Metropolialueen vahva peruskunta

Transkriptio

1 Metropolialueen vahva peruskunta

2 Kuntarakenneuudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitus käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista vastaa itsenäisesti peruspalveluista (vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta) kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella.

3 Kuntarakenneuudistuksen poliittinen ohjaus ja seuranta Kuntauudistusta johtaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä täydennettynä sosiaali- ja terveysministerillä ja peruspalveluministerillä. Ohjausryhmä ( ). Pj. valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (VM), muut jäsenet valtiosihteereitä (7) ja siht. projektipäällikkö Arto Koski (VM). Tehtävänä on: valmistella kunnallishallinnon rakennelain, kuntalain kokonaisuudistuksen ja valtionosuuslainsäädännön valmistelussa tarvittavat poliittiset linjaukset sekä vastata uudistusprosessin poliittisesta valmistelusta. Seurantaryhmä ( ). Pj. kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, jäsenenä 5 kansanedustajaa ja siht. projektipäällikkö Arto Koski. Tehtävänä on: seurata 2011 kuntarakenneuudistuksen valmistelua esittää näkökulmia ja edistää vuorovaikutusta arvioida aluekierrokselta saatavaa palautetta ja uudistuksesta käytävää poliittista keskustelua.

4 Rakennetyöryhmän tehtävät laatia selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista, joiden pohjalta - hallitus määrittelee uudistuksen tärkeimmät kriteerit ja etenemisen - valmistellaan kuntarakennelaki esitys on laadittava myös karttamuotoisena esitys koskee myös - Kainuun maakunnan sekä - metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävä ei ole kuitenkaan arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) toimikausi vuoden 2011 loppuun

5 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä Puheenjohtaja: Päivi Laajala, osastopäällikkö, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Varapuheenjohtaja: Auli Valli-Lintu, hallitusneuvos, valtiovarainministeriö Jäsenet: Rainer Alanen, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Kirsi Kangaspunta, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Päivi Salo, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Matti Vatilo, rakennusneuvos, ympäristöministeriö Arto Koski, projektipäällikkö, valtiovarainministeriö Pysyvät asiantuntijat: Kaija Majoinen, kehitysjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kari Prättälä, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Sihteerit: Eeva Mäenpää, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö Anu Hernesmaa, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö Markku Mölläri, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö

6 Kunnan talous -työryhmän tehtävät arvioida kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevien kuntalain säännösten mahdollisia kiireellisiä muutostarpeita - ehdotukset HE-muotoon - mahdolliset muutokset voimaan laatia hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen ehdotus kuntalain säännöksiksi, jotka koskevat - kunnan talouden ohjausta - yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta sekä - hallinnon ja talouden tarkastusta kuntalain kokonaisuudistusta varten toimikausi vuoden 2011 loppuun (raportin valmistelu käynnissä)

7 Kunnan talous -työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Rainer Alanen, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Varapuheenjohtaja: Vesa Lappalainen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Jäsenet: Hannele Savioja, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Eeva Mäenpää, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö Juha Majanen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Tuulia Hakola, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Matti Väisänen, taloussuunnittelupäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö Olli Kerola, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Arto Sulonen, lakiasiain johtaja, Suomen Kuntaliitto Anneli Heinonen, kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat: Arto Koski, projektipäällikkö, valtiovarainministeriö Ville Salonen, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö Sihteeri: Markku Mölläri, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö

8

9 Helsingin Sanomat

10 Kuntarakenneuudistus ratkoo luvun haasteita ratkaisujen tulee siis perustua tulevaisuuden ennusteisiin, ei vanhoihin eikä nykyhetken tietoihin metropolialueella tarkoitetaan tässä Helsingin seudun14 kuntaa

11 Vahvan peruskunnan pohjana on luonnollinen työssäkäyntialue Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehitystyöhön Vahva metropoli

12 Uusimaa/Helsingin työssäkäyntialue (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Espoosta Helsinkiin 37,4% Järvenpäästä Helsinkiin 28,7% Vantaalle 13,0% Kauniaisista Helsinkiin 38,5% Espooseen 27,5% Keravalta Helsinkiin 32,2% Vantaalle 17,0% Kirkkonumme lta Hanko (86,1%) Helsinkiin 27,7% Espooseen 27,1% Nurmijärveltä Helsinkiin 27,9% Vantaalle 15,6% Pornaisista Helsinkiin 24,1% Vantaalle 13,4% Sipoosta Helsinkiin 33,3% Vantaalle 13,5% Tuusulasta Helsinkiin 28,2% Vantaalle 17,1% Vantaalta Helsinkiin 40,5% Raasepori (74,7%) Karkkila (62,1%) 15,2% Hyvinkää (56,5%) Mäntsälä (41,3%) 17,7% Askola (35,1%) Nummi-Pusula 9,9% 13,0% (41,7%) Järvenpää 31,2% 11,1% Nurmijärvi (35,0%) Pornainen (36,8%) 28,7% (27,3%) 9,6% 12,7% Tuusula 13,4% Vihti (29,7%) Kerava (31,7%) 24,1% 12,2% (40,4%) 27,9% 15,6% 17,1% 32,2% Porvoo 17,2% 17,0% (67,5%) 28,2% 19,9% 13,5% 15,6% 10,6% Vantaa Sipoo 25,9% Lohja (44,9%) (33,5%) Karjalohja 9,8% 40,5% (63,2%) 33,3% (43,7%) 20,2% Kauniainen 19,4% 9,6% (21,6%) 13,5% Helsinki Siuntio 37,4% (77,7%) (27,8%) 27,1% Espoo Kirkkonummi (50,1%) 13,7% (34,0%) 9,5% Inkoo (38,1%) 15,2% 27,7% 9,9% 9,8% 9,9% Pukkila (41,2%) Myrskylä (45,2%) 10,8% 14,9% Lapinjärvi (58,3%) Loviisa (66,6%) 12,1% Helsingin työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Kanta-Hämeen maakunnasta Riihimäki (pendelöi 12,6 %:lla Helsinkiin) sekä Loppi ja Hausjärvi (molemmat Riihimäen kautta). Myrskylä kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen Porvoon kautta. Lapinjärvi ja Loviisa eivät muodosta Tilastokeskuksen luokituksen mukaista työssäkäyntialuetta. Dia hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen esityksestä Osaako Metropolialue menestyä? -seminaarissa 12

13 Kaupunkirakenteen kehityspiirteet työpaikat keskittyvät voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin ja sen lähiympäristöön kehä I:n ja III:n läheisyyteen Helsingin kantakaupungin suhteellinen painoarvo on laskenut ja siitä erillään sijaitsevien työpaikkaytimien lukumäärä ja painoarvo kasvaneet. väestö on vähentynyt tiheimmin asutuilla alueilla ja asutus levinnyt reuna-alueelle työmatkat eivät ole välttämättä lyhentyneet, sillä yhä useammin työmatkaliikkuminen tapahtuu Helsingin seudun reuna-alueella perinteisen pääkeskuksen painoarvo seudullisessa rakenteessa on vähentynyt Lähde: Harry Schulman, Ari Jaakkola (toim.): Kaupunkirakenteen kehityspiirteet

14 Helsingin työssäkäyntialue Työpaikat, työssäkäynti ja pendelöinti kunnittain

15 Kuntarajan ulkopuolella työskentelevien osuus (%) työllisistä Helsingin työssäkäyntialueella Riihimäki 46.1 Mäntsälä 58.7 Hyvinkää 43.5 Askola 64.9 Vihti 59.6 Nurmijärvi 63.2 Tuusula 70.3 Järvenpää 65 Kerava 68.3 Pornainen 72.7 Porvoo 32.5 Lohja 36.8 Inkoo 61.9 Siuntio 72.2 Kirkkonummi 66 Espoo 49.9 Kauniainen 78.4 Vantaa 55.1 Helsinki 22.3 Sipoo 66.5 Lähtöpendelöinti % Kunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuus työllisistä 70,0-50,0-69,9 30,0-49,9 0-29,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

