Kerrostaloissa satsataan nyt PILP-tekniikkaan. As. Oy Vuorikilpi säästää euroa vuodessa NUMERO 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kerrostaloissa satsataan nyt PILP-tekniikkaan. As. Oy Vuorikilpi säästää 17 000 euroa vuodessa NUMERO 1/2014"

Transkriptio

1 RETERMIA NEWS NUMERO 1/2014 Ilmanvaihto 36 % Yläpohja 6 % Ikkunat 15% Ulkoseinät 17% Lämmitys 60 % Kerrostaloissa satsataan nyt PILP-tekniikkaan As. Oy Vuorikilpi säästää euroa vuodessa Energiaremontin takaisinmaksuaika 7 vuotta Sähkönkäyttö 20 % Aurinko ja ihmiset 20 % Alapohja 4 % Viemäriin 22%

2 Pääkirjoitus kyseinen sovellus on herättänyt suurta mielenkiintoa ja tämä talotekniikan sovellusala on vasta lähtemässä nousuun. Nyt alalla on mielestäni ongelmana se, että paljon kohteita toteutetaan puutteellisilla suunnitelmilla tai niitä ei ole. Taloyhtiöt saavat eri urakoitsijoilta erisisältöisiä tarjouksia eikä kaikissa kohteissa ole valvojaa. Nämä hankkeet tulisi vetää läpi ammattimaisesti niin, että projektia johtaa suunnittelija taloyhtiön puolueettomana edunvalvojana. Retermia Oy on mukana Kiinteistöliiton hallinnoimassa hankkeessa, jossa laaditaan asuinkerrostaloyhtiöille ns. Hankintaopas. Oppaassa kerrotaan, mitä taloyhtiön hallituksen tulee tehdä halutessaan poistoilman lämmöntalteenoton ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä: edut, haitat, takaisinmaksuaika karkeasti, vaikutus asumiseen jne. Vanhojen asuinkerrostalojen energiansäästöpotentiaali Saneerausrakentamisen puolella uutena sovellusalueena Suomessa on nousemassa vanhojen kerrostalojen poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumpputekniikkaa hyödyntäen (PILP). Järjestelmä koostuu pääpiirteittäin maalämpöpumpusta (tyypillisesti neste-neste -lämpöpumppu), jonka keruupiirinä toimii nestekiertoinen lämmöntalteenottopatteri. Poistoilman lisäksi voidaan hyödyntää myös lämpökaivoista kerättyä lämpöä. Lämpöpumpun tuottama lämpö hyödynnetään radiaattoripiirin paluuveden ja lämpimän käyttöveden lämmityksessä. Taloyhtiötä ohjataan teettämään energiaremontista kattavat suunnitelmat. Suunnittelijalle tulee selvä tehtävänkuvaus, jolloin suunnittelutyö on helpompi tarjota. Laadukkaiden suunnitteluasiakirjojen avulla toteutus voidaan helpommin kilpailuttaa ja valita samansisältöisistä tarjouksista se edullisin tai muuten parhaalta vaikuttava. Samalla opas tulee toimimaan markkinointivälineenä ja kannustimena toteuttaa näitä hankkeita ammattimaisesti, osaavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Vanhaa viisasta sanontaa lainaten: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Antoisia lukuhetkiä sekä menestyksekästä vuotta Asuinkerrostaloihin kohdistuvia PILP-sovelluksia on toteutettu Ruotsissa, etenkin Suur-Tukholman alueella, jo kauan. Retermian ensimmäiset laitetoimitukset PILP-kohteisiin olivat 2000-luvun alussa. Suomessa Markus Castrén Toimitusjohtaja / Retermia Oy

