MAASEUTUPOLIITTISET TAVOITTEET Raahen kaupungin keskustaajaman ulkopuolella sijaitseville kylille

Transkriptio

1 MAASEUTUPOLIITTISET TAVOITTEET Raahen kaupungin keskustaajaman ulkopuolella sijaitseville kylille 1 SISÄLTÖ.. 1 Johdanto 2 1. Taustatiedot Maantieteellinen sijainti Kartta Merkintä osayleiskaavasta Asukkaiden määrä ja ikärakenne... 6 Tulevien koululaisten määrä suunnitelma-alueella nykyisen väestöpohjan mukaan laskettuna SUUNNITELMA-ALUEEN PERINTEISET MAATILAT SEKÄ MONIALAISTEN MAATILOJEN HARJOITTAMA MUU YRITYSTOIMINTA PROSENTTEINA Kuvaus kylien yhteistoiminnasta ja niiden järjestäytymisestä Perinne ja kulttuuri Toteutuneet hankkeet Kylien rakennus- ja toimintakohteet sekä alueet Kylien nelikenttäanalyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhkat Luonnon ja kyläympäristöjen vahvuustekijä Toimintaympäristön tavoitteet Kylien kehittämissuunnitelmat Kylien kehittämistoimenpiteet Kunnalliset ja muut julkiset kehittämiskohteet.. 22 Liikenneturvallisuussuunnitelma Muut kehittämistoimenpiteet RAAHEN MAASEUDUN VISIO V Harrastus ja liikunta Ympäristöhoidolliset toimenpiteet Hankkeiden suunnittelu, rahoitus ja toteutus Toimijat ja niiden roolit Kyläyhdistykset RAAHEN MAASEUDUN PALVELUT / PERIAATTEET Kyläverkosto: Asumisen periaatteet Resurssit Seuranta. 37

2 2 JOHDANTO Raahen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan valtuutettu Kari Pietilän jättämän valtuustoaloitteen pohjalta esittää maaseutulautakunnalle, että lautakunnan tulee luoda maaseutupoliittiset tavoitteet osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Maaseutulautakunta perusti työryhmän laatimaan Raahen keskustaajaman ympärillä sijaitseville kylille yhteiset maaseutupoliittiset tavoitteet liitettäväksi osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Kokoonkutsujaksi ja jäseneksi valittiin maaseutusihteeri Anni Mathlin. Työryhmän muut jäsenet: - maaseututoimen kanslisti Elsi Pyhtilä - maaseutulautakunnan puheenjohtaja Sari Pekkala - Raahen Kylät ry:stä Matti Sevonkari, Paavo Silvola, Paavo Kokko ja Kari Pietilä - viljelijöiden edustaja Heikki Marjala sekä asiantuntijoina Lauri Laajala ja Jyrki Kemppainen Maaseudun Osaamisverkosto Oraksesta ja Satu Kaipio Kylätiet Kuntoon projektista. 1. Taustaa Maaseutu ja kylät muuttuvassa yhteiskunnassa Suomi on muuttunut nopeasti, muutamassa vuosikymmenessä maatalousyhteiskunnasta palvelu- ja informaatioyhteiskunnaksi. Maaseudulla väestömäärä kasvoi sotien jälkeen vielä parikymmentä vuotta, mutta on sen jälkeen laskenut enemmän tai vähemmän tasaisesti. Ns. suuren muuton aikana 1960-luvun lopulla varsinkin syrjäisiltä seuduilta lähti paljon väestöä etelän kasvukeskuksiin sekä Ruotsiin. Seuraavina vuosikymmeninä väestöpako tasaantui hieman, mutta suuntaus pysyi samana luvun taloudellisen laman ja sitä seuranneen kasvukauden seurauksena muuttovauhti maaseudulta työtä tarjoaviin kasvukeskuksiin kiihtyi uudelleen, mitä osaltaan vahvistivat maatalouden toimintaympäristössä EUjäsenyyden seurauksena tapahtuneet suuret muutokset. Nykyään maaseudulla asuu enää alle viidennes suomalaisista. Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat koko maassa vahvan kasvun ja rakentamisen aikaa. Myös maaseutukyliin saatiin ja luvuilla paljon uusia peruspalveluita: kouluja, kauppoja, posteja, yhdistystaloja. Rakentamistahti hiljeni ja 1980-luvuilla, mutta palvelut pysyivät suuressa osin maata entisellään tai jopa parantuivat sisällöltään. Vasta 1990-luvun lama ja siitä alkanut kuntatalouden heikkeneminen on pakottanut arvioimaan uudelleen sekä maaseudun että koko yhteiskunnan kykyä ylläpitää aiempina vuosikymmeninä luotuja rakenteita. Tällä hetkellä suomalaisella maaseudulla, ja erityisesti pienillä ja syrjäisillä maaseutukunnilla, on monia osin ylivoimaiseltakin tuntuvia haasteita. Väestö haja-asutusalueilla vähentyy ja ikääntyy. Muuttovirta vie keskuksiin varsinkin nuoria ja koulutettuja ihmisiä. Väestörakenne vinoutuu, ja nykyistenkin palveluiden ylläpito käy vaikeaksi. Monet suomalaiset, jopa osa maaseudun asukkaistakin, näkevät maaseudun harmaantuvana ja kuihtuvana. Toisenlaisiakin kehityssuuntia on viime vuosina havaittu. Tutkimusten mukaan kaupungeissa asuu suuri joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita joko muuttamaan kokonaan maalle tai ainakin asumaan siellä huomattavan osan vuodesta. Maaseudulle vetäviä tekijöitä ovat luonnonläheisyys, asumisen väljyys ja rauhallinen elinympäristö. Suurista keskuksista väestöä pois työntävät mm. sosiaaliset ongelmat, rikokset, turvattomuus, tungos ja saasteet. Maaseudulla on monia lupaavia mahdollisuuksia, jotka tulisi osata hyödyntää täysimääräisesti.

