SULKAVAN KUNNAN RA- KENNUSJÄRJESTYS

Transkriptio

1 SULKAVAN KUNNAN RA- KENNUSJÄRJESTYS

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Soveltamisala ja viranomaiset Soveltamisala Rakennusvalvontaviranomainen 2 2. Lupajärjestelmät Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus 3 3. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen Sijoittuminen Rakennuksen soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Ympäristön hoito ja valvonta Aitaaminen Piha-alue / pihamaa Tontin rajan ylittäminen Osoitemerkintä Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle Rakennuspaikka Rakentamisen määrä Rakentaminen ranta-alueelle Suunnittelutarvealue Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueilla rakentaminen Talousveden riittävyys Jätevesien käsittely Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille Hyvä rakentamistapa Kunnan eri osa-alueiden ominaispiirteiden säilyttäminen ja tukeminen Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen 17 rajoituksia 11. Yleiset alueet asemakaava-alueella / julkinen kaupunkikuva Asemakaavoja täydentävät määräykset Rakennustyön aikaiset järjestelyt Jätehuolto Määräysten valvonta, noudattaminen ja poikkeaminen 18

3 2 SULKAVAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. Soveltamisala ja viranomaiset 1.1. Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sulkavan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole toisin määrätty (MRL 14 4 mom) 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen Sulkavan kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja ja toimistopalveluiden osalta tekninen toimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallintosäännössä. 2. Lupajärjestelmät Jäljempänä annettuja ilmoituksenvaraisia rakennuksia (2.1.) ja rakennelmia (2.2, kohta 1) koskevia määräyksiä sovelletaan enintään kahteen hankkeeseen rakennuspaikkaa kohti. Asemakaava-alueiden ulkopuolelle rakennettavien talous- ym. rakennusten sekä muiden toimenpiteiden osalta on otettava huomioon tielain säädökset tien suoja- tai vierialueelle rakentamisessa, vaikka hanke ei edellyttäisikään lupamenettelyä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee näissä tapauksissa selvittää tienpitäjältä mahdollinen tarve tielain edellyttämään poikkeuslupaan.

4 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus Saunan, moottoriajoneuvosuojan ja rakennuksen, jossa on osastoivia rakennusosia tai tulisijoja tai jonka kerrosluku on suurempi kuin I, rakentaminen on aina luvanvaraista. Rakentaminen on luvanvaraista myös silloin, kun rakennuksen kerrosala on kaava-alueella yli 25 m 2 tai katettu ala yli 40 m 2 20 metriä lähempänä rantaa yli 25 m 2 tai katettu ala yli 40 m 2 muualla yli 50 m 2 tai katettu ala yli 80 m 2 Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan kerrosalaltaan enintään 25 m 2 tai maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavan kerrosalaltaan enintään 100 m 2 muun kuin 1 momentissa mainitun asemakaavassa osoitetun tai kaava-alueen ulkopuolella olevan talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. (MRA 61 ) Ilmoitusmenettelyn sijasta rakennushankkeeseen ryhtyvä voi aina halutessaan saada asia käsiteltyä lupa-asiana Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :ien nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavasti: X = toimenpidelupa haettava O = ilmoitus tehtävä ~ = ei tarvitse lupaa eikä ilmoitusta ei = ei sallittu Toimenpide 1. Rakennelma (rakentaminen) - katos tai vaja, alle 10 m 2, korkeus enintään 3 m - katos tai vaja, alle 25 m 2, korkeus Asemakaava-alue alle 10 m rannasta Muualla O O O O X O enintään 4 m - katos tai vaja, alle 50 m 2 X X O - katos, maatalouskäyttöön alle 200 m 2 X X O

5 4 - kasvihuone > 20 m 2 X O O Toimenpide Asemakaava-alue alle 10 m Muualla rannasta - grillikatos < 15 m 2 X X O - grillikatos, kota m 2 X X O - kioski, alle 10 m 2,sijoitus alle 3kk O O O - muu kioski X X X - käymälä, tavallinen kotitarvekäyttöön ei ei ~ - käymälä, yleisötilaisuudet yms., sijoitus O O O alle 1 kk - käymälä, yleisötilaisuudet yms, sijoitus X X X 1 kk tai enemmän - esiintymislava,sijoitus alle 1 kk ~ ~ ~ - esiintymislava, sijoitus 1 kk tai X X X enemmän - muu vastaava rakennelma O O O 2. Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka X O O - kokoontumispaikka X O O - asuntovaunualue tai vastaava X X X - katsomo X X X - yleisöteltta tai vastaava, sijoitus alle 1 ~ ~ ~ kk - yleisöteltta tai vastaava, sijoitus 1 kk X X X tai enemmän 3. Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan X X X pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4. Erillislaite (rakentaminen) - masto, korkeus alle 15 m ~ ~ ~ - masto, korkeus m O O O

6 5 - masto, korkeus yli 30 m X X X - piippu X X X - luvalla rakennetun maston tai piipun O O O jatkaminen enintään 50% Toimenpide Asemakaava-alue alle 10 m Muualla rannasta - varastointisäiliö, polttoneste alle 3 m 3 O O O - varastointisäiliö, polttoneste 3 m 3 tai X X X enemmän - varastointisäiliö, lietelanta yli 500 m 3, kuivalanta yli 300 m 3 ja virtsa yli 200 X X X m 3 - varastointisäiliö, muu > 10 m 3 O X O - hiihtohissi X X X - muistomerkki, suurin ulottuvuus yli X X X 1,5 m - muistomerkki, muut ~ ~ ~ - suurehko antenni tai valaisinpylväs tai X O O vastaava, korkeus yli 15 m tai läpimitta yli 1,5 m - tuulivoimala X X X 5. Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri, yli 30 m 2 tai yli 10 m X X X pitkä - muu vesirajaa muuttava tai siihen X X X olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja, silta tai vastaava 6. Säilytys- tai varastointialue - muusta alueesta erotettu suurehko yli X X X 1000 m 2 varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7. Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen X ~ ~ - kattomuodon, katteen tai sen värityksen X ~ ~ muuttaminen - ulkoverhouksen rakennusaineen tai X ~ ~

7 6 värityksen muuttaminen Toimenpide Asemakaava-alue alle 10 m Muualla rannasta X ~ ~ - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen - ikkunajaon muuttaminen X ~ ~ 8. Mainostoimenpide Muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen seuraavasti: - sijoitus alle 1 kk ~ ~ ~ - koko alle 1 m 2 ~ ~ ~ - koko 1 3 m 2 O O O - koko yli 3 m 2 X X X 9. Aitaaminen (rakentaminen) - enintään 1,2 m korkean kiinteän aidan tai pensasaidan rakentaminen rajalle, kun molemmat rajanaapurit ovat allekirjoittaneet ilmoituksen - yli 1,2 m korkean kiinteän aidan tai pensasaidan rakentaminen rajalle, kun molemmat rajanaapurit ovat allekirjoittaneet lupahakemuksen tai ilmoituksen O O O X O O - muut rakennuspaikkojen aidat X X X 10. Ympäristökuvajärjestely - muut taajama- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset X X X Edellä 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

8 7 Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanotettuaan ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. Ilmoitusmenettelyn sijasta rakennushankkeeseen ryhtyvä voi aina halutessaan saada asia käsiteltyä lupa-asiana. 3. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen 3.1. Sijoittuminen Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään 5 metriä, paitsi I kerroksiset rakennukset asemakaavassa osoitetulla erillispientalojen korttelialueella (AO) vähintään 4 metriä rakennuspaikan rajasta. Etäisyydestä voidaan poiketa asianomaisen naapurin suostumuksella. Rakennuksen etäisyyden tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla vähintään 10 metriä toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta. Etäisyydestä voidaan poiketa asianomaisen naapurin suostumuksella.

9 8 Savusaunaa tai muuta palovaarallista rakennusta ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Asuinrakennuksen etäisyyden maantien ja paikallistien keskilinjasta mitattuna tulee olla vähintään 30 metriä, paitsi maanteiden 434, 435, 436 ja 438 varrelle rakennettavien asuinrakennusten vähintään 50 metriä tien keskilinjasta, sekä yksityistien keskilinjasta vähintään 12 metriä ellei rinnakkaistiejärjestelyistä tai maasto- tai edullisista luonnonolosuhteista muuta johdu. Muiden rakennuksien osalta etäisyyden tulee täyttää tielaitoksen asettama minimietäisyyden vaatimus Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Rakennusten sijainnin tulee rakennuspaikalla olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan si-

10 9 joituksen, koon, muodon, kattokaltevuuden, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus Ympäristön hoito ja valvonta Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 ). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- ja jätesäiliöiden ja katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhrimällä tai muuten tärvellyt julkisivut ja muut rakenteet tulee siistiä kohtuullisen ajan kuluessa. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa jatkuvaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista ilmoitetaan kiinteistönomistajille ja haltijoille katselmuksen suorittajan päättämällä tavalla Aitaaminen Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita tai pensasaita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle tai yleisen alueen hoidolle. Risteyksen näkemäalue tulee pitää vapaana liikenneturvallisuuden vuoksi mm. siten, että yleisellä tiellä olevien yksityistie- ja tonttiliittymien tielaissa annetun päätöksen mukaiset näkemävaatimukset täyttyvät. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen, kunnossapitämiseen ja tarvittaessa purkamiseen ovat kummatkin tontin tai rakennuspaikan

11 10 haltijat velvolliset osallistumaan puoliksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle sijoitettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee risteyksen näkemäalue pitää vapaana Piha-alue / pihamaa Rakennuspaikan salaoja-, sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin tai rakennuspaikan rajan yli naapurin puolelle. Ojan saa rakentaa rakennuspaikan rajalle vain, jos asiasta sovitaan naapurin kanssa kirjallisesti. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Mikäli rakennuspaikalle tarvitaan uusi liittymä yleiseltä tieltä, tulee lupahakemukseen liittää liittymälupa tai tienpitäjän lausunto. Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: - 1,5 autopaikkaa asuntoa kohden, - 1 autopaikka liike- ja toimistorakennuksen 50 m 2 kerrosalaa kohti, - 1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m 2 kerrosalaa kohti, - 2 autopaikkaa kokoustilojen 10 istumapaikkaa kohti,

12 11-1 autopaikka teollisuuslaitoksen kolmea työntekijää kohti Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, on maanpinnan ala- ja yläpuolisten rakenteiden ulottamiselle tontin rajan yli saatava yleisen alueen omistajan / haltijan lupa. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle tai kunnossapidolle Osoitemerkintä Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella 4.1. Rakennuspaikka Jos rakennuslupa on myönnetty määräalalle, ei määräalasta saa muodostaa kiinteistöä vastoin rakennusluvassa määriteltyä rakennuspaikkaa. Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, on rakennuspaikan oltava pinta-alaltaan: - suunnittelutarvealueella (MRL 16 ) 2000 m 2, jos rakennus on liitettävissä kunnallistekniikkaan - suunnittelutarvealueella (MRL 16 ) 5000 m 2, jos rakennus ei ole liitettävissä kunnallistekniikkaan - rantavyöhykkeellä (MRL 72 1 mom) ja ranta-alueella 2000 m 2, rantaviivan pituus vähintään 40 metriä

13 12 Saari, jonka pinta-ala on alle 1 ha, ei pääsääntöisesti muodosta rakennuspaikkaa. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana ja se täyttää MRL:n 116 :n edellyttämät vaatimukset. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Mikäli rakennuspaikka on maanmittaustoimituksella muodostettu ennen tämän rakennusjärjestyksen voimaan tuloa, on rakennuspaikan vähimmäiskokoa tutkittava tuolloin voimassa olleiden määräysten mukaan Rakentamisen määrä Rakennuspaikalle sallittu kerrosala saa olla enintään 180 m 2 + 5% rakennuspaikan alasta, paitsi rantavyöhykkeellä ja ranta-alueella enintään 100 m 2 + 3% rakennuspaikan alasta. Muualle kuin rantavyöhykkeellä tai ranta-alueella olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen enintään 2-kerroksisen asuinrakennuksen. Sivuasunnoksi tarkoitettu asunto voidaan rakentaa myös erillisenä rakennuksena, mikäli rakennuspaikan koko on vähintään 5000 m 2. Rantavyöhykkeellä tai ranta-alueella olevalle enintään m 2 rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Yli m 2 :n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi yksiasuntoista tai yhden kaksiasuntoisen lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia enintään 4 rakennusta, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä taikka kokonaiskerrosalasta määrätty, saa maatilan talouskeskuksen

14 13 yhteyteen rakentaa siihen soveltuvia tuotanto- ja maatilamatkailurakennuksia. Lupapäätöksessä voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. Rakentaminen ranta-alueelle Rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä on määrätty rakennusjärjestyksen kohdassa 4. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Suojapuuston puuttuessa voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä kasvillisuutta istutettavaksi rakennusten ja rannan väliin joko luvassa tai katselmuspöytäkirjassa. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään seuraava: - kerrosluku I tai I½, kerrosala enintään 100 m 2, katettu ala enintään 120 m 2, etäisyys vähintään 20 metriä - kerrosluku II tai kerrosala yli 100 m 2 tai katettu ala yli 120 m 2, etäisyys vähintään 30 metriä - rantasauna, kerrosala enintään 25 m 2, katettu ala enintään 40 m 2, etäisyys vähintään 10 metriä Saunarakennuksen kerrosluku on I, matala parvi (alle 1,6 m) on sallittu. Saunarakennuksessa tulee saunatiloja (löylyhuone, pesuhuone, pukuhuone) olla vähintään 1/3 rakennuksen huonealasta.