3 Vanhoissa kerrostaloissa on suuret säästömahdollisuudet PILP-tekniikalla hukkalämpö tehokkaasti ja turvallisesti hyötykäyttöön Olemassa olevien, luvulla rakennettujen, asuinkerrostalojen suurin yksittäinen lämmönkuluttaja on ilmanvaihto. Koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa asuinkerrostaloissa lämpimän poistoilman mukana kulkeutuu % rakennuksen käyttämästä lämpöenergiasta. Vanhojen kerrostalojen energiaremonteissa yhä suositummaksi menetelmäksi on nousemassa poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumpun avulla (PILP). PILP-tekniikassa poistoilman ilmaislämpö hyödynnetään lämpöpumpun avulla rakennuksen lämmitysjärjestelmän paluuveden ja lämpimän käyttöveden esilämmityksessä. Kesäaikaan lämpöpumpulla on mahdollista tuottaa koko rakennuksen lämpimän käyttöveden tarve. Olemassa oleva lämmöntuottoyksikkö (kaukolämpö jne). Ilmanvaihto 36 % LTO yksikkö Lämpimän käyttöveden säiliö neste-neste -lämpöpumppu Olemassa oleva lämmöntuottoyksikkö (kaukolämpö jne). Nestekiertoinen lämmitysjärjestelmä (radiaattorit, lattialämmitys) Yläpohja 6 % Epäsuoran PILP -järjestelmän toimintaperiaate. Ikkunat 15% Lämmitys 60 % Sähkönkäyttö 20 % Aurinko ja ihmiset 20 % Ulkoseinät 17% Alapohja 4 % luvulla rakennetun asuinkerrostalon energiatase. Viemäriin 22% Poistoilma on lämmönlähteenä turvallinen ja helppo hyödyntää. Siinä on lämmönlähteenä useita etuja verrattuna lämpökaivoihin: Poistoilmasta on saatavissa vuodenajasta riippumatta vakioteho, koska poistoilmavirtauksessa ei ole termistä massaa. Keruupiirin lämpötilataso on korkeampi eikä poistoilman lämmöntalteenotossa ole lämpökaivojen porauksiin liittyviä ympäristöriskejä. Usein poistoilmasta talteenotetun kilowatin hinta on myös edullisempi verrattuna maalämpöön. Poistoilman lämpö otetaan talteen joko suorahöyrysteisillä tai nestekiertoisilla pattereilla. Suorahöyrysteisissä PILP-järjestelmissä lämpöpumpun kylmäaine virtaa LTO-patterin putkien sisällä ja poistoilma virtaa patterin vaippapuolella. Näissä järjestelmissä lämpöpumppuyksikkö sijaitsee LTO-patterin yhteydessä, tyypillisesti vesikatolla. Lämpöpumppuyksikön lauhduttimelta tehdään putkitukset lämmönjakohuoneeseen.

