Ole yhteydessä!

Transkriptio

1 Elokuu 2013 ECON/ SÄÄNTELYHANKKEITA FINANSSISEKTORIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ (co-decision) Hyväksytty CRD IV: Vakavaraisuusdirektiivin uudistus+ asetus (COM (2011)0425 ja COM 2011/0453) - Basel III -sääntöjen muuntaminen eurooppalaiseksi lainsäädännöksi - Kokonaispääomavaatimus (tier 1 + tier 2): 8 % o lisäksi mm. yleinen pääomapuskuri (2,5%), vastasyklinen puskuri (määrä riippuu instituution koosta, tarkoituksena koota enemmän pääomaa hyvinä aikoina, 2,5% saakka), likviditeettia ja velkaantuneisuusastetta (leverage ratio) koskevia säännöksiä - Yleisenä tavoitteena on varmistaa, että laitosten pääoman sääntely tehostuu EU:ssa, sen haitalliset vaikutukset tallettajansuojaan ja rahoitusjärjestelmän myötäsyklisyyteen voidaan pitää kurissa ja samalla voidaan säilyttää EU:n pankkialan kilpailuasema - Bonus-katto: pankkien maksamille bonuksille katto 1:1 (palkka - palkitseminen), joka voidaan tuplata osakkeenomistajien kaksinkertaisella määräenemmistöllä - Paketista äänestetiin parlamentissa huhtikuun täysistunnossa, parlamentin raportööri Othmar Karas (EPP, Itävalta) yksi Irlannin puheenjohtajuuskauden päätavoitteista o Kaksi raporttia: Luottolaitosten ja sijoitusyhtiöiden toiminnan vakautta koskevat vaatimukset, 1.osa Neuvoston direktiiviksi oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta Meneillään olevat trilogi-neuvottelut MiFID/MiFIR: Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tarkistus/asetus (COM (2011)0656) - Alkup. MiFID voimaan 2007:

2 o sääntelykehys pankkien&sijoituspalveluyritysten tarjoamille sijoituspalveluille (kuten arvopaperivälitys, neuvonta, kaupankäynti, salkunhoito...) sekä markkinoiden ylläpitäjien toiminnalle säännellyillä markkinoilla o Tärkeimpänä tavoitteena edistää EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä, kilpailukykyä ja tehokkuutta. o Käytännössä: poistettiin jäsenvaltioiden mahdollisuus vaatia, että kaiken kaupankäynnin tapahduttava erityisissä pörsseissä Euroopan laajuinen kilpailu perinteisten pörssien ja vaihtoehtoisten kauppapaikkojen välillä. - Miksi uudistus? o sääntely jäänyt jälkeen rahoitusalan teknologisesta kehityksestä: innovaatiot ja monimutkaistuminen o Finanssikriisin paljastamat puutteet kaupankäynnin sääntelyssä (läpinäkyvyys, valvonta, sijoittajansuoja) - Muutoksia: o Asetus: single rule book -lähestymistapa (yhtenäinen pelikenttä jäsenmaasta huolimatta) o sääntely kattamaan myös uudentyyppiset järjestäytyneet kaupankäyntijärjestelmät (OTF) o Avoimuutta lisää, mm. saattamalla nimettömänä käytävää kauppaa (dark pools) sääntelyn piirin o yhdenmukaistettu kehys kolmansiin maihin sijoittautuneiden sijoituspalveluyritysten pääsylle EU:n markkinoille. o Palkkiosäännöksiin kiristyksiä, tosin ei siinä määrin mitä esimerkiksi briteissä olisi toivottu (täyden palkkiokiellon sijaan jäsenvaltiolle valta päättää; läpinäkyvyys palkkioiden ilmoittamisessa) - Vanha direktiivi asetuksen muotoon, direktiivissä uudet määräykset rikosoikeudellisista sanktiosta - Trilogit neuvoston kanssa meneillään, parlamentin raportööri Markus Ferber (EPP); yksi Irlannin puheenjohtajuuskauden painopisteistä. MAR/D: Markkinoiden väärinkäytön estämistä koskevan direktiivin tarkistus +asetus (COM (2011)0654 ja COM (2011)0651) - Alkuperäinen direktiivi vuodelta 2003: kielletään sisäpiiritiedon haltijoita käymästä kauppaa rahoitusvälineillä, joihin tieto liittyy. Lisäksi kielletään rahoitusmarkkinoiden manipulointi (väärien tietojen tai huhujen levittäminen ja sellaiset kaupat, joilla varmistetaan hintojen asettuminen epänormaalille tasolle) - Miksi uudistus? o sääntely jäänyt jälkeen rahoitusalan teknologisesta kehityksestä: innovaatiot ja monimutkaistuminen

