KOOSTE YLIHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

Transkriptio

1 1 KOOSTE YLIHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA Tiedot suunnittelualueen rakennuskulttuurikohteista perustuvat Ylihärmän osalta vuonna 1998 laadittuun ja syksyllä 2014 tarkistettuun rakennusinventointiin sekä Hakolan alueen osalta syksyllä 2014 laadittuun inventointiin. Kohteet voivat olla yksittäisiä rakennuksia tai kokonaisia pihapiirejä. Kohteet on arvoluokitettu yleiskaavoitusta varten arvoluokitusneuvottelussa niiden maisemallisen, rakennushistoriallisen ja historiallisen merkityksen perusteella valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Suunnittelualueella sijaitsee 7 valtakunnallisesti arvokasta kohdetta, 7 maakunnallisesti arvokasta kohdetta ja 41 paikallisesti arvokasta kohdetta. Tässä koosteessa on esitetty perustiedot vähintään paikallisesti arvokkaista kohteista. Tarkemmat kohdetiedot esitetään kohdekohtaisissa inventointikorteissa, jotka ovat nähtävissä Kauhavan kaupungin teknisessä toimistossa. Hakolan alueen inventointitiedot on tallennettu viranomaiskäyttöä varten myös Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon hallinnoimaan KIOSKI-tietokantaan. Kohteiden sijainti ja tarkemmat kohdekohtaiset arvoluokitustiedot esitetään arvoluokitusneuvottelun muistion (kaavaselostuksen liitteenä) liitteinä olevissa Arvoluokituskartassa ja arvoluokitustaulukossa. Alla olevassa luettelossa esitetään kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon perusteet seuraavasti: Arvoperuste M = maisemallisesti arvokas R = rakennushistoriallisesti arvokas H = historiallisesti arvokas Arvoperusteen merkitystaso v = valtakunnallisesti merkittävä m = maakunnallisesti merkittävä p = paikallisesti merkittävä Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet (7 kohdetta) 16 Leinosen huvila (Murtomäki) Artturi Leinosen piilopirtti ja kesähuvila, rakennettu kerroksinen laajennusosa vuodelta Huvila on tyyliltään ja rakennustyyppinä paikkakunnalla harvinainen aikakautensa rakennuskannan joukossa. Arvoperuste: Rm, Hv, Mp 48 Päämaja Mannerheimin talo Vanha kaupparakennus ja vapaussodan aikainen päämaja, jonka 2-kerroksinen vanhin osa on rakennettu n Talo toimi Marsalkka Mannerheimin päämajana Tammisunnuntaina Vuonna 1875 rakennettu kauppasiipi on harvoja elinkeinovapauden alkuajoilta säilyneitä varta vasten kaupaksi valmistuneita rakennuksia. Kauppaosan kaareva katto on valtakunnallisestikin harvinainen. Asemakaavalla suojeltu (sr) Arvoperuste: Rv, Hv, Mm 55 Ylihärmän kirkko Pohjamuodoltaan 24-kulmainen ristikirkko, jonka on rakentanut 1787 Kaappo Hakola Antti Hakolan luonnoksen pohjalta. Tapuli vuodelta Vanha talvihauta/ruumishuone siirretty nykyiselle paikalleen kirkkopihan luoteiskulmaan ja laajennettu Osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkonseudun aluekokonaisuutta (RKY). Kirkkolailla ja asemakaavalla suojeltu (sr-1) Arvoperuste: Rv, Hv, Mv LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

2 2 56 Pappila (Iisakkila) Pappila on rakennettu vuonna 1899 ja aitta 1800-luvun alussa. Osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkonseudun aluekokonaisuutta (RKY). Pappila ja aittarakennus asemakaavalla suojeltuja (sr-2) Arvoperuste: Rv, Hm, Mv 104 Herrala (Orrenmaa II) Rakennettu mahdollisesti 1850-luvun tienoilla, entinen aatelitalo (Wasastjerna) ja käräjätalo. Rakennus on suhteiltaan ja yksityiskohdiltaan tyylikkäintä Ylihärmäläistä rakennusperintöä, jonka alkuperäinen ilme on säilynyt useita yksityiskohtia myöden. Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen reunalla. Arvoperuste: Rv, Hm, Mm H27 Marjomäki Viereisestä Haapakrouvista (kohde H28) erotetulle tilalle luvulla rakennetun asuinrakennuksen ulkorakennukset ovat kuuluneet aiemmin Haapakrouvin tilaan. Vilja-aitta (1770), riihi (1800-l?) ja talli-ja navettarakennus. Pihapiiriin johtavat Krouvintie ja Riihikuja ovat vanhoja tielinjauksia. Arvoperuste: Rm, Hm, Mm H28 Niemi (Haapakrouvi) Haapakrouvin empirevaikutteinen 2-fooninkinen pohjalaistalo ja härmäläistyyppinen luttiaitta ovat perimätiedon mukaan luvulta. Pihapiirin ulkopuolella, riihitien varressa sijaitsee tilan riihi. Tila toiminut krouvina ja 1700-luvuilla. Vanhaan pihapiirikokonaisuuteen kuuluvat myös viereisen kohteen H27 ulkorakennukset. Arvoperuste: Rv, Hm, Mm LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

3 3 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet (7 kohdetta) 52 Taidetalo ent. kunnantalo Ylihärmän säästöpankin toimitaloksi rakennettu Toiminut myös kunnantalona luvun klassismia. Rakennus liittyy läheisesti kirkonmäen kulttuuriympäristöön, mutta ei kuulu viralliseen RKY-rajaukseen. Asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hm, Mv 2 Museo (Koulutalo) Entinen manttaalikunnan viljamakasiini, rakennettu n Asemakaavalla suojeltu (sr-1) Arvoperuste: Rm, Hm, Mp 11 Kiistola Suojeluskuntatalo Rakennettu 1933 suojeluskuntataloksi, laajennettu yhteiskouluksi Kiistolan eteläpuolinen urheilukenttä on suojeluskuntalaisten harjoituskentäkseen rakentama. Arvoperuste: Rp, Hm, Mp 13 Artturin talo Vanha Kantola Vanha Kantolan tila, päärakennus vuodelta 1872, uudistettu kokoustilaksi. Härmäläistyyppinen lutti vuodelta 1816 ja kärrylatotalli vuodelta 1896 ovat perinteisessä asussaan. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 41 Kelloseppä Ollinin talo (Rajala II) Asuinrakennus rakennettu luultavasti Kelloseppä Ollin laajentanut kuistilla ja muuttanut asuin- ja liikehuoneistokseen n Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 108 Latvala (Uusi-Pöyhönen) Päärakennus vuodelta Alkuperäisessä asussaan säilynyt esimerkki 1920-luvun paikallisesta rakennustavasta. Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen reunalla. Arvoperuste: Rm, Mp 109 Liinamaan silta Rakentamisajalleen tyypillinen ristikkorakenteinen terässilta vuodelta Arvoperuste: Rm, Hp, Mm LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