15 14 Alimman lattiatason on oltava vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Rakennelmien (kuten grillikatos, kota, venevaja) etäisyydet ratkaistaan rakennuspaikkakohtaisesti, kuitenkin siten, että venevajaa lukuun ottamatta etäisyys rantaviivasta on vähintään 10 metriä ja että rakennelmat jäävät kasvillisuuden tai maaston suojaan. Rakennusta saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella. 6. Suunnittelutarvealue Kunnassa ei ole suunnittelutarvealueita sen suunnittelutarvealueen lisäksi, joka on syntynyt suoraan maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n nojalla. 7. Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueilla rakentaminen 7.1. Talousveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi hyvälaatuista talousvettä Jätevesien käsittely Jätevedet on käsiteltävä ympäristösuojelulain 103 :n ja 18 :n, terveydensuojeluasetuksen 11 :n sekä kunnan ympäristömääräysten mukaisesti. Lisäksi on noudatettava asetusta haja-asutusalueen jätevesikäsittelystä. Selvitys ja suunnitelmat jätevesien käsittelyjärjestelmästä tulee liittää rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan pintaala sekä maaperä. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukainen esikäsittely ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta.

16 15 Tärkeillä pohjavesialueilla on kaikki WC-jätevedet johdettava umpisäiliöön. Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteutettavat vaihtoehdot: A. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostointikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi. B. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi. C. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. D. Rannan läheisyydessä olevien vapaa-ajan rakennusten saunavedet voidaan imeyttää maaperään, mikäli imetys tapahtuu vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja imeytyskaivon ja rantaviivan välillä on riittävästi suodattavaa maa-ainesta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan 30 m, talousvesikaivoon 50 m maaston muoto huomioiden ja naapurin rajalle 5 m. Kuivakäymälät ja vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 20 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesi-

17 16 kaivosta sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Kuivakäymäläjätettä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 20 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Umpikaivon alapinnan on oltava vesistön keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 metriä lähempänä rantaa Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille Rakennushankkeen sijoittuessa veden hankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, on siitä hankittava ympäristöviranomaisen lausunto. Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suojaaltaalla. 8. Hyvä rakentamistapa Mikäli lupa-asiassa poiketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman tai muun valtakunnallisesti sovellettavan, hyvää rakennustapaa tarkoittavan säännöstön määräyksistä tai ohjeista, tulee lupa-asiakirjoihin liittää riittävä selvitys poikkeamisen perusteista ja vaikutuksista. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

18 17 9. Kunnan eri osa-alueiden ominaispiirteiden säilyttäminen ja tukeminen Rakennettaessa haja-asutus- tai suunnittelutarvealueelle tulee selvittää oikeusvaikutteisen seudullisen kaavan määräykset alueen mahdollisista kulttuuri-, luonnonympäristö- tms. arvoista, joilla voi olla merkitystä hankkeen sijoittumisen tai ympäristöön sopivuuden suhteen. 10. Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen rajoituksia Lupahakemukseen tulee liittää tarvittavat selvitykset rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä terveellisyydestä (mm. radon, saastunut maa, melu). Suunnitelmissa on otettava huomioon näistä selvityksistä aiheutuvat erityisvaatimukset. 11. Yleiset alueet asemakaava-alueella / julkinen kaupunkikuva Yleisille alueille rakennettaessa tai pystytettäessä pitempiaikaisia rakennelmia tai laitteita on soveltuvin osin noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. 12. Asemakaavoja täydentävät määräykset Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään 5 metriä, paitsi I kerroksiset rakennukset asemakaavassa osoitetulla erillispientalojen korttelialueella (AO) vähintään 4 metriä rakennuspaikan rajasta. Etäisyydestä voidaan poiketa asianomaisen naapurin suostumuksella. Kaavassa osoitettu korttelikohtainen rakennusoikeus jakautuu kiinteistöille niiden korttelissa sijaitsevien pinta-alojen suhteessa. Asemakaavassa osoitetulla erillispientalojen korttelialueella (AO) saa rakentaa yhden asunnon/rakennuspaikka. Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on yli 2000 m 2, saa kuitenkin rakentaa kaksi asuntoa.

19 Rakennustyön aikaiset järjestelyt Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaa on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltorakennukset, työmaa-aidat ja muut työmaarakenteet sekä ylijäämätarvikkeet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue ympäristöineen on siistittävä. Vahingoittunut katu- tai muu alue on saatettava viivytyksettä kuntoon. 14. Jätehuolto Kiinteistön jätehuolto tulee järjestää terveydensuojeluasetuksen ja kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Jätehuollon tulee olla järjestetty ennen rakennuksen tai sen osan käyttöönottoa. Jätteiden keräilyastiat tai -välineet ja jätehuone on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa ja etteivät eläimet pääse niihin. 15. Määräysten valvonta, noudattaminen ja poikkeaminen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Poikkeaminen voi tällöin tapahtua määräyksiä tiukempaan tai väljempään suuntaan. Voimaantulo Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Sulkavan kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja tulee voimaan