4 Paras tapa hyödyntää poistoilman lämpöä näissä PILP-sovelluksissa on käyttää nestekiertoisia lämmönsiirtimiä poistoilmassa ja rakentaa maalämpöpumpun keruupiiri katolle tai ullakolle. Tämä mahdollistaa useiden rinnakkaisten puhaltimien lämmöntalteenoton samalle lämpöpumpulle ja poistopattereiden hallitun huurteeneston toteutuksen. Lisäksi se antaa mahdollisuuden laajentaa järjestelmää myöhemmin, esimerkiksi lisäämällä lämpöpumppuyksiköitä, aurinkopaneeleita tai lämpökaivoja. LTO yksikkö Olemassa oleva lämmöntuottoyksikkö (kaukolämpö jne). Lämpimän käyttöveden säiliö neste-neste -lämpöpumppu Olemassa oleva lämmöntuottoyksikkö (kaukolämpö jne). Nestekiertoinen lämmitysjärjestelmä (radiaattorit, lattialämmitys) yhteydessä. Huoneistokohtaisilla tuloilmakoneilla tuloilma suodatetaan, talvella lämmitetään ja kesällä mahdollisesti viilennetään. Tällöin PILP-järjestelmän lämpöä voidaan hyödyntää lämmitysjärjestelmän paluuveden ja käyttöveden esilämmityksen lisäksi myös tuloilman lämmityksessä. Millaisissa kohteissa remontti kannattaa? Jos vanhan asuinkerrostalon ilmanvaihto on toteutettu painovoimaisella ilmanvaihdolla ja poistoilmakanavat ovat tiiliverhoiltuja piippuja, on PILP-järjestelmää vaikeaa toteuttaa kustannustehokkaasti. Vanhat rakenneaineiset kanavat eivät ole riittävän tiiviitä koneelliselle poistoilmanvaihdolle, ja poistoilmakanaviston muuttaminen kantti- tai kierresaumakanavalle lisää hankkeen kustannuksia. Lämpökaivot Hybridijärjestelmän toimintaperiaate. Poistoilman lämmöntalteenotto toteutetaan usein kytkemällä poistoilman LTO-patterit sarjaan lämpökaivojen kanssa. Tämä kasvattaa keruunesteen lämpötilatasoa ja täten lämpöpumpun COP:ta. Poistoilman LTO:lla voidaan korvata osa lämpökaivoista ja lämpökaivoja voidaan kesällä ladata poistoilman lämmöllä, kun lämmön tai lämpimän käyttöveden tarvetta ei rakennuksessa ole. Nämä ns. hybridiratkaisut ovatkin Ruotsissa varsin yleisiä: poistoilman LTO yhdessä aurinkopaneelien ja lämpökaivojen kanssa. Mikäli halutaan parannusta sisäilman laatuun ja asumisviihtyvyyteen, kannattaa harkita koneellisen tuloilmajärjestelmän rakentamista energiansäästöhankkeen Toinen huomioitava seikka PILP-järjestelmää harkittaessa on rakennuksen poistoilmavirtaaman suuruus. Jotta PILP-järjestelmä olisi kannattava, tulee poistopuhaltimen perusilmavirran olla vähintään 250 l/s. Käytön aikainen tehostusilmavirta on tyypillisesti % perusilmavirtaa suurempi. Ellei rakennuksen poistoilmavirran suuruutta tiedetä, tulisi heti ensimmäiseksi mitata lähtötilanteen ilmamäärät ja laskea rakennuksen ilmanvaihdon tarve nykytilanteessa. Hybridiratkaisut ovat Ruotsissa yleisiä: poistoilman LTO yhdessä aurinkopaneelien ja lämpökaivojen kanssa.

