Avainasioita tunnetaidoista: Avainasioita draama- ja sanataideharjoitusten ohjaamisesta
|
|
- Sinikka Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tunnetolkku Tunnetaitoja taidelähtöisin menetelmin Dynamo, D306 klo (80min) Eeva Åkerblad (Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta) Uusi opetussuunnitelma tunnistaa myönteisten tunnekokemusten ja uutta luovan toiminnan roolit oppimisen edistäjinä. Millaisia luovan ilmaisun ja vuorovaikutuksen kanavia koulussa voisi mahdollistaa? Miten niiden avulla voisi huomioida, tunnistaa ja nimetä tunteita? Teemaa lähestytään työpajassa omaehtoisen kokeilun ja oppijalähtöisyyden kautta. Avainasioita tunnetaidoista: - Tunnetaitoja opitaan sekä arkisessa vuorovaikutuksessa että tietoisin ja tavoitteellisin harjoituksin. - Tunnetaidot yltävät tunteiden tunnistamiseen, sanoittamiseen, ilmaisuun ja säätelyyn. Jotta toisen asemaan voi asettua, on oltava ensin kosketuspinta omaan tunne-elämään. Reflektiotaitoja voi aina harjoitella. - Taide ja sen erilaiset muodot tarjoavat tunteiden tutkimiselle, ilmaisulle ja tulkinnalle monipuolisia kanavia. - On hyvä, että tunnetaitoja opettavalla on hyvät perustiedot tunteista ja niiden merkityksestä. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilta löytyy hyvää perustietoa ja tukimateriaalia: o ( -värinä-elämässä) Avainasioita draama- ja sanataideharjoitusten ohjaamisesta - Tärkeintä taidelähtöisiä menetelmiä ohjatessa on muistaa kannustavuus ja myönteisen ilmapiirin rakentaminen: jokainen osaa tehdä taidetta ja jokaisen kädenjälki on itsessään arvokas. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta tai yhtä oikeaa tapaa tehdä. Tehtävänannot ovat aina lähtökohtia, eivät sääntöjä. - Prosessi on yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, kuin sen synnyttämä teos. Lopputulosta ei tarvitse aina arvioida: tärkeintä on kannustaa heittäytymään luovaan prosessiin. - On hyvä muistaa vakava leikillisyys: työskentely voi olla muodoltaan leikillistä, mutta silti sen tarkoitus on täyttä totta. - Taidelähtöiset menetelmät ovat hyvä väylä myös reflektion harjoitteluun. Jo työskentelyprosessin aikana on paikallaan kysyä osallistujilta, millaisia ajatuksia ja tunteita heissä on herännyt. Tämä voidaan tehdä keskustelemalla tai toiminnallisesti. - Ohjaajan innostus ja usko tekemisen mielekkyyteen leviää myös osallistujiin!
2 Työpajan harjoitukset Peukkuväittämät - Osallistujilla silmät kiinni, vastataan väitteisiin laittamalla peukkua ylös, alas tai sille välille (väitteitä voi muokata ja keksiä lisää omille oppilaille) - Väitteet: o Ajattelen tunteita ja niiden merkitystä paljon. o Tähän työpajaan osallistuminen jännittää minua. o Saan ilmaista kaikenlaisia tunteita koulussa. o Usein työssäni piilotan, mitä oikeasti tunnen. o Minun on helppo puhua omista tunteistani rehellisesti. o Joskus on usein vaikea keksiä sanaa sille, mitä tunnen. o Koen omalla työllä tukevani ja edistäväni lasten luovuutta. o Minä ja oppilaani ovat usein väsyneitä ja huonolla tuulella. o Minusta on helppo asettua toisen ihmisen asemaan kaikenlaisissa tilanteissa. o Koen tunnetaitojen opettamisen olevan tärkeää. - Tavoitteet: Johdattaa teemaan, orientoida hetkeen, herättää ajatuksia ja antaa mahdollisuus reflektoida omia mielipiteitä ja tunteita ilman, että muut tarkkailevat. Lämmittelyleikki: Nimi ja liike - Seistään piirissä. Vuorollaan jokainen sanoo ääneen oman etunimensä ja keksii sen yhteyteen jonkin liikkeen. Muut toistavat nämä perässä. - Tavoitteet: lämmitellä ja vapauttaa kehoa ja mieltä, oppia nimiä, harjoitella heittäytymistä matalalla kynnyksellä Lämmittelyleikki: Tykkäämisiä - Seistään piirissä selkä piirin keskustaan. Osallistuja kerrallaan (vuoroja ei sovita etukäteen) sanoo ääneen asian, josta pitää (esim. Minä tykkään koirista ). Kaikki, jotka pitävät samasta asiasta, kääntyvät kohti piirin keskustaa. Sitten käännytään takaisin, ja on jonkun toisen vuoro. Leikissä ei puhuta muulloin kuin omalla vuorolla. - Tavoitteet: tutustuttaa osallistujia toisiinsa, harjoitella kuuntelemista ja keskittymistä, tarjota mahdollisuus matalan kynnyksen osallistumiseen Draamaharjoitus: Tunnerivi - Osallistujat seisovat rivissä kasvot ohjaajaan päin. Tarkoituksena on ilmaista jotakin tunnetta niin, että se lähtee rivin toisesta päästä vaimeana ja vahvistuu vähitellen, kunnes se rivin toisessa päässä on voimakkaimmillaan. - Tavoitteet: leikitellä tunneilmaisulla, tuoda esiin tunteiden ja tunnesanojen kirjo, tuoda esiin tunteiden kehollisuus Draamaharjoitus: Kävelyä tilassa - VAIHE 1: Kävellään sikin sokin tilassa omana itsenä, omassa tahdissa. Ohjaaja antaa ohjeen kuulostella omaa vireystilaa, tunnetilaa ja tuntemuksia kehossa. Osallistuja miettii mielessään sanan, joka kuvaa tämän hetkistä tunnetta. o Tavoitteet: Orientoituminen tilaan ja hetkeen, keskittymisen harjoittelu, oman itsen kuuntelemisen harjoittelu, kehotietoisuuden harjoittelu
3 - VAIHE 2: Kävellään edelleen sikin sokin tilassa. Aina kun ohjaaja taputtaa käsiä, jähmettyvät osallistujat siihen asentoon, jossa sattuvat olemaan. Sitten ohjaaja antaa tunnetilan, jossa uuden taputuksen jälkeen jatketaan tilassa kävelyä. Tunnetila saa näkyä kävelyssä, kasvoilla, äänissä jne. Jatketaan näin myös muilla tunnetiloilla (ei kuitenkaan niin monella, että jännite ehtii kadota). Vähitellen aletaan myös huomioida muita tilassa olijoita esimerkiksi tervehtimällä. o Tavoitteet: Eläytyä ja heittäytyä eri tunnetiloihin ja leikitellä niillä ilman, että tarvitsee esiintyä tai olla muiden katseiden alla. Draamaharjoitus: Pikapatsaat - Jaetaan osallistujat 4 5 henkilön ryhmiin (tämän voi tehdä jatkumona edellisestä harjoituksesta niin, että pyydetään tietyn lukumäärän verran ruumiinosia koskettamaan toisiaan, kuten tehkää ryhmä, jossa neljä selkää koskee toisiinsa ) - Tehdään pienryhmissä pikapatsaita, eli pysäytyskuvia tai abstrakteja tulkintoja ohjaajan antamista aiheista. Patsas on jähmettynyt, eikä siitä kuulu ääniä. Pikapatsaita ei tarvitse suunnitella etukäteen vaan niihin heittäydytään nopeasti. Patsaiden aiheet ovat eri tunteita. Tehdään n. viisi pikapatsasta peräjälkeen, ohjaaja voi käydä vilkuilemassa ja ihailemassa valmiita. - Tavoitteet: tutkia tunteita kehollisesti, tuoda esiin tunteiden kirjo, tarjota kokemus matalan kynnyksen draamaosallistumisesta Draamaharjoitus: Patsas ryhmän valitsemasta tunteesta - Jokainen pienryhmä valitsee yhden tunteen ja suunnittelee siitä patsaan. Ryhmät esittävät patsaat vuorollaan muille (valmistelun aikana muut sulkevat silmänsä). Muut yrittävät arvata, mikä tunne on kyseessä, ja tulkitsevat patsaan herättämiä merkityksiä. Ohjaaja voi esittää avuksi kysymyksiä. - Tavoitteet: tutkia ja tulkita tunteita kehollisesti, harjoitella taiteen tulkintaa ja merkitysten rakentumista Improvisaatioteatteriharjoitus: Tulkki ja puheenpitäjä - Jos impro on uusi työskentelymuoto, voi ohjaaja etukäteen ohjeistaa sen perusperiaatteista, eli muiden osallistujien ideoiden hyväksymisestä (joo-periaate) ja kuuntelemisesta. - Pyydetään lavalle kaksi vapaaehtoista osallistujaa. Heistä toinen on puheenpitäjä, joka puhuu jotakin sellaista kieltä, jota kukaan yleisössä ei osaa puhua tai ymmärrä. Puheenpitäjällä on mukanaan tulkki, joka vähän kerrallaan tulkkaa yleisölle, mitä puheenpitäjä sanoo. Puheelle voidaan arpoa aiheeksi tunnetila tai se voidaan pyytää yleisöstä. - Tavoitteet: tutkia tunteita leikin varjolla, harjoitella muiden ideoiden hyväksymistä, harjoitella heittäytymistä ja läsnäoloa Improvisaatioteatteriharjoitus: Diakuvat - (Tätä ei tehty työpajassa) osallistujan ryhmä tulee kerrallaan lavalle. Ryhmä saa tunnetilan, josta pitää esitelmän, joka koostuu kolmesta valokuvasta (tai diakuvasta). Yksi ryhmän jäsenistä toimii juontajana, joka kertoo yleisölle, mitä kuvassa näkyy. Valokuvat tehdään samalla tavalla kuin pikapatsaat. Valokuva voidaan muodostaa niin, että
4 kun ohjaaja taputtaa käsiään, se on valmis ja osallistujat jähmettyvät. - Voi olla paikallaan muistuttaa joo-periaatteesta, sillä usein juontajan ajatukset kuvan sisällöstä ovat erilaisia kuin kuvassa olijoilla. - Jos juontajalla on vaikeuksia keksiä sisältöä kuvista, voi ohjaaja tai yleisö esittää siitä kysymyksiä. - Paikallaan voi olla myös muistuttaa, että valokuvissa osallistujat ovat fiktiivisiä henkilöitä, eivät omia itsejään. - Tavoitteet: tutkia tunteita leikin varjolla, harjoitella muiden ideoiden hyväksymistä, harjoitella heittäytymistä ja läsnäoloa
5 Sanataideharjoituksia tunteista Lämmittelyharjoitus: listarunot - Osallistujilla on edessään kynä ja paperia. - Ohjaaja antaa aiheita, joista osallistujat kirjoittavat 1 2 minuuttia kerrallaan. Aika voidaan katsoa tarkasti kellosta. Paperille listataan vapaasti kaikki, mitä mieleen tulee, eikä sitä tarvitse näyttää myöhemmin muille (edes ohjaajalle). - Voi olla paikallaan muistuttaa, että runo ei tarkoita sitä, että tekstissä pitäisi olla riimejä tai loppusointuja, vaan se on vapaamuotoinen teksti. - Aiheita: o Asioita, jotka ärsyttävät minua: o Asioita, jotka naurattavat minua: o Asioita, jotka pelottavat minua: o Asioita, jotka saavat minut nauramaan: - Tavoitteet: lämmitellä, vapauttaa mielikuvitusta, reflektoida omia tunteita ja ajatuksia ilman pelkoa arvostelusta Tunnerunot - Osallistuja valitsee yhden tunteen (apuna voi käyttää Suomen Mielenterveysseuran Tunteiden tuulimylly -kuvaa). - Tunne kirjoitetaan runon otsikoksi. - Osallistuja kopioi alla olevat säkeiden alut (yksi säe/rivi) paperille ja jatkaa niitä haluamallaan tavalla (vähintään yhdellä sanalla). Voi olla paikallaan muistuttaa, ettei oikeita vastauksia ole, vaan tunnetta voi lähestyä taiteen keinoin myös leikitellen ja kokeillen. Runo voi olla syvällinen, absurdi tai pöhkö millainen tahansa. - Alut: o On väriltään... Kuulostaa Näyttää Tuoksuu Etsii Tuntuu kehossa Kertoo Yrittää On aina Ei koskaan - Tavoitteet: syventyä johonkin tunteeseen ja tutkia sitä sanataiteen keinoin, luoda taiteellinen teksti matalalla kynnyksellä Musiikki sanoiksi Ennen harjoituksen aloittamista voidaan keskustella yhteisesti siitä, miten tunteet ja musiikki liittyvät toisiinsa. Onko osallistujilla tapana kuunnella musiikkia tietyssä mielentilassa? Miten musiikilla voi säädellä ja käsitellä tunteita? Mihin musiikin ja tunteiden yhteys perustuu? Kuunnellaan instrumentaalikappale (esim. Child of Light Aurora s theme) Samaan aikaan kun kappale soi, osallistujat kirjoittavat paperille musiikista ja sen tunnelmasta mieleen tulevia sanoja. Esimerkiksi tunteita, paikkoja, henkilöitä, tilanteita, värejä, tuoksuja, makuja, hajuja, tapahtumia Tämän jälkeen ohjaaja pyytää osallistujia valitsemaan listaltaan yhden sanan ja kertomaan sen muille. Ohjaaja kirjoittaa sanat taululle. Tämän jälkeen osallistujat saavat tehtäväksi kirjoittaa musiikin ja sanojen pohjalta kertomuksen tai runon, jonka pohjana käytetään itselle kirjattuja ja/tai yhteisesti koottuja sanoja.
6 Kaikkia ei tarvitse käyttää Muitakin sanoja saa olla Sanoja saa taivuttaa Kun osallistujat kirjoittavat, voidaan laulu laittaa taustalle soimaan uudestaan Lopuksi osallistuja keksii tekstilleen nimen. Tavoitteet: tutkia taiteen rakentamia tunnetiloja ja tunnelmia sekä rakentaa sellaisia itse, luoda vapaamuotoinen taiteellinen teksti toisen taiteenlajin pohjalta ja yhdessä luodun virikemateriaalin tuella
Erilaisia osallisuusmenetelmiä
Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotPIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen
PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotTEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä
1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotSOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke
SOSIAALISET TAIDOT Tukioppilaskoulutus 12.12.2016/OSAVA-hanke Nimen vaihto kättelyllä Kuljetaan ympäri luokkatilaa Kun kohtaat jonkun, kättelet ja sanot oman nimesi. Toinen tekee samoin. Henkilön, jota
LisätiedotLapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa
Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 1. Esikouluryhmä ryhmäytymässä Tavoitteet ryhmäytyminen liikennesääntöjen harjoittelua jokamiehenoikeudet tutuksi elekielen ja geometristen kuvioiden harjoittelua Kohderyhmä Esikouluryhmä, 16 lasta
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHuittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1
Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotVOIMAUTTAVA VALOKUVA
VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotLevitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Piirrä silmät kiinni vasemmalla kädellä oma muoto kuvasi ja esittele itsesi muille. Halaa itseäsi.
Mistä kuva kertoo? Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista. Levitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Katso ympärillesi ja kerro viisi kaunista asiaa, jotka näet. Piirrä silmät kiinni vasemmalla
LisätiedotSano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 1 tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 3 Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotAkvaariokeskustelu-menetelmästä
Akvaariokeskustelu-menetelmästä Matti Vuori, www.mattivuori.net 11.2.2009 1(11) Sisällysluettelo Yleistä 3 Akvaarion perusasetelma 4 Miten avoin akvaario toimii 6 Menestystekijät 8 Toinen malli: Suljettu
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotSuomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt
Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme. Luonnossa liikkuminen lisää hyvää oloa. Erityisesti
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotHYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja
HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja Mervi Juusola Tietokirjailija, kuvataideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja www.mielenvoimaa.net Varhaiskasvatuspäivät 6.11.2015 Sosiaalisten taitojen
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotYksinkertaista, museopedagoginen kulttuurikasvatuskokonaisuus Opettajan oheismateriaali esiopetukselle. ja 1. luokille
Yksinkertaista, museopedagoginen kulttuurikasvatuskokonaisuus Opettajan oheismateriaali esiopetukselle. ja 1. luokille Satutunti tuntisuunnitelma Aihe: Esimerkiksi äidinkieli, kuvataide Kesto 45 min Tarvikkeet:
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
Lisätiedot75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin
75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa
LisätiedotVALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA
VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA Kursseja on tarjolla yhteensä seitsemän. Design -kursseja kolme. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia,
LisätiedotTanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten
LisätiedotMUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko
LAPSEN oikeuksien viikko MUUToS luokassa Harjoituksen tavoitteena on pohtia yhdessä, mitä oppilaat itse haluavat parantaa tai kehittää omassa luokassaan ja toteuttaa muutos tämän jälkeen. Harjoitus voidaan
LisätiedotHARJOITE 15: MATON KÄÄNTÖ
HARJOITE 15: MATON KÄÄNTÖ Ryhmä seisoo maton päällä. Tehtävänä on kääntää matto ryhmän alla niin, ettei kukaan nouse pois matolta. (Idea: Onnistunut opetus - menetelmien kartoitus) HARJOITE 25: KARKKIKAVERI
LisätiedotLasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin
Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotSisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:
Sisaruuskortit Sisaruuskortit on luotu avuksi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sisarusten tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kortteja on 48 ja niissä kaikissa on yksi sitaatti. Lisäksi
LisätiedotVideo 2: Uuden oppiminen ja vanhan kertaaminen
Video 2: Uuden oppiminen ja vanhan kertaaminen VÄRIT Tavoite: Oppilas tutustuu ja oppii opiskeltavalla kielellä värejä havainnoimalla ympäristöään. Harjoitukseen valmistautuminen: Ensin oppilaiden kanssa
LisätiedotLUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotVinkkejä toiminnalliseen oppimiseen ja taukoliikuntaan
Vinkkejä toiminnalliseen oppimiseen ja taukoliikuntaan Juli Hovi ja Kaisa Björn Hämeen Liikunta ja Urheilu ry 1 Teoria (poimintoja LIKES, OPH, Liikkuva koulu) Yhtäjaksoinen istuminen heikentää oppilaan
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
Lisätiedot1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi
Ideoita kuvallisten kommunikointisanastojen harjoitteluun Muistipeli Maistiaiset Kuka - tekee - mitä? Vastakohtaisuudet ja yhteen liittyvät asiat Kuvasuunnistus Toimintaohjeet Tarrakuvakansio Tähän on
LisätiedotMummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja
Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotVALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA
VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA Kursseja on tarjolla yhteensä seitsemän. Design -kursseja kolme. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia,
LisätiedotPäättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.
Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotAseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna
Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotPED Assistentti oppimisen ohjaajana
PED-131.9000 Assistentti oppimisen ohjaajana Lähipäivä 1:, K1, h. 201 Maire Syrjäkari, KT, yliopistopedagoginen asiantuntija ja Jukka Välimäki, TM, suunnittelija, digitaalinen opetus Aikataulu 14:15-14:30
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotAssari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)
Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotUnelmien työ (90 min)
Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän
LisätiedotKouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:
Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi: Tämä esitys sisältää koulutuksen koulun opetushenkilöstölle. Koulutus on rakennettu sellaiseksi, että sen voi vetää ryhmälle ilman aiheeseen etukäteen perehtymistä.
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS
ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotKotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen
2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotLuovan toiminnan työtavat
NÄYTESIVUT Anna Liisa Karjalainen (toim.) Luovan toiminnan työtavat Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Esipuhe Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
Lisätiedot