LUONNOS Suomussalmen kunnan ELINVOIMAOHJELMA
|
|
- Jussi Juusonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONNOS Suomussalmen kunnan ELINVOIMAOHJELMA
2 1. Johdanto Kunnan elinvoima on muutakin kuin elinkeinopolitiikkaa. Kuntaliiton Elinvoimainen kunta - julkaisun mukaan suomalainen kunta on asukkaidensa yhteisö, joka pitää huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luo edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle. Kunta on yhtä aikaa asukkaidensa yhteisö, palvelujen järjestäjä sekä paikallisen ja alueellisen elinvoiman ylläpitäjä ja vahvistaja. Kunnan elinvoima nähdään kunnan uudistumiskykynä, jota tarvitaan taloudellisen kasvun, yhteiskunnan toimivuuden ja yksilön hyvinvoinnin vuoksi. Kunnan kestävä elinvoimaisuus perustuu jatkuvaan uudistumiskykyyn ja hyvinvoiviin kuntalaisiin. Kunnalla on oltava halua luoda uutta toimintaa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Elinvoiman vahvistamiseksi kunnan on tunnistettava ympäristön muutokset, sopeutettava ja kehitettävä oma toiminta uusiin vaateisiin, otettava käyttöön uusia prosesseja sekä aktivoitava kuntalaiset, yritykset, kuntien eri toimialojen työyhteisöt ja muut sidosryhmät yhteistyöhön. Keskeistä on saada aikaan positiivisia vaikutuksia ja vahvistaa kykyä uudistua ympäristön muuttuessa. Kokonaisuutena kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella vetovoimaisen ympäristön, kilpailukykyisen yrityskannan, osaamisen ja työvoiman saatavuuden, palvelujen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä vahvan kuntatalouden näkökulmista. Suomussalmen elinvoiman kehittämisessä tärkeimmäksi näkökulmaksi nousee elinkeinoelämän ja yrityskannan kehittäminen. Kilpailukykyinen yrityskanta tarjoaa kuntalaisille työpaikkoja. Ilman työpaikkoja ja yrityksiä ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Työpaikkojen vähäisyys tarkoittaa vähemmän asukkaita ja vähemmän hyvinvoivia kuntalaisia. Tästä syystä on tärkeää, että elinkeinot ja palveluyritykset kehittyvät, uudistuvat ja säilyvät kilpailukykyisinä ja että yrittäjyys kunnan alueella vahvistuu. Kunnat voidaan jakaa karkeasti neljään erilaiseen ryhmään: kaupungit, kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Kaupunkeihin sijoittuminen tuottaa etuja toimintojen keskittymisen kautta. Kaupunkien läheisillä maaseuduilla on parhaimmat kehittymisedellytykset ja näillä alueilla hyvinvointi on korkeaa. Ydinmaaseutu on puolestaan vahvaa alkutuotantoaluetta. Harvaan asuttua maaseutua uhkaa huonon kehityksen kierre, sillä nuoret muuttavat pois ja palvelut katoavat näiltä alueilta. Siksi harvaan asutulla maaseudulla korostuu vetovoimainen ympäristö, palvelujen turvaaminen ja yhteisöllisyyden luominen. Viihtyisä ympäristö ja aktiiviset kuntalaiset ja muut toimijat saavat aikaan uutta toimintaa ja vetävät puoleensa uusia asukkaita. Jokaisen kunnan onkin tärkeää pohtia itse oman kunnan elinvoimaisuutta sekä pyrkiä edistämään sitä. Suomussalmen kunnan elinvoimaohjelmaa on laadittu yhteistyössä Kainuun Edun kanssa ja Suomussalmen yrittäjät ovat osallistuneet elinvoimaohjelman valmisteluun järjestetyissä työpajoissa. 2
3 2. Kunnan toimintastrategia SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT Yhteisöllisyys Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. Muutosvalmius Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. Kestävä kehitys Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sivistys Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. Kannustavuus Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. VISIO Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 3
