SPT-SALIBANDYN PELISÄÄNNÖT

Transkriptio

1 SPT-SALIBANDYN PELISÄÄNNÖT Voimassa Sivu 1/39

2 ESIPUHE... 4 LUKU A: PELIN TARKOITUS... 5 A.1. Pelin tarkoitus... 5 A.2. Pelin valvonta... 5 LUKU B: PELIKENTTÄ... 5 B.1. Mitat (ks. liite IV)... 5 B.2. Rajat... 5 B.3. Viivat, alueet ja pisteet (ks. liite IV)... 5 B.4. Maali (ks. liite VI)... 7 LUKU C: MATERIAALIT... 7 C.1. Pallo... 7 C.2. Käsimaila... 7 C.3. T-stick -maila (ks. liite V)... 8 C.4. Pyörätuoli... 9 C.5. Välineiden tarkastuttaminen LUKU D: JOUKKUE D.1. Pelaajat D.2. Kapteeni D.3. Vaihtopelaajat D.4. Valmentajat LUKU E: AIKAMÄÄRITYKSET E.1. Peliaika E.2. Aikalisä E.3. Jatkoaika LUKU F: PYÖRÄTUOLIIN, PALLOON JA MAILAAN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET F.1. Pyörätuolin ajaminen F.2. Pallon pelaaminen F.3. Mailan käyttäminen LUKU G: PELIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET G.1. Maali G.2. Pallo ulkona G.3. Kuollut pallo G.4. Kolmen sekunnin sääntö G.5. Maalialuesääntö LUKU H: HENKILÖKOHTAINEN KONTAKTI JA RIKKEET H.1. Henkilökohtainen kontakti (ks. liitteet I ja II) H.2. Tahalliset ja tahattomat rikkeet (ks. liite I) H.3. Vakavat tahalliset rikkeet (ks. liite I) H.4. Huono käytös LUKU I: RANGAISTUKSET I.1. Huomautus I.2. Jäähy I.3. Pelirangaistus (punainen kortti) I.4. Ottelurangaistus LUKU J: ALOITUS TAI PELIN JATKAMINEN J.1. Aloituspallo J.2. Kiistapallo J.3. Maalilyönti Sivu 2/39

3 J.4. Vapaalyönti J.5. Rangaistuslaukaus J.6. Rangaistuslaukauskilpailu LIITE I: LUETTELO RIKKEISTÄ, RANGAISTUKSISTA JA PELIN JATKAMISESTA LIITE II: SELVENNYS HENKILÖKOHTAISESTA KONTAKTISTA Liikkuminen kentällä ja henkilökohtainen kontakti Törmäykset Pallon kuljettaminen Puolustaminen pallollista pelaajaa vastaan Puolustaminen pallotonta pelaaja vastaan Estäminen ja blokkaaminen Henkilökohtainen kontakti t-stick mailaan ja t-stick mailalla Henkilökohtaisten kontaktien määritelmät Fyysinen kontakti Pyörätuolikontakti Mailakontakti LIITE III: SÄHKÖPYÖRÄTUOLIN NOPEUDEN MITTAAMINEN Johdanto Sähköpyörätuolien nopeusominaisuuksista Sähköpyörätuolin nopeuden määritelmä Nopeudenmittauslaitteisto Menettely nopeuden mittaamiseksi Rangaistuksen antaminen LIITE IV: PELIKENTTÄ JA RANGAISTUSALUE Rangaistusalue LIITE V: T-STICK MAILA LIITE VI: MAALI Sivu 3/39

4 ESIPUHE Nämä spt-salibandyn suomalaiset pelisäännöt perustuvat lajin kansainvälisiin sääntöihin sekä edellisillä kausilla sovellettuihin suomalaisiin pelisääntöihin. Säännöt ovat Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU:n salibandyjaoston asettaman sääntötoimikunnan valmistelemat. Salibandyjaoston esityksestä spt-salibandyn joukkue-edustajien kausikokous on hyväksynyt nämä säännöt käytettäväksi Suomen Salibandyliiton spt-salibandyn sarjatoiminnassa kaudella sekä sovelletusti muissa virallisissa kansallisissa spt-salibandyotteluissa ja kilpailuissa Suomessa Nämä pelisäännöt poikkeavat jonkin verran lajin kansainvälisistä säännöistä. Kansainvälisistä säännöistä poikkeavat kohdat on alleviivattu. Poikkeuksien syitä ovat mm.: Kansallisella tasolla toiminta ei ole niin ammattimaista kuin kansainvälisellä. Kansallisella tasolla ei ole niin paljoa resursseja kuin kansainvälisellä. Kansainvälisissä säännöissä on joitain epäloogisia kohtia, jotka tultaneen aikanaan muuttamaan myös niihin. Kansallisella tasolla on olemassa tiettyjä perinteitä esimerkiksi turnaustapahtumissa ja tuomaritoiminnassa. Näitä ei kannata täysin muuttaa. Suomalaiset joukkueet ovat esittäneet tiettyjä toiveita säännöille. Ennen suomalaisiin spt-salibandyn pelisääntöihin on sisältynyt kohta hyväksytyistä pelaajista. Säännössä on määritelty, millainen vamma, toimintakyvyn alenema tai apuvälinetarve pelaajalla on oltava, jotta hän saa lajissa kilpailla. Näiden sääntöjen varsinaiseen sääntötekstiin ei sisälly tätä sääntöä, koska se on siirretty osaksi Suomen Salibandyliiton spt-salibandyn kilpailumääräyksiä kansainvälisen esimerkin mukaisesti. Sääntöä tultaneen kuitenkin perinteiseen tapaan etsimään näistä pelisäännöistä, joten tässä ote kilpailumääräyksistä: Lajia saavat harrastaa arkielämässään vammansa vuoksi sähköpyörätuolia tai sähkömopoa käyttävien lisäksi ne henkilöt, jotka eivät voi harrastaa vastaavantyyppistä joukkueurheilulajia ilman sähköpyörätuolia. Sivu 4/39

5 LUKU A: PELIN TARKOITUS A.1. A.1.1. A.2. A.2.1. A.2.2. A.2.3. Pelin tarkoitus Pelin tarkoituksena on tehdä sääntöjen mukaisesti pelaten enemmän sääntöjen mukaisia maaleja kuin vastustajajoukkue. Pelin valvonta Peliä pelataan näiden Suomen Salibandyliiton spt-salibandyn pelisääntöjen ja Suomen Salibandyliiton spt-salibandyn kilpailumääräysten mukaan. Tuomareilla on valtuudet tehdä päätökset kaikista niistä asioista, joita nämä pelisäännöt ja kilpailumääräykset eivät määrittele. Peliä valvoo kaksi tuomaria: päätuomari ja avustava tuomari. Heidän lisäkseen tehtäviään hoitaa ajanottaja ja kirjuri. LUKU B: PELIKENTTÄ B.1. B.1.1. B.1.2. B.1.3. B.2. B.2.1. B.2.2. B.3. B.3.1. Mitat (ks. liite IV) Pelikentän tulee olla suorakaiteen muotoinen, jossa on pyöristetyt kulmat (ks. sääntö B.2.2.), kova ja tasainen, ilman mitään esteitä. Pelikentän pituus tulee olla 26 m ja leveys 16 m. Muunnelmat ovat sallittuja siten, että vähimmäismitat ovat: pituus 24 m sekä leveys 14 m, enimmäismitat ovat: pituus 26 m, leveys 16 m. Pelikentän pinnan on oltava puuta tai synteettistä materiaalia. Rajat Pelikenttä pitää ympäröidä 20 cm korkealla reunuksella, joka muodostaa 80 tai 90 asteen kulman pelikentän lattiaan nähden kentän sisäpuolella. Muunnelmat ovat sallittuja siten, että minimikorkeus voi olla 20 cm ja enimmäiskorkeus 50 cm. Pelikentän kaikkien kulmien tulee olla pyöristetyt. Muunnelmat ovat sallittuja: kulmissa voidaan käyttää esimerkiksi tasakylkistä suorakulmaista kolmiopalaa, jonka kenttää kohti oleva pisin sivu (hypotenuusa) on cm. Viivat, alueet ja pisteet (ks. liite IV) Pelikenttä muodostuu seuraavista viivoista, alueista ja pisteistä: Keskiviiva: Keskiviiva on samansuuntainen kentän lyhyiden reunojen kanssa sekä jakaa kentän kahteen samansuuruiseen osaan. Sivu 5/39

6 Rangaistusviivat: Rangaistusviivat ovat samansuuntainen kentän lyhyiden reunojen kanssa ja on sijoitettu kentälle 7,5 m päähän lyhyestä reunasta Maaliviivat: Maaliviivat ovat samansuuntainen kentän lyhyiden reunojen kanssa ja on sijoitettu kentälle 2,5 m päähän lyhyestä reunasta Maalitolppamerkintä: Maalitolppien paikat tulee merkitä lyhyillä viivoilla maaliviivoihin nähden kohtisuoraan Puolueeton alue: Puolueeton alue on rangaistusviivojen välissä oleva alue. Tämä alue on 9-11 m pitkä ja m leveä Rangaistusalueet: Rangaistusalueet ovat rangaistusviivojen ja kentän lyhyen reunan välissä oleva alueet sisältäen rangaistusviivan Maalialueet: Puoliympyrän muotoiset alueet sisältäen maalialueviivan ja maaliviivan kummankin maalin edessä Maalialueviivat: Maalialueviivat ovat puoliympyrät ympäröiden maalialueen 1,75 m säteellä mitattuna maaliviivan keskeltä Keskipiste: Keskipiste sijaitsee keskellä keskiviivaa. Rangaistusviivan keskipiste: Rangaistusviivan keskipisteet ovat kummankin rangaistusviivan keskellä 5 m päässä maaliviivasta. Joukkuealueet: Joukkuealueet ovat pelikentän ulkopuolella, 1 m päässä reunasta, rangaistusviivan ja pelikentän lyhyen reunan välissä (ks. B.3.3.). Jäähyalueet: Jäähyalueet ovat pelikentän ulkopuolella, 1 m päässä reunasta toimitsijapöydän molemmin puolin. Alueen vähimmäisleveys on 3 m mitattuna toimitsijapöydästä (ks. B.3.3.). Tuomarialue: 1 m levyinen alue ympäröiden kenttää (ks. B.3.3.) Toimitsijapöytä: Toimitsijapöytä on keskiviivan jatkeena 1 m päässä pelikentän rajasta kentän ulkopuolella B.3.2. B.3.3. Kentän viivat tulee merkitä 4-5 cm levyisillä, selvästi erottuvilla, viivoilla (ks. B.3.3.). Pelikentän reunuksen ulkopuolella olevien alueiden (joukkuealueet, jäähyalueet ja tuomarialue) sijoittamisessa ja merkitsemisessä voidaan tehdä seuraavat poikkeukset: Joukkuealueet voidaan sijoittaa kummalle tahansa pelikentän pitkistä reunoista. Toimitsijapöydän vastakkaisella puolella joukkuealueet voivat jatkua keskiviivaan asti. Joukkuealueita ei ole välttämätöntä merkitä kunhan näiden sääntöjen mukaiset joukkuealueet ovat olemassa ja pelaavien joukkueiden käytettävissä. Jäähyalueita ei ole välttämätöntä merkitä kunhan ne ovat näiden sääntöjen mukaisesti olemassa tarvittaessa. Sivu 6/39