16

17

18

19 Pääkaupunkiseudulla pendelöidään moneen suuntaan

20 Ennustettu työpaikkojen määrän kasvu v Helsingin työssäkäyntialueella Riihimäki 18.3 % Mäntsälä 28.3 % Hyvinkää 28.3 % Nummi-Pusula 13.5 % Lohja 13.7 % Inkoo 29.7 % Siuntio 44.6 % Vihti 28.3 % Espoo 41.5 % Nurmijärvi 28.3 % Kauniainen 9.6 % Kirkkonummi 28.3 % Tuusula 28.3 % Vantaa 67.7 % Helsinki 14.8 % Järvenpää 28.3 % Kerava 28.3 % Sipoo 28.3 % Pornainen 28.3 % Askola 17.6 % Porvoo 15.1 % Työpaikkojen määrän kasvu v % % % 9-19 % Lähde: HLJ, väestö- ja työpaikkaprojektio

21 Vahva peruskunta vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Vahva metropoli

22 Asemakaava-alueilla ja niiden ulkopuolella asuvien osuus vuosina 1980, 2000 ja 2008 kuntaryhmittäin Lähde: Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla. Julkaisematon selvitys.

23

24

25

26 Vahva peruskunta vastaa itsenäisesti peruspalveluista (vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta) Vahva metropoli

27 Lähdeaineisto: Kaupunkien omat väestöennusteet, Tilastokeskus

28 Väestönmuutokset suurilla kaupunkiseuduilla Vuodet ja ennuste vuosille vuosimuutos, henkilöä vuosimuutos, henkilöä vuosimuutos, henkilöä vuosimuutos, henkilöä Helsingin kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu nettomuutto syntyneiden enemmyys nettomuutto syntyneiden enemmyys Tampereen kaupunkiseutu Oulun kaupunkiseutu nettomuutto syntyneiden enemmyys nettomuutto syntyneiden enemmyys Lähde: Tilastokeskus 28

29

30

31

32

33 Kuntien kustannustehokkuus ja väkiluku Lähde: Helsingin tietokeskus

34 Peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuus Helsingin seudulla vuosina Lähde: Helsingin tietokeskus

35 Kuntien maksut yhteensä merkittävimmille*) seudullisille toimijoille, % kunnan toimintamenoista Helsinki 15,7 Kirkkonummi 17,9 Vantaa 20,6 Kerava 21,2 Espoo 21,7 Vihti 20,0 Hyvinkää 19,9 Sipoo 18,0 Nurmijärvi 16,1 Mäntsälä 19,9 Järvenpää 21,1 Kauniainen 15,4 Tuusula 16,3 Pornainen 20,5 *)HUS, HSL, HSY, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Kårkulla Samkommun kuntayhtymä, Eteva, Uudenmaan liitto, Metropolia, Laurea, Kiljavan sairaala, SEURE, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Culminatum Ltd Oy Lähde: Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen kuntatalous ja tukipalvelut työryhmän loppuraportti

36 Vahva peruskunta estää syrjäytymistä ja segregaatiota Vahva metropoli

37 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Helsingin seudun kunnissa Korkean asteen tutkinnon suorittaneita on seudun kaikissa kunnissa vähintään kolmannes Helsingin seudun väestö on koko maan väestöä huomattavasti korkeammin koulutettu. Seudun vuotiaista 44 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon , muualla maassa 33 %. Kauniaisissa ja Espoossa yli puolella työikäisistä oli korkea-asteen koulutus. Vähiten korkean asteen koulutettuja on Mäntsälässä ja Pornaisissa, alle kolmannes vuotiaista. 37

38 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 38

39 Asukkaita Vieraskielisen väestön määrä pääkaupunkiseudulla, kehysalueella ja Helsingin seudulla (14 kuntaa) ja ennuste Pääkaupunkiseutu Kehysalue (10) Helsingin seutu (14) 39

40 Vieraskielisen väestön osuus Helsingin seudun kunnissa (14 kuntaa) v ,0 Helsingissä ja Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on ylittänyt tai lähestyy 10 %:n osuutta koko väestöstä. 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Lähde: Tilastokeskus 0,

41 Vieraskielisen väestön osuus Helsingin seudulla ja 2011 sekä ennuste vuoteen 2030 (%) Todettu Ennuste Muutos Vieraskielinen väestö Helsinki 5,4 10,8 19,3 114,3 101,2 Espoo 3,8 9,3 16,9 194,6 124,6 Vantaa 3,9 9,9 18,2 188,3 119,8 Kauniainen 3,0 4,2 7,2 44,3 71,0 Pääkaupunkiseutu 4,7 10,2 18,4 139,5 109,6 Kehysalue (10) 1,6 3,1 5,2 130,6 105,8 Helsingin seutu (14) 4,0 8,6 15,3 138,7 109,3 Koko väestö Helsinki ,6 12,8 Espoo ,6 24,2 Vantaa ,4 19,6 Kauniainen ,5-0,7 Pääkaupunkiseutu ,5 16,7 Kehysalue (10) ,1 22,3 Helsingin seutu (14) ,7 18,0 Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa)

42 Vieraskielisen väestön kehitys ja ennustettu kasvu Kaikissa Helsingin seudun kunnissa vieraskielisen väestön määrä ja osuus koko väestöstä on kasvanut 2000-luvulla Kasvu on ollut voimakkainta Keravalla Voimakasta kasvu on ollut myös Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Vihdissä Vieraskielisten asukkaiden määrän oletetaan ennusteen mukaan kasvavan : pääkaupunkiseudulla asukkaalla kehysalueella asukkaalla Helsingin seudulla asukkaalla. -> yli kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana

43 Lähde: TEM Lähde:TEM 43

44 Nuorisotyöttömien osuus työttömistä Helsingin työssäkäyntialueella Suurin osuus Vihdissä 20,1 % Mäntsälässä 17,7 % Keravalla 15,2 % Pienin osuus Kauniaisissa 3,0 % Siuntiossa 6,2 % Inkoossa 7,2 % Alueen kuntien keskiarvo 11,3 %

45 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Helsingin työssäkäyntialueella Suurin osuus Vihdissä 43,8 % Siuntiossa 35,4 % Sipoossa 30,5 % Pienin osuus Hyvinkäällä 19,6 % Keravalla 19,6 % Espoossa 20,3 % Alueen kuntien keskiarvo 26,6 %

46 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus vuotiaista Helsingin seudulla v Pienimmät osuudet: Kauniaisissa 5,7 % Sipoossa 10, 5 % Espoossa 12,3 % Suurimmat osuudet: Vantaalla 16,7 % Keravalla 16,5 % Pornaisissa 16,1 %

47 Yhteenvetoa työssäkäyntialue ja elinkeinopolitiikan tuloksellisuus: työpaikat siirtymässä yhä laajemmalle alueelle, pendelöintiä moneen suuntaan yhdyskuntarakenne: hajarakentaminen vähentynyt, asuntotuotanto keskittymässä asemakaavoitetulle alueelle peruspalvelut: tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa, asukastyytyväisyys ei korreloi palveluiden kustannuksiin syrjäytyminen: haasteet ovat erilaisia eri kunnissa, vieraskielisen väestön määrä ja osuus suurinta pksalueella

48 Johtopäätökset metropolialueella on jo vahvat peruskunnat metropolialueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky kasvamassa metropolialueen haasteet ja ongelmat ovat erilaisia eri kunnissa: ongelmat eivät katoa tai tule ratkaistuksi kaikki kunnat yhdistämällä vastaavasti kunnat yhdistämällä reuna-alueen haasteet vaarassa jäädä hoitamatta asukkailla ja yrityksillä oltava valinnanvapaus valita sijaintinsa usean kunnan joukosta: kuntien välinen kilpailu parantaa kuntapalveluiden kustannustehokkuutta vastaavasti kunnat yhdistämällä kustannustehokkuus huononee maankäytön ja liikennejärjestelmän tuettava toisiaan ja kohtuuhintaista asumista oltava nykyistä selvästi enemmän: MALY-asioiden hoitamiseksi metropolialueella sovittava pitkän tähtäimen ratkaisusta kuntien kesken lisäksi valtion ja kuntien on sitouduttava yhteistyöhön sopimuksin ja yksilöidysti kohdennetuin resurssein