Vakuuskelpoisuus: ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Luottokelpoisuus: ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät

Transkriptio

1 3 3.1 Vakuuksiin liittyviä sopimuksia Panttaussopimus Lainasaamisten panttaussopimus 3.2 Suomen Pankin vakuushallinnan säännöt Vakuuskelpoiset omaisuuserät Vaatimus riittävistä vakuuksista Vakuuskelpoisuus: jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Vakuuskelpoisuus: ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Vakuuksien käyttöön liittyviä ehtoja Vaatimus vakuuksien hyvästä luottokelpoisuudesta Luottokelpoisuus: jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Luottokelpoisuus: ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Julkista luottoluokitusta vailla olevat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien hyväksyminen Luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien seuranta Vakuuksien hallinta sammiojärjestelmässä Kotimaiset jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Ulkomaiset jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Kotimaiset ei-jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Ulkomaiset ei-jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Lisävakuustarpeen kattaminen sammiojärjestelmässä Ulkomaisiin vakuuksiin liittyviä erityismenettelyjä Vakuushallinnan tariffi 1

2 3.2.3 Vakuuksiin sovellettava riskienhallinta ja sanktiot Yleistä riskienhallintamenetelmistä Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien riskienhallinta Ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien riskienhallinta Vakuuksien hinnoittelu ja arvostus Sanktiot Muiden kuin euromääräisten vakuuksien hyväksyminen poikkeustilanteissa Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Euroalueen keskuspankkien www-sivut Eurojärjestelmän käyttämät ulkoiset luottoluokituslaitokset Vakuushallinnan aukioloajat ja määräajat Vakuushallinnan sanomaliikenne jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Lainasaamisten panttausilmoitus Suomen Pankin menettelyohjeet ei-jälkimarkkinakelpoisten vakuuksien käyttö kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta Esimerkkilaskelma vakuustarpeesta ja vakuuksien arvostamisesta Vakuutena käytettävien omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuussammioita koskevien lainakohtaisten tietojen toimittaminen tietopankkiin Vakuushallinnan yhteyshenkilöt 2

3 Vakuuksiin liittyviä sopimuksia Panttaussopimus Pantinantaja: XX-Pankki Pantti: 1. XX-Pankin [NN-Pankin] osuusrekisterissä oleva arvo-osuustili nro yyy ja tällä tilillä kulloinkin olevat arvo-osuudet tai arvo-osuuksista niiden erääntyessä taikka niiden myynnistä kertyvät varat, joita säilytetään Suomen Arvopaperikeskus Oy:n Suomen Pankissa sijaitsevalla maksujenvälitystilillä pantinantajan lukuun eroteltuna. 2. Realisointitilanteessa käytettävä XX-Pankin Suomen Pankin osuusrekisterissä oleva arvo-osuustili nro ååå ja tällä tilillä kulloinkin olevat arvo-osuudet tai arvo-osuuksista niiden erääntyessä kertyvät varat 3. Ulkomaisissa arvopaperien säilytyskeskuksissa pantinantajan lukuun säilytettävät arvopaperit. Velan määrä: 1. XX-Pankille TARGET2- Suomen Pankki -järjestelmässä myönnetyn päivänsisäisen luoton määrä. 2. Suomen Pankin ilmoittamien ehtojen mukaisesti maksuvalmiusluotoksi kirjattava määrä, joka vastaa pankkipäivän päättyessä PM-tilillä mahdollisesti olevaa velkasaldoa ja/tai joka on myönnetty vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi. 3. Vakuudellisina luottoina tehtyjen rahapoliittisten operaatioiden kulloinenkin määrä sekä takaisinostosopimukseen liittyvien marginaalivaatimusten määrä. Pantinsaaja: Suomen Pankki Panttausehdot: Panttaus kirjataan arvo-osuustilille. Arvo-osuustili nro yyy on ns. vakuushallintatili, jonka tietoihin on liitetty tilin vakuusvaatimus ja vakuudeksi hyväksyttyjen arvo-osuuksien vakuuskelpoisuusehdot. Suomen Pankki määrittelee vakuusarvon laskentasäännön. Kulloisenkin vakuusvaatimuksen ylittävä osa arvo-osuuksista voidaan siirtää tililtä ilman pantinsaajan erillistä suostumusta. XX-Pankki vastaa Suomen Arvopaperikeskus Oy:n kanssa tekemänsä asiamiessopimuksen sekä arvo-osuuslainsäädännön mukaisesti pantatulle tilille tekemistään kirjauksista. Suomen Pankilla ei ole oikeutta edelleen pantata vakuudeksi annettua panttia. Ulkomailla sijaitseviin pantteihin sovelletaan kyseisen maan lainsäädännön ehtoja sitovan panttauksen perustamisesta. Tiliin liittyvät oikeudet: Suomen Pankilla on veloitus- ja rajoitettu katseluoikeudet pantatulla tilillä oleviin arvoosuuksiin ja tiliin liittyviin rahavaroihin. Suomen Pankilla on oikeus muuttaa tilin vakuusvaatimusta, vakuuskelpoisuusehtoja ja va

4 Vakuuksiin liittyviä sopimuksia Kustannukset: kuusarvon laskentasääntöä. Suomen Arvopaperikeskus Oy:llä on tilin aktivoimiseen liittyvä katseluoikeus sekä tekninen veloitusoikeus. XX-Pankki vastaa pantattujen tilien kuluista. Pantin realisointi: Jos XX-Pankki jättää jossain suhteessa täyttämättä velvoitteen, jonka vakuutena pantti on, Suomen Pankilla on oikeus pantinantajaa kuulematta ja tuomiota tai päätöstä hakematta tai laissa säädettyjä muodollisuuksia noudattamatta ja panttia myytäväksi kuuluttamatta muuttaa pantti rahaksi tarkoituksenmukaisella ja osapuolten edut turvaavalla tavalla. Suomen Pankilla on veloitusoikeutensa perusteella oikeus saada siirrettyä tilille kirjattuja arvo-osuuksia Suomen Pankin hallintaan realisointia varten. Arvo-osuudet kirjataan XX- Pankin nimiin avatulle ja Suomen Pankille pantatulle arvo-osuustilille nro ååå. Suomen Pankilla on panttauksen perusteella oikeus saada siirrettyä pantatut rahavarat itselleen. Ulkomailla sijaitsevat pantit realisoidaan kyseisessä maassa sovellettavan menettelyn mukaisesti. Suomen Pankilla on oikeus käyttää realisoinnista saadut rahat täyttämättä olevien velvoitteiden suorittamiseen. Mikäli pantin rahaksi muuttaminen tuottaa enemmän kuin XX- Pankin vastuut tämän sitoumuksen mukaisesti edellyttävät, Suomen Pankki palauttaa XX- Pankille ylijäämän. Jos pantteja on useampia kuin yksi, Suomen Pankki saa määrätä, missä keskinäisessä järjestyksessä ne muutetaan rahaksi ja käytetään velvoitteiden täyttämiseen. Suomen Pankki ilmoittaa viivytyksettä ja jos mahdollista ennen pantin rahaksi muuttamista XX-Pankille kirjallisesti toimenpiteestä pantinantajan ilmoittamaan osoitteeseen. Ylivoimainen este: Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu muun viranomaisen toimenpiteestä, sodasta tai sodan uhasta, tai kansalaislevottomuudesta, sopijapuolesta riippumattomasta ja sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä automaattisessa tietojenkäsittelyssä tai tiedon siirrossa, posti- tai teleliikenteessä taikka sähkövirran saannissa, sopijapuolen toiminnan tai toimenpiteiden keskeyttämisestä tai viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta, sopijapuolen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutoimenpiteestä, silloinkaan kun se koskee vain osaa sopijapuolen toimihenkilöistä taikka muusta näihin verrattavasta ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. Sitoumus: XX-Pankki panttaa Suomen Pankille yllä mainitun vakuuden Suomen Pankilta saamansa yllä määritellyn velan, velan alkumarginaalin, vakuuden markkina-arvon aliarvostuksen, velalle laskettavan koron ja mahdollisten perimiskulujen vakuudeksi. Pantinantaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että kulloistakin velan määrää vastaava vakuus

5 Vakuuksiin liittyviä sopimuksia Sovellettava laki: tarve on aina täytetty. Pantinantaja sitoutuu säilyttämään tiliin liittyvät oikeudet Suomen Pankilla ja noudattamaan Suomen Pankin määräämiä vakuuksien arvostussääntöjä. Suomen Pankki hyväksyy sen, että vakuusvaatimuksen ylittävä osa arvo-osuuksista voidaan siirtää tililtä ilman pantinsaajan erillistä suostumusta. Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sellaiseen panttaukseen, jonka kohteena on ulkomaisia arvopapereita, sovelletaan kyseisen maan lainsäädännön säännöksiä panttioikeuden perustamisesta ja vakuuden realisoinnista. Sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin sopijapuolelle. Kopio sopimuksesta toimitetaan Suomen Arvopaperikeskus Oy:lle. Päiväys

6 Vakuuksiin liittyviä sopimuksia Lainasaamisten panttaussopimus 1. Pantinantaja XX-Pankki Oyj 2. Pantti Pantinantajan myöntämät ei-jälkimarkkinakelpoiset lainasaamiset, jotka täyttävät Suomen Pankin vakuushallinnan säännöissä määritellyt kelpoisuusvaatimukset sekä oikeudelliset lisävaatimukset ja joista pantinantaja on toimittanut Suomen Pankille sen vaatimat tiedot panttausilmoituksen tai määrämuotoisen sähköisen tiedoston avulla. Pantattavien lainasaamisten tulee ehtojensa mukaan olla Suomen lainsäädännön alaisia. 3. Velan määrä 1) XX-Pankki Oyj:lle TARGET2- Suomen Pankki järjestelmässä myönnetyn päivänsisäisen luoton määrä. 2) Suomen Pankin rahapolitiikan säännöissä määriteltyjen ehtojen mukaisesti maksuvalmiusluotoksi kirjattava määrä, joka vastaa pankkipäivän päättyessä PM-tilillä mahdollisesti olevaa velkasaldoa ja/tai määrä, joka on myönnetty vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi. 3) Vakuudellisina luottoina tehtyjen rahapoliittisten operaatioiden kulloinenkin määrä sekä takaisinostosopimukseen liittyvien marginaalivaatimusten määrä. 4. Pantinsaaja Suomen Pankki 5. Sitoumus XX-Pankki Oyj panttaa Suomen Pankille yllä mainitun vakuuden Suomen Pankilta saamansa yllä määritellyn velan, velalle laskettavan koron ja mahdollisten perimiskulujen vakuudeksi. (Muutos ) 6. Panttausehdot Pantinantaja tekee velkakirjalain (622/47) 11 :n mukaiseen juoksevaan velkakirjaan erillisen siirtomerkinnän ja toimittaa kopion siirtomerkinnästä Suomen Pankille. Pantinantaja säilyttää panttaamiaan lainasaamisia velkakirjalain 22.2 :n mukaisesti. (Muutos ) Pantinantaja toimittaa siirtoilmoituksen velkakirjalain 26 :n mukaisen tavallisen velkakirjan velalliselle. Pantinantaja sitoutuu lähettämään siirtoilmoituksen noudattaen velallisen kanssa sopimiaan menettelyjä. Pantinantaja toimittaa kopion siirtoilmoituksesta Suomen Pankille. Pantinantaja sitoutuu noudattamaan lainasaamisten vakuuskäyttöön sovellettavia operatiivisia menettelyjä, jotka on määritelty Suomen Pankin vakuushallinnan säännöissä. Pantinantaja ilmoittaa Suomen Pankille välittömästi, kuitenkin viimeistään seuraavana pankkipäivänä, jos sen ja velallisen välinen lainasuhde muuttuu siten, että muutoksella on vaikutusta vakuuskelpoisuuteen. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi lainan ennenaikainen, osittainen tai täydellinen takaisinmaksu, velallisen luottokelpoisuuden muutokset tai olennaiset muutokset lainan ehdoissa. Pantinantaja perii edelleen velalliseltaan pantatun lainasaamisen lyhennykset ja korot, ellei Suomen Pankki eri ilmoituksella toisin määrää

7 Vakuuksiin liittyviä sopimuksia 7. Panttien hallinnointi Pantinantaja sitoutuu säilyttämään Suomen Pankin hyväksi pantattuja velkakirjoja liitteineen ja vakuuksineen huolellisesti ja turvallisesti. (Muutos ) 8. Suomen Pankin oikeus tehdä tarkastuksia ja antaa tietoja eurojärjestelmälle Suomen Pankille pantattujen lainasaamisten olemassaolon ja lainatietojen paikkansapitävyyden todentamiseksi Suomen Pankilla on oikeus tulla tekemään tarkastuksia pantinantajan tiloihin taikka antaa toimeksianto tarkastusten tekemiseen rahoitusvalvontaviranomaiselle tai ulkopuoliselle tilintarkastajalle. Jos pantinantaja käyttää luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRBA) lainasaamisten arvioimisen lisäksi myös todetakseen jälkimarkkinakelpoisten, ilman julkista luottoluokitusta olevien velkainstrumenttien vakuuskelpoisuuden, tarkastusoikeus koskee myös näiden instrumenttien liikkeeseenlaskijoiden tietoja. Suomen Pankilla on oikeus luovuttaa pantattuihin lainasaamisiin liittyviä tietoja eurojärjestelmän keskuspankeille. Jos pantinantaja arvioi lainasaamisensa ja/tai osan jälkimarkkinakelpoisista velkainstrumenteistaan luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmällä vakuuskäyttöä varten, Suomen Pankilla on oikeus luovuttaa tietoja menetelmästä ja sen tuottamista arvioista eurojärjestelmän keskuspankeille. Suomen Pankilla on oikeus luovuttaa tietoja velkasaamisten arviointiin käytettävästä tai käytetystä luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmästä ja sen tuottamien arvioiden osuvuudesta sen EU-maan rahoitusvalvontaviranomaiselle, joka on myöntänyt luvan käyttää menetelmää vakavaraisuuslaskentaan. Pantinantaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että Suomen Pankilla on kaikissa tilanteissa oikeus luovuttaa edellä tässä sopimuskohdassa mainitut tiedot. 9. Pantin realisointi Jos XX-Pankki Oyj jättää jossain suhteessa täyttämättä velvoitteen, jonka vakuutena pantti on, Suomen Pankilla on oikeus pantinantajaa kuulematta muuttaa pantti rahaksi tarkoituksenmukaisella ja osapuolten edut turvaavalla tavalla. XX-Pankki Oyj sitoutuu toimittamaan Suomen Pankille kaikki ne asiakirjat, jotka ovat tarpeen panttia realisoitaessa

8 Vakuuksiin liittyviä sopimuksia 10. Ylivoimainen este Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä tai vastaavasta syystä johtuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan ylivoimaisesta esteestä toiselle sopijapuolelle niin pian kuin mahdollista. 11. Oikeuspaikka ja sovellettava laki Tästä panttauksesta aiheutuvat riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Päiväys Suomen Pankki XX-Pankki Oyj

9 3.2 Suomen Pankin vakuushallinnan säännöt Vakuuskelpoiset omaisuuserät Vaatimus riittävistä vakuuksista Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussääntö edellyttää kaiken eurojärjestelmän luotonannon perustuvan riittäviin vakuuksiin. Näin ollen Suomen Pankki vaatii vakuudet likviditeettiä lisäävissä avomarkkinaoperaatioissa 1, maksuvalmiusluotoissa ja päivänsisäisissä luotoissa. Vakuudeksi kelpaavat eurojärjestelmän määrittelemät jälkimarkkinakelpoiset ja ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät 2. Eurojärjestelmän luotto-operaatioihin vakuudeksi hyväksyttävien omaisuuserien joukko on ollut sama kaikissa euroalueen maissa lähtien, ja sitä kutsutaan "yhdeksi vakuuslistaksi" tai "yhteislistaksi". Yhteislista on korvannut rahaliiton kolmannen vaiheen alussa käyttöön otetut ns. ykkös- ja kakkoslistat. Yhteislistalla omaisuuserät jaetaan kahteen luokkaan: jälkimarkkinakelpoisiin ja eijälkimarkkinakelpoisiin. Niihin sovelletaan euroalueen yhdenmukaisia vakuuskelpoisuusvaatimuksia 3 (ks. kohdat ). Hyvän luottokelpoisuuden varmistamiseksi eurojärjestelmä on luonut menettelyt omaisuuserien liikkeeseenlaskijoiden ja velallisten arviointiin, jossa mm. hyödynnetään vaihtoehtoisia luottoluokituslähteitä (ks. kohdat ). Suomessa sijaitsevien pankkien vakuuksien käyttöön liittyvät menettelyt on kuvattu kohdassa Se sisältää ohjeet sekä Suomessa että ulkomailla sijaitsevien omaisuuserien käytöstä vakuutena. Eurojärjestelmässä yhteisesti sovitut ja Suomen Pankin vakuuksiin ja vastapuoliin soveltamat riskienhallintamenettelyt ja sanktiot on kirjattu kohtaan Euroopan keskuspankki julkaisee päivittäin vakuuskelpoisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien listan www-sivustollaan ( Ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät sekä jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät, joilla ei ole minkään EKP:n www-sivustolla ilmoitetun julkisen luottoluokituslaitoksen luokitusta, hyväksytään vakuudeksi pankkikohtaisesti (ks. kohdat ja ). Tietoja tällä tavalla vakuudeksi hyväksytyistä omaisuuseristä ei julkaista. Suomen Pankki antaa vastapuolipankeilleen omaisuuserien vakuuskelpoisuutta koskevia neuvoja edellyttäen, että vakuudeksi tarjottavat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät on jo laskettu liikkeeseen ja ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät ovat jo pankin saamisina. Suomen Pankki ei tee vakuuskelpoisuusarvioita ennen paperin liikkeeseenlaskua tai lainan myöntämistä. Koska vakuuksien kelpoisuusehdot ja riskienhallinta on eurojärjestelmässä yhdenmukaistettu, nämä vakuushallinnan säännöt noudattelevat eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä annettujen suuntaviivojen 4 sisältöä. (Muutos ) Keskuspankki voi lisätä likviditeettiä myös ostamalla omaisuuseriä, jos kyseessä on rakenteellinen operaatio. Tällaiseen suoraan kauppaan kelpaavat samat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuin luotto-operaatioihin. Keskuspankki voi vähentää likviditeettiä niin ikään joko suorin kaupoin (jos kyseessä on rakenteellinen operaatio) tai käänteisoperaatioin. Käänteisoperaatioissa käytetään vakuutena samoja omaisuuseriä kuin luotto-operaatioissa, suorissa kaupoissa vain jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä. Likviditeettiä vähentäviin operaatioihin ei sovelleta markkina-arvon aliarvostusta. Tässä käytetään "omaisuuserä"-sanaa käännöksenä englannin kielen termistä "asset". Ei-jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin kuuluvien lainasaamisten vakuuskelpoisuus- ja operatiiviset vaatimukset saattavat paikoin poiketa toisistaan euroalueella.(muutos ) Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 31 päivänä elokuuta 2000, eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä (EYVL L 310, , s. 1), sellaisina kuin ne ovat kulloinkin voimassa muutettuina. Suuntaviivat löytyvät Euroopan keskuspankin www-sivustolla osoitteessa olevasta EKP:n säädöskokoelmasta.(muutos )

10 Vakuuskelpoisuus: jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Suomen Pankki hyväksyy luotto-operaatioissaan vakuudeksi jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, jotka täyttävät tässä kohdassa luetellut kelpoisuusvaatimukset. EKP:n liikkeeseen laskemat velkasitoumukset ja kaikki eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien omissa maissaan ennen euron käyttöönottoa liikkeeseen laskemat velkainstrumentit ovat vakuuskelpoisia. Muihin jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin sovelletaan seuraavia kelpoisuusvaatimuksia. Omaisuuserätyyppi Omaisuuserien tulee olla seuraavanlaisia velkainstrumentteja (muutos ): a. Niillä on joko kiinteä, ei-ehdollinen lainapääoma 5 tai ei-ehdollinen lainapääoma, joka on sidottu vakiomääräisesti (on a flat basis) vain yhteen euroalueen inflaatioindeksiin tiettynä ajankohtana ja joka ei sisällä muita monimutkaisia rakenteita 6 ; ja b. niiden koron tulee olla jokin seuraavista: 1) kiinteä korko, nollakorko tai moniportainen korko (multi-step coupon), jonka asetantakaudet ja kuponkiarvot on määritetty etukäteen ja josta ei voi aiheutua negatiivista kassavirtaa; tai 2) vaihtuva korko, josta ei voi aiheutua negatiivista kassavirtaa ja jolla on seuraava rakenne: korkokanta = (viitekorko * l) ± x ja f korkokanta c. Lausekkeessa f = alaraja, c = yläraja, l = vipuvaikutus/velkavivun vähentäminen ja x = marginaali. Jos korkorakenne määritetään joidenkin tai kaikkien näiden tekijöiden pohjalta, tekijöiden on oltava kiinteitä liikkeeseenlaskun yhteydessä määritettyjä lukuja, jotka voivat muuttua ajan kuluessa. Alarajan, ylärajan ja marginaalin on oltava suurempia tai yhtä suuria kuin nolla ja vipuvaikutus/velkavivun vähentämis tekijän suurempi kuin nolla velkainstrumentin koko juoksuajan. Jos viitekorkona on inflaatioindeksi, vipuvaikutustekijän on oltava yksi. Viitekorko saa olla jokin seuraavista tiettynä ajankohtana. euron rahamarkkinakorko (esim. EURIBOR, LIBOR) tai vastaava indeksi vakiomaturiteetin swap-korko (esim. CMS, EIISDA, EUSA) jonkin euroalueen valtion liikkeeseen laskeman, maturiteetiltaan enintään yhden vuoden velkakirjan tuotto tai useaan tällaiseen velkakirjaan perustuva tuottoindeksi Eurostatin tai jäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen tuottama euroalueen inflaatioindeksi (esim. YKHI) Jos velkainstrumentin pääoman takaisinmaksu on sidottu johonkin euroalueen inflaatioindeksiin, niin instrumentin viitekoron on oltava tämä nimenomainen inflaatioindeksi. Vakuuslistalla olleet velkainstrumentit, jotka eivät täytä korkorakenteensa osalta kohdan 2) ehtoja, säilyttävät vakuuskelpoisuutensa 12 kuukauden ajan em. päivämäärän jälkeen. Mikäli velkainstrumentin korko joko kiinteä tai vaihtuva on tyypiltään moniportainen, velkainstrumentin vakuuskelpoisuus korkorakenteen osalta arvioidaan instrumentin koko juoksuajan perusteella, sekä tulevan että menneen. Vakuudeksi hyväksyttävän velkainstrumentin korkoehtoihin ei saa sisältyä liikkeeseenlaskijan muutosoikeutta. Korkorakenteen on pysyttävä muuttumattomana velkakirjan koko juoksuajan ottaen huomioon sekä tulevan että menneen ajan. 5 6 Joukkovelkakirjalainat eivät ole vakuuskelpoisia, jos niihin on liitetty optiotodistuksia (warrantti) tai muita vastaavia oikeuksia. Velkainstrumentit, joiden pääoma on sidottu yhteen euroalueen inflaatioindeksiin tiettynä ajankohtana ja joissa ei ole vakiomääräisyyden vaatimusta, ovat vakuuskelpoisia, jos instrumentin korko on sidottu Eurostatin tai kansallisen tilastoviranomaisen tuottamaan euroalueen inflaatioindeksiin (esim. YKHI) ja kyseisen instrumentin pääoma on sidottu samaan inflaatioindeksiin kuin sen korko

11 Pankkien liikkeeseen laskemille katetuille joukkovelkakirjalainoille on asetettu edellä mainittujen ehtojen lisäksi lisäehtoja, josta kerrotaan seuraavan otsikon alla. Näissä säännöissä katettuja joukkovelkakirjalainoja ei luokitella omaisuusvakuudelliseksi arvopaperiksi. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (asset-backed securities, ABS) kelpoisuusehtoja käsitellään katettuja joukkovelkakirjalainoja käsittelevän tekstin jälkeen. (Muutos ) Pankkien liikkeeseen laskemiin katettuihin joukkovelkakirjalainoihin sovellettavat täydentävät kelpoisuusvaatimukset Pankkien liikkeeseen laskemien katettujen joukkovelkakirjalainojen on täytettävä edellä olleiden vakuuskelpoisuusehtojen lisäksi seuraavat ehdot lähtien. (Muutos ) Katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuutena ei pääsääntöisesti saa olla omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Seuraavat ehdot täyttävät omaisuusvakuudelliset arvopaperit saavat kuitenkin olla katettujen joukkovelkakirjojen vakuutena: a. Omaisuusvakuudelliset arvopaperit, jotka vastaavat direktiiveissä 2006/48/EY ja 2006/49/EY täsmennettyjä katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuutena oleville omaisuusvakuudellisille arvopapereille asetettuja vaatimuksia. b. Omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joiden alullepanija on sen saman konsolidointiryhmän jäsen, johon myös katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija kuuluu, tai siihen samaan keskuslaitokseen kuuluva yhteisö, johon myös katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija kuuluu. Yhteisön katsotaan olevan konsolidoidun yritysryhmän jäsen tai sidoksissa samaan keskuslaitokseen, jos asianomaisten yhteisöjen välillä on kohdassa tarkoitettu läheinen sidos. Konsolidoidun yritysryhmän jäsenyys tai sidossuhde keskuslaitokseen on määritettävä luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY 7 mukaisesti sillä hetkellä, kun omaisuusvakuudellisten arvopapereiden paremmassa etuoikeusasemassa olevat osuudet siirretään katetun joukkolainan vakuussammioon. (Muutos ) c. Omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joita käytetään teknisenä välineenä vakuudellisten asunto- tai kiinteistölainojen siirtämiseksi alullepanijayhteisöltä joukkovelkakirjalainan vakuudeksi. Katetut joukkovelkakirjalainat, jotka olivat vakuuskelpoisten arvopapereiden listalla 28. päivänä marraskuuta 2012 ja jotka eivät täytä edellä olevien kohtien a c mukaisia ehtoja, säilyttävät vakuuskelpoisuutensa 28. päivään marraskuuta 2014 saakka. Samaan päivämäärään saakka säilyttävät niin ikään vakuuskelpoisuutensa vakuuslistalla 30. päivänä maaliskuuta 2013 olleet katetut joukkovelkakirjalainat, jotka eivät täyttäneet kohdan b ehtoa alkaen lauseesta Yhteisön katsotaan olevan. Vakuuskelpoisuus säilyy myös tällaisten katettujen joukkolainojen aiemman liikkeeseenlaskun kasvattamisissa edellyttäen, että vakuussammioon ei 31. päivästä maaliskuuta 2013 lähtien lisätä omaisuusvakuudellisia arvopapereita, jotka eivät täytä edellä olevissa kohdissa a c mainittuja vaatimuksia. (Muutos ) Omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin (asset-backed securities, ABS) sovellettavat täydentävät kelpoisuusvaatimukset Omaisuusvakuudellisilta arvopapereilta ei edellytetä, että niillä on kiinteä, ei-ehdollinen pääoma. Sen sijaan omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuutena olevilta kassavirtaa synnyttäviltä omaisuuseriltä vaaditaan seuraavaa: a. Omaisuuserien hankintaan sovelletaan jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä. b. Arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö (special purpose vehicle) on hankkinut omaisuuserät lainanantajalta eli alullepanijalta tai välittäjältä tavalla, jota eurojärjestelmä pitää todellisena myyntinä, joka on täytäntöönpanokelpoinen kolmansiin osapuoliin nähden ja jonka myötä omaisuuserät ovat alullepanijan ja tämän velkojien sekä välittäjän ja tämän velkojien ulottumattomissa, mukaan lukien tilanteet, joissa alullepanija tai välittäjä on maksukyvytön. 8 7 EUVL L 177, , s Omaisuusvakuudelllisia arvopapereita ei katsota vakuuskelpoisiksi, jos niiden liikkeeseenlaskijana toimiva erillisyhtiö (Special Purpose Vehicle) on suoraan minkä tahansa sellaisen omaisuuserän alkuunpanija, joka kuuluu omaisuusva

12 (Muutos ) c. Omaisuuserät ovat peräisin Euroopan talousalueella kotipaikkaansa pitävältä alullepanijalta tai mahdolliselta välittäjältä, joka on myynyt ne liikkeeseenlaskijalle. d. Omaisuuserät eivät koostu kokonaan tai osittain, tosiasiallisesti tai mahdollisesti muiden omaisuusvakuudellisten arvopapereiden etuoikeusluokista 9. Ne eivät myöskään koostu kokonaan tai osittain, tosiasiallisesti tai mahdollisesti luottoriskin vaihtolainoista (credit-linked notes), swapeista, tai muista johdannaisinstrumenteista 10, eivätkä synteettisistä arvopapereista (Muutos ) e. Mikäli omaisuuserät ovat lainasaamisia, velallisten ja velkojien (myös luonnollisten henkilöiden) kotipaikka on Euroopan talousalueella ja mahdollinen lainan vakuus sijaitsee Euroopan talousalueella. Lainasaamisiin sovelletaan Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan lakia. Jos ne ovat joukkovelkakirjoja, niiden liikkeeseenlaskijan kotipaikka on Euroopan talousalueella, ne on laskettu liikkeeseen Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan lainsäädännön mukaisesti ja mahdolliset liitännäiset arvopaperit sijaitsevat Euroopan talousalueella. (Muutos ) Tapauksissa, joissa omaisuuserien vakuudeksi siirtäneiden yhteisöjen (alullepanijoiden) tai mahdollisten välittäjien kotipaikka on euroalueella tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, eurojärjestelmä on tarkistanut, ettei kyseisillä lainkäyttöalueilla sovelleta ankaria transaktion peräyttämistä koskevia säännöksiä. Jos alullepanijalla tai mahdollisella välittäjällä on kotipaikka muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa, omaisuusvakuudelliset arvopaperit voidaan katsoa vakuuskelpoisiksi vain, jos eurojärjestelmä varmistaa, että sen oikeudet ovat asianmukaisella tavalla suojattuja ottaen huomioon sellaiset kyseisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan lainsäädäntöön kuuluvat peräyttämistä koskevat säännökset, joita eurojärjestelmä pitää olennaisina. Ennen kuin omaisuusvakuudelliset arvopaperit voidaan hyväksyä vakuuskelpoisiksi, tätä tarkoitusta varten toimitetaan eurojärjestelmän kannalta hyväksyttävässä muodossa riippumaton oikeudellinen arvio, jossa selvitetään kyseisessä maassa sovellettavien peräyttämistä koskevien sääntöjen sisältö. Jotta eurojärjestelmä voisi päättää, ovatko sen oikeudet asianmukaisesti suojattuja peräyttämistä koskevia sääntöjä vastaan, se voi pyytää muita asiakirjoja, mukaan lukien todistus siirronsaajan vakavaraisuudesta kriittisen ajanjakson ajalta. Niihin peräyttämistä koskeviin sääntöihin, joiden eurojärjestelmä katsoo olevan vakavia eikä näin ollen hyväksyttäviä, kuuluvat myös säännöt, joiden mukaan selvitysmies voi kumota vakuutena olevien omaisuuserien myynnin yksinomaan sillä perusteella, että myynti on toteutunut tietyn ajanjakson aikana (kriittinen ajanjakso) ennen myyjän (alullepanija/välittäjä) maksukyvyttömyyden toteamista, tai joiden mukaan siirronsaaja voi estää kumoamisen ainoastaan, mikäli pystyy näyttämään, ettei ollut tietoinen myyjän (alullepanija/välittäjä) maksukyvyttömyydestä myyntihetkellä. (Muutos ) Strukturoidun lainan (omaisuusvakuudellisen arvopaperin) liikkeeseenlaskun vakuuskelpoisuuden edellytyksenä on, että etuoikeusluokan (tai sen alaluokan) etuoikeus ei ole saman lainan muiden etuoikeusluokkien etuoikeutta huonompi. Etuoikeusluokan (tai sen alaluokan) etuoikeuden ei katsota olevan saman lainan muiden etuoikeusluokkien (tai alaluokkien) etuoikeutta huonompi, jos maksujen etuoikeusjärjestys täytäntöönpanoilmoituksen (enforcement notice) toimittamisen jälkeen on tarjousesitteen mukaan sellainen, ettei millään muulla etuoikeusluokalla (tai alaluokalla) ole oikeutta saada maksua (pääomaa ja korkoja) ennen kyseistä etuoikeusluokkaa (tai alaluokkaa), eli sille näin ollen aiheutuu tappiota viimeisenä strukturoidun lainan etuoikeusluokista (tai alaluokista). Sellaisten strukturoitujen lainojen liikkeeseenlaskuissa, joiden tarjousesitteessä mainitaan nopeutettua takaisinmaksua koskevan ilmoituksen (acceleration notice) ja täytäntöönpanoilmoituksen toimittamisesta, etuoikeusluokan (tai sen alaluokan) etuoikeus on varmistettava sekä nopeutettua takaisinmaksua koskevan ilmoituksen että täytäntöönpanoilmoituksen toimittamisen jälkeisessä maksujen etuoikeusjärjestyksessä. (Muutos ) kuudellisten arvopapereiden vakuutena oleviin kassavirtaa synnyttäviin omaisuuseriin. (Muutos ) 9 Tämä vaatimus ei sulje pois omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joiden liikkeeseenlasku rakentuu kahteen erillisyhtiöön ja joissa todellisen myynnin vaatimus täyttyy näiden erillisyhtiöiden osalta niin, että jälkimmäisen erillisyhtiön liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien vakuutena on suoraan tai välillisesti alkuperäinen vakuussammio ja kaikki kassavirtaa tuottavista omaisuuseristä johtuvat kassavirrat siirretään ensimmäisestä erillis-yhtiöstä toiseen. 10 Tämä rajoitus ei koske omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevissa transaktioissa käytettäviä swapeja, joiden tarkoituksena on ainoastaan riskeiltä suojautuminen. (Muutos )

13 Eurojärjestelmä Suomen Pankki mukaan lukien hyväksyy vakuudeksi vain sellaiset omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joiden vakuussammiossa olevat kassavirtaa synnyttävät omaisuuserät ovat homogeenisia ja seuraavan tyyppisiä: asuntolainoja, liikekiinteistölainoja, pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjä lainoja, autolainoja, kulutusluottoja, leasing-saamisia tai luottokorttisaamisia. Liikekiinteistövakuudellisten arvopapereiden vakuutena olevat kassavirtaa tuottavat lainat eivät saa olla strukturoituja, syndikoituja tai vipulainoja missään juoksuaikansa vaiheessa. Lainatyyppien määritelmät ovat myöhemmin tässä luvussa. (Muutos ja ) Edelleen, omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuuskelpoisuusehtona on, että arvopaperin osapuolet toimittavat vakuussammioon sisältyvien kassavirtaa tuottavien lainojen tiedot kattavasti ja määrämuotoisena eurojärjestelmän määrittämään tietopankkiin (ks. liite 8). Tietojen toimittaminen tietopankkiin on edellytyksenä sekä vakuuskelpoisuuden saamiselle että sen säilyttämiselle. (Muutos ) Jos omaisuusvakuudellisen arvopaperin vakuussammion omaisuuserät ovat heterogeenisia, arvopaperi ei ole vakuuskelpoinen. Heterogeenisille vakuussammioille ei ole myöskään olemassa eurojärjestelmän kehittämää määrämuotoista sähköistä lomaketta tietojen toimittamista varten. (Muutos ) Eurojärjestelmä määrittää omaisuusvakuudellisen arvopaperin vakuuskelpoisuuden tietopankkiin toimitetun sähköisen lomakkeen pakollisiin kenttiin ilmoitettujen lainatietojen perusteella niin kuin liitteessä 8 on kuvattu. Vakuuskelpoisuuden määrittämisessä otetaan huomioon (a) virheelliset ja puuttuvat tiedot sekä (b) virheellisten ja puuttuvien tietojen esiintymistiheys. (Muutos ) Suomen Pankki pidättää itsellään oikeuden pyytää asianomaisilta kolmansilta osapuolilta (kuten liikkeeseenlaskijalta, alullepanijalta tai järjestäjältä) sellaisia selvityksiä ja/tai oikeudellisia vahvistuksia, joita se pitää tarpeellisina omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuuskelpoisuuden arvioimiseksi tai jotka liittyvät vakuussammiossa olevien omaisuuserien tietojen toimittamiseen. Jos Suomen Pankille ei toimiteta selvityksiä pyynnöstä huolimatta, vakuuskelpoisuuden hyväksyminen siirtyy tai se voidaan evätä kokonaan. (Muutos ) Erityiset kelpoisuusehdot täyttävät omaisuusvakuudelliset arvopaperit (Muutos ) Omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joiden saamat kaksi parasta luottoluokitusta ovat sekä liikkeeseenlaskun yhteydessä että arvopapereiden juoksuaikana vähintään BBB-tasoisia 11 ja jotka täyttävät edellä mainitut muut kelpoisuusehdot, hyväksytään vakuudeksi seuraavin ehdoin: a) Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden sammioissa vakuutena olevat kassavirtaa synnyttävät omaisuuserät ovat joko 1) asuntolainoja, 2) lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille, 3) liikekiinteistölainoja, 4) autolainoja, 5) leasinglainoja, 6) kulutusluottoja tai 7) luottokorttisaamisia. (Muutos ) b) Omaisuusvakuudellisen arvopaperin sammiossa ei saa olla kuin yhtä omaisuuserätyyppiä. c) Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden sammioissa vakuutena oleviin kassavirtaa synnyttäviin omaisuuseriin ei saa sisältyä lainoja, jotka ovat 1) järjestämättömiä omaisuusvakuudellisen arvopaperin liikkeeseenlaskun yhteydessä, 2) järjestämättömiä hetkenä, jolloin ne omaisuusvakuudellisen arvopaperin juoksuaikana liitetään omaisuusvakuudelliseen arvopaperiin, esim. kassavirtaa synnyttäviä omaisuuseriä vaihdettaessa, korvattaessa tai lisättäessä, 3) strukturoituja, syndikoituja tai vipulainoja minä tahansa ajankohtana. d) Omaisuusvakuudelliseen arvopaperiin liittyvissä sopimusasiakirjoissa on määritelty hallinnointipalvelun jatkuvuus Luottoluokitus on vähintään Moody'sin Baa3, Fitchin ja Standard & Poor'sin BBB tai DBRS:n BBBL.(Muutos ) 12 Vakuuslistalla ennen olleet erityiset kelpoisuusehdot täyttävät omaisuusvakuudelliset arvopaperit, jotka eivät täytä hallinnointipalvelun jatkuvuuden vaatimusta säilyttävät vakuuskelpoisuutensa saakka.(muutos )

14 Harkinnanvaraisesti vakuudeksi hyväksyttävät omaisuusvakuudelliset arvopaperit (Muutos ) Kansallinen keskuspankki voi hyväksyä vakuudeksi omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joiden vakuutena on asuntolainoja tai lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille tai molemmantyyppisiä lainoja ja joiden kaksi parasta luottoluokitusta ovat vähintään BBB-tasoa. Näiden arvopapereiden on täytettävä omaisuusvakuudellisille arvopapereille asetetut kelpoisuusehdot lukuun ottamatta edellä "Erityiset kelpoisuusehdot täyttävät omaisuusvakuudelliset arvopaperit" -otsikon alla lueteltuja kohtia a) d). Hyväksyttävien arvopapereiden on oltava ennen liikkeeseen laskettuja. Näitä arvopapereita ei julkisteta EKP:n verkkosivun vakuuslistalla. Suomen Pankki ei hyväksy tällaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita keskuspankkiluoton vakuudeksi. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden käyttöä koskevat ehdot ovat kohdassa Omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin liittyviä määritelmiä (Muutos ) Asuntolainalla tarkoitetaan paitsi asuntovakuudellisia lainoja myös asuntolainoja, joiden vakuutena on takaus, jos takaaja on maksuvelvollinen heti maksukyvyttömyystilanteessa. Takaus voi perustua erityyppisiin sopimusjärjestelyihin mukaan lukien vakuutussopimukset, jos takaajana on julkisen sektorin yhteisö tai virallisen valvonnan alainen rahoituslaitos. Tällaisessa takauksessa takaajan luottoluokituksen on oltava vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luottoluokitusasteikon luokan 3 tasoinen ("BBB ") koko transaktion juoksuajan. Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan juridiselta statukseltaan mitä tahansa taloudellista toimintaa harjoittavaa kokonaisuutta, jonka itsensä tai konsolidointiryhmänsä raportoima liikevaihto on vähemmän kuin 50 miljoonaa euroa. Järjestämätön laina tarkoittaa lainaa, jonka korkojen tai pääoman maksu on vähintään 90 päivää myöhässä, ja velallinen on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksesta 26. päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/ artiklassa määritellyllä tavalla maksukyvytön, tai jos on perusteltua aihetta epäillä, että täysimääräistä maksua ei saada. (Muutos ) Strukturoidulla lainalla tarkoitetaan rakennetta, johon kuuluu lainasaamisia, joilla on muita saamisia huonompi etuoikeus. Syndikoidulla lainalla tarkoitetaan rahoittajaryhmän, ns. rahoittajasyndikaatin, antamaa lainaa. Vipulainalla tarkoitetaan jo ennestään huomattavasti velkaantuneelle yritykselle annettavaa lainaa (esim. buy-out- tai muun yritysoston rahoittamiseksi), jolla ostetaan velallisena olevan yrityksen osakkeita. 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraissuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, , s. 1). (Muutos )

15 Hallinnointipalvelun jatkuvuuden vaatimuksella tarkoitetaan omaisuusvakuudellista arvopaperia koskeviin oikeudellisiin asiakirjoihin sisältyviä säännöksiä joko varahallinnoijasta tai, jos varahallinnoijaa koskevaa säännöstä ei ole, säännöksiä tällaisen nimittämiseen johtavassa prosessissa avustavasta tahosta eli fasilitoijasta. Jos asiakirjassa on säännös fasilitoijasta, säännöksen edellytetään sisältävän vaatimuksen fasilitoijan nimeämisestä ja fasilitoijalle asetetusta vaatimuksesta löytää sopiva varahallinnoija 60 päivän sisällä tehtäväksi annosta. Näin turvataan omaisuusvakuudellisen arvopaperin maksu- ja muut palvelut. Säännöksiin on myös sisällytettävä valmius hallinnoijan vaihtamiseen luottoluokituksen tai muun syyn perusteella, esimerkiksi hallinnoijan laiminlyödessä velvoitteensa varahallinnoijan nimeämiseksi. (Muutos ) Luottokelpoisuusvaatimukset Velkainstrumenttien on täytettävä jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä koskevat eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa sovellettavat vaatimukset hyvästä luottokelpoisuudesta (ks. kohta ). Liikkeeseenlaskupaikka Velkainstrumentin tulee olla laskettu liikkeeseen Euroopan talousalueella kansallisessa keskuspankissa tai sellaisessa arvopaperikeskuksessa, jonka eurojärjestelmä on arvioinut kelpoiseksi luotto-operaatioitaan varten. Kelpoisuuden arvioinnissa noudatetaan standardeja ja menettelytapoja, jotka on kuvattu dokumentissa nimeltä Arvopapereiden selvitysjärjestelmien ja linkkien arviointiperiaatteet niiden kelpoisuuden määrittämiseksi eurojärjestelmän luotto-operaatioissa (jatkossa dokumentista käytetään nimeä Eurojärjestelmän käyttäjäarviointikehikko ) Jos jälkimarkkinakelpoisen velkainstrumentin liikkeeseenlaskijana on yritys 16, jolla ei ole hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen (ECAI) luottoluokitusta, liikkeeseenlaskupaikkana tulee olla euroalue. (Muutos ) Maksu- ja toimitusmenettelyt Velkainstrumenttien tulee olla siirrettävissä arvo-osuusmuodossa. Niitä tulee säilyttää ja ne tulee toimittaa euroalueella eurojärjestelmässä olevan tilin kautta tai arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän kautta, jonka eurojärjestelmä on arvioinut kelpoiseksi luotto-operaatioitaan varten eurojärjestelmän käyttäjäarviointikehikossa kuvattujen standardien ja menettelytapojen mukaisesti niin, että vakuuden asettamismenettelyyn ja realisointiin sovelletaan EU:n jonkin jäsenvaltion lakia. (Muutos ) Jos arvopaperikeskus, jossa omaisuuserä on laskettu liikkeeseen, ei ole sama kuin arvopaperikeskus, jossa sitä säilytetään, näiden kahden arvopaperikeskuksen välillä on oltava linkki, jonka eurojärjestelmä on arvioinut kelpoiseksi luotto-operaatioitaan varten eurojärjestelmän käyttäjäarviointikehikossa kuvattujen standardien. ja menettelytapojen mukaisesti. 17 (Muutos ) 14 Eurojärjestelmän käyttäjäarviointikehikko julkaistaan EKP:n verkkosivulla kohdassa (Muutos ) 15 Maailmanlaajuisina haltijavelkakirjoina olevat kansainväliset velkapaperit (international debt securities in global bearer form), jotka on laskettu liikkeeseen tai sen jälkeen kansainvälisten arvopaperikeskusten Euroclear Bankin (Belgia) tai Clearstream Banking Luxembourgin kautta, ovat vakuuskelpoisia, jos ne on laskettu liikkeeseen NGNmuodossa (new global note) ja talletettu yhteisenä säilyttäjänä (common safekeeper) toimivaan kansainväliseen arvopaperikeskukseen tai mahdolliseen muuhun arvopaperikeskukseen, jonka eurojärjestelmä on arvioinut kelpoiseksi luotto-operaatioitaan varten eurojärjestelmän käyttäjäarviointikehikon mukaisesti. Maailmanlaajuisina haltijavelkakirjoina olevat kansainväliset velkapaperit, jotka on laskettu liikkeeseen CGN-muodossa (classical global note) ennen , ja jos kyseessä ovat useassa erässä liikkeeseen lasketut velkakirjat samalla ISIN-koodilla kyseisenä päivänä tai sen jälkeen liikkeeseen lasketut erät ovat vakuuskelpoisia eräpäivään saakka. Kansainväliset velkapaperit, jotka kansainvälinen arvopaperikeskus Euroclear Bank (Belgia) tai Clearstream Banking Luxembourg on laskenut liikkeeseen global registered form muodossa jälkeen, ovat vakuuskelpoisia, jos ne on laskettu liikkeeseen noudattaen kansainvälisten velkapaperien uutta säilytysstruktuuria. Maailmanlaajuisina rekisteröityinä velkakirjoina (global registered form) olevat kansainväliset velkapaperit, jotka on laskettu liikkeeseen tai sitä ennen, ovat vakuuskelpoisia eräpäivään saakka. Yhtenä velkakirjana (individual note) olevat kansainväliset velkapaperit eivät ole enää vakuuskelpoisia, jos ne on laskettu liikkeeseen jälkeen. Yhtenä velkakirjana olevat kansainväliset velkapaperit, jotka on laskettu liikkeeseen tai sitä ennen, ovat vakuuskelpoisia eräpäivään saakka. (Muutos ) 16 Yrityksen määritelmä on sama kuin Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä 1995 (EKT 95),ks. Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2000 www-sivustossa 17 EKP:n www-sivustossa ( julkaistaan kelpoisten linkkien lista. (Muutos )

16 Hyväksyttävät markkinat Velkainstrumenttien tulee olla rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 18 määritelmän mukaisilla säännellyillä markkinoilla tai tietyillä EKP:n määrittelemillä ei-säännellyillä markkinapaikoilla kaupattavaksi hyväksyttyjä omaisuuseriä. 19 (Muutos ) Ei-säänneltyjä markkinapaikkoja koskeva eurojärjestelmän arviointi perustuu kolmeen markkinapaikoille asetettuun vaatimukseen: niiden on oltava turvallisia, avoimia ja helppopääsyisiä. Eurojärjestelmä määrittelee termit "turvallisuus", "avoimuus" ja "helppopääsyisyys" ainoastaan eurojärjestelmän vakuushallinnan kannalta. Valinnassa ei ole tarkoitus arvioida eri markkinoiden laatua sinänsä. Termien sisältö on seuraava: Turvallisuudella tarkoitetaan varmuutta transaktioiden suhteen, erityisesti varmuutta transaktioiden pätevyydestä ja täytäntöönpanokelpoisuudesta. Avoimuudella tarkoitetaan esteetöntä tiedonsaantia markkinoiden menettelytapa- ja toimintasäännöistä, omaisuuserien rahoitusinstrumenttiominaisuuksista, hinnanmuodostuksesta, kauppojen hinnoista ja määristä (noteeraukset, korot, kaupankäyntimäärät, liikkeessä olevat määrät jne.). Helppopääsyisyydellä tarkoitetaan eurojärjestelmän edellytyksiä osallistua ja päästä markkinoille. Vakuushallinnan kannalta markkinat katsotaan helppopääsyisiksi, jos niiden menettelytapa- ja toimintasäännöt mahdollistavat sen, että eurojärjestelmä voi tarvittaessa hankkia markkinoilta tietoa ja toteuttaa transaktioita. Liikkeeseenlaskija/takaaja Velkapaperit saavat olla EU:n jäsenvaltioiden keskuspankkien sekä julkisyhteisöjen, yksityisen sektorin toimijoiden tai kansainvälisten tai ylikansallisten laitosten liikkeeseen laskemia tai takaamia. Ilman ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta olevien pankkikohtaisesti vakuudeksi hyväksyttävien velkapapereiden liikkeeseenlaskija ei kuitenkaan saa olla rahoitus- tai vakuutussektorilta. Liikkeeseenlaskijan/takaajan sijoittautumispaikka Liikkeeseenlaskijoiden tulee olla Euroopan talousalueelle tai johonkin Euroopan talousalueen ulkopuoliseen G10-maahan sijoittautuneita. 20 Jälkimmäisessä tapauksessa velkainstrumentit voidaan hyväksyä vakuuksiksi vain, jos eurojärjestelmä voi varmistua siitä, että asianomaisen Euroopan talousalueen ulkopuolisen G10-maan laki turvaa eurojärjestelmän oikeudet asianmukaisesti. Tätä tarkoitusta varten Suomen Pankille on toimitettava muodoltaan ja sisällöltään eurojärjestelmän hyväksymällä tavalla laadittu oikeudellinen arvio (legal assessment), ennen kuin omaisuuserät voidaan hyväksyä vakuuskelpoisiksi. Omaisuusvakuudellisten arvopapereidenliikkeeseenlaskijoiden tulee olla Euroopan talousalueelle sijoittautuneita. Takaajien tulee olla sijoittautuneita Euroopan talousalueelle, paitsi siinä tapauksessa, että takausta ei tarvita jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien luottokelpoisuudelle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi kohdassa tarkoitetulla tavalla (Muutos ) Kansainväliset ja ylikansalliset laitokset ovat sijoittautumispaikasta riippumatta hyväksyttäviä liikkeeseenlaskijoita/takaajia. Jos jälkimarkkinakelpoisen velkainstrumentin liikkeeseenlaskijana on yritys, jolla ei ole ulkoisen luottoluokituslaitoksen luottoluokitusta, liikkeeseenlaskijan/takaajan tulee olla sijoittautunut euroalueelle. Valuutta Velkainstrumenttien tulee normaalisti olla euromääräisiä. 21 Lisäksi väliaikaisena toimenpiteenä Englannin punnan, Japanin jenin tai Yhdysvaltain dollarin määräiset jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit hyväksytään vakuudeksi edellyttäen, että EUVL L 145, , s. 1. Lista hyväksytyistä ei-säännellyistä markkinoista on julkaistu EKP:n www-sivustolla ( ja sitä päivitetään vähintään kerran vuodessa. Euroopan talousalueen ulkopuoliset G10-maat ovat Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Sveitsi. Euroina tai euron kansallisina ilmentyminä