7 Tuomarialuetta ei tarvitse merkitä, mutta sen on oltava olemassa ja tuomareiden käytettävissä näiden sääntöjen mukaisesti. Päätuomari voi kuitenkin vaatia alueiden merkitsemistä, mikäli ilman merkintöjä alueet eivät ole käytettävissä. B.4. B.4.1. B.4.2. B.4.3. B.4.4. B4.5. B.4.6. Maali (ks. liite VI) Maali on 250 cm leveä mitattuna maalitolppien sisäreunasta. Maali on 20 cm korkea mitattuna lattiasta yläriman alareunaan. Maali 40 cm syvä mitattuna maalitolpan edestä takariman takalaitaan. Maaliverkko tulee kiinnittää tiukasti tolppiin ja poikkitankoihin. Verkon rei itys tulee olla sen kokoinen, ettei pallo mene siitä läpi. Verkosta on nähtävä läpi. Maalin tolpat asetetaan maalitolppaviivoille. Maalin aukon on oltava pelikentän keskipisteeseen päin. LUKU C: MATERIAALIT C.1. C.1.1. C.1.2. C.1.3 C.1.4. C.1.5. C.1.6. C.2. C.2.1 C.2.2. Pallo Pallon tulee olla synteettistä materiaalia, pyöreä, rei itetty ja sisältä ontto. Pallon halkaisijan tulee olla 72 ± 1 mm. Pallon reiän halkaisijan tulee olla 10 ± 1 mm. Pallon painon tulee olla 23 ± 1 grammaa. Pallon ja pelikentän välillä on oltava väriero. Pallossa tulee olla 26 reikää. Käsimaila Käsimailan tulee olla valmistettu läpinäkymättömästä, synteettisestä materiaalista. Käsimailassa ei saa olla epätasaisia reunoja, eikä ulkonevia tukia eikä muita teräviä osia. Käsimailan yläosaan sallitaan ei-teräviä mailasta ulkonevia tukia, mikäli ne eivät peliasennossa ulkone pelaajan kädestä ja täyttävät muilta osin kohdan C.2. säännöt. C.2.3. Käsimailan varsi saa olla korkeintaan 112 cm pitkä. Sivu 7/39

8 C.2.4. C.2.5. C.2.6. C.2.7. C.2.8. C.2.9. C.2.10 Käsimailan tulee olla suunniteltu yksiosaiseksi. Ellei näin ole, tulee osien olla tiukasti kiinni toisissaan. Käsimailan lapa tulee olla korkeintaan 27 cm pitkä ja 8 cm korkea. Käsimailan lavan paksuus saa olla enintään 1,2 cm. Käsimailan lavan käyryys ei saa ylittää 3 cm:ä. Lavan käyryys mitataan lavan alareunan korkeimmasta kohdasta mailan maatessa tasaisella alustalla lavan kupera puoli ylöspäin. Pelaaja ei saa kiinnittää käsimailaa pyörätuoliin. Pelaaja saa kiinnittää käsimailan johonkin ruumiinosaan, ellei hän kykene pitämään kiinni mailasta kädellään. Mikäli käsimailallinen pelaaja ei täytä kohdan C.2. kaikkia määritelmiä, tuomarin tulee poistaa hänet kentältä. Mikäli rike havaitaan ennen ottelun alkua, pelaajan on mahdollista osallistua otteluun joko korjattuaan mailan tai vaihdettuaan sen toiseen mailaan. Mikäli rike havaitaan ottelun aikana eikä se ole vähäinen, kyseessä on pelirangaistus. C.3. T-stick -maila (ks. liite V) C.3.1 C.3.2. C.3.3. C.3.4. C.3.5. C.3.6. C.3.7. C.3.8. C.3.9. C T-stick -maila kiinnitetään pyörätuolin eteen. T-stick -mailan kärjen ja pyörätuolin etummaisemman osan väli ei saa ylittää 50 cm. T-stick -mailassa saa olla yksi lapa, jossa voi olla yksi sivusiipipari. Lapa ja siipipari tulee olla valmistettu synteettisestä ja läpinäkymättömästä materiaalista. Liitos, joka kiinnittää siipiparin lapaan sekä liitos, jolla t-stick kiinnitetään pyörätuoliin voi olla valmistettu metallista ja/tai alumiinista. Lavan ulkopuolisten kiinnitysosien tulee olla vähintään sellaisella korkeudella, että pallo voi vapaasti vieriä niiden alitse. T-Stick -mailan lapa saa olla korkeintaan 30 cm pitkä. Lapa saa olla korkeintaan 10 cm korkea 20 cm pituudelta mitaten t-stick -mailan kärjestä. Lavan ja siipiparin paksuus voi olla korkeintaan 2 cm. Lavan käyryys ei saa ylittää 3 cm:ä. Lavan käyryys mitataan lavan alareunan (eli koveran puolen) korkeimman kohdan ja lavan kärkien asettaman kuvitteellisen tason väliltä. Sivu 8/39

9 C C C C C C.4. C.4.1. C.4.2 C.4.3. C.4.4. C.4.5. C.4.6. C.4.7. Siipiparin voi kiinnittää mihin kohtaan tahansa lapaan, kulma voi olla astetta. Siipiparilla ei kuitenkaan saa pidentää mailan kokonaispituutta (kt. C.3.7.). Sivusiipien maksimikorkeus on 10 cm. Sivusiipien maksimileveys lavasta mitattuna on 10 cm. Leveys mitataan sivusiiven myötäisesti paksuussuunnassa siiven keskiosasta (eli taivutuksen kohdalla keskikaarteesta, ei sisä- eikä ulkokaarteesta). Siipiä voidaan taittaa päistä korkeintaan 2 cm:n matkalta. Matka mitataan siiven etupuolta mukaillen siitä kohdasta, josta siiven etupuoli lähtee selvästi taittumaan, siiven etupuolen kärkeen. Mikäli t-stick-pelaaja ei täytä kohdan C.3. kaikkia määritelmiä, tuomarin tulee poistaa hänet kentältä. Mikäli rike havaitaan ennen ottelun alkua, pelaajan on mahdollista osallistua otteluun joko korjattuaan t-stick-mailan tai vaihdettuaan sen toiseen mailaan. Mikäli rike havaitaan ottelun aikana eikä se ole vähäinen, kyseessä on pelirangaistus. Pyörätuoli Pyörätuolin tulee olla sähköpyörätuoli, jossa on vähintään 4 ja enintään 6 rengasta. Lisäksi hyväksytään maksimissaan 4 turvapyörää. Renkaiden ja turvapyörien yhteismäärä ei saa ylittää kahdeksaa. Sähkömopot tai -kärryt eivät ole sallittuja. Pyörätuolin tulee olla säädetty siten, että sillä ei voi saavuttaa yli 15,0 km/h (yhden desimaalin tarkkuudella) nopeutta eteen- eikä taaksepäin (Finlandia-sarjassa 13,5 km/h) lähdettäessä levosta ja ajettaessa suoraan kentän diagonaalia pitkin kulmasta kulmaan. Säädön tulee olla sellainen, että sitä ei voida pelin aikana muuttaa ilman erillisten työkalujen käyttöä ja ilman fyysistä kosketusta pyörätuoliin. Pelaajalla ei saa olla pelin aikana hallussaan välineistöä, jolla säädöt pystytään muuttamaan (liite III määrittelee yksityiskohtaisesti sen, mitä pidetään ylinopeutena ja mitä ei, sekä menettelyn ja välineistön nopeuden mittaamiseksi). Pyörätuolissa ei saa olla teräviä ulkonevia osia. Kaikkien pyörätuolin liikuteltavien ja säädettävien osien tulee olla riittävän korkealla, jotta pallo voi vieriä niiden alitse vapaasti. Maalivahdin pyörätuolin kaikkien osien, paitsi renkaiden, ei-vetävien renkaiden haarukoiden ja turvapyörien, tulee olla riittävän korkealla, jotta pallo voi vieriä tuolin alitse vapaasti. Renkailla tarkoitetaan vain pyörivää lattiaa koskettavaa osaa. Mitään tarpeettomia ja irrotettavia esteitä tai osia ei tule olla tuolin alla, päällä tai sisällä. Pyörätuoliin voi olla kiinnitettynä turvakehikkoja (esimerkiksi takapyörien edessä), jotka suojaavat pelaajan vartaloa ja/tai pyörätuolia. Turvakehikko tulee kiinnittää riittävän korkealle, jotta pallo voi vieriä tuolin alitse, eikä sen ulkoreuna saa olla millään pyörätuolin sivulla 5 cm:ä kauempana pyörätuolin uloimmasta kohdasta ko. sivulla. Sivu 9/39

10 C.4.8. C.4.9. C On sallittua pelata erillisen suojarakenne kiinnitettynä jalkojen ympärille suojaten sääriä ja/tai jalkateriä. Tällainen suoja tulee kiinnittää riittävän korkealle, jotta pallo voi vieriä tuolin alitse, ja sen ulkoreuna ei saa olla enempää kuin 5 cm etäisyydellä jaloista. Pyörätuolissa on oltava renkaat ja apupyörät, jotka eivät jätä lattiaan merkittäviä jälkiä. Pyörätuolissa oleva pelaaja, joka ei täytä kaikkia kohdassa C.4. mainittuja ehtoja, poistetaan kentältä erotuomarin toimesta. Erotuomarin velvollisuus on tehdä tarpeellisia mittauksia todetakseen sen, että kohdassa C.4. mainitut ehdot täyttyvät. Mikäli rike havaitaan ennen ottelun alkua, pelaajan on mahdollista osallistua otteluun joko korjattuaan pyörätuolin tai käyttäen toista pyörätuolia. Mikäli ennen ottelun alkua havaitaan maalivahdin pyörätuolin rikkovan kohtaa C.4.5. vain kiinteiden osien osalta, maalivahti voi pyörätuolin korjaamisen tai vaihtamisen sijaan myös osallistua otteluun kenttäpelaajana. Mikäli rike havaitaan ottelun aikana eikä se ole vähäinen, kyseessä on pelirangaistus. Mikäli rike koskee kohtia C.4.2. tai C.4.5., erotuomari voi antaa pelirangaistuksen lisäksi ottelurangaistuksen. C.5. C.5.1. C.5.2. C.5.3. C.5.4. C.5.5. C.5.6. Välineiden tarkastuttaminen Joukkueen kapteeni voi vaatia tuomaria tarkastamaan mittaamalla vastustajan pelaajan käsimailan, t-stick mailan tai pyörätuolin sääntöjen mukaisuuden. Tarkastamista voidaan pyytää milloin vain, mutta sitä ei toteuteta ennen kuin seuraavalla pelikatkolla. Tuomari on velvollinen suorittamaan tarkastamisen mittaamalla, mutta yhden pelikatkon aikana yhtä joukkuetta kohden vain yksittäisen sääntökohdan ja pelaajan osalta. Mikäli käsimaila, t-stick maila tai pyörätuoli osoittautuu tarkastamisessa sääntöjen mukaiseksi, tarkastamista vaatinut joukkue saa 2 minuutin jäähyn. Joukkueen kapteeni valitsee jäähyn kärsivän pelaajan. Mikäli käsimaila, t-stick maila tai pyörätuoli osoittautuu tarkastamisessa sääntöjen vastaiseksi, välinettä käyttänyt pelaaja saa pelirangaistuksen. Mikäli rike koskee kohtia C.4.2. tai C.4.5., erotuomari voi antaa pelirangaistuksen lisäksi ottelurangaistuksen. Mikäli pelaaja yrittää korjata tarkastettavaksi pyydettyä välinettä, erotuomari voi antaa peli- ja ottelurangaistuksen. LUKU D: JOUKKUE D.1. D.1.1 D.1.2. Pelaajat Kaikkien pelaajien on täytettävä SSBL:n spt-salibandyn kilpailumääräyksissä esitetyt kriteerit. Kaikkien otteluun osallistuvien pelaajien nimet on löydyttävä ottelupöytäkirjasta. Sivu 10/39

