Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 2. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentti kohta 13 f.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 164/2011/1 Dnro ESAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Hakemus Uudenkaupungin Hangon saaressa sijaitsevan lannoitetehtaan jätekipsin läjitysalueesta aiheutuvan fosforipäästön alentamiseksi ympäristöluvassa annetun lupamääräysten 13 ja 14 mukaisen selvityksen ja loppuraportin perusteella, Uusikaupunki HAKIJA Yara Suomi Oy PL UUSIKAUPUNKI Y-tunnus: HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus ja selvitys on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemukseen sisältynyt lupamääräyksen 12 mukainen jäteveden purkupaikkavaihtoehtoselvitys on eriytetty aluehallintovirastossa omaksi asiakseen. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 2. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentti kohta 13 f. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 4f. TOIMINNAN SIJAINTI Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaat sijaitsevat Uudenkaupungin edustalla Hangon saaressa kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on Laitoksen käyntiosoite on Hangon saari, UUSIKAUPUNKI Toimialatunnus on (TOL 2008). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 VOIMASSA OLEVA LUPA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Yara Suomi Oy:lle antama ympäristölupapäätös nro 85/2008/2 dnro LSY-2004-Y-398 Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 10/0322/1 muuttanut edellistä lupapäätöstä. Muutokset eivät koske lupamääräystä 14, mutta lupamääräystä 13 muuttamalla hallinto-oikeus on vaikuttanut lupamääräyksen 14 mukaisen raportin sisältöön. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Yara Suomi Oy:lle antaman ympäristölupapäätöksen nro 85/2008/2 dnro LSY-2004-Y-398 lupamääräyksessä 14 on määrätty jättämään suunnitelma lupamääräyksen 14 kohtien 1 8 mukaisten selvitysten toteuttamisesta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) hyväksyttäväksi ja selvityksiä koskeva loppuraportti Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle (nyk. Etelä-Suomen aluehallintovirasto) mennessä, minkä jälkeen ympäristölupavirasto (aluehallintovirasto) antaa ympäristölupapäätöstä täydentäviä määräyksiä jätekipsin läjitysalueesta aiheutuvan fosforipäästön vähentämiseksi. Lupamääräys 14 kuuluu seuraavasti: 14. Luvan saajan on edellä esitetyn lisäksi laadittava jätekipsin läjitysaluetta koskeva, kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun kaatopaikan perustilaselvityksen laajuinen ja tasoinen selvitys, joka sisältää myös seuraavat asiat: 1. Läjitysalueen sisäisen veden ja kipsin fosforipitoisuudet eri syvyystasoilla veden pinnasta läjityksen pohjan tasolle saakka 2. Kerrosrakenne ja vedenjohtavuus sekä veden laatu (fosfori- ja suolapitoisuus) eristysojan alapuolisissa maakerroksissa 3. Fosfori-, fluori- ja kloridipitoisuuksien muutokset ja kehitys eristysojasta pumpattavassa vedessä sekä alueelta johdettavien ja pumpattavien suoto- ja valumavesimäärien ja niiden sisältämien fosforimäärien muutokset ja kehitys 4. Fosforipitoisuuksien muutokset ja kehitys padon edustan tarkkailupisteissä 5 Kipsin louhinnan ja puhdistamosakan nykyisten ja mahdollisesti tulevien kaatopaikkojen merkitys sisään pääsevän veden määrään ja virtauksiin sekä niiden merkitys mahdollisuuksiin alueen pintarakenteiden parantamiseksi 6. Läjitysalueen vesi- ja fosforitase sekä niiden avulla tehty arvio läjitysalueelta mereen suotautuvan fosforin määrästä 7. Mahdollisuudet alentaa läjityksen sisäisen veden pintaa ja poistaa läjityksestä fosforipitoista vettä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi

3 3 pumppaamalla vettä läjityksen alaosasta tehtaan jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi 8. Mahdollisuudet parantaa läjityksen pintarakenteen tiiveyttä riittävän paksulla ja tiiviillä luonnonmateriaalilla tai keinotekoisella eristeellä sekä parantaa patorakenteita niin, että niiden yhteisvaikutus vastaa kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) lopetetuilta kaatopaikoilta edellytettäviä tavanomaisen jätteen kaatopaikan tiiveysvaatimuksia Suunnitelma edellä kohdissa tarkoitettujen selvitysten toteuttamistavasta ja -aikataulusta on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään Selvityksiä koskevaan loppuraporttiin tulee sisältyä perusteltu esitys pintarakenteen tiiviyden parantamiseksi ja mahdollisiksi muiksi tarvittaviksi toimenpiteiksi kustannusarvioineen. Raportti on mennessä toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, joka sen perusteella antaa tätä päätöstä täydentäviä määräyksiä jätekipsin läjitysalueesta aiheutuvan fosforipäästön vähentämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä muuttanut lupamääräyksen 13 kolmannen kappaleen kuulumaan seuraavasti: Luvan saajan on toimitettava raportti pintarakenteen kuntoa koskevista selvityksistä ja suunnitelma nopeasti toteutettavissa olevista toimenpiteistä vuotokohtien korjaamiseksi hyvissä ajoin ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportti on toimitettava aluehallintovirastolle osana lupamääräyksen 14 viimeisessä kappaleessa tarkoitettua loppuraporttia. Vuotokohtien korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet on toteutettava viipymättä tai viimeistään aluehallintoviraston loppuraportin perusteella määräämässä aikataulussa. RAPORTIN JA SELVITYSTEN SISÄLTÖ Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Yara Suomi Oy:lle antaman ympäristölupapäätöksessä on määrätty jättämään luvassa määrättyjen selvitysten tulosten pohjalta raportti Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle (nyk Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Loppuraportti perustuu seuraaviin tehtyihin selvityksiin: Pintaeristeen tutkimus 10 pisteestä; paksuus ja aistinvarainen maalajimääritys, maalajimääritys geoteknisessä laboratoriossa, vedenläpäisevyyden mittaus laboratoriossa Jätekipsin läjitysalueen sisäisen veden fosforipitoisuuksien selvitys eri syvyystasoilta

4 4 Jätekipsin läjitysalueen kipsin fosforipitoisuuksien selvitys eri syvyystasoilta Jätekipsin läjitysalueen alapuolisen kallion kalliovarmistus 3 m ja kallion laadun arvio Kipsin liukoisuuden (ja pitoisuuksien) selvitys yhdestä jätekipsin läjitysalueen kairauspisteestä kolmelta syvyydeltä standardi 2-vaiheisella ravistelutestillä Jätekipsin läjitysalueen vedenjohtavuuden mittaukset neljästä kairauspisteestä Slug -testillä Eristysojan alueelta otettiin maanäytteet pinnasta kallioon asti viidestä pisteestä, näytteistä tehtiin maalajimääritys geoteknisessä laboratoriossa ja pisteisiin asennettiin pohjavesiputket, joista tutkittiin suolapitoisuudet Fosfori-, fluoridi- ja kloridipitoisuuksien muutokset ja kehitys eristysojasta pumpattavassa vedessä tarkkailutulosten perusteella sekä eristysojasta pumpattujen vesien määrät Fosforipitoisuuksien muutokset ja kehitys padon edustan tarkkailupisteissä Selvitettiin kipsin louhinta-alueen ja puhdistamosakan kaatopaikkojen merkitys jätekipsin läjitysalueen sisään