Hyvinkään seurakuntalehti Adventtina odotamme. Matti Karppinenjoulua. Sosiaalinen media pyörittää maailmaa - sivu 12.

Transkriptio

1 Hyvinkään seurakuntalehti Adventtina odotamme Sosiaalinen media pyörittää maailmaa - sivu 12. Matti Karppinenjoulua

2 Yhteensä 10 kilometrin työmatkansa Kirsikka Vuori tekee polkupyörällä. Olen mielestäni kiltti ja joustava, mutta joskus saatan esittää mielipiteeni reippaasti, hän pohtii luonnettaan. Kirsikka Vuori - lastentarhanopettaja - usko auttoi pois New Agesta - laulaa Tuomaskuorossa Kirsikka haluaa rohkaista masentuneita Martintalon päiväkodin lastentarhanopettaja Kirsikka Vuori on temperamenttinen ja iloinen ihminen. Hänen miehensä Hannu on työssä Würthillä. Perheen poika Benjamin on nelivuotias. Haluan muistaa, että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, vaikka silloin on myös joulupukkeja ja tonttuja. Sorrun itsekin kaupallisuuteen, mutta toivathan tietäjätkin Jeesukselle lahjoja. Jouluna on tärkeintä kiireetön yhdessä oleminen, koska elämä on aikataulutettua ja hektistä, Kirsikka Vuori sanoo. Terapia on hyvä asia Kirsikan vanhemmat Tarmo ja Helinä Tahvanainen muuttivat Hyvinkäälle vuonna Isä toimi sähköasentajana ja äiti opettajana. Kirsikan jälkeen perheeseen syntyivät vielä Juha ja Elina, joilla on nykyään myös omat perheensä. Lapsuuteni oli turvallinen, vaikka elämä oli vaatimatonta. Vanhemmat maksoivat isoa asuntolainakorkoa. Ei ollut tietokoneita eikä kännyköitä. Televisiossa oli vain kaksi kanavaa. Äiti piti huolta, että ohjelmia ei katsottu liikaa. Äiti opetti lapsille iltarukoukset ja vei heitä pyhäkouluun. Nuorena Kirsikka oli hyvin aktiivisesti seurakunnan ja evankeliumiyhdistyksen (SLEY) nuorten toiminnassa. Hän kävi Karkun evankelisen opiston kolmen kuukauden raamattukurssin vuonna Kun opiskelin 1990-luvun lopulla sosionomiksi kävin terapiassa, koska olin sairastunut sitä ennen vaikeaan masennukseen. Kysymys ei ollut pelkästä alakuloisuudesta, vaan se otti vallan. Ihmisen tunteisiin kuuluu monenlaista, ja meissä vaikuttavat muun muassa biokemialliset asiat. Siinä ei ole mitään häpeämistä, että ihminen sairastuu. Kirsikka Vuori on kiitollinen parantumisestaan. Se on hänestä itsestäänkin ihme. Haluan rohkaista muitakin menemään terapiaan. Taakkanamme voivat olla vanhempiemme ja heidän vanhempiensa vammat. Sodasta ei puhuttu, ja siitä selvinneet olivat henkisesti rikkinäisiä. Piti tehdä vain työtä. Ihailen sotaveteraaneja, myös naisia, että he ovat rakentaneet sitkeästi maata. Heistä on pidettävä huolta. Kirsikan Tampereella asuva Jorma-pappa, 92, oli kaukopartiomiehiä. Hän ei ole myöskään paljon kertonut kokemuksistaan. Hän on uskovainen mies. Koen, että hän on ollut minun esirukoilijani koko elämäni ajan. Jouluaattona olemme kaikki sisareni perheen luona Jokelassa, ja joulupäivänä menemme mieheni vanhempien luo Hikiään, Kirsikka Vuori kertoo perheen joulusuunnitelmista. New Age eksyttää ihmisiä Aikuisuuden kynnyksellä Kirsikalla oli pitkäaikainen elämänkatsomuksellinen etsinnän vaihe. Hän kiinnostui jopa astrologiasta. Muita kristillistä uskoa haastavia New Age -ilmiöitä ovat hindulaisuuteen pohjautuva jooga mantroineen