KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN. 2. vaihemaakuntakaava: Liikenne ja luonnonvarat OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. vaihemaakuntakaava: Liikenne ja luonnonvarat OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maakunnan kehittämisasiakirjat Maakuntakaavan rooli maankäytön suunnittelujärjestelmässä Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Kanta-Hämeen maakuntakaavoitustilanne KANTA-HÄMEEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Kaava-alue Kaavan tavoitteet Kaavan sisältö VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TIETOPOHJA JA LAADITTAVAT SELVITYKSET OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS KAAVAN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT 19 Kannen kuva: Maattoman ihmisen puutarha" installaatio, taiteilija Ilona Valkonen, kuva Paula Mustonen 2

3 1. Johdanto Tämä kaava on nimeltään Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava: Liikenne ja Luonnonvarat ja se laaditaan vaihemaakuntakaavana. Tämä tarkoittaa sitä, että tässä kaavassa ei käsitellä kaikkia maakuntakaavan aihealueita, vaan keskitytään erityisesti tässä suunnitelmassa mainittuihin aiheisiin. Kaavan tavoitevuosi on Alueellisesti kaava kattaa kaikki Kanta-Hämeen kunnat. Tämän vaihemaakuntakaavan vahvistuttua kaikki mitä ei erikseen tällä kaavalla kumota, jää Kanta-Hämeen kokonaismaakuntakaavasta sekä 1. vaihemaakuntakaavasta voimaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä kaavassa on tarkoitus käsitellä ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi siinä kerrotaan, ketkä ovat osallisia, miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheissa ja miten osalliset voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asiakirja, joka täydentyy kaavaprosessin edetessä. Ajantasainen versio on nähtävillä Hämeen liiton kotisivuilla osoitteessa Alueidenkäytön suunnittelun perusteita ovat avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Kaikilla niillä, joita kaavan asiat koskevat, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta. Osallisilla on keskeinen rooli kaavaprosessissa. He tuovat kaavoittajien tietoon asukkaille ja alueen toimijoille tärkeät asiat ja näkemyksensä siitä, minkälaiseksi he haluavat tulevaisuuden Kanta-Hämeen muodostuvan. 3

4 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 2.1 Maakunnan kehittämisasiakirjat Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen kehittämisasiakirjaan, maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelma esittää vision maakunnan alueesta noin 30 vuoden aikatähtäimellä. Suunnitelma määrittelee yleispiirteisellä tasolla tavoitteet ja toimenpiteet halutun visiotilan saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Suunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi. Häme 2035 maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa marraskuussa Maakuntasuunnitelma uusitaan vuonna Maakuntaohjelma on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukaisen visiotilan toteuttamisen edellyttämistä hankkeista ja hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi, ja sitä tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Vuosia koskeva maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa toukokuussa Uusi maakuntaohjelma laaditaan rinnan maakuntasuunnitelman kanssa vuonna Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Nykyinen kokonaismaakuntakaava on vahvistettu vuonna Maakuntakaavan uudistaminen aloitettiin 2010, jolloin käynnistettiin Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan laadinta. Siinä käsiteltiin ensisijassa asumisen ja työpaikkojen alueita, kaupan kysymyksiä ja eräitä ajankohtaisia liikenteen osa-alueita. Kaava on parhaillaan vahvistettavana Ympäristöministeriössä. 2.2 Maakuntakaavan rooli maankäytön suunnittelujärjestelmässä Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi rantaalueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja - määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot. 4

5 Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman. Kanta-Hämeen maakuntakaava vahvistui , jolloin se astui voimaan. Maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuusto hyväksyi ja se on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi elokuussa Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan erilaisia oikeusvaikutuksia, jotka kohdistuvat kuntakaavoitukseen sekä viranomaistoimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin otettava huomioon yleis- ja asemakaavaa muutettaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viran- 5