imeytyvän veden määrään ja virtauksiin sekä mahdollisuus vaikuttaa näihin tekijöihin veden imeytymisen vähentämiseksi Läjitysalueesta laadittiin vesi- ja fosforitase Läjityksen sisäisen veden määrän vähentämismahdollisuuksia arvioitiin tutkimustulosten pohjalta Arviointi läjityksen pintarakenteen tiiveyden parantamismahdollisuuksista luonnonmateriaaleilla tai keinotekoisella eristeellä Yhteenveto raportin tuloksista Jätekipsin läjitysalueen pintaeristeestä tehdyt mittaukset Kairaustulokset Pintaeristeen paksuus mitattiin näytteenoton yhteydessä 11 pisteestä. Paksuus oli keskimäärin 0,28 m (mediaani 0,25 m, minimi 0 m ja maksimi 0,45 m). Maalajimäärityksen perusteella maalaji oli pääosin sorahiekkamoreenia ja osin hiekkamoreenia. Mitatut vedenläpäisevyysarvot olivat K=5,81E-09 m/s ja 3,61E-08 m/s. Kairaustulosten perusteella kalliossa ei voi erottaa selviä ruhjeita tai muita heikkouksia, kairausnopeuden perusteella kallio on melko tasalaatuista. Kipsikerroksessa ei todettu jätteitä eikä muuta materiaalia kuin kipsiä. Kairauspisteistä lasketut kallion pinnan, maan pinnan ja veden pinnan tasot olivat. Piste Maan pinta Veden pinta Kallion pinta PE1 + 21,29 m +12,83 m - 6,56 m PE2 + 19,17 m + 12,0 m - 10,65 m PE3 + 9,39 m + 8,33 m - 8,46 m PE4 + 22,35 m + 10,76 m - 13,54 m

5 5 Kipsin hydraulinen johtavuus Kipsin fosforipitoisuus Jätekipsin veden johtavuus oli hyvin tasaista koko läjitysalueella keskiarvon ollessa 2,7E-7 m/s. Tulosten perusteella jätekipsi johtaa vettä kohtalaisesti ja läpäisevyys vastaa maalajeista lähinnä silttiä tai silttistä hiekkaa. Kipsin vedenjohtavuus on kertaa suurempi kuin eristeenä olevan pintamoreenikerroksen. Kaikissa pisteissä kipsin fosforipitoisuus kasvaa mentäessä syvemmälle. Pintaosassa pitoisuus oli mg/kg ja pohjan tuntumassa mg/kg. Fosforin rikastuminen syvempiin kerroksiin voi johtua siitä, että sadevesi on huuhtonut jätekipsin pintaosien liukoisia yhdisteitä syvemmälle. On myös mahdollista, että vanhimmissa sulfaateissa on fosforin talteenotto ollut tehottomampaa ja suurempi osa fosforista on kulkeutunut jätekipsin läjitykseen. Sisäisen veden fosforipitoisuus ja ph Läjitysalueen sisäisen veden fosforipitoisuus vaihteli välillä mg/l. Pohjan tuntumassa veden fosforipitoisuus oli kaikissa pisteissä korkeampi kuin sisäisen veden pintaosassa. Veden ph oli suhteellisen vakio, 2,2 2,8. Vanhoissa putkissa 9 ja 11 veden ph poikkesi muista ollen selvästi korkeampi, 5 ja 6,5. Kipsin haitta-aineiden liukoisuus Raskasmetallien liukoisuudet olivat yleisesti alhaisia. Jos liukoisuuksia verrataan kaatopaikkakriteereihin, niin fluoridin liukoisuus näytteessä PE4 (18 19,5 m) ylitti lievästi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vaatimuksen. Padon alueen pohjaveden fosfori ja kloridipitoisuudet sekä ph Padon alueen fosfori-, kloridi- ja ph-arvojen avulla voidaan arvioida pisteen veden alkuperää patoalueella. Osassa näytteitä veden on tulkittu olevan peräisin merestä, osassa jätekipsin läjitysalueelta, osassa vesi on sadevettä ja osassa sekoitusta edellisistä. Veden imeytyminen jätekipsiin Uudessakaupungissa ns. korjatun sadannan pitkäaikaiskeskiarvo on luokkaa 600 mm vuodessa. Suhteellisen tasaisella vähäpuustoisella ruohottuneella läjitysalueen lakiosuudella haihdunnan on oletettu olevan luokkaa 55 % sadannasta eli 330 mm vuodessa. Jyrkkien vesakoituneiden rinteiden osalta ( m 2 ) on haihdunnan ja pintavalunnan arvioitu olevan 93 % sadannasta. Läjitysalueeseen imeytyvän veden kokonaismääräksi on selvityksessä arvioitu keskimäärin noin m 3 /a.

6 6 Jätekipsin läjitysalueen sisältämä fosforimäärä Selvityksessä on arvioitu veden alla olevan kipsin huokosveden osuuden (28 %) ja jätekipsin sisäisen veden kyllästämän massan tilavuuden perusteella jätekipsin sisältämän huokosveden fosforimäärä olevan noin tonnia. Jätekipsin kokonaismäärän (3,27 Mm 3 ), veden alla olevan jätekipsin huokosveden osuuden (28 %) ja kipsin ominaispainon (2,3) perusteella selvityksessä on arvioitu jätekipsin kuivamassaksi tonnia. Selvityksen perusteella jätekipsin fosforipitoisuus on keskimäärin 700 mg/kg, joten jätekipsissä olevan fosforin määräksi on arvioitu tonnia. Jätekipsin läjitysalueella on arvioitu olevan fosforia kokonaisuudessaan tonnia. Fosforipitoisen suotoveden käsittely Laitosalueen jätevedenkäsittelyssä on jätevesistä poistettu fosforia vuosina laskennallisesti noin tonnia, josta suurin osa on peräisin jätekipsin läjitysalueelta. Viime vuosina on poistetun fosforin määrä ollut vuosittain tasolla 80 tonnia, jossa on pudotusta noin alkuvuosista %. Jätekipsin läjitysalueelta eristysojaan poistuvan veden fosforipitoisuus on laskenut samassa suhteessa. Nykyisellä menetelmällä fosforin poisto jätekipsistä kestää vähintään 50 vuotta, todennäköisesti huomattavasti kauemmin, sillä poistuminen hidastuu pitoisuuden laskiessa. Siksi on hakijan esityksen mukaan oleellista, että poistumista voidaan nopeuttaa. Fosforipitoisen veden purkautuminen mereen Nykytilassa jätekipsin läjitysalueelta mereen päätyvän vuotovesimäärän on selvityksessä arvioitu olevan keskimäärin m 3 /a. Jätekipsin huokosveden keskimääräisellä fosforipitoisuudella mg/l saadaan mereen päätyvän fosforin määräksi keskimäärin kg kg vuosittain. Jätekipsin huokosveden fosforipitoisuus kuitenkin vaihtelee huomattavasti. Läjitysalueen huokosveden pinnan tasolla sen sijaan ei ole tulosten perusteella merkittävää vaikutusta mereen kulkeutuvan fosforimäärää arvioitaessa. Fosforikuormituksen vertaaminen muuhun kuormitukseen Selvityksen mukainen fosforikuormitus jätekipsin läjitysalueelta on suuruusluokaltaan noin 1 % Suomen pistemäisestä fosforikuormituksesta ja noin 1 fosforin kokonaiskuormituksesta. Alueellisesti kuormitus vastaa Turun Seudun Puhdistamo Oy:n fosforikuormaa, puolta Rauman paperiteollisuuden fosforikuormituksesta, 40-kertaisesti Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tuotantolaitoksen fosforikuormitusta tai fosforikuormitusta noin peltohehtaarilta.

7 7 Yhteenveto selvityksen perusteella mahdollisista menetelmistä fosforikuormituksen vähentämiseksi Konsultin tekemä yhteenveto mahdollisista menetelmistä kuuluu: Mereen päätyvän fosforin määrää voidaan vähentää parantamalla meripadon tiiveyttä, tehostamalla fosforipitoisen veden pumppausta jätekipsin läjitysalueen pohjalta ja johtamalla se käsittelyyn. Jätekipsiä voitaisiin myös pestä puhdistetulla vedellä imeyttämällä vesi takaisin jätekipsin läjitysalueelle. Tämä nopeuttaisi liukoisen fosforin poistumista kipsistä. Läjitysalueen pintarakennekerrosta voitaisiin tiivistää, jolloin veden imeytyminen jätekipsin läjitysalueella vähenee. HAKEMUS Hakija esittää tehtyjen selvitysten perusteella seuraavaa: 1. Padon tiivistäminen Patorakenteen tiivistämiseksi on haettu erilaisia vaihtoehtoja, joita ei ole yksityiskohtaisesti rakenteellisesti suunniteltu. Aiempiin geolock-seinämäratkaisuihin ja selvitykseen perustuen rakenteen tiivistäminen kalliota vasten on oleellista. Rakenteessa tulee olla salaojat seinän läjitysalueen puolella, jolla vedenpaine puretaan. Tällöin padon rakenteet voidaan säilyttää nykyisellään. Seinämän rakentaminen aloitettaisiin padon itäpäästä, josta tarkkailujen perusteella tapahtuu vuotoa. Padon rakentamisen jälkeen laaditaan tarkennettu tarkkailuohjelma seinän tiiviyden varmistamiseksi. Rakennesuunnittelu toteutetaan kevään 2011 aikana ja rakentaminen kesällä Kun rakenne todetaan toimivaksi, voidaan seuraava vaihe padon tiivistysseinän rakentamiseksi. 