4 3. Ohjelman lähtökohdat ja nykytila Suomussalmen kunnan ja Ylä-Kainuun vahvuuksia ovat monipuolinen, rikas luonto sekä pitkä ja monivaiheinen historia sekä omintakeinen kulttuuri. Pohjoinen havumetsävyöhyke ja maaperän rikkaudet tarjoavat hyvät mahdollisuudet niin matkailuun kuin muunkin elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Suomussalmella on monipuolinen elinkeinoelämä. Pitkistä välimatkoista johtuen meille on kehittynyt hyvä kaupunkitasoinen palveluvarustus. Teollisuudessa on useita kansainvälisesti menestyviä yrityksiä ja matkailun merkitys elinkeinona lisääntyy jatkuvasti. Suomussalmen elinvoima-ohjelman tarkoituksena on hyödyntää ja vahvistaa kunnan ja seutukunnan luontaisia mahdollisuuksia siten, että alueelle saadaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta pystytään lisäämään kunnan elinvoimaa ja estämään väestön väheneminen. Toimintaympäristön muutokset: Suomussalmen kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa Väestömäärä oli vuonna Väestö on vähentynyt ko. ajanjakson aikana yhteensä henkilöllä eli väheneminen on ollut keskimäärin 1,6 prosenttia vuosittain. Väen vähenemisestä puolet aiheutuu nettomuuttotappiosta ja toinen puoli aiheutuu syntyneiden ja kuolleiden välisestä erosta. Samanaikainen väestön ikääntyminen kasvattaa huoltosuhdetta ja lisää tarvetta ikäihmisten palveluihin. Osin tämä luo myös mahdollisuuksia uudenlaiseen palvelutuotantoon. Tavoitteena on väestön vähentymisen estäminen ja väestörakenteen parantaminen uusien työpaikkojen avulla. 4
5 Elinkeinotoiminnassa alkutuotannolla on vielä merkittävä rooli eli työpaikoista 11 prosenttia on alkutuotannossa. Vastaava luku koko maassa on 3,5 prosenttia. Alkutuotannon osuus säilynee edelleenkin keskimääräistä suurempana vaikka maatilatalouden tuotantoyksiköiden määrän ennustetaan vielä vähenevän nykyisestä. Kansallinen biotalousstrategia luo hyvät mahdollisuudet myös Suomussalmen talouskasvulle ja uusille työpaikoille. 5
6 Teollisuustuotannon ja rakentamisen osuus on 2011 vuoden jälkeen kääntynyt laskuun. Suomussalmella on kuitenkin suhteellisesti Kainuussa eniten jalostuksen alan työpaikkoja eli 23 prosenttia. Vastaava luku koko maassa on 22 prosenttia. Yritysten lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta olemassa olevat yritykset ovat joutuneet vähentämään työtekijämääräänsä jo vuodesta 2008 tänne asti jatkuneen maailman laajuisen taantuman seurauksena. Tulevaisuudessa luonnontuotteiden jalostuksella on kunnassamme varsin tärkeä rooli. Kiven ja marjojen jalostukseen odotetaan merkittäviä lisäyksiä. Puun jalostuksessa kunnassa on ollut pitkät perinteet, mutta sahan ja huonekalutuotannon loputtua alan uusi nousu odottaa vielä tuloaan. Yritysten tulevaisuuden suurena haasteena on yrittäjien ikääntyminen ja uusien yrittäjien etsintä. Palveluelinkeinojen osuus elinkeinorakenteesta on kasvanut jatkuvasti. Tällä hetkellä palvelujen osuus on 65 % ja se on noussut vuodesta 2000 kuusi prosenttiyksikköä. Kehitys perustuu pääosin paikallisen kysynnän kasvuun mutta myös venäläisten ostosmatkailijoiden merkitys on suuri. Kainuun Venäjä -strategian mukaan kainuulaisilla yrityksillä on paljon mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen yhteistoiminnassa Venäjän kanssa mm. puurakentamisen, biotalouden sekä luonto-, kulttuuri- ja ostosmatkailun aloilla. 6
7 Palveluelinkeinoissa korostuu matkailun kasvava merkitys. Tällä hetkellä Suomussalmella matkailijoiden majoitusvuorokausia kertyy noin vuodessa, joista % on ulkomaisia. Majoitus vuorokaudet ovat lisääntyneet luvulla voimakkaasti, mutta viime vuosina kehitys on pysähtynyt. Matkailijoiden paikkakunnalle jättämän verollisen rahamäärän on arvioitu olevan noin 13,7 miljoonaa euroa vuodessa. Tärkeimmät tuotelinjat ovat luonto-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailu sekä hyvinvointimatkailu (kylpylä) ja kesäisin kiertomatkailu. Kansainvälinen matkailu on lisääntynyt, kiitos WildTaiga -tuotteiston markkinoinnin ja myynnin. WT:n tuotteistoon on tulossa luontotuotteiden rinnalle myös kulttuurituotteita. Lisäksi Hossan ranskalaiset matkailijat nostavat kansainvälisen matkailun osuutta. 7
8 Kunnan mahdollisuudet panostaa yritystoimintaan ovat hyvät. Kunnan talous on hyvässä kunnossa ja velkaantuminen kohtuullisella tasolla. Vuosittain on voitu toteuttaa kunnanvaltuuston tahtoa rakentaa tuotantotiloja yrityksille. Työllisyys: Suomussalmen kunnan työttömyysaste on vaihdellut 2000-luvulla 13,0 prosentista 27,1 prosenttiin. Vuonna 2000 työttömiä oli 1350 ja ammatissa toimivan väestön määrä oli Vuoden 2013 lopussa työttömiä oli 546, kun vastaavasti ammatissa toimivan väestön määrä oli laskenut 3200 henkilöön. Ammatissa toimiva väestö on vähentynyt vuosina yhteensä 1800 henkilöllä, mikä on 36 prosent- 8
9 tia. Vastaavasti koko väestön määrä on samana aikana laskenut henkilöllä eli 21 prosenttia. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää väestön kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta työpaikkojen säilyminen ja uusien luominen on. Kuntalaisten hyvinvointi: Kunnanvaltuuston hyväksymän hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lisäämiseksi on valittu seuraavat painopistealueet ja kehittämiskohteet: 1. Elinvoima, työllisyys ja osaaminen Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Työllisyyden hoitaminen Kuntalaisten koulutustason nostaminen Hyvinvoinnin lisääntyminen ja sairastavuuden aleneminen 2. Mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen Lasten ja nuorten vertaistukitoiminnan kehittäminen Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa 3. Liikunta ja liikkumisen edellytykset Arkiliikunnan lisääminen Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Viihtyisää ja turvallinen elinympäristö 9
10 4. Kainuu-ohjelma Suomussalmen kunnan elinvoimaohjelman perustana on Kainuun Liiton hyväksymä Kainuu-ohjelma, joka ohjaa Kainuun maakunnan kehityksen suuntaa ja strategisia tavoitteita vuoteen 2035 sekä valittuja kehittämistoimenpiteitä vuosille Kainuu-ohjelman tavoitteet rakentuvat loogisesti siten, että 1) elinvoimaa lisäävällä ja uudistavalla elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla; ja 2) toimivalla aluerakenteella ja luontevalla yhteistyöllä sekä toimivilla palveluilla lisätään 3) kainuulaisten hyvinvointia Ja kaikki tämä heijastuu positiiviseksi kuvaksi luovuuden, rohkeuden, myönteisyyden ja yrittäjyyden maakunnasta. Kainuulaisten hyvinvointi ja elämisen laatu tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä, rohkeasti uudistuen. 10
11 5. Elinkeinojen kehittämisen painopisteet ja tavoitteet ELINKEINOTOIMINNAN MISSIO Suomussalmen kunta kehittää sekä olevien että uusien yritysten toimintaedellytyksiä. TAVOITTEET / PÄÄMÄÄRÄT Yritystoiminnan lisääminen ja kehittäminen Työllisyyden parantaminen Sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen Työvoiman riittävyyden ja laadun varmistaminen Alueellisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston kehittäminen Suomussalmen kunnan tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen PAINOPISTEET Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä Luonnonvarojen hyödyntäminen (kivi, mineraalit, puu, marjat ja alkutuotanto) Elämystuotannon kehittäminen (luonto- ja kulttuurimatkailu) Palvelutuotannon kehittäminen (etätyö) Tehdasteollisuuden lisääminen (pääpaino luonnonvaroissa) Venäjän läheisyyden hyödyntäminen (Venäjästrategia) Osaamisen kehittäminen (tarpeen mukaan) KEHITTÄMISALUEET JA TOIMINTALINJAT Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen Tehokas toimitilojen hankinta sekä vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus Aktiivinen tonttipolitiikka Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 11
12 Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen Kuntamarkkinoinnin lisääminen Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Monipuolisen yhteistyöverkoston kehittäminen Karjalaan/Venäjälle PELISÄÄNNÖT / KUNNAN ROOLI Kunta kaavoittaa maata tarpeen mukaan osallistuu yrityshankkeiden suunnitteluun, rahoituksen valmisteluun ja rahoitusneuvotteluihin antaa tai järjestää yritysneuvontaa ja koulutusta rakentaa yrityksille perusinfrastruktuuria (ja toimitiloja) vuokraa ja myy tontteja ja toimitiloja ei myönnä uusia takauksia yrityksille osallistuu yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin. RESURSSIT Henkilöresurssit: Kunnassa toimii elinkeinotiimi, johon kuuluvat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, elinkeinoasiamies, matkailusihteeri ja maaseutusihteeri. Toimistosihteeri osallistuu kehittämishankkeiden hallinnointiin ja kuntamarkkinoinnin käytännön toteutukseen. Lisäksi osallistutaan säännöllisesti Suomussalmen yrittäjät ry:n hallitustyöskentelyyn. Varaudutaan määräaikaisten kehittäjien palkkaukseen (yritysten etsijä, ruokalähettiläs, maahanmuuttajat). Hankitaan tarvittaessa erikoisosaamista kunnan ja yritysten tarpeiden mukaan. Hyödynnetään Kainuun Etu Oy:n osaamista ja sen hankkeiden tuomia henkilöresursseja. Kainuun TE toimisto antaa myös aloittaville yrittäjille neuvontaa. Talousresurssit: Huolehditaan yritystoimintaan tarvittavan kaavoitetun maan riittävyydestä ja varataan vuosittain kunnan taloussuunnitelmassa riittävästi määrärahoja tuotantotilojen rakentamiseen, kehittämishankkeiden rahoittamiseen ja erityisosaamisen hankintaan. 12
13 TYÖPAIKKATAVOITTEET: Kirjallisuutta: Kainuu-ohjelma; maakuntasuunnitelma 2035 / maakuntaohjelma Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Kainuun Venäjä -strategia 2020 Suomen biotalousstrategia 2014 Suomussalmen kunnan markkinointisuunnitelma Suomussalmen kunnan hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 13
14 6. Elinvoima-ohjelman toteutus ja toimenpiteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT MITTARIT AIKATAULU 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä Uudet ja uusiutuvat työpaikat ja yritykset Uusien yritysten saaminen Suomussalmelle 1. Matkailu ja palvelut Majoituskapasiteetin parantaminen ja lisääminen Raatteen Portin ja sotahistorian hyödyntäminen Hossan alueen kehittäminen / Hossan kansallispuisto Yhteistyö; Kuhmo, Ukkohalla Paljakka, Kuusamo, Taivalkoski Tapahtumien järjestäminen yhteistyössä Teatteri Retikan kanssa Kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja luontomatkailun kehittäminen Keskustan kehittäminen (karavaanarialue) Matkailuyhdistyksen perustaminen Idän Taiga ry:n tukeminen ja sen brändin ja tunnettavuuden hyödyntäminen yhteistyö; yrittäjät kunnanjohtaja Matkailupalvelut Sivistyspalvelut Kainuun Liikunta työpaikat / työssäkäyvät majoitusvuorokausien / matkailutulon lisääntyminen /työpaikkojen lisääntyminen Teknologia-alat Yrittäjien tukeminen ja uusien yrittäjien hakeminen Kainuun Etu työpaikkojen lisääntyminen
15 3. Biotalous Kurimon teollisuusalueen kehittäminen (masterplan) Puuteollisuusalan yrittäjien, yritysten ja investoijien saaminen paikkakunnalle Pienvoimalaitoksen rakentaminen Tuulivoimapuisto Hyrynsalmi - Suomussalmi Julkisten hankintojen hyödyntäminen biotalouden vahvistamisessa (kilpailuttamisen pelisäännöt) Luonnontuotealan kehittäminen Lähiruoan käytön lisääminen ja edistäminen Arktiset Aromit ry:n toiminnan tukeminen ja sen hyödyntäminen Tekniset palvelut Kainuun Etu yritykset työpaikkojen lisääntyminen Kestävä kaivannaistoiminta Malmiesiintymien kaupallisen hyödyntämisen edistäminen Luonnonkivituotannon tehostaminen ja paikallinen jalostaminen Kainuun Etu Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta: Vetovoimaisen lukion ylläpitäminen Oppisopimuskoulutus Koulutustarpeen ennakointi Yritysten kehittämistyön tukeminen Yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Sivistyspalvelut oppilasmäärien säilyminen yritysten säilyminen koulutuspaikkojen säilyminen 15