3 o Finanssikriisin paljastamat puutteet G20-sitoumukset: mm. johdannaismarkkinoiden kattaminen laaja-alaisesti o puutteet sääntelyviranomaisten toimivallassa o laajasti vaihteleva toimeenpano eri jäsenmaissa (osassa jäsenmaita ei sisäpiirikaupalle käytännössä minkäänlaisia sanktioita) - Muutoksia: o Asetus: single rule book -lähestymistapa (yhtenäinen pelikenttä jäsenmaasta huolimatta) o Kattavuus (linkki MiFIR/D) o Lisävaltuuksia viranomaisille, yhtenäistetyt rangaistus-/sakkokäytännöt - Vanha direktiivi asetuksen muotoon, direktiivissä uudet määräykset rikosoikeudellisista sanktiosta - Trilogit neuvoston kanssa alkamassa keväällä 2013, raportööri Arlene McCarthy (S&D), Sirpa Pietikäinen EPP-ryhmän neuvottelija. Avoimuusdirektiivin tarkistus (COM (2011)0683) - Direktiivi koskee EU-maiden pörsseihin listautuneita kaivos- ja metsäalan yrityksiä. Ehdotuksessa mm. asetetaan näille yrityksille maakohtainen raportointijärjestelmävelvollisuus, lavennetaan ilmoitettavien rahoitusvälineiden määritelmää ja yhdenmukaistetaan sanktioita muiden finanssisäätelyvälineiden kanssa. - Nykyisessä ehdotuksessa myös vähennetään pk-yritysten byrokratiataakkaa, kun vaatimus neljännesvuosikatsausten laatimisesta poistetaan. - Trilogit neuvoston kanssa aloitettu, Sirpa Pietikäinen raportööri ECON-valiokunnassa. Parlamentin käsittelyssä olevat lainsäädäntöesitykset Paketoituja sijoitustuotteita ('PRIPS') koskevat tiedonantovelvollisuudet: Avaintietolomake (COM (2012) 352) - Ehdotuksen tavoitteena on avoimuuden ja vertailtavuuden lisääminen sellaisten paketoitujen sijoitustuotteiden osalta, joita kaupataan yksityissijoittajille. o Tällä hetkellä kuluttajat saavat usein vaikeasti ymmärrettävässä muodossa tietoa sijoitusmahdollisuuksista: vaikeuttaa sijoituksiin liittyvien riskien ja kustannusten arviointia ja vertailua. o Sijoitustuotteista annetaan myös nykyisin tietoja eri tavoin riippuen sijoitustuotteen oikeudellisesta muodosta ja jakelukanavasta (pankki, vakuutusyhtiö

4 jne). Tietojen vertailukelpoisuudessa ja esitystavassa on eroja vaikeuttaa harkitun sijoituspäätöksen tekemistä. - Jotta eri sijoitustuotteiden vertailtavuus ja niihin liittyvien riskien arviointi helpottuisi, esitetään kaikille paketoiduille sijoitustuotteille laadittavaksi nk. avaintietolomake, johon kerätään sijoitustuotetta koskevat tärkeimmät tiedot tiivistetyssä, yksinkertaisessa ja ymmärrettävässä muodossa. o Samankaltainen asiakirja toteutettu jo sijoitusrahastodirektiivin (UCITS) yhteydessä ('KIID'): UCITS kuuluu myös 'PRIPS' kategoriaan, mutta koska KIID-vaatimus suhteellisen tuore, annetaan ucitseille 5-vuoden siirtymäaika - Linkittyy tiiviisti Mifid/r ja IMD uudistuksiin, joissa määritellään prips-tuotteita koskevat myyntisäännökset - Mietintöluonnos julkaistu , raportööri Pervenche Beres (S&D, Ranska). Sirpa Pietikäinen EPP-ryhmän vastuuhenkilö. Arvopaperikeskusasetus (COM (2012) 73) - Yhteiseurooppalaisen kehyksen laatiminen arvopaperikeskusten toiminnalle: säännökset mm. o liikkeeseenlaskijan oikeudesta valita arvopaperien liikkeeseenlaskuun arvopaperikeskus muusta kuin liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellisesta kotivaltiosta o arvopaperikeskuksen toimiluvan myöntämisestä o arvopaperikeskuksen ydin- ja oheistoiminnasta ja niille asetettavista edellytyksistä kuten toiminnan ulkoistamisesta, arvopaperikeskusten rajan yli toiminnasta ja valvonnasta, seuraamuksista ja selvitysajoista. - Parlamentin raportööri Kay Swinburne (ECR, UK), äänestys ECON-valiokunnassa alkuvuodesta Komissiolta vielä odotettavissa Arvopaperilakidirektiivi (COM (2011)0453) - Arvopaperilakidirektiiviä koskevat luonnokset perustuvat niin sanottuun Giovanniniesteiden poistamiseen, oikeusvarmuustyö-ryhmän (englanniksi Legal Certainty Group) loppuraporttiin ja Geneven

5 arvopaperikonventioon: tarkoitus saattaa voimaan Euroopan unionissa Geneven arvopaperikonvention keskeinen sisältö o Tarkoitus käsitellä mm. arvopaperien hallintaan liittyviä esineoikeudellisia kysymyksiä. Ehdotus viitearvojen sääntelystä - Libor ja Euribor -korkojen manipulointiskandaalien jälkeen komissio pohtii muutosta lainsäädäntöön. Varjopankkitoiminta - Varjopankkijärjestelmä on " rahoituksen välittäjistä, rahoitusvälineistä, yksiköistä ja rahoitussopimuksista koostuva järjestelmä, jossa harjoitetaan pankkitoiminnan kaltaisia toimintoja, joita ei ole säännelty tai joiden sääntely on joko kevyttä tai puuttuu muihin kuin järjestelmäriskeihin, ja jossa ei ole taattua mahdollisuutta käyttää keskuspankkien likviditeettisopimuksia tai julkisen sektorin luottotakuita - FSB:n arvion mukaan vuonna 2011 n. 51 bn euroa (vrt 2002 n. 21 bn ) - näin ollen varjopankkijärjestelmän osuus koko rahoitusjärjestelmästä on % ja puolet pankkien kokonaisvaroista - Parlamentti antanut mielipiteensä varjopankkisektorin sääntelyyn ja komission vihreään kirjaan marraskuussa 2012 hyväksytyllä mietinnöllä (A7-0354/2012), jossa parlamentti painotti mm. seuraavia kohtia: o Jotkin varjopankkitoiminnan osaset tärkeitä reaalitalouden rahoittamisessa ja uusien sääntelytoimien kehittäminen tai nykyisten laajentaminen on toteutettava varovaisesti o Toisaalta varjopankkijärjestelmän on todettu olevan yksi tärkeimmistä finanssikriisin mahdollisista aiheuttajista tai osatekijöistä ja mahdollinen uhka rahoitusjärjestelmän vakaudelle o Puuttuva kokonaiskuva, ymmärrys ja analyysi suurimpia haasteita Maksupalveludirektiivin uudistus (toukokuu 2013) Muiden finanssi-instituutioiden kuin pankkien kriisinhallinta (2013 loppu) 2. PANKKIUNIONI, TIIVISTETTY TALOUSUNIONI Yhteinen pankkivalvontamekanismi (COM(2012)0512 ja COM(2012)0511)

6 - Koostuu kahdesta lakiesityksestä: EKP:n valvontatehtäviä koskeva asetus (parlamentilla neuvoa-antava rooli) sekä Euroopan pankkiviranomaista (EBA) koskevan asetuksen muutosehdotus (yhteispäätösmenettely) - Komission esitys/ekp:n tehtävät: o EKP:lle valtuudet valvoa euroalueen maiden luottolaitoksia (n kpl) Toimilupien myöntäminen/peruuttaminen, omistuksen valvonta, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden valvonta jne Kansallisten valvojien rooli? avustavat EKP:ta päätösten valmistelussa ja toimeenpanossa Päivittäinen valvonta? maksuliikenteen valvonta, rahanpesun esto... o EKP:n suorittama valvonta erillään sen harjoittamasta rahapolitiikasta o Myös muut kuin -maat voivat liittyä järjestelmään - Talous- ja raha-asioiden valiokunta hyväksyi mietinnön ; Pääkohdat: o Parlamentin raportööri: Marianne Thyssen (EPP) o EKP:lle valta valvoa kaikkia -alueen pankkeja: ei "kahden kerroksen" ratkaisua, missä EKP olisi valvonut tiettyjä pankkeja ja kansallisilla valvojilla olisi säilynyt valta valvoa toisia o Ei euro-maiden kohtelu järjestelmässä? - EP halusi "tasavertaisen kohtelun" niin pitkälti kuin juridisesti mahdollista Ongelma: EKP:ssa ylin päätöksentekoelin on hallintoneuvosto, johon perussopimuksen mukaan voi kuulua vain -maiden edustajat EP:n esittämä ratkaisu: valvontaa koskevat päätökset erillään rahapoliittisista päätöksistä nk. valvontaneuvostossa, johon kuuluisivat kaikki järjestelmään osallistuvat maat - Neuvoston yhteinen kanta: EKP:n suoraan valvontaan kaikkein isoimmat pankit: sellaiset, joiden tase on vähintään 30 miljardia euroa, tai jotka edustavat yli viidennestä maan kansantuotteesta. o Tällä laskentakaavalla EKP:n suoraan valvontaan Suomesta siirtyisivät OP- Pohjola, Nordea ja Danske Bank. o Pienempien pankkien päivittäisestä valvonnasta vastaavat edelleen kansalliset valvojat kuitenkin niin, että EKP:llä on viimekätinen valta puuttua minkä vain pankin toimiin, sekä antaa kansallisille viranomaisille valvontaa koskevia ohjeita.

7 - Trilogit parlamentin kanssa käynnissä, yksi Irlannin puheenjohtajuuskauden tärkeimmistä painopisteistä Pankkien ja muiden finanssilaitosten kriisinhallintaa koskeva esitys, (COM (2012) 0280) - Tavoitteena rakentaa työkalupakki, jonka avulla vaikeuksiin joutuneet finanssitoimijat voidaan pelastaa ilman, että tähän käytetään veronmaksajien rahoja. o osakkeenomistajien otettava täysi vastuu tulevista tappioista yhtä lailla kuin voitoista - Sisältää esityksiä, kuten mm. finanssilaitosten velvoitus laatia "living will", jonka avulla laitoksen hajottaminen käy siinä tapauksessa, että vaikeuksia; valvojien valtuudet vaihtaa finanssilaitoksen johtokunta, järjestää vaikeuksissa olevan laitoksen myynti, tai "bail-in". - Parlamentin raportööri Gunnar Hökmark (EPP, SE). Parlamentin oma-aloitemietintö Liikasen raporttiin: Mietintö EU:n pankkisektorin uudistamisesta - Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen vetämän työryhmän loppuraportti EU:n pankkisektorin rakenteiden uudistamisesta julkaistiin lokakuussa o Sisältää suosituksia, joiden tavoitteena luoda turvallinen, vakaa ja tehokas pankkijärjestelmä, joka palvelee kansalaisten, EU:n kansantalouksien ja sisämarkkinoiden tarpeita. o Suositeltuja toimenpiteitä, mm.: - Omaan lukuun käytävän kaupankäynnin ja muun suuririskisen kaupankäynnin pakollinen pitäminen erillään muista toiminnoista pankkiryhmän sisällä. - Elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelma voi pankkikohtaisesti vaatia toimintojen laajempaa erillään pitämistä talletuspankkitoiminnasta. - Mahdolliset muutokset, joita sijoittajanvastuuinstrumenttien käyttö kriisinratkaisuvälineenä edellyttää. - Asuntoihin ja kiinteistöihin liittyvien lainojen pääomavaatimusten uudelleenarviointi. - Pankkien hallintokulttuurin ja valvonnan vahvistaminen - Oma-aloitemietinnön tavoitteena muotoilla parlamentin kanta EU:n pankkisektorin rakenneuudistukseen ennen kuin komissio

8 antaa asiasta oman esityksensä. Parlamentin raportööri Arlene McCarthy (UK, S&D) 3. VERO-ASIAT (parlamentilla neuvoa-antava rooli) Säästökorkodirektiivi - Säästöverodirektiivin uudistuksella olisi merkittäviä pankki- ja yritystoiminnan avoimuutta lisääviä vaikutuksia. o "koronmaksun" käsitteen laajentaminen niin, että monimutkaisten rahoitusvälineiden taakse ei voi enää kätkeytyä o "paying agent upon receipt" (erityisrahastojen omistajuuksien selvittämiseksi) o automaattinen tietojen vaihto EU-maiden välillä talletetuista varoista - Säästökorkodirektiivin eteneminen ollut pitkään jumissa neuvostossa kahden jäsenmaan (Luxembourg+Itävalta) vastustuksesta johtuen (ongelmana ko. maille verotietojen automaattinen vaihto; haluavat erityisesti Sveitsin-kaltaisten maiden tulevan myös järjestelmään mukaan; ongelmana on kuitenkin, ettei komissiolla tällä hetkellä ole neuvottelumandaattia aloittaa asiasta neuvotteluja mm. Sveitsin kanssa - mandaatin blokkaavat samaiset maat..) Luxembourg ilmoitti, ettei enää vastusta lainsäädäntöä. - Samaan aikaan muutamat EU-maat (Saksa, UK) sopivat kahdenvälisiä sopimuksia tiukan pankkisalaisuuden maiden kanssa (Sveitsi, Luxembourg, Itävalta), joissa vaaditaan osittaista tietojen luovuttamista. Nämä sopimukset kuitenkin huomattavasti pehmeämpiä vaatimuksissaan kuin mitä Semetan esitys. Komissio on pyytänyt brittejä ja saksalaisia muuttamaan kahdenvälisiä sopimuksia siltä osin, miltä menevät ko. maiden jo hyväksymien sitoumusten vastaisesti. Yhteinen finanssitransaktioverojärjestelmä (FTT) (COM (2011)0594) - Tiivistetyssä yhteistyössä (tällä hetkellä 11 jäsenmaata: Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Itävalta, Portugali, Slovenia, Belgia, Viro, Slovakia ja Kreikka) toimeenpantava finanssitransaktiovero, lupa neuvostolta Veroesitys seurailee komission aiempaa esitystä, jossa transaktiovero lankeaa automaattisesti maksettavaksi silloin, kun jompikumpi tai molemmat transaktion osapuolista on veron käyttöön ottavassa maassa toimiva rahoituslaitos.

9 o Minimiveroprosentti: Muut kuin johdannaiset: 0.1 % Johdannaiset 0.01 % Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja -direktiivi (CCCTB) (COM (2011)0121) - Direktiivillä otettaisiin käyttöön yhteiset säännöt EU:ssa toimivia yhtiöitä koskevan veropohjan laskemista varten - Verokehys sisältäisi määräyksiä, jotka koskevat mm. kunkin yhtiön yksittäisen verotettavan tuloksen laskemista, näiden tulosten (voitot ja tappiot) yhdistämistä, kun kyseessä on konserni ja yhdistetyn veropohjan, mikäli se on positiivinen, jakamisesta kullekin asianomaiselle jäsenvaltiolle. - Yhdenmukaistaminen koskisi ainoastaan veropohjan laskentaa ja jakamista, mutta verokannan määrittäminen pysyisi kunkin jäsenvaltion toimivallan piirissä. - Lakiesitys tällä hetkellä jumissa neuvostossa Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (VAT) annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäveropetosten vastaisen nopean reagoinnin mekanismin osalta (COM(2012)0428) o Arvonlisäverotappiot EU:ssa useiden miljardien eurojen kustannuksia joka vuosi. Joissakin vakavissa tapauksissa menetetään valtavia summia hyvin lyhyessä ajassa, esim. kesäkuun 2008 ja joulukuun 2009 välisenä aikana menetettiin päästöoikeuskauppaan liittyvien arvonlisäveropetosten vuoksi arviolta viisi mrd. o Komission esitys heinäkuussa 2012 nopean reagoinnin mekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat reagoida nopeammin ja tehokkaammin arvonlisäveropetoksiin. o mekanismin avulla jäsenvaltiot, joilla on vastassaan yhtäkkinen ja laaja-alainen arvonlisäveropetos, voisivat panna täytäntöön tiettyjä hätätoimenpiteitä, joihin niillä ei nykyisen arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti ole mahdollisuuksia. o Jäsenvaltiot voisivat mm. soveltaa kuukauden kuluessa "käännetyn verovelvollisuuden järjestelmää", joka tekee tavaroiden tai palvelujen vastaanottajasta tavaroiden luovuttajan tai palvelujen suorittajan sijasta arvonlisäverovelvollisen. o Jos jäsenvaltio tällä hetkellä haluaa torjua arvonlisäveropetoksia toimenpiteillä, jotka eivät sisälly EU:n arvonlisäverolainsäädäntöön, sen on pyydettävä

10 virallisesti poikkeuslupaa toimia näin. Komissio laatii tämän jälkeen ehdotuksen tätä tarkoitusta varten ja toimittaa sen neuvostolle yksimielistä hyväksyntää varten ennen kuin toimenpiteet voidaan panna täytäntöön. Tämä prosessi voi olla hidas ja monimutkainen uudistus nopeuttaa kun ei tarvitse odottaa virallisen menettelyn päättymistä. Veronkierron ja veropetosten sekä aggressiivisen verosuunnittelu vastainen toimintasuunnitelma 1. Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi - Parlamentin resoluutio asiasta huhtikuussa 2013 o Parlamentti kehotti jäsenvaltiota uudistamaan verojärjestelmiään: tehokkaammat järjestelmät, vähemmän poikkeuksia, verorasituksen siirtäminen pois työn verottamisesta mm. energia- ja ympäristöveroihin o Kehotus jäsenvaltioilla siirtyä automaattiseen tietojenvaihtoon o Viranomaisyhteistyö veropetosten ja -kierron torjunnassa o EU-lainsäädännön edistäminen: säästökorkodirektiivi, CCCTB - Komissio julkaisi kesäkuussa 2012 tiedonannon konkreettisista tavoista tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa EU:ssa ja sen ulkopuolella - Veropetoksiin ja veronkiertoon liittyviin ongelmiin on puututtava kolmella tasolla: jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden välillä ja kansainvälisesti yhteistyössä 3. maiden kanssa. - Kansallisesti ongelmana keskitytään erityisesti ALV-petoksiin - Arviolta 12 % alv:stä jää kantamatta petoksista johtuen: todelliset vs. teoreettiset alv-tulot (esim Suomessa n. 50 %) - Teknisen avun ohjelmien parempi hyväksikäyttö, tulevaisuudessa tehokas seuraaja Fiscalis-ohjelmalle - Jäsenvaltioiden yhteistyö: säästökorkodirektiivin hyväksyntä, tiiviimpi viranomaisyhteistyö - 3. maiden suhteen: o Esimerkiksi pelkästään Cayman-saarten ja Sveitsin osuus on maailmanlaajuisesti lähes 20 % kaikista muuhun rahoituslaitokseen kuin pankkiin tehdyistä talletuksista. o Neuvostolta komissiolle valtuutus neuvotella yhteistyösopimuksia 3.maiden kanssa.

11 2. toimintasuunnitelman veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisiksi toimiksi - Komissiolta tiedonanto ja toimintasuositukset joulukuussa 2012 (COM(2012) 722/2; C(2012) 8805 final; C(2012) 8806 final) - Käsittely parlamentissa alkanut, Sirpa Pietikäinen EPP-vastaava - Sisältää ensisijaisesti käytännön toimia voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia kaikissa jäsenvaltioissa; tuetaan erityisesti niitä jäsenvaltioita, joita on kehotettu tehostamaan veronkantoa - Jo valmisteltujen/meneillään olevien hankkeiden tehokas toimeenpano ja keskeneräisten hankkeiden valmistuminen: Uusi hallinnollisen yhteistyön kehys (neuvoston perintädirektiivi 2010/24/EU, neuvoston asetus hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla (EY) N:o 904/2010, neuvoston virkaapudirektiivi 2011/16/EU ja neuvoston asetus hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla (EU) N:o 389/2012) ja säästökorkodirektiivi - Suositukset suhteessa 3.maihin o Jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön hyvää hallintotapaa verotusalalla määrittävät vähimmäisvaatimukset, joiden avulla voidaan yksilöidä EU:n ulkopuoliset maat, jotka eivät täytä ko. kriteereitä o Tiiviimpi yhteistyö ja avunanto erityisesti kehitysmaille, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan vähimmäisvaatimuksia, esim. asiantuntijoiden lähetys maahan. - Aggressiivista verosuunnittelua koskevat suositukset o Jäsenvaltioiden tulisi kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi sisällyttää kaikkiin tekemiinsä verosopimuksiin lauseke, jolla puututaan kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen: Jos jäsenvaltio on tekemissään verosopimuksissa sitoutunut jättämään tietyn tuloerän verottamatta, huolehdittava siitä, että tällaista sitoumusta sovelletaan ainoastaan silloin, kun erä on veronalainen toisessa sopimuspuolessa. o Sopimuksiin standardoitu, yhteinen ja yleinen väärinkäytösten vastainen säännös: Sellaista keinotekoista järjestelyä tai keinotekoisten järjestelyjen sarjaa, joka on otettu käyttöön ennen kaikkea verotuksen välttämiseksi ja joka johtaa veroetuun, ei saa ottaa huomioon. Kansallisten viranomaisten on käsiteltävä näitä järjestelyjä verotustarkoituksessa niiden taloudellisen sisällön perusteella. - Muita toimenpiteitä o Komissio perustaa verotusalan hyvän hallintotavan foorumin;

12 o Avaa ( ) TIN on Europa -sovelluksen [tax identification number] Tässä sovelluksessa annetaan näytteet kansalliset verotunnisteet sisältävistä virallisista henkilöllisyystodistuksista. - Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia o Emo-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EY) uudistus, linkki rahanpesun vastaiseen työhön, uusi tietotekninen sovellus automaattiseen tiedonvaihtoon...