2. Fosforin poistumisen tehostaminen läjitysalueelta Sadevesi ei enää valu pinnoitetun alueen pinnalla vaan läjitysalueen sisään menee osuus, joka ei haihdu pinnalta tai jota kasvillisuus ei käytä. Läjitysalueen muotoilusta johtuen moreenipinnoite alun perin peitti jätekipsin läjitysalueesta noin 75 %, sillä rinnealueita ei alun alkaenkaan ole peitetty (noin 5 ha). Tällä hetkellä moreenipeitteen osuus on pienentynyt noin 10 prosenttiyksiköllä (2 ha) kipsin raaka-aineeksi louhimisen vuoksi. Kipsin ottaminen läjitysalueelta lannoitteen raaka-aineeksi on hyötykäyttöä, jota ympäristöluvassa määrätyn mukaisesti tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä. Pinnoite ei ole ollut kattava missään vaiheessa. Jos pato saadaan tiiviimmäksi, voidaan kipsin peseytymistä nopeuttaa huuhtomalla ja siten päästä nopeammin tilanteeseen, jossa fosforia ei merkittävissä määrin pääse mereen. Tämä on suunniteltu toteutettavaksi seuraavasti: - läjitysalueelta tulevat vedet pidetään erillään muista toimipaikan vesistä erottamalla erilliset altaat jätekipsin läjitysalueen vesille ja muille vesille. Tällöin läjitysalueelta tuleva vesi voidaan palauttaa takaisin läjitysalueelle

8 8 jätevesikäsittelyn jälkeen. Myös saostettu fosforipitoinen sakka voidaan palauttaa takaisin, kuten Ruotsissa vastaavalla jätekipsin läjitysalueella on tehty. - pesua voidaan tehostaa edelleen tehdasalueen puhtailla sadevesillä. - tehdasalueen ravinnepitoiset sadevedet käytetään ensisijaisesti lannoiteprosessissa ja ylijäämä käsitellään toisessa vaiheessa jätevesiprosessissa. - tehdasalueella syntyvät saniteettivedet ohjataan kaupungin puhdistamolle jo olemassa olevaa putkistoa pitkin. Tehostettuun pesuun ja vesien erilliskäsittelyyn voidaan siirtyä patorakenteen parantamisen ja allasmuutosten jälkeen vuonna Ruotsissa Landskronan Gipsön saarella on vastaavan tyyppinen jätekipsin läjitysalue, jossa fosforin nopeutettua poistumista on menestyksellisesti toteutettu. 3. Muut toimenpiteet pintarakenteessa ja vesien käsittelyssä Koska menetelmän tavoitteena on ensisijaisesti lisätä jätekipsin läjitysalueelta poistuvan fosforin määrää pesemällä läjitysaluetta sadevesillä ja puhdistetulla vedellä, ei varsinaisesti tarvita merkittäviä pinnoituksen korjauksia. Tämä voi jatkossa olla järkevää pesuprosessin tehostamiseksi halutuissa kohteissa. Vesien pumppaaminen läjitysalueen pohjalta ei nykyisen tietämykseen juuri paranna tilannetta, koska tutkimusten mukaan vesi ei kipsissä liiku kovin helposti vaakasuunnassa, jolloin pumppauspisteitä tarvittaisiin tiheästi. Kun läjitysalueen vedet pidetään erillään, läjitysalueelta tulevat aineet voidaan palauttaa takaisin, eikä varsinaisia uusia kaatopaikkarakenteita tarvita. Pitämällä vedet erillään voidaan parantaa edellytyksiä läjitysalueen huuhteluveden käsittelyssä muodostuvan sakan hyödyntämiselle lannoiteprosessin raaka-aineena. Tällä hetkellä on menossa tähän liittyen seuraavat erilliskäsittelyä tukevat selvitykset: - käsittelyssä muodostuvan sakan kuivaus lannoitteen raaka-aineeksi - käsittelyssä muodostuvan sakan sisältämän fosforin muuttaminen hyödynnettävään muotoon. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut hakemuksen johdosta seuraavaa:

9 9 Yara Suomi Oy on esittänyt lupamääräysten 13 ja 14 mukaiset selvitykset aluehallintovirastolle Lupamääräysten mukainen suunnitelma selvitysten toteutuksesta on toimitettu Lounais-Suomen ympäristökeskukseen ja se on hyväksytty kirjeellä Toiminnanharjoittajan esitykset jatkotoimiksi perustuvat Pöyry Finland Oy:n raporttiin, joka vastaa laajuudeltaan lupamääräyksen 14 mukaista kaatopaikan perustilaselvitystä. Raportissa kipsikasan kuormitukseksi on taseen perusteella arvioitu kg/d, mikä vastaa 2000-luvun alussa tehdyn virtaus- ja vedenlaatumallin arviota kg/d. Padon tiivistäminen Uuden padon rakentaminen nykyisen eristysojan sisäpuolelle ja sen salaojitus tulee toteuttaa koko matkalle (noin 1000 m), koska nykyinen patorakenne on riittämätön. Pato voidaan rakentaa osissa siten, että rakentaminen aloitetaan pahimmin vuotavista paikoista. Padon saaminen tiiviiksi ja toimivat salaojat ovat edellytys kohdan fosforin huuhtomisen aloittamiselle. Toiminnanharjoittajan tulee lisätä tarkkailua merialueella padon tiiveyden seuraamiseksi, pitäen silmällä erityisesti mahdollista hakemuksen mukaista huuhtelua. Tarkkailutulosten luotettavuuden takaamiseksi, tulee ensin rakennettavan padon osuuden olla riittävän pitkä, jotta veden virtaukset yms. eivät hankaloita mahdollisten vuotojen havaitsemista. Tarkemmat suunnitelmat padon rakentamisesta aikatauluineen tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Fosforin poistumisen tehostaminen Fosforin poistumisen tehostaminen on pitkällä tähtäimellä ympäristön näkökulmasta järkevää ja kannatettavaa. Pöyry Finland Oy:n tekemässä raportissa ei esitetä kustannusarviota hankkeelle eikä alustavaa arviota tarkempia selvityksiä sen soveltuvuudesta kohteeseen. Menetelmä vaatii tarkempia selvityksiä ja laskelmia, myös ympäristövaikutuksista. Kipsikasan huuhtominen poikkeaa oleellisesti aiemmin esitetyistä keinoista, joten se vaatii muutoksen ympäristölupaan tai erillisen ympäristöluvan. Patorakennelmat ja salaojitus sen sijaan ovat nykyisen ympäristöluvan mukaisia ja ne voidaan toteuttaa AVI:n selvityksestä tekemän päätöksen ehtojen mukaan ennen huuhtomistoiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan tulee aloittaa lisäselvitykset huuhtomisen toteuttamiseksi välittömästi ja käynnistää lupaprosessi, jotta suunnitelman toteutus ei viivästy tarpeettomasti. Selvitykset kipsikasasta poistettavien ravinteiden ohjauksesta hyötykäyttöön tulee aloittaa suunnitteluvaiheessa, sillä saostetun fosforin loppusijoitus kipsikasaan tai muualle ei ole ympäristö- ja jätelainsäädännön yleisten periaatteiden mukaista. Muut toimenpiteet pintarakenteessa ja vesien käsittelyssä Toiminnanharjoittaja ei esitä toimenpiteitä pintakerroksen tiivistämiseksi, sillä jatkossa tarkoitus on tehostaa kipsin huuhtoutumista kasasta. Toiminnanharjoittajan tulee lupamääräyksen 13 mukaisesti toteuttaa myös pinnan rakennetta parantavia toimenpiteitä välittömästi, jotta sadevedet eivät pääse hallitsemattomasti kasan sisään. Pöyry Finland Oy:n raportissa esittämä kaatopaikkarakenteiden tasoinen pintakerros ei ole tarpeen. Pienemmät ensi-

10 10 apuluontoiset toimenpiteet, esimerkiksi pintarakenteen tiivistäminen vuotopaikoista ja puuston poistaminen eivät estä kasan huuhtomista jatkossa, sillä huuhtominen tulee olemaan suunnitelmallista, ei pelkästään sadeveden avulla tapahtuvaa. Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Yara Suomi Oy:n teettämä selvitys on hyväksyttävä ja siinä on otettu eri vaihtoehtoja esiin kattavasti. Tehtaan esitys jatkotoimenpiteiksi kipsikasalla nostaa padon tiivistämisen tärkeimmäksi toimenpiteeksi, jolloin mereen suotuvan fosforin määrää saataisiin pienemmäksi. Tiivistämisen jälkeen voitaisiin toteuttaa muita keinoja niin, että liukenevan fosforin määrä saataisiin vähenemään. Padon tiivistäminen ensisijaisena toimenpiteenä on kannatettavaa. Fosforin poistamista huuhtelemalla tulee edelleen suunnitella ja alkaa toteuttaa hallitusti, kun olosuhteet sen sallivat. Mikäli liukenevan fosforin huuhteleminen on mahdollista, on se tulevaisuuden kannalta pelkkää peittämistä kestävämpi vaihtoehto. Vastine annetuista lausunnoista Neuvottelu Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta Hakijan toimittamassa vastineessa todetaan seuraavaa: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa on otettu kantaa