16 Osaavan työvoiman saatavuus: Sukupolvenvaihdoksissa tukeminen Koulutuspalveluiden turvaaminen Kainuussa Kainuun Etu Kao Amk työpaikkojen säilyminen Maaseudun elinkeinojen kehittäminen: Elävä Kainuu Leader ry. hankkeiden toteuttaminen Peruselinkeinojen toimintaedellytyksistä huolehtiminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kainuun kyläteemaohjelman toteuttaminen Kyläyhdistykset työpaikkojen lisääntyminen Kansainvälinen yhteistyö: Kainuun Venäjä -strategian toteuttaminen Toteutetaan ENI -ohjelmaan kuuluvia hankkeita Venäläisten matkailijoiden houkutteleminen Viisumivapaaksi kokeilualueeksi hakeutuminen Ystävyyskuntatoiminta Hallintokunnat Yritykset matkailutulon lisääntyminen 2. Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta Saavutettavuus: Yhteyksien ylläpito ja parantaminen Valtatie 5:n parannustoimenpiteet Ouluun menevien teiden kunnostaminen Kontiomäki - Taivalkoski radan peruskorjaaminen Palveluterminaalin rakentamisen varmistaminen Laajakaista tietoliikenneverkon rakentaminen, käytön edistäminen ja palvelujen kehittäminen Joukkoliikenneyhteydet länteen ELY Liikennevirasto Kunta teiden kunnon parantuminen radan kunnon parantuminen Toimivat palvelut ja hyvä ympäristö: Suosi Suomussalmelaista -kampanja Keskustan kehittäminen (Emäjoen silta, karavaanarialue, ulkoilukartta) Uusien asukkaiden hankkiminen (takaisin muuttajat, osaaikaiset kuntalaiset) kaikki
17 Yhteistyö ja uudistumiskyky: Verkostoituminen: Kainuun kuntarakenneselvitys Hyrynsalmi Kuhmon Woodpolis Kuusamon Naturpolis WildTaiga yhteistyön turvaaminen Viitostie ry. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset Hallintokunnat 2015 Säännöllinen yhteydenpito yrityksiin Yritysvaikutusten arviointijärjestelmän käyttöönotto Hankintatoimen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen Tiivis yhteydenpito ja yhteistyö Suomussalmen yrittäjät ry:n toimintaan Yhteydenpidonrekisteri Hyvinvoiva Suomussalmi Työllisyys ja toimeentulo Kuntaan otetaan maahanmuuttajia, kiintiöpakolaisia ja houkutellaan paluumuuttajia Sivistyspalvelut väestön määrä Terveys ja toimintakyky Liikunnan ja liikkumisen edellytysten parantaminen Mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen sekä varhainen puuttuminen Elinvoiman, työllisyyden ja osaamisen lisääminen Hallintokunnat Sote ky sairastavuusindeksi 17
18 Osallisuus ja yhteisöllisyys Sähköisten tiedonvälityskanavien kehittäminen Osallistutaan valtakunnallisiin hankkeisiin (Hajallaan hanke, Kuntalaiset keskiöön hanke, Palveluluotain hanke) Osallisuussuunnitelman laatiminen Hallintokunnat Sote ky 4. Hyvä Suomussalmi-kuva Markkinointi Markkinointisuunnitelman (kh ) toteuttaminen Kuntalaisten osallistuminen ja rooli viestinviejänä Made in Kainuu -markkinointitoimenpiteisiin osallistuminen Viitostien matkailualueiden yhteismarkkinointikanavan luominen Sähköisen ja sosiaalisen median hyödyntäminen Vapaa-ajan tonttien aktiivinen tarjonta Opasteiden parantaminen Kunnan kotisivujen kehittäminen Oulun ryhmän jatkuva kontaktointi ja hyödyntäminen Markkinointitiimi Kainuun Liitto Viitostie ry. viitostien varren kunnat
Suomussalmen kunnan ELINVOIMAOHJELMA 2015-2020
Suomussalmen kunnan ELINVOIMAOHJELMA 2015-2020 Kunnanhallitus 17.2.2015 40 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 24.2.2015 8 SISÄLTÖ 1. Kunnan elinvoima 3 2. Kunnan toimintastrategia 4 3. Ohjelman lähtökohdat ja
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
Elinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA
ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2018 2021 1 SOPIVASTI LÄHELLÄ Asukaslähtöisyys > Kaupungin palvelut sopivasti asukkaiden lähellä Kehitämme palveluita vastaamaan asukkaiden tarpeita,
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Kehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan
KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.
Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään
2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä
Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
Vaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
kuntastrategia Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä
Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä Yritteliäisyyttä Yhteyksiä Turvaa Työtä Ilomantsi vuonna 2030 Ilolla idästä VISIO 2 Painopisteet
PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017
Sivu 1 / 5 PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Vuonna 2017 kunta järjesti kuntalaisille peruspalvelut, huolehti infrastruktuurista ja kehitti kunnan elinvoimaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaisesti
Inkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus
Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
Kuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
Ristijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
TRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025 Kehyskuntien elinvoima- analyysin 2015-2018 vahvuudet Muhoksella Väestön keski- ikä (38,7)valtakunnan (42,7)keskitasoa matalampi. Syntyvyys 11,9 lasta/ 1000 asukasta
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Kaupunkikonsernin strategia Visio: Juureva kaupunki mahdollisuuksia täynnä
Kaupunkikonsernin strategia 2019-2021 Visio: Juureva kaupunki mahdollisuuksia täynnä Nivalalaiset arvot Arvostamme yrittäjyyttä ja työntekemistä Rakastamme kotiseutua, olemme ylpeitä juuristamme ja toivotamme
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-
1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016
ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI
Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS
Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
Maakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO
KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
Kiteen kaupunkistrategia Strategiatyöryhmä Strategian taustamateriaali
Kiteen kaupunkistrategia 2017 2021 Strategiatyöryhmä 9.10.2017 Strategian taustamateriaali Jäsentävä kaavio strategian valmistelussa Kirkkaat pääteemat: Elinvoima Hyvinvointi Elinympäristö Yhdessä tekeminen
ORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia
HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi
LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
KUNTASTRATEGIA
Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2020-2026 - Koski Tl yhteisöllinen kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta.
Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017
Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden
KAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
Sulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
Kirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski
STRATEGIA. Hyvinvointi näkökulma
ELINVOIMATYÖ 1 STRATEGIA Hyvinvointi näkökulma 1. Aktiivinen ja hyvinvoiva kuusamolainen 2. Tasapainoinen väestörakenne 3. Suvaitsevainen ja hyväksyvä ilmapiiri 4. Toimivat yhteisöt ja palvelut Elinvoima
EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA
KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Pertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA