valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisuissa
|
|
- Heidi Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 006 DEBATTI Peruste # valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisuissa Onko markkinamekanismi ympäristön pelastus? Tai voidaanko taloutta vihertää Keynesin opein? Vihreiden taloustyöryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll ja Kalevi Sorsa -säätiön Antti Alaja vääntävät aiheesta.
2 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 007 pia kuin saastuttamisen kustannukset. Tiettyjen yritysten lyhyen aikavälin hyödyt syövät pohjaa pois suurilta ja ilmeisiltä ratkaisuilta, kuten kansainväliseltä päästökaupalta. Markkinamekanismi itsessään olisi kuitenkin tehokas niukkojen hyödykkeiden tasaamisessa: kattavassa päästökaupassa ei tarvitsisi huolehtia, tekeekö uusien öljyliuskekenttien löytäminen ilmastonmuutoksen torjunnasta mahdotonta. Ilmakehän kuormittaminen olisi tällöin purettu kaupankäynnin kohteena oleviin kiintiöihin, joita käytettäisiin vain hyvistä syistä. Paremmin toimiva ja yritysten edun ohittava päästökauppa toisi reiluutta myös kustannusten jakoon. Energiaintensiivinen teollisuus joutuisi maksamaan päästökiintiöistään nykyistä selvästi enemmän, ja vähän hiilidioksidia päästävän auton ostava ja energiaveronsa maksava kansalainen vähemmän. Ympäristön kuormittamisesta hyötyvät yritykset haluavatkin säilyttää nykytilanteen mahdollisimman pitkään. Jos sääntelyn myötä fossiiliset polttoaijaakko stenhäll markkinoiden ei kannata tuhota ympäristöä, yritysten kannattaa Vaikka markkinat pyrkivätkin maksimoimaan lyhyen aikavälin voittoja pitkän aikavälin kustannuksella, ovat ne tehokkain tapa niukkojen resurssien kohdentamiseen. Valtioiden ei kannata ottaa itselleen markkinoiden tehtäviä vaan keskittyä sääntelyn parantamiseen. aailman nykyisiä ympäristökriisejä ei voi kunnolla käsitellä tarkastelematta markkinoiden ja yritysten toimintaa. Ympäristön kuormittaminen äärirajoilleen ja niiden yli on yrityksille usein kannattavaa toimintaa. Esimerkin tästä antaa laajasti siteerattu Bill McKibbenin Rolling Stoneen kirjoittama artikkeli Global Warming s Terrifying New Math. McKibben toteaa, että energiayhtiöiden hallussa jo olemassa olevista öljyvaroista voidaan polttaa vain viidesosa, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kriittisen rajan alle. Samaan aikaan Itämerellä uusi rikkidirektiivi lisää yritysten kustannuksia, kun päästöjä tulee vähentää. Yritykset olisivat tietenkin halunneet jatkaa toimintaa kuten ennenkin, terveysvaikutuksista piittaamatta. Markkinat tekevätkin valintoja, jotka painottavat lyhyen aikavälin hyötyjä. Kestämätön toiminta itsessään ei tietenkään ole yritysten ja näiden omistajien erityinen tavoite, mutta heille tulevat taloudelliset hyödyt ovat suurem- Jaakko Stenhäll on Vihreiden talous työryhmän puheenjohtaja ja hän toimii Vihreiden puolue hallituksessa. Stenhäll on kirjoittanut yhdessä Heikki Sairasen kanssa kirjan Avoin vihreä talous.
3 008 Peruste # neet muuttuisivat kalliiksi ja jätettäisiin hyödyntämättä, olisi yrityksen tulevaisuus ja osakekurssi epävakaalla pohjalla. Onkin ilmeistä, että tämä motivoi lobbaamiseen. Poliittisessa ohjaamisessa pitääkin keskittyä pelikentän tasaamiseen ja hintaohjauksen parantamiseen. Tämä mahdollistaa myös lobbauskoneistosta riippumattomien uusien teknologioiden paremman hyödyntämisen. Esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut 2000-luvulla jatkuvasti ennusteita nopeammin. Osin tähän vaikuttaa tietenkin ennustajien ankkuroituminen perinteisiin energiaratkaisuihin, mutta toisaalta myös energiateknologian kehitys. Uusiutuvan energian investointeja tehdään hajautetusti useilla tahoilla ja kilpailuilla markkinoilla, jolloin ne myös kehittyvät nopeammin. Lyhyen siirtymäajan takia pelkkä teknologinen vallankumous ei kuitenkaan riitä, vaan valtioiden kannattaakin tukea ratkaisuja, jotka vähentävät haittoja tehokkaimmin toteutustavastaan riippumatta. Saksan alun perin kalliina pidetty uusiutuvan energian syöttötariffi vie uuden alan kehitystä vauhdilla eteenpäin. Fossiilisten polttoaineiden tuista luopuminen vauhdittaisi kehitystä edelleen. Keskitetyt, lobbareiden ja virkamiesten yhteistyössä valitsemat, suuren mittakaavan ratkaisut eivät yleensä toimi yhtä hyvin. Esimerkiksi EU:n ajama biopolttoainetavoite on kallis (ja tuhoi- Anna Löfström: Pinnalla II, 2011, 30 x 45 cm, akvarelli ja sumi-muste paperille.
4 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 009 sa) tapa vähentää päästöjä. Suomessa puolestaan Olkiluoto III:lla oli tarkoitus hoitaa maan ensimmäisen Kioto-kauden päästövähennykset. Lisäksi resurssien keskitetty kohdentaminen ei mitenkään automaattisesti ota huomioon pidempää aikaväliä tai hae rationaalisia ratkaisuja. Keskitetyn päätöksenteon maissa pitkää aikaväliä ei usein ole edes olemassa: öljylähteet kannattaa käyttää niin kauan kuin hallitseva regiimi on vallassa, mikä on omiaan kiihdyttämään katastrofia. Keskitetymmän valtiollisen suunnittelun kannattajilla onkin todistustaakka sen suhteen, miten keskitetymmän suunnittelun edellyttämä poliittinen muutos saadaan myytyä äänestäjille. Samalla tulisi lisäksi varmistaa, että miten syvempi systeemianalyysi toisi päätöksentekoon mukaan pidemmän aikahorisontin ja päästöille riittävät hinnat. Hajautetulla päätöksenteolla toimivilla markkinoilla kestävä lopputulos tulee itsestään, kunhan päästöille saadaan riittävä hinta. Rajoitusten luomisesta ja markkinoiden tuotannon uudelleensuuntaamisesta on myös hyviä esimerkkejä: 1980-luvulla markkinat löysivät korvaavat ratkaisut otsonikatoa aiheuttavalle freonille parissa vuodessa, ja harvinaiseksi käyneitä mineraaleja korvataan markkinoilla jatkuvasti uusilla. Tarpeeksi tiukan päästötason tai vaikkapa lajikadon kustannusten hinnoittelu on poliittisesti hankalaa, mutta varmasti toteuttamiskelpoisempaa kuin järjestelmämuutos tai keskitetyt ratkaisut. antti alaja vihreästä monetarismista vihreään keynesiläisyyteen Vapaat rahoitusmarkkinat ovat este kestävälle kehitykselle. Ne eivät takaa täystyöllisyyttä ja yhteiskunnallista vakautta rakennemuutoksen olosuhteissa. Julkisen vallan on alkuun luotava kysyntää ympäristöystävällisille hyödykkeille. aakko Stenhällin ympäristöpoliittisessa visiossa hajautetulla päätöksenteolla toimivilla markkinoilla kestävä lopputulos tulee itsestään, kunhan vain pidetään huoli hintaohjauksesta. Ajatus heijastaa valtavirtaisen taloustieteen oppeja, joissa vapaasti toimivien markkinoiden oletetaan tuottavan pitkällä tähtäyksellä optimaalisen lopputuloksen. OECD-maissa on ollut liian vahva usko markkinoiden kykyyn taata kaikkien kansalaisten vaurauden kasvu ja ohjata kulutusta ja tuotantoa ekologisesti kestävään suuntaan. Viimeistään subprime-kriisistä asti on tiedetty, että globaalit rahoitusmarkkinat ovat epäonnistuneet talouden voimavarojen oh- Antti Alaja työskentelee ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiössä talouspoliittisten asioiden parissa. Alaja on toimittanut useita kirjoja ja hän julkaisi viime vuonna kasvukritiikkiä käsittelevän Mikä ihmeen degrowth? -raportin.