ja meditatiivinen mietiskely. Olin 22-vuotias ja valmistumassa merkonomiksi. Silloin koin uskoontulon. Vajaan vuoden kuluttua löysin tieni luterilaisen seurakunnan raamattupiiriin. Uskallan sanoa, että olen kristitty. Uskon Jumalaan ja Jeesukseen. New Age -asioihin en halua enää osallistua. Kirsikka ei halua olla kuitenkaan tuomarina. Hän itse osallistuu vain kirkon piirissä olevaan toimintaan. Koska Benjamin on jo tarpeeksi iso, Kirsikka käy silloin tällöin kirkossa ja kaksi kertaa kuukaudessa raamattupiirissä. Syksyllä hän liittyi Tuomaskuoroon. Pikku hiljaa alan uskoa, että olen musikaalinen ja minulla on hyvä lauluääni. Hengelliset laulut ovat hoitavia. Natsi-Saksan keskitysleirissä vuonna 1945 teloitetun papin Dietrich Bonhoefferin kirjoittaman runon pohjalta virsikirjaamme saatu virsi 600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan on eräs Kirsikan suosikkilauluista. Koska maailma on kova ja raadollinen paikka, hän on hakenut seurakunnan piiristä selviytymiskeinoja ja voimaa työelämääkin varten. Jos jollakin on hätä, kysyn, voinko rukoilla hänen puolestaan. Ihmiset kokevat sen hyvänä asiana. Seppo Ylönen 2

3 Kirkonmäki-gallup Millaisia ovat kotisi joulupuuhat? teksti ja kuvat Seppo Ylönen Hyvinkään seurakuntalehti 6 / Vastaajina on seitsemän lasta Vehkojan seurakuntakeskuksen iltapäiväkerhosta. Kerhon 28 lapsella on askartelua, liikuntaa, leikkiä, lukuhetkiä ja hartaushetkiä. Ohjaajina ovat Mia, Ritva ja Noora. Aleksi Päivinen, 7 Ennen joulua menen yhdelle kaverille yökylään. Minulle, veljelle ja kahdelle siskolle ostetaan suklaajoulukalenterit. Toivon lahjaksi oikean tietokoneen, kosketusnäyttöpuhelimen ja säästöpossun. Iida Mäkiranta, 8 Ennen joulua on kotona kiireitä. Joulukuusi pitää hankkia. Ostetaan joululahjoja ja paketoidaan ne. Koko talo pitää siivota, siivoan oman huoneen. Toivon joululahjaksi leluhamstereita ja Barbeja. Kalle Kankainen, 7 Pitää hankkia joulukuusi ja koristella se. Koulusta on joululoma. Toivon lahjaksi Stiga-jääkiekkopeliä. Anni Hjerpe, 7 Ei ole kovia joulukiireitä ennen joulua. Jouluksi haemme vintiltä muovijoulukuusen. Isin tietokonehuoneesta haetaan enkeli, joka pannaan minun huoneen ikkunaan. Siinä on valoja. Toivon joululahjaksi takajaloillaan seisovan ponin, jolla on siivet. Lukas Järvelä, 7 Meillä on tavallista jouluvalmistelua, tehdään jouluruokia. Tulee tietysti kuusi. Aattona syödään joulupuuroa. Joskus siinä on monta mantelia ja välillä yksi. Toivon Star Wars -peliä. Katariina Koivula, 7 Meidän pitää siivota. Minä järjestän hyvin kaikki paikat omassa huoneessa. Jouluksi tehdään joulupuuroa, jossa on manteleita. Tykkään siitä. Toivon joululahjaksi DVD-elokuvan Barbie - prinsessakoulu. Veera Viljanen, 8 Jouluksi koristellaan kuusi ja odotellaan joulupukkia. Siivotaankin vähän. Minulla on pikkusisko Moona. Toivon joululahjaksi kosketusnäyttöpuhelinta. Tervetuloa adventtiaika Jouluvalot ovat syttyneet valaisemaan maisemaa ja virkistämään mieltä hämärän ja pimeyden keskelle. Niiden laittaminen tuntuu hyvältä ja sanon itselleni, että minäkin haluan ja saan alkaa odottaa joulua. Adventti on aika, jolloin meissä voi ja saa syntyä