5 PILP-järjestelmän kustannuksia arvioitaessa tulee sähkökeskuksen sulakekoon riittävyys lämpöpumpulle tarkistaa, samoin kuin paikallisen energiayhtiön kanta kaukolämmön perusmaksujen huojennukseen. Nyrkkisääntöjä alustavaan laitevalintaan Nyrkkisääntönä poistoilmasta talteenotetulle teholle voidaan käyttää noin 20 kw per 1 m3/s poistoilmavirtaa. Tämä toteutuu +2 ºC / +7 ºC keruupiirin nesteen lämpötiloilla poistoilman ollessa noin 22 ºC lämmintä. LTO-patterin nestevirtaama valitaan karkeasti niin, että nestevirtaama yksikössä l/s on yhtä suuri kuin ilmamäärä m3/s. Glykolia käytetään lämmönsiirtonesteenä tyypillisesti silloin, kun keruuputkisto viedään lämmönjakohuoneesta katolle sisätiloissa, rappukäytävissä ja ullakolla. Kun keruuputkisto viedään katolle talon ulkoseinällä, on lämmönsiirtoneste yleensä 30 % etanolia tai bioetanolia. Näillä nopeilla laskusäännöillä päästään käsiksi poistoilmasta talteenotettavaan lämpötehoon, pystytään mitoittamaan keruuputkisto ja valitsemaan maalämpöpumppu. Neulalämmönsiirrin mitoitetaan pääsääntöisesti perusilmavirran perusteella. LTO-huippuimurin puhallin valitaan tehostusajan ilmavirran mukaan. Poistopuhaltimen käydessä tehostusajan ilmamäärällä poistoilmasta kerätty lämpöteho ja keruupiirin nesteen lämpötilataso kasvavat, jolloin lämpöpumppu tuottaa enemmän lämpöenergiaa ja sen COP on suurempi. Tarkka poistopatterin mitoitus tehdään maalämpöpumpun edellyttämillä keruupiirin virtaamilla, kun maalämpöpumppu on valittu. Asennus Vanha poistopuhallin sijaitsee usein ullakolla olevassa puhallinhuoneessa, johon liittyy useita poistoilmakanavia. Toinen vaihtoehto on ns. kanavapuhallin tai vanha huippuimuri katolla. Vasen kuva: asuinkerrostalon ullakolla sijaitseva puhallinhuone. Oikea kuva: vanha huippuimuri. Vanhat puhallinhuoneet ovat usein pieniä ja LTO:n sijoittaminen niihin hankalaa. Usein helpoin tapa on sijoittaa LTO-huippuimuri rakennuksen vesikatolle ja hyödyntää puhallinhuoneessa oleva tila äänenvaimentimelle. Uudet energiatehokkaat huippuimurit (kuten kammiopuhaltimet) käyvät suuremmalla kierrosnopeudella ja ovat siksi usein vanhoja puhaltimia äänekkäämpiä. Toinen helppo toteutustapa on sijoittaa LTO-ulospuhalluskatos vesikatolle ja vaihtaa puhallinhuoneessa oleva kaavullinen poistopuhallin kammiopuhaltimeen sekä lisätä puhallinhuoneeseen tarvittavat äänenvaimentimet. PILP-järjestelmä on mahdollista toteuttaa pienin muutostöin ja häiriöin asukkaille. LTO-katoksen tai LTO-huippuimurin nosto vesikatolle onnistuu yhden päivän aikana. Suurin asukkaalle näkyvä muutos on keruuputkiston asennus rappukäytävään tai ulkoseinälle. Linjasaneerauksen yhteydessä helppo ja edullinen keino varautua mahdolliseen PILP-järjestelmän asennukseen on viedä keruuputket porraskäytävässä tai vanhassa roskakuilussa lämmönjakohuoneelta ullakolle. Lämpöpumput sijoitetaan pääsääntöisesti lämmönjakohuoneeseen. Lämpökatko jää hyvässä toteutuksessa vain muutamaan tuntiin.

6 LTO-huippuimurin nosto vesikatolle.

7 Asuinkerrostalojen LTO-huippuimureiden puhaltimet ovat pääsääntöisesti olleet EC-moottorilla varustettuja. EC-moottoritekniikka mahdollistaa parantuneen sähkötehokkuuden lisäksi myös sen, että puhaltimen ohjausyksikkö voidaan sijoittaa lämmönjakohuoneeseen, kuten lämpöpumppuyksikkökin. Lämmönjakohuoneesta viedään katolle ohjausjännitekaapeli. Taajuusmuuttajan sijoittaminen lämpimään ja pölyttömään tilaan, joka olisi riittävän lähellä AC-puhallinta, on saneerauskohteissa usein hankalaa, ja häiriösuojattujen kaapeleiden asennuskustannus on korkea. suuren tehon sijaan suurelle lämpökertoimelle. Tällöin PILP-järjestelmä kestää myös primäärienergiatarkastelun. PILP-järjestelmän korvatessa CHP-voimalaitoksessa tuotettua kaukolämpöä on nopean hiilijalanjälkitarkastelun valossa vuotuisen lämpökertoimen oltava vähintään 2. Tämä luku saadaan vertaamalla sähkön primäärienergiakerrointa 1,4 kaukolämmön primäärienergiakertoimeen 0,7. Ympäristönäkökulmasta katsottuna useat tutkimukset kuitenkin osoittavat sähköntuotannon primäärienergiakertoimeksi kahta. Tällöin minimivaatimus vuotuiselle COP:lle tulisi olla 3, kun lämmön ja sähkön yhteistuotannolla tuotettua lämpöä korvataan lämpöpumpulla tuotetulla lämmöllä. Luonnollisesti lämmön ja sähkön hintojen suhde vaikuttaa suoraan myös PILP-järjestelmän taloudelliseen kannattavuuteen ja vaadittuun vuotuiseen lämpökertoimeen. Suurelle lämpökertoimelle (COP vähintään 3.5) mitoitetun järjestelmän kannattavuus säilyy hyvänä tulevaisuudessakin, vaikka sähkön hinnan nousu olisi lämmön hinnan nousua suurempaa. EC-puhaltimella varustettu LTO -huippuimuri. PILP-järjestelmien energiatehokkuudesta PILP-kohteissa on kysymyksessä aina osatehomitoitus. Vanha lämmitysjärjestelmä (kaukolämpö, öljy tms.) jää käyttöön PILP-järjestelmän kattaessa tyypillisesti noin % mitoitustehontarpeesta ja noin % vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. On ensiarvoisen tärkeää mitoittaa PILP-järjestelmä mahdollisimman Kannattavuuslaskelmissa tulee ottaa huomioon lämmitysverkoston säätökäyrän vaikutus lämpöpumpun lämpökertoimeen. Jos esimerkiksi vanha radiaattoriverkosto on mitoitettu 60 / 80 ºC lämpötiloihin, PILP-järjestelmällä kannattaa tehdä mitoittavassa ulkoilman lämpötilassa ainoastaan lämmintä käyttövettä. PILP-hankkeen yhteydessä tulisi tasapainottaa olemassaoleva patteriverkosto ja tarkistaa, voiko lämmitysverkoston säätökäyrää mahdollisesti laskea. Meno- ja paluuveden lämpötilat ovat vanhoissa radiaattoriverkostoissa usein suunniteltuja korkeampia..

8 Muita kannattavuuslaskelmissa huomioitavia tekijöitä ovat rakennuksen lämmitystehontarve ja lämpöpumpun COP, jotka riippuvat ulkoilman lämpötilasta. Vuotuisen energiankulutuksen suhteen PILP-sovelluksissa pätee sama totuus kuin ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosienergioiden laskennassa, vain vielä korostuneemmin. Tuntitason laskenta antaa totuudenmukaisia energiansäästölukemia. Mikäli laskenta sovitetaan ulkoilman vuotuisessa keskilämpötilassa, tulee energiansäästölaskelmasta liian optimistinen. Vuoden keskilämpötilassa rakennuksen lämmitysjärjestelmä pystyy tyypillisesti vastaanottamaan kaiken lämpöpumpun tuottaman lämpötehon. Lisäksi lämpöpumppu toimii hyvällä lämpökertoimella, koska lämmitysverkoston paluuveden lämpötila on matala. Keskilämpötilaa korkeammissa ulkoilman lämpötiloissa rakennus ei pysty käyttämään kaikkea lämpöpumpun tuottamaa lämpöä, vaan lämpöpumppua ajetaan osateholla. Vuoden keskilämpötilaa kylmemmillä keleillä taas lämpöpumpun COP heikkenee, koska lauhdutuslämpötila kasvaa. Lämpöpumpun tuottama lämpimän käyttöveden lämmitysenergia ja LKV:n tehotarve on viisainta laskea lämpimän käyttöveden standardoidulla kulutusprofiililla ja sisällyttää lämminvesivaraaja laskentamalliin. Näin kulutuspiikit tulevat oikein huomioiduiksi laskelmassa. PILP-hankkeen kustannukset ovat tyypillisesti olleet , sisältäen arvonlisäveron. Takaisinmaksuaika on yleensä ollut 6-12 vuotta. Takaisinmaksuaika tulee laskea jokaiselle kohteelle, sillä se vaihtelee suuresti rakennus- ja paikkakuntakohtaisesti. Käytön aikainen seuranta Lämpöpumpun tuottama lämpöenergia ja sähkönkulutus tulee mitata järjestelmän vuotuisen lämpökertoimen selvittämiseksi. Keruu- ja antopuolen liuospumput on sisällytettävä sähköenergian mittaukseen. Myös keruupiirin liuosvirtaama ja keruupiirin lämpöteho on syytä saattaa jatkuvan seurannan piiriin. Tämä nopeuttaa vianetsintää sekä varmistaa osaltaan laitoksen oikean toiminnan ja aikataulun mukaisen käyttöönoton. PILP-järjestelmät tulee ehdottomasti liittää etähallinnan piiriin. Retermiassa on kehitteillä tuntitason dynaaminen laskentaohjelma, joka ottaa edellä mainitut seikat huomioon simuloidessaan PILP-järjestelmien vuotuista energiansäästöä. Ohjelma valmistuu alkuvuodesta Tuntitason laskenta antaa totuudenmukaisia energiansäästölukemia.

9 Jyväskyläläisessä kerrostalossa nautitaan edullisesta lämmöstä Retermian PILP-järjestelmällä yli euron vuosisäästöt Olli Ingervolta sujuu taloyhtiönsä energiaremontista kertominen jo rutiinilla niin paljon huomiota hanke on herättänyt. Pari-kolmekymmentä henkeä eri taloyhtiöiden hallituksista on jo käynyt meidän asennustamme katsomassa. Hanke sai alkunsa Ingervon iltalukemisista: Kiinteistölehden juttu kerrostalojen maalämmityksestä innosti Asunto-osakeyhtiö Vuorikilven hallituksen puheenjohtajaa selvittämään mahdollisuudet asentaa maalämpö omaan taloyhtiöön. Enermix Oy:ltä tilattu ennakkokartoitus osoitti maalämmön kuitenkin kannattamattomaksi. Yli kahdenkymmenen lämpökaivon poraaminen kuudenkymmenen asunnon lämmitystarvetta varten ei olisi maksanut itseään takaisin järkevässä ajassa. Enermix ehdotti sen sijaan poistoilman lämmöntalteenottoa. Taloyhtiössä oli jo aiemmin tehty ikkunaremontti ja yläpohjan lisäeristys. Kilpailutuksen jälkeen Enermix sai urakan itselleen, ja työt aloitettiin tammikuussa Urakoitsijan toiminta saa paljon kiitosta hankkeesta vastanneilta: Asennus vei aikaa vain kahdeksan päivää. Asukkaat eivät remonttia juuri huomanneetkaan lämmitys ja lämmin vesi olivat hetken pois päältä, siinä kaikki. Ja nyt vain nautitaan edullisesta lämmityksestä, Ingervo hymyilee. Säästöt ovat jopa ylittäneet ennakko-odotukset. Kaukolämmön osto on pudonnut puoleen. Vuotuiset energiansäästöt ovat yli , josta kaukolämmön perusmaksun alenemisen osuus on euroa vuodessa. Kymmenessä vuodessa yksinään perusmaksun alentumisella säästetään euroa, ja lisäksi lämmitysenergian kokonaiskulutus on pienentynyt 40 prosenttia. Takaisinmaksuajaksi hankkeelle tulee noin seitsemän vuotta. Hallituksen puheenjohtaja Olli Ingervo esittelee Rahapajaa.