5 0010 Peruste # ON TOTTA, ETTÄ ESIMERKIKSI HUGO CHAVEZIN HALVAN ÖLJYN SOSIALISMI ON YMPÄRISTÖN NÄKÖKULMASTA KESTÄMÄTÖN MALLI. MYÖS VALTIOVETOISET MARKKINATALOUDEN MALLIT VOIVAT TUOTTAA HUONOJA TULOKSIA, JOTEN KYSYMYS VALTIOIDEN TARKEMMASTA ROOLISTA ON KESKEINEN. jaamisessa tuottaviin ja pitkäjänteisiin investointeihin. Kuten Stenhäll kirjoittaa, rahoitusmarkkinoiden intresseissä ei ole tuhota luontoa. Hän ei kuitenkaan mainitse, että osakkeenomistajien voittoja maksimoiva kärsimätön pääoma estää usein investoinnit sellaisiinkin kohteisiin, jotka hyödyttäisivät pitkällä aikavälillä niin ympäristöä, työntekijöitä kuin osakkeenomistajiakin. Kyse on säätelystä vapautettujen markkinoiden tuottamasta ongelmasta, joka ei pelkisty yritysten toimintaan tai ratkea ympäristöverotusta nostamalla. Globaalien markkinoiden valjastaminen kärsivälliseksi - kestävää kehitystä palvelevaksi - pääomaksi on läntisen demokratian suurimpia haasteita. Toistaiseksi kehitys ei ole kulkenut kestävään suuntaan. Stenhäll korostaa, että valtion tulisi keskittyä hintaohjaukseen ja kilpailun luomiseen, ja että talouspolitiikan keskitetyn mallin kannattajilla on todistustaakka harteillaan. On totta, että esimerkiksi Hugo Chavezin halvan öljyn sosialismi on ympäristön näkökulmasta kestämätön malli. Myös valtiovetoiset markkinatalouden mallit voivat tuottaa huonoja tuloksia, joten kysymys valtioiden tarkemmasta roolista on keskeinen. Kiristyvän ympäristöverotuksen tarpeesta tai julkisen liikenteen kehittämisestä 1 olen Stenhällin kanssa samaa mieltä. Stenhällistä poiketen korostan myös ekologisen teollisuuspolitiikan kehittämisen tarvetta. Valtiollinen teollisuuspolitiikka on joka tapauksessa tekemässä paluuta länsimaihin Aasian maiden vanavedessä. Ministeriöiden ja ajatuspajojen tulisi selvittää vihreää rakennemuutosta edistävän valtioyhtiöpolitiikan mahdollisuudet. Alkuvaiheessa valtion roolina on myös luoda kysyntää ja infrastruktuuria yritysten tarjoamille energiatehokkaille tuotteille ja palveluille. Valtiolla on myös tärkeä yhteiskunnallinen rooli, jos ja kun Suomessa ja muualla toteutetaan nopea siirtymä kohti vähäpäästöistä tuotantoa ja työllisyyttä. Keskustelussa pohjoismaisesta mallista on korostettu, että hyvinvointivaltio takaa kansalaisten tuen globalisaation edellyttämälle nopealle rakennemuutokselle. 2 Markkinapainotusten ohella Stenhäll on aiemmissa kirjoituksissaan selkeästi sitoutunut suhteellisen korkean verotuksen ja universaalien hyvinvointipalveluiden Pohjoismaiseen malliin. 3 Suomessa voitaneen löytää 1 Ks. Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll (2012). Avoin vihreä talous. Vihreä Sivistysliitto ry. Helsinki. 2 ks. esim. Torber Andersen et al. (2007). The Nordic Model. Embracing Globalization and sharing Risks. Taloustieto. Helsinki. 3 Ks. Kohta 1.
6 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 0011 laajemminkin yhteisymmärrys vihreän rakennemuutoksen ja hyvinvointivaltion muutosturvan hyvän kehästä. Toisaalta etenkin Suomessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on muodostunut pysyväksi vitsaukseksi, on tärkeää korostaa, että ilman täystyöllisyyttä hyvinvointivaltio ei ole riittävä yhteiskunnallinen edellytys rakennemuutoksen toteuttamiseen. Työttömyysongelma on 1970-luvun jälkeisellä markkinaliberalismin aikakaudella määritelty liikaa yksilöiden kannustamisen ja kykyjen päivittämisen ongelmaksi, vaikka kaikkien työlle ei ole selkeästi onnistuttu takaamaan kysyntää. Tämä ongelma korostuu tulevaisuudessa. Stenhällin paikoittain Milton Friedmanin monetarismin kanssa flirttailevan ja toisaalta pohjoismaista korkean verotuksen mallia puolustavan avoimen vihreän talouden ongelma on se, että rakennemuutoksen olosuhteissa työttömäksi jääville ei ole tarjota muuta kuin lupaus siitä, että markkinat ta- kaavat pitkällä tähtäyksellä kestävän lopputuloksen. Sini- ja punavihreät ovat puoliksi oikeassa painottaessaan, että energian hinnan pitää nousta tasaisesti, jotta yrityksillä olisi kannustimet panostaa energiatehokkuuteen. Ayliikkeen ja SDP:n duunarisiiven huoli työpaikoista on kuitenkin perusteltu. Muutosturva lievittää kymenlaaksolaisen paperimiehen kärsimyksiä, jos tehdas suljetaan, mutta uudelleenkouluttautumiseen menee vuosia ja kaikki eivät saa ikinä uutta työtä. Jos päästöjä tupruttavista savupiipuista halutaan todella eroon, on julkisen vallan sitouduttava luomaan vihreitä työpaikkoja. Nopean rakennemuutoksen toteuttaminen ilman täystyöllisyyttä tulee olemaan poliittisesti erittäin haastavaa ellei mahdotonta. Vihreästä monetarismista on siis siirryttävä vihreään keynesiläisyyteen, jotta työväenliike ja ympäristöliike voisivat löytää yhteisen sävelen talouspolitiikassa. JOS PÄÄSTÖJÄ TUPRUTTAVISTA SAVUPIIPUISTA HALUTAAN TODELLA EROON, ON JULKISEN VALLAN SITOUDUTTAVA LUOMAAN VIHREITÄ TYÖPAIKKOJA. NOPEAN RAKENNEMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN ILMAN TÄYSTYÖLLISYYTTÄ TULEE OLEMAAN POLIITTISESTI ERITTÄIN HAASTAVAA ELLEI MAHDOTONTA. VIHREÄSTÄ MONETARISMISTA ON SIIS SIIRRYTTÄVÄ VIHREÄÄN KEYNESILÄISYYTEEN, JOTTA TYÖVÄENLIIKE JA YMPÄRISTÖLIIKE VOISIVAT LÖYTÄÄ YHTEISEN SÄVELEN TALOUSPOLITIIKASSA.
7 012 Peruste # jaakko stenhäll vihreämpään talousjärjestelmään suhdanteista riippumatta Finanssipolitiikka on hyvin rajallinen keino vihreän talousjärjestelmän rakentamisessa. Valtiovetoinen siirtymä vihreisiin työpaikkoihin tuskin onnistuisi nykyisessä korkean tuottavuuden yhteiskunnassa. ntti Alaja asettaa vastineessaan suuren painoarvon finanssimarkkinoiden kuriin laittamiselle ja voimakkaamman finanssipolitiikan renessanssille. Ajatusten taustalla on myös ympäristön kannalta aiheellinen huoli: rahoitusmarkkinat ovat allokoineet pääomia kestämättömästi ja samalla ne ovat hallinnoineet kohtuuttoman suurta osuutta taloudesta ja kyvykkäiden ihmisten työpanoksesta. NYKYISESSÄ KORKEAN TUOTTAVUUDEN YHTEISKUNNASSA UUSIEN EDISTYSASKELIEN OHJAAMINEN VALTIOLLISIN PÄÄTÖKSIN ON VAIKEAMPAA KUIN SAVUPIIPPUTEOLLISUUDEN RAKENTAMINEN AIKANAAN. Finanssipolitiikan käyttäminen kestävään talouteen siirtymisessä voi kuitenkin olla vain hyvin rajallista. Talouden on viherryttävä silloinkin, kun kansakunnan taloudellinen kapasiteetti ei ole vajaakäytössä ja lama-ajan finanssipolitiikalle tyypillisiä elvytyskohteita ei ole näköpiirissä. Vihreämmän talousjärjestelmän luomisessa ei kannatakaan keskittyä rahaja finanssipolitiikan väliseen suhteeseen tai kiinnittyä vanhoihin oppimestareihin: raha- ja finanssipolitiikalla kun on aivan omat tehtävänsä kasvun ja hintavakauden sääntelyssä. Vihreämpi talous vaatiikin ennen kaikkea elinkeinopolitiikan ja sääntelyn uudelleen suuntaamista, ei niinkään raha- ja finanssipoliittisia toimia. On myös kyseenalaista, onnistuisiko edes Alajan hahmottelema siirtymä savupiipuista vihreisiin työpaikkoihin valtion ohjaamilla investoinneilla: osumatarkkuuden yhteiskunnan tarpeiden ennustamisessa tulisi tällöin olla todella korkealla tasolla. Nykyisessä korkean tuottavuuden yhteiskunnassa uusien edistysaskelien ohjaaminen valtiollisin päätöksin on vaikeampaa kuin savupiipputeollisuuden rakentaminen aikanaan. Uhkana on, että valtioiden päättämät investoinnit voisivat osaltaan olla hukkaan heitettyä rahaa tehottomiin keinoihin ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. 1 Tästä hyvä esimerkki on jo aiemmin 1 Toki nykyisen taloudellisen epävarmuuden oloissa esimerkiksi yhteiseurooppalaiset vihreät investoinnit erityisesti Euroopan kriisimaihin voisivat auttaa kriisimaita ylös velkasuostaan.
8 013 Anna Löfström: Nimetön, 2012, akvarelli, sumi-muste ja lyöntimetalli paperille.
9 014 Peruste # VALTION ASETTAMAT RAJOITUKSET OVAT KUITENKIN TUKIA JA INVESTOINTEJA TÄRKEÄMPIÄ YHTEISKUNNASSA, JOSSA SUURIN OSA TALOUDELLISESTA TOIMINNASTA TAPAHTUU VALTION ULKOPUOLELLA. JOS YRITYSTEN AIHEUTTAMILLE HAITOILLE ASETETAAN TIUKAT RAJAT, ON NIIDEN PAKKO INVESTOIDA UUTEEN TEKNOLOGIAAN. mainitsemani Olkiluoto III. Teknologisen kehityksen ennustaminen on vaikeutunut olennaisesti Alajan mainitsemalla 1970-luvun jälkeisellä ajanjaksolla, joka on markkinaliberalismia suurempi syy siihen, että ihmisten työpanokselle on vaikea välillä löytää kysyntää. Kuten aiemmin totesin, valtion tuet kannattaakin antaa sellaiselle haittoja vähentävälle teknologialle, jolle kysyntää löytyy ja joka pystyy tarjoamaan työpaikkoja kilpailluilla markkinoilla. Valtion asettamat rajoitukset ovat kuitenkin tukia ja investointeja tärkeämpiä yhteiskunnassa, jossa suurin osa taloudellisesta toiminnasta tapahtuu valtion ulkopuolella. Jos yritysten aiheuttamille haitoille asetetaan tiukat rajat, on niiden pakko investoida uuteen teknologiaan. Kilpailluilla markkinoilla nämä niukat resurssit vain kohdentuvat tehokkaammin niihin keinoihin, jotka hoitavat tavoitteet tehokkaammin. Samalla muodostuvat työpaikat ovat laadukkaita ja tuottavia, mikä on myös työntekijöille parempi vaihtoehto. Tuottavat työpaikat tuovat myös enemmän verotuloja, joilla on mahdollista paikata muutoksen aiheuttamia haittoja. antti alaja vihreille julkisille investoinneille on jatkuvasti kysyntää Finanssipolitiikka ei ole ainoastaan lama-ajan toimintaa. Työttömyysongelma ei ole poistumassa kuvasta lähitulevaisuudessa, joten julkisen sektorin investointitoiminnalle on pysyvää tarvetta. aakko Stenhällin mukaan yliarvioin finanssipolitiikan mahdollisuuksia vihreän talouden edistämisessä. Finanssipolitiikka on Stenhällin kehikossa ainoastaan suhdannepolitiikkaa ja lama-ajan toimintaa, toisin sanoen toimintaa aikana, jolloin kansakuntien tuotantoresurssit ovat väliaikaisesti alikäytössä. Tekstissään Stenhäll tunnistaa kuitenkin myös OECD-maiden pysyväisluonteisen työttömyysongelman, liittäen sen juuret
10 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 015 teknologiseen kehitykseen. Oma tulkintani työttömyydestä pohjaa Keynesiin, joka korosti yleisessä teoriassaan, että täystyöllisyyden kaudet ovat kapitalistisessa järjestelmässä harvinainen ilmiö. Keynesin mukaan rahatalousjärjestelmässä investointikysyntä perustuu yritysten odotuksiin tulevaisuudesta (ns. eläimellisiin vaistoihin), joka tarkoittaa jyrkkiä vaihteluita investointikysynnän tasossa. Jos täystyöllisyys on epävakaassa talousjärjestelmässä enemmän poikkeus kuin sääntö, tarvitaan lähes jatkuvaa kysynnänsäätelyä verotuksen, tukien ja julkisten investointien avulla. Mutta hetkinen, eikös finanssikriisin ensimmäisessä vaiheessa ( ) Suomessakin keskusteltu keynesiläisyyden paluusta ja vihreästä elvytyksestä? 1 Käytännössä näiden poliittisten visioiden rajoitteeksi osoittautui päättäjien riittämätön poliittinen tahto ohjata elvytyspanostuksia kestävää muutosta edistäviin kohteisiin (poikkeuksena Etelä-Korea) sekä käsitys julkisen talouden kestävyysvajeesta, jonka katsottiin rajoittavan mahdollisuuksia julkisiin investointeihin. Nykytilanteessa, kun euroalueen työttömyys on noussut yli 11 prosenttiin, olisi jälleen tarpeellista käynnistää keskustelu valtioiden vihreistä investoinneista ja vihreistä työpaikoista. Pioneerityötä tällä saralla ovat tehneet Mathew Forstaterin kaltaiset tutkijat, jotka tarjoavat vihreitä julkisia työllistämisohjelmia ratkaisuksi täystyöllisyyden saavuttamiseen ja vihre- än rakennemuutoksen edistämiseen. 2 Vihreiden työllistämisohjelmien organisointi edellyttäisi tietysti radikaaleja muutoksia EU:n perusrakenteissa. Nykyisellään EU:n talouspolitiikka on rakennettu edistämään hintavakautta ja budjettitasapainoa. Unionin politiikka ei palvele täystyöllisyyden tavoittelua. Stenhällin katsannossa tuottavuuskasvu asettaa rajoitteita julkisten työpaikkojen luomiselle ja kysyntään vaikuttavalle talouspolitiikalle. Yksityinen sektori ja tuottavuuskasvu toimivat talouden moottorina ja julkisen vallan tehtäväksi jää asettaa rajoitukset yksityisen sektorin kilpailulle. Toisin sanoen kysyntäpuolen tekijöille ei jätetä juuri tilaa pitkän aikavälin talouskehityksessä. Katson Stenhällistä poiketen, että julkiset investoinnit voidaan organisoida niin, että ne edistäisivät tuottavuuskasvua jos se vielä halutaan asettaa tavoitteeksi. Stenhäll lienee kyllä oikeassa väittäessään, että käytännössä investointien suuntaaminen talouden rakenteiden modernisoimiseen on nykypäivänä monimutkaisempi juttu kuin teollisella aikakaudella. Joka tapauksessa on selvää, että julkiset investoinnit täytyy tulevina vuosikymmeninä ohjata palvelemaan kahta päätavoitetta: täystyöllisyyttä ja vihreän rakennemuutoksen edistämistä. Mikään ei ole tehottomampaa kuin se, että miljoonien ihmisten työpanokselle ei nähdä käyttöä. 1 Green New Dealin käsitteestä tuli valtavan suosittu slogan kansainvälisessä keskustelussa. 2 ks. esim. Mathew Forstater Green Jobs. Public Service Employment and Environmental Sustainability. Challenge vol 49. no. 4. July-August 2006.
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotTimo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,
LisätiedotEkologinen talous LUONTO MARKKINOILLA KASVUN ANATOMIA ROBIN HAHNEL ECUADORIN ÖLJYALOITE. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2012
Ekologinen talous yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2012 LUONTO MARKKINOILLA KASVUN ANATOMIA ROBIN HAHNEL ECUADORIN ÖLJYALOITE Kaikkihan me tänne synnymme karvattomina ja siivettöminä ja huudamme ruokaa.
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotOsaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia
Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotNäkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen
Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi
LisätiedotVähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi
Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kyse ei ole teknologiasta vaan tarinasta, joka luo luottamusta uusiin mahdollisuuksiin yrittämisessä,
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotLisäävätkö yritystuet innovaatioita?
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotVähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
LisätiedotSÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen
SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotFrank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy
ONKO SUOMI VARAUTUNUT HYVINVOINNIN JA TALOUSKASVUN IRTIKYTKEYTYMISEEN AIKANA JOLLOIN TYÖTÄ EI ENÄÄ OLE KAIKILLE JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VÄHENEVÄT RAJUSTI? Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
LisätiedotTalouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari
Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017 Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen
LisätiedotIlmastobarometri 2019
Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Tulokset 70 % suomalaisista: Ilmastokriisin ratkaisun on oltava seuraavan hallituskauden ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Suomalaiset haluavat ilmastokriisin
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotKysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014
Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotIlmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotMetsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat
LisätiedotAntti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?
Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa
LisätiedotKiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotJohdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner
Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotMarkkinat ja julkinen terveydenhuolto
Markkinat ja julkinen terveydenhuolto KOMMENTTIPUHEENVUORO Tutkimusjohtaja, dosentti Martti Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kilpaillut markkinat julkisessa terveydenhuollossa toimiiko? Helsinki
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotSeitsemän totuutta teknologiateollisuudesta
Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotVastuullinen Sijoittaminen
Vastuullinen Sijoittaminen Mikko Koskela 3/2018 Agenda Mitä vastuullisuus tarkoittaa? Vastuullisuuden valintoja Ovatko trendit sijoittajalle uhkia vai mahdollisuuksia? 2 Mitä vastuullisuus on? Jostakin
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0159/2. Tarkistus
6.3.2019 A8-0159/2 2 3 a kohta (uusi) 3 a. toteaa, että terveydenhoitopalvelut ovat ylikuormittuneita kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden laatu heikkenee jatkuvasti, mikä koskee varsinkin huollettaville
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Eduskunnan ympäristövaliokunta 26.10.2017 suojeluasiantuntija, Otto Bruun Ilmastonmuutoksen ratkaisun vuodet trooppiset metsät kääntyneet päästölähteiksi Mitä Suomessa
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotMihin ollaan menossa?
Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotSuomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotPuumarkkinoille lisäruiskeita
Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotTalousjohtajabarometri II/2010
Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotMiten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija
Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Sitran lausunto Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 21.4.2017 Suomalainen hyvinvointikäsitys
LisätiedotItämeren suojeluongelmien anatomia
Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista
LisätiedotKohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014
Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotVähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä
Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti
LisätiedotTENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006
MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään
LisätiedotLoppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!)
Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!) Loppulama Kapitalismiin kuuluvat sykliset taantuma, lamat, luovat tuhot ja niin edelleen Prof. Randers: when GDP growth stops Tulkinta:
LisätiedotElintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy
Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
Lisätiedot