleen mereen johdettavan veden määräksi arvioidaan 20 % kokonaisvesimäärästä. Mereen johdettavassa vedessä ei normaalitilanteessa esiinny öljyä. Veden kiintoainepitoisuus selkeytyksen jälkeen vaihtelee maksimipitoisuuden ollessa 300 mg/l. Veden ph tulee olemaan välillä 6,5 9. Mereen johdettavassa vedessä tulee olemaan typpeä mg/l, keskimäärin noin 60 mg/l. Asennustyön aikana poistettavat vedet johdetaan kokonaisuudessaan sadevesiviemäriin. Vesien ph on silloin 6 9 ja typpipitoisuus alle 50 mg/l sekä kiintoainepitoisuus alle 30 mg/l. Laskeutusaltaiden tyhjennystarve riippuu kiintoaineen kertymisnopeudesta ja tyhjennysväli määritetään päivittäisen seurannan yhteydessä. Syntynyt liete käsitellään jätteenä ja toimitetaan asianmukaisen sijoitusluvan saaneisiin vastaanottopaikkoihin. Poistovesijärjestelmän toimintakuntoa valvoo nimetty vastuuhenkilö. Järjestelmän toimivuutta seurataan myös poistoveden laatumittaustulosten perustella.

6 6 Energian käyttö Poistoveden pumppaus ja vedenkäsittelylaitteet toimivat verkkosähköllä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Poistovesien käsittelytekniikka on varmatoiminen, tehokas, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen tapa, jolla voidaan riittävästi vähentää vesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Kaikki vesien käsittelyssä käytettävät koneet, laitteet ja mittarit ovat vesien käsittelyyn suunniteltuja, kestäviä, hyväkuntoisia ja varmatoimisia. Käsittelyprosessiin käytettävät kemikaali- ja energiamäärät ovat kohtuullisia saavutettuun käsittelytulokseen nähden. Tehtävään koulutettu henkilökunta suorittaa säännöllistä käyttötarkkailua ja tekee tarpeelliset huoltotoimenpiteet hakemuksessa esitetyn huoltoohjelman mukaisesti. Ottamalla edellä mainitut tekijät huomioon, voidaan todeta, että vesien johtaminen mereen esitetyn käsittelyn kautta edustaa kokonaisuudessaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja että laitoksen toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt vesiin Purkuvesi samentaa Otsolahdenojan vettä sadevesiviemärin purkukohdassa vesien johtamisen aikana. Kiintoaine on pääasiassa kivestä muodostunutta porasoijaa ja kivipölyä, joka laskeutuu ojan pohjaan eikä jää veden pinnalle. Kiintoainetta arvioidaan kulkeutuvan vain vähän (noin 2,8 kg/d) Otsolahteen selkeytysallaskäsittelyn ja Otsolahdenojassa selkeytymisen vuoksi. Hakijan käsityksen mukaan Otsolahdenojaan pidättyy 80 % kiintoaineksesta. Kokonaisvesimäärän on arvioitu olevan 120 m 3 /d ajotunnelia kohti eli 2 x m 3 /vuosi, josta sadevesiviemäriin 20 % on m 3 /vuosi. Aine Pitoisuus mg/l Vesimäärä m 3 /a Kuormitus kg/a Kiintoaine 300 x 0, Typpi Kuormitusta voi verrata esimerkiksi kerrostaloalueen tyypilliseen hulevesien kuormitukseen. Kerrostaloalueiden ominaiskuormitusluvuksi on arvioitu typelle 884 kg N/km 2 /a ja kiintoaineelle vastaavasti kg/km 2 /a.

7 7 Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi Mereen johdettavan kiintoaineen määrä pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Lahteen tulevan kiintoaineen määrä vuodessa on noin kg. Kiintoaineen leviämistä sadevesiviemärin purkukohdassa seurataan tarkkailun yhteydessä. Tarvittaessa Otsolahdenojasta poistetaan sinne kertynyt kiintoaines. Päästöt maaperään, pohjaveteen ja ilmaan Poistovesien käsittelystä ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Käsittely-yksikkö ei sijaitse pohjavesialueella. Käsittely- ja purkualueen ympäristössä ei tule olemaan käsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja tai muitakaan päästöjä ilmaan. Toiminta ei aiheuta pölypäästöjä. Käsittelyalueella tapahtuva liikennöinti on vähäistä. Poistovesien käsittelystä tai lietteen käsittelystä ei synny sellaista melua tai tärinää, joka aiheuttaisi häiriöitä ympäristössä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Selkeytysaltaista kerätty öljy ja öljyjäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Selkeytysaltaista kerätty kiintoaine toimitetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen. Vesien käsittelyssä syntyy vähäisiä määriä normaalia talousjätettä, joka voidaan lajitella ja toimittaa jatkokäsittelyyn. Syntyvät jätteet kuljetetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen. Mereen johdettavien poistovesien vaikutukset veden laatuun ja kalastoon Veden typpi-fosforisuhde (N/P) ilmentää planktonlevien kasvua rajoittavaa minimiravinnetta vesistössä. Kun kokonaisravinteiden suhde on yli 17, on levätuotantoa rajoittava minimiravinne fosfori. Kun kokonaisravinnesuhde on 10 17, voivat sekä fosfori että typpi olla minimiravinteina. Jos kokonaisravinnesuhde on alle 10, on levien kasvua rajoittavana minimiravinteena typpi. Suomen sisävesissä on fosfori tavallisimmin kasvua rajoittava tekijä, sen sijaan rannikkoalueilla minimiravinteena on usein typpi Otsolahden alusvedestä otetun vesinäytteen mukaan veden kokonaistyppipitoisuus oli 540 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 49 µg/l eli N kok /P kok oli 11, joten purkuvesistö ei ole selvästi typpirajoitteinen. Koska lahtialueen vesi on ennestään sameaa ja näkösyvyys on melko alhainen, ei tunneleiden poistovesillä ole erityistä vaikutusta alueen nykyiseen meriveden laatuun. Meriveden typpipitoisuus ei tule kohoamaan merkittävästi nykyisestä tasosta.

8 8 Haitat ja niiden korvaaminen Alueella esiintyvät kalalajit ja muut vesieliöt ovat sopeutuneet sameaan veteen. Poistovesien sisältämä öljymäärä on niin vähäinen, ettei sillä ole kalakantoja tai vesieliöitä haittaavaa vaikutusta. Purkuvesien johtamisella ei myöskään ole vaikutuksia alueella harjoitettavaan kalastukseen. Otsolahden kalataloudellinen merkitys arvioidaan nykytilassakin vähäiseksi. Vesistökuormitus tulee olemaan niin pientä, ettei poistovesien johtamisesta vesistöön voida katsoa aiheutuvan sellaista veden laadun heikkenemistä tai rehevöitymistä, jolla olisi vaikutusta purkuvesistön virkistyskäyttökelpoisuuteen tai rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvoon. Tulevaisuudessa, kun pysäköintilaitos saadaan valmiiksi, mereen johdettavat vedet ovat pääosin puhtaita pohjavesiä. Poistovesien johtamisesta ei synny korvattavia vahinkoja rantakiinteistöille eikä aiheudu kalataloudelle korvattavaa haittaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN TARKKAILUT Käyttötarkkailu Suuret muutokset poistoveden laadussa voivat aiheutua kalliotiloissa tapahtuvasta onnettomuustilanteesta, jossa tunneliin pääsee työkoneen rikkoutuessa öljyä. Tällöin poistoveden pumppaus pysäytetään ja öljy imeytetään ja kerätään kohteesta ennen pumppauksen jatkamista, ettei se pääse kulkeutumaan poistoveden mukana. Työajan ulkopuolella, pumppauksen ollessa käynnissä, ei mahdollisia vaaratilanteen aiheuttajia ole tunnelissa. Rakennustöissä noudatetaan vesien ja maaperän suojelua koskevia varotoimenpiteitä. Öljyjen ja polttoaineiden käsittelyssä noudatetaan varovaisuutta. Työmaalla polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippaisia ja ylitäyttösuojalla varustettuja. Tankkauspaikat sijoitetaan tiiviille alustoille. Öljyjen tai muiden haitallisten aineiden päästessä vahinkotapauksessa maahan, pilaantunut maa-aines käsitellään ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Urakkakohteeseen varataan imeytysturvetta tai öljyn imeytykseen tarkoitettua materiaalia, imeytetty aine käsitellään ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jäteöljyt lajitellaan omiin tiiviisiin, asianmukaisiin merkittyihin astioihinsa ja toimitetaan käsittelyluvan omaavalle yritykselle jatkokäsittelyyn. Urakoitsija kirjaa päivittäin saostusaltaan kunnon eli varmistaa vedenkäsittelyn asianmukaisen toimivuuden, tarkistaa mahdollisen öljykalvon esiintymisen veden pinnalla sekä arvioi kiintoaineskerroksen paksuuden selkeytysaltaan pohjalla.

9 9 Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Viemäreihin johdettavasta vedestä otetaan selkeytyksen ja öljynerotuksen jälkeen viikoittain näytteet, joista analysoidaan ph, sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja mineraaliöljyt menetelmällä, jonka määritystarkkuus on 1 mg/l. Poistovesien vaikutuksia purkuojaan ja meriveteen tarkkaillaan yhdessä Länsimetron rakentamisen yhteydessä syntyvien poistovesien tarkkailun yhteydessä. Raportointi Tarkkailutulokset raportoidaan kuukausittain Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tuloksista raportoidaan viranomaiskokouksissa. TOIMINNAN ALOITTAMINEN JA VAKUUS Tapiolan Keskuspysäköinti Oy on hakenut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa vesien johtaminen mereen ympäristölupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on töiden kiireellisyys ja toisaalta ympäristövaikutusten vähäisyys. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi merkittävä taloudellista haittaa. Toiminnasta ei aiheudu peruuttamatonta ympäristöhaittaa eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan lykkääntyminen sen vuoksi, että lupa ei ole lainvoimainen, aiheuttaisi hakijalle kohtuuttomia kustannuksia ja ongelmia kohteen rakentamisessa. Hakija on esittänyt, että vakuudeksi asetetaan :n pankkitakaus tai summaltaan vastaava muu järjestely mahdollisesti aiheutuvien haittojen korvaamiseksi. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija on esittänyt, että lupa olisi voimassa toistaiseksi ja mereen johdettavan veden raja-arvot olisivat seuraavat: vesimäärä enintään 850 m 3 /d öljypitoisuus enintään 5 mg/l kiintoainepitoisuus enintään 300 mg/l ph-arvo vähintään 6 ja enintään 9 typpipitoisuus enintään 200 mg/l

10 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Espoon kaupungissa. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Espoon kaupungilta ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - vastuualueen kalatalouspalvelut -ryhmältä sekä HSY vesihuollolta. 1) Espoon kaupungin ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että lupa voidaan myöntää hakijan esittämin raja-arvoin. Myös lupa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää. Poistovesien johtamisen vaikutukset Otsolahteen ovat tilapäisiä ja rajoittuvat purkupaikan läheisyyteen. Tarvittaessa Otsolahdenojasta tulee poistaa sinne kertynyt kiintoaines. Luvan saaja tulee velvoittaa päivittäin tarkastamaan poistovesien käsittelyyksikön asianmukainen toiminta ja pitämään kirjaa tarkastuksista ja huolloista. Otsolahti on rehevöitynyt vesialue, jonka herkkyyttä ravinne- ja kiintoainekuormitukselle lisää lahden mataluus ja veden hidas vaihtuminen salmen kautta. 2) HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) katsoo, että johdettavan veden laadun tulee olla sellaista, ettei se aiheuta sadevesiviemärin tukkeutumista eikä betoniviemärin korroosiota. Hakemuksessa ehdotettu kiintoainepitoisuus (enintään 300 mg/l) ja ph (6 9) ovat riittävät. HSY tulee tekemään Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n kanssa erillisen sopimuksen, jossa sovitaan virtausmääristä ja ehdoista, joilla vesiä voidaan johtaa jätevesi- ja sadevesiviemäreihin. Erillisessä sopimuksessa joudutaan huomioimaan se, että myös Länsimetro Oy tulee johtamaan poistovesiä samaan sadevesiviemäriin. Saostusaltaan päivittäinen tarkkailu on syytä kirjata käyttöpäiväkirjaan ja tiedot on tarvittaessa näytettävä HSY:lle. 3) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että veden vaihtuvuus matalassa ja pienehkössä Otsolahdessa on heikkoa. Otsolahden sijaan purkuvedet tulee johtaa Länsiväylän eteläpuolelle merialueelle, jossa veden vaihtuvuus on suurempi. Hakijan tekemä ravinnesuhdetarkastelu on tehty vain yhden tuloksen perusteella. Kuitenkin pintavesirekisterissä olevien vedenlaatutietojen mukaan havaintopaikoilla Otsolahti 1 ja Otsolahti 139 kokonaisravinnesuhde on 2000-luvulla ollut noin puolella havaintokerroista alle 10, jolloin levien kasvua rajoittavana ravinteena on typpi. Kokonaisravinnesuhteen perusteella voidaan arvioida

11 11 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine vaikutuksia kasviplanktoniin, mutta vaikutuksia makrofyytteihin ei voida sen avulla suoranaisesti päätellä. Hakemuksessa ei ole esitetty kuinka suuri lisäys nykyiseen Otsolahden kuormitukseen tulisi Tapiolan työmaan vesistä. Poistovesien purkaminen Otsolahdenojaa pitkin mereen voi aiheuttaa kiintoaineen kerääntymistä ojaan ja sen purkukohdalle Otsolahden rantaan. Rantaveteen johdettujen poistovesien sisältämät ravinteet ja kiintoaines voivat aiheuttaa rehevöitymistä Otsolahdessa ja Otsolahdenojan suun läheisyydessä. Jos hakijalle myönnetään lupa johtaa vesiä Otsolahdenojan kautta Otsolahteen, tulee ojaan ja sen purkupaikan edustalle lahden rantaan kertynyt kiintoaine poistaa viimeistään töiden päättymisen jälkeen ja tarvittaessa jo töiden aikana. Lisäksi saostusaltaita tulee olla riittävä määrä ja niiden pohjalle kerääntyvää lietettä tulee poistaa säännöllisesti ja tarpeeksi usein. Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pintavesiin johdettavan veden ph pysyy välillä 6 9. Jos vesiä johdetaan Otsolahteen, tarkkailuun tulee lisätä yksi havaintopaikka ulommaksi Otsolahteen. Lisäksi Otsolahden tarkkailuun tulee lisätä biologisia parametrejä (mm. kasviplankton-, piilevä- ja kasvillisuustutkimukset), joilla voidaan tarkkailla kuormituksen rehevöittävää vaikutusta. Tarkkailua tulee jatkaa myös louhintatöiden valmistumisen jälkeen. Veden laadun tarkkailu tulee aloittaa hyvissä ajoin jo ennen metrotunneleiden louhinnan aloittamista. Jos tarkkailun tuloksissa havaitaan töiden aiheuttamia rehevöitymishaittoja, tulee hakija määrätä kunnostamaan vesialue ennalleen töiden päätyttyä. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan, että Hertta-tietokannan mukaan Otsolahti on 2000-luvulla ollut kokonaisravinnetarkastelun perusteella keskimäärin puolella havaintokerroista typpirajoitteinen, typen ja fosforin yhteisrajoitteisuutta on esiintynyt noin 40 % havaintokerroista ja fosforirajoitteisuutta noin 13 %. Typpirajoitteisuus ja typen sekä fosforin yhteisrajoitteisuus on ajoittunut loppukesään. Näin ollen räjähdeaineiden typpijäämillä saattaa olla jonkinasteista yleistä rehevyyttä lisäävää vaikutusta. Otsolahden pinta-ala on 21 ha ja valuma-alue on noin 0,8 km 2. Valuma-alueelta tulee vesiä noin m 3 /a eli keskimäärin 10 l/s. Luonnollinen keskivalunta on siis samaa luokkaa kuin hetkellinen maksimivirtaama (6 10 l/s). Hetkelliset maksimivirtaamat syntyvät poraustyövaiheessa, jolloin sadevesiviemäreihin voidaan joutua pumppaamaan vettä. Arvion mukaan sadevesiviemäreihin joudutaan johtamaan vuodessa enintään 20 % työmaalla syntyvästä kokonaisvesimäärästä.

12 12 Sadevesiviemäreihin johdettavan kokonaisvesimäärän arvioidaan olevan noin m 3 /a. Tämä on Otsolahden valuma-alueen kokonaisvaluntaan nähden vähäinen osuus, noin 5 %. Tilapäisen putkilinjan johtaminen Länsiväylän eteläpuolelle on saavutettuun hyötyyn nähden hankalaa ja kallista toteuttaa, koska matkaa olisi vähintään 4 km ja se sisältäisi myös Länsiväylän alituksen. Putken kustannukset pumppaamoineen olisivat noin Tilapäisen putken rakentaminen edellyttäisi myös vesilain mukaisen luvan, mikä viivästyttäisi hanketta suhteettomasti. Lisäksi on huomattava, ettei vesiä johdeta Otsolahteen jatkuvasti, vaan ylivuototilanteet ajoittuvat intensiivisimpään louhintavaiheeseen. Jätevesiviemäreiden kapasiteetin oletetaan riittävän muina aikoina syntyvien vesien poistoon. Näin ollen tilapäisen putkilinjan toteuttamiselle ei ole perusteita sillä saavutettavaan hyötyyn nähden. Poistovesien ph:ta ei lähtökohtaisesti säädetä, koska ph todennäköisesti pysyy vaaditun raja-arvon sisällä. Mikäli tarkkailun aikana havaitaan tarvetta ph:n säädölle, voidaan käyttää ph:n neutralointijärjestelmää. Hakija ehdottaa, että uloimmalta havaintopaikalta otetaan kasviplanktonnäytteet kesä-elokuussa. Kasvillisuutta ehdotetaan tutkittavaksi Otsolahdenojan välittömässä läheisyydessä ennen rakennustöiden alkua, hankkeen puolivälissä sekä rakennustöiden päätyttyä. Rehevöitymishaittojen korvaamisen osalta hakija viittaa ehdottamaansa vakuuteen (5 000 ). Lisäksi kertynyt kiintoaines poistetaan Otsolahdenojasta ja purkupaikan edustalta viimeistään töiden päätyttyä. Mikäli tarpeellista, voidaan kiintoainesta poistaa myös aiemmin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle vesilain mukaisen luvan Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen rakennustöiden aikaisten poistovesien johtamiseen sadevesiviemäristä Otsolahdenojaan ja ojan käyttämiseen tarkoitukseen sekä ympäristönsuojelulain mukaisen luvan vesien johtamiseen edelleen Otsolahteen Espoon kaupungissa suunnitelman mukaisesti ja siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Poistovesien johtaminen 1. Otsolahdenoja on ennen poistovesien johtamista kunnostettava tarvittaessa syventämällä sitä lampineen sekä poistamalla uomasta vanhat lietteet ja kiintoaines.

13 13 2. Käsiteltyjä keskuspysäköintilaitoksen rakennustöiden aikaisia poistovesiä voidaan johtaa Otsolahteen enintään 850 m 3 /d ja vain siltä osin kuin vesiä ei voida johtaa jätevedenpuhdistamolle. Erityisesti runsaammin typpeä sisältävissä työvaiheissa vedet on ensisijaisesti johdettava jätevedenpuhdistamolle. Vesimäärän säätelemiseksi luvansaajan on ajoitettava toiminta niin, ettei suuria vesimääriä muodostu samanaikaisesti Länsimetro Oy:n metrotunnelin louhinnan kanssa. Poistovesien käsittely ja pitoisuudet 3. Poistovesien käsittely-yksikköä on käytettävä ja hoidettava niin, että mereen johdettavan poistoveden pitoisuudet pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Käsiteltyjen poistovesien on täytettävä näytekohtaisesti ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat raja-arvot: kiintoaine kokonaistyppi öljypitoisuus ph enimmäispitoisuus 300 mg/l 200 mg/l 5 mg/l 6 9 vaihteluväli 4. Käsittely-yksikön hoidosta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä ammattitaito. Luvan saajan on ilmoitettava käsittely-yksikön hoidosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. Kiintoaineen poistaminen 5. Otsolahdenojasta ja siihen sisältyvästä lammesta on poistettava sinne poistoveden myötä kertyvä kivipitoinen kiintoaines säännöllisten tarkkailujen perusteella. Otsolahteen purkupaikan edustalle kertyvä kiintoaines on myös poistettava tarpeen mukaan ja lopuksi töiden päätyttyä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Käsittely-yksikön toiminnassa muodostuvat jätteet, kuten selkeytysaltaiden liete, ojasta ja merestä poistetut lietteet (kiintoainekset), muut tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista, roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. 7. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseessä olevan jätteen vastaanotto on hyväksytty.

14 14 8. Jätteiden kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei jätettä leviä käsittelyalueelle tai sen ulkopuolelle. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Varastointi 9. Kemikaalien varastointi, käsittely ja kuljetukset on järjestettävä ja toteutettava asianmukaisesti niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet 10. Häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, kyseisistä tilanteista on ilmoitettava Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Tarkkailu ja raportointi 11. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Päivitetty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma ja vaikutustarkkailusuunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa päätöksen antamispäivästä. Vaikutustarkkailusuunnitelman on sisällettävä kartta, johon on merkitty näytteenottopaikat, poistovesien purkuputken paikka ja mittakaavajana. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa ja vaikutustarkkailusuunnitelmaa on muutettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, käsittely-yksikön käytön ohjaamiseksi tai toiminnan kehittämiseksi. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailu 12. Käsittely-yksikön asianmukainen toimivuus on varmistettava työpäivittäin tarkistamalla selkeytysaltaiden kunto ja mahdollisen öljykalvon esiintymi-

15 15 nen veden pinnalla sekä arvioimalla kiintoaineen määrä selkeytysaltaan pohjalla. Mereen johdetun poistoveden määrämittaus on kirjattava ylös työpäivittäin. Käsittelyn jälkeen Otsolahdenojaan johdettavasta vedestä on otettava näytteet kuukausittain. Näytteet on otettava niin, että näyte edustaa mahdollisimman hyvin mereen johdettavan veden laatua. Näytteistä on analysoitava ph, sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja mineraaliöljyt. 13. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: selkeytysaltaiden kuntotarkastus arvio kiintoaineen määrästä selkeytysaltaan pohjalla havainnot Otsolahdenojaan ja Otsolahden rantaan kertyneestä kiintoainesmäärästä neutralointiyksikön automaattisten ph:n mittausten tulokset mahdollisen öljykalvon esiintyminen veden pinnalla öljynerotuskankaiden tarkastukset ja vaihdot poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty käsittely-yksikön ja purku-uoman huolto- ja korjaustoimet kemikaalien käyttömäärät ja varastointi selkeytetyn kiintoainelietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Vaikutustarkkailu 14. Otsolahdenojan veden laatua on seurattava ottamalla näytteet poistovesien purkukohdan ylä- ja alajuoksulta (OLO1 ja OLO2) pintavedestä joka toinen kuukausi. Näytteenoton yhteydessä kirjataan myös purkuojan kunto. Näytteistä on analysoitava kiintoaine, kokonaistyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori ja mineraaliöljyt.

16 Poistovesien vaikutusta meriveden laatuun on seurattava ottamalla näytteet purkukohdan edustalta Otsolahdesta (Otsolahti LM1) ja Otsolahden eteläosasta Itämetsän edustalta joka toinen kuukausi. Näytteistä on analysoitava ph, sameus, väriluku, saliniteetti, kiintoaine, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, α-klorofylli (toukosyyskuun välisenä aikana) ja mineraaliöljyt. Lisäksi on mitattava veden lämpötila ja määritettävä näkösyvyys. Tarkkailua Otsolahdessa on jatkettava 2 vuoden ajan louhinnan loputtua. Raportointi 16. Päästötarkkailutulokset on toimitettava puolivuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisessä rekisteriin liitettävässä muodossa ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto käsittely-yksikön toiminnasta tutkimushetkellä. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rekisteriin liitettävässä muodossa ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. 17. Vaikutustarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto tuloksista ja mahdollisista haittavaikutuksista Otsolahdessa sekä toimenpide-ehdotus tilanteen korjaamiseksi. Toiminnan lopettaminen 18. Poistoveden käsittelytoiminnan päätyttyä käsittely-yksikön alue ja purkupaikka on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesialueen pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. LUPARATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut Kyseessä on keskuspysäköintilaitoksen louhinta- ym. rakennustyön aikaisten poistovesien käsittely ja niiden johtaminen mereen. Poistovesiä johdetaan selkeytyksen ja tarpeen vaatiessa ph-säädön jälkeen sadevesiviemärin kautta Otsolahdenojaan ja edelleen mereen Tapiolan Otsolahteen. Otso-

17 17 lahdenojan keskivaiheilla on lammikko, johon osa poistovesien sisältämästä kiintoaineksesta pidättyy. Louhintatöiden on tarkoitus päättyä vuoden 2013 lopussa. Poistovesiä johdetaan sadevesiviemäriin ainoastaan siinä tapauksessa, että poistovesiä muodostuu ajoittain niin runsaasti, ettei jätevesiviemärin ja kaupungin puhdistamon kapasiteetti riitä niille. Poistovedet muodostuvat porausten huuhteluvesistä (vesijohtovettä), pohjavedestä sekä hulevesistä ja ne sisältävät räjäytyksistä peräisin olevaa typpeä ja hienojakoista kallioperäistä kiviainesta, kalkkia ym. betonoinnin seurauksena. Poistovesien päästöjen vaikutus purkuvesialueen, Otsolahden tilaan arvioidaan paikalliseksi ja vähäiseksi. Otsolahden vesitilavuus on noin m 3 ja luonnollinen keskivalunta noin 10 l/s. Poistovesien johtaminen ei vaikuta Westendin uimarannan veden laatuun, noin 2 kilometrin päässä sijaitsevan Natura alueen eikä muiden suojelualueiden tilaan tai luontoarvoihin. Poistovedet käsitellään selkeyttämällä sekä tarvittaessa öljynpoistolla ja ph:n säädöllä ennen ojaan johtamista. Oikein käytettynä käsittely-yksikkö täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellytykset. Otsolahti on rehevöitynyt vesialue, joka on luokiteltu virkistyskäyttöluokkaan tyydyttävä. Poistovesien purkupaikan vieressä on venesatama. Alue sisältyy Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen kuuluvaan Suomenlahden sisäsaaristoon, Suvisaariston-Lauttasaaren vesimuodostumaan, jonka ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen lähivuosikymmeninä. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan merkittävin kuormituksen vähennystarve koskee maatalouden ja haja-asutuksen jätevesiä ja erityisesti fosforikuormituksen vähentämistä. Teollisuuden osalta on esitetty vaikuttavimpina vesiensuojelun lisätoimenpiteinä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää häiriöpäästöjä. Suunnitelman mukaisen poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisen myötä poistovesien johtaminen täyttää toimenpideohjelman vaatimukset. Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta poistovesien johtaminen vesistöön täyttää ympäristönsuojelulaissa sekä sen nojalla annetussa asetuksessa asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei poistovesien johtamisesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista johtamisen vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavanmukainen käyttötarkoitus.

18 18 Tarkkailuja voidaan toteuttaa yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa. Samoin purkuojan kunnostus ja kiintoaineksen poisto ojasta, lammesta ja rannasta voidaan hoitaa yhteisesti keskinäisellä sopimuksella. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat, ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Määräys 1. Ojan toimivuuden kannalta ja tulvimisen estämiseksi on veden riittävä virtaus ojassa varmistettava. Oja kulkee kaupungin puistoalueen halki. Vesilain (264/1961) 10 luvun 6 :n mukaan se, joka johtaa jätevettä toisen ojaan, on velvollinen suorittamaan sellaiset uoman suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jäteveden johtamisesta, sekä muutoinkin huolehtimaan siitä, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu kohtuullisin kustannuksin vältettävää vahinkoa. Määräys 2. Poistovedet on tarkoituksenmukaista johtaa jätevedenpuhdistamolle varsinkin niinä aikoina, kun vesissä on runsaammin räjähdysainejäämiä (typpeä). Määräyksellä pyritään ehkäisemään ravinnepäästöä sekä suuret hetkelliset virtaamat Otsolahdenojaan ja mereen. Määräys 3. Määräys on tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Määräys 4. Käsittely-yksikön asianmukaista hoitoa ja tarkkailua varten on sillä oltava näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Määräys 5. Selkeytysaltaasta huolimatta kiintoainesta saattaa kertyä purkuojaan, lammikkoon ja Otsolahden rantaan virtausmäärien ollessa suuria. Kiintoaineksen poistaminen on tarpeen ojan vetokyvyn kannalta ja rannan liettymisen estämiseksi sekä maisemasyistä. Määräykset 6 8. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Määräys 9. Määräys kemikaalien varastoinnista on tarpeen maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys 10. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvontaa varten.

19 19 Määräykset Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen laitoksen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan seuraamiseksi. Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään. Hakijan tarkkailusuunnitelmassa ehdottama vaikutustarkkailupiste Otsolahti LM2 on korvattu kauemmaksi purkupaikasta sijoitettavalla tarkkailupisteellä, jotta voidaan todeta, ulottuuko poistovesien vaikutus purkukohtaa kauemmaksi. Määräys 18. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 90 :n perusteella. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon ratkaisussa ja sen määräyksistä sekä perusteluista ilmenevällä tavalla. Poistovesien johtaminen Länsiväylän eteläpuoleiselle merialueelle olisi kohtuuttoman kallista ottaen huomioon, että vesien johtaminen on tilapäistä ja on jopa mahdollista, ettei vesiä jouduta lainkaan johtamaan sadevesiviemärin kautta Otsolahteen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Voimassaolo Asetuksen noudattaminen Lupa on voimassa asti. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta YSL 56 :n mukaisesti luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Tapiolan Keskuspysäköinti Oy saa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asettamalla ennen toiminnan aloittamista euron suuruisen hyväksyttävän vakuuden Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena.

20 20 Perustelut Poistovesien mereen johtamisen aloittaminen ei oleellisesti vaikuta merialueen tilaan. Poistovesien ympäristövaikutukset ovat pääosin ehkäistävissä päätöksen lupamääräyksillä. Päätöksen täytäntöönpanolupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska poistovesien johtaminen voidaan lopettaa päätöksen mahdollisen muuttamisen tai kumoamisen jälkeen. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 39, 41 43, 45, 46, 50, 55, 56, 62, 90, 96, 97, 101, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 37 Vesilaki (264/1961) 1 luvun 21, 10 luvun 6 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 5, 6, 7, 8 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu aikaisempien säännösten mukaan. Maksuun sovelletaan hakemuksen vireille tullessa voimassa ollutta valtioneuvoston asetusta (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista, jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun ympäristölupaasian käsittelystä peritään maksuna 48 /h käytetyn tuntimäärän mukaan. Asian käsittelyyn on käytetty 32 tuntia. Päätös Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Jäljennös päätöksestä Länsimetro Oy Espoon kaupunginhallitus Espoon kaupungin ympäristölautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

21 21 Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

22 22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Tero Mäkinen Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tero Mäkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/tv

23 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.