6 omaisia, jotka harjoittavat alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua tai toteuttamista. Velvoitteen on katsottu koskevan myös valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1185/2002) tarkoitettuja valtion liikelaitoksia, niiden hoitaessa viranomaistehtäviä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 33 Rakentamisrajoitus: Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen kohdealueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen. Jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. 2.4 Kanta-Hämeen maakuntakaavoitustilanne Nykyinen kokonaismaakuntakaava on valmisteltu pääosin 2000-luvun alun tilanteen mukaisesti ja se on vahvistettu vuonna Erityisesti taajamien maankäyttö on viime vuosina muuttunut ja alueellisesti laajentunut eikä maakuntakaava vastaa enää riittävästi kuntien kehittämisen tarpeisiin. Myös muun muassa lentokenttäkysymys, energiansiirtoverkostot ja eräät väylähankkeet tarvitsevat maakuntatasoista käsittelyä ja -ratkaisuja. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyi edellä mainituista syistä alueja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Luonnonvaroihin, kulttuuriympäristöön ja esimerkiksi luonnonsuojeluun liittyvät kysymykset ovat kaavan sisältöön vaikuttavia tekijöitä mutta niiden aluevarauksia ei 1. vaihemaakuntakaavassa RKY- rajausten lisäksi juurikaan käsitelty. Kaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa keväällä 2012 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä (Dnro YM5/5222/2012). Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan käynnistämisestä. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava keskittyy pääasiassa luonnonvaroihin ja liikennejärjestelmäkysymyksiin. Kaavassa käsitellään turvekysymyksiä, maa-ainestenottoa soveltuvin osin, tuulivoimaa, liikennejärjestelmän kehittämistä sekä puhtaiden ylijäämämaiden varastointiongelmia. Kaavassa ei siis käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä. Kokonaismaakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava jäävät voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota laadittavassa 2. vaihemaakuntakaavassa. Tämä kaava odottaa 1. vaihekaavan vahvistuspäätöstä. Ministeriö jätti 1. vaihemaakuntakaavasta vahvistamatta Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alueet, seutukeskuksen palveluvyöhykkeen ja muutamia kaupan merkintöjä. Vahvistamatta jätetyistä aiheista 2. vaihekaavan yhteydessä käsitellään Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alueen kysymyksiä soveltuvin osin. 6

7 3. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan sisältö ja tavoitteet 3.1 Kaava-alue Kaava-alue kattaa alueellisesti kaikki Kanta-Hämeen 11 kuntaa: Forssa, Janakkala, Jokioinen, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä. Kuva: Kaava-alueen rajaus Pohjakartta c MML vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Kanta-Hämeen maakuntaan. Maakuntakaavan luonteesta johtuen ja tarkastelunäkökulman perusteella vaikutusalue on kuitenkin maakuntaa laajempi. Vaikutusalue ulottuu etelä-pohjoissuunnassa vyöhykkeenomaisesti etelässä aina Helsinkiin ja pohjoisessa Tampereelle saakka. Itä-länsi-suunnassa vaikutusalue ulottuu Turun seudulle ja Lahden kaupunkiseudulle. Valtakunnallisten infrastruktuurivarausten, kuten päätie- ja energiansiirtoverkoston osalta, välilliset vaikutukset ulottuvat edellä kuvattua laajemmalle. Vaikutusalueen ulottuvuus tarkentuu kaavasuunnittelun aikana. 7

8 Kuva: Kaavan vaikutusalue Pohjakartta c MML Kaavan tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 5 :ssä esitetään alueidenkäytön suunnittelun yleiset tavoitteet ja lain 28 :ssä esitetään maakuntakaavan sisältövaatimukset. Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon ja kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee MRL:n 28 :n mukaan olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. 8

9 Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaavalla on tässä keskeinen rooli. Maakuntakaavan avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuoristaan kuntakaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteeseen ja luonnonvaroihin liittyviin aihekokonaisuuksiin. Kaavan aihealueisiin (luku 3.3) liittyen valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan mm. seuraavia periaatteita: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi valitaan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. 9

10 Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman tuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan toisiinsa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytössä edistetään hiljaisten alueiden säilymistä. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä tulee ottaa huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Maakunnalliset tavoitteet: Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme toteuttivat syksyn 2012 aikana yhteisen, laajan metropolialueen kattavan tulevaisuustarkastelun nimeltään Siivet ja juuret. Tulevaisuustarkastelussa, jonka katse on vuodessa 2040, luotiin ja jalkautettiin ennakointitietoa laajaa metropolialuetta yhteisesti koskevista ratkaisuista. Työllä luotiin myös eväitä alueittaiselle, tarkemmalle suunnittelulle. Siivet ja juuret - tarkastelu tulee olemaan pohjana Kanta-Hämeen uudelle maakuntasuunnitelmalle. Siivet ja Juuret työn perusteella Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakunnat valitsivat yhteisiksi johtoteemoikseen Kestävä arki ja Kansainvälinen kilpailukyky. Ensimmäinen johtoteema Kestävä arki on lähtökohdiltaan asukkaan, kuntalaisen, yksilön ja perheen näkökulma, joka nostaa tarkasteluun elämäntapojen ja arvojen muutokset ja haasteet tänään ja tulevaisuudessa. Se myös kokoaa yhteen tulevaisuustarkastelun monen eri teeman käsittelyssä nousseet mm. kestävyyteen, hyvinvointiin, ympäristöön, energiaan, liikkumiseen, saavutettavuuteen, asumiseen, elinkeinoihin ja palveluihin liittyvät ulottuvuudet, haasteet ja mahdollisuudet. Toinen johtoteema Kansainvälinen kilpailukyky korostaa, että kaiken kehittämisen edellytyksenä on vetovoimaisuus kansainvälisillä markkinoilla. Yhä useammassa tapauksessa keskeistä on juuri kansainvälinen kilpailukyky, jonka parantamisesta ja ylläpitämisestä myös maakunnan liittojen on huolehdittava kaikilla toimenpiteillä, jotka niillä on käytettävissään. Kilpailukyky pitää sisällään paitsi elinkeinoelämän edellytyksien tukemisen, myös alueen tarjoamat hyvän elämän edellytykset mm. kohtuuhintaisen asumisen, työpaikkatarjonnan ja hyvän elinympäristön muodossa. 10

11 Maakuntakaavan tavoitteet: Maakuntakaavan uudistamisen tavoitteena on parantaa edellytyksiä kehittää maakuntaa kohti Häme- Ohjelmassa asetettua visiota. Häme- Ohjelma on strateginen maakuntaohjelma, joka sisältää sekä maakuntasuunnitelman että maakuntaohjelman. Häme- Ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa marraskuussa Kaavan ohjevuosi on Maakuntakaavalla tuetaan maakunnan tasapainoista väestön kasvua, aluerakenteen kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Tähän pyritään hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita, edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää käyttöä. Kaavan maankäyttöratkaisuilla tuetaan ja edistetään uusiutuviin energialähteisiin nojautuvaa maakunnan energiaomavaraisuutta, päästöjen vähentämistä sekä pyrkimystä vähähiiliseen talouteen. Tuulivoiman aluevarauksilla mahdollistetaan, että maakunta voi tulevaisuudessa kantaa oman vastuunsa kansallisesta tuulivoiman rakentamistarpeesta. Turvetuotannon aluevarauksilla mahdollistetaan turpeen kestävä ja ympäristönsuojelu huomioon ottava tulevaisuuden käyttö. Liikenteen aluevarauksilla pyritään turvaamaan hyvä ja turvallinen palvelutaso arjen liikkumiselle sekä elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus taloudellisesti ja tehokkaasti. Kaavan tavoitteet täsmentyvät ja täydentyvät Häme- Ohjelman ja kaavan laatimistyön myötä. 3.3 Kaavan sisältö Tämän maakuntakaavan nimi on Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava: Liikenne ja luonnonvarat. Kaava laaditaan vaihemaakuntakaavana, eli siinä ei käsitellä kaikkia maakuntakaavan aihealueita. Maankäytön osalta tarkastellaan pääasiassa seuraavia aihealueita: Suo- ja Turve: Korkein hallinto-oikeus poisti vahvistuspäätöksestä tehtyyn valitukseen perustuen voimassa olevasta kaavasta 43 turpeenottoaluevarausta riittämättömien selvitysten vuoksi. Näiden soiden luonnonarvot on asiantuntijoiden toimesta selvitetty. Tämän kaavan yhteydessä on tarkoitus ratkaista, mitkä näistä soista olisivat turvetuotantoon soveltuvia, mitkä taasen suojelun arvoisia ja mitkä jäävät kaavan ulkopuolelle. Tuulivoima: Tuulivoima käsitellään tämän kaavan yhteydessä kokonaisvaltaisesti. Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueen maakunnat laativat 2010 yhdessä tuulivoiman esiselvityksen, missä alustavasti tarkasteltiin ja arvioitiin tuulivoimatuotannolle mahdollisesti sopivia alueita. Esiselvityksessä parhaat pisteet saaneet alueet valittiin maakunnalliseen tuulivoimaselvitykseen. Liikennejärjestelmän tarkistukset: Kanta-Hämeen toisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on käynnistetty. Liikennejärjestelmäsuunnitelman verkolliset ratkaisut ja niiden edellyttämät maankäytön aluevaraukset käsitellään tässä 2. vaihemaakuntakaavassa. Tarkasteltaviksi tulevat mm. seudulliset verkkoratkaisut ja ylimaakunnalliset yhteydet. 11

12 Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alueen toteuttamisedellytyksiä viedään eteenpäin. Maa-ainesasiat: Maa-ainesasioita on tarkoitus käsitellä niiltä osin, kun ilmenee muutostarvetta. On myös ilmennyt tarvetta puhtaiden ylijäämämaiden varastointi- ja lajittelupaikalle, eli eräänlaisen maa-ainespankin sijoittamiselle. Pohjavedet: Kaavaan merkittyjen pohjavesialueiden rajauksia tarkistetaan niiltä osin kun selvitykset etenevät. Tulvariskialueet: Selvitysten perusteella käsitellään merkittävät tulvariskialueet. Hiljaiset alueet: Selvitysten pohjalta käsitellään hiljaisia alueita. Tämän kaavan yhteydessä voidaan ottaa käsittelyyn muitakin aihealueita ja mahdollisia tarkistuksia mikäli tarve niin vaatii

13 4. Vaikutusten arviointi MRL 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. MRA 1 :n mukaan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat siinä laajuudessa, että voidaan arvioida riittävässä määrin maakuntakaavan toteuttamisen välillisiä ja välittömiä vaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Elinkeinoelämään ja talouteen Maakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset arvioidaan maankäyttömuodoittain ja tarpeen mukaan aluekohtaisesti. Vaikutusten arviointi perustuu ensisijaisesti ao. maankäyttömuodon taustaselvitykseen ja siinä tehtyyn vaikutusten arviointiin, kuten esimerkiksi suo- ja tuulivoimaselvityksiin tai liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Kaavan toteuttamisen vaikutukset arvioidaan myös kokonaisuutena. Vaikutusten arviointi täydentyy kaavan koko valmisteluprosessin ajan. Vaikutusten arviointi tehdään pääosin liiton omana työnä ja arvioinnissa käytetään hyväksi aikaisempien arviointien tuloksia soveltuvin osin. Vaikutusten arviointia käsitellään muun muassa viranomais- ja yhteistyötahojen neuvotteluissa, seutukunnittaisissa yhteistyöryhmissä ja seutukuntakokouksissa. Maakuntakaavan vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin arvioidaan maakuntakaavan sisältövaatimusten kautta. NATURA ohjelman alueisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa. Vahvistettuun maakuntakaavaan sisältyy kokonaisvaltainen kaavan vaikutusten arviointi ja 1. vaihemaakuntakaavan arviointia täydennettiin ja sovitettiin yhteen tarvittavin osin. 2. vaihemaakuntakaavassa kaavaratkaisu sovitetaan yhteen em. kaavojen kanssa. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua ja siihen voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa. Kaavan vaikutukset esitetään maakuntakaavan selostuksessa ja sen liitteissä. 13

14 5. Tietopohja ja laadittavat selvitykset Kaavan valmistelun keskeisen tietopohjan muodostavat valmistuneet selvitykset ja tiedostot. Kanta-Hämeen voimassa olevaa maakuntakaavaa sekä 1. vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu runsaasti selvityksiä sekä kerätty perustietoa kuntien kaavoituksesta, yhdyskuntarakenteesta, kulttuuriympäristöistä, luonnon oloista, ympäristön tilasta ym. Näitä kaikkia olemassa olevia aineistoja hyödynnetään myös tätä kaavaa laadittaessa ja niiden ajantasaisuus tarkistetaan. 2. vaihemaakuntakaavan valmistelun tueksi laaditaan tai on laadittu ainakin seuraavat selvitykset: Siivet ja Juuret Laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu 2012 Häme- ohjelma Strateginen maakuntaohjelma (sisältää maakuntaohjelman sekä maakuntasuunnitelman) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoiman esiselvitys 2010 Kanta-Hämeen maakunnallinen tuulivoimaselvitys Kanta-Hämeen 2. liikennejärjestelmäsuunnitelma VT3:n liityntäpolitiikkaselvitys 2013 Seudulliset liikenneselvitykset Jätehuollon aluetarveselvitys 2012 Etelä- Ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Ylijäämämaiden lajittelun ja uusiokäytön aluetarveselvitys 2013 Kalliokiviainesten käytön esteet- selvitys 2013 Valtakunnallinen turvestrategia Suokasvillisuusselvitys 2010 Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkoselvitys 2011 Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus 2011 Soidensuojelun täydennysohjelma Vesienhuollon toimenpideohjelma Pohjavesialueiden rajausten ja luokituksen tarkennuksia (ELY, jatkuva prosessi, kaavaan sisällytetään viimeisin päivitystieto) Kanta-Hämeen melutasoltaan hiljaisten alueiden kartoitus 2007 MMM:n nimeämät merkittävät tulvariskialueet Tulvavaara- ja tulvariskialuekarttojen laatiminen 2013 (ELY). Maa-ainesten ottoon liittyvien selvitysten tarkistukset 14

15 6. Osalliset ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä sekä vaikutusmahdollisuuksista maakuntakaavatyön eri vaiheissa. Maakuntakaavan vuorovaikutteiseen valmisteluun toivotaan laajaa ja aktiivista osallistumista. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia Hämeen kaavoitusprosessissa ovat muun muassa: Maanomistajat: maakuntakaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja haltijat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin maakuntakaava saattaa huomattavasi vaikuttaa, mm: - vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja laitokset henkilökuntineen - alueella työssä tai koulua käyvät - kaava-alueen ulkopuoliset maa-alueen omistajat ja haltijat Hämeen liiton jäsenkunnat Viranomaiset tai viranomaisluontoisia julkisia tehtäviä hoitavat yhtiöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, mm: - Valtion keskushallinto, kuten Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Metsähallitus, Trafi, Museovirasto - Valtion aluehallinto: Hämeen ja Uudenmaan ELY- keskukset, Suomen metsäkeskus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Pääesikunta, Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta, Hämeen maanmittaustoimisto - Naapuriliitot ja kaava-alueeseen rajoittuvat ja muut ulkopuoliset kunnat, joihin kaava vaikuttaa - Teknisen huollon ja energiatuotannon yhtiöt, energiansiirtoyhtiöt - Finavia Oyj - Pelastuslaitos Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, kuten - MTK Häme, Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi - luonnonsuojelujärjestöt - Hämeen Yrittäjät, kauppakamarit - kansalaisjärjestöt sekä ammatti- ja etujärjestöt Kaikilla osallisilla on valmisteluprosessin eri vaiheissa mahdollisuus vaikuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, kaavan tavoitteisiin, kaavan sisältöön ja vaikutusarviointien riittävyyteen. Kuntien ja viranomaisten jatkuvalla yhteistyöllä on merkittävä rooli kaavan sisällön muotoutumisessa. 15

16 MRA 11 :n mukaisia lakisääteisiä viranomaisneuvotteluja järjestetään kaksi. Ensimmäinen eli aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään silloin, kun kaavan OAS on käytettävissä. Tämä neuvottelu pidettiin Hämeenlinnassa. Toinen viranomaisneuvottelu pidetään, kun kaavan ehdotus on ollut nähtävillä ja ehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja näiden vastineet ovat käytettävissä. Lisäksi pidetään epävirallisia työneuvotteluja tarvittaessa. Kunta- ja muiden viranomaisten ja viranomaisluonteisia julkisia tehtäviä hoitavien tahojen kanssa käydään työneuvotteluja kaavan sisällöstä, tavoitteista ja lähtökohdista. Valmistelun vaiheista ja selvityksistä saa tietoa Hämeen liiton Hämeen liitto tiedottaa -lehdestä, Hämeen liiton kotisivuilta ( kaavan vaiheraporteista, Hämeen liiton virastosta, Hämeen liiton jäsenkunnista sekä valmisteluvaiheessa seutukunnittain ja kunnittain järjestettävistä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista. Kaavan virallisista nähtävillä olovaiheista (OAS, kaavaluonnos, kaavaehdotus) kuulutetaan alueen lehdissä. Osallisilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä useassa kaavan valmisteluvaiheessa: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ollessa nähtävillä keväällä Valmisteluvaiheessa kun kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos ovat nähtävillä (talvi 2014). Tällöin kaavaluonnosta myös esitellään erikseen sanomalehdissä ilmoitettavissa tilaisuuksissa. Osalliset voivat valmisteluvaiheessa esittää mielipiteensä valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta 3. Ehdotusvaiheessa (talvi 2015) osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavaehdotuksesta. 4. Vahvistusvaiheessa voi tehdä maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä valituksen Ympäristöministeriölle. 5. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä voi tehdä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan valmisteluun liittyvää palautetta kerätään valmistelun kaikissa vaiheissa. Sitä voi antaa kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallista palautetta kerätään postitse, faksilla, sähköpostilla ja palautelomakkeilla. Suullista palautetta kerätään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse ja henkilökohtaisesti. 16