3 3 Maaseudun on vaikea sopeutua nopeasti Monelle maaseudun asukkaalle on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta sopeutua yhteiskunnan viime vuosien kiihkeään muutosvauhtiin. Perusluonteeltaan hidasliikkeisessä ympäristössä on tapahtunut liian paljon ja liian nopeasti. Usealle ihmiselle on syntynyt tunne, että maaseudun tärkeät voimavarat valuvat taajamiin. Voimia on kulunut taisteluun olemassa olevasta, ja jaksaminen on ollut koetuksella. Kehittämiseen ja uusien ajatusten hakemiseen ei ole jäänyt riittävästi energiaa, vaikka siihen olisi kipeästi tarvetta, sillä vastuuta maaseudun tulevaisuudesta on sälytetty yhä enemmän sen asukkaiden omiin käsiin. Maaseudun tulevan kehityksen kannalta on tärkeää, että haja-asutusalueilla ja kylissä asuville annetaan aikaa sopeutua ja myös tuetaan heitä meneillään olevassa nopeassa muutoksessa. Maaseudun asema ja tulevaisuuden kuvat vaihtelevat maan eri osissa ja alueilla. Maaseudun kunnat jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään. Tämän luokittelun pohjalta tarkasteltuna vahvimmassa asemassa ovat kaupunkien läheiset maaseutualueet, joiden elinkeinorakenne on monipuolinen ja jotka tarjoavat viihtyisän asuinympäristön taajamissa työssäkäyville. Ydinmaaseudulla maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli, mutta pärjätäkseen se tarvitsee myös uusia elinkeinolähteitä. Hankalin tilanne on harvaan asutulla maaseudulla, missä pitkät etäisyydet ja toimeentulolähteiden niukkuus kaventavat elinmahdollisuuksia Kylästä on monta määritelmää Maaseudun perusyhteisö on kylä. Sille ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kylä voidaan tulkita rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevaksi ihmisten yhteenliittymäksi, jonka rajat muodostuvat esimerkiksi maarekisterin, koulupiirin, äänestysalueen, kinkeripiirin, metsän, vesistön tai jonkin muun erottavan tekijän perusteella. Käytettävä rajaus riippuu kulloisestakin asiayhteydestä. Kylä voi myös sijaita kahden tai useammankin kunnan alueella. Kylään voi kuulua kymmeniä tai satoja asukkaita. Kylässä voi asua vakinaisesti olematta silti kyläläinen sanan perinteisessä merkityksessä. Vastaavasti muualla asuva ja kirjoilla oleva voi kokea, ainakin juuriltaan, olevansa tietyn kylän asukas. Kun kylässä asuu taustaltaan ja ammatiltaan yhä erilaisempia asukkaita, kylän kehittämistavoitteetkaan eivät voi olla enää yhtä selviä ja yhteisiä kuin joskus aiemmin. Oman ryhmänsä muodostavat vielä sellaiset kyläläiset, jotka eivät varsinaisesti kuulu mihinkään kylään, mutta eivät silti asu kaupungin ydinkeskustassa. Monet uudet asuinalueet muodostavat tällaisia ihmisten yhteenliittymiä. Käytettiinpä kylästä millaista määritelmää hyvänsä, kylälle on kuitenkin tyypillistä, että se ei ole syntynyt hetkessä. Kylällä on yleensä pitkät perinteet ja historia, usein myös yhteenkuuluvuutta osoittava kylähenki. Toisaalta juuri tämä yhteisiin kokemuksiin perustuva menneisyys hidastaa osaltaan kylän mahdollisuuksia muuttua ympäröivän yhteiskunnan tahdissa. Ensimmäinen palaveri Maaseutupoliittisia tavoitteita keskustaajaman ympärillä sijaitseville kylille laativan työryhmän ensitapaamisessa päädyttiin kyläsuunnitelman toteuttamiseen yhdistysten yhteistyönä. Tilaisuudessa päätettiin myös järjestää alueen asukkaille kysely kylien kehittämistarpeista sekä halukkuudesta lähteä mukaan kehitystyöhön. Pohjana oli kaksi mallikyselyä, joista muokattiin alueen omiin tarpeisiin sopiva muoto. Kyselyvastausten viimeiseksi palautuspäiväksi sovittiin Yhteistyössä laadittiin myös alueen yhteinen kyläsuunnitelmaluonnos, jota täydennettiin, kun kyläkyselyn tulokset oli käyty lävitse. Varsinaisen ohjelmakauden käynnistyttyä Raaheen tulee valita oma ohjausryhmä hoitamaan kyläsuunnitelmien eteenpäin viemistä. Kaikki kyläsuunnitelmat käydään läpi ja korjataan vastaamaan sen hetkistä tarvetta.

4 Maantieteellinen sijainti Suunnitelma-alueeseen kuuluu kaupungin keskustaajaman ympärillä olevat kylät: Olkijoki, Palonkylä, Jokelanperä, Ylipää - Lasikangas, Kopsa, Mattilanperä, Honganpalo, Saloinen, Tarpio, Lapaluoto, Arkkukari, Haapajoki ja Piehinki. Alue rajoittuu Siikajoen, Ruukin, Vihannin ja Pyhäjoen kunnan rajoihin Suunnitelma-alueen kartta

5 Osayleiskaavat

6 Suunnitelma-alueen väestö ikäryhmittäin ( ) 1.4Ikäryhmät 0v 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v 16v 17v 18v 19v yli yht. KYLÄT 24v 44v 64v 65v Haapajoki Arkkukari Honganpalo Tarpio- Saloinen Jokelankylä Kopsa Lapaluoto Lasikangas Ylipää Mattilanperä Olkijoki Palonkylä Piehinki

7 Kylien uudet koululaiset vuosina tämän hetkisen väestöpohjan mukaan v 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v KYLÄT Haapajoki-Arrkkukari Honganpalo-Tarpio-Saloinen Jokelankylä Kopsa Lapaluoto Lasikangas-Ylipää Mattilanperä Olkijoki Palonkylä Piehinki Yhteensä

8 1.5. SUUNNITELMA-ALUEEN PERINTEISET MAATILAT SEKÄ MONIALAISTEN MAATILOJEN HARJOITTAMA MUU YRITYSTOIMINTA PROSENTTEINA Vuonna 2004 viljelty pinta-ala oli Raahen maaseutualueella hehtaaria. Viljanviljelyä harjoitti n. 60 tilaa ja perunanviljelyä 5 tilaa. Maidontuotantoa harjoitti 19 tilaa ja lihantuotantoa 8 tilaa. Hevostiloja oli 12 ja muuta maatalouteen liittyvää toimintaa harjoitti yli 20 tilaa. Koko maa huomioon ottaen lähes joka kolmas maatila harjoittaa muuta yritystoimintaa. Raahen maaseutualueella luku on vielä korkeampi, n. 40 % kaikista maatiloista harjoittaa jotain muuta yritystoimintaa. Raahen 130 maatilasta yli 50 on ns. monialaisia maatiloja. Suomessa oli vuonna 2003 noin monialaista maatilaa, mikä on 32 % kokonaistilamäärästä. Monialaisella maatilalla tarkoitetaan sellaista maatilaa, joka maa- ja metsätalouden lisäksi harjoittaa myös muun toimialan yritystoimintaa. Monialaisten tilojen määrä on vuodesta 2000 kasvanut noin 8 %. Vuosien 2000 ja 2003 tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä eri vuosina toimialaluokitukset poikkesivat joiltakin osin. Vuonna 2003 kartoitettiin uusina toimialoina mm. porotaloutta, kalastusta, rakentamista ja hevostalouden palveluja.

9 1.6. Kuvaus kylien yhteistoiminnasta ja järjestäytymisestä Kylät ovat harjoittaneet pitkäjänteistä yhteistoimintaa ja järjestäytyneet kyläkohtaisesti, sekä myös yhteisesti. Yhteistoimintajärjestön nimi on RAAHEN KYLÄT RY, joka perustamispäivämäärä oli ja rekisteröinti tapahtui Yhdistyksen tehtävänä on toimia ideoita kokoavana ja koordinoivana järjestönä sekä linkkinä jäsenten ja päättäjien välillä. Suunnitelma- alueella toimivat yhdistykset ja seurat: ASUKAS- JA KYLÄYHDISTYKSET Haapajoki- Arkkukarin kyläyhdistys ry, pj. Paavo Silvola Honganpalon pienkiinteistöyhdistys ry, pj. Mika Kangasniemi Jokelan kylätoimikunta ry, pj. Antero Holappa Kopsan kyläseura ry, pj. Eila Uurinmäki Kummatin asukasyhdistys ry, pj. Sirkka Tuhkanen Lasikankaan kyläyhdistys ry, pj. Pirkko Siermala Mattilanperän kyläyhdistys ry, pj. Kari Pietilä Mestauskallion pienkinnteistöyhdistys ry, pj. Martti Leino Ollinsaaren asukasyhdistys ry, pj. Tuulikki Hookana Palonkylän asukasyhdistys ry, pj. Tuulikki Hautala Piehingin kyläyhdistys ry, pj. Alpo Räsänen Saloisten kylän asukasyhdistys ry, pj. Reino Kivijärvi Kaupunginmetsän asukasyhdistys ry, pj. Marja Vuorenmaa Lapaluoto- Varvi- Välikylätmk ry, pj. Pentti Tokola Kylätoimikunta Olkijoen Kyläyhdistys ry, Paavo Kokko pj. Olkijoen koulun vanhempainyhdistys, Toivo Lyly pj. Raahen kylät ry, pj. Matti Sevonkari 9 METSÄSTYSSEURAT Olkijoen Erämiehet ry, pj. Hannu Pelkonen Raahen Eränkävijät ry, pj. Timo Tuikkala Pattijoen metsästysseura ry, pj. Veikko Sipola Saloisten Jahtimiehet ry, pj. Unto Kellola Piehingin Erämiehet ry, pj. Tapio Niemelä

10 Perinne ja kulttuuri Kartoitetaan kulttuurihistoriallisesti tärkeät kohteet, niiden suojelu ja entisöinti. Käytetään asiantuntija-apua kohteita kartoitettaessa ja entisöitäessä. NÄHTÄVYYKSIÄ Juho Karvosen suunnittelema Saloisten rapattu tiilikirkko valmistui vuonna Suorakaiteisen päätytornillisen pitkäkirkon alttarikrusifiksi on 1400-luvulta. Kuori- ikkunoiden lasimaalaukset ovat Onni Ojan maalaamia vuodelta Erillinen kellotapuli on ilmeisesti 1780-luvulta. Saloisten kotiseutumuseo sijaitsee n. 10 kilometriä Raahen keskustaajamasta etelään. Museo esittelee mm. pohjalaisia rakennuksia sekä kalastus- ja maatalousesineistöä. KASTELLIN LINNANRAUNIOT HAAPAJOEN VANHA KOULU OLKIJOEN PILKKAPETÄJÄ

11 11 KETTUKANKAAN MUINAISMUISTOALUE (Mattilanperällä) o TERVAKANKAAN PRONSSIKAUTINEN KALMISTO ( Arkkukarissa) o OLKIJOEN RAUHANPIRTTI o KOPSAN SEURANTALO o KOPSAN KOULU (Pohjois-Pohjanmaan liiton kohde) o RUKOUSHUONE (Kopsa) o HIETALAN AITTA (Kopsa) (Pohjois-Pohjanmaan liiton kohde) o JOKELANPERÄN VANHA KOULU o LAIVAKANKAAN KIVIMUODOSTELMAT (Piehinki) o PIEHINGIN MYLLY o PIEHINGIN KOULU o ANTIN KIVI (Piehinki) o HANHIKIVI (Piehinki) o LÄNNENKIVI Piehinki) o ALATALON MÄNNYT, Karvosen vanhojen talojen pihapiirissä Piehingissä (suojelukohteita) o JANSSONIN GALLERIA (Piehinki) Lisätietoja yllä olevista, sekä muista merkittävistä kohteista nettisivuilta

12 Toteutuneet hankkeet Haapajärven YTY- projekti. Raahen kylien karttaprojekti. Oravajärven kunnostushanke Raahen kaupungin, Ympäristökeskuksen ja Saloisten kylän asukasyhdistyksen yhteistyönä ( ). Valaistu latu välille Honganpalo - Tarpio ( ) valmistui Raahen kaupungin, Raahen kylät ry:n, Honganpalon pienkiinteistöyhdistys ry:n ja Tarpion kylätoimikunta ry:n (myöhemmin Saloisten kylän as. yhdistys ry) yhteistyönä. Haapajärven tekoaltaan ja Ketunperän välille rakennettiin luontoreitti siltoineen v Hankkeessa olivat mukana Raahen kaupunki, Raahen kylät ry ja Mattilanperän kyläyhdistys ry. Kotalaavu altaalle valmistui v Rakennustyössä olivat mukana Raahen kaupunki, Raahen kylät ry, Honganpalon pienkiinteistöyhdistys ry, Saloisten kylän as.yhd. ry ja Mattilanperän kyläyhdistys ry. Haapajoki- Tarpio reittiä korjattiin ja levennettiin v vastaamaan luisteluhiihdon tarpeita. Korjaustyöstä vastasi pääosin Haapajoki - Arkkukari ry ja avustamassa oli Raahen kylät ry. Hummastinjärven laavun yhteyteen rakennettiin puusee kesällä v Samanlainen puusee valmistui myös Altaan laavulle kesällä Huilamäki (ulkoilukeskus) Arkkukarissa vihittiin käyttöön syksyllä Samalla paljastettiin paikalle suunniteltu patsas Tuulen Sielu. Vuosien aikana Haapajoki - Arkkukarin alueella valmistui talkootyönä kahdeksan linjaautokatosta sekä kaikille talouksille postilaatikkotelineet, yli 100 kappaletta (kaupunki antoi tarvikkeet molempiin rakennelmiin). Ylipään liikuntahalli (rakennettiin talkootyönä) Kopsan seurantalon korjaus (talkootyönä) Kopsan pyörätie (tielaitos, kaupunki ja talkooryhmä) Mattilanperän ryhmis (kaupunki, urakoitsija ja talkooryhmä) Jokelan seikkailurata (talkootyöllä ja Leader rahoituksella) Romuperän tievalot (kaupunki, talkooryhmä) Jylhän laavut ja puusee (talkootyönä) Olkijokisuun ruoppaus Olkijoen pyörätie välille Ämmänkorpi Olkijoki (yhteistyössä Pattijoen kunta- Tiehallinto-Olkijoen asukkaat) Olkijoen kylätalo (yhteistyössä Olkijoen Erämiehet ry ja Olkijoen yhdistys ry, Leader hanke) Nuotiokatos Yrjänänniemelle Laavu Murkonevalle

13 1.9. Kylien rakennus- ja toimintakohteet sekä alueet 13 o Linja-autokatosten teko aloitetaan myös muilla kylillä Arkkukarin esimerkkiä seuraten Linjaautokatokset uusitaan yhteistyössä kaupungin kanssa (= kaupunki antaa materiaalin ja kyläseura hoitaa kokoamisen). o Altaan laavulle rakennetaan liiteri, lintutorni ja laituri. (kaupungilta toivotaan saavan materiaali. o Aluelatuverkoston suunnittelu, rakentaminen jatkuu. o Kopsan kuivaamo korjataan varasto- ja paperinkeräystilaksi, jossa on myös muita jätteenkeräyspisteitä. o Kopsan pururadan vuokrasopimusta pyritään jatkamaan sekä kohentamisesta ja mahdollisesta jatkamisesta päätetään. o Jylhän-reitin lisäksi kylälle kaivataan myös muita ulkoilureittejä. o Raahen alueen yhteislatuverkostoon osallistutaan Raahen kylät ry:n puitteissa, samoin mahdollisen moottorikelkkareitin rakentamiseen. o Katuvalaistusta jatketaan Rellettiin- ja Mattilanperälle päin o Mattilanperäntien päällystäminen Mattilanperälle asti, o Mattilanperäntien suussa oleva Pattijoen ylittävä silta kunnostetaan o Kopsan kylähistorian kirjoitus Haapajoki- Arkkukari o Alatie, Haantie, Balkintie. Peruskorjaus, pinnoitus/ sorastus v o Martikkalantien peruskorjaus, Romuperäntien kunnostus o Koulun pihan kehittäminen vuosina o Kyläkäräjätupa Siniluotoon vuosina Olkijoki o Nuotiokota kylätalolle o Pyörätien jatkaminen Siikajoen rajalle n. 5 km sorapintaisena o Perinteinen hiihtolatu Louekankaalle kylätalolta o Maauimala o Harrastepiha koululle o Olkijoen uimarannan palvelujen kehittäminen o Lintutorni Olkijoelle tai Yrjänänniemelle

14 14 2. Kylien nelikenttäanalyysi KOKONAISUUS VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHKAT Suunnitelma-alue Rauhallinen sijainti. Puhdas luonto. Monipuolinen yhdistystoiminta. Maatalous ja sen sivuelinkeinot. Syrjäinen sijainti. Palvelut kaukana. Huono tiestön kunto. Yhtenäisen luonto- ja kelkkareitistön kehittäminen sekä hyödyntäminen ympäristön lähikuntien kanssa. Asukkaiden väheneminen. Koulujen lakkauttaminen. Maatalouden väheneminen. Haapajoki - Arkkukari Yksituumaisuus. Kaupungin keskus lähellä. Perinteinen. Kehittämishalu. Monipuolinen ammatillinen jakauma. Kiireisyys. Päätöksenteon vaihtoehdottomuus. Kaupungin talous. Kaupungin haluttomuus. Luonto. Turistiliikenne (8-tie). Nuorisoa. Monipuolinen asukkaiden ammattivalikoima. Liikenneturvattomuus. Hyvien tonttien puute. Palvelujen puute. Honganpalo Tarpio - Saloinen Alueen kohtuullinen rauhallisuus (joskus RR:n melu häiritsee). Luonnonläheisyys. Koulujen ja kaupan läheisyys. Hyvät ulkoilumahdollisuudet. Lyhyet työmatkat. Oma terveyskeskus. Palvelujen vähäisyys. Nuorille vähän kokoontumispaikkoja. Puistojen huono kunto. Urheilukentän huono kunto. Kevyen liikenteen vähäisyys. Linja-autokatosten puute. Yhteisten luontoreittien kehittäminen ja hyödyntäminen muiden kylien ja lähikuntien kanssa. Raahen seudun suurimman järven, Haapajärven tekoaltaan, kunnostus virkistyskäyttöä varten. Saloisten alueen tonttipolitiikka saatava kuntoon. Kevyen liikenteen väylä 8-tien varteen välille Siwa- Reippari.. Kevyen liikenteen väylä Ketunperäntie- 8-tien risteys- Rautaruukintie. Saloisten alueen vähäiset tonttipaikat = väestökato. Rautaruukin meluhaitat. Uhka terveyspalvelujen loppumisesta.