17 a) ne on laskettu liikkeeseen, niitä säilytetään ja ne toimitetaan euroalueella; b) niiden liikkeeseenlaskija on sijoittautunut Euroopan talousalueelle; ja c) ne täyttävät kaikki muut näissä vakuushallinnan säännöissä mainitut vakuuskelpoisuusvaatimukset. (Muutos ) Vakuuskelpoisia ovat myös sellaiset edellä mainitut jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, joiden korko on sidottu niiden valuutan rahamarkkinakorkoon tai kyseisen valuutta-alueen valtion inflaatioindeksiin ja joka ei sisällä diskreettiin jakaumaan perustuvaa korkoa, ehdollisesti määräytyvää korkoa (range accrual), tietyissä rajoissa ehdollisesti määräytyvää korkoa (ratchet) tai vastaavia monimutkaisia rakenteita. EKP voi julkaista internetsivustollaan ( EKP:n neuvoston hyväksynnän saatuaan listan muista valuuttojen viitekoroista, jotka hyväksytään edellisessä kappaleessa mainittujen korkosidonnaisuuksien lisäksi. (Muutos ) Harkinnanvaran soveltaminen tiettyihin vakuuslistalla oleviin pankkien liikkeeseen laskemiin valtion takaamiin joukkolainoihin (Muutos ) Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit voivat olla hyväksymättä luotto-operaatioissaan vakuudeksi vakuuskelpoisia pankkien liikkeeseen laskemia kattamattomia joukkolainoja, a) jotka eivät täytä eurojärjestelmän hyvän luottokelpoisuuden vaatimusta, b) jotka on laskenut liikkeeseen vastapuoli itse tai sellainen yhteisö, johon vastapuolella on läheinen sidos, ja c) jotka ovat sellaisen jäsenvaltion täysimääräisesti takaamia, jonka luottokelpoisuus ei täytä kohdissa ja joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille ja takaajille asetettua hyvän luottokelpoisuuden vaatimusta ja joka EKP:n neuvoston arvion mukaan noudattaa Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tukiohjelmaa. Keskuspankkien on ilmoitettava EKP:n neuvostolle päätöksestään olla hyväksymättä näitä joukkolainoja vakuudeksi. (Muutos ) Helleenien tasavalta ja Kyproksen tasavalta noudattavat Euroopan Unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tukiohjelmaa. (Muutos )

18 Vakuuskelpoisuus: ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Suomen Pankki hyväksyy luotto-operaatioissaan vakuudeksi hyväksyttävien vastapuolten tekemät määräaikaistalletukset, jotka on määritelty sääntöjen kohdassa , eijälkimarkkinakelpoiset lainasaamiset (pankkilainat) ja ei-jälkimarkkinakelpoiset asuntolainavakuudelliset velkainstrumentit (retail mortgage-backed debt instruments). Tällä hetkellä tästä viimeksi mainitusta instrumenttiluokasta hyväksytään vakuuksiksi ainoastaan irlantilaiset eijälkimarkkinakelpoiset asuntolainavakuudelliset velkasitoumukset. Ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät hyväksytään vakuuskäyttöön vastapuolipankkikohtaisesti. (Muutos ) Lainasaamisten on täytettävä seuraavat kelpoisuusvaatimukset. Omaisuuserätyyppi: Lainasaamisten tulee olla eurojärjestelmän vastapuolten velallisten velkasitoumuksia. Myös lainasaamiset, joita lyhennetään (eli pääomaa ja korkoja maksetaan takaisin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti) ovat vakuuskelpoisia. Nostamattomat luottolimiitit (esim. nostamattomat valmiusluottolimiitit), sekkiluotot tai remburssit (jotka eivät ole lainasaamisia sinänsä, vaikka niissä sitoudutaankin luoton maksamiseen) eivät ole vakuuskelpoisia. Syndikoiduissa lainoissa mukana olevien yhteisöjen osuudet katsotaan vakuuskelpoisiksi lainasaamisiksi. Lainasaamisella ei saa olla huonompi etuoikeus pääomaan ja/tai korkoihin kuin liikkeeseenlaskijan muilla lainoilla (tai saman syndikoidun lainan muilla etuoikeusluokilla tai alaluokilla) tai velkainstrumenteilla. Lainasaamisilla tulee olla a) kiinteä, ei-ehdollinen lainapääoma ja b) sellainen korko, josta ei voi aiheutua negatiivista kassavirtaa. Näiden ominaisuuksien tulee olla voimassa velkainstrumentin lopulliseen kuoletukseen saakka. Lisäksi koron tulisi olla jokin seuraavista: 1) nollakorko, 2) kiinteä korko tai 3) johonkin viitekorkoon sidottu vaihtuva korko. Vakuuskelpoisia ovat myös lainasaamiset, joiden korko on sidottu inflaatioon. Velallinen/takaaja: Hyväksyttäviä velallisia ja takaajia ovat yritykset 22, julkisyhteisöt sekä kansainväliset tai ylikansalliset laitokset. Jokainen velallinen vastaa yhteisvastuullisesti koko lainan takaisinmaksusta (määräosavastuuta, jossa velalliset vastaavat velasta sovituin osin, ei hyväksytä). Velallisen ja takaajan sijoittautumispaikka: Velallisen täytyy olla sijoittautunut euroalueelle. Myös takaajan täytyy olla sijoittautunut euroalueelle, paitsi siinä tapauksessa, että takausta ei tarvita ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien luottokelpoisuudelle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämä vaatimus ei koske kansainvälisiä tai ylikansallisia laitoksia. (Muutos ) Luottokelpoisuus: Lainasaamiset arvioidaan velallisen tai takaajan luottokelpoisuuden perusteella. Lainasaamisilta vaaditaan hyvää luottokelpoisuutta, kuten eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien kohdalla edellytetään (ks. kohta ). Minimikoko: Lainasaamiset eivät saa olla tiettyä minimikokoa pienempiä sillä hetkellä, kun vastapuoli tarjoaa niitä vakuudeksi (käyttöönotto). Jokainen kansallinen keskuspankki saa itse päättää kotimaisille lainasaamisille asetettavasta minimikoosta. Suomen Pankki on päättänyt soveltaa euron minimikokoa. Kun käytetään jonkin toisen euromaan kuin Suomen lainsäädännön alaisia lainasaamisia, minimikoko on niin ikään euroa. Minimikokorajoitus koskee yksittäisten lainojen jäljellä olevaa määrää vakuudeksi oton hetkellä. (Muutos ) 22 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 1995 (EKT 95) määritelmän mukaan, ks. Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2000 www-sivustolla

19 Käsittelyssä noudatettavat menettelyt: Lainasaamisten käsittelyssä noudatetaan kohdassa kuvattuja menettelyjä. Sovellettava lainsäädäntö: Lainasaamissopimukseen sekä vastapuolen ja Suomen Pankin väliseen sopimukseen, jolla lainasaaminen otetaan käyttöön vakuutena, tulee molempiin soveltaa euroalueeseen kuuluvien EU:n jäsenvaltioiden, Suomi mukaan lukien, lainsäädäntöä. Lisäksi 1) vastapuoleen, 2) velkojaan, 3) velalliseen, 4) takaajaan (jos aiheellista), 5) lainasaamissopimukseen ja 6) vakuudeksiottosopimukseen voidaan yhteensä soveltaa enintään kahta lainsäädäntöä. Valuutta: Lainasaamisten tulee olla euromääräisiä. 23 Ei-jälkimarkkinakelpoisia asuntolainavakuudellisia velkainstrumentteja ei ole mahdollista toteuttaa mm. Suomessa. Ei-jälkimarkkinakelpoisiin asuntolainavakuudellisiin velkainstrumentteihin sovelletaan seuraavia kelpoisuusvaatimuksia (Muutos ): Omaisuuserätyyppi: Ei-jälkimarkkinakelpoisten asuntolainavakuudellisten velkainstrumenttien tulee olla velkasitoumuksia tai vekseleitä, joiden vakuudeksi on vahvistettu velkainstrumenttien liikkeeseenlaskijan hallussa olevia vakuudellisia asuntolainoja mutta joissa ei ole kyse varsinaisesta arvopaperistamisesta. Omaisuuseriä on voitava korvata toisilla, ja eurojärjestelmän etuoikeus muihin velkojiin nähden (lukuun ottamatta niitä velallisia, jotka ovat järjestelyn ulkopuolella julkispoliittisista syistä) on turvattava asianmukaisella järjestelyllä. (Muutos ) Asuntolainavakuudellisilla velkainstrumenteilla tulee olla a) kiinteä, ei-ehdollinen lainapääoma ja b) sellainen korko, josta ei voi aiheutua negatiivista kassavirtaa. (Muutos ) Luottokelpoisuusvaatimukset: Asuntolainavakuudellisten velka-instrumenttien on täytettävä niitä koskevat vaatimukset hyvästä luottokelpoisuudesta niin kuin eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa edellytetään. (Muutos ) Liikkeeseenlaskija: Hyväksyttäviä liikkeeseenlaskijoita ovat luottolaitokset, jotka ovat hyväksyttäviä vastapuolia. Liikkeeseenlaskijan sijoittautumispaikka: Liikkeeseenlaskijoiden täytyy olla euroalueelle sijoittautuneita. Käsittelyssä noudatettavat menettelyt: Asuntolainavakuudellisten velkainstrumenttien käsittelyssä on noudatettava eurojärjestelmän ja erityisesti Irlannin keskuspankin määrittelemiä menettelyjä. Tarkempia tietoja näistä menettelyistä saa Irlannin keskuspankista. (Muutos ) Valuutta: Asuntolainavakuudellisten velkainstrumenttien tulee olla euromääräisiä 19. (Muutos ) Lisälainasaamisten ja tiettyjen lyhytaikaisten velkainstrumenttien hyväksyminen vakuudeksi (Muutos ) Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit voivat hyväksyä vakuudeksi lainasaamisia ja tiettyjä yritysten liikkeeseenlaskemia lyhytaikaisia velkainstrumentteja, jotka eivät täytä eurojärjestelmän normaaleja vakuuskelpoisuusvaatimuksia. Keskuspankki, joka päättää hyväksyä vakuudeksi tällaisia omaisuuseriä, määrittelee normaalivaatimuksista poikkeavat vakuuskelpoisuusehdot ja riskienhallintamenetelmät, jotka viime kädessä hyväksyy EKP:n neuvosto. Pääsääntöisesti lisälainasaamisiin on sovellettava sen maan lainsäädäntöä, johon niitä vakuudeksi hyväksynyt kansallinen keskuspankki on sijoittautunut. Suomen Pankki ei hyväksy keskuspankkiluoton vakuudeksi tällaisia lisälainasaamisia tai lyhytaikaisia velkainstrumentteja. (Muutos ) Poikkeustapauksissa kansallinen keskuspankki voi hyväksyä lainasaamisia, joihin sovelletaan jonkin toisen kansallisen keskuspankin määrittelemiä vakuuskelpoisuuskriteereitä ja riskienhallintamenetelmiä ja jonkin muun EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä. Kansalliset keskuspankit voivat 23 Euroina tai euron kansallisina ilmentyminä

20 sopia keskenään lisälainasaamisten arviointia koskevasta avunannosta. Tällaiset poikkeustapaukset edellyttävät EKP:n neuvoston ennakkohyväksyntää Vakuuksien käyttöön liittyviä ehtoja Jälkimarkkina- ja ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien käytön ehdot Jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kelpaavat kaikkiin rahapoliittisiin operaatioihin eli käänteisoperaatioihin ja maksuvalmiusluottoihin vakuudeksi sekä suoriin kauppoihin. Eijälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kelpaavat käänteisoperaatioihin ja maksuvalmiusluottoihin, mutta eivät suoriin kauppoihin. Kaikkia jälkimarkkinakelpoisia ja ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä voidaan käyttää myös päivänsisäisen luoton vakuutena. Kaikkia vakuudeksi kelpaavia jälkimarkkinakelpoisia ja ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä tulee voida käyttää maasta toiseen kaikkialla euroalueella. Tämä merkitsee, että eurojärjestelmän kaikilla vastapuolilla tulee olla mahdollisuus käyttää vakuuskelpoisia omaisuuseriä joko kansallisten arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välisten linkkien kautta, kun on kyse jälkimarkkinakelpoisista omaisuuseristä, tai muin hyväksyttävin järjestelyin saadakseen luottoa sen jäsenvaltion kansalliselta keskuspankilta, johon vastapuoli on sijoittautunut (ks. kohta ). Suomen Pankki osana eurojärjestelmää voi päättää olla hyväksymättä seuraavia jälkimarkkinakelpoisia tai ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä vakuudeksi vastapuolelta, vaikka omaisuuserät olisivat muuten vakuuskelpoisia (Muutos ): a) velkainstrumentit, jotka erääntyvät lähitulevaisuudessa ja b) velkainstrumentit, joiden tulovirta, kuten kuponkimaksu, tapahtuu lähitulevaisuudessa. Läheisiä sidoksia koskevat määräykset Vastapuolet eivät saa antaa vakuudeksi jälkimarkkinakelpoisia tai ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä, joiden liikkeeseenlaskijana, velallisena tai takaajana on joko vastapuoli itse tai yhteisö, jonka kanssa vastapuoli on läheisesti sidoksissa, vaikka nämä omaisuuserät olisivat muuten vakuuskelpoisia. 24 Läheisesti sidoksissa tarkoittaa, että vastapuolella on sidos vakuuskelpoisten omaisuuserien liikkeeseenlaskijaan/velalliseen/takaajaan siitä syystä, että (i) (ii) (iii) vastapuoli omistaa joko suoraan tai yhden tai useamman yrityksen kautta vähintään 20 % liikkeeseenlaskijan/velallisen/takaajan pääomasta, tai liikkeeseenlaskija/velallinen/takaaja omistaa joko suoraan tai yhden tai useamman yrityksen kautta vähintään 20 % vastapuolen pääomasta, tai jokin kolmas osapuoli omistaa joko suoraan tai yhden tai useamman yrityksen kautta vähintään 20 % sekä vastapuolen että liikkeeseenlaskijan/velallisen/takaajan pääomasta. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuuskäyttö on lisäksi kielletty tapauksissa, joissa vastapuolipankki (tai kolmas osapuoli, johon vastapuolella on läheinen sidos) antaa valuuttasuojauksen kyseiselle omaisuusvakuudelliselle arvopaperille tekemällä valuuttasuojaussopimuksen liikkeeseenlaskijan kanssa tai jossa vastapuoli antaa rahoitustukea vähintään 20 % omaisuusvakuudellisen arvopaperin jäljellä olevasta pääomasta. Erityiset kelpoisuusehdot täyttävien omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (ks. kohta ) vakuuskäyttö on kielletty edellä mainittujen tapausten lisäksi silloin, kun vastapuolipankki (tai kolmas osapuoli, johon vastapuolella on läheinen sidos) antaa korkosuojauksen kyseiselle omai- 24 Vastapuolen on heti ilmoitettava Suomen Pankille, jos sillä on vakuutena omaisuuseriä, joihin on tullut seuraavia muutoksia: vastapuolesta on tullut omaisuuserien liikkeeseenlaskija tai velallinen tai takaaja taikka vastapuolen ja liikkeeseenlaskijan tai velallisen tai takaajan välille on muodostunut läheinen sidos. Tällaisessa tapauksessa omaisuuserän vakuusarvo lasketaan seuraavana arvostuspäivänä nollaan ja Suomen Pankki joutuu mahdollisesti pyytämään lisää vakuuksia. Vastapuolen on myös poistettava omaisuuserä vakuuksista mahdollisimman pian

21 suusvakuudelliselle arvopaperille tekemällä koronsuojaussopimuksen liikkeeseenlaskijan kanssa. (Muutos ) Jos Suomen Pankin vastapuoli käyttää vakuutena omaisuusvakuudellista arvopaperia, jossa se on toiminut alullepanijana (siirtänyt omaisuuseriä arvopaperin vakuussammioon) tai jos sillä on läheinen sidos alullepanijaan, sen on ilmoitettava Suomen Pankille kyseisiin vakuudeksi toimitettuihin omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin suunnitelluista muutoksista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa arvopaperin luottoluokitukseen, kuukautta ennen muutosten toteuttamista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi velkapapereista maksettavaksi erääntyvän koron muuttaminen, swap-sopimuksen muuttaminen, vakuussammiossa olevan lainajoukon koostumuksen muuttaminen muutoin kuin tarjousesitteessä ilmoitetulla tavalla sekä maksujen etuoikeusjärjestyksen muuttaminen. Silloin kun tällainen omaisuusvakuudellinen arvopaperi tuodaan vakuudeksi, vastapuolen on ilmoitettava Suomen Pankille edeltävien kuuden kuukauden aikana tehdyt muutokset, jotka ovat vaikuttaneet arvopaperin luottoluokitukseen. Kuten luvussa on todettu, Suomen Pankki ei tee vakuuskelpoisuusarvioita ennen arvopaperin liikkeeseenlaskua. Tämä käytäntö koskee myös arvopapereihin tehtäviä muutoksia. (Muutos ) Rahapolitiikan täytäntöönpanoa varten erityisesti valvottaessa niiden sääntöjen noudattamista, jotka koskevat läheisiä sidoksia vakuuskelpoisten omaisuuserien vakuuskäytössä eurojärjestelmä jakaa sisäisesti pääomaomistuksia koskevia tietoja, jotka on saatu valvontaviranomaisilta tätä tarkoitusta varten. Tietoihin sovelletaan asianomaisten valvontaviranomaisten noudattamia salassapitostandardeja. (Muutos ) Poikkeukset läheisten sidosten määräyksiin Edellä olevat läheisiä sidoksia koskevat määräykset eivät koske seuraavia: a) läheiset sidokset vastapuolen ja ETA-maan veronkantoon oikeutetun julkisen viranomaisen välillä sekä tapaukset, joissa velkainstrumentin takaajana on ETA-maan veronkantoon oikeutettu julkinen viranomainen, b) pankkien katetut joukkovelkakirjalainat, jotka on laskettu liikkeeseen direktiivin 2006/48/EY liitteessä VI olevan osan 1 kohdissa mainittujen kriteerien mukaisesti, c) tapaukset, joissa velkainstrumentit on suojattu vastaavin lainsäädännöllisin erityiskeinoin kuin kohdassa b tarkoitetut instrumentit. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: (i) ei-jälkimarkkinakelpoiset asuntolainavakuudelliset velkainstrumentit, jotka eivät ole arvopapereita, ii) katetut pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat, jotka täyttävät kaikki direktiivin 2006/48/EY liitteessä VI olevan osan 1 kohdissa mainitut kriteerit, lukuun ottamatta vakuussammiossa oleviin takauksella varustettuihin lainoihin sovellettavia rajoituksia. (Muutos ) Kohdan a) mukaisten instrumenttien vakuuskäyttöä on kuitenkin rajoitettu. Eurojärjestelmän vastapuolet voivat saakka tuoda vakuudeksi itsensä tai sellaisen yhteisön, johon vastapuolella on läheinen sidos, liikkeeseen laskemia kattamattomia velkakirjoja, joilla on ETA-maan veronkantoon oikeutetun julkisen viranomaisen takaus, enintään määrän, joka vastaa niillä jo vakuuskäytössä olleiden kyseisten velkakirjojen nimellismäärää. EKP:n neuvosto voi poikkeuksellisesti tehdä päätöksen hyväksyä väliaikaisesti lisää tällaisia velkakirjoja vakuudeksi enintään kolmen vuoden ajaksi. Päätöstä arvioidessaan neuvostolla on oltava käytössään vastapuolen rahoitussuunnitelma, josta käy ilmi, kuinka poikkeusta pyytävä vastapuoli aikoo poistaa tällaiset velkakirjat vakuuskäytöstä viimeistään kolmen vuoden kuluttua poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeukset, jotka on myönnetty jälkeen, ovat voimassa niiden tarkistusajanhetkeen asti. (Muutos )

22 Lainasaamisia koskevat oikeudelliset lisävaatimukset Jotta voidaan varmistaa, että lainasaamisiin (pankkilainoihin) perustetaan oikeudellisesti pätevä vakuus ja että lainasaamiset pystytään vastapuolen maksukyvyttömyystapauksissa realisoimaan nopeasti, niille on asetettu seuraavat oikeudelliset lisävaatimukset. Lainasaamisten tulee olla todistettavasti olemassa. Suomen Pankki varmistaa vakuudeksi tarjottavien lainasaamisten olemassaolon ainakin seuraavin tavoin: 1) Vastapuolen on annettava Suomen Pankille vähintään neljännesvuosittain oma varmennuksensa ja sitoumuksensa, että vakuudeksi tarjotut lainasaamiset ovat olemassa. 2) Suomen Pankki tai Suomen Pankin toimeksiannosta finanssivalvontaviranomainen tai ulkopuolinen tilintarkastaja tarkastaa kertaluonteisesti menettelyt, joilla vastapuoli on toimittanut Suomen Pankille tiedot vakuudeksi tarjottujen lainasaamisten olemassaolosta. 3) Suomen Pankki tai Suomen Pankin toimeksiannosta finanssivalvontaviranomainen tai ulkopuolinen tilintarkastaja tarkastaa ajoittain vastapuolen oman varmennuksen laadun ja todenperäisyyden. Kohdassa 1 vaadittavassa neljännesvuosittaisessa omassa varmennuksessa ja sitoumuksessa Suomen Pankin vastapuolten tulee toimia seuraavasti. - Vastapuoli varmistaa ja vakuuttaa kirjallisesti, että Suomen Pankille pantatut lainasaamiset täyttävät eurojärjestelmän määrittelemät kelpoisuusvaatimukset. - Vastapuoli varmistaa ja vakuuttaa kirjallisesti, että vakuudeksi tarjotut lainasaamiset eivät ole samanaikaisesti vakuutena millään kolmannella osapuolella, ja antaa sitoumuksen, että lainasaamisia ei tarjota vakuudeksi kolmansille osapuolille. - Vastapuoli varmistaa ja vakuuttaa kirjallisesti, että se ilmoittaa Suomen Pankille välittömästi, kuitenkin viimeistään seuraavana pankkipäivänä, kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat olennaisesti vastapuolen ja Suomen Pankin väliseen varsinaiseen sopimussuhteeseen. Tällaisia olennaisia muutoksia ovat erityisesti lainan ennenaikainen, osittainen tai täydellinen takaisinmaksu, luottokelpoisuusluokituksen aleneminen ja olennaiset muutokset lainan ehdoissa. Kohdissa 2 ja 3 mainitut kertaluonteiset ja ajoittaiset tarkastukset edellyttävät, että Suomen Pankille / finanssivalvontaviranomaiselle / ulkopuolisille tilintarkastajille on annettu oikeus suorittaa tarkastuksia joko sovellettavien kansallisten vaatimusten nojalla tai tarvittaessa sopimusteitse. Suomen Pankin operatiiviset menettelyt kohtien 1, 2 ja 3 toteuttamiseksi on kuvattu kappaleessa Velalliselle tehtävä siirtoilmoitus tai siirtomerkintä. Suomen lainsäädännön mukaan tavallisten velkakirjojen vakuuskäyttöön saamisen edellytyksenä on, että velalliselle ja mahdolliselle takaajalle on ilmoitettu etukäteen näiden velkakirjojen käytöstä vakuutena (siirtoilmoitus). Suomen Pankin vastapuolen on ilmoitettava velalliselle ja mahdolliselle takaajalle etukäteen käyttävänsä tavallista velkakirjaa vakuutena Suomen Pankille. Juoksevien velkakirjojen käytöstä vakuutena ei tarvitse etukäteen ilmoittaa velalliselle ja mahdolliselle takaajalle, mutta lainadokumentit on varustettava erillisellä siirtomerkinnällä. Jos vastapuoli tulee maksukyvyttömäksi tai jättää täyttämättä velvoitteen, jonka vakuutena lainasaaminen on, Suomen Pankki toimittaa velalliselle ja mahdolliselle takaajalle siirtoilmoituksen, jossa ilmoitetaan lainasaamisen käyttämisestä vakuutena keskuspankin hyväksi ja annetaan uusi maksuohje. Pankkisalaisuuteen tai luottamuksellisuuteen liittyviä rajoituksia ei saa olla. Vastapuolella ei saa olla velvoitetta hankkia velallisen hyväksyntää sellaisten lainasaamista ja velallista koskevien tietojen luovuttamiseen, joita Suomen Pankki tarvitsee voidakseen varmistaa, että lainasaamiset todella saadaan vakuudeksi ja että ne pystytään realisoimaan nopeasti vastapuolen maksukyvyttömyystapauksessa. Jos pankkisalaisuus-säännökset estävät tietojen luovuttamisen, vastapuolella ja velallisella tulee olla sopimus, jossa velallinen antaa ehdottoman suostumuksensa tällaisten lainasaamista ja velallista koskevien yksityiskohtaisten tietojen toimittamiseen eurojärjestelmälle. Lainasaamisen käyttöön vakuutena ei saa liittyä rajoituksia. Vastapuolten tulee varmistaa, et

23 tä lainasaamiset ovat täysin siirtokelpoisia ja että ne pystytään ottamaan rajoituksetta käyttöön vakuuksina Suomen Pankille. Sen paremmin lainasaamissopimuksessa kuin muussakaan vastapuolen ja velallisen välisessä sopimuksessa ei saa olla minkäänlaisia rajoituksia vakuuskäytölle. Lainasaamisen realisointiin ei saa liittyä rajoituksia. Sen paremmin lainasaamissopimuksessa kuin muissakaan vastapuolen ja velallisen välisissä sopimuksissa ei tulisi olla minkäänlaisia rajoituksia vakuutena käytettävän lainasaamisen realisoinnin suhteen (kuten vaatimuksia, jotka koskevat realisoinnin muotoa, ajoitusta tai muuta realisointiin liittyvää) Vaatimus vakuuksien hyvästä luottokelpoisuudesta Eurojärjestelmä ja Suomen Pankki osana eurojärjestelmää edellyttävät, että vakuutena käytettävän omaisuuserän luottokelpoisuus on hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että jälkimarkkinakelpoisella velkainstrumentilla, instrumentin liikkeeseenlaskijalla tai lainasaamisen velallisella on hyvä luottoluokitus. Lisäksi otetaan huomioon mahdolliset muut sijoittajalle lisäturvaa tuovat tekijät, kuten esimerkiksi takaukset. Eurojärjestelmä on hyväksynyt vakuutena käytettävien omaisuuserien arviointiin neljä vaihtoehtoista luottoluokituslähdettä: ulkoiset luottoluokituslaitokset (External Credit Assessment Institutions, ECAI) pankkien sisäisten luottoluokitusten menetelmät (Internal Ratings Based, IRB) kolmansien osapuolien tarjoamat luottoluokitusvälinepalvelut (Rating Tools) kansallisten keskuspankkien omat luottoriskinarviointijärjestelmät (tällä hetkellä Ranskan, Saksan, Itävallan, Belgian, Slovenian, Irlannin, Italian ja Espanjan keskuspankissa). (Muutos ) Ulkoisten luottoluokituslaitosten tapauksessa eurojärjestelmän luottoriskiarvion pohjana on julkinen luottoluokitus. Eurojärjestelmä pidättää itsellään oikeuden vaatia tarvittaessa lisäselvityksiä. Omaisuusvakuudellisille arvopapereille annettujen luokitusten perusteista on oltava julkisesti saatavilla yksityiskohtainen luottoluokitusraportti, joko ennakko- tai liikkeeseenlaskuraportti, jossa esitetään muun muassa kattava rakenteellinen ja oikeudellinen analyysi, yksityiskohtainen arvio vakuuksista sekä analyysit transaktion osapuolista ja mahdollisista muista transaktioon liittyvistä erityispiirteistä. Ulkoisten luottoluokituslaitosten on lisäksi julkaistava omaisuusvakuudellisista arvopapereista valvontaraportteja säännöllisesti. Näiden raporttien julkaisu tulisi ajoittaa kuponkikoron maksuväliä ja maksuajankohtaa vastaavasti. Raporttien tulisi sisältää ainakin päivitetyt keskeiset transaktiotiedot (vakuutena olevat omaisuuserät, transaktion osapuolet, pääomarakenne) ja tunnuslukutiedot. (Muutos ) Eurojärjestelmän luottokelpoisuusvaatimuksissa hyvän luottokelpoisuuden vähimmäisvaatimukseksi (luottokelpoisuuden alaraja) on määritelty eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3 vastaava luottoluokitus 25. Eurojärjestelmä on määritellyt, että maksukyvyttömyyden 0,40 prosentin todennäköisyys vuoden aikajänteellä vastaa luokitusasteikon luokkaa 3. Vastaavuus arvioidaan säännöllisin väliajoin. Eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa noudatetaan ns. vakavaraisuusdirektiiviin (Capital Requirements Directive) sisältyvää maksukyvyttömyyden määritelmää 26. Eurojärjestelmä julkaisee alimman vakuuksille sallitun luottoluokituksen kultakin hyväksytyltä ulkoiselta luottoluokituslaitokselta, mutta eurojärjestelmällä ei ole vastuuta ulkoisia luottoluokituslaitoksia koskevasta arvioinnistaan. Alin sallittava luottoluokitus arvioidaan säännöllisin väliajoin Eurojärjestelmän yhdenmukaistettu luokitusasteikko on julkaistu EKP:n verkkosivuilla ( Luokitusasteikon luokalla 3 tarkoitetaan, että Fitchin tai Standard & Poor'sin pitkän aikavälin luokitus on "BBB-", Moody'sin "Baa3" tai DBRS:n "BBBL". (Muutos ) Vakavaraisuusdirektiiviin sisältyvät luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 177, , s. 1) sekä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 177, , s. 201)

24 Eurojärjestelmän omaisuusvakuudellisille arvopapereille asettama luottokelpoisuuden vähimmäisvaatimus on eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 2 vastaava luottoluokitus 27. Eurojärjestelmän määritelmän mukaan maksukyvyttömyyden 0,10 prosentin todennäköisyys vuoden aikajänteellä vastaa luokitusasteikon luokkaa 2. Erityiset kelpoisuusehdot täyttävien omaisuusvakuudellisten arvopapereiden luottokelpoisuuden vähimmäisvaatimus vastaa luokitusasteikon luokkaa 3 (ks. muut kelpoisuusehdot kohdasta ). (Muutos ) Eurojärjestelmän määrittelemää luottokelpoisuuden alarajaa ei tilapäisesti sovelleta jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin, joiden liikkeeseenlaskijana tai takaajana on Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tukiohjelmaa toteuttava jäsenvaltio, paitsi jos EKP:n neuvosto päättää, että kyseinen jäsenvaltio ei noudata rahoitustuen ja/tai makrotaloudellisen ohjelman ehdollisuutta. Helleenien tasavalta ja Kyproksen tasavalta noudattavat Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tukiohjelmaa. (Muutos ) Eurojärjestelmä, Suomen Pankki mukaan lukien, pidättää itsellään oikeuden ratkaista minkä tahansa merkitykselliseksi katsomansa tiedon perusteella, täyttävätkö liikkeeseenlaskut, liikkeeseenlaskijat, velalliset ja takaajat sen asettamat luottokelpoisuusvaatimukset. Suomen Pankki voi tällaisen tiedon perusteella kieltäytyä hyväksymästä omaisuuseriä vakuudeksi, rajoittaa niiden vakuuskäyttöä tai soveltaa ylimääräistä aliarvostusta varmistaakseen, että eurojärjestelmän oikeudet on riittävästi turvattu EKPJ:n perussäännön 18.1 mukaisesti. Sama voidaan ulottaa koskemaan myös yksittäisiä vastapuolia, etenkin jos vakuudeksi tarjottujen omaisuuserien luottokelpoisuus näyttää olevan vahvasti sidoksissa itse vastapuolen luottokelpoisuuteen. Jos hylkäämisen perusteena ovat vakauden valvontaan liittyvät tiedot, eurojärjestelmä käyttää kaikkia tällaisia vastapuolilta tai finanssivalvontaviranomaisilta saatuja tietoja yksinomaan rahapolitiikan harjoittamistehtävänsä mukaisesti ja siinä määrin kuin tämän tehtävän täyttäminen edellyttää. Omaisuuserät voidaan poistaa vakuuskelpoisten omaisuuserien listalta, jos niiden liikkeeseenlaskijan tai takaajan varat on jäädytetty ja/tai varojen käyttöä rajoittaa jokin muu toimi, jonka on määrännyt EU Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 artiklan nojalla, taikka jokin EU:n jäsenvaltio, tai jos EKP:n neuvosto on päättänyt sulkea liikkeeseenlaskijan/takaajan joko tilapäisesti tai kokonaan pois avomarkkinaoperaatioista tai eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmästä. (Muutos ) Pääsääntö on, että jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien luottokelpoisuus arvioidaan ulkoisten luottoluokituslaitosten luokitusten perusteella. Riittävän luokituksen saaneet (ja muut vakuuskelpoisuuskriteerit täyttävät) liikkeeseenlaskut julkistetaan Euroopan keskuspankin wwwsivustolla olevalla vakuuslistalla. Lainasaamisten (pankkilainojen) luottoluokituslähteen valitsee vastapuoli eli vakuuksien toimittaja. Valinnassa noudatetaan tiettyjä sääntöjä (ks. kohta ). Jos jälkimarkkinakelpoisella velkainstrumentilla ei ole ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta lainkaan, luottoluokituslähde voidaan valita samoin säännöin kuin lainasaamisten lähde (ks. kohta ). 27 Luokitusasteikon luokalla 2 tarkoitetaan, että Fitchin tai Standard & Poor'sin pitkän aikavälin luokitus on vähintään "A- ", Moody'sin vähintään "A3" tai DBRS:n vähintään "AL"

25 Luottokelpoisuus: jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien luottokelpoisuus on riittävä seuraavien ehtojen täyttyessä. Ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitus (ei koske omaisuusvakuudellisia arvopapereita). Liikkeeseenlaskulla on oltava luottoluokitus vähintään yhdeltä eurojärjestelmän hyväksymältä luottoluokituslaitokselta 28. Jos luottoluokituslaitokselta ei ole liikkeeseenlaskuluokitusta, hyväksytään kyseisen luottoluokittajan liikkeeseenlaskuohjelmalle tai liikkeeseenlaskusarjalle antama luokitus 29. Luokituksen on oltava vähintään eurojärjestelmän asettaman luottokelpoisuuden alarajan mukainen. EKP julkaisee luottokelpoisuuden alarajan kunkin hyväksytyn luottoluokituslaitoksen osalta 30 ja tieto on myös Suomen Pankin sääntöjen luvussa Jos liikkeeseenlaskulla (tai liikkeeseenlaskuohjelmalla tai sarjalla) on useamman kuin yhden luottoluokituslaitoksen luokitus, sovelletaan vakuuskelpoisuusehtona näistä parasta (eli käytetään julkaistuista luokituksista liikkeeseenlaskulle annettua parasta luokitusta ja liikkeeseenlaskun luokituksen puuttuessa liikkeeseenlaskuohjelman tai sarjan parasta luokitusta). Jos luottoluokituslaitoksen liikkeeseenlaskulle antama paras luokitus ei täytä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden alarajalle asetettua ehtoa, liikkeeseenlasku ei kelpaa vakuudeksi, vaikka sillä olisi tässä luvussa myöhemmin kuvattu takaus. Jos luottoluokittajat eivät ole antaneet liikkeeseenlaskulle tai liikkeeseenlaskuohjelmalle tai sarjalle luottoluokitusta, vakuuskelpoisuusarviossa käytetään liikkeeseenlaskijan tai takaajan luottoluokitusta (ks. takaukselle asetetut ehdot tässä luvussa myöhemmin). Tämänkin luokituksen on oltava vähintään eurojärjestelmän asettaman luottokelpoisuuden alarajan mukainen. (Muutos ) Ulkoisten luottoluokituslaitosten liikkeeseenlaskulle tai liikkeeseenlaskuohjelmalle tai sarjalle antama luottoluokitus ei erittele liikkeeseenlaskuja alkuperäisen maturiteetin mukaan. Tällaiset luokitukset hyväksytään eurojärjestelmän vakuuksien luottokelpoisuuden arviointiin, jos ne ovat vähintään eurojärjestelmän asettaman luottokelpoisuuden alarajan mukaisia. Sen sijaan liikkeeseenlaskijan tai takaajan luottoluokitusten käytössä liikkeeseenlaskun luottokelpoisuuden arvioinnissa otetaan huomioon liikkeeseenlaskun alkuperäinen maturiteetti. Lyhytaikaisessa liikkeeseenlaskussa omaisuuserän alkuperäinen maturiteetti on enintään 390 päivää ja pitkäaikaisessa yli 390 päivää. Lyhytaikaisten liikkeeseenlaskujen arviointiin hyväksytään luottoluokittajien sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset liikkeeseenlaskijaluokitukset tai näiden puuttuessa pitkäaikaiset takaajaluokitukset. Pitkäaikaisten liikkeeseenlaskujen arviointiin hyväksytään pitkäaikaiset liikkeeseenlaskijaluokitukset tai pitkäaikaiset takaajaluokitukset. Soveltuvasta luottoluokituksesta valitaan luottokelpoisuudeltaan paras luokitus. (Muutos ) Omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskeva ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitus: Omaisuusvakuudellisilta arvopapereilta vaaditaan eurojärjestelmässä, että niillä on oltava liikkeeseenlaskun yhteydessä vähintään kaksi luottoluokitusta miltä tahansa hyväksytyiltä ulkoisilta luottoluokituslaitoksilta. Näiden omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuuskelpoisuuden määrittelemiseksi sovelletaan toiseksi paras -sääntöä, millä tarkoitetaan sitä, ettei ainoastaan parhaan vaan myös toiseksi parhaan saatavissa olevan ulkoisen luottoluokituslaitosten luokituksen on oltava vähintään omaisuusvakuudellisille arvopapereille asetetun luottokelpoisuuden alarajan mukainen. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden, joiden kassavirtaa synnyttävät omaisuuserät raportoidaan eurojärjestelmän määrittämään tietopankkiin (ks.kohta ja liite 8), luottokelpoisuusvaatimuksen on vastattava vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 2 (yhden A:n luottoluokitus) 31. (Muutos ja ) Hyväksyttyjen ulkoisten luottoluokituslaitosten, kansallisten keskuspankkien omien luottoriskinarviointijärjestelmien sekäkolmansien osapuolten luottoluokitusvälinepalveluiden ja niiden tuottajien luettelo julkaistaan EKP:n verkkosivulla ( Liikkeeseenlaskuohjelman tai sarjan luottoluokitus hyväksytään, jos sitä sovelletaan kyseiseen liikkeeseenlaskuun eikä liikkeeseenlaskulla ole kyseiseltä luottoluokituslaitokselta erillistä liikkeeseenlaskun luokitusta. 30 Tiedot julkaistaan EKP:n verkkosivulla ( 31 Yhden A:n luottoluokituksella tarkoitetaan vähintään Moody sin luokitusta A3, Fitchin tai Standard & Poor sin luokitusta A- tai DBRS:n luokitusta AL

26 Erityiset kelpoisuusehdot täyttävien sekä harkinnanvaraisesti vakuudeksi hyväksyttävien omaisuusvakuudellisten arvopapereiden luottoluokitusten on vastattava vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3 (BBB-tasoinen luottoluokitus). (Muutos ) Omaisuusvakuudellisten arvopaperien aiemman liikkeeseenlaskun kasvattaminen katsotaan omaisuusvakuudellisten arvopaperien uudeksi liikkeeseenlaskuksi. Kaikkien saman ISINkoodin alla liikkeeseen laskettujen omaisuusvakuudellisten arvopaperien on täytettävä vakuuskelpoisuusvaatimukset, jotka ovat voimassa viimeisen erän liikkeeseenlaskupäivänä. Jos kaikki saman ISIN-koodin alla liikkeeseen lasketut omaisuusvakuudelliset arvopaperit eivät vastaa viimeisen erän liikkeeseenlaskupäivänä voimassa olevia kelpoisuusvaatimuksia, mitkään samalla ISIN-koodilla liikkeeseen lasketut omaisuusvakuudelliset arvopaperit eivät kelpaa vakuudeksi. Tätä sääntöä ei sovelleta, jos kyse on saman ISIN-koodin alla liikkeeseen lasketuista omaisuusvakuudellisista arvopapereista, jotka olivat eurojärjestelmän vakuuskelpoisten omaisuuserien listalla , ja jos viimeinen erä laskettiin liikkeeseen ennen mainittua päivää. Jos uudella liikkeeseenlaskulla ei kasvateta aikaisempaa liikkeeseenlaskua, liikkeeseenlaskujen katsotaan koskevan eri arvopapereita.(muutos ) EKP julkaisee luottokelpoisuuden alarajan kunkin hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokituksille. 32 (Muutos ) Takaukset: Jos liikkeeseenlaskulla (tai sen puuttuessa liikkeeseenlaskuohjelmalla tai sarjalla) ei ole (hyväksytyn) ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta, hyvä luottokelpoisuus voidaan todeta vakavaraisten takaajien antamien takausten perusteella. Takauksia ei kuitenkaan hyväksytä omaisuusvakuudellisten arvopapereiden luottokelpoisuuden toteamiseen. Takaajan vakavaraisuuden arvioinnissa käytetään ulkoisten luottoluokituslaitosten pitkän aikavälin luokituksia, jotka ovat vähintään eurojärjestelmän asettaman luottokelpoisuuden alarajan mukaisia. (Muutos ) Takauksen on täytettävä seuraavat edellytykset: - Takaus katsotaan hyväksyttäväksi, jos takaaja on ehdoitta ja peruuttamattomasti taannut liikkeeseenlaskijan velvoitteet, jotka liittyvät lainapääoman, koron ja velkainstrumenttien haltijoille velkainstrumenttien perusteella maksettavien muiden maksujen suorittamiseen, kunnes maksut on kokonaan suoritettu. - Takauksen on oltava omavelkainen (velkasitoumuksesta riippumatta). Veronkantoon oikeutettujen julkisten yhteisöjen antamien takausten joko on oltava omavelkaisia, tai ne edellytetään muutoin maksettavan heti ja täsmällisesti maksuhäiriön jälkeen. Takaukseen perustuvien takaajan velvoitteiden on oltava vähintään yhdenvertaisia ja langettava maksettaviksi samanaikaisesti (pari passu) takaajan kaikkien muiden vakuudettomien sitoumusten kanssa. - Takaukseen on sovellettava jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä, sen on oltava juridisesti pätevä ja sitova ja se tulee voida panna täytäntöön takaajaan nähden. (Muutos ) - Suomen Pankki pyytää erikseen kopion takauksesta hyväksyntää varten, jos tarpeen. - Suomen Pankille on toimitettava takauksen juridisen pätevyyden, sitovuuden ja täytäntöönpanon oikeudellinen vahvistus, paitsi jos takaus on annettu emissiokohtaisen luottokelpoisuusluokituksen saaneelle velkainstrumentille tai jos takauksen antajana on veronkantoon oikeutettu julkinen yhteisö. - Oikeudellinen vahvistus on laadittava muodoltaan ja sisällöltään eurojärjestelmän hyväksymällä tavalla, ennen kuin takauksen kohteena oleva omaisuuserä voidaan katsoa vakuuskelpoiseksi. Lisätietoja suomalaisen lainsäädännön mukaisen takauksen oikeudellisesta vahvistuksesta saa Suomen Pankista. Jos takaajan sijaintipaikka on muulla lainsäädäntöalueella kuin sillä, jonka lakia takaukseen sovelletaan, oikeudellisessa vahvistuksessa on vahvistettava myös, että takaus on pätevä ja saatettavissa voimaan ta- 32 Nämä tiedot julkaistaan EKP:n verkkosivuilta osoitteessa

27 kaajan sijaintipaikan lain mukaan. Oikeudellinen vahvistus on jätettävä sen kansallisen keskuspankin tarkastettavaksi, jonka tehtävä on ilmoittaa takauksen kohteena oleva omaisuuserä vakuuksien yhteislistalle. 33 Täytäntöönpanovaatimukseen sovelletaan maksukyvyttömyyttä tai konkurssia koskevaa lainsäädäntöä, kohtuullisuutta koskevia yleisiä periaatteita ja muita vastaavia lakeja ja periaatteita, joita sovelletaan takaajaan ja jotka yleisesti vaikuttavat velkojien oikeuksiin takaajaan nähden. Jollei liikkeeseenlaskulla, liikkeeseenlaskijalla eikä takaajalla ole ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta, hyvä luottokelpoisuus todetaan seuraavasti: Julkisen sektorin liikkeeseenlaskijat tai takaajat euroalueella. Jos jälkimarkkinakelpoisen omaisuuserän euroalueella sijaitseva liikkeeseenlaskija tai takaaja luetaan alue- tai paikallishallintoon tai julkisyhteisöksi vakavaraisuusdirektiivin määritelmän mukaisesti, menettely on seuraava. - Liikkeeseenlaskija tai takaaja sijoitetaan yhteen kolmesta luokasta vakavaraisuusdirektiivin mukaisesti (ks. taulukko 1) Liikkeeseenlaskijoille ja takaajille, jotka kuuluvat luokkiin 1 ja 2, saadaan viitteellinen luokitus ulkoisen luottoluokituslaitoksen niiden sijoittautumispaikan valtiolle myöntämän luottoluokituksen pohjalta. Viitteellisen luokituksen tulee olla vähintään eurojärjestelmän asettaman luottokelpoisuuden alarajan mukainen. Luokkaan 3 kuuluville liikkeeseenlaskijoille/takaajille ei anneta viitteellistä luottoluokitusta. Yrityssektorin liikkeeseenlaskijat tai takaajat euroalueella. Jollei euroalueelle sijoittautuneiden yritysten 35 liikkeeseen laskemien tai takaamien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien liikkeeseenlaskulla, liikkeeseenlaskijalla eikä takaajalla ole ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta, jonka perusteella luottokelpoisuusvaatimusten täyttyminen voitaisiin todeta, voidaan soveltaa samoja eurojärjestelmän luottoriskinarviointisääntöjä kuin lainasaamisiin, eli vastapuolet saavat käyttää esimerkiksi omia sisäisten luottoluokitusten menetelmiään, tai kolmansien osapuolten luottoluokitusvälinepalveluita. Yritysten liikkeeseen laskemia jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, joilla ei ole julkista luottoluokitusta, ei julkaista vakuuskelpoisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien listalla Tietyn omaisuuserän vakuuslistalle ottava kansallinen keskuspankki on yleensä sen maan kansallinen keskuspankki, jossa omaisuuserä on joko listattu säännellyillä markkinoilla tai jossa sillä käydään kauppaa EKP:n hyväksymillä eisäännellyillä markkinoilla. Jos omaisuuserä on listattu tai sillä käydään kauppaa useammilla markkinoilla, vakuuslistalle otosta vastuullista keskuspankkia voi tiedustella EKP:sta osoitteesta ECB Eligible Assets Hotline, Eligible- Assets.hotline@ecb.europa.eu Luettelot näihin kolmeen luokkaan luettavista yhteisöistä sekä kriteerit, joilla liikkeeseenlaskijat, velalliset ja takaajat jaotellaan luokkiin, on tarkoitus julkaista Euroopan pankkivalvojien komitean (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) www-sivustossa ( Sivustossa tulee olemaan myös linkkejä kansallisten rahoitusvalvontaviranomaisten www-sivustoihin. Yrityksen määritelmä on sama kuin Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä 1995 (EKT 95), ks. Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2000 www-sivustossa

28 Taulukko 1. Euroalueella olevien alue- tai paikallishallintoon tai julkisyhteisöihin 1) luettavien liikkeeseenlaskijoiden, velallisten tai takaajien viitteellinen luottoluokitus, jos niillä ei ole ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta Liikkeeseenlaskijoiden, velallisten ja takaajien jaottelu luokkiin vakavaraisuusdirektiivin mukaisesti Liikkeeseenlaskijoille, velallisille tai takaajille eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa annettava viitteellinen luottoluokitus Luokka 1 Alue- ja paikallishallintoon kuuluvat yhteisöt sekä julkisyhteisöt, joita asianomaisen maan finanssivalvontaviranomaisen mukaan voidaan käsitellä pääomavaatimusten osalta kuten valtiota Ulkoisen luottoluokituslaitoksen kyseisen maan valtiolle antama luottoluokitus Luokka 2 Alue- ja paikallishallintoon kuuluvat yhteisöt sekä julkisyhteisöt, joita asianomaisen maan finanssivalvontaviranomaisen mukaan voidaan käsitellä pääomavaatimusten osalta kuten [luotto]laitoksia Luottoluokitus, joka on yhden luokan 2) alempi kuin ulkoisen luottoluokituslaitoksen kyseisen maan valtiolle antama luottoluokitus Luokka 3 Muut julkisyhteisöt Kuten yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijoilla tai velallisilla 1) Nämä yhteisöt määritellään Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä 1995 (EKT95), ks. Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2000 www-sivustossa 2) Tietoa luottoluokituksista on julkaistu EKP:n www-sivustossa (

29 Luottokelpoisuus: ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Lainasaamiset Vastapuolten on valittava käytettävissä olevien eurojärjestelmän hyväksymien luottoluokituslähteiden joukosta yksi ensisijaiseksi luottoluokituslähteekseen, jonka avulla ne varmistavat, että lainasaamisten velallisilla tai takaajilla on hyvä luottokelpoisuus. Vastapuolten on valittava luottoluokituslähteeseen kuuluvista luottoluokitusjärjestelmistä yksi. Poikkeuksen tästä muodostavat ulkoiset luottoluokituslaitokset, sillä tämän lähteen valinneet saavat hyödyntää kaikkia hyväksyttyjen ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoluokituksia. Vaihtoehtoiset luottoluokituslähteet on lueteltu kohdassa Tiedot yksittäisistä hyväksytyistä luottoluokitusjärjestelmistä, lukuun ottamatta vastapuolien omia järjestelmiä, julkaistaan EKP:n verkkosivustossa ( Vastapuolen on ilmoitettava Suomen Pankille, minkä luottoluokitusjärjestelmän se aikoo ottaa käyttöönsä. Vastapuolen sisäisten luottoluokitusten menetelmän käytön hakemusmenettely on kuvattu kohdassa Luottoluokituslaitosten luokitusten sekä julkisen sektorin viitteellisten luokitusten (ks. tästä alakohta iii) suunnitellusta käytöstä ilmoitetaan Suomen Pankista saatavalla lomakkeella. Suomen Pankin yhteystiedot ovat liitteessä 9. Vastapuolten on sitouduttava käyttämään valitsemaansa luokituslähdettä vähintään vuoden ajan. Näin pyritään ehkäisemään luokituslähteiden jatkuva vaihtaminen (eli parhaan mahdollisen luottoluokituksen etsiminen eri lähteistä ja järjestelmistä kullekin velalliselle erikseen). Jos vastapuoli haluaa vaihtaa luokituslähdettä sen jälkeen, kun vuoden vähimmäisaika on kulunut, sen on toimitettava perusteltu pyyntö Suomen Pankille. Perustellusta pyynnöstä vastapuolelle voidaan myös myöntää oikeus käyttää useampaa järjestelmää tai lähdettä luottokelpoisuuden arvioinnissa. Oletuksena on, että vastapuolen valitsema ensisijainen lähde kattaa suurimman osan vastapuolen vakuuksiksi tarjoamien pankkilainojen velallisista. Saadakseen luvan käyttää useampia luottoluokituslähteitä tai -järjestelmiä vastapuolen on toimitettava perusteltu hakemus Suomen Pankille. Mahdollisena perusteena voi olla esimerkiksi ensisijaisen järjestelmän/lähteen riittämätön kattavuus. Vastapuolten tulee ilmoittaa Suomen Pankille välittömästi kaikista tietoonsa tulevista luottotapahtumista, esimerkiksi vakuutena olevien pankkilainojen velallisten maksujen viivästymisestä, ja tarpeen vaatiessa vetää pois vakuuskäytöstä tai korvata kyseiset omaisuuserät uusilla vakuuksilla. Lisäksi vastapuolten vastuulla on varmistaa, että niillä on käytössään kaikkein viimeisin saatavilla oleva ajantasainen luottoluokitus, jonka vastapuolen valitsema luottoluokituslähde tai -järjestelmä on antanut vakuutena käytetyn pankkilainan velallisille 36 tai takaajille. Velallisten/takaajien luottokelpoisuuden arviointi: Arvioitaessa lainasaamisten velallisten tai takaajien luottokelpoisuutta, tehdään ero julkisen sektorin ja yrityssektorin velallisten/takaajien välillä. Julkisen sektorin velalliset tai takaajat: seuraavia sääntöjä sovelletaan järjestyksessä: (i) (ii) (iii) o Jos julkisen sektorin velallisella/takaajalla on vastapuolen valitseman lähteen/järjestelmän luokitus, tarkastetaan, onko luokitus vähintään luottokelpoisuuden alarajan mukainen. Jos velallisella/takaajalla ei ole kohdassa i mainittua luokitusta, käytetään ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta. 37 Jos velallisella/takaajalla ei ole kohdissa i ja ii mainittuja luokituksia, noudatetaan samaa menettelyä kuin jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien tapauksessa: Velallinen tai takaaja sijoitetaan yhteen kolmesta luokasta vakavaraisuusdirektiivin Tai liikkeeseenlaskijalle, jos kyseessä ovat yritysten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät, joilla ei ole hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta. Jos samalle liikkeeseenlaskijalle/velalliselle tai takaajalle on annettu useampia, mahdollisesti keskenään ristiriitaisia ulkoisten luottoluokituslaitosten luokituksia, käytetään näistä parasta

30 o mukaisesti (ks. taulukko 1). 38 Velallisille ja takaajille, jotka kuuluvat luokkiin 1 ja 2, saadaan viitteellinen luokitus ulkoisen luottoluokituslaitoksen niiden sijoittautumispaikan valtiolle myöntämän luottoluokituksen pohjalta. Viitteellisen luokituksen tulee olla vähintään eurojärjestelmän asettaman luottokelpoisuuden alarajan mukainen. Jos velallisella/takaajalla on vastapuolen valitseman lähteen tai järjestelmän antama luottoluokitus (tai kohdan ii tapauksessa julkisen sektorin velallisella/takaajalla ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitus) mutta luokitus on luottokelpoisuuden alarajan alapuolella, velallista/takaajaa ei hyväksytä. Yrityssektorin velalliset tai takaajat: Jos vastapuolen valitsema luottoluokituslähde antaa velalliselle tai takaajalle luottoluokituksen, joka on vähintään luottokelpoisuuden alarajan mukainen, velallinen/takaaja.39, 40 hyväksytään Jos velallisella/takaajalla on vastapuolen valitseman lähteen tai järjestelmän antama luottoluokitus mutta luokitus on luottokelpoisuuden alarajan alapuolella, velallista/takaajaa ei hyväksytä. Jos luottoluokitusta ei ole käytettävissä luottokelpoisuuden selvittämiseksi, velallista/takaajaa ei hyväksytä. Takaukset: Takauksen on täytettävä seuraavat edellytykset. Takaus katsotaan hyväksyttäväksi, jos takaaja on ehdoitta ja peruuttamattomasti taannut velallisen velvoitteet, jotka liittyvät lainapääoman, koron ja lainasaamisen haltijoille lainasaamisen perusteella maksettavien muiden maksujen suorittamiseen, kunnes maksut on kokonaan suoritettu. Takauksen ei tarvitse olla nimenomaisesti vakuudeksi tarjottavan lainan takaus, vaan takaaja voi yhtä hyvin taata velallisen velat yleisesti, kunhan takaus kattaa myös vakuudeksi tarjottavan lainan. Takauksen on oltava omavelkainen (lainasta riippumatta). Veronkantoon oikeutettujen julkisten yhteisöjen antamien takausten joko on oltava omavelkaisia, tai ne edellytetään muutoin maksettavan heti ja täsmällisesti maksukyvyttömyyden toteamisen jälkeen. Takaukseen perustuvien takaajan velvoitteiden on oltava vähintään yhdenvertaisia ja langettava maksettaviksi samanaikaisesti (pari passu) takaajan kaikkien muiden vakuudettomien sitoumusten kanssa. Takaukseen on sovellettava jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä, sen on oltava juridisesti pätevä ja sitova ja se tulee voida panna täytäntöön takaajaan nähden. (Muutos ) Takauksesta on toimitettava kopio Suomen Pankkiin etukäteen lainasaamisen vakuuskelpoisuuden toteamiseksi siinä tapauksessa, että takauksen antajana ovat veronkantoon oikeutettu julkinen yhteisö. Jos takauksen antajana ei ole veronkantoon oikeutettu julkinen yhteisö, Suomen Pankille on toimitettava takauksen juridisen pätevyyden, sitovuuden ja täytäntöönpanon oikeudellinen vahvistus. Oikeudellinen vahvistus on laadittava muodoltaan ja sisällöltään eurojärjestelmän hyväksymällä tavalla ennen kuin takauksen kohteena oleva omaisuuserä voidaan katsoa vakuuskelpoiseksi. Lisätietoja suomalaisen lainsäädännön mukaisen takauksen oikeudellisesta vahvistuksesta saa Suomen Pankista. Oikeudellisessa vahvistuksessa on vahvistettava myös, ettei takaus ole henkilökohtainen siten, että ainoastaan lainan velkoja voisi panna sen täytäntöön. Jos takaajan sijaintipaikka on muulla lainsäädäntöalueella kuin sillä, jonka lakia takaukseen sovelletaan, oikeudellisessa vahvistuksessa on vahvistettava myös, että takaus on pätevä ja Luettelot näihin kolmeen luokkaan luettavista yhteisöistä sekä kriteerit, joilla liikkeeseenlaskijat, velalliset ja takaajat jaotellaan luokkiin, on tarkoitus julkaista Euroopan pankkivalvojien komitean (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) verkkosivulla ( Sivulla tulee olemaan myös linkkejä kansallisten rahoitusvalvontaviranomaisten verkkosivuille. Jos vastapuoli on valinnut ensisijaiseksi luottoluokituslähteekseen ulkoiset luottoluokituslaitokset, se voi käyttää parasta saatavilla olevaa luokitusta. Yksittäisten luottoriskinarviointijärjestelmien kohdalla luottokelpoisuuden alarajaa voidaan muuttaa luottoriskinarviointien osuvuuden seurannan perusteella (ks. kohta )

31 saatettavissa voimaan takaajan sijaintipaikan lain mukaan. Oikeudellinen vahvistus on jätettävä kansallisen keskuspankin tarkastettavaksi sillä lainsäädäntöalueella, jonka lakia lainasaamiseen sovelletaan. Täytäntöönpanovaatimukseen sovelletaan maksukyvyttömyyttä tai konkurssia koskevaa lainsäädäntöä, kohtuullisuutta koskevia yleisiä periaatteita ja muita vastaavia lakeja ja periaatteita, joita sovelletaan takaajaan ja jotka yleisesti vaikuttavat velkojien oikeuksiin takaajaan nähden. Ei-jälkimarkkinakelpoiset asuntolainavakuudelliset velkainstrumentit Ei-jälkimarkkinakelpoisten asuntolainavakuudellisten velkainstrumenttien tapauksessa hyvä luottokelpoisuus edellyttää, että instrumenttien luottoluokitus vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa (Muutos ) Julkista luottoluokitusta vailla olevat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät eli joukkovelkakirjat ja yritystodistukset, joilla ei ole hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta tai muuta kohdan mukaista hyvän luottokelpoisuuden osoitinta, hyväksytään vakuuskäyttöön vastapuolipankkikohtaisesti. Näiden omaisuuserien on ensinnäkin täytettävä jälkimarkkinakelpoisille omaisuuserille asetetut vakuuskelpoisuusvaatimukset (ks. kohta ) lukuun ottamatta liikkeeseenlaskijan sektoria ja sijoittautumispaikkaa. Näihin pätevät seuraavat kaksi sääntöä: 1) rahoitus- ja vakuutussektorin yritysten liikkeeseenlaskuja ei hyväksytä ja 2) liikkeeseenlaskijan sijoittautumispaikan on oltava euroalue. Toiseksi näiden omaisuuserien on täytettävä samat luottokelpoisuusvaatimukset kuin eijälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät (ks. kohta ). Jos vastapuolipankki on valinnut etukäteen luottoluokituslähteekseen esimerkiksi sisäisten luottoluokitusten menetelmän ja arvioinut sen avulla liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden riittävän vakuuskäyttöön, sen on otettava yhteyttä Suomen Pankkiin selvittääkseen kunkin hallussaan olevan emission vakuuskelpoisuuden. Suomen Pankin yhteystiedot ovat liitteessä 9. Jotta vastapuolipankki voi käyttää valitsemaansa luottoluokituslähdettä (sisäisten luottoluokitusten menetelmää tai luottoluokitusvälinepalvelua) lainasaamisten ja ilman julkista luottoluokitusta olevien papereiden luottokelpoisuuden arviointiin, sen on ensin otettava yhteyttä Suomen Pankkiin. Sisäisten luottoluokitusten menetelmän käyttöönoton lupamenettely on kuvattu kohdassa Luottoluokitusvälinepalvelun käyttöönotto edellyttää niin ikään, että palvelu on arvioitu ja että eurojärjestelmä on hyväksynyt sen käytön. Vastapuoli on velvollinen ilmoittamaan Suomen Pankille liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen (joka on saatu joko pankin omasta järjestelmästä tai luottoluokitusvälinepalvelusta) muutokset välittömästi. Jos vastapuoli luopuu kyseisten emissioiden käytöstä vakuutena pidemmäksi aikaa eikä sen takia halua raportoida luottoluokitusmuutoksista Suomen Pankille, sen on ilmoitettava luopumisesta Suomen Pankille Luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien hyväksyminen Eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa käytetään luottoluokitustietoja neljästä eri lähteestä. Kuhunkin lähteeseen voi kuulua useita eri luottokelpoisuuden arviointijärjestelmiä. Lähteinä ovat ulkoiset luottoluokituslaitokset, vastapuolten sisäiset luottoluokitusmenetelmät, kolmansien osapuolien tarjoamat luottoluokitusvälinepalvelut ja kansallisten keskuspankkien luottoriskinarviointijärjestelmät. Arviointijärjestelmiä ovat yksittäisten toimijoiden järjestelmät, kuten esimerkiksi yhden luottoluokituslaitoksen järjestelmä tai yhden pankin sisäinen järjestelmä. EKP:n verkkosivustossa ( on luettelo hyväksytyistä ulkoisista luottoluokituslaitoksista, kansallisten keskuspankkien luottoriskin-arviointijärjestelmistä ja kolmansien osapuolten tarjoamista luottoluokitusvälinepalveluista. 42 Suomen Pankilla ei ole omaa luottoriskinarviointijärjestelmää. Kaikki eurojärjestelmän vastapuolet saavat kuitenkin halutessaan valita oman maansa ulkopuolella sijaitsevan keskuspankin järjestelmän vakuuksiensa luottoriskin arviointiin Ks. eurojärjestelmän yhdenmukaistettu luokitusasteikko, EKP:n verkkosivuilla ( Eurojärjestelmän julkaisemat tiedot koskevat ainoastaan hyväksyntää eurojärjestelmän luotto-operaatioita varten, eikä eurojärjestelmällä ole vastuuta hyväksyttyjä luottoriskinarviointijärjestelmiä koskevista arvioistaan

32 kohdassa esitettyjen valintasääntöjen mukaisesti. Lisätietoja keskuspankkien luottoriskinarviointijärjestelmien käytöstä saa kyseisten keskuspankkien verkkosivuilta (ks. liite 1). Ulkoiset luottoluokituslaitokset lähteenä Ulkoisiin luottoluokituslaitoksiin luetaan laitokset, joiden luottoluokituksia luottolaitokset voivat käyttää riskipainojen määrittämiseksi EU:n vakavaraisuusdirektiivin mukaisesti. Eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa ulkoisille luottoluokituslaitoksille asetetaan seuraavat yleiset hyväksymisvaatimukset: Ulkoisten luottoluokituslaitosten tulee olla finanssivalvontaviranomaisten hyväksymiä niissä euroalueen maissa, joissa niitä käytetään, vakavaraisuusdirektiivin mukaisesti. Ulkoisten luottoluokituslaitosten tulee täyttää tietyt toiminnalliset vaatimukset ja tarjota riittävän kattavia luokituspalveluita, jotta eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnin tehokkuus voidaan varmistaa. Tähdellistä eurojärjestelmän kannalta on, että luottoriskinarviointeja koskeva tieto on saatavilla ja että tiedon perusteella voidaan vertailla ja arvioida eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa käytettäviä luottoluokkia ja luokitusten alarajaa. Lisäksi luottoriskinarvioinnin osuvuuden seurannan on oltava mahdollista (ks. kohta ). Eurojärjestelmä seuraa luottoriskinarviointiin hyväksymänsä ulkoisen luottoluokituslaitoksen luottoriskinarvioinnin osuvuutta (ks. kohta ). Luottoriskinarviointia varten toimittamiensa tietojen lisäksi ulkoisen luottoluokituslaitoksen on toimitettava toimitusjohtajan tai valtuutetun nimenkirjoittajan, joka on vastuussa luottoluokituslaitoksen tarkastuksesta tai säännösten noudattamisen valvontatoiminnosta, allekirjoittama todistus, jossa vahvistetaan luottoriskinarviointia varten toimitettujen tietojen tarkkuus ja oikeellisuus. (Muutos ) Eurojärjestelmä pidättää itsellään oikeuden päättää ulkoisten luottoluokituslaitosten hyväksymisestä luotto-operaatioissaan. Päätöksenteon pohjana toimii muun muassa luottoriskinarviointien osuvuuden seuranta. Eurojärjestelmän käyttämät ulkoiset luottoluokituslaitokset on lueteltu liitteessä 2. Vastapuolen on ilmoitettava etukäteen Suomen Pankille aikomuksestaan käyttää ulkoisten luottoluokituslaitosten luokituksia vakuudeksi tarjottavien lainasaamisten luottoriskin arvioinnissa. Ilmoituslomakkeen saa Suomen Pankista (yhteystiedot liitteessä 9). Vastapuolten sisäiset luottoluokitukset lähteenä Jos vastapuoli haluaa käyttää sisäisten luottoluokitusten menetelmää lainasaamisten velallisten tai takaajien (tai ilman julkista luottoluokitusta olevien liikkeeseenlaskijoiden) luottokelpoisuuden arvioinnissa, sen on saatava lupa Suomen Pankilta. Hakemuslomakkeen saa Suomen Pankista (yhteystiedot liitteessä 9). Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat. 43 Kopio asianomaisen EU-maan finanssivalvontaviranomaisten päätöksestä, jolla hyväksytään vastapuolen sisäisten luottoluokitusten menetelmän käyttäminen vakavaraisuusvaatimuksiin liittyvässä laskennassa konsolidoidusti tai muutoin ja josta käyvät ilmi mahdolliset hyväksymisen ehdot. Jos finanssivalvontaviranomainen toimittaa tiedon hyväksynnästä suoraan Suomen Pankille, kopiota ei tarvita. Tiedot siitä, miten menetelmässä määritetään velallisten maksukyvyttömyyden todennäköisyys, sekä menetelmän luottoluokat ja niihin liittyvät maksukyvyttömyyden todennäköisyydet vuoden aikajänteellä, jotta voidaan määritellä, minkä tasoiset luokitukset hyväksytään. Kopio Basel II -sopimuksen vakavaraisuussäännösten kolmannen pilarin (markkinakurin edellytysten parantaminen) mukaisista tiedoista, jotka vastapuolten on julkaistava säännöllisin väliajoin kolmannen pilarin ja vakavaraisuusdirektiivin nojalla. Asianomaisen finanssivalvontaviranomaisen ja ulkopuolisen tilintarkastajan nimet ja osoitteet. 43 Asiakirjat on tarvittaessa käännettävä jollekin kansallisen keskuspankin työkielelle

33 Hakemuksessa tulee olla vastapuolen toimitus- tai talousjohtajan tai muun vastaavassa asemassa olevan johtajan tai jonkun näistä valtuuttaman henkilön allekirjoitus. Edellä luetellut vaatimukset koskevat kaikkia vastapuolia, olivatpa ne emoyhtiöitä, tytäryhtiöitä tai sivukonttoreita, riippumatta siitä, hyväksyykö niiden sisäisen luottoluokitusmenetelmän saman maan finanssivalvontaviranomainen (emoyhtiöillä ja mahdollisesti tytäryhtiöillä) vai emoyhtiön kotivaltion valvontaviranomainen (sivukonttoreilla ja tytäryhtiöillä). Kun Suomen Pankki (osana eurojärjestelmää) hyväksyy emoyhtiön sisäisen luottoluokitusmenetelmän käytettäväksi eurojärjestelmän luottoriskiarvioinnissa, se hyväksyy sen samalla myös kyseisen vastapuolen tytäryhtiöiden ja sivukonttoreiden käyttöön. Suomen Pankki seuraa myös vastapuolten sisäisten luottoluokitusmenetelmien tuottamien arvioiden osuvuutta (ks. kohta ). Arvioiden osuvuuden seurantaa varten vaadittavien tietojen lisäksi vastapuolten tulee toimittaa Suomen Pankille vuosittain (tai Suomen Pankin pyytäessä) seuraavat tiedot, ellei finanssivalvontaviranomainen toimita niitä suoraan keskuspankille. Kopio viimeisimmästä vastapuolen finanssivalvontaviranomaisen suorittamasta vastapuolen sisäisten luottoluokitusten menetelmän arvioinnista käännettynä jollekin kansallisen keskuspankin työkielelle. Finanssivalvontaviranomaisen mahdollisesti suosittelemat tai vaatimat muutokset vastapuolen luottoluokitusmenetelmään sekä tieto, mihin mennessä muutokset tulee toteuttaa. Basel II -sopimuksen vakavaraisuussäännösten kolmannen pilarin (markkinakurin edellytysten parantaminen) mukaiset vuositiedot, jotka vastapuolten on julkaistava säännöllisin väliajoin Basel II -sopimuksen ja vakavaraisuusdirektiivin nojalla. Asianomaisen finanssivalvontaviranomaisen ja ulkopuolisen tilintarkastajan yhteystiedot. Vuositiedoissa tulee olla vastapuolen toimitus- tai talousjohtajan tai muun vastaavassa asemassa olevan johtajan tai jonkun näistä valtuuttaman henkilön allekirjoitus. Suomen Pankki toimittaa kopion tiedoista vastapuolen finanssivalvontaviranomaiselle ja tarvittaessa ulkopuoliselle tilintarkastajalle. Kolmansien osapuolten tarjoamat luottoluokitusvälinepalvelut lähteenä Luottoluokitusvälinepalveluilla tarkoitetaan yhteisöjä, jotka arvioivat velallisten luottokelpoisuuden käyttämällä ensisijaisesti kvantitatiivisia malleja systemaattisella ja mekaanisella tavalla ja tukeutuvat arviossaan muiden tietojen ohella tarkastettuihin tilinpäätöstietoihin ja joiden luottoluokituksia ei ole tarkoitettu yleisesti julkaistaviksi. Suomeen sijoittautuneen luottoluokitusvälinepalvelun tarjoajan, joka haluaa osallistua luottokelpoisuuden arviointiin eurojärjestelmässä, tulee toimittaa hakemus Suomen Pankille. Hakemuksessa on käytettävä eurojärjestelmän laatimaa lomaketta ja siihen on liitettävä hakulomakkeessa edellytetyt asiakirjat. Jos Suomen Pankin vastapuoli haluaa käyttää tarjoamiensa vakuuksien arvioinnissa jotakin tiettyä luottoluokitusvälinepalvelua, jota eurojärjestelmä ei ole vielä hyväksynyt, sen tulee toimittaa hakemus Suomen Pankille. Hakemuksessa on käytettävä eurojärjestelmän laatimaa lomaketta, ja siihen on liitettävä hakulomakkeessa edellytetyt asiakirjat. Hakulomakkeen voi pyytää Suomen Pankista (yhteystiedot liitteessä 9). Eurojärjestelmä päättää ehdotettujen luottoluokitusvälinepalvelujen hyväksymisestä arvioituaan, miten hyvin palvelu täyttää eurojärjestelmän asettamat hyväksymisvaatimukset. 44 (Muutos ) Käyttäessään luottoluokitusvälinepalvelua vastapuolen tulee aina ilmoittaa palvelun tarjoajalle kaikista sillä itsellään tiedossa olevista luottotapahtumista, esimerkiksi vakuutena käytettyjen pankkilainojen velallisten maksujen viivästymisestä. Eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa hyväksyttyjen luottoluokitusvälinepalvelujen tarjoajien on hyväksyttävä, että eurojärjestelmä seuraa niiden tuottamien arvioiden osuvuutta 45 (ks. kohta ). Luottoluokitusvälinepalvelujen tarjoajan on luotava työkalut hyväksyttyjen velallisten joukon seurantaan ja ylläpidettävä niitä. Hyväksyttyjen velallisten joukon on oltava eurojärjestel Hyväksymisvaatimukset on julkaistu EKP:n www-sivustolla ( Vastapuolten tulee ilmoittaa luottoluokitusvälinepalvelun tarjoajalle välittömästi kaikista luottotapahtumista, joista saattaa seurata luottokelpoisuuden lasku

34 män luottoriskinarvioinnin osuvuuden seurannalle asettamien vaatimusten mukainen. Palveluntarjoajan on tiedotettava Suomen Pankille arviointijärjestelmänsä osuvuutta koskevista tiedoista heti kun ne ovat saatavilla. Näiden tietojen mukana on lisäksi toimitettava toimitusjohtajan tai valtuutetun nimenkirjoittajan, joka on vastuussa luottoluokitusvälinepalvelun tarjoajan tarkastuksesta tai säännösten noudattamisen valvontatoiminnosta, allekirjoittama todistus, jossa vahvistetaan arviointien osuvuuden seurantaa koskevien tietojen tarkkuus ja oikeellisuus. Palveluntarjoajien tulee säilyttää tarkasteltuja velallisten joukkoja ja näiden maksukyvyttömyystapauksia koskevat tiedot viiden vuoden ajan. (Muutos ) Luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien seuranta Suomen Pankki osana eurojärjestelmää seuraa hyväksymiensä luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien luottoluokitusten laadukkuutta. Laadukkuutta arvioidaan vuoden jaksoissa ja sitä varten verrataan toteutuneita ja arvioituja maksukyvyttömyyksiä seuraavasti.(muutos ) a. Tarkastellaan järjestelmän arvioimien tarkastelujoukkoon kuuluvien velallisten ja/tai omaisuuserien toteutuneita maksukyvyttömyyksiä. Velalliset ja/tai omaisuuserät luokitellaan eri joukkoihin esimerkiksi luottoluokituksen, omaisuuseräluokan, toimialan tai luottoriskinarviointimallin perusteella; b. Verrataan vuotta aiemmin arvioituja maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä eurojärjestelmän asettamaan luottokelpoisuuden alarajaan, jonka viitearvo määritellään maksukyvyttömyyden todennäköisyytenä. Eurojärjestelmä on määritellyt kaksi viitearvoa seurantaansa varten. Maksukyvyttömyyden todennäköisyys 0,10 % vuoden aikajänteellä vastaa eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 2 ja 0,40 % luokkaa 3. Seurannassa suoritettu vertailu takaa, että luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien luokitusasteikot on suhteutettu eurojärjestelmän yhdenmukaistettuun luokitusasteikkoon ja että järjestelmät ja lähteet tuottavat vertailukelpoisia luokituksia. (Muutos ) Luottokelpoisuuden arviointijärjestelmän vastuullisten on koottava eurojärjestelmän seurantaa varten tietoja seurantavuoden alku- ja loppuvaiheessa. Vuoden alussa luottoriskin arvioijan on listattava yhteisöt ja/tai omaisuuserät, joiden luottoluokitus on vähintään eurojärjestelmän asettaman luottokelpoisuuden alarajan mukainen. Suomessa lista toimitetaan Suomen Pankille lomakkeella, joka sisältää yhteisön ja/tai omaisuuserän tunnistus-, luokittelu- ja luottoluokitustiedot, Seurantavuoden jälkeen luottoriskin arvioijan on päivitettävä vuoden alussa ilmoittamansa tiedot, ja sen jälkeen Suomen Pankki arvioi järjestelmän tuottamien luokitusten osuvuuden. Suomen Pankki osana eurojärjestelmää voi vaatia tarvitsemiaan lisätietoja luottoluokitusjärjestelmien laadun seurantaan. (Muutos ) Raportoidut toteutuneet maksukyvyttömyysasteet vuoden aikajänteellä ovat osa eurojärjestelmän hyväksymien luottoriskinarviointijärjestelmien suoritusten laaduntarkkailua, jossa seuranta tapahtuu sekä vuositasolla että usean vuoden aikavälillä. Jos toteutunut maksukyvyttömyyden aste tarkasteltavassa hyväksyttyjen velallisten joukossa poikkeaa selvästi luottokelpoisuuden alarajan mukaisesta maksukyvyttömyyden todennäköisyysprosentista vuositasolla ja/tai monivuotisessa arvioinnissa, Suomen Pankki osana eurojärjestelmää selvittää ja analysoi poikkeaman syyt yhdessä luottoriskinarvioijan kanssa. Analyysista voi olla seurauksena, että järjestelmän luokituksiin sovellettavaa luottokelpoisuuden alarajaa muutetaan. Eurojärjestelmä voi päättää luottokelpoisuuden arviointijärjestelmän hylkäämisestä joko väliaikaisesti tai kokonaan, jos sen luokitusten osuvuus ei parane vuosien kuluessa. Luottokelpoisuuden arviointijärjestelmä voidaan hylätä myös, jos sen käytössä rikotaan eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnin ja siihen liittyvien menettelytapojen sääntöjä. Jos luottoriskinarviointijärjestelmästä toimitetaan epätarkkoja tai epätäydellisiä tietoja sen luottoriskinarvioinnin laaduntarkkailuun, eurojärjestelmä voi kuitenkin jättää järjestelmän hylkäämättä, jos kyseessä ovat vähäiset virheellisyydet. (Muutos )

35 3.2.2 Vakuuksien hallinta sammiojärjestelmässä Suomen Pankki käyttää vakuuksien hallinnassaan ensisijaisesti sammiojärjestelmää (pooling system). Tämä tarkoittaa, että Suomen Pankki kokoaa kaikki yhden vastapuolen esittämät vakuuskelpoiset koti- ja ulkomaiset vakuudet yhteen sammioon, josta vastapuolen koko vakuustarve voidaan kattaa. Suomen Pankki tarjoaa vastapuolten käyttöön vakuushallinnan BoF-CMS- Cola -järjestelmän. Rahapolitiikan vastapuolten ja päivänsisäisen luoton omaavien PMtilinhaltijoiden tulee ottaa käyttöön BoF-CMS-Cola järjestelmä. Tarkemmat ohjeet järjestelmän käytöstä löytyvät asiakkaille suunnatusta extranet- palvelusta.(muutos ) Kokonaisvakuustarve muodostuu vastapuolen Suomen Pankin kanssa tekemistä avomarkkinaoperaatioista, maksuvalmiusluotosta, niiden koroista ja PM-tilin päivänsisäisestä luottolimiitistä. Yksittäisiä vakuuksia ei yhdistetä tiettyyn luottoon, vaan kaikki vakuudet ovat kaikkien luottojen ja PM-tililimiitin vakuutena. Suomen Pankki maksaa vastapuolen luoton tai suurentaa PMtililimiittiä, jos vastapuolen vakuussammion arvo edellä mainitut toimenpiteet huomioon ottaen on vähintään kokonaisvakuustarpeen suuruinen. Vakuussammio koostuu koti- ja ulkomaisista vakuuksista. voivat olla jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja tai ei-jälkimarkkinakelpoisia lainasaamisia (pankkilainat) 1. Kotimaisilla jälkimarkkinakelpoisilla vakuuksilla operoidaan Euroclear Finland Oy:n automaattisessa vakuushallintatilijärjestelmässä. Kotimaisten ei-jälkimarkkinakelpoisten lainasaamisten hallinnoimiseksi Suomen Pankki on puolestaan kehittänyt erilliset menettelyt. Ulkomaisilla vakuuksilla taas operoidaan kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia (CCBM) tai EKP:n hyväksymiä arvopaperikeskusten välisiä linkkejä käyttäen. Suomen Pankin vastapuolten tulee ottaa huomioon sammion kokonaisvakuusarvoa laskiessaan vakuuksissa sovellettavat markkina-arvojen aliarvostukset. Juridisesti kysymys on vakuudellisesta luotonannosta, jossa vakuudet pantataan Suomen Pankille. Menettely edellyttää Suomen Pankin kanssa tehtävää panttaussopimusta. Ulkomaisia vakuuksia käytettäessä voidaan poikkeuksellisesti joutua soveltamaan muita menettelyjä, jos panttaus ei ole mahdollista. Ulkomaisia vakuuksia voidaan lisäksi hallinnoida kolmikantavakuushallintapalvelussa, mikä edellyttää kolmikantapalveluihin liittyvien sopimusten tekemistä. (Muutos ) Kotimaiset jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Euroclear Finland Oy:n automaattinen vakuushallintatili Suomen Pankki hallinnoi vakuussammiossa olevia kotimaisia jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia vastapuolten Euroclear Finland Oy:n järjestelmään avaamilla automaattisilla vakuushallintatileillä. Vastapuoli voi avata tilin joko omassa tai jonkin toisen tilinhoitajayhteisön osuusrekisterissä, ei kuitenkaan Suomen Pankin osuusrekisterissä avaamilla arvo-osuustileillä. Jos tili on muussa kuin omassa osuusrekisterissä, tilinhoitajayhteisön tulee tehdä Suomen Pankin kanssa sopimus vakuushallintatilin pitämisestä. Euroclear Finland Oy merkitsee tilille Suomen Pankin ilmoittamat vakuuskelpoisuusehdot ja vakuusarvotiedot. Vakuuskelpoisuusehdoissa määritellään, mitä Euroclear Finland Oy:ssä rekisteröityjä velkainstrumentteja saa käyttää tililtä vakuutena ja mitä ei. Vakuutena ei saa käyttää papereita, joiden liikkeeseenlaskijalla tai takaajalla on läheinen sidos tilinhaltijaan kohdassa määritellyllä tavalla tai jotka on määritelty pankkikohtaisesti vakuuskelpoisiksi jollekin 1 Myös ei-jälkimarkkinakelpoiset asuntoluottovakuudelliset velkainstrumentit (retail mortgage-backed debt instruments) on määritelty vakuuskelpoisiksi omaisuuseriksi yhteislistalle. Tällä hetkellä tämän tyyppisiä vakuuksia on vain Irlannissa

36 muulle pankille (julkista luottoluokitusta vailla olevat velkainstrumentit). Sen lisäksi, mitä vakuuksien laadusta erikseen on ilmoitettu, tilillä pidettäväksi vakuudeksi voidaan tilapäisesti päivän aikana hyväksyä myös rahaa. Suomen Pankki merkitsee vakuushallintatilille vastapuolen kirjallisesti ilmoittaman vakuusvaatimuksen, joka voi olla enintään tilin kulloisenkin vakuusarvon suuruinen. Euroclear Finland Oy:n järjestelmä laskee päivittäin vakuushallintatilillä olevien vakuuksien vakuusarvon ja estää vakuuksien siirron tililtä siinä tapauksessa, että tilin vakuusarvo alittaisi vakuusvaatimuksen. Muuten vastapuoli voi vapaasti siirtää tilillä olevia vakuuksia. Vastapuoli voi pienentää vakuusvaatimusta vain silloin, kun kokonaisvakuustarve on toimenpiteen jälkeen edelleen täysimääräisesti katettu. Mikäli tilin vakuusarvo päivittäisen arvostuksen yhteydessä pienenee alle vakuusvaatimuksen, on vastapuolen korjattava tilanne ensi tilassa. Vastapuolen on tällöin joko toimitettava lisävakuuksia tai pienennettävä PM-tililimiittiä, jos se ei ole täydessä käytössä Ulkomaiset jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli 2 Kansalliset keskuspankit ja EKP ovat kehittäneet menetelmän, jonka avulla varmistetaan, että kaikkia vakuuskelpoisia, muissa jäsenvaltioissa liikkeeseen laskettuja jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia voidaan käyttää rajan yli avomarkkinaoperaatioiden, maksuvalmiusluoton ja päivänsisäisen luoton vakuuksina. Menetelmää kutsutaan kirjeenvaihtajakeskuspankkimalliksi (CCBM). Tässä järjestelmässä kansalliset keskuspankit toimivat toistensa (ja EKP:n) kirjeenvaihtajina ja säilyttäjinä arvopapereille, jotka on hyväksytty paikallisesti, kolmikanta-agentin tai arvopaperiselvitysjärjestelmän kautta. Erityisratkaisuja voidaan käyttää ei-jälkimarkkinakelpoisten vakuuksien eli lainasaamisten ja asuntoluottovakuudellisten velkainstrumenttien, joita ei voi käsitellä arvopaperikaupanselvitysjärjestelmissä, kohdalla. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia voidaan käyttää kaikenlaisten eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuuksien toimittamiseen. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin lisäksi vastapuolet voivat käyttää arvopaperikaupanselvitysjärjestelmien välisiä hyväksyttyjä linkkejä jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden rajan yli -siirtoihin paikallisessa arvopaperikaupanselvitysjärjestelmässä 3 ; vastapuolet voivat myös käyttää hyväksyttyjä arvopaperikaupanselvitysjärjestelmien välisiä linkkejä yhdessä kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kanssa (katso kohta Arvopaperikeskusten väliset linkit). Lisäksi kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli (mukaan lukien arvopaperikaupanselvitysjärjestelmien väliset linkit) on käytössä kolmikantavakuushallintapalveluissa, joita käytetään rajan yli (cross-border use of triparty). (Muutos ) Toimittaessaan toisessa euroalueen valtiossa liikkeeseen laskettuja jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia vakuussammioonsa kirjeenvaihtajakeskuspankkijärjestelmän kautta vastapuolen tulee yksilöidä ne ilmoittamalla Suomen Pankille kirjallisesti niiden ISIN-koodi tai muu rekisteritunnus, määrä sekä vastapuolen oma ulkomainen säilyttäjä. Samanaikaisesti vastapuolen tulee myös ohjeistaa oma arvopapereiden säilyttäjänsä siirtämään vakuudet mahdollisimman nopeasti kirjeenvaihtajakeskuspankille säilytettäväksi Suomen Pankin lukuun. 2 Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin tarkempi kuvaus löytyy dokumentista "Correspondent central banking model (CCBM) procedures for Eurosystem counterparties", joka on julkaistu EKP:n nettisivuilla: (Muutos ) 3 Hyväksyttyjä vakuuksia voidaan käyttää suoraan kyseisen maan keskuspankin toisessa maassa sijaitsevan arvopaperikaupanselvitysjärjestelmässä olevan tilin kautta, jos eurojärjestelmä on hyväksynyt sellaisen tilin käytön. Vuodesta 1999 lähtien Hollannin keskuspankille on annettu lupa käyttää Euroclear Bankissa olevaa tiliään tässä kansainvälisessä arvopaperikeskuksessa (ICSD) liikkeeseenlaskettujen eurobondien vakuustapahtumien selvitykseen. Vuodesta 2000 lähtien Irlannin keskuspankille on annettu lupa avata vastaava tili Euroclear Bankissa. Tätä tiliä voidaan käyttää kaikkiin vakuuskelpoisiin arvopapereihin, joita säilytetään Euroclear Bankissa, mukaan lukien vakuuskelpoiset arvopaperit, jotka on siirretty Euroclear Bankiin hyväksyttyjä linkkejä pitkin. (Muutos )

37 katsotaan pantatuksi Suomen Pankin hyväksi ja ne voidaan lukea vakuussammion vakuusarvoon vasta sen jälkeen, kun Suomen Pankki on vastaanottanut kirjeenvaihtajakeskuspankilta vahvistuksen siirron toteuttamisesta ja kaikki pätevän panttauksen edellytykset on täytetty. Vastapuoli voi vähentää tai vaihtaa ulkomaisia jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia ilmoittamalla siitä kirjallisesti Suomen Pankille ja ohjeistamalla oman säilyttäjäpankkinsa. Suomen Pankki siirtää vakuudet vastapuolen ilmoittamalle säilyttäjälle. Vakuuksien vähentämisen ja vaihtamisen ehtona on kuitenkin, että vastapuolen vakuussammioon ei synny vajausta toimenpiteiden vuoksi. Suomen Pankki arvostaa ulkomaiset jälkimarkkinakelpoiset vakuudet päivittäin kello 12.00:een mennessä eurojärjestelmän hinnoittelukeskukselta (CEPH) saamiensa hintatietojen sekä voimassa oleviin riskienhallintamenetelmiin pohjautuvien laskentasääntöjen perusteella. Mikäli sammioon syntyy arvostuksen yhteydessä vakuusvajetta, vastapuolen on katettava se ensi tilassa saatuaan siitä tiedon Suomen Pankilta. (Muutos ) Suomen Pankki maksaa hyväkseen pantattujen ulkomaisten jälkimarkkinakelpoisten vakuuksien kuoletukset ja kupongit vastapuolelle, jos vakuussammioon ei synny vajausta. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli on vastapuolten käytettävissä (sekä jälkimarkkinakelpoisille että ei-jälkimarkkinakelpoisille vakuuksille) ainakin klo 10:00 17:00 välisenä aikana kunakin TARGET2 pankkipäivänä. Vastapuolen, joka haluaa käyttää kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia on informoitava kansallista keskuspankkia, jolta se haluaa saada luottoa ts. omaa kotikeskuspankkiaan, klo 17:00 mennessä. Lisäksi vastapuolen on varmistettava, että rahapoliittisen operaation vakuudeksi tarkoitettu vakuus on toimitettu kirjeenvaihtajakeskuspankin tilille viimeistään klo 17:45 mennessä. Tästä määräajasta poikkeavat ohjeet tai toimitukset voidaan käsitellä ainoastaan parhaan pyrkimyksen mukaisesti ja saatetaan huomioida vasta seuraavan TARGET2 pankkipäivän luotto-operaatioissa. Mikäli vastapuolilla on tarve käyttää kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia päivän lopussa, heidän tulisi, mikäli mahdollista, toimittaa arvopaperit ennakkoon. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, tai kun on tarvetta rahapoliittisista syistä, EKP voi päättää pidentää kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin sulkemisaikaa TARGET2 sulkemisaikaan saakka, yhteistyössä arvopaperikeskusten kanssa huomioiden heidän mahdollisuutensa pidentää määräaikojaan jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden suhteen. (Muutos ) Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin lisäksi ETA-maiden arvopaperiselvitysjärjestelmien välillä olevia hyväksyttyjä linkkejä voidaan käyttää jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden rajan yli - siirroissa. Suora tai ketjutettu linkki kahden arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välillä sallii toisessa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä olevan osallistujan säilyttää arvopapereita toisessa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä ilman, että se on osallistuja tässä arvopaperikaupanselvitysjärjestelmässä 4. Ennen kuin näitä linkkejä voidaan käyttää vakuuksien siirtoon eurojärjestelmän luotto-operaatioissa, ne on arvioitava ja hyväksyttävä eurojärjestelmän toimesta niiden standardien ja arvioiden mukaan, jotka on kuvattu eurojärjestelmän käyttäjäarviointikehikko -asiakirjassa 5. (Muutos ) Eurojärjestelmän näkökulmasta kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli ja linkit ETA-maiden arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välillä täyttävät saman tehtävän sallien vastapuolten käyttää 4 Kahden arvopaperikaupanselvitysjärjestelmän välinen linkki muodostuu joukosta menettelytapoja ja järjestelyjä joiden kautta arvopapereiden rajan yli -siirto arvo-osuusprosessina toteutetaan. Linkki muodostuu omnibus -tilistä, jonka arvopaperikaupanselvitysjärjestelmä (sijoittava selvitysjärjestelmä) avaa toiseen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään (liikkeeseenlaskija selvitysjärjestelmä). Suora linkki tarkoittaa, ettei kahden arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välillä ole välittäjää. Ketjutettuja linkkejä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välillä voidaan myös käyttää arvopapereiden rajan yli -siirtoihin eurojärjestelmälle. Ketjutettu linkki on sopimuspohjainen ja tekninen järjestely, joka sallii kahden ei-suorassa yhteydessä olevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän tekevän arvopaperitransaktioita tai siirtoja kolmannen välittäjänä toimivan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän kautta. 5 Lista hyväksytyistä linkeistä on julkaistu EKP:n nettisivuilla osoitteessa:

38 vakuuksia rajan yli, ts. molemmat mahdollistavat vastapuolten käyttävän vakuuksia saadakseen luottoa kotikeskuspankistaan, vaikka tämä vakuus olisi liikkeeseenlaskettu toisessa maassa sijaitsevassa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli ja linkit arvopaperikeskusten välillä suorittavat tämän toiminnan eri tavoin. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallissa rajan yli -suhde on kansallisten keskuspankkien välillä. He toimivat säilyttäjinä toisilleen. Linkkejä käytettäessä rajan yli -suhde on arvopaperikeskusten välillä. He avaavat omnibus-tilit toistensa kanssa. Kirjeenvaihtajakeskuspankille talletettuja arvopapereita voi käyttää ainoastaan eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuuksina. Linkkien kautta pidettyjä arvopapereita voi käyttää eurojärjestelmän luotto-operaatioihin, sekä mihin tahansa muuhun vastapuolen valitsemaan tarkoitukseen. Käytettäessä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välisiä linkkejä vastapuolet pitävät arvopaperit omilla tileillään kotimaan arvopaperikaupan säilytysjärjestelmissä eivätkä tarvitse säilyttäjää. (Muutos ) Linkillinen kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli Vastapuolten on mahdollista käyttää myös suoria ja ketjutettuja linkkejä yhdistettynä kirjeenvaihtajakeskuspankkimalliin siirtääkseen vakuuskelpoisia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita rajan yli. Käytettäessä tällaista linkillistä kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia, vastapuolet säilyttävät liikkeeseenlaskija-arvopaperikaupanselvitysjärjestelmässä liikkeeseenlasketut arvopaperit sijoittavassa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä olevalla tilillä suoraan tai säilyttäjän kautta. Kun kyseessä on ketjutettu linkki, kolmas arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä voi toimia välittävänä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmänä. (Muutos ) Arvopaperit voidaan laskea liikkeeseen euroalueen ulkopuolisessa ETA-alueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä edellyttäen, että eurojärjestelmä on hyväksynyt linkin liikkeeseenlaskija- ja sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välillä eurojärjestelmän käyttäjäarviointikehikko -asiakirjan standardien ja määritysten mukaisesti. (Muutos ) Mikäli vakuuskelpoiset arvopaperit siirretään linkillisen kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta, vastapuolten tulee varmistua siitä, että arvopaperit on siirretty selvityspäivänä relevantin sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän tilille klo 17:00 mennessä, jotta varmistetaan saman selvityspäivän arvolla tapahtuva operaatioiden selvitys. (Muutos ) Kotikeskuspankin vastapuoliltaan saamat vakuuksien siirtopyynnöt klo 17:00 jälkeen tai vakuuksien toimituspyynnöt relevantin sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän tilille klo 17:00 jälkeen käsitellään parhaan pyrkimyksen mukaisesti kyseisen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän selvitysmääräaikojen mukaisesti. (Muutos )

39 Kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli ja kolmikantavakuushallintapalvelut Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia (mukaan lukien linkillinen kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli) käytetään myös rajan yli kolmikantavakuushallintapalveluihin. Tällöin kolmikantavakuushallintapalveluita eurojärjestelmän rajan yli -käyttöön tarjoavat jäsenvaltion kotikeskuspankit toimivat säilyttäjäkeskuspankkeina niiden jäsenvaltioiden kotikeskuspankeille, joiden vastapuolet ovat pyytäneet kyseisen kolmikantavakuushallintapalvelun käyttöä. Kolmikantavakuushallintapalveluita tarjoavan agentin tulee olla eurojärjestelmän hyväksymä. (Muutos ) Rajan yli tapahtuva kolmikantavakuushallintapalveluiden käyttö sallii vastapuolten lisäävän tai vähentävän kotikeskuspankeilleen toimitettavan vakuuden yhteismäärää (global amount). (Muutos ). Arvopaperikeskusten väliset linkit Toisessa eurojärjestelmän maassa sijaitsevan arvopaperikeskuksen säilytyksessä olevia jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia voidaan siirtää omassa maassa sijaitsevaan arvopaperikeskukseen EKP:n hyväksymän linkin kautta ilman, että toimeksiantaja on ulkomaisen säilytyskeskuksen jäsen. Luettelo EKP:n hyväksymistä linkeistä on EKP:n WWW-sivustossa ( Kotimaiset ei-jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Kotimaisten lainasaamisten (pankkilainat) vakuuskäytön periaatteet Kotimaisten lainasaamisten hallinnointia varten kukin eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki on kehittänyt menettelyt kansallisen lainsäädännön ja toimintaympäristön edellyttämien vaatimusten mukaisesti. Yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, joita Suomen lainsäädännön mukaisten lainasaamisten vakuuskäyttö edellyttää, löytyy kappaleesta "Suomen Pankin operatiiviset menettelyt lainasaamisten vakuuskäytössä". Ennen lainasaamisten vakuuskäytön aloittamista Suomen Pankin vastapuolen tulee huolehtia, että sillä on kappaleen mukaiset tekniset ja operatiiviset valmiudet käyttää lainasaamisia vakuutena ja että sen vakuudeksi tarjoamat lainasaamiset täyttävät kappaleessa mainitut oikeudelliset ja muut vaatimukset. Lainasaamisten vakuuskäyttöä varten vastapuolen on toimitettava kutakin vakuutena käyttämäänsä lainaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot Suomen Pankille, joka hallinnoi tietoja omissa järjestelmissään. Vastapuoli sitoutuu toimittamaan ajantasaiset tiedot käyttämistään lainasaamisista ja seuraamaan kappaleessa mainittuja ohjeita, jotka koskevat lainasaamisen lisäystä vakuussammioon, aiemmin toimitettujen lainatietojen päivitystä ja lainasaamisen poistoa vakuussammiosta. Lainasaamisten panttausta varten vastapuolen on Suomen lainsäädännön mukaisesti joko ilmoitettava velalliselle etukäteen lainasaamisten käytöstä vakuutena ja informoitava Suomen Pankkia tästä, jos on kyse tavallisista velkakirjoista, tai tehtävä lainadokumenttiin erillinen siirtomerkintä, jos on kyse juoksevista velkakirjoista. Vastapuoli varmistaa ja vakuuttaa kirjallisesti, että Suomen Pankille pantatut lainasaamiset täyttävät eurojärjestelmän määrittelemät kelpoisuusvaatimukset. (Muutos ) Vakuuskäytön aikana lainasaamiset ovat osa vakuussammiota kuten jälkimarkkinakelpoiset vakuudetkin. Hallinnollisista syistä lainasaamisten käsittelyä ei välttämättä pystytä järjestämään yhtä nopeasti kuin jälkimarkkinakelpoisten vakuuksien, joten vastapuolen on tarvittaessa oltava valmis kattamaan lainasaamisista mahdollisesti aiheutuvat vakuusvajeet muilla vakuuksilla. Suomen Pankki soveltaa lainasaamisiin kappaleessa mainittuja kelpoisuus- ja muita vakuuksien käyttöön liittyviä ehtoja sekä kappaleessa selostettuja riskienhallintamenetelmiä

40 Kansalliset keskuspankit on velvoitettu tekemään jälkikäteen tiettyjä tarkastustoimenpiteitä lainasaamisten vakuuskäytön takia. (Muutos ) Suomen Pankin operatiiviset menettelyt lainasaamisten vakuuskäytössä Käyttäessään vakuutena Suomen lainsäädännön alaisia lainasaamisia vastapuolten on noudatettava seuraavia Suomen Pankin määrittelemiä menettelyjä. Toimenpiteet ennen lainasaamisten vakuuskäytön aloittamista Lainasaamisten vakuuskäytön aloittaminen edellyttää, että seuraavat tekniset ja operatiiviset toimet on tehty. Vastapuoli on allekirjoittanut erillisen, lainasaamisia koskevan panttaussopimuksen Suomen Pankin kanssa. Vastapuoli on hyväksyttänyt Suomen Pankilla velallisen luottokelpoisuuden arviointiin käyttämänsä järjestelmän/järjestelmät. Vastapuoli on toimittanut Suomen Pankille kuvauksen menettelyistä, joilla se aikoo toimittaa Suomen Pankille tiedot vakuutena käyttämistään lainasaamisista, sekä menettelyistä, joiden mukaisesti se aikoo säilyttää Suomen Pankille panttaamiaan lainasaamisia. (Muutos ) Vastapuoli on toimittanut Suomen Pankille tarvittavat allekirjoitusnäytteet seuraavia operatiivisia toimenpiteitä varten: panttausilmoituksen lähetys, Suomen Pankille pantiksi siirrettäviin lainasaamisiin tehtävän siirtomerkinnän allekirjoitus (juoksevien velkakirjojen tapauksessa), velalliselle lähetettävän siirtoilmoituksen allekirjoitus (tavallisten velkakirjojen tapauksessa) ja neljännesvuosittaisen vakuutuksen allekirjoitus. (Muutos ) Vastapuoli on toimittanut Suomen Pankille tiedon hyväksyttävien velallisten joukosta (ks. kohta ), jos vastapuoli aikoo käyttää sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Vastapuoli on suorittanut tarvittavan testauksen Suomen Pankin kanssa. Lainasaamisten vakuuskäyttö Vakuuskäyttöä varten vastapuolen on toimitettava lainasaamisia koskevat yksityiskohtaiset tiedot Suomen Pankille, joka hallinnoi niitä omissa järjestelmissään. Lainatietojen toimittamista varten käytettävä lomake ("Lainasaamisten panttausilmoitus") löytyy liitteestä 5. Lomakkeessa luetellaan kustakin yksittäisestä lainasaamisesta vaadittavat tiedot. Vaadittujen tietojen lisäksi vastapuoli määrittelee lomakkeessa toimenpiteen, joka lainasaamisiin kohdistuu: joko uuden lainasaamisen lisäys vakuussammioon, aikaisemmin toimitettujen lainatietojen päivitys tai lainasaamisen poisto vakuussammiosta. Kun vastapuoli toimittaa uutta lainasaamista koskevat tiedot Suomen Pankille ottaakseen lainan vakuuskäyttöön, Suomen Pankki tallentaa tiedot omaan rekisteriinsä. Ennen kuin laina lisätään vastapuolen vakuussammioon, tulee myös sen panttaukseen liittyvien toimenpiteiden olla asianmukaisesti hoidettu (ks. kappale "Lainasaamisten panttaus ja panttauksen purku"). Vastapuoli päivittää vakuussammiossa olevia lainasaamisia koskevia tietoja aina silloin, kun ne muuttuvat esimerkiksi lainasaamisen ennenaikaisen, osittaisen tai täydellisen takaisinmaksun, velallisen luottokelpoisuusmuutosten tai lainan ehtojen olennaisten muutosten seurauksena. Muutoksista on ilmoitettava panttauslomakkeella Suomen Pankille välittömästi, kuitenkin viimeistään seuraavana pankkipäivänä. Mikäli lainasaamisen tietojen muutos aiheuttaa sen, ettei kyseinen laina enää ole vakuuskelpoinen, vastapuolen on päivitystietojen lähettämisen sijaan pyydettävä poistamaan lainasaaminen vakuussammiosta. Mikäli yhtä velallista koskeva muutos vaikuttaa useampaan vastapuolen käyttämään lainavakuuteen, vastapuolen on päivitettävä kaikkien näiden lainavakuuksien tiedot. Mikäli lainaehtoihin tehdään niin perusluonteisia muutoksia, että lainasaamista ei voida enää katsoa samaksi, vanha lainasaaminen on ensin poistettava vakuussammiosta ja uutta lainasaamista varten on tehtävä uusi panttaus. Halutessaan poistaa lainasaamisen vakuussammiosta vastapuoli ilmoittaa tästä Suomen Pankille panttauslomakkeella, jossa se on valinnut suoritettavaksi toimenpiteeksi "Panttauksen

41 purku". Lainasaamisen vakuusarvo poistetaan vastapuolen vakuussammiosta tämän toimeksiannon perusteella, eikä lainasaaminen enää tämän jälkeen ole vakuutena. Tämän jälkeen vastapuolen on vielä hoidettava asianmukaisesti panttauksen purkamiseen liittyvät toimenpiteet (ks. kappale "Lainasaamisten panttaus ja panttauksen purku"). Poistaessaan lainasaamista vakuussammiosta tai lähettäessään lainasaamista koskevia päivitystietoja, jotka vähentävät lainasaamisen vakuusarvoa, vastapuolen on huolehdittava, ettei toimenpiteestä aiheudu vakuusvajetta sen vakuussammioon. Vastapuoli voi lähettää lainatietojen toimittamiseen tarvittavan lomakkeen Suomen Pankille faksilla. Vastapuoli voi myös sopia, että se toimittaa lainatiedot SWIFTNet FileActin kautta lähetettävällä määrämuotoisella tiedostolla, jonka Suomen Pankki on määritellyt erillisessä ohjeessa. Tarkemmat ohjeet elektronisen tiedoston käyttöönottoa varten vastapuoli voi pyytää Suomen Pankista. Jos toimitettava tiedosto ei ole Suomen Pankin voimassa olevien määritysten mukainen, Suomen Pankki ei vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Vastapuoli voi lähettää lainatietoja Suomen Pankille TARGET2- Suomen Pankki -järjestelmän aukioloaikoina kuitenkin niin, että samana päivänä päivitettävät tiedot on toimitettava klo 17:ään mennessä. Suomen Pankki päivittää jo vakuutena olevan lainasaamisen tietoja ja poistaa lainasaamisen vakuussammiosta vastapuolen toimeksiannon perusteella sen päivän aikana, kun toimeksianto on saapunut Suomen Pankkiin. Normaalisti myös uuden lainasaamisen lisäys vastapuolen vakuussammioon tehdään saman päivän aikana. Lainasaamisen lisäys vakuussammioon vaatii kuitenkin lainatietojen lähettämisen lisäksi, että panttaukseen liittyvät toimenpiteet on suoritettu. Mikäli uuden lainasaamisen käsittelyyn kuluu hallinnollisista syistä pidempi aika, eikä Suomen Pankki pysty lisäämään uutta lainasaamista vastapuolen vakuussammioon lainatietojen toimituspäivänä, Suomen Pankki tiedottaa tästä vastapuolelle, ja lisäys pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian. (Muutos ) Lainasaamisten panttaus ja panttauksen purku Suomen lainsäädännön mukaan lainasaamisen panttauksen aikaansaamiseksi vaadittavat toimenpiteet riippuvat velkakirjojen juridisesta muodosta. Edellytyksenä sille, että tavallisia velkakirjoja saa käyttää vakuutena on, että velalliselle (ja mahdolliselle takaajalle) on ilmoitettu etukäteen niiden käytöstä vakuutena (siirtoilmoitus). Vastapuoli toimittaa siirtoilmoituksen velalliselle noudattaen velallisen kanssa sopimaansa menettelyä. Siirtoilmoituksessa tulee mainita, että lainan korot ja kuoletukset suoritetaan edelleen vastapuolelle. Vastapuoli toimittaa kopion siirtoilmoituksesta Suomen Pankille sen jälkeen, kun siirtoilmoitus on vastapuolen ja velallisen sopimien aikarajojen mukaisesti tullut voimaan. Lainasaaminen voidaan lisätä vastapuolen vakuussammioon sen jälkeen, kun Suomen Pankki on vastaanottanut kopion siirtoilmoituksesta. Vastaavasti kun vastapuoli ilmoittaa lainasaamisen poistamisesta vakuussammiosta ja panttaus osapuolten kesken katsotaan päättyneeksi, Suomen Pankki antaa vastapuolelle kirjallisesti luvan ilmoittaa velalliselle (ja mahdolliselle takaajalle) panttauksen päättymisestä. Edellytyksenä sille, että juoksevia velkakirjoja saa käyttää vakuutena, on puolestaan, että vastapuoli tekee erillisen siirtomerkinnän alkuperäisiin lainadokumentteihin Suomen Pankin hyväksi. Siirtomerkinnästä on toimitettava kopio Suomen Pankille. (Muutos ) Panttauksen päättyessä alkuperäinen siirtomerkintä on toimitettava postitse kirjattuna kirjeenä Suomen Pankille, joka puolestaan siirtää lainadokumentit takaisin vastapuolelle. Tämän jälkeen Suomen Pankki toimittaa postitse alkuperäisen siirtomerkinnän takaisin vastapuolelle. (Muutos ) Vastapuolen tulee säilyttää lainadokumentteja ja siirtomerkintöjä tiloissaan huolellisesti ja turvallisesti. (Muutos ) Panttauksesta huolimatta vastapuolen ja velallisen asiakassuhde pysyy muuttumattomana eli velallinen suorittaa lainan korkojen ja kuoletusten maksun edelleen vastapuolelle. Siinä tapauk

42 sessa, että vastapuoli tulee maksukyvyttömäksi tai jättää täyttämättä velvoitteen, jonka vakuutena lainasaaminen on, Suomen Pankki toimittaa velalliselle siirtoilmoituksen lainasaamisen käyttämisestä vakuutena keskuspankin hyväksi ja kehottaa velallista maksamaan lainasaamisen korot ja kuoletukset vastedes Suomen Pankille. Tällöin vastapuolen on toimitettava Suomen Pankille kaikki tarvittavat asiakirjat. (Muutos ) Mikäli lainasaamisella on sentyyppisiä vakuuksia, jotka vaativat erityistä hallinnointisopimusta, vastapuolen on otettava ajoissa etukäteen yhteyttä Suomen Pankkiin sopiakseen asiasta erikseen. (Muutos ) Lainasaamisten olemassaolon ja lainatietojen tarkastukset Suomen Pankki varmistaa vakuudeksi tarjottavien lainasaamisten olemassaolon ja lainatiedot eurojärjestelmän määräysten mukaisesti seuraavasti: Ennen vakuuskäytön aloittamista vastapuoli toimittaa Suomen Pankin tarkastettavaksi kuvaukset menettelyistä, joilla se aikoo toimittaa Suomen Pankille tiedot vakuutena käyttämistään lainasaamisista, sekä menettelyistä, joiden mukaisesti se aikoo säilyttää Suomen Pankille panttaamiaan lainasaamisia. (Muutos ) Suomen Pankki lähettää neljännesvuosittain vastapuolelle kootusti tiedot sen vakuutena käyttämistä lainasaamisista. Vastapuoli tarkastaa tiedot, allekirjoittaa tietojen yhteydessä olevan vakuutuksen ja palauttaa sen Suomen Pankille. Suomen Pankki tarkastaa ajoittain pistokoeluonteisesti vakuutena käytettävien lainasaamisten tietojen paikkansapitävyyden ja ajantasaisuuden. Suomen Pankki ilmoittaa vastapuolelle pääasiassa etukäteen tarkastuskäynnin ajankohdan ja päivämäärän, jolta lainatiedot halutaan tarkastaa Ulkomaiset ei-jälkimarkkinakelpoiset vakuudet Suomen Pankin vastapuolet voivat käyttää vakuutena myös sellaisia ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä, joihin sovelletaan jonkin muun euroalueen maan kuin Suomen lakia. Tällaisia ulkomaisia lainasaamisia (ja periaatteessa myös ei-jälkimarkkinakelpoisia asuntoluottovakuudellisia velkainstrumentteja 6 ) voidaan käyttää vakuutena kappaleessa kuvatun kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin avulla. Kirjeenvaihtajakeskuspankkina toimii sen maan keskuspankki, jonka lainsäädäntöä lainasaamiseen sovelletaan. (Muutos ) Ulkomaisten lainasaamisten vakuuskäytössä pätevät kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin yleisperiaatteet, mutta jokainen kirjeenvaihtajakeskuspankki on määritellyt kussakin maassa sovellettavat yksityiskohtaiset menettelytavat kyseisen maan lainsäädännöllisiä vaatimuksia seuraten. Jos Suomen Pankin vastapuolet käyttävät vakuutena tällaisia ulkomaisia lainasaamisia, ne toimittavat vakuuskäyttöä varten vaadittavat tiedot kirjeenvaihtajakeskuspankille ja varmistavat lainasaamisten juridisesti pätevän panttauksen kirjeenvaihtajakeskuspankin antamien ohjeiden perusteella. Suomen Pankin vastapuolen on otettava myös huomioon, että vaikka kyse olisi Suomen lainsäädännön mukaisesta lainasta, mutta laina on myönnetty ulkomaiselle velalliselle, voi kyseisen lainan vakuuskäyttö edellyttää erityisiä, ulkomaisen lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä. Tällaisissa tapauksissa sen maan keskuspankki, johon velallinen on sijoittautunut, toimii ns. avustavana keskuspankkina ja antaa tarvittaessa tietoa kyseisen maan lainsäädännön edellyttämistä lisätoimenpiteistä. Kukin eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki on laatinut menettelytapaohjeet ("Terms and Conditions"), joita ulkomaisten vastapuolten tulee seurata silloin, kun kyseinen keskuspankki toimii kirjeenvaihtajakeskuspankin tai avustavan keskuspankin roolissa. Kun Suomen Pankin 6 Tällä hetkellä ei-jälkimarkkinakelpoisia asuntoluottovakuudellisia velkainstrumentteja (retail mortgage-backed debt instruments) on vain Irlannissa

43 vastapuolet haluavat käyttää vakuutena lainasaamisia, joihin sovelletaan jonkin muun euroalueen maan kuin Suomen lainsäädäntöä, tai lainasaamisia, jotka on myönnetty muuhun euroalueen maahan kuin Suomeen sijoittaneelle velalliselle, ne voivat löytää kirjeenvaihtajakeskuspankkien julkaisemat menettelytapaohjeet näiden keskuspankkien www-sivustoilta. Mikäli muuhun euroalueen maahan kuin Suomeen sijoittautunut vastapuoli haluaa käyttää vakuutena lainasaamisia, joihin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä, tai lainasaamisia, jotka on myönnetty Suomeen sijoittautuneelle velalliselle, tulee sen vastaavasti seurata Suomen Pankin määrittelemiä menettelytapaohjeita. Suomen Pankin menettelytapaohjeet löytyvät liitteestä Lisävakuustarpeen kattaminen sammiojärjestelmässä Vastapuolen kokonaisvakuustarve (PM-tililimiitti + luotot [myös korot]) vaihtelee yhtäältä sen mukaan, millaisia avomarkkinaoperaatioita, maksuvalmiusluottoja ja PM-tililimiitin muutoksia vastapuoli tekee, ja toisaalta sen mukaan, miten sen toimittamien vakuuksien päivittäinen arvostus vaihtelee. Suomen Pankki varmistaa oman vakuushallintajärjestelmänsä avulla, ettei vastapuoli voi muuttaa vastuitaan ilman riittäviä vakuuksia. Päivittäisen arvostuksen (myös lainasaamisten osittaiset tai täydelliset takaisinmaksut) vuoksi sammioon saattaa kuitenkin syntyä vakuusvaje. Vastapuolen on katettava tällainen vajaus ensi tilassa jollakin seuraavista tavoista: a) Vastapuoli voi lisätä Euroclear Finland Oy:n vakuushallintatilin vakuusvaatimusta. Tällöin vakuushallintatilille on tarvittaessa toimitettava lisää kotimaisia vakuuksia. b) Vastapuoli voi pienentää PM-tililimiittiä, jos se ei ole täydessä käytössä. c) Vastapuoli voi toimittaa ulkomaisia jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin mukaisesti tai linkin kautta. Järjestely saattaa kuitenkin viedä niin paljon aikaa, ettei se käytännössä sovellu nopeaa toimintaa edellyttävien vakuusvajeiden hoitamiseen. Tästä syystä vastapuolten on ulkomaisia vakuuksia käyttäessään syytä jatkuvasti ylläpitää riittävää marginaalia kokonaisvakuustarpeen ja sammiossa olevien vakuuksien arvon välillä. d) Vastapuoli voi toimittaa lainasaamisia vakuudeksi. Sekä kotimaisten että ulkomaisten lainasaamisten vakuuskäyttöön toimittaminen saattaa kuitenkin viedä niin paljon aikaa, ettei se käytännössä sovellu nopeaa toimintaa edellyttävien vakuusvajeiden hoitamiseen. Tästä syystä vastapuolten on lainasaamisia käyttäessään syytä jatkuvasti ylläpitää riittävää marginaalia kokonaisvakuustarpeen ja sammiossa olevien vakuuksien arvon välillä. e) Suomen Pankki voi poikkeustapauksissa pienentää PM-tililimiittiä, jos limiitti ei ole täysimääräisesti käytössä eikä vastapuoli itse ole alentanut limiittiä. (Muutos )

44 Ulkomaisiin vakuuksiin liittyviä erityismenettelyjä Ulkomaisiin jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin liittyvät verotusmenettelyt ja yhtiötapahtumat Vastapuolen vastuulla on tuntea vakuutena käytettävien ulkomaisten velkainstrumenttien verotusperiaatteet. Mikäli vastapuoli käyttää kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin (CCBM) mukaisesti vakuutena velkainstrumentteja, joiden korkotulo on ennakonpidätyksen alaista tuloa, sen on pystyttävä todistamaan verostatuksensa. Ennen korkokupongin irtoamisajankohtaa kirjeenvaihtajana toimiva keskuspankki voi pyytää Suomen Pankilta verostatuksen todistamiseksi edellytettävää dokumentaatiota. Suomen Pankki välittää pyynnön eteenpäin vastapuolelle, joka toimittaa dokumentaation kulloinkin vaadittuun määräaikaan mennessä Suomen Pankille. Suomen Pankki toimittaa verotuksen edellyttämän dokumentaation kirjeenvaihtajakeskuspankille parhaan kykynsä mukaan ja normaalia huolellisuutta noudattaen. Mikäli tästä huolimatta aiheutuu vahinkoa taikka jos vastapuoli ei ole toimittanut verostatuksen todistamiseksi tarvittavaa dokumentaatiota tai jos dokumentaatiossa on ollut virheitä, Suomen Pankki ei vastaa mahdollisesta veronpidätyksestä eikä veronpalautusprosessista. Suomen Pankki suosittelee, että vastapuolet välttävät käyttämästä kuponkimaksujen eräpäivien aikana sellaisia vakuuksia, joiden kuponkimaksut ovat ennakonpidätyksen alaista korkotuloa. Suomen Pankki toimittaa vastapuolelle kirjeenvaihtajakeskuspankilta saamansa yhtiötapahtumiin liittyvät ilmoitukset. Mikäli vastapuoli haluaa osallistua yhtiötapahtumiin, Suomen Pankki toimittaa vastapuolelta saamansa dokumentaation edelleen kirjeenvaihtajakeskuspankille parhaan kykynsä mukaan ja normaalia huolellisuutta noudattaen ETAn ulkopuolisissa G10-maissa sijaitsevien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin liittyvät verotuskysymykset ja yhtiötapahtumat Sen lisäksi, mitä edellä kohdassa on säännelty ulkomaisiin jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin sovellettavasta verotusmenettelystä, vastapuolten tulee ottaa huomioon ETAn ulkopuolisissa G10-maissa sijaitsevien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin velkainstrumentteihin liittyvät erityiset verotuskysymykset. Jos vakuutena käytettävän velkainstrumentin korkotulo on ennakonpidätyksen alaista tuloa, vastapuolen on toimitettava oman verostatuksensa todistamiseksi vaadittava dokumentaatio jo riittävän hyvissä ajoin ennen kyseisen velkainstrumentin ottamista vakuuskäyttöön. Vastapuolen on huolehdittava myös toimittamansa dokumentaation ajantasaisuudesta. Operatiivisten prosessien sujuvuuden takaamiseksi vastapuolen on mahdollista käyttää vain sellaisia vakuuksia, joiden tosiasiallinen edunsaaja se itse on tai joiden tapauksessa se toimii ns. qualified intermediary -tehtävässä (jälkimmäinen vaihtoehto koskee vain yhdysvaltalaisia liikkeeseenlaskuja) 7. Vastapuolia, jotka aikovat ottaa ETAn ulkopuolisissa G10-maissa sijaitsevien yhteisöjen liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja vakuuskäyttöön, kehotetaan ottamaan hyvissä ajoin yhteyttä Suomen Pankkiin tarkempia ohjeita varten. Suomen Pankki toimittaa vastapuolelle kirjeenvaihtajakeskuspankilta saamansa yhtiötapahtumiin liittyvät ilmoitukset. Mikäli vastapuoli haluaa osallistua yhtiötapahtumiin, Suomen Pankki toimittaa vastapuolelta saamansa dokumentaation edelleen kirjeenvaihtajakeskuspankille parhaan kykynsä mukaan ja normaalia huolellisuutta noudattaen. 7 Suomen Pankki varaa itselleen oikeuden poiketa tästä periaatteesta vastapuolen erillisen hakemuksen perusteella

45 Korvamerkitty repokauppa tai vakuus käyttäen oikeuden luovutus- (assignment) tai kiinnitys (floating charge) -menetelmää Ulkomaisten vakuuksien ollessa kyseessä voidaan joutua soveltamaan tiettyjä erityismenettelyjä juridisesti pätevän vakuuden aikaansaamiseksi. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallissa voidaan poikkeuksellisesti joutua tekemään jälkimarkkinakelpoisten vakuuksien yhteydessä korvamerkitty repokauppa siinä tapauksessa, että panttaus ei ole mahdollista. Ulkomaisten ei-jälkimarkkinakelpoisten vakuuksien yhteydessä voidaan vastaavasta syystä joutua käyttämään oikeuden luovutus (assignment) tai kiinnitys (floating charge) -menetelmää. Kotimaisia vakuuksia käytettäessä nämä menetelmät eivät ole mahdollisia. Käytettäessä ulkomaisia jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia, joiden panttaus on juridisesti ongelmallista, voidaan poikkeuksellisesti tehdä korvamerkitty repokauppa, jossa jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien omistusoikeus siirtyy. Kaupan kohteen arvon pitää tällöin olla vähintään vastapuolen kanssa huutokaupassa sovitun tasasumman suuruinen. Korvamerkityn vakuuden operointi on kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia käytettäessä hyvin pitkälti samanlaista kuin toimitettaessa pantattuja ulkomaisia vakuuksia Suomen Pankin hallinnoimaan vakuussammioon. Vastapuoli pyytää ulkomaista säilyttäjäänsä siirtämään arvopaperit kirjeenvaihtajakeskuspankkiin Suomen Pankin lukuun säilytettäväksi. Suomen Pankki voi siirtää rahat vastapuolten PM-tilille vasta saatuaan kirjeenvaihtajakeskuspankin ilmoituksen, että tämä on vastaanottanut vakuudet.suomen Pankin vakuushallintajärjestelmässä jokainen korvamerkitty repokauppa käsitellään erikseen eikä näitä vakuuksia sisällytetä vastapuolikohtaisiin vakuussammioihin. Vakuus arvostetaan samoin kuin pantattu vakuus. Mikäli päivittäisen arvostuksen yhteydessä syntyy vakuusvaje, se voidaan kattaa vastapuolen vakuussammiosta. Korvamerkityn repokaupan vakuudet voidaan vaihtaa. Vakuutta vaihdettaessa vastapuoli on vastuussa siitä, ettei vaihdon missään vaiheessa synny vakuusvajetta. Käytettäessä ulkomaisia ei-jälkimarkkinakelpoisia vakuuksia, joiden panttaus ei ole mahdollista, voidaan joutua käyttämään ns. oikeuden luovutus (assignment) tai kiinnitys (floating charge) - menetelmää. Tarkempaa tietoa näiden menetelmien käytännön toteutuksesta saa sen maan keskuspankista, jonka lainsäädäntöä kyseiseen ei-jälkimarkkinakelpoiseen vakuuteen sovelletaan

46 Vakuushallinnan tariffi Euroclear Finland Oy perii tilinhaltijalta tariffinsa mukaiset kulut vakuussammioon kuuluvan vakuushallintatilin käytöstä. Suomen Pankki ei peri kuluja Euroclear Finland Oy:n vakuushallintatilillä hallinnoiduista vakuuksista. CCBM-järjestelmän kautta toimitettavista vakuuksista (jälkimarkkinakelpoiset ja ei-jälkimarkkinakelpoiset vakuudet) Suomen Pankki perii seuraavat EKP:n määrittelemät kulut: Säilytys- ja hallinnointimaksuna vakuuksien keskimääräisestä nimellisarvosta 8 0,0069 % / vuosi Tapahtumamaksuna jokaiselta vakuuden lisäykseltä 30 euroa / vakuus. Jokaisesta käytetystä kolmikantavakuushallintapalvelusta peritään 50 euron kuukausimaksu sekä tapahtumamaksuna 30 euroa vakuuden yhteismäärän muutoksesta. (Muutos ) Kotimaisiin ei-jälkimarkkinakelpoisiin vakuuksiin sovelletaan kussakin eurojärjestelmän maassa kansallisesti määriteltyjä tariffeja. Suomen Pankki perii kotimaisten lainasaamisten käytöstä käsittelymaksun, joka on suuruudeltaan 0,0020 % / vuosi vakuutena olevien pankkilainojen vakuusarvosta. Suomen Pankki laskuttaa kulut jälkikäteen kuukausittain. 8 Tiettyjen ABS- ja MBS-tyyppisten vakuusinstrumenttien nimellisarvo on korjattu pool factor -kertoimella

47 3.2.3 Vakuuksiin sovellettava riskienhallinta ja sanktiot Yleistä riskienhallintamenetelmistä Eurojärjestelmän luotto-operaatioissa käytettävien omaisuuserien riskejä valvotaan, jotta eurojärjestelmää voitaisiin suojata taloudellisilta tappioilta siinä tapauksessa, että omaisuuserät joudutaan realisoimaan vastapuolen maksukyvyttömyyden takia. Eurojärjestelmä, Suomen Pankki mukaan lukien, käyttää erityisiä riskienhallintamenetelmiä vastapuolen tarjoamien omaisuuserien tyypistä riippuen. Riskienhallintamenetelmät ovat yleisesti ottaen yhdenmukaiset koko euroalueella 1, ja niillä pyritään varmistamaan, että vakuuskelpoisten omaisuuserätyyppien kohtelu on johdonmukaista, avointa ja yhtäläistä eri puolilla euroaluetta. Markkina-arvon aliarvostus Markkina-arvon aliarvostusta sovelletaan vakuutena oleviin omaisuuseriin. Omaisuuserät arvostetaan siten, että markkina-arvosta vähennetään tietty prosenttimäärä (haircut).(muutos ) Kattamattomien (vakuudettomien) velkainstrumenttien käyttöä koskevat rajoitukset Suomen Pankki osana eurojärjestelmää soveltaa kattamattomien velkainstrumenttien vakuuskäyttöä koskevia rajoituksia, jotka on kuvattu kohdassa (Muutos ) Suomen Pankki osana eurojärjestelmää pidättää itsellään oikeuden soveltaa tarvittaessa muitakin riskienhallintamenetelmiä varmistaakseen, että eurojärjestelmän oikeudet on riittävästi turvattu EKPJ:n perussäännön artiklan mukaisesti. Tällaisia johdonmukaisesti, avoimesti ja yhtäläisesti sovellettavia riskienhallintamenetelmiä voidaan soveltaa myös yksittäisiin vastapuoliin, jos eurojärjestelmän oikeuksien turvaaminen sitä edellyttää. Muita riskienhallintamenetelmiä Alkumarginaalit Eurojärjestelmä saattaa soveltaa alkumarginaalia likviditeettiä lisäävissä käänteisoperaatioissa. Vastapuolten toimittamien arvopapereiden arvon olisi tällöin oltava vähintään yhtä suuri kuin eurojärjestelmän myöntämän likviditeetin arvon ja alkumarginaalin summa.(muutos ) Liikkeeseenlaskija- /velallis- tai takaajakohtaiset limiitit Eurojärjestelmä voi kattamattomiin (vakuudettomiin) velkainstrumentteihin sovellettavien rajoitusten lisäksi asettaa myös muita liikkeeseenlaskija-/velallis- tai takaajakohtaisia limiittejä. Limiiteillä voidaan rajoittaa tiettyjen omaisuuserien käyttöä vakuutena myös vastapuolikohtaisesti, etenkin jos vakuuksien luottokelpoisuus näyttää olevan vahvasti yhteydessä niitä tarjoavan vastapuolen luottokelpoisuuteen.(muutos ) Lisäaliarvostuksen soveltaminen Eurojärjestelmä voi soveltaa lisäaliarvostusta, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että eurojärjestelmä on riittävästi suojattu riskeiltä EKPJ:n perussäännön 18.1 artiklan mukaisesti.(muutos ) Lisätakaukset Eurojärjestelmä voi vaatia vakavaraisten yhteisöjen antamia lisätakauksia ennen kuin se hyväksyy tietyt omaisuuserät. (Muutos ) 1 Jäsenvaltioiden toiminnallisten erojen takia riskienhallintamenettelyissä saattaa yhä olla joitakin eroavaisuuksia. Esimerkiksi vastapuolten omaisuuserien toimituksissa kansallisille keskuspankeille saatetaan noudattaa eri menettelytapoja (kansallisessa keskuspankissa oleva vakuussammio tai yksilöityihin omaisuuseriin perustuvat takaisinostosopimukset), jolloin arvostuksen ajoituksessa ja muissa riskienhallinnan käytännöissä voi esiintyä vähäisiä eroja. Eijälkimarkkinakelpoisissa omaisuuserissä eroja voi olla myös arvostustekniikoiden tarkkuudessa, mikä vaikuttaa aliarvostusprosentteihin yleensä (ks. kohta )