17 7. Kaavan aikataulu Tavoitteena on, että 2013 aloittava Hämeen maakuntavaltuusto käsittelisi kaavan toimikautensa aikana. Kaava-aineisto valmistellaan siten, että kaavaluonnos voitaisiin laittaa nähtäville joulukuussa Aikataulu on sidoksissa taustaselvitysten valmistumiseen sekä Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistumiseen. On myös mahdollista, että kaavaluonnoksen nähtävilläolo siirtyy alkuvuoteen 2014 jolloin kokonaisaikataulu siirtyy noin puolella vuodella eteenpäin. Tällöinkin uusi valtuusto ehtii käsitellä kaavan toimikautenaan. Osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun ja kaavan sisältöön kaikissa seuraavana luetelluissa vaiheissa. Aloitus- ja tavoitevaihe (11/ ) Maakuntavaltuuston päätös 2. vaihemaakuntakaavan käynnistämisestä Maakuntahallituksen päätös kuuluttaa 2. vaihemaakuntakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville laittamisesta Ensimmäinen viranomaisneuvottelu Vireilletulokuulutus Aamupostissa, Forssan lehdessä, Helsingin Sanomissa sekä Hämeen Sanomissa, OAS nähtävillä Selvitysten valmistelua ja työneuvotteluja osallisten kanssa Maakuntahallitus käsittelee OAS:sta saadun palautteen, hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvät kaavan alustavat tavoitteet huhtikuussa 2013 Valmisteluvaihe ( ) Jatketaan taustaselvitysten laadintaa Valmistellaan kaavaluonnosta, pidetään tarvittavat työneuvottelut ja sidosryhmätapaamiset eri tahojen kanssa Valtuustoseminaari 2014, kaavan tavoitteet ja sisällön alustavat ratkaisut Maakuntahallitus käsittelee kaavaluonnoksen ja kaavan valmisteluaineiston sekä päättää kaavan nähtäville asettamisesta joulukuussa 2013 Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavan esittelytilaisuudet pidettiin seutukunnittain, 10.2 Hämeenlinnassa, 11.2 Forssassa ja 12.2 Riihimäellä. Ehdotusvaihe (2014) Maakuntahallitus käsittelee kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niiden vastineet, kesäkuu 2014 Kaavaluonnos työstetään kaavaehdotukseksi. Valtuustoseminaari loppuvuodesta 2014, kaavaehdotuksen käsittely Maakuntahallitus käsittelee kaavaehdotuksen marraskuussa 2014 sekä päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotus on nähtävillä helmi - maaliskuussa 2015, pidetään seutukuntakohtaiset esittelytilaisuudet. Hyväksymisvaihe (2015) 17

18 Maakuntahallitus käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot sekä niiden vastineet. Toinen viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotuksen huhtikuussa 2015 ja tekee esityksen maakuntavaltuustolle kaavan hyväksymisestä. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan kevätkokouksessaan Vahvistusvaihe Maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Valtuuston päätöksestä voi valittaa ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan kuultuaan ensin muita ministeriöitä sekä käsiteltyään Hämeen liiton vastineet valituksiin ja lausuntoihin. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä voi tehdä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMISEN AIKATAULU Aloitusvaihe Maakuntavaltuuston aloituspäätös 11/2011 Taustaselvitysten laadintaa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lausunnot 1. viranomaisneuvottelu Tavoitevaihe Tavoitteiden täsmentäminen Maakuntavaltuuston seminaari Valmisteluvaihe Taustaselvitysten laadintaa Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavaluonnos nähtävillä, mielipiteet ja lausunnot Ehdotusvaihe Palautteen käsittely ja vastineet Kaavaehdotuksen valmistelu kaavaehdotus nähtävillä, muistutukset ja lausunnot Hyväksymisvaihe Palautteen käsittely ja vastineet 2. viranomaisneuvottelu Maakuntavaltuuston käsittely Vahvistumisvaihe Vahvistettavaksi saattaminen Osallisuus Vaikutusten arviointi 18

19 8. Yhteystiedot Hämeen liitto Niittykatu Hämeenlinna vaihde: hameenliitto@hame.fi Suunnittelujohtaja Heikki Pusa etunimi.sukunimi@hame.fi Maakuntainsinööri Paula Mustonen etunimi.sukunimi@hame.fi Maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen etunimi.sukunimi@hame.fi 19