10 Isännöitsijä Ilkka Kuulasmaa lämmönjakohuoneessa. Janne Heinonen Enermix Oy:stä on mitannut järjestelmän vuotuisen lämpökertoimen (COP) arvoksi 4. Luvussa on otettu huomioon paitsi lämpöpumpun, myös keruu- ja latauspiirin liuospumppujen sähkönkulutus. Hankkeen kokonaishinnasta, eurosta (sisältäen arvonlisäveron), taloyhtiöllä oli sijoittaa omaa rahaa puolet. Puolet eli euroa otettiin huoltolainana taloyhtiölle. Laina maksetaan takaisin säästöillä, noin kuudessa vuodessa. Kaupungilta on vielä lisäksi tulossa energia-avustusta. Järjestelmä on toiminut äärettömän hyvin. Huolto ja neulalämmönsiirrinten pesu painepesurilla on sujunut Ingervon mukaan helposti. Myös isännöitsijä Ilkka Kuulasmaa on tyytyväinen. Yhtiövastikkeita ei ole taloyhtiössä tarvinnut korottaa seitsemään vuoteen eikä korotustarvetta ole lähivuosinakaan näköpiirissä siitä huolimatta, että monet menoerät jätemaksuista veroihin ovat nousseet. Tällaisella matematiikalla on helppo saada energiaremontille yhtiökokouksen hyväksyntä. Kuulasmaalla onkin jo tiedossa taloyhtiötä Jyväskylässä, joihin on suunnitteilla vastaavanlainen järjestelmä.

11 Talotekniikkatuotteista suuri osa on vielä CE-merkinnän ulkopuolella EC -puhaltimella varustettu Retermia LTO -huippuimuri

12 RETERMIA Retermia Oy I I I Paininpuuntie 17 I Heinola

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Lämmöntalteenoton asiantuntija Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Oy Hydrocell Ltd perustettiin vuonna 1993 Toimipaikka Järvenpäässä

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Naavatar yhteistyössä

Naavatar yhteistyössä Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Pilpit lämmöntalteenottojärjestelmä

Pilpit lämmöntalteenottojärjestelmä Pilpit lämmöntalteenottojärjestelmä Kerrostaloihin, toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöihin Poistoilmasta energiaa - puolita kaukolämmön tehontarve Energiatehokkuutta kaikenikäisiin kiinteistöihin

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen 2014 Firmaesitys Kiinteistö 23.10.2014 Henrik Karlsson Tom Allen Oy Tom Allen Oy on Porvoossa päämajaa pitävä lämmitysalan yritys joka on toiminut jo yli 20 vuotta. Yritys

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH)

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) Huippuimurin ympärille rakennettavaa neulalämmönsiirrintä kutsutaan nimellä LTO-huippuimuri, lyhyemmin LTOH. LTO-huippuimuri (LTOH) LTO-huippuimuri valmistetaan rakentamalla huippuimurin

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden. Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla

Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden. Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden parantamisesta ja energiansäästöön tähtäävistä toimista puhutaan paljon, mutta olemassa oleva asuinrakennuskanta

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

LIVING. Lämmön talteenottoon poistoilmanvaihdolla varustettuihin kerrostaloihin. Erinomainen tuotto sijoitukselle.

LIVING. Lämmön talteenottoon poistoilmanvaihdolla varustettuihin kerrostaloihin. Erinomainen tuotto sijoitukselle. Puhaltimet Ilmankäsittelykoneet Ilmanjakotuotteet Paloturvallisuus Ilmastointi Ilmaverhot ja lämmitystuotteet Tunnelipuhaltimet LIVING Lämmön talteenottoon poistoilmanvaihdolla varustettuihin kerrostaloihin.

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Kuva: Motiva, verkkosivut Lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus: 15-25 % vanhoissa kiinteistöissä 25-35 % nykyrakennuksissa Yli 50 % nollaenergiarakennuksissa

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto YRITYSESITTELY Nimi: Konsulttitoimisto Enersys Oy Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto Osoite: Kerkkolankatu 28 Puh. (09)42474608, Fax. (019)485488 05800 Hyvinkää Sähköposti: etunimi.sukunimi@enersys.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ

MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ MEILAHDEN SAIRAALAN POTILASTORNI SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 7.2.2013 PORI MEILAHDEN POTILASTORNI YLEISTÄ JULKISIVU - vaipan lämmöneristys - ikkunat ILMANVAIHDON LÄMMÖN

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit.

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Kaksi energiatehokasta TAPAA lämmittää taloasi jopa ilmanvaihdolla Haluatko korvata vanhan öljy-, sähkö- tai puukattilasi lämpöpumpulla?

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot