Ekologinen talous LUONTO MARKKINOILLA KASVUN ANATOMIA ROBIN HAHNEL ECUADORIN ÖLJYALOITE. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologinen talous LUONTO MARKKINOILLA KASVUN ANATOMIA ROBIN HAHNEL ECUADORIN ÖLJYALOITE. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2012"

Transkriptio

1 Ekologinen talous yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2012 LUONTO MARKKINOILLA KASVUN ANATOMIA ROBIN HAHNEL ECUADORIN ÖLJYALOITE

2 Kaikkihan me tänne synnymme karvattomina ja siivettöminä ja huudamme ruokaa. anna löfström Peruste on voittoa tavoittele maton neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisua voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Johanna Perkiö, Laura Tuominen & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Anna Löfström Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2012

3 002 Kuutti Koski pääkirjoitus Kasvukritiikin hampaat EKOLOGINEN TALOUS 004 Jaakko Stenhäll / Antti Alaja debatti Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 014 Elina Turunen & Kristoffer Wilén Luonto markkinoilla eilisen syyt ja tämän päivän seuraukset 026 Kuutti Koski Robin Hahnel reformisti ja radikaali haastattelu 032 Teppo Eskelinen Kasvun anatomia 046 Alexis J. Passadakis & Matthias Schmelzer näkökulma 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 056 Sarah Bracking Ilmastonmuutos: varokaa lähestyvää rahatulvaa! 062 Juha Aromaa kolumni Finanssi kapitalistien tuotto-odotukset alas 066 Raisa Musakka Ecuadorin ehdotus: palkitaan siitä, että öljyä ei porata 072 Rita Dahl Hyvä, paha kaivosteollisuus 078 Thomas Wallgren Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat KIRJAT 090 Hahnel, Robin: Kilpailusta yhteistyöhön - kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää ja Green Economics - Confronting the Ecological Crisis (Aki Tetri) 095 Sami Moisio: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. (Timo Harjuniemi) 097 James Hansen: Storms of My Grandchildren (Hanna-Leena Ylinen) 100 Taiteilijan esittely: Anna Löfström

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # ämän lehden teeman piti alun perin olla talouskasvu. Pyörittelimme aihetta toimituskunnassa. Se alkoi maistua pahvilta. En tarkoita, etteikö talouskasvu olisi merkittävä poliittinen käsite. Ympäristöongelmat liittyvät epäilemättä materiaalista kasvua janoavaan yhteiskuntajärjestelmäämme. Ympäristöongelmat eivät kuitenkaan tyhjene bruttokansantuotteeseen. Se on liian abstrakti ja monimutkainen häkkyrä kuvaamaan talouden ekologisuutta, hyvinvoinnista puhumattakaan. On liian yksinkertaistavaa ottaa vain kasvu maalitauluksi. Kritiikin hampaat tylsyvät. Ympäristökysymykset ovat väistämättä kysymyksiä eri ihmisryhmien hyvinvoinnista. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten äärimmäiset sääilmiöt, trooppisten tautien leviäminen, vesipula ja ruoantuotannon vaikeutuminen koskettavat kaikkein rankimmin niin kutsuttujen kehitysmaiden köyhintä väestöä. Ympäristöongelmissa on kyse yhteiskasvukritiikin hampaat KASVU ON TUOTANNON RAHALLISEN ARVON MITTARI, JOKA EI KERRO KOVIN PALJOA YMPÄRISTÖHAITTOJEN JAKAUTUMISESTA. kunnan sisäisistä kamppailuista: siitä, kuinka ympäristövaikutukset otetaan huomioon ja miten haitat jakautuvat. Kasvu on tuotannon rahallisen arvon mittari, joka ei kerro kovin paljoa ympäristöhaittojen jakautumisesta. Kasvuun sisältyy hurja määrä hyvin erilaisia tapahtumia. Nämä tapahtumat voivat olla ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta hyödyllisiä tai haitallisia ja vaikuttavat eri ihmisryhmiin ja ympäristöihin eri tavoin (ks. Teppo Eskelisen artikkeli). Talouskasvusta on kuitenkin muodostunut modernin yhteiskunnan poliittisen mielikuvituksen kivijalka, sekä oikealla että vasemmalla. Esimerkiksi Etelä-Euroopan maiden vyönkiristystä on perusteltu väitteellä, että se on kasvun kannalta välttämätöntä. Toiset taas argumentoivat, että vyönkiristys tappaa kasvun mahdollisuudet. Jopa kansainvälinen valuuttarahasto IMF on viime aikoina kritisoinut liian tiukkaa säästöpolitiikkaa nimenomaan kasvuun vedoten. Alexis J. Passadakis ja Matthias Schmelzer esittävät tässä lehdessä oman näkökulmansa siitä, mitä kokonaisvaltainen resurssien kulutuksen vähentäminen voisi tarkoittaa talouskriisin oloissa. Teksti on pamflettimainen esitys ja kirjoittajat vetävät muutamia mutkia suoriksi. Passadakis ja Schmelzer tuovat kuitenkin hyvin esiin,

5 003 kuinka taloutemme kasvupyrkimys on kietoutunut ihmisryhmien välisiin valta-asetelmiin. He kannattavat kasvupakon purkamista, mutta toteavat, että jumittuminen pelkästään keskusteluun talouden supistamisesta on liian yksinkertaistavaa ja jopa vaarallista ajattelua. Siirtyminen talouslaskun yhteiskuntaan vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen puitteissa tarkoittaisi vain huono-osaisten aseman kurjistumista. Kirjoittajat vaativat muun muassa uudenlaisia vaihdon muotoja ja tiettyjen tuotannon alojen sulkemista. Uusklassisen taloustieteen vastaus talouden vihertämiseen on luonnon hinnoittelu. Pohjalla on ajatusrakennelma, jossa ympäristötuhot tapahtuvat ikään kuin vahingossa. Hintasignaalit eivät toimi tai luontoa ei ole hyödykkeistetty riittävästi (ks. Elina Turusen ja Kristoffer Wilénin artikkeli). Oletuksena on, että kun niukoille resursseille asetetaan oikea hinta, niitä käytetään vähemmän. Lehden debattiosiossa Antti Alaja ja Jaakko Stenhäll ottavat mittaa siitä, kuinka suuri paino markkinapohjaisille ratkaisuille tulisi antaa. Perusteen haastattelema yhdysvaltalainen taloustieteen professori Robin Hahnel olisi valmis heittämään koko markkinat roskakoriin. Hän korostaa, että huomio tulisi bruttokansantuotteen sijaan kiinnittää talouden läpi kulkeviin materiaalivirtoihin. Hahnel esittää, että tähän päästäisiin parhaiten demokraattiseen suunnitteluun perustuvalla osallisuustaloudella. Lyhyellä aikavälillä hän kuitenkin vaatii kapitalismin vihertämistä sisältä päin Keynesin opein. Yleisemmän tason visioiden lisäksi käsillä olevassa numerossa on artikkeleita, jotka pureutuvat yksittäisiin kysymyksiin, kuten ilmastorahoitukseen, kaivosbuumiin, finanssimarkkinoiden rooliin ympäristökriisissä ja Ecuadorin öljyaloitteeseen. Artikkelit saattavat tuntua paikoin keskenään ristiriitaisilta. Se on tarkoituskin. Lehden artikkeleita yhdistää kuitenkin ajatus siitä, että ekologinen talous ei ole jokin neutraali, kaikkien ihmisryhmien pyrkimyksiä kuvaava tavoite. Kyse on poliittisista väännöistä, joita on käytävä hyvin perustein. Lukija päättäköön ketä uskoo, jos ketään. Tämä on uudistuneen Perusteen ensimmäinen numero. Julkaisu on muuttanut muotoaan neljä kertaa vuodessa ilmestyväksi aikakauslehdeksi. Ilme ja juttutyypit uudistuvat, mutta tarkoituksena on jatkaa julkaisun analyyttistä, kriittistä ja moniäänistä linjaa. Antoisia lukuhetkiä! Kuutti Koski Päätoimittaja YMPÄRISTÖKYSYMYKSET OVAT VÄISTÄMÄTTÄ KYSYMYKSIÄ ERI IHMISRYHMIEN HYVINVOINNISTA. ESIMERKIKSI ILMASTON- MUUTOKSEN VAIKUTUKSET, KUTEN ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT, TROOPPISTEN TAUTIEN LEVIÄMINEN, VESIPULA JA RUOANTUOTANNON VAIKEUTUMINEN KOSKETTAVAT KAIKKEIN RANKIMMIN NIIN KUTSUTTUJEN KEHITYSMAIDEN KÖYHINTÄ VÄESTÖÄ.

6 006 DEBATTI Peruste # valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisuissa Onko markkinamekanismi ympäristön pelastus? Tai voidaanko taloutta vihertää Keynesin opein? Vihreiden taloustyöryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll ja Kalevi Sorsa -säätiön Antti Alaja vääntävät aiheesta.

7 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 007 pia kuin saastuttamisen kustannukset. Tiettyjen yritysten lyhyen aikavälin hyödyt syövät pohjaa pois suurilta ja ilmeisiltä ratkaisuilta, kuten kansainväliseltä päästökaupalta. Markkinamekanismi itsessään olisi kuitenkin tehokas niukkojen hyödykkeiden tasaamisessa: kattavassa päästökaupassa ei tarvitsisi huolehtia, tekeekö uusien öljyliuskekenttien löytäminen ilmastonmuutoksen torjunnasta mahdotonta. Ilmakehän kuormittaminen olisi tällöin purettu kaupankäynnin kohteena oleviin kiintiöihin, joita käytettäisiin vain hyvistä syistä. Paremmin toimiva ja yritysten edun ohittava päästökauppa toisi reiluutta myös kustannusten jakoon. Energiaintensiivinen teollisuus joutuisi maksamaan päästökiintiöistään nykyistä selvästi enemmän, ja vähän hiilidioksidia päästävän auton ostava ja energiaveronsa maksava kansalainen vähemmän. Ympäristön kuormittamisesta hyötyvät yritykset haluavatkin säilyttää nykytilanteen mahdollisimman pitkään. Jos sääntelyn myötä fossiiliset polttoaijaakko stenhäll markkinoiden ei kannata tuhota ympäristöä, yritysten kannattaa Vaikka markkinat pyrkivätkin maksimoimaan lyhyen aikavälin voittoja pitkän aikavälin kustannuksella, ovat ne tehokkain tapa niukkojen resurssien kohdentamiseen. Valtioiden ei kannata ottaa itselleen markkinoiden tehtäviä vaan keskittyä sääntelyn parantamiseen. aailman nykyisiä ympäristökriisejä ei voi kunnolla käsitellä tarkastelematta markkinoiden ja yritysten toimintaa. Ympäristön kuormittaminen äärirajoilleen ja niiden yli on yrityksille usein kannattavaa toimintaa. Esimerkin tästä antaa laajasti siteerattu Bill McKibbenin Rolling Stoneen kirjoittama artikkeli Global Warming s Terrifying New Math. McKibben toteaa, että energiayhtiöiden hallussa jo olemassa olevista öljyvaroista voidaan polttaa vain viidesosa, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kriittisen rajan alle. Samaan aikaan Itämerellä uusi rikkidirektiivi lisää yritysten kustannuksia, kun päästöjä tulee vähentää. Yritykset olisivat tietenkin halunneet jatkaa toimintaa kuten ennenkin, terveysvaikutuksista piittaamatta. Markkinat tekevätkin valintoja, jotka painottavat lyhyen aikavälin hyötyjä. Kestämätön toiminta itsessään ei tietenkään ole yritysten ja näiden omistajien erityinen tavoite, mutta heille tulevat taloudelliset hyödyt ovat suurem- Jaakko Stenhäll on Vihreiden talous työryhmän puheenjohtaja ja hän toimii Vihreiden puolue hallituksessa. Stenhäll on kirjoittanut yhdessä Heikki Sairasen kanssa kirjan Avoin vihreä talous.

8 008 Peruste # neet muuttuisivat kalliiksi ja jätettäisiin hyödyntämättä, olisi yrityksen tulevaisuus ja osakekurssi epävakaalla pohjalla. Onkin ilmeistä, että tämä motivoi lobbaamiseen. Poliittisessa ohjaamisessa pitääkin keskittyä pelikentän tasaamiseen ja hintaohjauksen parantamiseen. Tämä mahdollistaa myös lobbauskoneistosta riippumattomien uusien teknologioiden paremman hyödyntämisen. Esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut 2000-luvulla jatkuvasti ennusteita nopeammin. Osin tähän vaikuttaa tietenkin ennustajien ankkuroituminen perinteisiin energiaratkaisuihin, mutta toisaalta myös energiateknologian kehitys. Uusiutuvan energian investointeja tehdään hajautetusti useilla tahoilla ja kilpailuilla markkinoilla, jolloin ne myös kehittyvät nopeammin. Lyhyen siirtymäajan takia pelkkä teknologinen vallankumous ei kuitenkaan riitä, vaan valtioiden kannattaakin tukea ratkaisuja, jotka vähentävät haittoja tehokkaimmin toteutustavastaan riippumatta. Saksan alun perin kalliina pidetty uusiutuvan energian syöttötariffi vie uuden alan kehitystä vauhdilla eteenpäin. Fossiilisten polttoaineiden tuista luopuminen vauhdittaisi kehitystä edelleen. Keskitetyt, lobbareiden ja virkamiesten yhteistyössä valitsemat, suuren mittakaavan ratkaisut eivät yleensä toimi yhtä hyvin. Esimerkiksi EU:n ajama biopolttoainetavoite on kallis (ja tuhoi- Anna Löfström: Pinnalla II, 2011, 30 x 45 cm, akvarelli ja sumi-muste paperille.

9 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 009 sa) tapa vähentää päästöjä. Suomessa puolestaan Olkiluoto III:lla oli tarkoitus hoitaa maan ensimmäisen Kioto-kauden päästövähennykset. Lisäksi resurssien keskitetty kohdentaminen ei mitenkään automaattisesti ota huomioon pidempää aikaväliä tai hae rationaalisia ratkaisuja. Keskitetyn päätöksenteon maissa pitkää aikaväliä ei usein ole edes olemassa: öljylähteet kannattaa käyttää niin kauan kuin hallitseva regiimi on vallassa, mikä on omiaan kiihdyttämään katastrofia. Keskitetymmän valtiollisen suunnittelun kannattajilla onkin todistustaakka sen suhteen, miten keskitetymmän suunnittelun edellyttämä poliittinen muutos saadaan myytyä äänestäjille. Samalla tulisi lisäksi varmistaa, että miten syvempi systeemianalyysi toisi päätöksentekoon mukaan pidemmän aikahorisontin ja päästöille riittävät hinnat. Hajautetulla päätöksenteolla toimivilla markkinoilla kestävä lopputulos tulee itsestään, kunhan päästöille saadaan riittävä hinta. Rajoitusten luomisesta ja markkinoiden tuotannon uudelleensuuntaamisesta on myös hyviä esimerkkejä: 1980-luvulla markkinat löysivät korvaavat ratkaisut otsonikatoa aiheuttavalle freonille parissa vuodessa, ja harvinaiseksi käyneitä mineraaleja korvataan markkinoilla jatkuvasti uusilla. Tarpeeksi tiukan päästötason tai vaikkapa lajikadon kustannusten hinnoittelu on poliittisesti hankalaa, mutta varmasti toteuttamiskelpoisempaa kuin järjestelmämuutos tai keskitetyt ratkaisut. antti alaja vihreästä monetarismista vihreään keynesiläisyyteen Vapaat rahoitusmarkkinat ovat este kestävälle kehitykselle. Ne eivät takaa täystyöllisyyttä ja yhteiskunnallista vakautta rakennemuutoksen olosuhteissa. Julkisen vallan on alkuun luotava kysyntää ympäristöystävällisille hyödykkeille. aakko Stenhällin ympäristöpoliittisessa visiossa hajautetulla päätöksenteolla toimivilla markkinoilla kestävä lopputulos tulee itsestään, kunhan vain pidetään huoli hintaohjauksesta. Ajatus heijastaa valtavirtaisen taloustieteen oppeja, joissa vapaasti toimivien markkinoiden oletetaan tuottavan pitkällä tähtäyksellä optimaalisen lopputuloksen. OECD-maissa on ollut liian vahva usko markkinoiden kykyyn taata kaikkien kansalaisten vaurauden kasvu ja ohjata kulutusta ja tuotantoa ekologisesti kestävään suuntaan. Viimeistään subprime-kriisistä asti on tiedetty, että globaalit rahoitusmarkkinat ovat epäonnistuneet talouden voimavarojen oh- Antti Alaja työskentelee ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiössä talouspoliittisten asioiden parissa. Alaja on toimittanut useita kirjoja ja hän julkaisi viime vuonna kasvukritiikkiä käsittelevän Mikä ihmeen degrowth? -raportin.

10 0010 Peruste # ON TOTTA, ETTÄ ESIMERKIKSI HUGO CHAVEZIN HALVAN ÖLJYN SOSIALISMI ON YMPÄRISTÖN NÄKÖKULMASTA KESTÄMÄTÖN MALLI. MYÖS VALTIOVETOISET MARKKINATALOUDEN MALLIT VOIVAT TUOTTAA HUONOJA TULOKSIA, JOTEN KYSYMYS VALTIOIDEN TARKEMMASTA ROOLISTA ON KESKEINEN. jaamisessa tuottaviin ja pitkäjänteisiin investointeihin. Kuten Stenhäll kirjoittaa, rahoitusmarkkinoiden intresseissä ei ole tuhota luontoa. Hän ei kuitenkaan mainitse, että osakkeenomistajien voittoja maksimoiva kärsimätön pääoma estää usein investoinnit sellaisiinkin kohteisiin, jotka hyödyttäisivät pitkällä aikavälillä niin ympäristöä, työntekijöitä kuin osakkeenomistajiakin. Kyse on säätelystä vapautettujen markkinoiden tuottamasta ongelmasta, joka ei pelkisty yritysten toimintaan tai ratkea ympäristöverotusta nostamalla. Globaalien markkinoiden valjastaminen kärsivälliseksi - kestävää kehitystä palvelevaksi - pääomaksi on läntisen demokratian suurimpia haasteita. Toistaiseksi kehitys ei ole kulkenut kestävään suuntaan. Stenhäll korostaa, että valtion tulisi keskittyä hintaohjaukseen ja kilpailun luomiseen, ja että talouspolitiikan keskitetyn mallin kannattajilla on todistustaakka harteillaan. On totta, että esimerkiksi Hugo Chavezin halvan öljyn sosialismi on ympäristön näkökulmasta kestämätön malli. Myös valtiovetoiset markkinatalouden mallit voivat tuottaa huonoja tuloksia, joten kysymys valtioiden tarkemmasta roolista on keskeinen. Kiristyvän ympäristöverotuksen tarpeesta tai julkisen liikenteen kehittämisestä 1 olen Stenhällin kanssa samaa mieltä. Stenhällistä poiketen korostan myös ekologisen teollisuuspolitiikan kehittämisen tarvetta. Valtiollinen teollisuuspolitiikka on joka tapauksessa tekemässä paluuta länsimaihin Aasian maiden vanavedessä. Ministeriöiden ja ajatuspajojen tulisi selvittää vihreää rakennemuutosta edistävän valtioyhtiöpolitiikan mahdollisuudet. Alkuvaiheessa valtion roolina on myös luoda kysyntää ja infrastruktuuria yritysten tarjoamille energiatehokkaille tuotteille ja palveluille. Valtiolla on myös tärkeä yhteiskunnallinen rooli, jos ja kun Suomessa ja muualla toteutetaan nopea siirtymä kohti vähäpäästöistä tuotantoa ja työllisyyttä. Keskustelussa pohjoismaisesta mallista on korostettu, että hyvinvointivaltio takaa kansalaisten tuen globalisaation edellyttämälle nopealle rakennemuutokselle. 2 Markkinapainotusten ohella Stenhäll on aiemmissa kirjoituksissaan selkeästi sitoutunut suhteellisen korkean verotuksen ja universaalien hyvinvointipalveluiden Pohjoismaiseen malliin. 3 Suomessa voitaneen löytää 1 Ks. Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll (2012). Avoin vihreä talous. Vihreä Sivistysliitto ry. Helsinki. 2 ks. esim. Torber Andersen et al. (2007). The Nordic Model. Embracing Globalization and sharing Risks. Taloustieto. Helsinki. 3 Ks. Kohta 1.

11 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 0011 laajemminkin yhteisymmärrys vihreän rakennemuutoksen ja hyvinvointivaltion muutosturvan hyvän kehästä. Toisaalta etenkin Suomessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on muodostunut pysyväksi vitsaukseksi, on tärkeää korostaa, että ilman täystyöllisyyttä hyvinvointivaltio ei ole riittävä yhteiskunnallinen edellytys rakennemuutoksen toteuttamiseen. Työttömyysongelma on 1970-luvun jälkeisellä markkinaliberalismin aikakaudella määritelty liikaa yksilöiden kannustamisen ja kykyjen päivittämisen ongelmaksi, vaikka kaikkien työlle ei ole selkeästi onnistuttu takaamaan kysyntää. Tämä ongelma korostuu tulevaisuudessa. Stenhällin paikoittain Milton Friedmanin monetarismin kanssa flirttailevan ja toisaalta pohjoismaista korkean verotuksen mallia puolustavan avoimen vihreän talouden ongelma on se, että rakennemuutoksen olosuhteissa työttömäksi jääville ei ole tarjota muuta kuin lupaus siitä, että markkinat ta- kaavat pitkällä tähtäyksellä kestävän lopputuloksen. Sini- ja punavihreät ovat puoliksi oikeassa painottaessaan, että energian hinnan pitää nousta tasaisesti, jotta yrityksillä olisi kannustimet panostaa energiatehokkuuteen. Ayliikkeen ja SDP:n duunarisiiven huoli työpaikoista on kuitenkin perusteltu. Muutosturva lievittää kymenlaaksolaisen paperimiehen kärsimyksiä, jos tehdas suljetaan, mutta uudelleenkouluttautumiseen menee vuosia ja kaikki eivät saa ikinä uutta työtä. Jos päästöjä tupruttavista savupiipuista halutaan todella eroon, on julkisen vallan sitouduttava luomaan vihreitä työpaikkoja. Nopean rakennemuutoksen toteuttaminen ilman täystyöllisyyttä tulee olemaan poliittisesti erittäin haastavaa ellei mahdotonta. Vihreästä monetarismista on siis siirryttävä vihreään keynesiläisyyteen, jotta työväenliike ja ympäristöliike voisivat löytää yhteisen sävelen talouspolitiikassa. JOS PÄÄSTÖJÄ TUPRUTTAVISTA SAVUPIIPUISTA HALUTAAN TODELLA EROON, ON JULKISEN VALLAN SITOUDUTTAVA LUOMAAN VIHREITÄ TYÖPAIKKOJA. NOPEAN RAKENNEMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN ILMAN TÄYSTYÖLLISYYTTÄ TULEE OLEMAAN POLIITTISESTI ERITTÄIN HAASTAVAA ELLEI MAHDOTONTA. VIHREÄSTÄ MONETARISMISTA ON SIIS SIIRRYTTÄVÄ VIHREÄÄN KEYNESILÄISYYTEEN, JOTTA TYÖVÄENLIIKE JA YMPÄRISTÖLIIKE VOISIVAT LÖYTÄÄ YHTEISEN SÄVELEN TALOUSPOLITIIKASSA.

12 012 Peruste # jaakko stenhäll vihreämpään talousjärjestelmään suhdanteista riippumatta Finanssipolitiikka on hyvin rajallinen keino vihreän talousjärjestelmän rakentamisessa. Valtiovetoinen siirtymä vihreisiin työpaikkoihin tuskin onnistuisi nykyisessä korkean tuottavuuden yhteiskunnassa. ntti Alaja asettaa vastineessaan suuren painoarvon finanssimarkkinoiden kuriin laittamiselle ja voimakkaamman finanssipolitiikan renessanssille. Ajatusten taustalla on myös ympäristön kannalta aiheellinen huoli: rahoitusmarkkinat ovat allokoineet pääomia kestämättömästi ja samalla ne ovat hallinnoineet kohtuuttoman suurta osuutta taloudesta ja kyvykkäiden ihmisten työpanoksesta. NYKYISESSÄ KORKEAN TUOTTAVUUDEN YHTEISKUNNASSA UUSIEN EDISTYSASKELIEN OHJAAMINEN VALTIOLLISIN PÄÄTÖKSIN ON VAIKEAMPAA KUIN SAVUPIIPPUTEOLLISUUDEN RAKENTAMINEN AIKANAAN. Finanssipolitiikan käyttäminen kestävään talouteen siirtymisessä voi kuitenkin olla vain hyvin rajallista. Talouden on viherryttävä silloinkin, kun kansakunnan taloudellinen kapasiteetti ei ole vajaakäytössä ja lama-ajan finanssipolitiikalle tyypillisiä elvytyskohteita ei ole näköpiirissä. Vihreämmän talousjärjestelmän luomisessa ei kannatakaan keskittyä rahaja finanssipolitiikan väliseen suhteeseen tai kiinnittyä vanhoihin oppimestareihin: raha- ja finanssipolitiikalla kun on aivan omat tehtävänsä kasvun ja hintavakauden sääntelyssä. Vihreämpi talous vaatiikin ennen kaikkea elinkeinopolitiikan ja sääntelyn uudelleen suuntaamista, ei niinkään raha- ja finanssipoliittisia toimia. On myös kyseenalaista, onnistuisiko edes Alajan hahmottelema siirtymä savupiipuista vihreisiin työpaikkoihin valtion ohjaamilla investoinneilla: osumatarkkuuden yhteiskunnan tarpeiden ennustamisessa tulisi tällöin olla todella korkealla tasolla. Nykyisessä korkean tuottavuuden yhteiskunnassa uusien edistysaskelien ohjaaminen valtiollisin päätöksin on vaikeampaa kuin savupiipputeollisuuden rakentaminen aikanaan. Uhkana on, että valtioiden päättämät investoinnit voisivat osaltaan olla hukkaan heitettyä rahaa tehottomiin keinoihin ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. 1 Tästä hyvä esimerkki on jo aiemmin 1 Toki nykyisen taloudellisen epävarmuuden oloissa esimerkiksi yhteiseurooppalaiset vihreät investoinnit erityisesti Euroopan kriisimaihin voisivat auttaa kriisimaita ylös velkasuostaan.

13 013 Anna Löfström: Nimetön, 2012, akvarelli, sumi-muste ja lyöntimetalli paperille.

14 014 Peruste # VALTION ASETTAMAT RAJOITUKSET OVAT KUITENKIN TUKIA JA INVESTOINTEJA TÄRKEÄMPIÄ YHTEISKUNNASSA, JOSSA SUURIN OSA TALOUDELLISESTA TOIMINNASTA TAPAHTUU VALTION ULKOPUOLELLA. JOS YRITYSTEN AIHEUTTAMILLE HAITOILLE ASETETAAN TIUKAT RAJAT, ON NIIDEN PAKKO INVESTOIDA UUTEEN TEKNOLOGIAAN. mainitsemani Olkiluoto III. Teknologisen kehityksen ennustaminen on vaikeutunut olennaisesti Alajan mainitsemalla 1970-luvun jälkeisellä ajanjaksolla, joka on markkinaliberalismia suurempi syy siihen, että ihmisten työpanokselle on vaikea välillä löytää kysyntää. Kuten aiemmin totesin, valtion tuet kannattaakin antaa sellaiselle haittoja vähentävälle teknologialle, jolle kysyntää löytyy ja joka pystyy tarjoamaan työpaikkoja kilpailluilla markkinoilla. Valtion asettamat rajoitukset ovat kuitenkin tukia ja investointeja tärkeämpiä yhteiskunnassa, jossa suurin osa taloudellisesta toiminnasta tapahtuu valtion ulkopuolella. Jos yritysten aiheuttamille haitoille asetetaan tiukat rajat, on niiden pakko investoida uuteen teknologiaan. Kilpailluilla markkinoilla nämä niukat resurssit vain kohdentuvat tehokkaammin niihin keinoihin, jotka hoitavat tavoitteet tehokkaammin. Samalla muodostuvat työpaikat ovat laadukkaita ja tuottavia, mikä on myös työntekijöille parempi vaihtoehto. Tuottavat työpaikat tuovat myös enemmän verotuloja, joilla on mahdollista paikata muutoksen aiheuttamia haittoja. antti alaja vihreille julkisille investoinneille on jatkuvasti kysyntää Finanssipolitiikka ei ole ainoastaan lama-ajan toimintaa. Työttömyysongelma ei ole poistumassa kuvasta lähitulevaisuudessa, joten julkisen sektorin investointitoiminnalle on pysyvää tarvetta. aakko Stenhällin mukaan yliarvioin finanssipolitiikan mahdollisuuksia vihreän talouden edistämisessä. Finanssipolitiikka on Stenhällin kehikossa ainoastaan suhdannepolitiikkaa ja lama-ajan toimintaa, toisin sanoen toimintaa aikana, jolloin kansakuntien tuotantoresurssit ovat väliaikaisesti alikäytössä. Tekstissään Stenhäll tunnistaa kuitenkin myös OECD-maiden pysyväisluonteisen työttömyysongelman, liittäen sen juuret

15 Valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristö ongelmien ratkaisuissa 015 teknologiseen kehitykseen. Oma tulkintani työttömyydestä pohjaa Keynesiin, joka korosti yleisessä teoriassaan, että täystyöllisyyden kaudet ovat kapitalistisessa järjestelmässä harvinainen ilmiö. Keynesin mukaan rahatalousjärjestelmässä investointikysyntä perustuu yritysten odotuksiin tulevaisuudesta (ns. eläimellisiin vaistoihin), joka tarkoittaa jyrkkiä vaihteluita investointikysynnän tasossa. Jos täystyöllisyys on epävakaassa talousjärjestelmässä enemmän poikkeus kuin sääntö, tarvitaan lähes jatkuvaa kysynnänsäätelyä verotuksen, tukien ja julkisten investointien avulla. Mutta hetkinen, eikös finanssikriisin ensimmäisessä vaiheessa ( ) Suomessakin keskusteltu keynesiläisyyden paluusta ja vihreästä elvytyksestä? 1 Käytännössä näiden poliittisten visioiden rajoitteeksi osoittautui päättäjien riittämätön poliittinen tahto ohjata elvytyspanostuksia kestävää muutosta edistäviin kohteisiin (poikkeuksena Etelä-Korea) sekä käsitys julkisen talouden kestävyysvajeesta, jonka katsottiin rajoittavan mahdollisuuksia julkisiin investointeihin. Nykytilanteessa, kun euroalueen työttömyys on noussut yli 11 prosenttiin, olisi jälleen tarpeellista käynnistää keskustelu valtioiden vihreistä investoinneista ja vihreistä työpaikoista. Pioneerityötä tällä saralla ovat tehneet Mathew Forstaterin kaltaiset tutkijat, jotka tarjoavat vihreitä julkisia työllistämisohjelmia ratkaisuksi täystyöllisyyden saavuttamiseen ja vihre- än rakennemuutoksen edistämiseen. 2 Vihreiden työllistämisohjelmien organisointi edellyttäisi tietysti radikaaleja muutoksia EU:n perusrakenteissa. Nykyisellään EU:n talouspolitiikka on rakennettu edistämään hintavakautta ja budjettitasapainoa. Unionin politiikka ei palvele täystyöllisyyden tavoittelua. Stenhällin katsannossa tuottavuuskasvu asettaa rajoitteita julkisten työpaikkojen luomiselle ja kysyntään vaikuttavalle talouspolitiikalle. Yksityinen sektori ja tuottavuuskasvu toimivat talouden moottorina ja julkisen vallan tehtäväksi jää asettaa rajoitukset yksityisen sektorin kilpailulle. Toisin sanoen kysyntäpuolen tekijöille ei jätetä juuri tilaa pitkän aikavälin talouskehityksessä. Katson Stenhällistä poiketen, että julkiset investoinnit voidaan organisoida niin, että ne edistäisivät tuottavuuskasvua jos se vielä halutaan asettaa tavoitteeksi. Stenhäll lienee kyllä oikeassa väittäessään, että käytännössä investointien suuntaaminen talouden rakenteiden modernisoimiseen on nykypäivänä monimutkaisempi juttu kuin teollisella aikakaudella. Joka tapauksessa on selvää, että julkiset investoinnit täytyy tulevina vuosikymmeninä ohjata palvelemaan kahta päätavoitetta: täystyöllisyyttä ja vihreän rakennemuutoksen edistämistä. Mikään ei ole tehottomampaa kuin se, että miljoonien ihmisten työpanokselle ei nähdä käyttöä. 1 Green New Dealin käsitteestä tuli valtavan suosittu slogan kansainvälisessä keskustelussa. 2 ks. esim. Mathew Forstater Green Jobs. Public Service Employment and Environmental Sustainability. Challenge vol 49. no. 4. July-August 2006.

16 016 Peruste # luonto markkinoilla eilisen syyt ja tämän päivän seuraukset Luonnon ja ekosysteemitoimintojen arvottamiseen suhtaudutaan tänä päivänä laajalti itsestäänselvyytenä. Arvottamisen seuraukset voivat kuitenkin olla täysin vastakkaisia niille päämäärille, joilla arvottaminen perustellaan. Ympäristöoikeudenmukaisuuden ja demokratian näkökulmasta arvottaminen on ongelmallista. Luonnon arvottaminen ja alistaminen talouden ehdoille on ongelmallista myös siksi, että kasautumiseen perustuva talousjärjestelmä ei huomioi ekosysteemien fyysistä rajallisuutta. elina turunen & kristoffer wilén

17 Luonto markkinoilla eilisen syyt ja tämän päivän seuraukset 017 aikuttaisi siltä, ettei kovin moni muista tai tunne niitä ajatuksia, jotka olivat taustalla, kun alettiin puhua ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden hyödystä ihmisille. Moni ei myöskään muista, miksi jotkut tutkijat halusivat asettaa niille rahallisia arvoja. Alkuperäinen ajatus oli puhtaasti informatiivinen ja pedagoginen. Sen tarkoitus oli lisätä julkista kiinnostusta luonnon monimuotoisuuden suojelua kohtaan ja tietoisuutta siitä. Ympäristön tila oli koko ajan heikentymässä ja tämä oli yritys paikata perinteisen luonnonsuojeluliikkeen epäonnistumista (Gómez-Baggethun et al., 2010). Ajatuksena oli, että koska poliittiset päättäjät ymmärtävät vain rahan päälle, kommunikoidaan luonnonsuojelun merkitys heille rahassa mitattuna. Toisin sanoen, jos luonnolla ei ole hintaa, niin esimerkiksi kustannushyötylaskelmissa tai kansallisessa tilinpidossa luonnon ja ekosysteemitoimintojen arvo on nolla. Luonnolla ei näin ole merkitystä. Siksi jonkinlaisen hinnan asettaminen oli joidenkin tutkijoiden mielestä pragmaattinen ratkaisu. Se oli tietoisesti lyhytnäköinen yritys viestittää luonnonsuojelun tärkeyttä poliitikoille valtavirtaisen taloustieteen kielellä, uskoen ettei parempia vaihtoehtoja ole. Alkuperäiset syyt ovat miltei unohtuneet ja nyt uskotaan laajalti, että pitkäaikainen ratkaisu ekosysteemien pelastamiseksi on niiden hinnoittelu ja hyödykkeistäminen. (Gómez-Baggethun et al., 2010; Norgaard, 2010; Spash, 2008.) Termi ekosysteemipalvelut keksittiin alun perin kuvastamaan yhteiskunnan ja talouden eli ihmisen riippuvuutta ekosysteemeistä ja niiden toiminnoista. (Norgaard, 2010.) Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, jotka ekosysteemit tarjoavat ihmisille. Niitä ovat muun muassa puhdas ilma, ilmaston tasapainottaminen ja suoja tulvilta (Gómez-Baggethun ja Ruiz-Pérez, 2011). Ekosysteemitoiminnat muuttuvat ekosysteemipalveluiksi ja -hyödykkeiksi, kun keskipisteessä on ihmisten niistä saama hyöty (Spangenberg ja Settele, 2010). Hyödykkeistämisellä tarkoitetaan markkinoiden laajenemista alueille, joissa ne eivät aiemmin toimineet. Tavaroista ja palveluista tulee kaupankäynnin kohteita ja ennen kaupan ulkopuolella olleet suhteet muuttuvat kaupallisiksi. Ekosysteemitoimintojen hyödykkeistäminen viittaa uusien ekosysteemitoimintojen sisällyttämistä hintajärjestelmään ja markkinoille. (Goméz-Baggethun ja Ruiz-Pérez, 2011.) Hyödykkeistämisprosessi koostuu neljästä päävaiheesta, joista ensimmäinen on ekosysteemitoimintojen diskursiivinen kehystäminen ihmiskuntaa palveleviksi ekosysteemipalveluiksi. Tämä tapahtui 1960-luvulla. Toisessa vaiheessa ekosysteemitoimintojen/palveluiden käyttöarvo ilmaistaan hinnoittelun avulla vaihtoarvona, eli arvoa mitataan rahassa. Tätä yritettiin jo 1950-luvulla, mutta asia jäi laajalti huomiotta luvulla luontoa ja sen toi-

18 018 Peruste # mintojen tuomia hyötyjä alettiin mitata yhä enemmän rahassa. Vaikutusvaltaisin ja suuntaa näyttänyt esimerkki tästä on Costanzan ym. vuonna 1997 tekemä planeetan luontopääoman kokonaisarvon arvioiminen. Tämän jälkeen arvottamisesta ja hinnoittelusta tuli ekosysteemipalveluihin liittyvän tutkimuksen tärkein tavoite. Prosessin kolmannessa vaiheessa jollekin taholle myönnetään omistusoikeus tiettyyn ekosysteemipalveluun ON TÄRKEÄÄ MUISTAA, ETTÄ HYÖDYKKEISTÄMISPROSESSI EI OLE YHDENSUUNTAINEN TAI PERUUTTAMATON. YHTEISKUNTA VOI PÄÄTTÄÄ, MINKÄ TULEE TOIMIA HYÖDYKKEENÄ JA MINKÄ EI. Iso-Britannian hallituksen tilaaman vaikutusvaltaisen Sternin raportin (2006) mukaan ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinoiden epäonnistuminen. 2 Epäonnistumista siis painotetaan, mutta se nähdään kuitenkin vain yksittäisenä epäonnistumisena muutoin täydellisesti toimivassa järjestelmässä. Samanlainen lätai niihin alueisiin, jotka tuottavat näitä palveluita. Tämä tapahtuu useimmiten yksityistämisen kautta, mitä on esimerkiksi Hardinin (1968) tekstin jälkeen puolustettu keinona resurssien liikakäytön ehkäisemiseksi. Neljäs vaihe liittyy ekosysteemipalveluiden kaupallistamiseen eli niiden markkinoiden luomiseen. Jo olemassa olevia esimerkkejä tästä ovat Markets for Ecosystem Services (MES) ja Payments for Ecosys- tem Services (PES). 1 Näiden suosio on kasvanut 2000-luvulla. (Goméz-Baggethun ja Ruiz-Pérez, 2011; Goméz-Baggethun et al, 2010) On tärkeää muistaa, että hyödykkeistämisprosessi ei ole yhdensuuntainen tai peruuttamaton. Yhteiskunta voi päättää, minkä tulee toimia hyödykkeenä ja minkä ei. Voiko luontoa sitten arvottaa rahallisesti ilman, että sitä hyödykkeistää? Esimerkiksi Costanza (2006) haluaa uskoa näin. Toisten (Gómez-Baggethun ja Ruiz-Pérez, 2011) mielestä tämä on hieman naiivia, sillä siinä ideologisessa, institutionaalisessa ja taloudellisessa kontekstissa, jossa ekosysteemipalvelututkimus toimii, ei ole realistista olettaa, että rahallinen arvottaminen ei edistäisi samalla myös hyödykkeistämistä. Arvottamista ei voi erottaa poliittisista prosesseista, joiden kautta markkinat laajentavat rajojaan ja joiden kautta taloudellinen arvo valtaa uusia alueita. ympäristökriisi markkinavirheenä ja luonnon hinnoittelua tukevat suuntaukset 1 Markets for Ecosystem Services (MES) toimii mm. ilmastoon liittyvässä kaupankäynnissä käsittäen päästökauppaa, mm. Chicago Climate Exchange ja Emission Trading Scheme (ETS). Payments for Ecosystem Services (PES) toimii myös ilmastoon liittyvässä kaupassa. Sen kautta pyörii mm. YK:n ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) ja kehitysmaiden metsäkadon ja metsien heikkenemisen estämisen mekanismi (REDD+). Costa Rica oli ensimmäinen maa, jossa asetettiin PES-markkinat kansallisella tasolla. 2 Markkinavirhe ja markkinoiden epäonnistuminen (market failure) tarkoittavat uskoa siihen, että markkinat olisivat esimerkiksi voineet ratkaista ympäristökriisin, mutta epäonnistuivat siinä.

19 Luonto markkinoilla eilisen syyt ja tämän päivän seuraukset 019 hestymistapa oli myös The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) -raportilla vuodelta 2010 jota yleisesti kutsutaan biodiversiteetin Sternin-raportiksi. Valtavirtainen, uusklassinen taloustiede näkee kaikki (negatiiviset) ulkoiskustannukset ja -vaikutukset markkinoiden epäonnistumisina, joiden todellista kustannusta ei olla onnistuttu sisällyttämään hintoihin. Sen sijaan ekologisen ja institutionaalisen taloustieteen näkökulmasta (esim. Kapp, 1970; Martínez-Alier, 2002; Martínez-Alier ja O Connor, 1999) ulkoiskustannukset ja -vaikutukset voidaan myös määritellä onnistuneiksi kustannussiirroiksi. Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien kohdalla tämä tarkoittaisi onnistuneita kustannussiirtoja tulevien sukupolvien, köyhien ihmisten (niiden, joihin ympäristöongelmat vaikuttavat jo nyt ja lähitulevaisuudessa yhä enemmän), muiden eläinten ja luonnon maksettavaksi. Uusklassisten ympäristötaloustieteilijöiden mukaan huonoja asioita (tässä tapauksessa ympäristöongelmia) tapahtuu vahingossa, koska hintasignaalit ovat väärät tai koska markkinat puuttuvat. Kunhan hinta saadaan oikeaksi, ongelmat ratkeavat. Tällaisessa ajattelussa on jätetty huomiotta se, miten poliittinen valta on jaettu, kenen äänillä ja arvoilla on väliä, ketä kuunnellaan ja ketä ei (Martínez-Alier, 2002). Spash (2011, 364) toteaakin, että valitettavasti, sosiaaliset, poliittiset, eettiset, ja institutionaaliset tekijät ovat jotain mitä ympäristö- ja luonnontieteilijöitä ei ole opetettu huomaamaan ja valtavirtaisia taloustietieteilijöitä on opetettu laiminlyömään. Alussa mainittu luonnonsuojelun UUSKLASSISTEN YMPÄRISTÖ- TALOUSTIETEILIJÖIDEN MUKAAN HUONOJA ASIOITA (TÄSSÄ TAPAUKSESSA YMPÄRISTÖ- ONGELMIA) TAPAHTUU VAHINGOSSA, KOSKA HINTA- SIGNAALIT OVAT VÄÄRÄT TAI KOSKA MARKKINAT PUUTTUVAT. merkityksen kommunikoiminen rahassa on ensimmäinen kolmesta ekosysteemien arvottamisen pääsuuntauksesta, jotka Spash (2008) on tunnistanut. Hän kutsuu sitä pragmatismiksi tai poliittiseksi realismiksi. Toinen suuntaus on poliittinen ja taloudellinen idealismi, joka on lähtöisin uusliberalistisesta vapaiden markkinoiden poliittisesta filosofiasta. Sen mukaan maailman pitäisi toimia niin, että kaikki arvot ilmaistaan markkinoilla. Kolmas suuntaus on tieteellinen empirismi, jonka mukaan markkinoilla ilmaistut arvot kuvastavat totuutta, ihmisten todellisia arvoja. Valtavirran (ympäristö)taloustieteilijät argumentoivat usein tämän oletuksen pohjalta. Mitä suurempi määrä euroja ihmisellä on, sitä enemmän hänen arvonsa painavat markkinoilla, ja sitä suurempi mahdollisuus ja oikeus hänellä on luonnonvarojen käyttöön ja päästöjen aiheuttamiseen. Jotta markkinoiden olisi mahdollista kohdentaa resursseja, niillä pitää siis olla hinta. Yleisen uusklassisen olettamuksen mukaan resurssin hinta nousee, kun sen saatavuus niukkenee. Uusklassiset taloustieteilijät ovat myös

20 020 Peruste # Anna Löfström: Palikkatesti II, 2011, 33 x 33 cm, akvarelli paperille. kääntäneet saman logiikan päälaelleen. Koska hinnat laskevat tai eivät nouse, se voi heidän käsityksensä mukaan tarkoittaa vain ja ainoastaan, että kyseistä resurssia on yllin kyllin. Seuraava argumentti on lähempänä totuutta: jos resurssit ovat niukat ja jos markkinatoimijat tietävät niiden olevan niukat, resurssien hinnat tulevat nousemaan. Jotta markkinat voisivat toimia, jokaisen osallistujan on itsenäisesti ymmärrettävä markkinoiden ja hintajärjestelmän taustalla vallitsevaa todellisuutta. Emme siis voi ymmärtää todellisuutta markkinoiden kautta riippumatta siitä, mitä markkinatoimijat tietävät ja ymmärtävät, vaikka uusklassiset taloustieteilijät näin olettavatkin. Kun maailmaa ja sen arvoja katsotaan pääasiassa talouden linssien läpi (käännetään talouden kielelle ja alistetaan talouden ehdoille), eletään ekonomismi-uskon ja -myyttien varassa. Tällöin pääperiaatteena on kasautuminen kasautumisen vuoksi ja kasvu kasvun vuoksi. (Kallis, Martínez-Alier ja Nor-

valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisuissa

valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisuissa 006 DEBATTI Peruste #1 2012 valtioiden ja markkinoiden mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisuissa Onko markkinamekanismi ympäristön pelastus? Tai voidaanko taloutta vihertää Keynesin opein? Vihreiden

Lisätiedot

luonto markkinoilla eilisen syyt ja tämän päivän seuraukset

luonto markkinoilla eilisen syyt ja tämän päivän seuraukset 016 Peruste #1 2012 luonto markkinoilla eilisen syyt ja tämän päivän seuraukset Luonnon ja ekosysteemitoimintojen arvottamiseen suhtaudutaan tänä päivänä laajalti itsestäänselvyytenä. Arvottamisen seuraukset

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

reformisti ja radikaali

reformisti ja radikaali 028 HAASTATTELU reformisti ja radikaali Yhdysvaltalainen taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel kiertää maailmaa markkinakriittisenä osallisuustalousmallin saarnamiehenä. Samaan aikaan hän vaatii

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kyse ei ole teknologiasta vaan tarinasta, joka luo luottamusta uusiin mahdollisuuksiin yrittämisessä,

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen www.demos.fi

Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen www.demos.fi Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista Aleksi Neuvonen www.demos.fi Ilmastonmuutos asettaa taloudelle ainutlaatuisen haasteen: se on kaikkien aikojen suurin ja laajaalaisin markkinavirhe.

Lisätiedot

ja ekologisemman talouden tiekartta

ja ekologisemman talouden tiekartta 092 tuna perustua vain tekijöihin, joihin ihminen voi vaikuttaa. Näin ollen taloudellisen palkitsemisen kriteereinä tulisi olla vaivannäkö ja ahkeruus, eikä omistaminen tai luontainen lahjakkuus. Tästä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot