KATSAUS. Joulupadan lahja. Pelastusarmeijan joulupatakeräys. Antero Puotiniemi

Transkriptio

1 KATSAUS Joulupadan lahja Pelastusarmeijan joulupatakeräys Antero Puotiniemi N» yt on joulu käsillä, kun joulupata on ilmestynyt!» Pelastusarmeijan majuri Liisa Ripatti on joulupatavahtina toimiessaan kuullut monien ihmisten sanovan näin. Pelastusarmeijan upseerin tehtävässä hän on kokenut 41 joulupatakeräyksen kiireet. Liisa Ripatin vastuu joulupatakeräyksestä on vaihdellut.»nuorena olin joulupatavahtina muiden töiden ohella, viime vuosina olen vastannut koko pääkaupunkiseudun keräyksen toimivuudesta», hän sanoo. Myös keräyksen tulos on vaihdellut aikojen myötä.»suurin tuloksen hyppäys tapahtui jouluna 1993, keskellä syvintä lamaa, jolloin keräystulos kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna», Liisa Ripatti muistelee. Joulupatakeräys syntyi Yhdysvalloissa Pelastusarmeijan joulupatakeräys järjestettiin ensimmäisen kerran Yhdysvaltojen länsirannikolla, San Franciscossa vuonna Pelastusarmeijan kapteeni Joseph McFee näki kaupungilla paljon talouslaman uhreja, työttömiä merimiehiä. McFee tunsi hyvin heidän elämäntilanteensa, sillä hän oli itsekin ollut merimies ennen pelastusupseeriksi tuloaan. Tässä tilanteessa esimies pyysi McFeetä toimimaan merimiesten auttamiseksi ja järjestämään heitä varten kansankeittiön ja yömajan. Rahoitus muodostui kuitenkin ongelmaksi. McFee yritti kerätä varoja tätä tarkoitusta varten, mutta laihoin tuloksin. Eräänä päivänä hän havaitsi kaupan ikkunassa kolmijalassa riippuvan suuren, mustan rautapadan. McFee osti padan, asetti sen vilkasliikenteisen kadun varteen ja ripusti siihen iskulauseen:»anna padan porista!» Padan vierellä hän muistutti ohikulkijoita huudoin:»auttakaa meitä ruokkimaan nälkäisiä merimiehiä!» Ihmiset tulivat innokkaasti mukaan tukemaan 2346 Duodecim 2003;119: A. Puotiniemi

2 tätä uutta keräystä, ja saaduin rahavaroin autettiin satoja merimiehiä heidän ahdingossaan. Joulupatakeräyksen idea on siis peräisin Yhdysvalloista, ja se on levinnyt vähitellen eri tavoin muuntuneena moniin maihin. Esimerkiksi joissakin maissa patavahti helistää kelloa huomion herättämiseksi ja torvisoittokunta soittaa lähistöllä jouluisia säveliä. Joulupatakeräys ensimmäisen kerran Suomessa jo 1906 Suomessa Pelastusarmeijan joulupatakeräys järjestettiin ensimmäisen kerran joulun edellä vuonna 1906 Helsingissä. Padat sijoitettiin kymmeneen paikkaan Kanta-Helsingin alueella, ja ne tuottivat yhteensä 3 514,19 mk, tiesi Sotahuuto-lehti kertoa tammikuussa Sotahuudossa julkaistussa keräystilityksessä selvitetään tarkasti hankittujen varojen käyttö. Rahoilla oli ostettu 500 elintarvikekoria leipää, voita, lihaa, kahvia, sokeria, ryynejä ja joululehti arvoltaan 3,50 mk. Korien kokonaisarvo oli mk. Padat, patakepit, lyhdyt ja kynttilät maksoivat yhteensä 107,45 mk, ilmoittelu ja korien noutamiseen tarkoitetut vastikeliput 41,25 mk ja ajurit ja raitiovaunukyydit patojen noutoa varten 18,80 mk. Tärkeää oli myös muistaa kylmässä viimassa seisovien patavahtien kahvitus, 14,95 mk. Jäljelle jäi vielä köyhille tarkoitettua lisäjakelua varten 681,74 mk. Keräys siis onnistui ensimmäisellä kerralla vuonna 1906 yli odotusten! Pelastusarmeijan sosiaalisen auttamistoiminnan alku Joulupatakeräys vuonna 1906 ei kuitenkaan ollut Pelastusarmeijan ensimmäinen ponnistus jouluilon tuottamiseksi varattomille lähimmäisillemme. Nummenmäelle Turkuun perustettiin ensimmäinen ns. slummiasema vuonna 1891, puolitoista vuotta Suomen Pelastusarmeijan perustamisen jälkeen. Sen toiminta alkoi Nummella asuvien parissa lähinnä kodinhoitoavun antamisena työttömyydestä ja köyhyydestä kärsiville monilapsisille perheille ja yksinäisille vanhuksille. Slummiaseman avustustyöhön liittyi myös kotihartaushetkien pitäminen, hengellisenkin avun tuominen vaikeuksissa olevien ihmisten elämään. Turun slummiasema järjesti jo toimintansa ensimmäisenä jouluaattona»kello 4 ip.» puurojuhlan Nummenmäen köyhille. Viipurissa Sorvalin slummiasemalla järjestettiin jouluna 1892 Pelastusarmeijan ensimmäinen varsinainen joulujakelu. Slummiaseman väki tarjosi jouluaterian 125 kutsutulle. Sen lisäksi jaettiin joulupaketteja, jotka sisälsivät riisiryynejä, jauhoja, kahvia, sokeria, leipää ja kynttilöitä. Näistä tapahtumista voidaan katsoa Pelastusarmeijan jouluavustusperinteen alkaneen Suomessa. Puurojuhlia alettiin järjestää monilla paikkakunnilla siellä, missä Pelastusarmeijalla oli erilaista toimintaa. Pienillä paikkakunnilla sosiaalinen auttamistyö kävi luontevasti rinnakkain Pelastusarmeijan hengellisen kokoustoiminnan kanssa. Pelastusarmeijan joulupatakeräys 2347

3 Suuremmilla paikkakunnilla toimi aineellisen avun välittäjänä erityinen slummiasema. Silloin kävi usein ja käy yhä vieläkin niin, että autetusta tulee toisten vapaaehtoinen auttaja, niin ajallisen kuin hengellisen avun antaja. Joulupatakeräys nykyään Pelastusarmeijan joulupatakeräys on aina ollut luonteeltaan paikallinen. Periaatteena on siis ollut, että kerätyt varat on jaettu kunkin seudun vähävaraisten ihmisten joulua ilahduttamaan. Näin tehdään nytkin, lähes sata vuotta myöhemmin A. Puotiniemi

4 Vuonna 2002 Pelastusarmeijan joulupatakeräys järjestettiin 37 paikkakunnalla, ja sen kokonaistuotto oli noin euroa. Avustusta annettiin yli henkilölle, noin ruokakunnalle. Keräyskulujen osuus oli vain 3,6 %. Kiitos siitä kuuluu lukemattomille vapaaehtoisille, jotka toimivat patavahteina, auttoivat joulujuhlien järjestelyissä tai valmistivat ruokapaketteja jaettavaksi. Monet yritykset ovat antaneet esimerkiksi pakettiautoja lainaksi joulupatakuljetuksiin. Kerätyillä varoilla hankitaan nykyään elintarvikkeita tai ostokortteja jouluhankintoja varten. Pelastusarmeija järjestää myös edelleen jouluavustuksen saajille joulujuhlia mieleenpainuvine ohjelmineen. Joulupatakeräystä on toteutettu vuodesta 1998 alkaen myös Internetissä osoitteessa ja tätä kautta on kertynyt viiden vuoden aikana noin euroa. Näitä varoja on mahdollista jakaa niille paikkakunnille, joissa patakeräys ei tuota jaettavaksi tarvetta vastaavaa rahamäärää. Internet-keräyksen on mahdollistanut eräiden mainostoimistojen halu tulla vapaaehtoisella työpanoksellaan mukaan auttamaan vaikeuksissa olevia lähimmäisiä. Internet-joulupatakeräykseen on mahdollista tehdä lahjoitus joulukuun aikana. Joulupatakeräykseen on vuosien ajan liittynyt myös asusteiden ja ruokatarvikkeiden keräys. Ruokatarvikkeiden osuus lahjoituksista on vuosien saatossa pienentynyt, asusteita sen sijaan lahjoitetaan edelleen runsaasti. Kaikki lahjoitetut uudet tavarat sekä käyttökelpoiset elintarvikkeet ja makeiset jaetaan heti eteenpäin. Liisa Ripatti kertoo, että asusteiden kerääminen edelleen lahjoittamista varten alkoi jatkosodan jälkeen todellisen pulan ja puutteen vallitessa sodan köyhdyttämässä maassa. Ihmiset antoivat vaatelahjansa ruskeaan voimapaperiin käärittynä. Saadut asusteet lahjoitettiin heti eteenpäin. Tämä johtui kahdesta syystä. Toisaalta tavaralahjoitusten määrä oli siihen aikaan varsin vähäinen, toisaalta varastotilat olivat hyvin niukat. Asusteita lahjoitetaan edelleen runsaasti. Niiden käyttökelpoisuuden varmistamiseksi tarvitaan lajittelua, joka tehdään yleensä joulun jälkeen kevättalvella. Pelastusarmeijan jatkuvalle auttamistyölle asustelahjoitukset ovat tärkeitä. Vaatteita jaetaan suoraan tarvitseville ja osa niistä myydään kirpputoreilla tulojen saamiseksi Pelastusarmeijan sosiaalista toimintaa varten. Liisa Ripatin mukaan yleinen avustustoiminta on pääkaupunkiseudulla laajentunut viime vuosina valtavasti. Pelastusarmeija on aina jakanut leipää tarvitseville, mutta laman alettua 1990-luvun alussa avun tarve räjähti Helsingissä. Laman jäljet näkyvät edelleen monen ihmisen pitkäaikaistyöttömyytenä, toimeentulovaikeuksina sekä terveyden ja mielenterveyden heikentymisenä. Lääkkeidenkin hankinnasta jotkut joutuvat tinkimään varattomuuden tähden. Pelastusarmeijan Keskustalossa Kalliossa käy päivittäin jatkuvasti noin 500 leipäjonon asiakasta. Pahimmillaan heitä oli 700 päivässä.»elän vedellä ja leivällä siihen asti kunnes saan avustuksen», sanoi eräskin leipäjonossa asioiva. Tälle osalle lähimmäisiämme Pelastusarmeijan joulupadan välityksellä saatu joululahja on todella merkityksellinen asia. Joulupatakeräyksen ja muun avustustoiminnan kautta on saatu yhteys moniin vaikeuksissa oleviin ihmisiin. Heidän monet ongelmansa ovat tulleet tutuiksi työn- Pelastusarmeijan joulupatakeräys 2349

5 tekijöillemme. Yksi avustustoiminnan kautta kohdattu ongelma on perheväkivalta. Sen vaikutuksia lieventämään on Helsinkiin perustettu toimintatilaksi Hedvighuone, jonne perheväkivallan kohteena olevat naiset voivat luottamuksellisesti tulla kertomaan ahdingostaan sekä saamaan apua ja neuvoja. Tämän toiminnan laajentamista harkitaan. Kuinka avun antaminen on mahdollista? Olemme Pelastusarmeijassa monet kerrat nähneet viiden leivän ja kahden kalan riittävän suurille ihmisjoukoille. Tämän ihmeen toteutumisen syy on lukemattomissa Pelastusarmeijan työn ystävissä yksityishenkilöissä ja yrityksissä. Apua on saatu usein runsain määrin silloin, kun sitä on tarvittu. Monet sanomalehdet ja muut tiedotusvälineet ovat myös suhtautuneet Pelastusarmeijaan ystävällisesti kertomalla sen työstä ja työn tarpeista suurelle yleisölle. Pelastusarmeija haluaa kiittää niitä kaikkia tahoja, jotka haluavat omalla panoksellaan tukea Pelastusarmeijan auttamistyötä niin jouluna kuin arkena. Kirjallisuutta Könönen E. Hengen miekka, auttava käsi. Pelastusarmeijan vaiheet Suomessa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Nieminen H. Pelastussotaa Suomessa Werner Söderström Osakeyhtiö, ANTERO PUOTINIEMI, Pelastusarmeijan majuri, Suomen Pelastusarmeijan tiedottaja Suomen Pelastusarmeijan Säätiö PL 161, Helsinki 2350