4 4 Paikallisesti arvokkaat kohteet (41 kohdetta) 1 Pirhonen 1947 valmistuneen asuinrakennuksen pihassa on pappilan entinen vilja-aitta, joka on siirretty nykyiselle paikalleen Pellolla pappilan entinen hirsilato, jolla paikallista maisemallista arvoa. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 3 Rukoushuone Rakennettu 1910, laajennus Ollut jo pitkään tyhjillään. Toiminut myös Säästöpankkina ja sotien aikaan kulkutautisairaalana. Kaavoitettu rivitalotontiksi. Arvoperuste: Rm, Hm, Mp 6 Alppila Asuinrakennuksen pihassa yksittäinen yksiosainen pikkulutti 1800-luvulta, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1950-luvulla. Alun perin Ylistaron Heikkolasta. Arvoperuste: Rp 8 Entinen Kanttorin-lukkarin virkatalo Rakennettu 1790-luvulla lukkarin virkataloksi. Päärakennuksen ulkoasu on muuttunut mutta otsallinen, 2-kerroksinen korkea vilja-aitta (1800-l. alusta?) on säilynyt hyvin jalkarakenteineen. Arvoperuste: Rp, Hm, Mp 10 Ahola Pienasumus, joka siirretty Haukkalasta Ulkoasu osin muuttunut, mutta osana Rannanjärventien asutusnauhaa paikallista maisemallista arvoa. Arvoperuste: Rp, Mp 15 Korpiranta (Keskikorpiranta) Mittasuhteiltaan sopusuhtainen ja yksityiskohdiltaan rakennushistoriallisesti paikallisesti merkityksellinen maatilan päärakennus. Rakennettu 1900-l alussa tai aikaisemmin. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 23 Seppälä Asuinrakennuksen pihassa yksittäinen 2-kerroksinen otsallinen vilja-aitta, vuosiluku Vanha päärakennus purettu. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

5 5 25 Liinamaa (Alijärvi) Pohjalaistalotyyppinen päärakennus siirretty Kujalantien varresta Vilja-aitta siirretty pihaan samoihin aikoihin. Rakennukset alkujaan 1800-luvulta. Aitta on tyypiltään yksiosainen 1- kerroksinen otsa-aitta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Rp, Mp 28 Keskinen (Keski-Ylinen) Pohjalaistyyppinen päärakennus siirretty Keskikylästä 1920 tienoilla, jolloin laajennettu pohjoisosalla. Kookas ulkorakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Mp 29 Vesiluoma (Knuuttila) Päärakennus siirretty Keskikylästä 1920 tienoilla. Ulkorakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Mp 32 Järventie 16 (Alainen) Pohjalaistyyppinen päärakennus siirretty Keskikylästä 1905 tienoilla. Talli-kärrylato-puorirakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Rp, Mp 34 Ylihärmän osuusmeijeri ja asuinrakennus (Meijeri) Meijerirakennus on huonokuntoinen ja muuttunut, entinen meijerin toimisto-asuinrakennus vuodelta 1958 kunnostettu vapaakirkon toimitiloiksi. Meijeri asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 35 Haapoja Pohjalaistyyppinen päärakennus rakennettu vuonna 1918 palaneen tilalle. Pihapiirikokonaisuus, jonka ulkorakennukset luvun lopulta ja 1920-luvulta. Asuinrakennus asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 43 Mäki (Anttila) Entinen sepän talo. Rakennettu noin 1894 ja laajennettu Säilynyt 1920-luvun asussaan. Kansallisromanttisen tyylin vaikutteita päätykoristeissa. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 45 Ihamäki (Kaukola) Päärakennus rakennettu noin 1934, laajennettu myöhemmin. Ulkorakennus samalta ajalta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

6 6 46 Järvi Opettajan talo (Mäkijärvi) Entinen opettajan asuintalo, rakennettu noin 1925 huviloitten mallipiirustuskilpailun ehdotuksen piirustusten mukaan. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 47 Liinamaan kutomo (Koivula) Pää- ja ulkorakennus rakennettu 1900-luvun alussa, ulkorakennuksen kutomosiipi Rakennukset olleet osin liiketiloina. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 49 Lehtivuori (Lööpäri) Mahdollisesti Ylihärmän vanhin tila, pää- ja ulkorakennus vuodelta Päärakennus pohjalaistalotyyppinen, tyylivaikutteita pappilasta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 53 Vanha Rinkineva (Ruohonen) Entisen sepän talo vuodelta 1935, paja samoilta ajoilta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 57 Entinen puhelinkeskus (Puisto) Rakennettu 1950 puhelinkeskukseksi ja sen hoitajan asunnoksi. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 59 Pirhonen (Riihelä) Pappilan entinen riihi mahdollisesti 1820-luvulta. Maat lohkottu 1946 pappilan maista, asuinrakennus Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

7 7 69 Kaustinen Pohjalaistalotyyppinen asuinrakennus rakennettu 1912, kuisti vuodelta Arvoperuste: Rp, Mp 70 Saarela (Mäki-Kuusela) Paikkakunnalle tyypillinen 1930-luvun asuinrakennus. Ulkorakennus siirretty paikalleen ja laajennettu samoihin aikoihin. Arvoperuste: Mp 71 Kaustinen (Peltoranta) Paikkakunnalle tyypillinen asuinrakennus vuodelta Arvoperuste: Rp 82 ent. Keski-Kaappoo (Peltoniemi) Maisemallisesti merkittävä pohjalaistalo pihapiireineen. Päärakennus siirretty vanhasta Keskikylästä vuoden 1920 tienoilla. Arvoperuste: Rp, Mp 83 Lilja (Peltohaka) Maisemallisesti merkittävä asuinrakennus vuodelta Arvoperuste: Mp 84 Korpela Lähinnä maisemallisesti merkittävä 1800-luvun pienasumus. Siirretty paikalleen 1870-luvulla, entinen torppa. Arvoperuste: Rp, Mp 92 Sannan tupa (Länsikurki) Länsi-Kurjen talon vaateaittana toiminut rakennus siirretty nykypaikalleen n ja muokattu asuinrakennukseksi. Hirret mahdollisesti Kurkiluoman ensimmäisestä asuinrakennuksesta vuodelta Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 93 Rintala (taimitarha) 1960-luvun asuinrakennuksen pihapiiriin siirretyt kolme viljaaittaa (yksi Riskumäestä, yksi Jalasjärveltä ja yksi Jalasjärveltä tai Kortesjärveltä). Arvoperuste: Rp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

8 8 94 Laina-astiasto (Impivaara) Rakennettu Maanviljelysseuran naisosaston pitokaluston varastoksi. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 106 Kaikkonen (Pöyhönen) Pohjalaistalotyyppinen päärakennus vuodelta Ulkorakennus pääosin 1920-luvulta, osin 1800-luvulta. Arvoperuste: Rp, Mp H3 Tuomilähde Vilja-aitta vuodelta 1851 siirretty Kaupin kylästä. Maatilan asuinrakennus vuodelta 1909 ja pihapiiri 1940-luvulta. Arvoperuste: Rp, Mp H6 Paloviita Maatilan pihapiiri luvulta. Asuinrakennus vuodelta Arvoperuste: Rp H16 Kauppala Entinen Laajan kauppakiinteistö. Kaupparakennus 1910-luvun lopulta. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. Arvoperuste: Hp, Mp H20 Metsärinne Pienehkö maatilan asuinrakennus siirretty nykypaikalleen ja laajennettu Pieni 1-kerroksinen vilja-aitta todennäköisesti 1800-luvulta. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp H22 Koivisto Pienasumus vuodelta 1932 ja talousrakennus 1940-luvulta. Toiminut kylän räätälin talona. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