11 D.1.3. D.1.4. D.1.5. D.1.6. D.1.7. D.1.8. D.1.9. D D D D D D D D.2. D.2.1. Jokaisella joukkueella on yksi (1) maalivahti ja neljä (4) kenttäpelaajaa kentällä aloittamassa peliä. Pelin aloittaminen ja pelaaminen vain kahdella (2) tai kolmella (3) kenttäpelaajalla maalivahdin lisäksi on sallittua. Joukkueella on ottelun aikana kentällä maksimissaan kolme käsimailalla pelaavaa pelaajaa samaan aikaan, sisältäen pelaajat, jotka ovat jäähyllä. Maalivahti voi osallistua peliin ainoastaan t-stick mailalla tai ilman mailaa. Kenttäpelaajana toiminut pelaaja voi toimia saman ottelun aikana maalivahtina ja maalivahtina toiminut pelaaja kenttäpelaajana. Pelaajat eivät saa ottaa tuoliinsa tarpeettomia ja irrotettavia ominaisuuksia. Joukkueen kenttäpelaajilla tulee olla yhtenäiset pelipaidat, jotka ovat eriväriset kuin vastustavan joukkueen pelipaidat. Maalivahdilla täytyy olla erivärinen paita kuin joukkueensa kenttäpelaajilla tai vastustajajoukkueella. Pelaajat tulee voida tunnistaa numeroista, jotka on merkitty paidan etumukseen sekä pyörätuolin taakse. Numeroiden on oltava kiinnitettynä hyvin ja selkeästi näkyvissä. Maalivahdin paidan etumuksessa numero ei ole välttämätön. Tuolin takana olevassa numerolaatassa (koko vähintään A4) tulee olla merkittynä pelaajan etunimen alkukirjain sekä koko sukunimi latinalaisilla kirjaimilla pelaajanumeron yläpuolella. Pelipaidoissa, pyörätuoleissa ja/tai numerolaatoissa on luvallista olla mainoksia, kunhan numero ja nimi ovat selkeästi nähtävissä. Pelaaja, joka ei täytä kaikkia kohdissa D D mainittuja ehtoja, poistetaan kentältä erotuomarin toimesta. Pelaaja voi käyttää suojaimia, kuten turvavyöt, suojalasit, kypärä, polvisuojat tai käsivarsisuojat. Pelaaja tai joukkue ei saa poistua pelikentältä, mukaan luettuna oma joukkuealue, kesken pelin ilman päätuomarin lupaa. Jos pelaaja tai joukkue poistuu kesken pelin ilman lupaa, tämä voidaan katsoa rikkeeksi ja pelaajalle voidaan antaa pelirangaistus. Erätauolla joukkue saa poistua pelikentältä ja omalta joukkuealueeltaan. Kapteeni Jokaisella joukkueella tulee olla kapteeni, jonka tunnistaa kapteenin merkkinauhasta olkavarressa. Kapteeni on merkittävä ottelupöytäkirjaan. Sivu 11/39

12 D.2.2. D.2.3. D.2.4. D.2.5. D.2.6. D.2.7. D.2.8. Kapteeni edustaa joukkuetta ja voi puhutella tuomaria kohteliaasti pyytäen selitystä sääntöihin tai saadakseen tarvittavaa tietoa. Kapteenin tulee ilmoittautua päätuomarille ennen pelin aloittamista suoritettavaa arvontaa. Arvonnan voittanut joukkue voi joko valita kumpaa maalia puolustaa tai ottaa aloituspallon. Jos kapteeni loukkaantuu, sairastuu tai saa pelirangaistuksen, tulee hänen valita, kuka pelaaja ottaa kapteenin paikan. Kapteenin merkkinauha siirretään uudelle kapteenille. Kapteenin mennessä vaihtoon tai ollessa vaihdossa kapteenin tehtävät voidaan siirtää väliaikaisesti kentälle olevalle pelaajalle. Kapteenin merkkinauha siirretään väliaikaiselle kapteenille. Kapteenin tehtäviä saa hoitaa joukkuealueelta. Kapteenin tulee tarkastaa ja allekirjoittaa pelipöytäkirja ennen ottelua ja heti ottelun jälkeen. D.2.9. Vain kapteeni voi vaatia tuomaria tarkistamaan vastustajan pelaajan käsimailan, t-stick mailan tai pyörätuolin. D.3. D.3.1. D.3.3. Vaihtopelaajat Kaikki vaihtopelaajat pysyvät omalla joukkuealueellaan koko pelin ajan lukuun ottamatta erätaukoa, jolloin poistuminen on sallittua. Pelaajia voidaan vaihtaa pelin aikana milloin tahansa ja kuinka usein tahansa, mutta kuitenkin peliä häiritsemättä. Erotuomari voi määrätä rangaistuksen väärästä vaihdosta kohtien I.2. sekä I.4 mukaan, mikäli vaihtaminen häiritsee peliä. Kentältä pois tulevan pelaajan on tultava ulos ennen kuin uusi pelaaja voi tulla sisään. D.3.4. Jos vioittunutta pyörätuolia ei saada korjattua tai loukkaantunutta pelaaja hoidettua 1 minuutin kuluessa, kyseessä oleva pelaaja täytyy vaihtaa heti, jotta peli voi jatkua. D.4. D.4.1. D.4.2. D.4.3. Valmentajat Joukkuetta voi valmentaa yksi valmentaja ja yksi apuvalmentaja. Valmentajien nimet on merkittävä ottelupöytäkirjaan. Valmentaja on vastuussa seuraavista asioista: Varmistaa, että pelaajat täyttävät kaikki mailaan (kohdat C.2. + C.3.), pyörätuoliin (kohta C.4.) sekä joukkueeseen (kohta D.) liittyvät ehdot. Varmistaa, että pelaajat ovat ajoissa kentällä ja valmiit aloittamaan pelin. Ottelun aikana valmentajien on pysyttävä omalla joukkuealueella seuraavin poikkeuksin: Sivu 12/39

13 Erätauon aikana valmentajat ja avustajat saavat poistua joukkuealueelta valmentaakseen / avustaakseen joukkuetta. Erätauon ja aikalisän aikana valmentajat ja avustajat saavat tulla tuomarialueelle ja pelikentälle valmentaakseen / avustaakseen joukkuetta, mutta vain sille kenttäpuoliskolle, jolla on oma joukkuealue. Muutoin valmentajat ja avustajat saavat tulla pelikentälle avustamaan erotuomarin luvalla. D.4.4. D.4.5. Pelin ollessa käynnissä valmentajat ja avustajat saavat avata kentän reunuksen vain pelaajavaihtojen yhteydessä ja vain siten, että se ei häiritse peliä. Rikkomukset sääntöjä D D.4.4 vastaan rangaistaan tuomarin toimesta antamalla valmentajalle virallinen huomautus kohdan I.1. mukaan. LUKU E: AIKAMÄÄRITYKSET E.1. E.1.1. E.1.2. E.1.3. Peliaika Peliaika koostuu kahdesta varsinaista peliaikaa olevasta, 15 minuutin mittaisesta erästä (ks. sääntö F.1.5), joiden välissä on 5 minuutin mittainen tauko. Ajanoton ollessa pysäytettynä ajanottaja käynnistää ajanoton, kun tuomari viheltää pelin jatkamiseksi. Ajanottaja pysäyttää ajanoton erän tai jatkoajan päättyessä sekä joka kerta, kun tuomari viheltää ottelun keskeyttämiseksi jonkin seuraavan syyn vuoksi: * Maali * Aikalisä (enintään 1 minuutti) * Pyörätuolivika (enintään 1 minuutti) * Loukkaantuminen (enintään 1 minuutti) * Rangaistuslaukaus * Jäähy tai pelirangaistus * Pelin keskeytyminen valmentajan tai katsojan poistamisen johdosta * Epätavallinen viivytys pelissä Toisen erän peliajan kahden (2) viimeisen minuutin aikana ajanottaja pysäyttää ajanoton myös silloin, kun tuomari viheltää ottelun keskeyttämiseksi jonkin muun syyn vuoksi. E.1.4. E.1.5. E.2. E.2.1. E.2.2. Ajanottaja pysäyttää pelikellon kohdassa E.1.3. mainituissa kohdissa vain, mikäli joukkueiden välinen maaliero on alle 6 maalia. Erä tai jatkoaika päättyy ajanottajan merkkiin. Aikalisä Kummankin erän aikana kummallekin joukkueelle voidaan myöntää yksi aikalisä. Aikalisän kesto on 1 minuutti Sivu 13/39

14 E.2.3. E.2.4. E.2.5. E.2.7. E.2.8. E.3. E.3.1. E.3.2. E.3.3. Käyttämättä jätettyä aikalisää ei voi siirtää seuraavaan erään. Valmentaja ja kapteeni ovat oikeutettu pyytämään aikalisää tuomarilta. Tuomari antaa aikalisän seuraavalla pelikatkolla. Ajanottaja ilmoittaa päätuomarille milloin aikalisä on päättynyt. Peli jatkuu siitä tilanteesta mihin se jäi ennen pelikatkoa. Jatkoaika Mikäli ratkaisuun asti pelattava ottelu päättyy normaalin peliajan päättyessä tasapeliin, ottelun lopputulos päätetään ensisijaisesti: jatkoajalla, toissijaisesti rangaistuslaukauskilpailulla. Jakoajan kesto on 10 minuuttia varsinaista peliaikaa ns. kultaisen maalin periaatteella: Peli päättyy heti jommankumman joukkueen tehdessä maalin. Tasapelitulokseen lisätään jatkoajalla tehty maali maalin tehneelle joukkueelle. Menettelytapa: * Normaalin peliajan ja jatkoajan välissä pidetään 5 minuutin mittainen tauko * Puolustuspäätyjä ei vaihdeta * Aikalisät eivät ole sallittuja * Pelaaja, jonka rangaistus on jäänyt kesken varsinaisen peliajan päättymisen vuoksi, jatkaa rangaistustaan jatkoajalla * Peliajan käynnistämiseen ja pysäyttämiseen pätevät samat säännöt kuin varsinaisella peliajalla * Mikäli lopputulos on edelleen tasan jatkoajan päätyttyäkin, ratkaistaan ottelu rangaistuslaukauskilpailulla (katso kohta J.6.). LUKU F: PYÖRÄTUOLIIN, PALLOON JA MAILAAN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET F.1. F.1.1. F.1.2. F.1.3. F.1.4. Pyörätuolin ajaminen Jalkojen täytyy olla sellaisella korkeudella, jolla pallo voi vieriä ali vapaasti. Pelaajan täytyy pitää takamuksensa kiinni pyörätuolin istuimessa pelin aikana. Pyörätuolia tulee ajaa sellaisella vauhdilla, että mikä tahansa liike voidaan suorittaa turvallisesti ja huomioon ottaen määräykset kohdassa H, Henkilökohtainen kontakti. Vaarallinen ajaminen ei ole sallittua. Asia jää tuomarin harkinnan varaan. Pyörätuolikontakti toisen pelaajan pyörätuoliin, mailaan tai vartaloon, laitaan, maaliin tai tuomariin on kielletty (ks. sääntö H.1.4.). Sivu 14/39

15 F.1.5. F.1.6 F.2. F.2.1. F.2.2. F.2.3. F.2.4. F.2.5. F.3. F.3.1. F.3.2. F.3.3. F.3.4. Pyörätuolin vioittuessa tuomari ei keskeytä peliä. Seuraavalla pelikatkolla pyörätuoli pyritään korjaamaan. Mikäli se ei ole mahdollista 1 minuutin aikana, on suoritettava vaihto. Myös pyörätuolin vaihtaminen on mahdollista. Rikkomukset sääntöjä F F.1.5 vastaan rangaistaan tuomarin toimesta kohtien H ja I mukaan. Pallon pelaaminen Palloa voi pelata vain mailan lavalla, t-stick -mailalla ja pyörätuolilla. Palloa voi pelata mihin suuntaan tahansa Palloa ei saa pelata 20 cm:ä korkeammalle lattiapinnasta mitattuna. Tuomari määrää rangaistuksen tämän säännön rikkomisesta kohtien H ja I mukaan. Jos pallo osuu pelissä pyörätuoliin, kentän laitaan, maaliin tai tuomariin ja kohoaa osumasta yli 20 cm korkeuteen lattiapinnasta mitattuna, katsotaan tämä vahingoksi eikä sen tähden ole syytä katkaista peliä, ellei siitä synny maalia. Tässä tapauksessa maali hylätään. Peli jatkuu maalivahdin pallolla. Kenttäpelaaja tai maalivahti ei saa: * Litistää palloa ajamalla tuolilla sen yli * Nostaa, potkaista, heittää, pukata päällään, ottaa kiinni, lyödä, pitää kiinni, kantaa tai muuten viedä palloa mukaansa vartalollaan tai sen osalla tahallisesti (ks. sääntö H.3.1) * Koskea palloon maalialueella tai pelata pallo pois maalialueelta; tämä ei koske maalivahtia omalla maalialueellaan (ks. säännöt H.5.1 ja H.3.1) * Lyödä palloa väärään suuntaan pelikatkolla (ks. sääntö H.3.1) * Pelata palloa kontrolloimattomasti kohti toista henkilöä, niin että se on vaarallista tai se uhkaa toista henkilöä (= vaarallinen pelaaminen, ks. sääntö H.3.1) Nämä rikkeet voidaan tehdä tahallisesti tai tahattomasti ja näistä rangaistaan kohtien H ja I mukaan. Mailan käyttäminen Mailakontakti toisen pelaajan mailaan tai pyörätuolin kanssa on sallittu, vain jos tarkoituksena on ollut pelata palloa (ks. sääntö H.1.5). Mailakontakti toisen pelaajan vartaloon ei ole sallittua (= Henkilökohtainen kontakti, ks. sääntö H.1.5.) Kohdissa F.3.1 ja F.3.2 mainitut rikkeet voidaan tehdä tahattomasti tai tahallisesti ja niistä voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Pelaaja ei saa: * Pudottaa mailaa tahallisesti (=mailan pudottaminen) * Heittää mailaa (=mailan heittäminen; vaarallinen pelaaminen) * Pudottaa vastustajan mailaa (=koukkaaminen) Sivu 15/39