15 15 Jokelankylä Innostunut yhdistys. Jäsenten sitoutuminen. Aktiivisuus. Yhteistyö muiden vastaavien yhdistysten kanssa. Rahan puute. Ei kaupungin avustusta. Aktiivijäsenten ylikuormittaminen. Kylän kehittäminen yhdistyksen tuella. Rahan puute. Koulun lakkauttaminen. Kopsa Sopivan matkan päässä Raahesta ja Rautaruukista. Hyvät liikenneyhteydet ison tien varrella. Kaunis, rauhallinen, turvallinen, puhdas ja väljä asuinympäristö Hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet (valaistu latuosuus, luistinkenttä- ja kaukalo, Jylhän hiihto- ja kuntoreitti). Virkeä, vauras kyläilme. Musiikillinen osaaminen ja kiinnostus. Naisten toiminta vireää. Oma talo, jossa toimia. Vääristynyt ikärakenne. Uusien asukkaiden hankala tulla kylälle (ei taloja myynnissä, ei kunnan tontteja, osayleiskaavassa ei paljon valinnanvaraa, ei rivitaloa tms.). 88-tie vilkas ja vaarallinen. Yhteisessä toiminnassa liian vähän väkeä mukana (miehet ja nuoret saatava mukaan toimintaan). Viihtyisä asuinympäristö kohtuullisen matkan päässä Raahesta, jossa kaikki palvelut. Hyvän sijainnin vuoksi hyvä paikka yritystoiminnalle. Lapsiperheiden saaminen kylälle asumaan. Koulujen (Kopsa, Tikkala) käyttöasteen kohottaminen. Oma-talo toiminnan tehostaminen ja monipuolistaminen ja uusien asukkaiden tuomat uudet ideat. Jos kylän uinuva osaaminen saataisiin käyttöön, Kopsa voisi olla jopa mallikylä. Kuntaliitos. Ikärakenteen vääristymästä ja maatalouden merkityksen vähenemisestä johtuva kylän ukottuminen, akottuminen ja pajuuntuminen. Jos koulun ja kirjaston toiminta lakkaa, kylän vetovoimaisuus vähenee ratkaisevasti. Raahen huono taloudellinen tilanne. Kylätoimijoiden väsyminen ja jäsenistön vanheneminen.

16 16 Lasikangas - Ylipää Pieni kotoisa koulu. Hyvät ulkoilumahdollisuudet. Liikuntahalli hyvät harrastusmahdollisuudet. Kerhotilat. Hyvä ja viihtyisä asuinympäristö. Sijainti. Luonnon kauneus. Puhdas ilma saasteettomuus. Kylän henki hyvä. Muinaishistoria. Yhteistyö. Kyläkaava asumisen väljyys. Kaapeliverkkoyhteys (ADSL). Monipuolinen elinkeinorakenne. Uudet asukkaat. Palveluiden puuttuminen: kauppa, kioski, posti, pankki. Kylätalon puuttuminen. Nuorten kokoontumistilat. Julkinen liikenne. Uimaranta. Kierrätyspiste. Asunnot (rivitalo). Vuokra-asunnot. Tonttitarjonta. Katuvalot. Kastellin linnanrauniot. Marjastus. Metsästys. Vaellus. Etätyöskentely. Hiihto ulkoilureitistö. Kaunis luonto. Moottorikelkkareitti. (taukopaikat) Pienimuotoinen ja monipuolinen matkailu. Kylien välinen yhteistyö (Kopsa-Mattilanperä-Jokela). Säilyjärven vesittäminen. Latvalamminojan kunnostus. Naapurikylien mahdolliset hankkeet. Uudet asukkaat. Väestön ikärakenne Koulun lakkauttaminen Muuttoliike EU maatalous Passiivisuus Mattilanperä Olkijoki Alueen rauhallisuus ja puhtaus. Hyvät marjastus- ja metsästysmaat. Hyvät hiihtomahdollisuudet. Alueelle tuleva kultakaivos. Hyvät tiet ja katuvalot. Alueella on koulu, kampaaja ja ryhmäperhepäiväkoti. Muita hyviä puolia ovat kerhot ja muut harrastusmahdollisuudet. Alueen rauhallisuus. Alueen luonnonläheisyys. Asumisen väljyys. Puhdas luonto. Maaseutumainen ympäristö. Muut tekijät. Kylän läpi virtaava kaunis Olkijoki. Kylän läheisyys keskustaajamista. Osayleiskaava. Alueelta puuttuu kauppa ja posti. Posti kannetaan myöhään. Ihmiset eivät tunne toisiaan. Lasten leikkikentät ovat huonokuntoisia. Kopsa- Ketunperä- Saloinen tie on huonokuntoinen. Romuperäntie huonokuntoinen. Liikenneyhteydet ovat huonot, joten oma auto on välttämätön. Kaupan puute/kioskin puute. Linja-autovuorojen vähäisyys, varsinkin iltaisin. Tievalaistuksen vähäisyys. Linja-autokatosten puute. Latuverkoston puute. Ulkoilureittien vähäisyys. Uusien asukkaiden saaminen tiiviiseen kylätaajamaan. Ala-asteen koulua ja ryhmistä voidaan hyödyntää harrastustoiminnassa. Kylän luontoharrastuksen ja muinaisalueen hyödyntäminen matkailun kannalta katsottuna. Uusien asukkaiden saaminen. Saadaan kauppa ja posti. Kylä saavuttaa talouskylän tason.. Nuorten poismuutto. Väki vähenee. Kyläläiset suhtautuvat tulevaisuuteen epäillen. Väestökato. Kylän sisäinen erilaistuminen. Ei haluta mitään suurempia muutoksia aluerakentamiseen.

17 17 Palonkylä Vireä johtokunta. Lähellä keskustaa. Luonto lähellä. Hyvät liikuntamahdollisuudet. Asukasyhdistys järjestää elotapahtuman ja retkiä, ottaa kantaa kylää koskevissa asioissa ja anoo tarvittaessa muutoksia ja parannuksia kylälle. Vähän talkooväkeä. Osayleiskaavan uudistus puuttuu (tonteille olisi kysyntää). Tie on paikoin vaarallisen mutkainen. Kaava-asia kuntoon. Tiet turvallisiksi. Koulun lakkauttaminen. Neuvolatoiminta vaarassa. Linja-autotoiminta vaarassa. Piehinki Pystymme jotenkin vaikuttamaan kylän asioihin. Vähän kiinnostusta. Heikko osanotto kokouksiin. Ei todellisia vaikuttajia (poliitikkoja) mukana toiminnassa. Jos kyläläiset olisivat aktiivisempia, meillä olisi paljon enemmän mahdollisuuksia. Kirjaston lopettaminen. Koulun käyminen ahtaaksi. Ylipääntien vaarallisuus. Ei ole kevyenliikenteen tietä.

18 2.1. Luonnon ja kyläympäristöjen vahvuustekijät Asuminen Asutus tulee ohjata niin, ettei perusmaatalouden harjoittaminen vaarannu. Maaseudun kehittäminen vetovoimaisena asuinympäristönä on tärkeää sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla että syvällä maaseudulla. Maaseudun vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheinen ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Maaseutu tarjoaa monipuolisen, luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. Kaupunkialueelta heitä karkottavat muun muassa mielekkään tekemisen puute, rakentamisen tehokkuus ja sosiaalinen tiheys. Lisäksi pienet tontit sekä yhtenäisyyttä tavoittelevat, yksityiskohtaiset rakentamis- ja ympäristömääräykset Toimintaympäristön tavoitteet Elinkeinot Maaseudun elinkeinokehitys riippuu hyvin merkittävästi siitä, miten pystytään kansallisesti vastaamaan globaalin työnjaon muutospaineisiin. Osaamisen ja teknologian tason jatkuva nostaminen on välttämätöntä. Korkean osaamisen työpaikat eivät kuitenkaan saa muodostua työllisyyden rungoksi. Tulee säilyttää teollisuuden kyky ylläpitää teollisia työpaikkoja. Elinkeinopolitiikalla tulee tukea teollisuuden dynaamista uudistumista. Palvelutuotannossa on laajentuvia mahdollisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia aloja ovat erityisesti maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen kautta. Yksityisiä palvelualoja tulee kehittää maaseudulla luontaisten ja uusien potentiaalien mukaisesti. Julkisessa edistämistoiminnassa palvelualat tulee saattaa tasavertaiseen asemaan muun yritystoiminnan kanssa. Tuotantoteknologian kehittyminen ja maataloustuotannon kannattavuuden heikkeneminen luovat maataloudessa paineita yrityskoon kasvattamiseen. Kehityksen seurauksena entistä harvalukuisampi väkijoukko voi saada toimeentulonsa maataloustuotannosta.

19 19 Tilatasolla vaihtoehtona yksikkökoon kasvattamiselle on hankkia lisätuloja tuotteiden jatkojalostuksen tai muun yritystoiminnan kautta, parantaa tuotteista saatavaa hintaa tuotantomenetelmään tai jakelukanavaan perustuvan erilaistamisen kautta tai luopua tuotannosta ja suunnata vapautuvat resurssit kokonaan uudelle toiminnan alalle. Tärkeää on myös tilojen välinen yhteistyö, urakointipalvelut ja energiantuotanto. Suuri osa Raahen maaseutualueesta on metsää. Metsätalous ja puun jatkojalostus ovat olleet ja ovat merkittävä työllistäjä maakunnassa. Metsäsektorin työllisyyden kasvu ei jatkossa voine perustua perinteisten tuotteiden tuotantomäärien lisääntymiseen vaan jatkojalostukseen ja uusiin innovatiivisiin tuotteisiin sekä matkailuun ja energiantuotantoon. Rakennemuutos metsien omistuksessa luo kysyntää uudentyyppisille palveluille. Maaseudun ihmisillä on myönteinen perusasenne yrittäjyyteen ja itselliseen työntekoon. Kuitenkin uskallus yrittäjyyteen on alhainen ja epäonnistumisen pelko ilmeinen. Suotuisa toimintaympäristö vahvistaa yrittäjähenkeä ja edistää yrittäjähalukkuuden kasvua. Yrittäjäkasvatuksen tulee olla olennainen osa julkista opetusta ja yrittäjäkasvattaminen tulee olla myös keskeinen osa maaseudun järjestöjen ja toimijoiden toimintaa. Yrittäjyyskasvatuksella tuodaan esille erilaisia tapoja toimia yrittäjänä ja lievennetään epäonnistumisen pelkoja. Yrittäjyyttä suosivassa toimintaympäristössä on alueen tarpeista lähtevä, kattava koulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan laadukas yleissivistävä ja ammatillinen perus ja jatkokoulutus yrittäjäksi aikoville, yrittäjille ja yritysten tarvitsemalle työvoimalle. Kaupunki on keskeisessä roolissa määriteltäessä yrittämiselle suotuisaa toimintaympäristöä. Kaupungin tulee tukeutua omissa palvelutoiminnoissaan lähialueen raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöön sekä luoda edellytyksiä lähialueen tuottamien ostopalveluiden käyttämiselle. Kaupungin ja yritysten tulee huolehtia yhdessä, että terve kilpailu tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa säilyy, mutta hankintapäätöksillä saadaan aikaan myönteistä aluetaloudellista vaikutusta. Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että infrastruktuuri ja palvelutarjonta tukevat olemassa olevia yrityksiä ja houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että alueella on käytettävissä kattava valikoima yritystoiminnan käynnistys-, kehittämis-, rahoitus ja investointitukia sekä neuvonta- ja tukipalveluissa on tarpeita vastaavaa osaamista ja että palveluiden käytön byrokratia on alhaista.

20 20 3. Kylien kehittämissuunnitelmat 3.1. Alueen kylien kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma (maaseutupoliittinen suunnitelma) Yksittäisen kylän tai yhdistyksen osalta kehittämissuunnitelmia ja hankkeita voidaan ideoida entiseen tapaan omassa kylässä tai omassa suppeammassa piirissä. Niitä voidaan rahoittaa myös maaseutusuunnitelman ulkopuolella millä tahansa muulla rahoituksella. Tavoitteena on kuitenkin kirjata kaikki vähänkin suuremmat hankkeet maaseutusuunnitelmaan, joka pyritään päivittämään vuosittain ajan tasalle Maaseutusuunnitelman hyväksyminen Jokainen alueen yhdistys hyväksyy maaseutusuunnitelman tai ainakin maaseutusuunnitelmaan sisältyvät hankkeensa yleisessä kokouksessaan. Varsinaiset hankesuunnitelmat tekee ja taloudellisen vastuun kantaa toteuttava yhdistys Kehittämisideoiden toteutusjärjestys ja sitoutuminen niihin Kyläkyselyn perusteella tai myöhemmin eri tahoilta saadut kehittämisideat lisätään toteutettavien hankkeiden listalle, mikäli niiden toteuttamiseen löytyy oikeustoimikelpoinen, maaseutusuunnitelman hyväksynyt yhdistys tai jos yhdistykset haluavat yhdessä viedä jotakin hanketta eteenpäin. Yhdistysten hankkeita ei maaseutusuunnitelmassa aseteta tärkeysjärjestykseen. Jos jokin hanke todetaan yhdistysten keskinäisellä sopimuksella erityisen tärkeäksi, se mainitaan maaseutusuunnitelmassa erikseen. Tärkeysjärjestyksestä huolehtii kylähankkeiden ohjausryhmä, jossa ovat käsiteltävänä kaikkien kylien hankesuunnitelmat. Järjestykseen vaikuttaa mm. se miten hyvin ne toteuttavat sekä tätä maaseutusuunnitelmaa että Raahen kaupungin kokonaisstrategiaa. Yhteistyön kannalta tärkeitä toisiaan tukevia hankkeita pyritään toteuttamaan aikataulullisesti järkevimpään aikaan yhdistysten yhteistyönä.

21 21 4. Kylien kehittämistoimenpiteet 4.1. Kyläkyselyt Raahen alueella järjestettiin kyläkysely vuoden 2005 alussa. Suunnitelma-alueen kylistä kyläsuunnitelma puuttuu ainoastaan yhdestä kylästä. Useat kyläsuunnitelmat ovat päivittämisen tarpeessa Mitä kylissä toivotaan Tärkeimpänä kehitettävänä osa-alueena pidettiin kyläkouluverkon säilymistä ja sosiaalisia palveluja, kolmanneksi tärkeimpinä harrastustoimintaa sekä yritystoiminnan ja työpaikkojen saamista kyliin. Lukumääräisesti yksittäiset ehdotukset koskettivat eniten harrastustoimintaa sekä alueen palveluja. Kyläkyselyn tulokset otetaan huomioon maaseutusuunnitelmassa sekä hankesuunnittelussa ja toiveita pyritään toteuttamaan hankkeiden yhteydessä Kylien osaamisen lisääminen Kylien osaamisen lisääminen lähtee siitä, että kylällä on peruskoulun ala-aste. Yhteistyö kylien kehittämisessä Kylien alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön kehittäminen ja alueellisen ohjelmatyön hyödyntäminen. Valtakunnallisessa kylätoiminnassa ja tutkimuksessa mukanaolo. Kyläkauppakoulutus, kylien monipalvelukeskukset hanke (ESR). Kylä- ja maaseutuseminaarien järjestäminen yhdessä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Kylien paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön edistämistä tuetaan yhteistyössä mm. maatalous-, liikunta- ja nuorisoseurajärjestöjen kanssa toimilla, joilla kootaan osaamisverkostoja kylien käyttöön. Seudullisten kehittämisyhdistysten kanssa kehitetään toimintatapoja, joiden avulla saadaan kehittämisestä suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä, sekä luodaan valmiiden mallien hyödyntämisen käytäntöjä.

22 5. Kunnalliset ja muut julkiset kehittämiskohteet Kylien peruspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut vanhuksille ja lapsille jne. (kaupunki) Palvelutalo/ rivitalo, Haapajoki-Arkkukari, Olkijoki (kaupunki) Hoitopaikat lapsille, Olkijoki, Piehinki (kaupunki) Lasten iltapäivätoiminta, Kopsa, Olkijoki, Piehinki (kaupunki, yhdistykset avustavat) Hoitopaikat vanhuksille (kaupunki) Vanhusten päivätoiminta Kopsa, Olkijoki, kaupunki, yhdistykset avustavat) Vanhusten palvelutoimintaa kylätalolle Kopsa, Olkijoki, (kaupunki ja yhdistykset) Kriisiapu onnettomuuksissa jne. (koulutusta yhdistyksille) Vanhusten, sairaiden ja köyhien kökkäapu Kopsa, Olkijoki, Piehinki (kaupunki, yhdistykset avustavat) Vanhusten hoitaja / huoltaja Kopsa, Piehinki (kaupunki, yhdistykset avustavat) Kauppa tai kauppapalvelu, esim. elintarvikekioski (yritykset, kaupunki avustaa) Posti tai postipalvelut (aamukanto, lähtevän postin laatikko) Kopsa, (postilaitos) Koulu (kaupunki) Esikoulu (kaupunki) Koulukuljetukset lukioon, ammattikouluun (kaupunki) Vanhuksille kiertävä terveyshoitaja esim. viikoittain (kaupunki) 22 Linja-autokatokset / ilmoitustaulut Kahden ala-asteen lopettamisen johdosta kouluun kuljetettavien lasten määrä on lisääntynyt. Tärkeimpiin odotuskohteisiin on syytä saada kunnolliset linja-autokatokset ja osaan niistä myös kylän ilmoitustaulu. Katuvalojen ulkopuolella olevien katosten ilmoitustaulu voisi mahdollisesti olla myös valaistu. Hankkeen yhteydessä tutkitaan myös tarpeet tievalaistusten täydentämiseen. OULUN TIEPIIRIN TIEVALAISTUKSEN TOIMINTALINJA JA KEHITTÄMISTARPEET Selvityksen perusteella valaistavat kohdat ovat jo Raahen alueella pääsääntöisesti valaistuja, mutta työryhmässä nähtiin seuraavien kohteiden valaisemisen liikenneturvallisuusmielessä tarpeelliseksi: Jokelankyläntie (tie 18587) Lapaluodontie (tie 8102) välillä Varvitie - Rautaruukintie Kantatie 88 välillä Jokelantie - Ylipääntie Peltoperäntien valaiseminen välillä Haantie - Ketunperäntie

23 RAAHEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2004 LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN (koskien suunnitelma-aluetta) Kevyen liikenteen verkko ja sen muutokset: o Honganpalon kevyen liikenteen täydentäminen Oravantien kohdalla. Yleisten teiden yhteyteen esitetään toteutettavaksi seuraavat kevyen liikenteen väylät: o Väylän rakentaminen valtatielle 8, välille Pattijoentie- Nikolantie.(Hankkeesta on meneillään rakennussuunnittelu) o Väylän rakentaminen Lapaluodontielle ( tie 8102 ) o Väylän rakentaminen kantatielle 88 välille Kopsa Honganpalo Kylien toivomukset: - Kevyen liikenteen väylä tai 60 km/h nopeusrajoitus ja tievalaistus, välille Olkijoki- Siikajoki - Kevyen liikenteen väylä 8- tien varteen välille Siwa- Reippari - Kevyen liikenteen väylä välille 8- tie- Rautaruukintie (Siwan kohdalta lähtien) Mopoliikenteen toimenpiteet: - Siikajoentien kevyen liikenteen väylälle sallitaan mopoliikenne 23 Maaseudun viihtyvyyden parantaminen pientiestön kunnon parantamisen kautta? Raahessa jo vuoden toiminut Kylätiet kuntoon -hanke tavoittelee maaseudun viihtyvyyttä ja ennen kaikkea turvallisuutta ja kulkukelpoisuutta maaseudun yksityistiestölle. Tavoitteena on löytää nukkuville tiekunnille unohtuneet tietotaidot takaisin harjoittelemalla kokouskäytäntöjä ja raha-asioiden hoitoa sekä jakaa tiekunnassa kunnossapitotöiden vastuuta. Valtionapurahoituskanavan löytyminen on monelle tiekunnalle uusi asia Raahen alueella. Tulevaisuuden tavoitteet: Tavoitteena hankkeella on tiekuntien entistä itsenäisempi toiminta oman tiensä hyväksi. Tiekuntalaisten hallinnointitoimiin on tavoitteena saada palveluja tieisännöinnin muodossa. Ensi vuonna ( kevät 2006 ) Pohjois- Pohjanmaalle on tulossa Tieyhdistyksen järjestämä tieisännöinti-koulutus, johon hankkeella on tavoitteena saada Raahen alueelta muutama henkilö osallistumaan. Tavoitteena Raahen alueella on aloittaa tieisännöintitoiminta, joka tuottaa tiekunnille palveluja mm. paperitöissä, yksiköinneissä, laskutuksissa, yms. tiekunnan hallinnollisissa toimissa. Raahessa toimii Raahen Tietoimikunta, jonka tavoitteena on tulevaisuudessa toimia myös tiekunnille palveluja tuottavana yhdistyksenä tai mahdollisesti osuuskuntana. Tietoimikunnan kokouksessa voidaan pohtia ja aloittaa uusia toimintamalleja tiekunnan yhteistyölle. Kylätiet kuntoon - hankkeelle ollaan suunniteltu jatkohanketta, joka jatkaisi tiekuntien palvelua tieisännöinnin muodossa. hankkeeseen voidaan yhdistää myös muita kylien toimenpiteitä. Nopeusrajoitukset: Siikajoentien nopeusrajoitusten laskeminen Pattijoella 60 -> 50 km/h 50 km/h nopeusrajoituksen jatkaminen Ketuperäntiellä Valtatie 8:lla 80 km/h jatkaminen Siniluodon tienhaaraan saakka Valtatie 8:lla Piehingissä 80 km/h nopeusrajoitusalueen jatkaminen linja-autopysäkin eteläpuolelle 50 km/h nopeusrajoitusten jatkamisia Mattilanperäntiellä (tie )

24 Kylien nimikyltit Kylissä on tarvetta vahvistaa omaa identiteettiä myös tien varteen sijoitettavilla kyläkylteillä niin, että kylään tuleva tai ohi ajava henkilö tietää olevansa tietyn kylän alueella 6. Muut kehittämistoimenpiteet Avoin tiedonvälitys on tärkeää kaikessa kehittämisessä. Se tarkoittaa sekä kunnassa käsiteltävien asioiden saattamista kuntalaisten tietoon mahdollisemman varhaisessa vaiheessa, että mahdollisuutta antaa palautetta monella eri tavalla. Kaupungin tiedotusta on parannettava tuomalla tietoa kokouksissa käsiteltävistä asioista ja pöytäkirjoista myös www-sivuille niin, että ne ovat entistä paremmin ja helpommin löydettävissä. Varsinkin nuoret ja muualla asuvat luovat tätä kautta kuvaa kaupungistamme, sen kehittämistavoista ja vetovoimaisuudesta. Avoin tiedonvälitys mahdollistaa paremman yhteydenpidon kuntalaisten ja viranhaltijoiden/luottamushenkilöiden välillä Koulu on kylän tärkeimpiä rakennuksia. Sen menettäminen voi olla ylivoimainen isku kylän tulevaisuudelle. Varsinkin nuoret ja lapsiperheet eivät hevin pysy kouluttomassa kylässä, puhumattakaan sinne muuttamisesta. Jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä kuin koulun sulkeminen, on hyvissä ajoin selvitettävä, mitä toimenpiteitä voidaan tehdä kylän vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja koulukiinteistön hyödyntämiseksi. Joskus on perusteltua kuljettaa oppilaita keskustaajamista kyläkouluihin jos oppilaan vanhemmat katsovat sen lapsen kehityksen kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Kouluja on kannustettava myös erikoistumaan esim. taide-, liikunta- tai harrastustoimintaan Kylien tulevaisuudelle erityisen merkittäviä ovat yhteydet ulkomaailmaan. Jokaiselle kylälle on turvattava tie- ja tietoliikenneyhteydet. Varsinkin tietoliikenneyhteydet ovat ratkaisevia silloin, kun yrittäjä ja hänen perheensä valitsevat asuinpaikkaa. LAAJAKAISTAN SAATAVUUS RAAHEN ALUEELLA Vesa Heikkilä, Pohjanmaan PPO Oy: Raahen alueella PPO:n ja DNA:n laajakaistapalvelujen saatavuus on 100 % eli kaikilla puhelinkeskusalueilla on myös laajakaistakeskitin, jonka avulla voidaan rakentaa tuotteistuksemme mukaisia laajakaistatuotteita nopeuksilla aina ADSL 256kbit/s / 256kbit/s 2Mbit/s / 512kbit/s. Raahen taajamassa on kiinteistöihin tarjolla kiinteistönettipalvelu VDSL toteutuksella. Palvelujen nopeudet voidaan taata 6 km saakka laajakaistakeskittimestä. Tätä pitempien yhteyksien nopeudet riippuvat täysin kuparikaapelien laadusta ja säievahvuuksista, joten yhteys täytyy testata tapauskohtaisesti. Parhaissa tapauksissa yli 10 km tuotteistuksen mukaisia yhteyksiä on pystytty rakentamaan, mutta nopeuden nostot näissä tapauksissa ovat ongelmallisia. Lähitulevaisuudessa lankaverkon laajakaistanopeudet tulevat yhä kasvamaan. PPO on testaamassa uusia langattomia ratkaisuja, jotka soveltuisivat ehkä myös haja-asutusalueille. Testaukset valmistuvat kevään aikana. Kaikki yhdistykset pyritään saamaan sähköisen viestinnän piiriin. Yhdistys, jolla ei ole omia nettisivuja, voi halutessaan saada oman alasivun Raahen kylät ry:n nettisivuilta. Raahen kylät ry tulee huolehtimaan sivujen päivityksestä yhdistyksen tarpeiden mukaan.

25 6.4. Kylien välistä yhteistoimintaa tulee edelleen kehittää. Yhteistyö tulisi ulottaa yli kuntarajojen. Myös hanketoiminnan tulisi olla nykyistä enemmän usean kylän yhteistoimintaa, jollaisena voidaan pitää esim. nykyistä aluelatuverkoston kehittelyä. 25 Kylät elävät niin nopeiden muutosten puristuksessa, että toiminta on vaarassa joko lamaantua tai vaihtoehtoisesti kasaantua vain muutaman aktiivin harteille. Kyläläisten tietämys hanketoiminnan ja kunnallisten palvelujen mahdollisuuksista vaihtelee suuresti. Tästä syystä kaupungin organisaatiossa tulee olla henkilö tai henkilöitä, joiden vastuualueeseen kuuluu kylien kehittämistoiminta. Tällainen kyläyhdyshenkilö (ei päällikkö, vaan työtekijä) toisi pitkäjänteisyyttä kylien kehittämiseen, ja hän voisi tarvittaessa myös ohjailla toimintaa eteenpäin, mikäli kyläläisten oma aktiivisuus uhkaa lamaantua. Kyläyhdyshenkilöllä tulisi olla tietoa hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, hänellä tulisi olla ideoita sekä lisäksi hyvä paikallistuntemus Kyliä tulee markkinoida entistä tehokkaammin yritys- ja asuinympäristönä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat elintärkeitä etenkin haja-asutusalueilla. Kylien esittely kaupungin www-sivuilla on vähäistä, ja niitä koskeva tieto osittain vanhentunutta. Silloin kun markkinoidaan kaupunkia, tulisi siinä sivussa tuoda voimakkaasti ja houkuttelevasti esiin myös kaupunkia ympäröivät kylät ja niiden tuoma vaihtoehto yritys- ja asuinpaikkana Se mielikuva, mikä nuorilla on Raahen kaupungista ja sen kylistä, vaikuttaa tulevaisuuteemme merkittävästi. Jotta Raahen seutu olisi varteenotettava vaihtoehto asumiselle tai opiskelun takia muualle siirtyneen nuoren paluumuutolle, kaupunkialueen kehittymisestä on huolehdittava sekä keskustaajamassa, että kylillä. Monet nuoret perheet arvostavat maaseutumaista asumista ja luonnonläheisyyttä, tällaista vaihtoehtoa voitaisiin Raahen alueella tarjota huomattavasti nykyistä enemmän. Selvitysten mukaan juuri maaseudulta kotoisin olevat nuoret suunnittelevat palaavansa jossain elämänsä vaiheessa takaisin maalle. Niinpä täältä poismuuttaneille tulisi tehdä markkinoiva kysely, jossa selvitetään paluumuuton edellytyksiä Kylien elinvoimaisuutta ja palvelutarjontaa on mahdollista turvata monipalvelupisteillä, joiden kehittämisessä on Raahen otettava aktiivinen rooli. Näiden pisteiden kehittäminen vaatii kaupungin. asukkaiden ja yritysten joustavaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi kaupan, pankin, pienyrittäjien, tietopalveluiden ja kunnallisten palveluiden tarjontaa. Myös liikkuvia palveluita on mahdollista kehittää rinnan monipalvelupisteiden kanssa, ja niillä voidaan jopa korvata osaksi kiinteitä monipavelupisteitä.

26 RAAHEN MAASEUDUN VISIO 2015 Monipuolisten elinkeinojen ja viihtyisän asuinympäristön maaseutu 26 Maaseudun taloudellinen perusta on laajentunut ja vahvistunut. Maaseudun elinkeinot ovat monipuolisia ja kilpailukykyisiä. Raahen maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen ympäristö asumiseen sekä monimuotoisille taloudellisille ja vapaa-ajan toiminnoille. Maaseutu-kaupunki vuorovaikutus on vilkasta ja monipuolista, ja maaseudun toimijat ovat verkostoituneet alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT: o Raahen maaseutualueella on monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä o Raahen maaseutualueella on turvattu laadukkaiden palvelujen saanti o Raahen maaseutualue on viihtyisä asuinympäristö 1. Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä - Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten toimintatapojen uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. - Maaseudun elinkeinojen monipuolistamisella ja jalostusastetta nostamalla pyritään vahvistamaan maaseudun taloudellista perustaa. - Perinteistä alkutuotantoa kehitetään siten, että Raahen maaseutualueella voidaan tuottaa kilpailukykyistä ja laadukasta elintarvikkeiden raaka-ainetta. Tavoitteena on aktiivisten, elinkelpoisten tilojen säilyminen tuotannossa. - Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kannalta merkittävä rooli on maatilojen, maaseutuyritysten, koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan verkottumisella sekä näiden tahojen yhteistyöllä. Kaupungilla voisi olla merkittävä rooli näiden verkottajana. Lähitulevaisuudessa maaseudun elinkeinojen kehittämisessä painopiste tulee olemaan seuraavissa toiminnoissa/hankkeissa: Kyläpalveluyrittäjyys - Neuvonta- ja hanketoiminnassa edistetään maaseudun palveluyrittäjyyttä. - Käynnistetään selvitystyö, jossa selvitetään nykyiset palvelujen tarjoajat, millaisille palveluille ja missä määrin on kysyntää, millaista koulutusta ja neuvontaa palveluyrittäjät tarvitsevat sekä lainsäädäntö palveluyrittäjyyteen. Jatkotyössä etsitään sopiva organisointitapa ja kehitetään palveluyrittäjien yrittäjävalmiuksia. - Lomituspalvelut voivat nykyisen lainsäädännön mukaan järjestää myös muita palveluja kuin pelkästään lomitusta maaseutuyrittäjille Työosuuskunnat - Työosuuskuntien perustamisen tukeminen, koska kylillä työt saattavat olla hyvinkin kausiluonteisia ja yrittäjänä on täysin työttömyysturvan ulkopuolella (ja kaiken muunkin turvan). Jalostusasteen ja kilpailukyvyn nostamiseen tähtäävät toimenpiteet elintarviketuotannossa ja puun hyödyntämisessä - Tietoa ja neuvontaa elintarvike ja puun jatkojalostusyritysten käynnistämiseen ja tuotannon laajentamiseen rahoitus, ym. asioista. - Edistetään yrittäjien verkostoitumista ja markkinointitoimenpiteitä. - Laatuneuvontaa ja koulutusta yrittäjille. - Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä edistetään osallistumalla mm. energiapuun korjuutekniikkaa edistäviin toimiin sekä tehtävillä energiaratkaisuilla.

27 27 Maaseutumatkailu Keskeisimmät hyödyntämiskohteet maaseutumatkailussa ovat eläimet, vesistö, luonto ja kulttuuri. Toimenpiteitä tarvitaan myyntiorganisaation kehittämisessä ja tuotteistamisessa sekä yrittäjien verkostoitumisessa. Näitä edistetään hanketoiminnan kautta. Metsästysoikeus liittyy maanomistukseen, mutta metsästysseurat voivat yhdessä yrittäjän kanssa järjestää jahteja ulkopuolisille. Hyödynnettävissä ovat metsästysmajat, laavut ja mahdolliset ruokapalvelut. Kalastusmatkailua voidaan järjestää yhdessä yrittäjän kanssa. Kalastusalueet antavat laajat ja hyvät virkistäytymismahdollisuudet kalastuksen parissa vesialueillaan, lähinnä heitto- ja vetouistelussa. Kalastusmatkailuyrittäjille tulee luoda hyvät mahdollisuudet kalastusretkien järjestämiseen myös pienemmissä puitteissa esim. pilkkionginnan ja koho-onginnan merkeissä. Reitistöt hyödynnettävä (moottorikelkka, ratsastus, pyöräily, hiihto, ulkoilu). Etätyö - Kattava laajakaistaverkosto - Toimitiloja tarjolle etätyöläisille - Pyritään edistämään tietotekniikan tehokkaaseen hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä Muu elinkeinotoiminta - Metallialan alihankinnan, ympäristöyrittämisen ja koneurakoinnin markkinoinnin (verkottuminen) ja yrittäjävalmiuksien kehittämistoimet - Sijaiskodit ja hoitokodit: koulutus- ja opastustoiminnan kehittäminen - Lähiruoka- ja -tuoteprojektin käynnistäminen myös seudullisesti 2. Laadukkaat palvelut Päivähoito Terveys Koti- ja vanhustenpalvelut Koulutus Kuljetuspalvelut Maaseutualueiden tiestö: aluerakenteen ja maankäytön kehittämisen aiheuttamat yhteystarpeet hoidetaan tasokkaasti. 3. Viihtyisä asuinympäristö Maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen ympäristö asumiselle. Maaseudun tärkeä vetovoimatekijä on puhdas ja hyvin hoidettu luonto. Raahen maaseutualueella sijaitsee monia arvokkaita luonto- ja kulttuurihistoriakohteita. Maaseudun kehittämisellä on saavutettavissa ympäristöhyötyjä ja vastaavasti ympäristön kehittämisellä hyötyä sekä maaseudulle että maaseudun kaupungin vuorovaikutukselle. Maaseutu luo imagotekijän kaupungin vetovoimalle ja 70-lukujen rakennemuutoksen ja 1990-luvun EU-liittymispäätöksen seurauksena maaseudun toiminnallinen rooli, palveluiden ja asumisen lähtökohdat, muuttuivat rajusti. Tänä päivänä moniin kuntiin verrattuna maaseudun asema Raahessa on varsin hyvä; mm. työssäkäynti keskustassa on mahdollista kaupungin reunimmaisistakin osista. Raahen tapauksessa voidaan puhua kaupunkimaaseudusta. Yleiskaavoitusta käynnistettäessä asumisen suunnittelun lähtökohdaksi otettiin nykyisen kylä- ja palvelurakenteen vahvistaminen.

28 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT Asiat, missä on onnistuttava vision toteuttamiseksi: 1. Maaseudun kehittämistä tarkastellaan osana talousarvio- ja strategiaprosessia 2. Maaseudun kehittäminen on jatkuva prosessi toimijoiden välisenä vuoropuheluna 3. Asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus 4. Kaupungin sitoutuminen 5. Kyläyhdyshenkilö Menestystekijät: Visio Toiminta - ajatus Kriittiset menestystekijät Resurssit Prosessit ja rakenteet Osaaminen ja uudistuminen 1. Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elinkeinojen kilpailukyky 2. Laadukkaat palvelut 3. Viihtyisä asuinympäristö 4. Palvelujen arviointi ja tuottamistapojen uudistaminen 5. Asukkaiden osallistuminen 6. Onnistunut maankäyttö ja ohjaus 7. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus 8. Osaava ammattihenkilöstö 9. Jatkuva vuorovaikutusprosessi toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden välillä Keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat yhteiskunnallisen ja asiakasvaikuttavuuden kannalta seuraavat: 1. Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elinkeinojen kilpailukyky Maaseudun taloudellisen perustan vahvistamiseen haetaan lisäarvoa alueen luontoarvoihin, luonnonvaroihin sekä väestön osaamiseen pohjautuvan uuden yritystoiminnan kautta. Painoaloina korostuvat metsät (puunjalostus, bioenergia), luonto-, maaseutu- ja kalastusmatkailu sekä maaseudulla toimivat palveluyritykset. Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään, työvoimapulaan pyritään vaikuttamaan aktiivisesti yhdessä muiden maaseudun toimijoiden kanssa mm. kehittämällä koulutusta yrityselämän tarpeita vastaavaksi sekä rekrytointijärjestelmiä kehittämällä. 28 Monipuolistamalla tuotantorakennetta, nostamalla tuotannon jalostusastetta, kehittämällä markkinointia, parantamalla kannattavuutta sekä laatuajattelun ulottamista kattavasti myös alkutuotantoon pyritään elinkelpoiset maatilat säilyttämään tuotannossa ja kilpailukykyisinä. Raahen tietotekniikan osaamisen kehittäminen vankentaa ja monipuolistaa maatalouden ja maaseudun elinmahdollisuuksia Maatalouden ja maaseutuyritysten kehittämistoimissa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota yrittäjien jaksamiseen. Pitää kaikin keinoin auttaa yrittäjiä jaksamaan mm. tiedonsaantia helpottamalla maatalouteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvissä asioissa. Lomituspalvelut tarjoavat apua vuosilomiin ja sijaisuuksiin.