pintakerroksen tiivistämiseksi mainitsemalla seuraavat toimenpiteet: pintarakenteen tiivistäminen vuotopaikoista ja puuston poistaminen. Yara Suomi Oy Uudenkaupungin mielestä puuston poistamisella ja pintarakenteen tiivistämisellä ei saavuteta tarpeellista veden pidättyvyyttä, että siitä olisi merkittävää vaikutusta. Kipsikasan reuna-alueet ovat tiivistämättömiä, ja kipsin hyötykäyttöalue on myös avoin, jolloin pesu on osittain jo näillä alueilla käytössä, eikä ole meren tilan perusteella huonontanut tilannetta. Tiivistäminen tarkoittaisi maamassojen ajoa kasalle ja reunaalueiden tiivistämistä, joka olisi käytännössä mahdotonta, koska reunat tulisi muotoilla uudestaan loivemmiksi. Reuna-alueet (rinteet ja rinnetasanteet) ovat noin 34 % koko kipsikasan alueesta. Tiivistäminen on myös väliaikaisratkaisu, sillä huuhtomisperiaatteen toteutuksella kipsikasassa oleva vesiliukoinen fosfori saadaan hallittavaan muotoon. Tiivistämisen toteuttaminen aiheuttaisivat näin ollen merkittäviä kustannuksia sekä suoraan, että välillisesti. Mikäli tiivistäminen aiheuttaisi pintavirtauksia kasan päältä, tulisi myös vedenkeruujärjestelmä tältä osin uusia, joka jatkoa ajatellen on turha lisäkustannus. Puusto myös haihduttaa vettä ja sitoo reuna-alueilla sateiden aiheuttamaa eroosiovaikutusta. Reuna-alueiden muotoilu ja puuston poistaminen myös vaikuttaisi kasalle muodostuneisiin luonto- ja maisemallisiin arvoihin. Hakemuksen johdosta on pidetty neuvottelu Muistio on liitetty asiakirjoihin.

11 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tutustunut hakijan esittämään raporttiin ja alustavaan suunnitelmaan ja antaa tämän perusteella täydentäviä määräyksiä Länsi- Suomen ympäristölupaviraston antamaan ympäristölupapäätökseen nro 85/2008/2, dnro LSY-2004-Y-398. Aluehallintovirasto lisää päätöksellään ympäristölupapäätökseen seuraavat lupamääräykset: 14a. Luvan saaja voi aloittaa tiivistämisen esitetyn alustavan eristysseinämenetelmän mukaisesti. Tarkennettu suunnitelma eristysseinärakenteesta tulee esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Eristysseinärakenteen ja kallioperän väliseen tiiveyteen tulee erityisesti panostaa. Eristysseinärakenne tulee saattaa valmiiksi vuoden 2013 aikana. Eristysseinärakenne katsotaan tiiviiksi, kun mittaustuloksiin perustuva laskennallinen fosforivuoto on korkeintaan 5 % selvityksessä arvioidusta nykytilanmukaisesta fosforivuodosta. Tarkennettu tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedoksi mennessä. Tarkkailuohjelma tulee laatia siten, että tuloksista näkyy mahdollisimman hyvin esitetyn rakenteen tiiviys myös jo eristysseinärakenteen mahdollisen osittaisen valmistumisen jälkeen. 14b. Luvan saajan tulee jättää yksityiskohtainen jätekipsin pesemistä koskeva hakemus riittävine suunnitelmineen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä. Hakemuksen tulee käsittää ainakin seuraavat asiat: - tarkkailuohjelman mukaiset tulokset, joista ilmenee seinämärakenteen tiiviys. - huuhtelun tekninen toteuttaminen yksityiskohtaisesti esitettynä, kuten järjestelyn edellyttämät vesi- ja viemärijohdot, käytettävät huuhteluvesimäärät, järjestelyn edellyttämät käsittelyallasmuutokset ja muut jätevedenkäsittelyä koskevat muutokset, lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen mukainen suunnitelma fosforipitoisen jätevedenkäsittelylietteen läjittämiseksi. - esitys fosforipitoisten läjitysalueelta johdettavien huuhteluvesien käsittelystä.. - selvitys jätekipsin läjitysalueelta talteen otetun fosforin hyötykäyttömahdollisuuksia. 14c. Jätekipsin läjitysalueen huuhtelussa käytettävien vesien tulee olla siinä määrin puhtaita, ettei niistä aiheudu veden laadusta johtuvaa raskasmetallien liukenemista, haittaa kipsin laadulle tai läjitysalueen rakenteille, mikä tulee ottaa huomioon kohdan 14b mukaisessa hakemuksessa.

12 12 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelu Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot. Lähtökohtana luparatkaisussa ovat olleet lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi. Annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää edellä mainittujen säädösten vaatimukset. Aluehallintovirasto katsoo myös, että annetut määräykset huomioon ottaen toiminta ei vaaranna Kokemäenjoen Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Määräysten perustelut Tässä päätöksessä on hyväksytty periaateratkaisu jätekipsin läjitysalueesta aiheutuvan fosforipäästön vähentämiseksi. Ratkaisu koostuu kahdesta erillisestä teknisestä innovaatiosta: 1. eristysseinärakenteen sijoittaminen käytännössä vesitiiviisti kalliota vasten ja 2. fosforin tehostettu huuhtelu jätekipsin läjitysalueesta. Menetelmällä voidaan melko lyhyen ajan, arviolta muutaman kymmenen vuoden kuluessa ratkaista jo muutaman kymmenen vuotta olemassa ollut ongelma fosforikuormituksesta mereen jätekipsin läjitysalueelta. Aluehallintovirasto katsoo, että sellaisen teknisen menetelmän hyväksyminen, jolla saadaan lopullinen ratkaisu olemassa olevaan ongelmaan, on välttämätöntä. Ratkaisu on sinänsä perusajatukseltaan Suomen mittakaavassa uusi, mutta Ruotsissa toimivaksi todettu. Ratkaisu saattaa mahdollistaa jätekipsistä talteen otetun fosforin hyötykäytön, joskaan sitä ei tässä periaateratkaisun hyväksyvässä päätöksessä edellytetä. Ellei hyötykäyttö ole teknis-taloudelisesti mahdollista, liukenemattomaksi sidottu fosfori läjitetään erilliselle alueelle olemassa olevien ympäristölupamääräysten mukaisesti, mikä saattaa joka tapauksessa mahdollistaa hyötykäytön myöhemmin. Päätöksessä edellytetyt lisäselvitykset ja asian jatkokäsittely katsotaan välttämättömiksi, sillä esitetyt suunnitelmat ovat osin alustavaa laatua. Eristeseinärakenteen osalta aluehallintovirasto kuitenkin katsoo, että rakentaminen olisi perusteltua aloittaa esitetyssä aikataulussa. Tällöin rakenteen tiiviyden varmistamiseen voidaan varata riittävästi aikaa ennen varsinaisen huuhtelun aloittamista. Eristeseinärakenteen rakentaminen mahdollisimman nopealla aikataululla on perusteltavissa myös Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluilla, vaikkakin ne koskivat vaatimusta jätekipsialueen moreeniverhouksen korjaamiseksi. Perusteluissa sanotaan mm.: "Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan ympäristön pilaantumisen uhkaa aiheuttavissa tilanteissa on toiminnanharjoittajan viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on aiheutunut, sen

13 13 rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Kun otetaan huomioon Uudenkaupungin edustan merialueen rehevöitymistilanne, ajoittaiset happikadot sisäsaariston syvänteissä ja ulompanakin merialueella esiintyvät ajoittaiset happitilanteen heikentymiset sekä rehevöitymisestä aiheutuvat muut haitat sisäsaaristossa, on tarpeen vähentää sitä riskiä, mikä voi aiheutua kipsijätekasan fosforipäästöstä etenkin kun otetaan huomioon se, miten merkittävästä fosforipäästölähteestä on kyse." Eristeseinärakenteen rakentaminen ja myöhemmin aloitettava huuhtelu käytännössä tekee tarpeettomaksi kipsikasan peitteen korjaamisen. Tätä koskevia lupamääräyksiä ei kuitenkaan vielä tällä päätöksellä kumota, vaikka niiden toteuttamista ei edellytetäkään esisuunnitelman mukaisen uuden lähestymistavan edetessä. Päätöksessä ei lisätä lupamääräystä mereen johdettavien päästöjen osalta, sillä toiminnan tulee päästöjen osalta mahtua ympäristölupapäätöksessä annettuihin raameihin. On huomattavaa, että seinämärakenteen rakentaminen vähentää Hangon saaren fosforikuormitusta varovaisen arvion mukaan yli 90 %. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla huomioon. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tällä päätöksellä ei korvata aiempia päätöksiä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 35, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 90, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19, Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

14 14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 600, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Kun kysymyksessä on muu ympäristölupa-asia tai jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn on käytetty aluehallintovirastossa 75 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat PL UUSIKAUPUNKI Jäljennös päätöksestä Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Uudenkaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Valitusosoitus Mikko Anttalainen Kari Pirkanniemi Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Mikko Anttalainen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Kari Pirkanniemi KP/tv

16 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.