LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Transkriptio

1 AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kara ltk Kunnanhallitus Kunnan valtuusto

2 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS TOIMENPITEIDEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN RAKENNUSTEN SOVETUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN YMPÄRISTÖN HOITO JA VAVONTA AITAAMINEN PIHAAUE /PIHAMAA OSOITEMERKINTÄ TONTIN RAJAN YITTÄMINEN RAKENTAMINEN ASEMAKAAVAAUEEN UKOPUOEA 4.1 RAKENNUSPAIKKA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RAKENTAMINEN KEARIIN JA UAKOE RANTAAUEEE RAKENTAMISTA KOSKEVAT ISÄMÄÄRÄYKSET 5.1 RAKENNUSPAIKKA RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTAAUEEA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTAAUEEA VESIHUOON JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHUOTO VESIHUOTO JÄTEHUOTO RAKENTAMINEN ONGEMA JA ERITYISAUEIA RAKENTAMINEN POHJAVESIAUEIE SAASTUNEIDEN MAIDEN HUOMIOIMINEN RAKENTAMISESSA RADONIN HUOMIOON OTTAMINEN RAKENTAMISESA MEUN HUOMIOONOTTAMINEN ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET ISÄRAKENTAMISMÄÄRÄYKSET NIIE AUEIE, JOIE ASEMAKAAVA ON VAHVISTETTU IMAN KAAVAMÄÄRÄYKSIÄ MÄÄRÄYSTEN VAVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN VOIMAANTUO... 14

3 3 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA Maankäyttö ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on aukaan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MR 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on kaavoitus ja rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii ympäristöosaston rakennusvalvontatoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallintosäännössä. 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 TAOUSRAKENNUKSEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS Rakennus (MR 113 ) Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia uvan / ilmoituksen tarve Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös: korjaus ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen rakennuksen laajentamiseen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen muuta kuin edellä mainittua rakennuksen korjaus tai muutostyötä varten, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista varten, jolloin luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. upaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella lomaasunnon muuttamista pysyvään asumiseen. Merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle (MR 129 ). Olevaan asuntoon liittyvän tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaavaalueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta ilmoitusmenettelyä. Sama kos

4 4 kee myös asemakaavassa osoitetun vastaavanlaisen talousrakennuksen rakentamista (MRA 61 ). Talousrakennuksen sijainti on osoitettava asemakaavassa. Sijainnin osoittaminen merkitsee paikan ja koon osoittamista rakennusalamerkinnällä tai kaavamääräyksin. Asemakaavaalueen ulkopuolella upamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan enintään 20 m²:n suuruisen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 300 m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaavaalueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Asemakaavaalueilla upamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan enintään 20 m²:n suuruisen, asemakaavassa osoitetun, muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kaikilla alueilla rakennuslupa on aina kuitenkin haettava myös pienehköille talousrakennuksille, jotka on varustettu tulisijalla tai hormilla. 2.2 TOIMENPITEIDEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan eri osaalueilla seuraavasti: Osaalue 1: Asemakaavaalueet Osaalue 2: Rantaasemakaavaalueet ja yleiskaavaalueet Osaalue 3: Muut alueet TOIMENPIDEUPA HAETTAVA IMOITUS TEHTÄVÄ i IM. TAI UPAA EI VAADITA Toimenpide: 1) Rakennelma (rakentaminen) Kunnan osaalue katos < 30m² i i i maatal. harj. kannalta tarpeellinen katos < 300m² i i i venekatos (talas) vaja, kasvihuone <7m² i i i kioski käymälä i i esiintymislava <20m² i i i puistomuuntamo tai vastaava i i muu vastaava rakennelma

5 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen), terveydensuojelu ja ympäristösuojelulain mukaisen luvan tarve varmistettava ympäristöviranomaiselta urheilu / kokoontumispaikka <5000m² >5000m² i asuntovaunualue tai vastaava katsomo <20 henkilöä >20 henkilöä yli 1kk paikallaan pysytettävä yleisöteltta tai vastaava i i 3) iikuteltava laite asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn i i 4) Erillislaite (rakentaminen) masto, piippu, antenni, tuulivoimala tai vastaava h<15m h>15m varastointisäiliö maanpäällinen osa <20m³ maanpäällinen osa >20m³ i i i hiihtohissi muistomerkki i i lautasantenni d<1.8m d>1.8m i i 5) Vesirajalaite, vesilain mukaisen luvan tarve varmistettava ympäristöviranomaiselta laituri <15m² >15m² i i muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava i i 6) Säilytys tai varastointialue (järjestäminen) muusta alueesta erotettu suurehko varastointi tai pysäköintialue tai vastaava >1000 m² i 7) Julkisivutoimenpide rakennuksen julkisivun muuttaminen i i katteen tai sen värityksen muuttaminen i i ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen i i 5

6 katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen ikkunajaon muuttaminen i i 8) Mainostoimenpide muun kuin luonnonsuojelulaissa (S 36 ) säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainostai muussa kaupallisessa tarkoituksessa A>2m² i i ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen i 9) Aitaaminen (ks. kohta 3.4) rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri i meluaidan rakentaminen 10) Kaupunkikuvajärjestely muut kaupunki tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset i i kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Kaavassa toimenpide ja sen ympäristölliset ehdot tulee osoittaa riittävällä tarkkuudella. Edellytykseksi ei riitä se, että kaavasta ei ole estettä toimenpiteelle. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennustai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MR mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MR mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kahden vuoden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Merenkulun turvalaitteiden rakentamisessa sovelletaan vesilain säännöksiä.

7 7 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet asemakaavaalueiden ulkopuolella Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Naapureiden välinen sopimus vähimmäisetäisyyksistä sitoo ja on voimassa, jos rakennus tuhoutuu ja pääasiallisesti samanlainen rakennus rakennetaan uudestaan (naapuruussuhdelaki 7 ). 3.2 RAKENNUSTEN SOVETUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, avokallioita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VAVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi tai jätesäiliöiden ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita tai seinäkkeellinen katos.

8 8 Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Ympäristön valvonta Kunnan kaavoitus ja rakennuslautakunta suorittaa maankäyttö ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. autakunta voi antaa ympäristöä koskevan katselmuksen pitämisen valitsemiensa katselmuksen pitäjien tai viranhaltijan tehtäväksi. 3.4 AITAAMINEN Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on pihaalueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää hakemuksesta rakennusvalvontaviranomainen. Mitä edellä on määrätty koskee myös istutettua aitaa. 3.5 PIHAAUE / PIHAMAA Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan täyttö ja istutukset tulee toteuttaa niin, ettei niistä aiheudu haittaa liikenteelle. Uudis ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. iittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa liittää ympäröivään maisemaan sopivin istutuksin.

9 9 3.6 OSOITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 3.7 TONTIN RAJAN YITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus, rakennuksen osa, rakennukseen kuuluva tekninen laite tai muu vastaava, saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle kunnan teknisen toimiston hyväksymällä tavalla. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVAAUEEN UKOPUOEA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa nro1 osoitetuilla alueilla A rakennuspaikan on oltava pintaalaltaan vähintään 5000m². Jos rakennus liitetään vesiosuuskunnan tai kunnan vesijohtoon ja jätevedet johdetaan yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen, voidaan pintaalamääräyksestä poiketa. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa sen estämättä, mitä 1.mom. on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten yhteenlaskettu pohjapintaala saa olla enintään 120 m². Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta, maatalouskäytössä olevia maatiloja lukuunottamatta kuitenkin enintään 500 m². Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia, sallitun kerrosalan puitteissa.

10 RAKENTAMINEN KEARIIN JA UAKOE Asemakaavaalueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RANTAAUEEE RAKENTAMISTA KOSKEVAT ISÄMÄÄRÄYKSET KAAVA AUEIDEN UKOPUOEA 5.1 RAKENNUSPAIKKA Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöalueeseen rajoittuvan rajan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. 5.2 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA AUEEA Rakennettaessa rantaalueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rantaalueilla rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla pääosin puuta. Katemateriaalien tulee olla himmeäpintaisia tai himmeäksi pintakäsiteltyjä. Suuria yhtenäisiä lasipintoja tulee välttää. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1.0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1.5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m² ja avoimen katetun kuistin ala enintään 12 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Enintään 10 m² suuruisen huvimajan, katoksen tai kesäkeittiön saa rakentaa 15m:n etäisyyteen rantaviivasta. Rakentamisessa on huomioitava, ettei rakentamisella vaikeuteta olemassa olevien merenkulun turvalaitteiden käyttöä ja ylläpitoa. 5.3 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTAAUEEA Rantaalueella rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalla, jolle rakennettavat rakennukset sijaitsevat enintään 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta, rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 m² ja rakennusten lukumäärä enintään 5.

11 6. VESIHUOON JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHUOTO VESIHUOTO iittymisvelvollisuus Vesihuoltolaitoksen toimintaalueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Talousveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Jätevesien käsittely Jätevesien käsittelyssä on noudatettava kunnan ympäristöviranomaisen antamia määräyksiä ja ohjeita. 6.2 JÄTEHUOTO Jätehuollon järjestämisessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 7. RAKENTAMINEN ONGEMA JA ERITYISAUEIA 7.1 RAKENTAMINEN POHJAVESIAUEIE Pohjavesialueilla öljy ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa sisätiloihin tai maan päälle ja varustaa suojaaltaalla. Eläinsuojan ja lantalan rakentamiseen tai laajentamiseen pohjavesialueella tulee saada ympäristölupa. Tärkeillä pohjavesialueilla yleisten alueiden ja muiden kuin asuinpientalojen rakennuspaikkojen ajoteiden ja paikoitusalueiden pintarakenteiden tulee olla vettä läpäisemättömiä. Sade ja pintavedet on johdettava kunnan sadevesiviemäriin tai pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttamatta ympäröivään maastoon. Tehtäessä maanrakennustöitä pohjavesialueilla on pohjaveden ylimmän pinnan ja kaivutason välille jätettävä riittävä suojakerros. Käytettävien täyttöainesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuvia puhtaita kiviperäisiä maaaineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia rakennushankkeeseen ryhtyvältä selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden soveltuvuudesta. 7.2 SAASTUNEIDEN MAIDEN HUOMIOIMINEN RAKENTAMISESSA Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen saastuneisuus. Tehty selvitys ja selvitys niistä toimenpiteistä joihin on tarpeen ryhtyä saastuneisuuden johdosta tulee liittää rakennuslupaasiakirjoihin. 7.3 RADONIN HUOMIOON OTTAMINEN RAKENTAMISESSA Rakentamisessa on koko kunnan alueella otettava huomioon maaperän mahdollinen radonpitoisuus. Huoneilman radonpitoisuuden alentamiseksi on alapohjarakenteiden ja ilmanvaihtolaitteiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. 7.4 MEUN HUOMIOON OTTAMINEN Rakennettaessa tie, rautatie tai lentoliikenteen tai muun melunlähteen aikaansaaman melualueen läheisyydessä on rakennushankkeeseen ryhtyvän esitettävä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan ettei lainsäädännön nojalla annettuja melun ohjearvoja ylitetä, niin sisätiloissa, kuin oleskelualueilla.

12 12 8. VANHOJA ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Määräykset niille alueille, joille asemakaava on vahvistettu ilman asemakaavamääräyksiä 8.1 Asuinkerrostaloa (AK), liikerakennusta (A) tai yhdistettyä liike ja asuntokerrostaloa (AK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pintaalasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pintaalasta. 8.2 Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennuspaikan pintaalasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pintaalasta. 8.3 Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pintaalasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3,5 metriä korkea. 8.4 Asunto ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään m 2. Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pintaalasta. 8.5 Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, M) rakennuspaikan on oltava vähintään m 2. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pintaalasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto tai säilytystilojen ala tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä ja muita liiketiloja. Kaavoitus ja rakennuslautakunnan on rakennusluvan myöntämisen yhteydessä hyväksyttävä rakennuspaikan liikenteen järjestely. 8.6 Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pintaalasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pintaalasta. 8.7 Teollisuus tai varastorakennusten (T) rakennuspaikan pintaalaa tulee olla vähintään m 2. Rakennuspaikan pintaalasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia ja kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pintaalasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto, henkilökunnan ruokailu ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus tai varastotilojen ala tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa. Rakentamisesta käsiteollisuusrakennuksen rakennuspaikalle on määrätty 8.8:ssä.

13 Käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikan pintaalasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pintaalasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto, henkilökunnan ruokailu ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsiteollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. 8.9 Maanviljely tai metsätalousalueeksi (MV, MM) määrätylle alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pintaalan on oltava vähintään 2 hehtaaria. Kaavoitus ja rakennuslautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari Kasvitarhaalueen (MK) rakennuspaikan pintaalan on oltava vähintään m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa kasvihuoneita ja talousrakennuksia sekä yhden asunnon kutakin rakennuspaikan m 2 kohden Ryhmäpuutarhaalueen (MR) rakennuspaikan pintaalan on oltava vähintään 1 hehtaari ja saa rakennuspaikkaa käyttää ainoastaan kasvukautena. Rakennusten tulee olla yhdenmukaisia. Rakennuksen ala saa olla enintään 16 m 2 ja korkeus enintään 3 metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi vartijan asunnon sekä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia omaalueen (R) rakennuspaikan pintaalan on oltava vähintään 2 hehtaaria ja lomaasuntoalueen (RH) rakennuspaikan pintaalan vähintään m 2. Rakennuspaikan rakennusten kerrosala saa olla enintään 5 prosenttia sen pintaalasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon olennaisesti liittyviä enintään kaksikerroksisia rakennuksia. omaalueelle tai lomaasuntoalueelle rakennettaessa ei sovelleta rakennusasetuksen 72, 79 ja 8184 :n säännöksiä 8.13 Rakennuspaikan kerrosalan lisäksi saa rakentaa auton säilytyspaikkoja sikäli kuin ne eivät ylitä rakennuspaikan käyttötarkoitusta vastaavaa määrää Milloin asemakaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin sen rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään viisi metriä. Kaavoitus ja rakennuslautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi rajaan tai lähemmäksi rajaa, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa tai tämä on antanut rakentamiseen suostumuksensa.

14 9. MÄÄRÄYSTEN VAVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Kaavoitus ja rakennuslautakunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. 9.2 VOIMAANTUO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan aukaan kunnan elokuun 26. päivänä 1991 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys on aukaan kunnan valtuuston 15. päivänä lokakuuta 2001 hyväksymä. Voimaantulo