48 Vakuuskäytöstä poistaminen Eurojärjestelmä voi poistaa tietyt omaisuuserät vakuuskäytöstä rahapoliittisissa operaatioissaan. Poissulkemista voidaan soveltaa myös vastapuolikohtaisesti, etenkin jos vakuuksien luottokelpoisuus näyttää olevan vahvasti yhteydessä niitä tarjoavan vastapuolen luottokelpoisuuteen. (Muutos ) Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien riskienhallinta Jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin sovelletaan aliarvostuksia ja pankkien liikkeeseen laskemiin kattamattomiin joukkolainoihin lisäksi limiittejä. Markkina-arvon aliarvostus Aliarvostuksien määrittämiseksi jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit jaetaan viiteen aliarvostusluokkaan 2 liikkeeseenlaskijaryhmän ja instrumenttityypin perusteella siten, että likvidiys vähenee siirryttäessä luokasta I luokkiin II, III IV ja V. Luokissa I IV aliarvostuksen suuruus riippuu velkainstrumentin jäljellä olevasta maturiteetista ja korkotyypistä sekä luottoluokituksesta. Luokan V aliarvostuksessa otetaan huomioon luottoluokitus ja arvopaperityyppi.. Aliarvostusta määritettäessä käytetään samaa luottoluokitusta kuin luottokelpoisuutta määritettäessä (ks. kappale ) I aliarvostusluokka Keskushallinnon liikkeeseen laskemat velkainstrumentit Kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat velkainstrumentit 3 II aliarvostusluokka Alueellisten ja paikallisviranomaisten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit Jumbolainat (katettuja pankkien joukkovelkakirjalainoja) 4 Valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit 5 Ylikansallisten laitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit III aliarvostusluokka Perinteiset katetut pankkien joukkovelkakirjalainat Yritysten ja muiden liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemat velkainstrumentit 5 Muut pankkien katetut joukkovelkakirjalainat 6 (Muutos ) IV aliarvostusluokka Luottolaitosten liikkeeseen laskemat kattamattomat (vakuudettomat) velkainstrumentit Muiden rahoitusyritysten kuin luottolaitosten liikkeeseenlaskemat (vakuudettomat) velkainstrumentit (Muutos ) V aliarvostusluokka 2 Yleensä aliarvostusluokka määräytyy liikkeeseenlaskijaryhmän mukaan. Poikkeuksena tästä ovat kaikki omaisuusvakuudelliset arvopaperit, jotka kuuluvat V aliarvostusluokkaan liikkeeseenlaskijan ryhmästä riippumatta, ja jumbolainat (katetut pankkien joukkovelkakirjalainat), jotka kuuluvat II aliarvostusluokkaan, kun taas perinteiset pankkien katetut joukkovelkakirjalainat ja muut luottolaitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit kuuluvat III ja IV aliarvostusluokkaan 3 EKP:n liikkeeseen laskemat velkasitoumukset ja kansallisten keskuspankkien omissa maissaan ennen euron käyttöönottoa liikkeeseen laskemat velkainstrumentit sisältyvät I aliarvostusluokkaan. 4 Instrumentit luetaan kuuluviksi jumbolainoihin (katettuihin pankkien joukkovelkakirjalainoihin) vain, jos niiden emissioiden volyymi on vähintään 1 miljardi euroa ja jos vähintään kolme markkinatakaajaa antaa niille säännöllisesti ostoja myyntinoteeraukset. 5 Ainoastaan EKP:n valtiosidonnaisiksi laitoksiksi luokittelemien liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuuluvat II aliarvostusluokkaan. Muiden valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuuluvat III tai IV aliarvostusluokkaan liikkeeseenlaskijan ja omaisuuserätyypin mukaan. 6 Muut kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaiset (non-ucits) katetut joukkovelkakirjalainat, mukaan lukien strukturoidut katetut joukkovelkakirjalainat ja usean liikkeeseenlaskijan katetut joukkovelkakirjalainat, kuuluvat aliarvostusluokkaan III

49 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit. Kiinteä- ja nollakorkoisiin instrumentteihin sekä omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin sovelletaan taulukossa 1 esitettyjä aliarvostusprosentteja. Aliarvostusluokkiin I IV kuuluvien kiinteäkorkoisten velkainstrumenttien aliarvostusprosentteja voidaan soveltaa myös inflaatioindeksiin sidottuihin joukkovelkakirjalainoihin. (Muutos ) Aliarvostusluokkiin I IV kuuluviin vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin, joissa korko on sidottu viitekorkoon ja joissa korkoa vastaava koronasetantakausi ei ole vuotta pidempi, sovelletaan samaa aliarvostusprosenttia kuin taulukon 1 kiinteäkorkoisiin instrumentteihin maturiteettiluokassa 0 1 vuotta (Muutos ) Aliarvostusluokkiin I IV kuuluviin vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin, joiden koronasetantakausi on pidempi kuin yksi vuosi, sovelletaan samaa aliarvostusprosenttia kuin taulukon 1 kiinteäkorkoisiin instrumentteihin jäljellä olevan maturiteetin mukaan. Omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin (aliarvostusluokka V) sovelletaan maturiteetista tai korkorakenteesta riippumatta 10 prosentin aliarvostusta, jos luottoluokitus on AAA A-tasoinen. Jos luottoluokitus on BBB-tasoinen ja kyseessä on erityiset kelpoisuusehdot täyttävä omaisuusvakuudellinen arvopaperi, aliarvostusprosentti on 22.(Muutos ) Harkinnanvaraisesti vakuudeksi hyväksyttävien BBB-tasoisten omaisuusvakuudellisten arvopapereiden aliarvostusprosentti on 32. (Muutos ) Jos omaisuusvakuudelliset arvopaperit, pankkien katetut joukkovelkakirjalainat (pankkien katetut jumbolainat, perinteiset pankkien joukkovelkakirjalainat sekä muut pankkien katetut joukkovelkakirjalainat) ja luottolaitosten vakuudettomat velkainstrumentit arvostetaan teoreettisen hinnan perusteella, hinnoittelun yhteydessä vähennetään instrumentin teoreettisesta arvosta 5 % ja aliarvostusta (haircut) sovelletaan vasta tämän arvonalennuksen jälkeen.(muutos ) Omassa vakuuskäytössä oleviin pankkien liikkeeseenlaskemiin katettuihin joukkolainoihin sovelletaan ylimääräistä markkina-arvon aliarvostusta. Omassa vakuuskäytössä olevilla pankkien liikkeeseenlaskemilla katetuilla joukkolainoilla tarkoitetaan joukkolainoja, joiden liikkeeseenlaskija on vakuutta käyttävä vastapuoli itse tai siihen läheisesti sidoksissa oleva yhteisö ja joiden liikkeessä olevasta nimellismäärästä yli 75 prosenttia on kyseisen vastapuolen ja/tai siihen läheisesti sidoksissa olevien yhteisöjen vakuuskäytössä. Ylimääräistä aliarvostusta sovelletaan koko liikkeeseenlaskuun, ja se tehdään vähentämällä liikkeeseenlaskun arvosta a) 8 prosenttia, jos joukkolainan luottoluokitus kuuluu luokkiin 1 tai 2 ja b) 12 prosenttia, jos joukkolainan luottoluokitus kuuluu luokkaan 3. (Muutos ) Englannin punnan, Japanin jenin tai Yhdysvaltain dollarin määräisten jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien hinnoittelun yhteydessä instrumenttien arvoon tehdään: a) 16 prosentin arvonalennus Englannin punnan tai Yhdysvaltain dollarin määräisiin omaisuuseriin; ja b) 26 prosentin arvonalennus Japanin jenin määräisiin omaisuuseriin. (Muutos ) Useammantyyppisiä koronmaksuja sisältävien aliarvostusluokkiin I IV kuuluvien velkainstrumenttien aliarvostusprosenttia määritettäessä otetaan huomioon vain jäljellä olevat koronmaksut. Tällaisiin instrumentteihin sovelletaan markkina-arvon aliarvostusta, joka on suurin mahdollinen jäljellä olevien koronmaksutyyppien ja jäljellä olevan maturiteetin perusteella

50 Taulukko 1. Vakuuskelpoisiin kiinteä- ja nollakorkoisiin instrumentteihin (I IV luokat) sekä omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin (V luokka) sovellettavat aliarvostusprosentit (Muutos ). Luokat 1 ja 2 (AAA A-) 8 Jäljellä oleva Luottoluokitus maturiteetti (vuotta) Aliarvostusluokat I luokka II luokka 7 III luokka 7 IV luokka 7 V luokka 7 Nollako rkoinen Kiinteä korkoin en 0-1 0,5 0,5 1,0 1,0 1,0 1,0 6,5 6, ,0 2,0 1,5 2,5 2,0 3,0 8,5 9,0 Nollako rkoinen 3-5 1,5 2,5 2,5 3,5 3,0 4,5 11,0 11, ,0 3,0 3,5 4,5 4,5 6,0 12,5 13, ,0 4,0 4,5 6,5 6,0 8,0 14,0 15,5 >10 5,0 7,0 8,0 10,5 9,0 13,0 17,0 22,5 Aliarvostusluokat 10,0 Jäljellä oleva Kiinteäkorkoinen Nollakorkoinen Kiinteäkorkoinen Nollakorkoinen Kiinteäkorkoinen Luottoluokitus maturiteetti (vuotta) I luokka II luokka 7 III luokka 7 IV luokka 7 V luokka 7 Kiinteäkorkoinen Nollakorkoinen Kiinteäkorkoinen Nollakorkoinen Kiinteäkorkoinen Nollakorkoinen Kiinteäkorkoinen Nollakorkoinen Luokka 3 (BBB+ BBB-) ,0 6,0 7,0 7,0 8,0 8,0 13,0 13, ,0 8,0 10,0 14,5 15,0 16,5 24,5 26, ,0 10,0 15,5 20,5 22,5 25,0 32,5 36, ,0 11,5 16,0 22,0 26,0 30,0 36,0 40, ,5 13,0 18,5 27,5 27,0 32,5 37,0 42,5 >10 13,0 16,0 22,5 33,0 27,5 35,0 37,5 44,0 22,0 9 Edellisestä poiketen Kreikan ja Kyproksen valtion liikkeeseen laskemia tai täysimääräisesti takaamia jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, joihin ei sovelleta eurojärjestelmän määrittelemää luottokelpoisuuden alarajaa (ks. kohta ), koskevat taulukoiden 2 ja 3 mukaiset erityiset aliarvostusprosentit. (Muutos ) 7 Jos omaisuusvakuudelliset arvopaperit, pankkien katetut joukkovelkakirjalainat (pankkien katetut jumbolainat, perinteiset pankkien katetut joukkovelkakirjalainat sekä muut pankkien katetut joukkovelkakirjalainat) ja kattamattomat pankkien joukkovelkakirjalainat arvostetaan kohdan mukaisesti teoreettisen hinnan perusteella, arvostuksessa käytetään ylimääräistä aliarvostusta (haircut).). Aliarvostus tehdään vähentämällä suoraan 5 % kunkin velkainstrumentin teoreettisesta hinnasta. Liikkeeseen laskijan itsensä vakuutena käyttämiin katettuihin joukkolainoihin sovelletaan lisäksi ylimääräistä aliarvostusta. Aliarvostus tehdään vähentämällä 8 % luottoluokitusasteikon luokissa 1 ja 2 kuuluvien katettujen joukkolainojen arvosta ja 12 % luokkaan 3 kuuluvien joukkolainojen arvosta. (Muutos ) 8 Luokitukset sellaisina kuin ne on täsmennetty eurojärjestelmän yhdenmukaistetussa arviointiasteikossa on julkaistu EKP:n verkkosivuilla ( 9 Tätä aliarvostusta sovelletaan erityiset kelpoisuusehdot täyttäviin omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin (ks. kohta )

51 Taulukko 2. Kreikan valtion liikkeeseen laskemiin tai takaamiin jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin sovellettavat erityiset aliarvostusprosentit. (Muutos ). Kreikan valtion joukkovelkakirjat Valtion takaamat pankkien joukkovelkakirjat ja valtion takaamat yritysten joukkovelkakirjat Maturiteettiluokka Kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten instrumenttien aliarvostus 0-1 6,5 6,5 Nollakorkoisten instrumenttien aliarvostus ,0 12, ,5 18, ,0 26, ,0 39,5 >10 40,0 52,5 Maturiteettiluokka Kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten instrumenttien aliarvostus Nollakorkoisten instrumenttien aliarvostus ,5 14, ,0 20, ,5 26, ,5 35, ,5 49,5 >10 50,0 62,

52 Taulukko 3. Kyproksen valtion liikkeeseen laskemiin tai takaamiin jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin sovellettavat erityiset aliarvostusprosentit. Kyproksen valtion joukkovelkakirjat Valtion takaamat pankkien joukkovelkakirjat ja valtion takaamat yritysten joukkovelkakirjat Maturiteettiluokka Kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten instrumenttien aliarvostus Nollakorkoisten instrumenttien aliarvostus ,5 14, ,5 29, ,5 40, ,0 45, ,5 52,5 >10 57,0 71,0 Maturiteettiluokka Kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten instrumenttien aliarvostus Nollakorkoisten instrumenttien aliarvostus ,0 23, ,0 39, ,5 50, ,5 55, ,0 63,0 >10 68,0 81,5 Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien julkiselle vakuuslistalle hyväksyttyjen arvopapereiden instrumenttikohtaiset aliarvostusprosentit ovat nähtävillä EKP:n WWW-sivustossa vakuuskelpoisten arvopapereiden listalla ( Kattamattomien (vakuudettomien) velkainstrumenttien käyttöä koskevat rajoitukset Suomen Pankki osana eurojärjestelmää rajoittaa sellaisten kattamattomien velkainstrumenttien käyttöä, joiden liikkeeseenlaskijana on luottolaitos tai mikä tahansa muu yhteisö, johon kyseisellä luottolaitoksella on kohdassa tarkoitettu läheinen sidos. Vastapuoli voi käyttää tällaisia läheisesti sidoksissa olevien yhteisöjen omaisuuseriä vakuutena ainoastaan siltä osin kuin eurojärjestelmän kyseisille vakuuksille määrittämä arvo aliarvostusten jälkeen on yhteensä enintään 5 prosenttia kyseisen vastapuolen toimittamien vakuuksien yhteenlasketusta arvosta aliarvostusten jälkeen. Tätä rajoitusta ei sovelleta omaisuuseriin, joiden takaajana on veronkantoon oikeutettu julkinen viranomainen, eikä silloin, jos omaisuuserien arvo aliarvostusten jälkeen on enintään 50 miljoonaa euroa. Siinä tapauksessa, että omaisuuserien liikkeeseenlaskijoista kaksi tai useampi sulautuu tai tällaisten liikkeeseenlaskijoiden välille muodostuu läheinen sidos, liikkeeseenlaskijoita kohdellaan liikkeeseenlaskijaryhmänä tämän rajoituksen osalta ainoastaan vuoden ajan sulautumisesta tai läheisen sidoksen muodostumisesta.(muutos )

53 Ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien riskienhallinta Vakuuskelpoisten lainasaamisten riskienhallinta kattaa seuraavat keskeiset alueet: Yksittäisiin lainasaamisiin sovelletaan erityistä markkina-arvon aliarvostusta. Aliarvostuksen suuruus määräytyy jäljellä olevan maturiteetin, koronmaksutyypin (kiinteä vai vaihtuva korko), luottokelpoisuusluokan ja kansallisen keskuspankin soveltaman arvostusmenettelyn mukaan, kuten taulukossa 4 esitetään 10. Suomen Pankki soveltaa arvostusperusteena lainan jäljellä oleva pääomaa. Kiinteäkorkoisten lainasaamisten aliarvostusprosentteja voidaan soveltaa myös sellaisiin lainasaamisiin, joiden korko on sidottu inflaatioon. Vaihtuvakorkoisiin lainasaamisiin, joissa korko on sidottu viitekorkoon ja joissa korkoa vastaava koronasetantakausi ei ole vuotta pidempi, sovelletaan samaa aliarvostusprosenttia kuin taulukon 4 kiinteäkorkoisiin lainasaamisiin maturiteettiluokassa 0 1 vuotta. Vaihtuvakorkoisiin lainasaamisiin, joiden koronasetantakausi on pidempi kuin yksi vuosi, sovelletaan samaa aliarvostusprosenttia kuin taulukon 4 kiinteäkorkoisiin instrumentteihin jäljellä olevan maturiteetin mukaan. Useantyyppisiä koronmaksuja sisältäviin lainasaamisiin sovelletaan riskienhallintamenetelmää, jossa otetaan huomioon vain lainasaamisen jäljellä olevat koronmaksut. Jos lainasaamisen jäljellä olevana juoksuaikana on useammantyyppisiä koronmaksuja, jäljellä olevat koronmaksut katsotaan kiinteäkorkoisiksi maksuiksi; kiinteäkorkoisten lainasaamisten aliarvostus määräytyy lainasaamisen jäljellä olevan maturiteetin mukaan.(muutos ) 10 Kiinteäkorkoisten lainasaamisten aliarvostusprosentteja voidaan soveltaa myös sellaisiin lainasaamisiin, joiden korko on sidottu inflaatioon

54 Taulukko 4. Kiinteäkorkoisiin lainasaamisiin sovellettavat aliarvostusprosentit (Muutos ) Arvostusmenetelmä Luottoluokitus Luokat 1 ja 2 (AAA A-) Jäljellä oleva maturiteetti (vuotta) Kiinteä korko ja kansallisen keskuspankin arvostusperusteena teoreettinen hinta Kiinteä korko ja kansallisen keskuspankin arvostusperusteena jäljellä oleva lainapääoma ,0 12, ,0 16, ,0 21, ,0 27, ,0 35,0 >10 30,0 45,0 Luottoluokitus Luokka 3 (BBB+ BBB-) Jäljellä oleva maturiteetti (vuotta) Kiinteä korko ja kansallisen keskuspankin arvostusperusteena teoreettinen hinta Kiinteä korko ja kansallisen keskuspankin arvostusperusteena jäljellä oleva lainapääoma ,0 19, ,0 34, ,0 46, ,0 52, ,0 58,0 >10 42,0 65,0 Ei-jälkimarkkinakelpoisiin asuntolainavakuudellisiin velkainstrumentteihin sovelletaan 39,5 prosentin aliarvostusta. (Muutos ) Määräaikaistalletukset Määräaikaistalletuksiin ei sovelleta markkina-arvon aliarvostusta. (Muutos )

55 Vakuuksien hinnoittelu ja arvostus Jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Suomen Pankki arvostaa vakuutena olevat arvopaperit päivittäin edellisen päivän hintojen perusteella kello 12.00:een mennessä. 11 Vakuuksien arvon määrityksessä noudatetaan seuraavia periaatteita: Eurojärjestelmä määrittää kullekin vakuusvaatimukset täyttävälle jälkimarkkinakelpoiselle omaisuuserälle edustavimman hinnan, jota käytetään markkina-arvon laskemiseen. (Muutos ). Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien arvo lasketaan arvostuspäivää edeltävän pankkipäivän edustavimman hinnan perusteella. Ellei tietylle arvopaperille ole saatavissa edustavaa hintaa arvostuspäivää edeltävältä pankkipäivältä, eurojärjestelmä määrittää omaisuuserälle teoreettisen hinnan.(muutos ) Velkainstrumentin markkina-arvo tai teoreettinen arvo lasketaan kertynyt korko mukaan lukien. Suomen Pankille pantattujen arvopapereiden tuotot siirretään vastapuolelle, jos vastapuolen vakuustilanne niin sallii. (Muutos ) Ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät Ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät arvostetaan joko teoreettisen hinnan perusteella tai jäljellä olevan lainapääoman mukaan. Suomen Pankki soveltaa jälkimmäistä tapaa. Jos kansallinen keskuspankki käyttää jäljellä olevaa lainapääomaa arvostusperusteena, käytäntö saattaa johtaa suurempiin markkina-arvon aliarvostusprosentteihin lainasaamisten tapauksessa (ks. kohta , taulukko 3) Sanktiot Jos vastapuoli käyttää luottojensa vakuutena vakuudeksi kelpaamattomia omaisuuseriä tai omaisuuseriä, joiden liikkeeseenlaskijana, velallisena tai takaajana on joko vastapuoli itse tai muu yhteisö, joka on vastapuolen kanssa läheisesti sidoksissa (katso läheisen sidoksen määritelmä luvusta ), Suomen Pankki voi määrätä vastapuolen maksamaan ylimääräistä korkoa. Seuraavia sääntöjä sovelletaan myös, kun vastapuolen antama tieto esimerkiksi käytetyn lainasaamisen jäljellä olevasta pääomasta osoittautuu virheelliseksi tai vanhentuneeksi ja heikentää vakuusarvoa. (Muutos ) Jos vakuuksien käyttöä koskevien sääntöjen rikkominen on ensimmäinen tai toinen rikkomista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, kustakin rikkomisesta määrätään taloudellisena sanktiona ylimääräinen korko. Koron määrä lasketaan rikkomisen alkaessa sovelletusta maksuvalmiusluoton korosta lisättynä 2,5 prosenttiyksiköllä. (Muutos ) Vakuuksien käyttöä koskevien sääntöjen rikkomiseen sovellettava ylimääräinen korko lasketaan siitä määrästä omaisuuseriä, jotka eivät kelpaa vakuudeksi tai joita vastapuoli ei saa käyttää vakuutena ja jotka vastapuoli on toimittanut kansalliselle keskuspankille tai EKP:lle tai joita vastapuoli ei ole poistanut ennen kahdeksannen kalenteripäivän alkamista lukien siitä tapahtumasta, jonka vuoksi vakuuskelpoisista omaisuuseristä tuli vakuudeksi kelpaamattomia tai jonka vuoksi vastapuoli ei enää saanut käyttää niitä vakuutena, ja kerrotaan kertoimella X/360. Tällöin X on niiden kalenteripäivien lukumäärä, enintään seitsemän, joiden aikana vastapuoli on rikkonut vakuuksien käyttöä koskevia sääntöjä. Kun laskutoimituksen loppusumma on pienempi kuin 500 euroa, sovelletaan 500 euron suuruista kiinteää sanktiota. (Muutos ) 11 Jos vakuushallinnassa käytetään kolmikantasopimusagenttia, agentti hoitaa hinnoittelun ja arvostuksen vastuullisen keskuspankin toimittamien tietojen perusteella. (Muutos )

56 Jos vastapuoli käyttää viimeisten 12 kuukauden aikana kolmannen tai sitä useamman kerran vakuudeksi kelpaamattomia omaisuuseriä vakuuksina, se voidaan ylimääräisen koron perimisen lisäksi sulkea pois seuraavasta avomarkkinaoperaatiosta. Poikkeustapauksissa, joissa velvoitteiden laiminlyönnit ovat vakavia, vastapuoli voidaan ylimääräisen koron perimisen lisäksi sulkea pois kaikista rahapoliittisista operaatioista kolmen kuukauden ajaksi. Vastapuoli on velvollinen ilmoittamaan Suomen Pankille, jos sen Suomen Pankin hyväksi panttaaman muutoin vakuuskelpoisen omaisuuserän liikkeeseen laskijan, velallisen tai takaajan ja vastapuolen välille syntyy läheinen sidos 12. Suomen Pankille on niin ikään ilmoitettava, jos vastapuoli aikoo siirtää tällaisia omaisuuseriä Euroclear Finland Oy:ssä olevalle automaattiselle vakuushallintatililleen. Saman omaisuuserän siirroista ilmoitetaan vain kerran. Suomen Pankin yhteyshenkilöiden puhelinnumerot ilmenevät liitteestä 9. Jos vastapuolen rikkomukseen voidaan soveltaa eri perusteella useita sanktioita, määrätään kuitenkin vain yksi sanktio, joka yleensä on sovellettavista sanktioista ankarin. Esimerkki vakuuksiin liittyvien sääntöjen rikkomisesta Kansallisen keskuspankin tekemä tarkistus paljastaa, että vastapuolella X on ollut vakuussammiossaan 4 päivän ajan vakuuksia, joiden liikkeeseen laskijaan sillä on läheinen sidos. Vakuuksien arvo rikkomuksen alkamispäivänä on 27 milj. euroa. 13 Maksuvalmiusluoton korko on tarkasteluhetkellä 2,25 %. Ratkaisu: X:lle määrättävä ylimääräinen korko on 2,25 2, Tällaisessa tapauksessa omaisuuserän vakuusarvo lasketaan seuraavana arvostuspäivänä nollaan ja keskuspankki 13 joutuu mahdollisesti pyytämään lisää vakuuksia. Jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden osalta tämä arvo on markkina-arvo. Ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien arvona pidetään niiden vakuusarvoa rahapoliittisissa operaatioissa riskienhallintamenetelmien (aliarvostukset) soveltamisen jälkeen

57 Jos vastapuoli käyttää viimeisten 12 kuukauden aikana kolmannen tai sitä useamman kerran vakuudeksi kelpaamattomia omaisuuseriä vakuuksina, se voidaan ylimääräisen koron perimisen lisäksi sulkea pois seuraavasta avomarkkinaoperaatiosta. Poikkeustapauksissa, joissa velvoitteiden laiminlyönnit ovat vakavia, vastapuoli voidaan ylimääräisen koron perimisen lisäksi sulkea pois kaikista rahapoliittisista operaatioista kolmen kuukauden ajaksi. Vastapuoli on velvollinen ilmoittamaan Suomen Pankille, jos sen Suomen Pankin hyväksi panttaaman muutoin vakuuskelpoisen omaisuuserän liikkeeseen laskijan, velallisen tai takaajan ja vastapuolen välille syntyy läheinen sidos 12. Suomen Pankille on niin ikään ilmoitettava, jos vastapuoli aikoo siirtää tällaisia omaisuuseriä Euroclear Finland Oy:ssä olevalle automaattiselle vakuushallintatililleen. Saman omaisuuserän siirroista ilmoitetaan vain kerran. Suomen Pankin yhteyshenkilöiden puhelinnumerot ilmenevät liitteestä 9. Jos vastapuolen rikkomukseen voidaan soveltaa eri perusteella useita sanktioita, määrätään kuitenkin vain yksi sanktio, joka yleensä on sovellettavista sanktioista ankarin. Esimerkki vakuuksiin liittyvien sääntöjen rikkomisesta Kansallisen keskuspankin tekemä tarkistus paljastaa, että vastapuolella X on ollut vakuussammiossaan 4 päivän ajan vakuuksia, joiden liikkeeseen laskijaan sillä on läheinen sidos. Vakuuksien arvo rikkomuksen alkamispäivänä on 27 milj. euroa. 13 Maksuvalmiusluoton korko on tarkasteluhetkellä 2,25 %. Ratkaisu: X:lle määrättävä ylimääräinen korko on 2,25 2, Tällaisessa tapauksessa omaisuuserän vakuusarvo lasketaan seuraavana arvostuspäivänä nollaan ja keskuspankki joutuu mahdollisesti pyytämään lisää vakuuksia. 13 Jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden osalta tämä arvo on markkina-arvo. Ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien arvona pidetään niiden vakuusarvoa rahapoliittisissa operaatioissa riskienhallintamenetelmien (aliarvostukset) soveltamisen jälkeen