16 * Estää, nostaa tai koukata vastustajan mailaa (=koukkaaminen) * Koukata toisen pelaajan vartaloa (=koukkaaminen) * Asettaa mailaa toisen pelaajan pyörätuolin alla, renkaiden väliin tai aivan etupyörän eteen (=koukkaaminen; vaarallinen pelaaminen) * Huitoa toisen pelaajan mailaa tai pyörätuolia (=huitominen) * Huitoa voimakkaasti toisen pelaajan mailaa tai pyörätuolia (=tahallinen huitominen; vaarallinen pelaaminen) * Lyödä, huitoa tai keihästää toista henkilöä mailalla tai lyödä, huitoa tai keihästää tämän suuntaan (=lyöminen, huitominen, keihästäminen; vaarallinen pelaaminen) * Nostaa mailaa sellaisella tavalla tai sellaiselle korkeudelle, että se on vaarallista tai uhkaavaa toiselle henkilölle (=korkea maila; vaarallinen pelaaminen) Nämä rikkeet voivat olla tahattomia, tahallisia tai vakavia tahallisia ja niistä voidaan rangaista kohtien H.2., H.3. ja I mukaan. LUKU G: PELIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET G.1. G.1.1. G.1.2. G.1.3. G.1.4. G.1.5. G.1.6. G.1.7. G.1.8. Maali Maali on syntynyt kun pallo on täysin ylittänyt maalitolppien välissä olevan maaliviivan ja mennyt yläriman alitse. Maalista saa yhden (1) pisteen. Kun maali on pois paikoiltaan maalinteon aikana, hyväksytään maali, jos pallo on täysin ylittänyt maaliviivan niiden merkkien välistä, jossa maalitolppien kuuluisi olla. Asian ratkaisee tuomari (ks. sääntö G.5.3.). Jos pallo osuu tuomariin ja menee maaliin, maalia ei hyväksytä. Peliä jatketaan maalilyönnillä. Maalia, joka on tehty suoraan (tarkoittaen ilman kosketusta toisen pelaajan mailaan tai pyörätuoliin hyökkäyspäädyssä) omasta puolustuspäädystä (mukaan lukien keskiviiva), ei hyväksytä. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Peliä jatketaan vapaalyönnillä kohdasta, josta pallo lyötiin maaliin. Kun hyökkäävä pelaaja on koskenut palloon maalialueella tai estänyt maalivahtia maalialueella millään tavoin, ennen kuin maali on syntynyt, maalia ei hyväksytä (ks. säännöt G.5.1. ja G.5.2.). Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Oma maali hyväksytään aina, huolimatta siitä, mistä paikasta se on laukaistu. Maalin jälkeen peli jatkuu aloituslyönnillä. Sivu 16/39

17 G.2. G.2.1. G.2.2. G.2.3. G.2.4. G.2.5. G.2.6. G.2.7. G.3. G.3.1. G.3.2. G.4. G.4.1. G.4.2. G.4.3. Pallo ulkona Pallo on ulkona, jos se on pelikentän ulkopuolella tai jää kiinni maaliin. Viimeinen palloon koskenut pelaaja, ennen pallon ulosmenoa, katsotaan pelaajaksi, josta pallo meni ulos. Pallo voidaan pelata ulos tahallisesti tai tahattomasti. Joukkuetta, joka pelasi pallon ulos, voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Kun pallo on mennyt kentän sivurajan yli rangaistusalueen ulkopuolella ja vapaalyönti on myönnetty, vapaalyönti annetaan siitä kohdasta mistä pallo meni ulos 2 m etäisyydellä kyseisestä sivurajasta. Kun pallo on pelattu pois pelikentältä rangaistusalueen sisäpuolelta ja vapaalyönti on myönnetty, vapaalyönti annetaan lähimmän rangaistuviivan keskipisteestä. Kun pallo on pelattu maalin päälle ja vapaalyönti on myönnetty, vapaalyönti annetaan lähimmän rangaistuviivan keskipisteestä. Kun pallo jää kiinni maaliin ja vapaalyönti on myönnetty, vapaalyönti annetaan rangaistusviivalta samalta kohdalta missä pallo oli kiinni maaliverkossa. Kuollut pallo Kuollut pallo on kyseessä silloin kun: * Maalivahti peittää pallon oman maalialueensa ulkopuolella, mutta oman rangaistusalueen sisäpuolella pyörätuolilla ja/ tai mailalla enemmän kuin kolmen sekunnin ajan (ks. sääntö G.4.2). * Pelaaja peittää pallon näkyvistä enemmän kuin 3 sekunnin ajan eikä saa palloa mitenkään peliin. * Pallo jumittuu pyörätuoliin * Pallo pyörii kahden pelaajan välissä eikä kumpikaan pysty pelaamaan sitä. Ottelu jatkuu kiistapallolla (ks. kohta J.2.). Kolmen sekunnin sääntö Maalivahti saa peittää pallon pyörätuolilla ja/tai mailalla oman maalialueensa sisäpuolella pidemmäksi kuin kolmen sekunnin ajaksi. Ottelu jatkuu maalilyönnillä (ks. kohta J.3.) Maalivahti saa peittää pallon pyörätuolilla ja/tai mailalla oman maalialueensa ulkopuolella, mutta oman rangaistusalueensa sisäpuolella pidemmäksi kuin kolmen sekunnin ajaksi. Ottelu jatkuu kiistapallolla (ks. kohta J.2.) Maalivahti ei saa peittää palloa oman rangaistusalueensa ulkopuolella yli kolmen sekunnin ajan pyörätuolilla tai mailalla. Tästä rikkeestä voidaan antaa rangaistus kohtien H.2. ja I mukaan. Sivu 17/39

18 G.4.4. G.4.5. G.5. G.5.1. G.5.2. G.5.3. Kenttäpelaaja ei saa sulkea palloa pyörätuolilla tai mailalla siten, että muilla pelaajilla ei ole mahdollisuutta ottaa palloa. Kenttäpelaajan on pyrittävä siirtymään pois pallon päältä tai pelaamaan palloa. Tästä rikkeestä voidaan antaa rangaistus Kohtien H.2. ja I mukaan. Tuomari osoittaa pelaajalle, että tämä peittää pallon ja kertoo, kolmen sekunnin säännön valvomisesta. Tuomari laskee kolme sekuntia ääneen ja näyttäen käsillään. Maalialuesääntö Kukaan pelaaja (lukuun ottamatta puolustavan joukkueen maalivahti) ei saa koskea palloon ja/tai pelikenttään maalialueella (sisältäen alueen kaaren) mailalla tai sen osalla, pyörätuolilla tai sen osalla eikä vartalolla tai sen osalla. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Kun tällainen rikkomus tapahtuu maalintekotilanteessa, selkeänä tarkoituksena estää maali, tämä katsotaan vakavaksi tahalliseksi rikkeeksi. (ks. kohta H.3.) Kukaan pelaaja ei saa estää millään tavoin maalivahtia, joka on maalialueen sisäpuolella (maalialueen kaari mukaan luettuna) mailalla, pyörätuolilla eikä vartalolla. Tämän säännön rikkomisesta rangaistaan kohtien H.2. ja I mukaan. Maalivahti tai kenttäpelaaja ei saa siirtää maalia. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Kun tällainen rikkomus tapahtuu maalintekotilanteessa, selkeänä tarkoituksena estää maali, tämä katsotaan vakavaksi tahalliseksi rikkeeksi (ks. kohta H.3.). LUKU H: HENKILÖKOHTAINEN KONTAKTI JA RIKKEET H.1. H.1.1. H.1.2. H.1.3. H.1.4. Henkilökohtainen kontakti (ks. liitteet I ja II) Henkilökohtaisella kontaktilla tarkoitetaan fyysistä kontaktia, pyörätuolikontaktia ja mailakontaktia. Henkilökohtainen kontakti ei ole sallittua, paitsi mailakontakti toisen pelaajan pyörätuolin tai mailan kanssa kohdan H.1.5. antamissa rajoissa. Fyysinen kontakti tarkoittaa toisen pelaajan pyörätuolin, mailan tai vartalon koskettamista jollain ruumiinosalla. Ei ole sallittua: * Kiinni pitäminen * Huitominen/ lyöminen Pyörätuolikontakti tarkoittaa toisen pelaajan pyörätuolin, mailan tai vartalon tai tuomarin koskettamista omalla pyörätuolilla (ks. kohta F.1.). Ei ole sallittua: * Työntäminen * Törmääminen * Kiilaaminen * Ahtautuminen * Kiinni pitäminen Sivu 18/39

19 H.1.5. H.1.6. H.1.7. Mailakontakti tarkoittaa toisen pelaajan pyörätuolin, mailan tai vartalon koskettamista omalla mailalla. Mailakontakti toisen pelaajan mailan tai pyörätuolin kanssa on sallittu, vain jos tarkoituksena on ollut pelata palloa (ks. kohta F.3.). Ei ole sallittua: * Koukkaaminen: estää, nostaa tai koukata vastustajan mailaa tai koukkia toisen pelaajan pyörätuolin rengasta tai vartaloa * Huitominen/lyöminen * Keihästäminen ja tökkiminen mailan päällä Kun kevyttä henkilökohtaista kontaktia tapahtuu pyrittäessä pelaamaan palloa, voidaan se tulkita vahingoksi, eikä siitä tarvitse rangaista ellei se ole haitannut pelaajaa, johon kontakti on kohdistunut. Asia jää tuomarin harkinnan varaan. Henkilökohtainen kontakti voi tapahtua tahallisesti tai tahattomasti koko kentän alueella ja siitä voidaan rangaista kohtien H.2., H.3. ja I mukaan (ks. liite I) H.2. Tahalliset ja tahattomat rikkeet (ks. liite I) H.2.1. H.2.2. H.2.3. H.2.4. H.2.5. H.2.6. H.2.7. H.2.8 Rike on pelisääntöjen rikkomista, josta rangaistaan siten, että pallo menetetään vastustavalle joukkueelle. Rangaistuksen luonne määräytyy rikkeen vakavuuden mukaan. Asian ratkaisee tuomari. Rike voi olla tahallinen tai tahaton ja tapahtua oman rangaistusalueen sisä- tai ulkopuolella. Pelaaja, joka syyllistyy tahattomaan rikkeeseen missä tahansa pelialueella voi saada varoituksen (ks. kohta I.1.) tai jäähyn (ks. kohta I.2.) tuomarilta (ks. sääntö H.2.2.). Peli jatkuu vastustavan joukkueen vapaalyönnillä (ks. kohta J.4.). Pelaaja, joka syyllistyy tahalliseen rikkeeseen oman rangaistusalueen ulkopuolella, voi saada varoituksen (ks. kohta I.1.) tai jäähyn (ks. kohta I.2.) tuomarilta (ks. sääntö H.2.2.). Peli jatkuu vastustavan joukkueen vapaalyönnillä (ks. kohta J.4.) tai rangaistuslaukauksella (ks. kohta J.5.), mikäli tahallinen rike estää vastustajan pelaajan läpiajon. Läpiajolla tarkoitetaan pelaajan pääsemistä hyökkäämään pallon kanssa siten, että pallon ja maalin välissä on korkeintaan yksi vastustajan pelaaja (maalivahti tai muu pelaaja). Pelaaja, joka syyllistyy tahalliseen rikkeeseen oman rangaistusalueen sisäpuolella, voi saada jäähyn (ks. kohta I.2.) tuomarilta (ks. sääntö H.2.2.). Peli jatkuu vastustajan rangaistuslaukauksella (ks. kohta J.5.). Kun molempien joukkueen pelaajat syyllistyvät samanaikaisesti rikkeeseen millä tahansa kentän alueella, tuomari antaa rangaistuksen molemmille pelaajille (ks. sääntö H.2.2.). Peli jatkuu kiistapallolla (ks. kohta J.2.). Kun pelaaja saa toisen jäähyn samassa pelissä, tuomari (ks. sääntö H.2.2.) antaa hänelle pelirangaistuksen (ks. kohta I.3.). Sivu 19/39

20 H.2.9. ETUSÄÄNTÖ: Mikäli tuomari katsoo, että rike ei ole haitannut palloa hallussaan pitävää joukkuetta, voi tuomari jättää viheltämättä rangaistuksen ja antaa pelin jatkua. Peli voidaan pysäyttää ja tarvittava rangaistus antaa rikkeen tehneen joukkueen koskettaessa seuraavan kerran palloa edellyttäen, että erotuomari nostaa toisen käden pystyyn rikkeen sattuessa ja pitää sitä ylhäällä siihen asti, kun katkaisee pelin rikkeen tehneen joukkueen koskettaessa seuraavan kerran palloa. H.3. Vakavat tahalliset rikkeet (ks. liite I) H.3.1 H.3.2. H.3.3. H.3.4. Vakava tahallinen rike tarkoittaa vakavaa pelin hengen rikkomista. Tämä sisältää: * Tahallisesti pelataan palloa vartalolla tai jollakin ruumiinosalla (ks. sääntö F.2.5.) * Tahallisesti pelataan palloa maalialueelta (pois lukien maalivahti) maalintekotilanteessa tarkoituksena estää maalin syntyminen (ks. säännöt F.2.5. ja G.5.1.) * Tahallisesti lyödä pallo väärään suuntaan pelikatkon aikana (ks. sääntö F.2.5.) * Kontrolloimattomasti pelataan palloa kohti toista henkilöä, niin että se on vaarallista tai se uhkaa tuota toista henkilöä (ks. sääntö F.2.5.) * Tahallinen mailan heittäminen (ks. sääntö F.3.4.) * Mailan kohottaminen sellaisella tavalla tai sellaiseen korkeuteen, että se on vaarallista tai uhkaavaa toiselle pelaajalle (= korkea maila/ vaarallinen pelaaminen; ks. sääntö F.3.4.) * Tahallinen toisen pelaajan lyöminen, huitominen tai keihästäminen mailalla tai tämän suuntaan lyöminen, huitominen tai keihästäminen mailalla (ks. sääntö F.3.4.) * Pallon ja/tai pelikentän koskettaminen maalialueella (sis. maalialueen kaaren) pyörätuolilla tai sen osalla, mailalla tai sen osalla tai vartalolla tai jollakin ruumiinosalla (paitsi puolustavan joukkueen maalivahti) maalintekotilanteessa selkeänä tarkoituksena estää maalin syntyminen (ks. sääntö G.5.1.) * Maalin tahallinen siirtäminen maalintekotilanteessa pyörätuolilla tai mailalla selkeänä tarkoituksena estää maalin syntyminen (ks. sääntö G.5.3.) * Kontaktin ottaminen toisen pelaajan kanssa epäsopivalla tavalla, joka vaarantaa pelaajan turvallisuuden (loukkaantuminen) tai aiheuttaa vakavan pyörätuolin rikkoontumisen. (ks. kohta H.1.) Kun pelaaja tekee vakavan tahallisen rikkeen, voi tuomari poistaa hänet kentältä ja antaa pelirangaistuksen (punainen kortti, katso kohta I.3.). Mikäli vakava tahallinen rike aiheutuu henkilökohtaisesta kontaktista pelin ollessa pysäytetty tai välittömästi ottelun päätyttyä, erotuomari voi antaa pelirangaistuksen lisäksi ottelurangaistuksen (katso kohta I.4.). Peli jatkuu vastustajan vapaalyönnillä, kun vakava tahallinen rike on tapahtunut oman rangaistusalueen ulkopuolella lukuun ottamatta tilanteita, joissa vakava tahallinen rike estää vastustajan pelaajan läpiajon. Läpiajolla tarkoitetaan pelaajan pääsemistä hyökkäämään pallon kanssa siten, että pallon ja maalin välissä on korkeintaan yksi vastustajan pelaaja (maalivahti tai muu pelaaja). Peli jatkuu vastustajan rangaistuslaukauksella, kun vakava tahallinen rike on tapahtunut oman rangaistusalueen sisäpuolella tai vakava tahallinen rike on estänyt vastustajan pelaajan läpiajon missä kentän osassa tahansa. Läpiajolla tarkoitetaan pelaajan Sivu 20/39

21 . H.4. H.4.1. H.4.2. H.4.3. H.4.4. H.4.5. H.4.6. H.4.7. H.4.8. pääsemistä hyökkäämään pallon kanssa siten, että pallon ja maalin välissä on korkeintaan yksi vastustajan pelaaja (maalivahti tai muu pelaaja). Huono käytös Huono käytös on tahallista pelin hengen rikkomista sanoin tai elein vakavasti otettavalla tavalla. Tämä sisältää: * Toisen ihmisen lähestyminen epäkohteliaalla tavalla sanoin tai elein. Kiroileminen, riiteleminen, haukkuminen, solvaaminen, häpäiseminen, syrjiminen tai rasististen huomautusten tai eleiden tekeminen ei ole sallittua (= epäurheilijamainen käytös). * Jatkuva huuteleminen tai elehtiminen tuomarille, ajanottajalle, kirjurille, pelaajalle, valmentajalle tai katsojalle (=epäurheilijamainen käytös). * Kentältä, mukaan lukien oma joukkuealue, poistuminen ilman tuomarin lupaa (ks. sääntö D ja D.1.16) * Pelin viivyttäminen tahallisesti ja toistuvasti (= pelin viivyttäminen). Huono käytös ei ole sallittua. Tuomari voi rangaista huonosti käyttäytyvää pelaajaa antamalla hänelle jäähyn (katso kohta I.2.) tai pelirangaistuksen (punainen kortti, katso kohta I.3.). Mikäli huono käytös tapahtuu välittömästi ottelun päätyttyä, erotuomari voi antaa pelirangaistuksen lisäksi ottelurangaistuksen (katso kohta I.4.). Huonosta käyttäytymisestä rangaistakseen tuomarin on odotettava seuraavaan pelikatkoon. Tuomari näyttää punaista korttia pelaajalle, jonka hän poistaa kentältä (pelirangaistus) seuraavan pelikatkon aikana. Pelaaja poistetaan kentältä pelin koko loppuajaksi. Peli jatkuu sillä toimenpiteellä, minkä takia se oli keskeytettykin. Kun valmentaja tai katsoja syyllistyy huonoon käytökseen, lähettää tuomari hänet pois (punainen kortti näytetään). Tämä henkilö ei saa enää tulla pelialueen läheisyyteen jäljellä olevana peliaikana eikä saa sekaantua millään tavalla peliin. Jos sama valmentaja, joka mainitaan säännössä H.4.7. häiritsee peliä uudestaan, keskeytetään peli ja se joukkue, jonka valmentaja häiritsijä on, tuomitaan häviäjäksi. LUKU I: RANGAISTUKSET I.1. I.1.1. Huomautus Huomautus on rangaistus pelaajalle, jota ei ole rangaistu jäähyllä tai pelirangaistuksella. Huomautus voi olla epävirallinen tai virallinen. Huomautus annetaan suullisesti. Tuomarin on mainittava pelaajalle, mikäli kyseessä on virallinen huomautus. Virallinen huomautus voidaan antaa myös valmentajalle. Sivu 21/39

22 I.1.2. I.1.3. I.1.4. I.2. I.2.1. I.2.2. I.2.3. I.2.4. I.2.5. I.2.6. I.2.7. I.2.8. I.2.9. I I.3. I.3.1. Virallinen huomautus voidaan antaa pelaajalle, joka: Syyllistyy tahattomaan tai tahalliseen rikkeeseen (katso kohta H.2.2.) On jo saanut epävirallisen huomautuksen. Lievästi huutelee tai elehtii tuomarille, ajanottajalle, kirjurille, pelaajalle, valmentajalle tai katsojalle (=epäurheilijamainen käytös). Pelaaja, joka saa toisen virallisen huomautuksen, saa jäähyn (ks. kohta I.2.) tuomarilta. Pelaaja, joka toistuvasti saa virallisia huomautuksia poistetaan kentältä tuomarin toimesta (pelirangaistus, ks. kohta I.3.) Jäähy Jäähy voidaan antaa pelaajalle, joka: * Rikkoo tahallisesti tai tahattomasti * On jo saanut virallisen varoituksen * Jatkuvasti tekee lieviä tahattomia rikkeitä * Syyllistyy samaan tahottomaan rikkeeseen, josta erotuomari on jo huomauttanut kahta tai useampaa saman joukkueen pelaajaa Tuomari lähettää pelaajan pois kentältä. Pelaaja menee kentältä oman joukkuealueensa päädyssä olevalle jäähyalueelle. Rangaistuksen saanutta pelaajaa ei korvata toisella pelaajalla. Ajanottaja mittaa rangaistusajan sekuntikellolla. Pelaajaa voidaan rangaista 2, 5 tai 10 minuutin jäähyllä. 2 minuutin jäähy päättyy heti, kun vastustajajoukkue tekee maalin rangaistuksen saaneen joukkueen maaliin. 5 minuutin rangaistus kärsitään loppuun saakka. 10 minuutin rangaistus on henkilökohtainen ja tällöin joukkue voi ottaa rangaistun pelaajan tilalle toisen pelaajan. 10 minuutin rangaistus ei pääty vastustajan tekemään maaliin. Varsinainen peliaika sekä rangaistusaika alkavat heti, kun peli on käynnistetty uudelleen rangaistuksen saaneen pelaajan poistuttua kentältä. Kun maksimirangaistusaika on kulunut loppuun, antaa ajanottaja siitä merkin tuomareille kellolla. Pelaaja saa palata kentälle heti jäähyajan päätyttyä tai tehdyn maalin jälkeen (ks. sääntö I.2.6.). Kirjuri kirjaa ajan ja rangaistuksen saaneen pelaajan numeron pöytäkirjaan. Pelirangaistus (punainen kortti) Erotuomari voi ajaa ulos (antaa pelirangaistuksen) pelaajan: * Joka tekee useita tahallisia vakavia rikkeitä (ks. kohta H.3.) Sivu 22/39

23 * Syyllistyy huonoon käytökseen (ks. kohta H.4.) * Saa toisen jäähyn saman pelin aikana. * Käyttää merkittävästi sääntöjen vastaista mailaa tai pyörätuolia (ks. kohta C.2., C.3. ja C.4.). * Jää kiinni sääntöjen vastaisesta mailasta tai pyörätuolista vastustajan vaatimassa mittauksessa (ks. kohta C.5.). * Yrittää korjata tarkastettavaksi pyydettyä välinettä (ks. kohta C.5.6.). I.3.2. I.3.3. I.3.4. I.3.5. I.3.6. I.4. I.4.1. I.4.2. Tuomari poistaa kyseisen pelaajan kentältä pelin loppu ajaksi. Pelaajan on poistuttava tilasta, jossa pelialue sijaitsee. Pelaajan saa korvata toisella pelaajalla, mutta vasta kahden minuutin päästä tai vastajoukkueen tehdessä maalin rangaistuksen saaneen joukkueen maalin. Kirjuri merkitsee ottelupöytäkirjaan ajan, jolloin pelirangaistus annettiin sekä pelaajan numeron. Virallinen peliaika alkaa heti, kun peli on käynnistetty pelirangaistuksen antamisen jälkeen. Ottelurangaistus Tuomari voi antaa pelaajalle pelirangaistuksen yhteydessä ottelurangaistuksen seuraavissa tilanteissa: Käyttää maalivahtina pyörätuolia, joka ei täytä kohdan C.4.2. vaatimuksia. Käyttää pyörätuolia, joka ei täytä kohdan C.4.5. vaatimuksia. Yrittää korjata tarkastettavaksi pyydettyä välinettä (ks. kohta C.5.6.). Syyllistyy vakavaksi tahalliseksi rikkeeksi katsottavaan henkilökohtaiseen kontaktiin pelin ollessa pysäytetty tai välittömästi ottelun päätyttyä. Syyllistyy huonoon käytökseen välittömästi ottelun päätyttyä. Ottelurangaistuksen saanut pelaaja ei saa osallistua seuraavaan mahdolliseen otteluunsa samassa kilpailussa. LUKU J: ALOITUS TAI PELIN JATKAMINEN J.1. J.1.1. J.1.2. J.1.3. J.1.4. Aloituspallo Aloituspallo annetaan kentän keskipisteessä kummankin erän ja jatkoajan alkaessa sekä jokaisen maalin jälkeen. Tauon jälkeen se joukkue, joka ei aloittanut ensimmäistä erää, antaa aloituspallon. Pelaaja, joka antaa aloituspallon menee paikoilleen niin pian kuin mahdollista. Aloituksen tekevän pelaajan joukkuetoverit sijoittuvat omalle kenttäpuoliskolleen, niin pian kuin mahdollista. Keskiviivan saa ylittää, kun palloon on koskettu. Sivu 23/39

24 J.1.5. J.1.6. J.1.7. J.1.8. Kaikki vastustajat järjestäytyvät oman rangaistusviivansa taakse. Rangaistusviivan saa ylittää, kun palloon on koskettu. Heti kun tuomari antaa pillillä merkkiäänen on aloituspallon antavan pelaajan syötettävä pallo toiselle pelaajalle eikä näin ollen voi pelata palloa ennen kuin toinen pelaaja on siihen aloituksen jälkeen koskenut. Aloituksen on oltava epäsuora tarkoittaen, että maalia ei voi tehdä ellei toinen pelaaja ole koskenut palloon kenttäpäädyssä, johon hyökätään. Tuomari voi rankaista sääntöjen J J.1.7. rikkomisesta kohtien H.2. ja I mukaan. J.2. J.2.1. J.2.2. J.2.3. J.2.4. J.2.5. J.2.6. J.3. J.3.1. J.3.2. Kiistapallo Kiistapallo annetaan, jotta peli voi jatkua: * Jos kaksi pelaajaa rikkoo yhdessä ja yhtäaikaisesti * Jos maalivahti pitää palloa pyörätuolin alla tai estää palloa pyörätuolilla ja/tai mailalla oman maalialueen ulkopuolella, mutta kuitenkin oman rangaistusalueen sisäpuolella, pidempään kuin 3 sekuntia (ks. sääntö G.4.2.) * Jos tulee kuolleen pallon -tilanne (ks. sääntö G.3.) * Jos tuomari on keskeyttänyt pelin jonkun pelaajan loukkaantumisen vuoksi. * Jos tuomari on keskeyttänyt pelin jonkin muun syyn kuin rikkomuksen vuoksi. Kiistapallo annetaan: * Rangaistusviivan keskipisteestä, jos kiistapallo on annettu rangaistusalueen sisäpuolella * Keskipisteestä, jos kiistapallo on annettu puolueettomalla alueella. Yksi pelaaja molemmista joukkueista osallistuu kiistapalloon. Kumpikin pelaaja järjestäytyy rangaistusviivalle tai keskiviivalle, kumpikin oman maalinsa puolelle, kumpikaan ei kosketa palloa. Kumpikin pelaaja pitää mailaansa suorakulmassa (90 astetta) suhteessa rangaistusviivaan tai keskiviivaan eri puolella palloa kuin vastustaja. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Muut pelaajat järjestäytyvät kahden metrin etäisyydelle pallosta sekä kiistapalloon osallistuvista pelaajista kunnes tuomari antaa merkin pillillä. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Heti kun tuomari on viheltänyt pilliinsä, kumpikin pelaaja voi aloittaa pelaamisen. Maalilyönti Maalilyönti myönnetään maalivahdille, jos pallo on maalialueella (sis. maalialueen viivan) käytännöllisesti pysähdyksissä pidempään kuin 3 sekunnin ajan. Maalilyönti voidaan antaa mistä tahansa maalialueen viivan kohdasta. Sivu 24/39

25 J.3.3. J.3.4. J.3.5. J.3.6. Pelaajan, joka toimi maalivahtina maalilyönnin myöntämisen aikana, täytyy antaa maalilyönti. Maalivahdin on otettava paikkansa niin pian kuin mahdollista. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Kaikkien vastustajien on mentävä, niin pian kuin mahdollista, rangaistusalueen ulkopuolelle ja pysyttävä siellä kunnes maalivahti on koskenut palloon tuomarin vihellyksen jälkeen. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I. mukaan. Pallon pitää olla maalialueen rajalla pysähdyksissä. Kun tuomari on viheltänyt, maalivahdin on välittömästi lyötävä pallo mailalla ja on oltava koskettamatta palloon toista kertaa ennen kuin toinen pelaajan on koskenut siihen. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I. mukaan. J.4. J.4.1. J.4.2. J.4.3. J.4.4. J.4.5. J.4.6. J.4.7. J.4.8. Vapaalyönti Vapaalyönti myönnetään vastustajajoukkueelle, mikäli pelaaja tekee rikkeen, josta ei anneta jäähyä. Vapaalyönti annetaan rangaistusviivan keskipisteestä, jos rike tapahtuu rangaistusalueen sisäpuolella. Vapaalyönti annetaan siitä paikasta, missä rike tapahtui, jos se on tapahtunut puolueettomalla alueella. Kuka tahansa pelaaja vapaalyönnin saaneesta joukkueesta voi tulla antamaan vapaalyönnin. Pelaajan, joka tulee antamaan vapaalyönnin, tulee mennä paikalleen mahdollisimman nopeasti. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Vastustajajoukkueen pelaajat ovat vähintään kahden metrin etäisyydelle pallosta sekä vapaalyönnin antavasta pelaajasta kunnes palloon on koskettu. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Pallon on pysähtyneenä. Kun tuomari on viheltänyt, pelaajan on välittömästi lyötävä palloa ja on oltava koskettamatta palloon toista kertaa ennen kuin toinen pelaaja on koskettanut siihen. Tämän säännön rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Jokainen vapaalyönti, joka tehdään vastustajajoukkueen kenttäpäädyn rangaistusviivan keskipisteestä, on epäsuora: mikäli pallo menee vapaalyönnistä suoraan (koskematta toisen pelaajan mailaan tai pyörätuoliin kenttäpäädyssä, johon hyökätään) maaliin, ei sitä hyväksytä. Tästä annetaan vapaalyönti vastustavalle joukkueelle. Sivu 25/39

26 J.4.9. J.5. J.5.1. J.5.2. J.5.3. J.5.4. J.5.5. J.5.6. J.5.7. J.5.8. J.5.9. J J J Jokainen puolueettomalta alueelta annettu vapaalyönti on suora eli tästä voidaan tehdä suoraan maali huomioon ottaen sääntö G.1.6. Rangaistuslaukaus Rangaistuslaukaus myönnetään vastustajalle, mikäli pelaaja syyllistyy tahalliseen rikkeeseen omalla rangaistusalueella. Rangaistuslaukaus myönnetään vastustajalle myös, mikäli pelaaja syyllistyy tahalliseen rikkeeseen estäen vastustajan pelaajan läpiajon missä kentän osassa tahansa. Läpiajolla tarkoitetaan pelaajan pääsemistä hyökkäämään pallon kanssa siten, että pallon ja maalin välissä on korkeintaan yksi vastustajan pelaaja (maalivahti tai muu pelaaja). Rangaistuslaukaus annetaan keskipisteestä. Kuka tahansa kentällä oleva pelaaja rangaistuslaukauksen saaneesta joukkueesta voi tulla suorittamaan rangaistuslaukauksen. Pelaaja, joka oli rikkeen tapahtuessa maalivahtina kentällä, tulee puolustamaan maalia rangaistuslaukauksen aikana. Pelaajien on järjestäydyttävä paikoilleen mahdollisimman nopeasti. Rangaistuslaukauksen suorittavan pelaajan on järjestäydyttävä lähelle keskipistettä ja palloa. Kaikkien muiden pelaajien, paitsi rangaistuslaukauksen suorittajan ja puolustavan maalivahdin, on järjestäydyttävä vastakkaisen päädyn rangaistusalueelle yksittäisen rangaistuslaukauksen ajaksi. Maalivahdin on järjestäydyttävä puolustettavan maalin maalialueelle. Pallo asetetaan paikalleen keskipisteeseen. Kun tuomari on viheltänyt, rangaistuslaukauksen suorittajan on välittömästi pelattava palloa. Hän voi koskettaa palloon rajattomasti, mutta pallon on liikuttava eteen - tai sivullepäin poispäin keskipisteestä kohti maalia, yksittäisen rangaistuslaukauksen aikana. Rangaistuslaukauksen suorittajan kosketettua palloon, maalivahti voi poistua maalialueelta. Rangaistuslaukaus päättyy rangaistuslaukausta suorittavan pelaajan liikutettua palloa taaksepäin, laukaistua sen maaliin tai maalivahdin kosketettua palloon ottaen huomioon kohta H. (Jos pallo menee maaliin maalivahdin kosketettua palloon, maali hyväksytään.) Jos maalia ei saada aikaan, peliä jatketaan rangaistuslaukausta puolustaneen joukkueen vapaalyönnillä lähimmän rangaistusviivan keskipisteestä. Jos maali saadaan aikaiseksi, rangaistuslaukausta puolustanut joukkue jatkaa peliä aloituspallolla. Jos pallo osuu maalin etuosiin, sen jälkeen maalivahtiin ja lopuksi menee maaliin, maali hyväksytään. Sivu 26/39

27 J J J.6. J.6.1. J.6.2. J.6.3. Peliaika pysäytetään yksittäisen rangaistuslaukauksen ajaksi. Sääntöjen J J rikkomisesta voidaan rangaista kohtien H.2. ja I mukaan. Rangaistuslaukauskilpailu Jos pelitilanne on tasan vielä jatkoajankin jälkeen, ratkaistaan ottelu rangaistuslaukauskilpailulla. Menettelytapa ensimmäisessä rangaistuslaukauskilpailussa: * Tuomarit päättää kumpaa maalia käytetään. * Päätuomari suorittaa arvonnan kolikolla kummankin joukkueiden kapteenien välillä. Voittaja päättää kumpi joukkue aloittaa rangaistuslaukaukset. * Jokainen pelaaja (myös vaihtopelaajat) voivat ottaa osaa ensimmäiseen rangaistuslaukauskilpailun, poikkeuksena kuitenkin pelaajat, joilla on jäähyä jäljellä vielä jatkoajan jälkeen. * Valmentajat ilmoittavat tuomareille ja kirjurille kirjallisesti niiden kolmen pelaajan numerot ja järjestyksen, jotka ottavat osaa kilpailuun. Näistä pelaajista vähintään yhden on käytettävä t-stick-mailaa. * Valmentajat ilmoittavat tuomareille ja kirjurille kirjallisesti kuka toimii maalivahtina. * Tuomarit ovat vastuussa siitä, että rangaistuslaukaukset annetaan juuri siinä järjestyksessä, minkä valmentaja on ilmoittanut. * Kentällä saavat olla vain rangaistuslaukauskilpailuun osallistuvat kenttäpelaajat, maalivahdit sekä tuomarit. * Kaikkien muiden pelaajien, paitsi rangaistuslaukauksen suorittajan ja puolustavan maalivahdin, on järjestäydyttävä vastakkaisen päädyn rangaistusalueelle yksittäisen rangaistuslaukauksen ajaksi. * Rangaistuslaukaukset laukaistaan vuoronperään. * Jokaisella kolmella pelaajalla on kullakin yksi laukaus. * Ensimmäisen rangaistuslaukauskilpailun aikana lopullinen tulos voidaan katsoa saavutetun, mikäli toinen joukkue saavuttaa sellaisen maalimäärän, jota toinen joukkue ei voi saavuttaa jäljellä olevilla laukauksilla. Peli päättyy ja voittajalle merkitään yksi lisäpiste ennen rangaistuslaukauskilpailua olleeseen tasatulokseen. * Jos tulos on edelleen tasan ensimmäisen rangaistuslaukauskilpailun jälkeen, ratkaistaan peli toisella rangaistuslaukauskilpailulla. Menettelytapa toisessa rangaistuslaukauskilpailussa: * Pelaajat laukaisevat kukin vuorollaan yhden rangaistuslaukauksen kunnes ratkaisu on syntynyt. * Toiseen rangaistuslaukauskilpailuun osallistuvat samat kolme laukojaa kuin ensimmäiseenkin rangaistuslaukauskilpailuun, mutta järjestystä voidaan muuttaa. * Maalivahti, joka oli maalivahtina ensimmäisen rangaistuslaukauskilpailun aikana jatkaa toisessakin kilpailussa. * Toisen rangaistuslaukauskilpailun aikana lopullinen tulos voidaan katsoa saavutetun, mikäli joukkueella on yksi maali enemmän kuin toisella joukkueella ja kumpikin joukkue on suorittanut yhtä monta laukausta. Peli päättyy ja voittajalle merkitään yksi lisäpiste ennen rangaistuslaukauskilpailua olleeseen tasatulokseen. Sivu 27/39

28 * Jos tulos on edelleen tasan toisen rangaistuslaukauskilpailun jälkeen, ratkaistaan peli kolmannella rangaistuslaukauskilpailulla, jonka menettelytapa on sama kuin toisenkin rangaistuslaukauskisan jne. J.6.4. Jos joku rangaistuslaukauskilpailuun ilmoitetuista pelaajista ottaa pelirangaistuksen rangaistuslaukauskilpailun aikana, voi valmentaja valita toisen pelaajan, jota ei ole ilmoitettu kilpailuun, rangaistuksen saaneen pelaajan tilalle. Jos maalivahti ottaa pelirangaistuksen, voi valmentaja valita toisen maalivahdin rangaistuksen saaneen maalivahdin tilalle. Sivu 28/39

29 LIITE I: LUETTELO RIKKEISTÄ, RANGAISTUKSISTA JA PELIN JATKAMISESTA Rike Alue Rangaistus Pelin jatkaminen Rikkeet samaan aikaan Koko kenttä Katso jäljempää, mitä säädetty Kiistapallo Tahaton rike Koko kenttä Varoitus tai jäähy Vapaalyönti Tahallinen rike Oman rangaistusalueen ulkopuolella Varoitus tai jäähy Vapaalyönti tai rangaistuslaukaus, mikäli rike on estänyt vastustajan läpiajon Tahallinen rike Omalla rangaistusalueella Jäähy Rangaistuslaukaus Vakava tahallinen rike Oman rangaistusalueen ulkopuolella Pelirangaistus (punainen kortti) Erikseen määritellyissä tilanteissa myös ottelurangaistus Vapaalyönti tai rangaistuslaukaus, mikäli rike on estänyt vastustajan läpiajon Vakava tahallinen rike Omalla rangaistusalueella Pelirangaistus (punainen kortti) Rangaistuslaukaus Erikseen määritellyissä tilanteissa myös ottelurangaistus Huono käytös Koko kenttä Pelirangaistus (punainen kortti) Erikseen määritellyissä tilanteissa myös ottelurangaistus Riippuu syystä, jonka vuoksi peli katkaistu Sivu 29/39

30 LIITE II: SELVENNYS HENKILÖKOHTAISESTA KONTAKTISTA Henkilökohtainen kontakti ei ole sallittua, paitsi palloa pelattaessa tapahtuva mailakontakti toisen pelaajan pyörätuolin tai mailan kanssa kohdan I.1.5. antamissa rajoissa. Jokaisen pelaajan velvollisuus on välttää henkilökohtaista kontaktia kaikin mahdollisin keinoin. Vaikka, teoreettisesti, spt-salibandy on laji, johon ei kuulu henkilökohtainen kontakti, on lähes mahdotonta välttyä henkilökohtaisen kontaktin syntymiseltä useiden sähköpyörätuolien liikkuessa kentällä. Kun lievää henkilökohtaista kontaktia tapahtuu pyrittäessä pelaamaan palloa sääntöjen mukaisesti, se voidaan katsoa vahingoksi ja jättää tuomitsematta, mikäli henkilökohtainen kontakti ei aiheuta haittaa kohteelleen. Paikallaan oleva pelaaja ei voi koskaan syyllistyä henkilökohtaiseen kontaktiin. Liikkuminen kentällä ja henkilökohtainen kontakti Käsiteltäessä henkilökohtaisia kontakteja, etenkin pyörätuolikontakteja, voidaan käyttää käsitettä liikelinja. Liikelinjalla tarkoitetaan kuvitteellista pelaajasta nopeuden mukaiseen suuntaan piirrettyä puolisuoraa. Liikelinja-käsitteen käyttö lähtee siitä, että muut pelaajat voivat olettaa pelaajan jatkavan liikettä omalla liikelinjallaan. Pelaajalla voi olla liikelinja joko eteen- tai taaksepäin. Risteävien liikelinjojen tapauksessa myöhemmin tilanteeseen tulevan pelaajan on joko pysähdyttävä tai vaihdettava liikelinjaansa. Yhdensuuntaisten liikelinjojen tapauksessa pelaajan on annettava vastustajalle mahdollisuus jatkaa omalla liikelinjalla. Törmäykset Liikelinjojen leikkauspisteessä on törmäyksen vaara. Pyrittäessä selvittämään kuka törmäsi keneen on selvitettävä aloitteen tekijä ja törmäyspaikka. Pelaaja, jonka sähköpyörätuolin kylkeen osutaan, katsotaan olleen ensimmäisenä leikkauspisteessä. Pelaaja, joka on ajanut kylkeen, on tehnyt rikkeen. Törmäys käsittää myös pelaajan nopeat käännökset, joissa syntyy kontakti toiseen pelaajaan. Pallon kuljettaminen Palloa kuljettava pelaaja ei saa törmätä vastustajaan eikä muullakaan tavoin syyllistyä henkilökohtaiseen kontaktiin. Palloa kuljettava pelaaja ei saa pyrkiä ajamaan vastustajien välistä tai vastustajan ja laidan/maalin/erotuomarin välistä, jollei ole järkevää mahdollisuutta päästä läpi ilman henkilökohtaista kontaktia (= ahtautuminen). Mikäli palloa kuljettava pelaaja ohittaa vastustajan ilman henkilökohtaista kontaktia siten, että pääsee vastustajan edelle, suurin vastuu mahdollisesta kontaktista on ohitetulla vastustajalla. Palloa kuljettavaa pelaajaa ei saa työntää pois liikelinjaltaan. Sivu 30/39

31 Kuitenkin vastustajan ollessa puolustusasemassa palloa kuljettavan pelaajan liikelinjalla, on palloa kuljettavan pelaajan vältettävä kontakti vaihtamalla suuntaa tai pysähtymällä. Puolustaminen pallollista pelaajaa vastaan Kun puolustava pelaaja on puolustusasemassa, kummankin pelaajan on kunnioitettava toistensa liikelinjoja. Pallollisen pelaajan on huomioitava: pelaaja ei saa työntää vastustajaa, laitaa tai maalia. Pallollisen pelaaja on huomattava tilan loppuminen ja pysähdyttävä tai vaihdettava suuntaa ajoissa. Puolustaminen pallotonta pelaaja vastaan Palloton pelaaja saa liikkua kentällä vapaasta ja ottaa mikä tahansa paikan, jossa ei ole toista pelaajaa. Puolustava pelaaja voi kääntyä, pysähtyä, liikkua eteen- ja taaksepäin pysyäkseen vastustajan liikelinjalla. Kummankin pelaajan on toimittava siten, että vältetään henkilökohtainen kontakti. Estäminen ja blokkaaminen Blokkaamisella tarkoitetaan omalla sähköpyörätuolin liikkeellä tapahtuvaa vastustajan pitämistä poissa hänen toivomaltaan liikelinjalta. Blokkaaminen ja muu estäminen on sallittua kunhan ei syyllistytä henkilökohtaiseen kontaktiin. Epäselvissä tilanteissa suurin vastuu on pelaajalla, joka pyrkii blokkaamaan. Henkilökohtainen kontakti t-stick mailaan ja t-stick mailalla Tuomittaessa rikkeitä t-stick mailaa käsitellään kuten käsimailaa. T-stick mailaa ei saa huitoa/lyödä, siitä ei saa pitää kiinni, siihen ei saa törmätä ja sen rajaamasta välistä ei saa ahtautua. Vastaavasti t-stick mailalla ei saa huitoa/löydä eikä sillä saa pitää kiinni. T-stick mailan ja pyörätuolin välisissä kontakteissa, aivan kuten muissakin henkilökohtaisissa kontakteissa, on erotettava aloitteentekijä. Pelaaja ei saa jatkaa liikelinjalla, jonka käyttäminen johtaa t-stick mailan yli ajamiseen (=törmääminen, ahtautuminen). T-stick mailaa ei saa työntää sivulta renkaan eteen, jollei tarkoituksena ole pelata palloa ja kyseessä pysähdyksissä oleva vastustaja (=kiinni pitäminen). Henkilökohtaisten kontaktien määritelmät Fyysinen kontakti Kiinni pitäminen merkitsee vastustajan vartalon, mailan tai sähköpyörätuolin kiinni pitämistä käsillä, jaloilla tai omalla sähköpyörätuolilla haitatakseen vastustajan toimintaa. Sivu 31/39

32 Huitominen/lyöminen merkitsee käsin, jaloin, mailalla tai muulla tavoin tehtäviä vastustajan vartaloon, mailaan tai sähköpyörätuoliin kohdistuvia voimakkaita tai uhkaavia liikkeitä, joiden tarkoituksena on vahingoittaa, pelotella tai haitata vastustajan toimintaa. Pyörätuolikontakti Työntäminen on pyörätuolikontakti, jossa pelaaja työntää tai pyrkii työntämään vastustajan pois liikelinjaltaan liikkumalla (hitaasti) vastustajaa vasten. Törmääminen on pyörätuolikontakti vastustajaan, joka tapahtuu pelaajien liikelinjojen leikatessa toisiaan. Kiilaaminen on kontaktin ottamista samansuuntaisesti liikkuvaan vastustajaan tarkoituksena pientä etumatkaa tai vauhdin lisäystä hyödyntäen vaihtaa kontaktia ottaen omaa liikelinjaansa ja estää vastustajaa jatkamasta liikettään liikelinjallaan. Ahtautuminen on kontakti, joka syntyy pallollisen tai pallottoman pelaajan ajaessa väkisin omaa liikelinjaansa ja aiheuttaen kontaktin maalin, laidan tai puolustavan vastustajan kanssa. Ahtautuminen on hyökkäävän pelaajan rike. Kiinni pitäminen merkitsee vastustajan vartalon, mailan tai sähköpyörätuolin kiinni pitämistä käsillä, jaloilla tai omalla sähköpyörätuolilla haitatakseen vastustajan toimintaa. Mailakontakti Koukkaaminen merkitsee oman mailan sijoittamista vastustajan vartalon, mailan tai sähköpyörätuolin ympärille tarkoituksena pysäyttää, sulkea, nostaa tai pitää kiinni pelaajasta tai vetää vastustajalta maila pois kädestä. Huitominen/lyöminen merkitsee käsin, jaloin, mailalla tai muulla tavoin tehtäviä vastustajan vartaloon, mailaan tai sähköpyörätuoliin kohdistuvia voimakkaita tai uhkaavia liikkeitä, joiden tarkoituksena on vahingoittaa, pelotella tai haitata vastustajan toimintaa. Keihästäminen / mailan päällä tökkiminen on mailakontakti toisen pelaajan vartaloon. Sivu 32/39

33 LIITE III: SÄHKÖPYÖRÄTUOLIN NOPEUDEN MITTAAMINEN Johdanto Tuomari suorittaa sähköpyörätuolin nopeuden mittaamisen katsoessaan siihen olevan tarvetta tai vastustajajoukkueen sitä vaatiessa (C.5. Välineiden tarkastuttaminen). Siitä hetkestä lähtien, kun mittauksen suorittamisesta ilmoitetaan, on tuomarin katsottava, että sähköpyörätuolin säätöjä ei yritetä muuttaa. Sähköpyörätuolien nopeusominaisuuksista Sähköpyörätuolin nopeus riipu monesta tekijästä. Sähköpyörätuolin moottorien, elektroniikan, painon ja rengaskoon lisäksi vaikuttaa sähköpyörätuoliin ohjelmoidut ajo-ohjelmat. Useimpiin sähköpyörätuoleihin on mahdollista ohjelmoida useita ajo-ohjelmia. Ajo-ohjelma on pelaajan valittavissa ohjausrasiasta. Sähköpyörätuolin nopeus vaihtelee jonkin verran akkujen lataustason mukaan: virran kuluessa myös saavutettavissa oleva nopeus pienenee hiukan. Toisaalta sähköpyörätuolin sopiva lämpeneminen ottelun aikana voi nostaa saavutettavissa olevaa nopeutta. Ulkoisista tekijöistä merkittävin nopeuteen vaikuttava tekijä on pelaajan paino. Suoralla sähköpyörätuolin nopeuden määrittäminen on yksinkertaista, sillä kaikista sähköpyörätuolin pisteistä mitattuna päädytään samaan nopeuteen. Kaarreajo on hankalampi, sillä sisäkaarteen puoleisesta reunasta mitatun nopeuden on oltava pienempi kuin ulkokaarteen puoleisesta reunasta mitatun. Sähköpyörätuolin suurinta nopeutta ei välttämättä voi saavuttaa lähdettäessä levosta ja ajettaessa suoraan. Loivassa kaarteessa sisäkaarteen puoleinen vetävä pyörä voi säilyttää nopeutensa ulkokaarteen puoleisen vetävän pyörän lisätessä nopeutta. Tällöin sisäkaarretta lukuun ottamatta sähköpyörätuolin nopeus kasvaa. Kaarreajon jälkeisellä suoralla voi olla myös mahdollista saavuttaa suurempi nopeus kuin lähdettäessä levosta ajamaan suoraan. Toisaalta sähköpyörätuolien ominaisuuksia voidaan säätää elektroniikasta riippuen hyvinkin monipuolisesti. Yleisesti hyvin pienillä tekijöillä on suhteellisen suuri vaikutus nopeuteen näin pienissä nopeuksissa. Sähköpyörätuolin nopeuden määritelmä Näissä pelisäännöissä nopeusrajoituksen yhteydessä sähköpyörätuolin nopeudeksi määritellään se nopeus, joka voidaan saavuttaa lähdettäessä levosta ja ajettaessa suoraan kentän diagonaalia pitkin kulmasta kulmaan (lähtö mahdollisimman läheltä kulmaa ja lopussa noin 2,5 metrin jarrutusmatka). Ainoastaan edellisessä kappaleessa esitetyllä tavalla saavutettavien nopeuksien on pysyttävä rajoituksen asettamissa rajoissa pelin aikana. Kaarreajossa, kaarreajon jälkeisellä suoralla, kentän diagonaalia pidemmillä kiihdytysmatkoilla tai muilla edellisestä kappaleesta eriävillä tavoilla saavutetut nopeudet ovat kaikin puolin sallittuja ja sääntöjenmukaisia, vaikka ne ylittäisivät 15,0 km/h (Finlandia-sarjassa 13,5 km/h). Niitä ei mitata, niistä ei anneta rangaistuksia eikä pelaajien tarvitse tarkkailla niitä. Sivu 33/39

34 Nopeudenmittauslaitteisto Nopeuden mittaaminen suoritetaan Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n salibandyjaoston hyväksymällä sähköpyörätuoliin kiinnitettävällä kevyellä ja kevyesti liikkuvalla kaksipyöräisellä vaunulla, johon on kiinnitetty Sigma Sport BC1200 nopeudenmittauslaitteisto. Mittauksissa hyödynnetään laitteiston maksiminopeustoimintoa, joka ilmoittaa laitteiston nollaamisen jälkeen havaitun suurimman nopeuden. SM- ja Finlandia-sarjan pelipäivinä nopeudenmittauslaitteisto on pelaajien lainattavissa toimitsijapöydältä 30 minuuttia ennen päivän ensimmäisen ottelun alkua sekä otteluiden aikana. Laitteiston vieminen salin ulkopuolelle on ehdottomasti kielletty. Se on palautettava välittömästi, mikäli kentällä on tarvetta laitteistolle. Menettely nopeuden mittaamiseksi Sähköpyörätuolin nopeus mitataan seuraavaa menettelyä käyttäen: 1. Erotuomarit tarkkailevat sitä, ettei mitattavaksi tulevan sähköpyörätuolin ominaisuuksia pyritä muuttamaan, siitä hetkestä alkaen, kun tietyn sähköpyörätuolin nopeuden mittaaminen tulee esille 2. Erotuomarit kokeilevat sähköpyörätuolin ajo-ohjelmat läpi eteen- ja taaksepäin ja valitsevat mitattavat ajo-ohjelmat sekä sen, tarvitseeko mittaus suorittaa myös taaksepäin. Mitattava on ainakin eteenpäin ajo sillä ajo-ohjelmalla, joka oli käytössä ennen mittausta. 3. Mittauslaitteisto kiinnitetään tukevasti sähköpyörätuolin taakse (sähköpyörätuolin eteen mitattaessa taaksepäin ajoa). 4. Sähköpyörätuoli asetetaan kentän kulmaan siten, että vaunu sähköpyörätuolin suuntaisesti, mittauslaitteiston takapää on aivan kulmassa ja sähköpyörätuolin etupää osoittaa vastakkaiseen kulmaan eli sähköpyörätuoli ja mittauslaitteisto ovat kentän diagonaalin suuntaisesti. 5. Valitaan maksiminopeustoiminto painamalla mittarin alareunassa olevaa MODE-painiketta niin monta kertaa, että ruudussa lukee MAXSPEED ja nollataan mittari painamalla mittarin yläreunassa olevaa RESET-painiketta pohjassa kunnes kumpikin ruudussa oleva lukema osoittaa 0,0 km/h. 6. Pyydetään pelaajaa ajamaan suoraan kentän diagonaalin suuntaisesti vastakkaiseen kulmaan mahdollisimman nopeasti eli joystick ääriasennossa ja jarruttamaan aikaisintaan erotuomarin näyttämässä kohdassa noin 2,5 metriä ennen laitaa. 7. Erotuomarit varmistavat, että pelaaja pitää joystickin ääriasennossa koko ajomatkan ajan (alkukiihdytyksessä kaikki pelaajat eivät välttämättä pysty fyysisesti pitämään joystickiä ääriasennossa, ääriasento on kuitenkin saavutettava viimeistään 2,5 metrin ajomatkan jälkeen). Erotuomarit voivat varmistaa ääriasennon silmämääräisesti sekä mahdollisuuksien mukaan painamalla joystickiä eteenpäin jonkin osan matkasta. 8. Tarkistetaan mittarista maksiminopeus. Mikäli mittari osoittaa 15,3 km/h tai tätä suurempaa nopeutta (Finlandia-sarjassa 13,8 km/h), voidaan sähköpyörätuoli todeta sääntöjen vastaiseksi ja antaa sääntöjen mukainen rangaistus. 9. Mikäli erotuomari epäilee mittauksen epäonnistumista, voidaan toistaa vaiheet 5-8. Tämä on suositeltavaa etenkin silloin, kun saavutetaan lähellä nopeusrajaa olevia nopeuksia. 10. Toistetaan vaiheet 5-9 mahdollisilla muilla ajo-ohjelmilla ja ajosuunnilla, joiden mittaamiseen erotuomari katsoo tarvetta. Sivu 34/39

35 Mittarin on osoitettava 15,3 km/h tai tätä suurempaa nopeutta (Finlandia-sarjassa 13,8 km/h) ennen kuin sähköpyörätuoli voidaan todeta sääntöjen vastaiseksi. Tämä johtuu siitä, että ylinopeudesta on saatava selkeä näyttö. Menetelmän virhemarginaaliksi on arvioitu 0,2 km/h (valmistajan ilmoittama mittarin virhemarginaali on 0,1 km/h ja mittauslaitteiston pyöristä, pyörien kehän pituuden määrittelystä, kiinnityksestä ja vastaavista muista tekijöistä aiheutuvan virheen on arvioitu olevan toiset 0,1 km/h). Mikäli päädytään mittaamaan myös nopeus taaksepäin, on syytä huomioida, että kaikki pelaajat eivät osaa tai pysty peruuttamaan suoraan. Joidenkin pelaajien osalta ohjausrasia on voitu asettaa asentoon, jossa pelaaja ei fyysisesti pysty kääntämään joystickiä ääriasentoon taaksepäin. Tällöin ohjausrasiaa voidaan siirtää mittauksen ajaksi eteenpäin. Erotuomarit voivat pyytää mittaukseen avukseen sarjatoiminnan kurinpitoelimen jäseniä, mikäli kurinpitoelimen jäseniä on paikalla. Erotuomarit kuitenkin tekevät ja ovat vastuussa kaikista ottelun aikana tehdyistä päätöksistä. Rangaistuksen antaminen Nopeusrajoituksen rikkomisesta erotuomari voi antaa pelirangaistuksen lisäksi ottelurangaistuksen. Mikäli rike havaitaan ennen ottelun alkua, rangaistusta ei anneta ja pelaajan on mahdollista osallistua otteluun joko korjattuaan sähköpyörätuolin ja hyväksytettyään sen erotuomarilla tai käyttäen toista sähköpyörätuolia. Nopeusrajoituksen rikkomisesta voidaan rangaista vain sitä pelaajaa, joka käytti sääntöjen vastaista sähköpyörätuolia, kun mittaukseen ryhdytään. Mittauksen jälkeen nopeusrajoituksen ylittänyt sähköpyörätuoli voidaan vaihtaa toiselle, painavammalle, pelaajalle tai korjata. Sähköpyörätuolilla voidaan palata kentälle erotuomarin hyväksyttyä sen. Erotuomarit tarkastavat ja hyväksyvät kertaalleen nopeusrajoituksen rikkoneita sähköpyörätuoleja vain erätauoilla, eivät ennen ottelua, pelin ollessa käynnissä eivätkä pelikatkoilla. Mikäli sähköpyörätuoli on edelleen sääntöjen vastainen, sitä ei voi yrittää enää hyväksyttää. Seuraavissa otteluissa sähköpyörätuolilla saa kuitenkin pelata, mutta se voidaan mitata uudelleen. Sivu 35/39

36 LIITE IV: PELIKENTTÄ JA RANGAISTUSALUE Sivu 36/39

37 Rangaistusalue Sivu 37/39

38 LIITE V: T-STICK MAILA Sivu 38/39