9 9 H26 Honkasointu Asuinrakennus vuodelta 1907 on entisen höyrysahan omistajan asunto. Jugend-tyylipiirteitä. Rankorakenteisena poikkeaa aikakautensa rakentamistavasta. Arvoperuste: Rp, Hp H31 Päiväranta Tyypillinen jälleenrakennuskauden maatilan pihapiiri 1950-luvun vaihteesta. Asuinrakennus, karja- ja talousrakennus ja sauna. Arvoperuste: Mp H33 Hietalanmäki Yksittäinen vilja-aitta tai 1800-luvulta. Asuinrakennus uusi. Otsa-aitta, jossa härmäläistyyliin veistetyt valoaukko ja räystäänalushirsien päät. Arvoperuste: Rp H38 Ylihakola Maatilan asuinrakennus vuodelta Karja- ja talousrakennus samalta ajalta. Osa Hakolankylän taloryhmää. Arvoperuste: Mp H39 Keskihakola 1 ½-kerroksinen pohjalaistalotyyppinen asuinrakennus vuodelta Osa Hakolankylän taloryhmää. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA

10 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys YLIHÄRMÄN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA YLEISKAAVATOIMIKUNNAN KOKOUS 1 Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P liisa.marijarvivanhanen@poyry.com Aika klo Paikka Läsnä: Ylihärmän kunnantalo, Ylihärmä Tapio Liinamaa Ritva Mäkiniemi Juhani Haukkala Terho Ojanperä Jorma Ylirinne Kari Hongisto Liisa Märijärvi-Vanhanen, Pöyry Environment Oy 1-2. KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN Yleiskaavatoimikunnan kokouksen avasi puheenjohtaja Tapio Liinamaa. Liisa Märijärvi- Vanhanen Pöyry Environment Oy:stä laatii muistion. Muistio tarkistetaan seuraavassa kokouksessa. 3. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION TARKISTUS JA HYVÄKSYMINEN Tarkistettiin ja hyväksyttiin työn ohjelmointivaiheessa pidetyn edellisen kokouksen muistio. Samalla kerrattiin tapahtumat viimeisen vuoden aikana: - Edellisen kokouksen jälkeen on käynnistetty kaavoituksen pohjakartan laatiminen. Luonnos pohjakartasta (Kiinteistö ja Mittaus Oy) saadaan kesäkuun aikana. - Runkotieverkon nimeämisestä on valtakunnan tasolla luovuttu. Tieverkkoa koskevat toimenpiteet esitetään valtiovallan toimesta liikennepoliittisessa ohjelmassa. Toimenpiteet tullevat aikaa myöten koskettamaan myös Ylihärmää Lapuan ja Kauhavan jälkeen mahdollisesti liittymien vähenemisen muodossa. - Valtatiehen 19 liittyvän Maaseudun Koneen tontin liikenneturvallisuudesta on keskusteltu kunnan ja yrityksen kesken. Vuonna 2003 laaditun yleissuunnitelman mukaan kevyen liikenteen ja trukkiliikenteen aiheuttamat ongelmat olisivat poistettavissa rakentamalla valtatien alitus. Alituksen rakentaminen tulee normaalia huomattavasti kalliimmaksi pinnassa olevan pohjaveden takia. 4. YLEISKAAVAN TYÖOHJELMAN JA AIKATAULUN ESITTELY Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavatyölle tarjousvaiheessa huhtikuussa laaditun työohjelman ja aikataulun. Realistista on saada yleiskaavaluonnos valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jolloin ehdotusvaiheen nähtävillä olo ja yleiskaavan hyväksyminen tapahtuvat uuden Kauhavan valtuustossa. LIITE 3 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

11 2 Yleiskaavan edellyttämät selvitykset on laadittu vuosina ja ne tulevat päivitettäviksi puutteellisin osin. Luontoselvitys tulee päivittää liito-oravien osalta. Paras aika liito-oravatarkistukseen on ympäristökeskuksen mukaan kevättalvi. Maatalouden ja eläintilojen ympäristöluvat tulee selvittää yleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Tiehallinnon kanssa on syytä järjestää erillisneuvottelu valtatien 19 suunnittelutilanteesta. Jorma Ylirinne esitti yleiskaava-alueen laajuuden tarkistamista tuleva kuntaliitos huomioiden. Alahärmän Hakola liittyy alueena välittömästi Ylihärmän kaavailtuun yleiskaava-alueeseen. Hakolan alue on myös asemakaavassa ja rakennettu infra on yhteistä (jätevesien käsittely). Kari Hongisto kertoi uuden Kauhavan alueella käynnistyvästä hajajätevesiprojektista, jonka suunnittelu on tarjousvaiheessa. Projektissa tullaan määrittelemään keskuspuhdistamoon johdettavat alueet, yhteiskäsittelyalueet ja kiinteistökohtaisen käsittelyn alueet. Suunnitelmat valmistuvat vuoden 2008 aikana. Suunnittelualueella on Lapuanjoki, johon kohdistuu EUtukihakemuksia. Erityistukien hakemisesta on julkaistu Lapuanjoki-raportti. 5. JATKOTOIMENPITEET 1. Järjestetään tärkeimpien viranomaisten Tiehallinnon ja ympäristökeskuksen kanssa elokuussa ohjelmointivaiheen työneuvottelu. Asialistalla ovat valtatien 19 suunnitelmat ja selvitysten riittävyys, mm. liito-oravatarkistus sekä suunnittelualueen mahdollinen laajennus Alahärmän alueelle. 2. Suunnitteluhankkeen laajuuden selvittyä laaditaan suunnittelusopimus ja tarkennetaan aikataulu. 3. Järjestetään neuvottelu Alahärmän kanssa yhteisen yleiskaavatyön käynnistämiseksi. Alahärmä nimeää edustajansa yleiskaavatoimikuntaan. Kaavaehdotuksen käsittely tapahtuu uuden Kauhavan valtuustossa. 6. SEURAAVA KOKOUS Päätettiin järjestää seuraava kokous syyskuun lopulla. Tarkempi aika sovitaan myöhemmin. 7. MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen LIITE 3 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

12 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys YLIHÄRMÄN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU 1 Sivu 1 (4) Liisa Märijärvi-Vanhanen P liisa.marijarvivanhanen@poyry.com Aika klo Paikka Läsnä Tiehallinto Vaasan tiepiiri, Vaasa Matti Rantala, Länsi-Suomen ympäristökeskus Seppo Hakala, Länsi-Suomen ympräristökeskus Eeva Kopposela, Tiehallinto Liisa-Maija Thompson, Tiehallinto Markku Järvelä, Tiehallinto Kari Hongisto, Ylihärmän kunta Heikki Hakala, Ylihärmän kunta Terho Ojanperä, Ylihärmän kunta Liisa Märijärvi-Vanhanen, Pöyry Environment Oy 1. KOKOUKSEN AVAUS Viranomaisten työneuvottelun avasi kunnanjohtaja Terho Ojanperä, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii kaavakonsultti Liisa Märijärvi-Vanhanen. Avauspuheenvuorossaan Ojanperä totesi, että edeltävä yleiskaava on peräisin vuodelta 1987 ja on siten vanhentunut. Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa tulevaa asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Kunnassa on juuri laadittu uusi asemakaavoituksen pohjakartta. Yleiskaavassa käsiteltäviä tärkeitä asioita ovat mm. valtatie 19 ja sen varressa pohjavesialueella sijaitseva teollisuusalue. Kuntaliitos Kauhavan kanssa toteutuu 2009 alussa. Kuntokeskuksen läheisyyteen sijoittuva turkistarha-alue tuo kaavoitukselle omat haasteensa. Ylihärmässä tarvitaan uusia asuntoalueita. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUALUE Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavaprojektin suunnitteluvaiheen ja aikataulun. Tavoitteena on saada luonnosvaihe valmiiksi tämän vuoden aikana. Ehdotusvaihe tullaan käymään uuden Kauhavan nimissä kuntien yhdistymisen jälkeen. Käynnistynyt yleiskaavatyö pohjautuu pääosin vuosina laaditun yleiskaavaluonnoksen aineistoon, jota täydennetään tarpeen mukaan. Silloin keskusteltiin mm. Kuntokeskuksen läheisyydessä sijaitsevat turkistarhan vaikutuksista kaavavarauksiin, mikä oli yhtenä syynä yleiskaavatyön pysähtymiseen siinä vaiheessa. Suunnittelualueena on edeltävän yleiskaavaluonnoksen alue täydennettynä Vaasantien varteen sijoittuvalla vähäisellä laajennuksella. Yleiskaavatoimikunta päätti kesäkuun kokouksessaan, että yleiskaavatyön alkuvaiheessa on syytä olla yhteydessä keskeisiin viranomaistahoihin, joita ovat tiehallinto ja ympäristökeskus. LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU

13 2 Matti Rantala: Tulevaa viranomaisneuvottelua varten tulisi päättää kuinka laajalle alueelle yleiskaava laaditaan ja minkälaista ohjausta yleiskaavalla tavoitellaan, onko kysymyksessä suora rakentamisen ohjaus vai strateginen yleiskaava. Olisi harkittava myös onko alueelle tarpeen laatia maisemaselvitys ja kuinka alue liittyy uuden Kauhavan maankäyttöön. Onko luontoselvitys laadittu ennen uuden luonnonsuojelulain voimaantuloa vuonna 1997? Tavoitteissa tulisi huomioida ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Tavoitteet koskevat myös liikennettä ja rakentamista, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sopeutumista. Terho Ojanperä: Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 3. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Liisa Märijärvi-Vanhasen mukaan vuosina laadittuja selvityksiä joudutaan ilmeisesti täydentämään ainakin luonnon ja maatalouden osalta. Edeltävään yleiskaavatyön yhteydessä on laadittu maisematarkastelu. 3.1 Luonto- ja kulttuuriympäristöselvitykset Luontoselvitys on laadittu vuoden 1997 luonnonsuojelulain muutoksen jälkeen, mutta sitä joudutaan tarkistamaan ainakin liito-oravien osalta. Rakennuskantaa koskeviin selvityksiin ei ole tiedossa tarkistustarpeita. Matti Rantala: Muinaismuistoinventointien ajantasaisuus tulee tarkistettavaksi. Aiemmin ei ole luetteloitu löytöjä, tilanne on tarkistettava museoviraston kanssa. Selvitys on mahdollinen ajankohdan puolesta tehdä syksyllä. 3.2 Maataloutta ja eläintuotantoa koskeva selvitys Maatalouden tilanteet joudutaan päivittämään ja niihin on tulossa todennäköisesti muutoksia rakennemuutoksen seurauksena. Tarkoituksena on selvittää maatilojen ja erityisesti eläintilojen tuotantoyksikköjen nykyinen koko ja tulevaisuuden tarpeet ympäristölupien ja tilakohtaisten haastattelujen pohjalta. 3.3 Tiestöä koskeva selvitys Edeltävän yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin vuonna 1997 Valtatien yleissuunnitelma välille Härmän kuntokeskus Hakola. Markku Järvelä: Suunnittelualueella valtatien 19 asema ja sen turvaaminen ovat keskeisiä tavoitteita, vaikka runkotiekäsite onkin poistumassa maantielaista. Tiehallinnon määrärahat toimenpiteille ovat pieniä. Yleissuunnitelmassa vuonna 1997 esitetyt perusratkaisut ovat edelleen voimassa. Myöhemmin on laadittu keveämpi selvitys (Jari Mansikka-aho). Valtatielle rakennetun pohjavesisuojauksen toimivuudesta on laadittu selvitys vuonna Terho Ojanperä: Maaseudun Koneen kohdalle suunniteltu kanavointi jäi toteuttamatta, kun runkotieverkkoasia tuli ajankohtaiseksi. 3.4 Pohjaveden suojelusuunnitelma Ylihärmän yleiskaava-alueesta suuri osa sijoittuu pohjavesialueelle. Alueelle on laadittu Pöyhösenkankaan, Kaupinkankaan ja Ekokankaan eteläosan pohjavesialueen päivitetty suojelusuunnitelma vuonna Uutta teollisuusaluetta on kaavoitettu asemakaavalla Vaasantien varteen pohjavesialueen ulkopuolelle. Kari Hongisto: Ylihärmän alueella on todettu pohjavesivuoto. Viranhaltijalla on ongelmia pohjavesialueelle sijoittuvan teollisuusrakentamisen kanssa, nyt on jouduttu jatkuvasti joustamaan. Terho Ojanperä: Pohjavesialueen rakentaminen on määritelty alueelle laaditussa suojelusuunnitelmassa. Haasteet teollisuusalueella liittyvät käytännön ratkaisuihin. LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU

14 3 Heikki Hakala: Vanhalla teollisuusalueella on asemakaavassa jäljellä rakentamatonta kerrosalaa yli m2, mm. Maaseudun Koneella ja Skaalalla. 3. SUUNNITTELUN OHJELMOINTI JA AIKATAULU Suunnittelun ohjelmoinnista ja aikataulutuksesta keskusteltiin vuoden 2009 alussa yhdistyvien kuntien tilanteessa, jolloin Ylihärmä, Alahärmä, Kortesjärvi ja Kauhava yhdistyvät uudeksi Kauhavan kaupungiksi. Liisa Märijärvi-Vanhasen mukaan Ylihärmän yleiskaavatyö käynnistetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella syksyllä 2008 Ylihärmän osalta. Mikäli Alahärmä halutaan mukaan, vastaava käynnistäminen tulee tapahtua sielläkin ja laatia nopeasti selvitykset. Vaihtoehtona on käynnistää Ylihärmä-Alahärmä osayleiskaava virallisesti vasta vuoden 2009 puolella. Heikki Hakala: Alahärmän osalta selvitykset puuttuvat, mikä voi hidastaa kaavan etenemistä. Terho Ojanperä: Kuntaliitossopimuksessa on ilmaistu strategiset tavoitteet. Visiota ei ole tehty ja työ käynnistyykin vuoden 2009 alussa. Yhdistymissopimuksessa sitoudutaan kehittämään uuden kunnan osa-alueita tasapuolisesti. Uuden kunnan näkökulmaan liittyy mm. Annalan sillan toteuttaminen Lapuanjoen yli Kankaan kylältä Kauhavalle tavoitteena yhteyksien puolesta ehjä kokonaisuus. Markku Järvelä, Liisa-Maija Thompson: Kuinka uuden Kauhavan perustaminen vaikuttaa kaavaprosessin kulkuun? Käynnistyykö mahdollisesti luonnosvaihe uudelleen vuoden 2009 puolella kuntaliitoksen takia? Terho Ojanperä: Strategiatasolla on päätetty vuonna 2008, että Alahärmä on mukana Ylihärmän yleiskaavan laadinnassa. Alahärmä on nimennyt edustajansa Ylihärmän yleiskaavatoimikuntaan. Kari Hongisto: Kuntaliitosvaiheessa on sovittu Kangas-Annala yhteyden toteuttamisesta. YVA-menettelyn käynnistäminen saattaisi olla herkällä alueella tarpeen, jolloin myös viranomaisilla olisi valitusmahdollisuus. Liisa-Maija Latvala: Hakolan alue on kuitenkin Ylihärmän yleiskaavan vaikutuspiirissä, jolloin se tulee huomioitavaksi kokonaissuunnittelussa. Seppo Hakala: Hakolassa on uusi iso asemakaava. Uuden Kauhavan kaavallinen tilanne on huomioitava kokonaisuutena. Kauhavan keskusta-alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava, Kortesjärvellä ja Alahärmässä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uuden Kauhavan tilanne tulee mietittäväksi, esim. Ylihärmä-Kauhava väli on 12 km, tuleeko sinne laajenevia teollisuus- ja matkailukeskittymiä? Terho Ojanperä: Uuden Kauhavan strategiatyö kestänee noin 1,5 vuoden ajan. Ylihärmän yleiskaavatarpeita varten olisi strategia saatava nopeammin muodostettua. Matti Rantala: Selvitettäviä ovat mm. kouluverkko, jätevedenkäsittely, yksityiset palvelut ja kauppaverkko. Kari Hongisto: Turkistarhojen olemassa olo vaikuttaa merkittävästi uuteen maankäyttöön. Hallinto-oikeuden päätökset ovat tulossa ympäristölautakunnan päädyttyä kielteiselle kannalle lupien myöntämisessä. Päätöksenteon pohjana oli aiheutuva ympäristöhaitta. Pohjavedensuojauksien aikataulutus kiinnostaa. Teollisuusalueelle tulisi saada eritasoristeys liikenneturvallisuusongelmien poistamiseksi. Ongelma koskee myös kevyttä liikennettä. Valtatien 19 agendassa on esitetty levähdyspaikkaa Lapuanjoen varteen ja liikenteen ohjausta alempiasteiselle tielle. Markku Järvelä: Tarpeen synnyttyä liikenneturvallisuudesta on huolehdittava, ongelmana on rahoitus. LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU

15 4 4. JATKOTOIMENPITEET Ympäristökeskuksen mukaan viranomaisneuvottelu kannattaisi pitää syksyn aikana. Käsiteltäviä asioita ovat tavoitteet ja kuntayhteistyön järjestäminen, kaavoitettavan alueen rajaus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen Jakelu: Osallistujat LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU

16 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys YLIHÄRMÄN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA YLEISKAAVATOIMIKUNNAN KOKOUS KLO 13:00 Ylihärmän kunnantalolla Muistio Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P liisa.marijarvivanhanen@poyry.com Läsnä: Terho Ojanperä, pj. Ylihärmän kunta Ritva Mäkiniemi Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Jorma Lammi Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Juhani Haukkala Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Harri Ojanperä Alahärmän kunta, luottamushenkilö Tapani Palo Alahärmän kunta Kari Hongisto Ylihärmän kunta Jorma Ylirinne Ylihärmän kunta Heikki Hakala Ylihärmän kunta Liisa Märijärvi-Vanhanen Pöyry Environment Oy 1 KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN Kunnanjohtaja Terho Ojanperä toimi puheenjohtajana. Muistion laatii kaavakonsultti. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION TARKISTUS JA HYVÄKSYMINEN Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio osallistujien nimiluetteloon tehdyillä täydennyksillä (Ritva Mäkiniemi, Juhani Haukkala). 3 TAPAHTUMAT EDELLISEN KOKOUKSEN JÄLKEEN Yleiskaavatoimikunta on täydentynyt kahdella uudella jäsenellä, jotka ovat tekn.johtaja Tapani Palo ja luottamusmies Harri Ojanperä Alahärmän kunnasta. Ohjelmointivaiheen työneuvottelu järjestettiin kunnan, ympäristökeskuksen ja tiehallinnon kesken. Käytiin läpi neuvottelussa esille tulleet pääkohdat, joita olivat: - Laaditut ja laadittavat selvitykset: luontoselvityksen täydennys ja muinaismuistoselvityksen tarve - Yleiskaavatyön ohjelmointi yhdistyvien kuntien tilanteessa: Alahärmän Hakolan maankäyttötilanteen huomioiminen yleiskaavatyön sisällössä, uusi Kauhavan valtuusto hyväksyy yleiskaavan - Viranomaisneuvottelun tarve aloitusvaiheessa LIITE 5 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

17 2 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Hakolan alue, Alahärmän kunta Tapani Palo esitteli Alahärmän Hakolan suunnittelutilannetta. Vuonna 1983 laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava on vanhentunut. Käynnistymässä oleva yleiskaavan tarkistus on pysäytetty uuden Kauhavan vuoksi. Yleiskaavallisia selvityksiä ei ole Hakolan alueelta laadittu. Hakolan uusin asemakaava on laadittu sairaalan ympäristöön. Kaava sisältää noin 40 metsäistä tonttia sekä vanhan omakotialueen. Tonttikoko on noin 2500m2. Noin puolelle alueesta on rakennettu kunnallistekniikka. Alueelle on neljäs omakotitalo rakenteilla. Alahärmän muissakin taajamissa on vapaita tontteja, joten tonttipulaa ei ole. Keskustelu Keskustelussa pohdittiin, kuinka Alahärmä on mahdollista kytkeä aikataulu huomioiden mukaan yleiskaavan valmisteluun. Yleiskaava-alueen laajentamisvaihtoehdossa ongelmana on Hakolan yleiskaavallisten selvitysten puuttuminen, mikä aiheuttaisi huomattavan aikataulun pidennyksen. Tonttituotannon kannalta Hakolan ja Ylihärmän uudet alueet voisivat täydentää toisiaan, sillä toisessa on pelto- ja toisessa metsätontteja. Ylihärmän ja Hakolan taajamat yhdessä muodostavat uuden Kauhavan strategiankin kannalta merkittävän alueen. Alue muodostaa mm. huomattavan noin 1000 työpaikan keskittymän. Tärkeintä on Alahärmän ja Ylihärmän osalta sitoutuminen yhteisiin päätöksiin, vaikka ne yleiskaavan kautta tulisivat voimaan vain Ylihärmän osalta. Terho Ojanperän mukaan uuden Kauhavan strategiset linjaukset valmistuvat vasta vuoteen Yleiskaavatyön kannalta strategisia linjauksia tarvittaisiin jo tässä vaiheessa. Tapani Palon mukaan käytännössä Hakolan asemakaavassa ilmenee Alahärmän kunnan tahto. Laajentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle ja laajuudesta päättäminen on vaikeaa tässä vaiheessa. Mikäli asiaa lähdetään selvittelemään sillä olisi vaikutuksia Ylihärmän yleiskaavatyön aikatauluun. Johtopäätös Johtopäätöksenä edellisestä todettiin, että Ylihärmän yleiskaavatyössä otetaan huomioon Alahärmän Hakolan asemakaavan sisältö. Yleiskaavatoimikunnassa Ylihärmä ja Alahärmä yhdessä voivat vaikuttaa alueen suunnittelun pohjaksi laadittavien strategisten tavoitteiden sisältöön. 4.2 Ylihärmän keskustan osayleiskaava Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavatyön tämän hetkisen vaiheen. Suunnitelmasta on laadittu rakennemallitasoinen kuva, jota on tarkoitus tarkastella yhdessä jatkossa täydennettävän alustavan tavoitelistauksen kanssa. Tavoitteiden huolellinen pohdinta ja hallinnollinen käsittely ovat osoittautuneet hyväksi pohjaksi yleiskaavan laadinnassa. Kari Hongisto: Uuden Kauhavan strategiassa tulevat huomioitavaksi kylien yleiskaavoitus ja maankäytön kokonaissuunnittelu, kuten virkistysalueiden, suuryksiköiden, maa-ainesten oton ja infran sijoittuminen. Terho Ojanperä: Kehityskeskuksen vastuulla tulee olemaan maankäytön ennakointi. Harri Ojanperä: Ylihärmän kaavoituksen kannalta olennaisia ovat pohjavesialueen olemassa olo ja valtatien 19 ympäristön kehittäminen. Kari Hongisto: Pohjavesialueelta on poistunut Aurajoki Oy:n tuotanto. Jussilan monttuja voitaisiin kehittää virkistykseen. Juhani Haukkala: Maatalouden osalta tulee huomioida olemassa olevat tuotantoyksiköt ja niiden laajentumismahdollisuus. LIITE 5 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

18 3 Liisa Märijärvi-Vanhanen: Yleiskaavassa selvitetään kunnan maatalousosaston kanssa kaikkien viljantuotanto- ja eläintilojen nykytilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suuryksikkönä pidetään tilaa, jonka ympäristöluvan käsittelee ympäristökeskus, eli käytännössä 1000 lihasikaa vastaava yksikkö. Väestön kehityksestä todettiin, että tavoitteena on pysäyttää vähentyminen vuoteen 2010 mennessä ja kääntää määrä sen jälkeen nousuun mm. hyvää työpaikkaomavaraisuutta hyödyntäen. Yleiskaavalla on tavoitteena antaa positiivisia signaaleja mm. tarjoamalla hyviä asuntotontteja. Päätettiin korvata nimi Ylihärmän Kirkonseudun osayleiskaava nimellä Ylihärmän taajaman osayleiskaava. Päätettiin ehdottaa osayleiskaavan tavoitevuodeksi vuotta JATKOTOIMENPITEET klo 9:30 on Tiehallinnon kanssa Kuntokeskuksen alueen asemakaavoja koskeva työneuvottelu seuraava yleiskaavatoimikunnan kokous - Viranomaisneuvottelu on mahdollista järjestää marraskuussa - Luonnosvaiheen mielipiteen kuuleminen (esittely + vastaanottotilaisuus) järjestetään sen jälkeen Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen Jakelu: Osallistujat LIITE 5 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

19 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys YLIHÄRMÄN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA YLEISKAAVATOIMIKUNNAN KOKOUS KLO 9:00 Ylihärmän kunnantalolla MUISTIO Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P liisa.marijarvivanhanen@poyry.com Läsnä: Juhani Haukkala, pj. Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Lauri Kattelus Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Jorma Lammi Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Ritva Mäkiniemi Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Harri Ojanperä Alahärmän kunta, luottamushenkilö Heikki Hakala Ylihärmän kunta Kari Hongisto Ylihärmän kunta Terho Ojanperä Ylihärmän kunta Tapani Palo Alahärmän kunta Liisa Märijärvi-Vanhanen Pöyry Environment Oy 1 KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN Juhani Haukkala toimi puheenjohtajana. Muistion laatii kaavakonsultti. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION TARKISTUS JA HYVÄKSYMINEN Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio täydennyksin. 3 SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavaa varten laaditun alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelmaa varten tulisi päättää käytetäänkö yleiskaava strategisena yleiskaavana vai suoraan rakentamista ohjaavana. Kyse on tällöin olemassa olevaa asutusta täydentävän, enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen rakennuksen rakentamisesta. Mikäli yleiskaava ohjaa suoraan rakentamista, ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan yleiskaavaan tulisi liittää tällöin tarkempi maankäyttöä ohjaava suunnitelma, joka vastaa suunnittelutarveratkaisun tarkkuutta. Muualla kuin Ylihärmässä asuville tulee MRA 19 :n mukaan lähettää ilmoitus kaavan tullessa ehdotuksena nähtäville. Keskustelu Keskustelun jälkeen päätettiin käyttää oikeusvaikutteista yleiskaavaa MRL:n 137 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena Vaasantien pohjoispuolelle sijoittuvalla suppealla alueella. Muualla ei vastaavaa nähty tarpeelliseksi. Koukkuluoman ja Kurjenkylän LIITE 6 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

20 2 maaseutuvaltaisilla kyläalueilla rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisuin. Asemakaavan lähialueella rakentaminen tapahtuu edelleen laatimalla asemakaavan laajennuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuntaosalliset ovat Ylihärmän kunta ja Kauhavan kaupunki. Kaavaehdotuksen asettaa nähtäville Kauhavan kaupunginhallitus. Osallisiin lisätään Ylihärmän vesihuolto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Härmän Palvelukeskus Oy ja MSK-Group Oy. Vuoden 2009 puolella kuntailmoitukset julkaistaan medioissa Komiat ja Järviseudun Sanomat. 3.2 Tavoitteet Tavoitteita on edelleen täsmennetty yleiskaavatoimikunnalta saatujen kannanottojen mukaan. Elinkeinoihin liittyvää perustietoa tarvitaan vielä lisää. Kuntokeskuksen ja Härmän sairaalan alueet ovat muuttumassa julkisten palvelujen alueesta yksityisten palvelujen suuntaan. Härmän sairaalan maankäyttö on vielä toistaiseksi painottunut julkisiin palveluihin. Alustava yleiskaavaluonnos - Päätettiin lisätä havainnollisuuden vuoksi yleiskaavaluonnokseen Hakolan koko asemakaavan sisältö. Alueella on mm. koulu ja asutusta. - Kuntarajan molemmilla puolilla on erityyppisiä virkistys- ja maatalousalueita, jotka sijoittuvat pohjavesialueelle. Alueelle sijoittuu maakuntakaavan virkistysalue ja veden täyttämiä entisiä soranottoalueita. Yksityisomistuksessa olevat metsäalueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena, joka sallii virkistys- ja ulkoilutoimintojen sijoittamisen. Ylihärmän kunta omistaa valtatien varressa metsäaluetta. Jussilan lammikkoalue voidaan osoittaa virkistysalueeksi. - Hongiston mukaan pohjavesilammikoita käytetään alkukesästä uimiseen, mutta veden laatu heikentyy kesällä. Lammikkoa voitaisiin syventää ja lisätä tilavuutta veden laadun parantamiseksi ja maisemoida soranottoalue uimakäyttöön. Ko. toimenpiteeseen olisi tarjolla yhteiskunnan tukirahaa. Entisen radan varressa sijaitsee vedenottamo. - Valtuuston hyväksymässä pohjaveden suojelusuunnitelmassa on otettu kantaa teollisuuden laajentumismahdollisuuksiin pohjavesialueella. Suunnitelma sallii ainoastaan nykyisten toimintojen laajentumisen, uusia tontteja ei alueelle voida sijoittaa. - Valtatien varteen sijoittuvalla teollisuusalueella on toistaiseksi vain vähän palvelutoimintoja. Alue sijoittuu markkinoinnin kannalta edullisesti. Alueelle sijoittumista on suunnitellut mm. metallialan tukkukauppa. Kaavamääräyksellä olisi hyvä tukea palvelutoimintojen sijoittumista, kuitenkin siten ettei nykyiselle toiminnalle aseteta rajoituksia. - Kiistolan alueella sijaitseva urheilukentän alue tulee huomioida. Alueen lähistöllä sijaitsee myös kuntopolku. - Hongiston mukaan Naarasluoman alapuolisen vesiväylän kunnostamista on suunniteltu. - Maatalouden suuryksikköjen nykytilanteesta on saatu tietoja maatalous- ja ympäristötoimilta. Täydentäviä tietoja haetaan vielä laajentumisaikeista. Broilerituotannon laajentumiseen tulee varautua Atria Oy:n tuotantopolitiikan mukaisesti, puhutaan jopa broilerista. Ympäristöluvassa 30% laajennus laukaisee uuden ympäristöluvan hakemisen. - Kuntokeskuksen läheisyydessä sijaitsevien turkistarhojen lupa-asia on käsiteltävänä hallinto-oikeudessa. Turkistarhojen poistuminen tulee ratkaistavaksi todennäköisesti yleiskaavassa ottaen huomioon yleiskaavan tavoitevuosi Muusa tapauksessa alue estää maankäytön kehittämisen keskustan ja kuntokeskuksen välisellä alueella. LIITE 6 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

21 3 Tavoitetieverkko Tavoitetieverkko on laadittu ottaen huomioon Tiehallinnon kanssa käyty neuvottelu, jonka mukaan edelleen tukeudutaan vuoden 1997 yleissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin. Suunnitelmassa varaudutaan kahteen eritasoon, Junkkarin ja Pöyhösen alikulkuihin. Junkkarin alikulun toteuttamiselle on toiminnallisia ja liikenneturvallisuuden toteuttamiseen tähtääviä perusteita. Nykyisten liittymien porrastuksia ja teollisuusalueen rinnakkaistietä pohjoiseen on jo toteutettu asemakaavaratkaisuissa. Alueelle oltiin suunnittelemassa muitakin ratkaisuja, mutta runkotieverkon kehittäminen muutti Tiehallinnon suhtautumista. Yleiskaavassa on varauduttava eritasoratkaisuun, vaikka sen toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa. Yleissuunnitelman mukaan teollisuusalueella on pohjavedenpinta korkealla ja alikulku täytyy rakentaa kustannuksia vaativalla tavalla vesitiiviiksi. MSK-Group Oy:n tarpeet merkittävänä työnantajana tulee huomioida yleiskaavaratkaisussa, mistä syystä se merkitään myös yleiskaavan osalliseksi. 4 JATKOTOIMENPITEET - Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan kunnanhallituksen kokoukseen, joka pidetään Järjestetään viranomaisneuvottelu marras-joulukuussa yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa ( ). - Järjestetään asukkaille ja maanomistajille suunnattu esittelytilaisuus ja vastaanotto marraskuun loppupuolella ( ). - Seuraava yleiskaavatoimikunnan kokous pidetään tiistaina klo 13:00 Ylihärmän kunnantalolla. - Ylihärmän kunnanhallitus käsittelee luonnosvaiheen ja tavoitteet joulukuun kokouksessaan. Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen Jakelu: Ylihärmän kunta LIITE 6 YLEISKAAVATOIMIKUNTA

22 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys YLIHÄRMÄN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA VIRANOMAISNEUVOTTELU 1 Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P liisa.marijarvivanhanen@poyry.com Aika klo 9: Paikka Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasa Läsnä Seppo Hakala Länsi-Suomen ympäristökeskus Anu Rautiala Länsi-Suomen ympäristökeskus Jim Vaskivuori Länsi-Suomen ympäristökeskus Seppo Rinta-Hoiska Etelä-Pohjanmaan liitto Annika Harjula Museovirasto Heikki Hakala Kauhavan kaupunki, rakennustarkastaja Jorma Lammi Kauhavan kaupunki, rak.lautakunnnan pj. Terho Ojanperä Kauhavan kaupunki, kehittämisjohtaja Tapani Palo Kauhavan kaupunki, kaavoituspäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen Pöyry Environment Oy 1. NEUVOTTELUN AVAUS Viranomaisneuvottelun avasi Seppo Hakala, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kutsutuista tiehallinto oli lähettänyt viestin, jonka mukaan tiehallinnosta ei tule osallistujaa. 2. PUHEENJOHTAJAN JA MUISTION LAATIJAN VALINTA Seppo Hakala valittiin puheenjohtajaksi. Muistion laatii Liisa Märijärvi-Vanhanen. 3. NEUVOTTELUN TYÖJÄRJESTYS Hyväksyttiin ympäristökeskuksen esittämä työjärjestys: - kaupungin puheenvuoro ja kaavan esittely - viranomaisten kannanotot - keskustelu - jatkotoimenpiteet. Tämän viranomaisneuvottelun tarkoituksena on esittää kaavoitustyölle tavoitteita, ottaa kantaa tarvittaviin lisäselvityksiin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön. 4. KAUPUNGIN PUHEENVUORO JA KAAVAN ESITTELY Terho Ojanperä: Vuoden 2009 alusta aloittanut uusi Kauhavan kaupunki muodostettiin lakkauttamalla neljä kuntaa. Kehityskeskuksella on ennakoiva rooli maankäytön tarpeiden suhteen. Viranomaisten kanssa on käyty aiemmin valmisteleva työneuvottelu siitä, kuinka Ylihärmän taajamaa koskevaa osayleiskaavatyötä tullaan jatkamaan. Koska Alahärmän Hakola rajoittuu Ylihärmän taajamaan, päätettiin kutsua Alahärmän edustajat osayleiskaavaa valmistelevaan toimikuntaan. LIITE 7 VIRANOMAISNEUVOTTELU

23 2 Tapani Palo: Kauhavan teknisen osaston toimialaan kuuluvat mm. kaavoitus ja mittaus sekä ruokahuolto. Yhdistyvissä on kunnissa meneillään pieniä kaavoitustöitä, jotka nyt siirtyvät Kauhavan hoidettaviksi. Liisa Märijärvi-Vanhanen: Edeltävä yleiskaava on peräisin vuodelta 1987 ja on siten vanhentunut. Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa tulevaa asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Yleiskaavassa käsiteltäviä tärkeitä asioita ovat mm. valtatie 19 ja sen varressa pohjavesialueella sijaitseva teollisuusalue sekä kuntokeskuksen tarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä yleiskaavan tavoitteet ja niitä kuvaava rakennemalli on esitelty yleisötilaisuudessa. Ylihärmän kunnanhallitus on hyväksynyt tavoitevaiheen. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo ja yleiskaavan hyväksyminen tapahtuvat uuden Kauhavan valtuustossa. Yleiskaavan selvitykset on laadittu vuosina ja ne tulevat päivitettäviksi puutteellisin osin. Luontoselvitys päivitetään keväällä liito-oravien osalta. Maatalouden ja eläintilojen ympäristöluvat selvitetään yleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Tiehallinnon kanssa järjestetään erillisneuvottelu valtatien 19 suunnittelutilanteesta. 5. VIRANOMAISTEN KANNANOTOT Etelä-Pohjanmaan liitto Seppo Rinta-Hoiska: Yleiskaavoitus sopeuttaa Ylihärmän taajaman maankäyttöä uuden Kauhavan strategiaan. Ylihärmä on hoitanut kaavoitustaan hyvin ja tavoitteellisen yleiskaavoituksen esimerkkiä voidaan soveltaa myös uuden Kauhavan strategian hakemiseen. Maankäyttöstrategiassa on harkittava mm. asuttamispolitiikka, haja-asutus ja alakeskukset. Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa asumisen sijoittumiseen. 40 hehtaarin varautumaa voidaan pitää hyvänä, myös muihin tarkoituksiin tarvitaan alueita. Maakuntakaavoituksen yhteydessä laadittiin vuonna 2002 kaupallinen selvitys. Maakuntakaava jätti avoimeksi isojen yksiköiden sijoittumisen, mikä tulee ratkaistavaksi kuntakaavoissa, niin myös Ylihärmän osalta. Palvelualueiden osalta pohdinta on paikallaan. Palveluilla tulisi tukea myös Kuntokeskuksen toimintaa. - Terho Ojanperä: Kuntaliitossopimuksessa on sovittu osa-alueiden tasapuolisesta kehittämisestä. Jokainen entinen kunta (Kortesjärvi, Alahärmä, Ylihärmä) tarvitsee elinvoimaisen keskustan valtatien 19 varrella. Nyt esitetyt toimintamallit ja työtavat ovat hyödynnettävissä maankäyttöstrategiatyössä. Museovirasto Kaisa Lehtosen lähettämän lausunnon mukaan Ylihärmän alueelta ei tunneta toistaiseksi esihistoriallisia muinaisjäänteitä. Alueen korkeussuhteet ovat mmpy, joten alue on ollut joskus meren lahti. Myöskään historiallisen ajan inventointeja ei ole tehty. Museoviraston mukaan muinaismuistoselvitys on tärkeätä tehdä heti keväällä lumen sulamisen jälkeen. Annika Harjula: Laadittu rakennusinventointi ja arvotus on tarkistettava ja järjestettävä erillisneuvottelu. Ns. punaisen kirjan kohteita ollaan tarkistamassa, esitys on tulossa keväällä valtioneuvostolle. Museoviraston puolesta kaavassa voidaan käyttää uutta suppeampaa rajausta. - Seppo Rinta-Hoiska: Maakuntakaavoituksessa arkeologiset kohteet on selvitetty yleisellä tasolla, tarvitaanko päivitystä? Annika Harjula: Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat tulleet uutena asiana mukaan, täydentäminen on maakuntakaavan osalta tarpeen. Tiehallinto Tiehallinnon kannanoton mukaan tulee olla yhteydessä tiepiiriin, mikäli valtatien 19 varteen on tulossa uusia toimintoja. LIITE 7 VIRANOMAISNEUVOTTELU

24 3 Länsi-Suomen ympäristökeskus Anu Rautiala: Ylihärmän suunnittelualueella toimitaan suurelta osin pohjavesialueella, jossa sijaitsevat pohjavedenottamot tulee myös huomioida. Pohjavesiselvityksiä on laadittu Kesällä 2009 on tulossa valtatien 19 pohjavesisuojauksen rakentaminen. Jim Vaskivuori: Suunnitteilla on Kauhavan hajajätevesien järjestäminen. - Tapani Palo: Luonnos on olemassa. AP-1 alueet tulossa vesihuollon toiminta-alueen piiriin.toiminta-alueeseen on tulossa päivityksiä. Seppo Hakala: Liito-oravaselvityksen jälkeen tulee laatia luontoselvityksen päivitys. Jouni Hongellin toimittaman tiedon mukaan Lapuanjokivarteen on haettu kahta luonnon monimuotoisuuskohdetta, jotka on huomioitava. Kauhavan strateginen suunnittelu on vasta tulossa. Kauhavan keskustassa on oikeusvaikutteinen osayleiskaava, muualla ei. Ylihärmän yleiskaavatyössä ei nyt kannattaisi kiirehtiä. Maankäyttö ja rakennuslain 44 :ää koskeva lakimuutos on tullut voimaan vuoden alusta. 6. KESKUSTELUA Jorma Lammi: Pohjavesialueella sijainnut Aurajoki Oy:n galvanointilaitos ja betoniasema ovat lähteneet pois, mikä helpottaa pohjavesitilannetta. Myös valtatien suolausta on vähennetty pohjavesialueen kohdalla. Anu Rautiala: Pohjavesialueen suolapitoisuus on todettu korkeaksi. Riskejä voi muodostua asutuksen myötä, mm. autojen pesuvesiä voi imeytyä hiekkaiseen maaperään. Seppo Hakala: Asemakaavoissa on olemassa olevia varauksia pohjavesialueella. Tilanne on kuitenkin menossa parempaan päin. 7. JATKOTOIMENPITEET - Pyydetään luonnosvaiheen lausunnot kaavasta. - Syksyllä on tavoitteena päästä ehdotusvaiheeseen. - Tarvittaessa järjestetään 2. viranomaisneuvottelu ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. - Kaupallinen selvitys tulee laadittavaksi, mikäli osoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä palvelualueelle. Keskustatoimintojen alueelle (C) sellaisia voidaan rakentaa. 8. NEUVOTTELUN PÄÄTÖS Puheenjohtaja päätti kokouksen ja toivotti menestystä tulevassa strategiatyössä. Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen LIITE 7 VIRANOMAISNEUVOTTELU

25 Kauhavan kaupunki Muistio Muistio neuvottelusta Kauhavan kaupunki/ ELY Asia: Ylihärmän osayleiskaavan teollisuusalueiden laajentaminen pohjavesialueella Aika Vaasa klo Paikka Osallistujat ELY-keskus ELY:keskus: Antti Hakola, Jorma Hintsa ja Seppo Hakala Kauhavan kaupunki: Jari Leivo, Anna-Liisa Huhtala Jari Leivo aloitti neuvottelun ja kertoi, että neuvottelun tarkoituksena on selvittää, onko Ylihärmän teollisuusaluetta mahdollista laajentaa pohjavesialueella valtatie 19 varrella ja mitkä ovat reunaehdot. ELY:n edustaja Antti Hakola selvitti, että valtatien länsipuolella teollisuusalueen laajentaminen on turvallisempaa. Valtatien itäpuolella teollisuusalueella sijaitseva pohjavesialue on haavoittuvaa ja alueelle rakentamiseen suhtauduttava kriittisemmin. Rakentamisesta pohjavesialueelle Antti Hakola totesi, että kaiken rakentamisen pohjavesialueelle tulee olla sellaista, mikä ei tarvitse ympäristölupaa. Antti Hakola totesi, että esimerkiksi Skaalan laajentaminen on mahdollista, jos perusehdot täyttyvät. Pihavedet pitää johtaa muualle. Puhtaat kattovedet sen Kauhavan kaupunki Tekniikkakeskus Päämajantie Ylihärmä puh LIITE 8 TYÖNEUVOTTELU, ELY-KESKUS