tilaa juhlan odotukselle. Mikään ei estä vanhempanakaan availemasta joulukalenterin luukkuja! Joulukalenterin idea on ollut kuvata taloa, jonka ikkunoista yksi avataan kunakin adventtiajan päivänä. Viimeinen ikkuna avataan jouluaattona ja siellä on Jeesus-lapsi seimessä. Tämä kuva kuuluu jouluun. Emmehän ripusta kodin tauluhankinnoissakaan seinille pelkkiä kehyksiä vaan kuva on tärkein. Joulun henkilö on Jeesus. Joulupukki, porot, piparit ja muut ovat rikkautta ja tärkeitä, mutta Jeesus on tärkein. Meitä kutsutaan ilosanoman äärelle ja se ei pääty, kun kuusi kannetaan pois tuvasta. Vierailin diakoniatyön palaverissa. Diakonia eli palvelu on yksi tärkeä osa seurakunnan toimintaa. Kysymys on auttamisesta aineellisesti, henkisesti ja hengellisesti. Seurakunnan apu on monelle iso asia ja me seurakunnan jäseninä osallistumme toisten auttamiseen diakonian kautta. Tuomme hyvää joulumieltä. Diakonia jakaa apua yhteistyössä muun muassa Lions-järjestön, Suomen Punaisen Ristin ja Pelastakaa Lapsetjärjestön kanssa. Yllätyimme myönteisesti, kun ensimmäisenä adventtina ihmiset toivat lelukeräykseen niin paljon jaettavaa. Nuorisotyömme ja nuorisopappimme yhteistyössä diakonian kanssa ideoivat keräyksen. Diakoniatoimistosta kannattaa kysyä ja käydä katsomassa, tulisiko sieltä apua pukinkonttiin. Kiitos kaikille lahjoittajille. Välittäminen on keskeinen osa joulun sanomaa. Joulukuun pimeinä iltoina huomaat, että Hyvinkään kirkossa palaa valo lähes joka ilta. On paljon tilaisuuksia. Valaistu kirkko tai muu seurakunnan tila kutsuu jokaista sisälle rajoituksetta. Kirkko on tänään seimi, jossa Jeesus syntyy, kun sanaa julistetaan eri tavoin. Adventtiajan rukous: Rukoilkaamme Herraa, että hän lähettäisi kaikkialle toivon ja rauhan ilosanoman. Rukoilkaamme Herraa, että hän kuulisi kärsivien rukoukset. Rukoilkaamme Herraa, että hän lähettäisi apunsa sinne, missä masennus pimentää toivon. Aamen. Ilkka Järvinen kirkkoherra Hyvinkään seurakuntalehti PL 29, Hämeenkatu Hyvinkää Puh. (019) Hyvinkään seurakuntalehti 6 / Päätoimittaja Ilkka Järvinen, p. (019) , ilkka.jarvinen@evl.fi Toimitussihteeri Jorma Ersta, p. (019) , jorma.ersta@evl.fi Viestintätoimikunta: Marja-Leena Laakso, Markku Nihti, Annaleena Pakkanen, Timo Reuhkala, Anja Tauriainen Toimituskunta: Reijo Huuskonen, Tuija Mattila, Petra Pohjanraito, Sanna Rauhala, Inkeri Toiviainen, Seppo Ylönen. Kustantaja Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Ulkoasu Paino Salon lehtitehdas. Painos kpl. ISSN Seuraava lehti ilmestyy

4 Hyvinkään Kauneimmat joululaulut 4 Odotusta Joskus olisi mukava pysähtyä miettimään, mitä kaikkea on joutunut odottamaan. Toisaalta tuommoista ei liene muuten järkevää edes pohtia, ellei satu viettämään luovan laiskuuden päivää. Jollakin se saattaa venähtää jopa pidemmäksi aikaa. Odottamisen pohtiminen ei liene missään tapauksessa järkevää, enintään kiehtovaa ajankulua luovan toimettomuuden hetkenä. Monet ihmiset ovat odottamisen oravanpyörässä. Aina odotetaan jotain. Odotetaan viikonloppua, tilipäivää, vuosilomaa. Talvea, kevättä, kesää, syksyä. On sanottu, että monilla ihmisillä aika menee odottamiseen ja he unohtavat elää. Tätä päivää. Matkan, erityisesti lomamatkan, odottaminen on mukavaa. Etukäteen mielessään pohtii, mitä kaikkea mielenkiintoista matkakohteessa onkaan. Kun ennalta tutustuu matkakohteeseen, voi matkasta tulla hyvinkin antoisa. Odotushuone, nimikin jo kertoo paikoista, joissa on suunniteltu ihmisten odottavan. Ensimmäisenä tässä tulee mieleen terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät asiat. Odotushuoneessa odotetaan erityisen syyn vuoksi. Odotetaan jotain, tietoa sairaudesta, tutkimustuloksista. Nyt tätä kirjoittaessani odotetaan ensi lunta, ensi liukkaita. Ovatkohan talvirenkaat jo syytä vaihtaa autoon. Ovat, koska joulukuussa on autoissa oltava talvirenkaat. Kaupat ovat alkaneet jo marraskuun puolessa välissä mainoksissaan joulun odotuksen: tervetuloa hyville kaupoille edulliseen hintaan! Pikkujoulut luovat omia odotuksiaan. Mitähän siellä tänä vuonna tapahtuu? Konsta Pylkkänen maalaili loistavasti viisauden lajeja: kaukoviisaus, teoreettinen viisaus, käytännön viisaus ja jälkiviisaus, se imelin laji. Liekö kukaan pohtinut odottamisen lajeja. Joidenkin olisi ainakin kaupan kassajonossa syytä palauttaa mieleensä hyvän käyttäytymisen perusasiat! Syksyn pimeänä ja synkkänä aikana halutaan lisää valoa. Pihamaille asetellaan ulkovaloja. Elämme adventin aikaa. Adventti, Adventus Domini, Herran tuleminen, tarkoittaa Kristuksen syntymistä eli Jumalan tulemista ihmisten arkielämään. Ensi viikonloppuna sytytetään jo kolmas kynttilä. Joulu on jo ovella. Lapset odottavat joulupukkia ja joululahjoja. Perheen joulu alkaa aattona Turun joulurauhan julistamisesta ja aina yhtä koskettavasta Hyvinkään seurakunnan aattohartaudesta täpötäydessä omassa kirkossamme. Esa Hintikka Kauneimpia joululauluja on laulettu Suomen seurakunnissa jo kohta neljäkymmentä vuotta. Suomen Lähetysseuran vuonna 1973 ideoimasta joululaulutapahtumasta on kasvanut ilmiö, joka saa kirkot pullistelemaan ihmisistä. Ne kokoavat vuosittain yli miljoona osallistujaa. Seurakunnat järjestävät adventin ja loppiaisen välillä satoja laulutilaisuuksia kirkoissa ja muissa paikoissa. Myös ulkomailla asuvat suomalaiset kokoontuvat innokkaasti laulamaan yhdessä. Kauneimmat joululaulut ovatkin nimenomaan yhteislaulutilaisuuksia. Yhtenä syynä suosioon on se, että niissä kaikki uskaltavat laulaa. Tervetuloa mukaan Hyvinkään seurakunnan Kauneimpiin joululauluihin! 3. adventtisunnuntai Sanajumalanpalvelus ja Kauneimmat joululaulut Paavolan srk-kodissa Petra Pohjanraito ja Erkki Hannonen. Kirkkokahvit Lasten kauneimmat joululaulut Vehkojan srk-keskuksessa, Terhi Makkonen, Marjut Sipakko, Sävelkeijut, Rytmiritarit ja Laulunaperot Kauneimmat joululaulut Kytäjän kirkossa, Ilkka Järvinen, Minna Kettunen ja lauluyhtye HaTs, joht. Kalevi Toropainen Kauneimmat joululaulut Kaukasten palvelutalon juhlasalissa, Virpi Koivisto, Erkki Hannonen ja Veera Piilo, viulu, piano Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa, Kosti Kallio, Helena Lehtinen, Tuomaskuoro ja bändi, Naiskuoro Solina, johtaa Niina Melasalmi Kauneimmat joululaulut Hyvinkään kirkossa, Laura Maria Latikka, Johanna Rantalankila, Taru Paasio, Hyvinkään Työväen Mieskuoro ja Vehkojan kuoro, johtaa Taru Paasio Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa, Kosti Kallio, Helena Lehtinen, Marjut Sipakko, lauluyhtye KokoNainen ja Tuomasbändi Kauneimmat joululaulut Hyvinkään kirkossa, Laura Maria Latikka, Johanna Rantalankila, Taru Paasio, Hyvinkään Mieslaulajat, johtaa Seppo Nietula, Kide-kuoro, johtaa Pertti Utriainen ja Hyvinkään Kamarikuoro, johtaa Erkki Hannonen Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa, Virpi Koivisto, Marjut Sipakko ja Salonkiorkesteri, johtaa Erkki Kallio Kauneimmat joululaulut Hyvinkään kirkossa, Ilkka Järvinen, Erkki Hannonen, Hyvinkään kirkkokuoro, johtaa Erkki Hannonen, Hyvinkään Oratoriokuoro, johtaa Matti Heroja. Tiistai Luciafest och de vackraste julsångerna i Gamla kyrkan, Laura Maria Latikka och Erkki Hannonen. Torstai Kauneimmat joululaulut Martin seurakuntatalossa, Laura Maria Latikka ja Taru Paasio. Hyvinkääläiset ovat jo vuosien ajan täyttäneet Hyvinkään kirkon jouluaattona, jolloin kirkossa esitetetään perinteistä joulunäytelmää. Näytelmä herkistää mielet joulun sanoman äärelle. Kirkkokansaa on mukana sylivauvoista eläkeläisiin. Näytelmän kulku ja musiikki tempaavat yleisön mukaansa. 4. adventtisunnuntai Christmas carrols and prayer in English at the Old church, Leena Ranta, Päivi Lammela and Erkki Hannonen. Glogg and cookies after the prayer. You are warmly welcome Kauneimmat joululaulut Ridasjärven Päivölässä, Jyrki Rauhala ja Taru Paasio. Loppiainen pe Suosittu joulunäytelmä uudistuu Kauneimmat joululaulut vielä kerran Vanhassa kirkossa, Jyrki Rauhala ja Taru Paasio Se on jo ihme, että saat 40 näyttelijää jouluaattona esiintymään kaksi kertaa iltapäivällä kesken kiireisimmän joulujuhlaajan, kirkkoteatteriohjaaja Jouni Laine toteaa joulunäytelmästä. Monille näyttelijöille se on tärkeä osa heidän omaa joulujuhlaansa. Kiireestä huolimatta esiintyminen kirkossa on heille rauhoittava kokemus. Ryhmä julistaa joulurauhaa. Näytelmä on esiintyjien joululahja suurelle yleisölle. Hyvänä esimerkkinä on näytelmän kertojaa, Luukasta, esittävä Mica Ikonen. Hänen levollisuutensa ja tyylitajunsa on omiaan palvelemaan näytelmän esteettistä rakennetta. Hän kuljettaa tarinaa eteenpäin hienosti, Laine jatkaa. Jouni Laineen mukaan joulunäytelmään on sanoitettu ja sävelletty monia uusia lauluja. Niiden odotetaan tuovan esitykseen koskettavaa syvyyttä. Näytelmän visuaalisuutta terävöittää uudella tavalla puvustettu sakraalidraamaryhmä, jota ohjaa koreografi Titta Tunkkari. Uudet laulut vaikuttavat jonkin verran myös näytelmän rakenteeseen. Musiikkiryhmäkin on entistä suurempi. Sitä johtaa tuttuun tapaan musiikkityöntekijä Helena Lehtinen. Näytelmän hartausosuudesta vastaa pastori Virpi Koivisto. Puvustuksen hoitavat Eeva Mantere ja Marika Laine. Marikalla on myös lavastus vastuullaan. Äänentoistosta ja valoista pitävät huolen alan ammattilaiset Seppo Airisto ja Aki Nousiainen. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, kannattaa kirkkoon tulla ajoissa. Näin varmistaa itselleen hyvän paikan. Jorma Ersta Kuninkaasi tulee -joulunäytelmä esitetään Hyvinkään kirkossa lauantaina 24. joulukuuta kello 14 ja 16. Tervetuloa!

5 Tutustu blogeihin ja kommentoi! Seurakunnan verkkopalveluun avattiin syyskuussa blogisivusto, jossa on kirjoittajina reilun tusinan verran seurakunnan työntekijöitä. Kirjoittajina on pappeja, lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä, diakoniatyöntekijöitä ja musiikki-ihmisiä. Blogikirjoitusten aiheet vaihtelevat paljon ja ne kuvastavat seurakunnan yhteisöelämän eri puolia. Juttua on sekä vakavista aiheista että koomisista sattumuksista, joita väistämättä tapahtuu myös kirkollisissa ympyröissä. Kirjoittajat käsittelevät aiheitaan persoonallisesti ja ajankohtaisesti. Blogikirjoitukset ovat kiinnostaneet sivuilla käyneitä. Niitä voi myös kommentoida ja ottaa sillä tavalla osaa keskusteluun. Blogikirjoitukset löytyvät osoitteesta Vehkojan aluepappi Esa Kokko ojensi juhlassa kukkia siivooja-talonmies Mariitta Leskiselle ja suntio Erkki Leskiselle, jotka huolehtivat seurakuntakeskuksen käytännön toiminnan sujumisesta. Vehkojan seurakuntakotia juhlittiin konsertilla Vehkojan seurakuntakeskuksen kolmeakymmentä toimintavuotta juhlittiin isänpäiväkonsertilla. Esiintyjinä olivat kanttori Taru Paasion johtamat Hyvinkään Työväen Mieskuoro ja Vehkojan kuoro. Hyvinkään seurakuntalehti 6 / Vakaasti yleisön eteen astellut mieskuoro aloitti Konstantin Türnpun Kyriellä. Hartaan laulun jälkeen kuultiin muun muassa Leevi Madetojan säveltämä ja Eino Leinon sanoittama herkkä Hän kulkevi kuin yli kukkien. Juhlapuheessaan Vehkojan aluepappi Esa Kokko sanoi, että arkkitehtuuritoimisto Raimo S. O. Valjakan piirtämä seurakuntakeskus on käytännöllinen ja sopii hyvin mäntyjä kasvavaan ympäristöön. Alttariosuus on vihitty kirkoksi, mutta sen lisäksi salissa jumpataan ja pelataan sählyä. Kirkossa ja seurakunnan elämässä ei pitäisi keskittyä rakentamiseen vaan saarnaamiseen, evankeliumin julistamiseen ja rukoukseen, Esa Kokko painotti. Monissa seurakunnissa on paljon tiloja, joilla on yhä vähemmän käyttäjiä. Hän haastoi juhlaväkeä täyttämään seurakunnan tilat ja kutsumaan mukaan lisää ihmisiä. Julistettu sana synnyttää uusia Jumalan lapsia seurakuntaan. Tämä ei kuitenkaan toteudu, jos julistuksesta jätetään laki pois, samalla menetetään myös evankeliumi. Ovet auki toimintaan Seuraavaksi yleisön eteen astui Vehkojan kuoro, joka aloitti Lasse Heikkilän laululla Täällä Pohjantähden alla. Toisena kuoro esitti Mika Piiparisen säveltämän ja Piia Perkiön sanoittaman laulun Kosketa minua henki, minkä jälkeen kuultiin vielä Petri Laaksosen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama Kanssa kaiken luomakunnan. Lopuksi kuorot lauloivat yhdessä Asko Vilénin säveltämän laulun Meristä kaunein, jonka on turkkilaisen Nazim Hikmetin runosta suomentanut Brita Polttila ja Taneli Kuusiston Uuno Kailaan sanoihin säveltämän Suomalaisen rukouksen, johon myös yleisö yhtyi. Hyvinkään Työväen Mieskuoron puheenjohtaja Risto Lahti kertoi, että kuorolta on ilmestynyt juuri ensimmäinen oma äänite, Alla tähtitaivaan. Se julkaistiin kaupungintalon aulassa 3. joulukuuta. Vehkojan alueneuvoston puheenjohtaja Tuomo Utriainen ja varapuheenjohtaja Eila Puumalainen haastoivat mukaan toimintaan. Tuomo on tullut asumaan Vehkojalle vuonna Olen ollut alueneuvostossa pariin otteeseen. Tämä työ on myönteistä ja lähellä sydäntäni. Seurakuntakeskuksessa on monipuolista toimintaa. Toivon, että ihmiset tulevat mukaan. Kynnys on matala. Joskus 1980-luvun alkupuolella seurakuntakeskuksen alakerran veistosalissa tehtiin kanootteja. Toivotaan, että uudet toimintamuodot löytävät paikkansa. Tästä on esimerkkinä verkostotilaisuudet. Eila Puumalainen on ollut alusta lähtien Vehkojan alueneuvostossa. Viime vuodenvaihteessa kirkkohallitus myönsi hänelle kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta aluetyöstä. Alueneuvosto on saanut kiitosta monipuolisesta toiminnasta. Tämän hetken toivomus on, että perjantain jumppaillat saataisiin siirrettyä jälleen maanantaiksi kuten ne olivat alussa pitkän aikaa. Eila on laulanut Vehkojan kuorossa ainakin 22 vuotta. Kuorossa laulaminen on hyvää lauluopetusta. Miesäänistä meillä on pulaa. Tervetuloa laulamaan. Vehkojalla asuu noin 4000 ihmistä. Kolmekymmenvuotiaassa seurakuntakeskuksessa, joka sijaitsee Yli-Anttilantie 3:ssa, on lasten päiväkerhoja, kaikille avoin torstaitovi, toimintaa senioreille sekä erilaisista liikunta- ja harrasteryhmistä pitäville. Jumalanpalveluksia on kuukauden 1. ja 3. sunnuntaina kello 12. Lisäksi on konsertteja ja yleisötilaisuuksia. Kirkkotilassa on kristilliseen avioliittoon vihkimisiä, lasten kasteita ja syntymäpäiviä. Seppo Ylönen Kiinnostaako kirjapiiri? Kirjallisuus kiehtoo ja keskusteluttaa. Paljolla kirjojen tekemisellä ei ole loppua totesi jo VT:n Saarnaaja onneksi ei ole. Kirja antaa elämän evästä, viihdyttää ja joskus kiihdyttää. Uuden toimintakauden yhtenä tuoreena tarjouksena on tarkoitus aloittaa kirjapiiri kirkonmäellä. Sitä varten on varattu Seurakuntakeskuksen 2. kerroksen keskusteluhuone maanantaina klo Ensimmäisellä kerralla tutustutaan toisiimme, katsastellaan millaisia kirjallisia kiinnostuksen kohteita ja toiveita kokoontumiseen mukaan tulevilla on. Kirjapiirin vetäjänä toimii Reijo Huuskonen, juuri eläkkeelle jäänyt kirjojen suurkuluttaja ja alalla ammattilaisenakin vaikuttanut. Ennakkoajatuksena on, että kokoontumisten välillä luetaan sovitusti kirjojen valtamerestä hyvin monenlaista antia: romaaneista elämäkertoihin, runoista dekkareihin, klassikoista uutuuksiin eli lähinnä kaunokirjallisuuden alueelta. Ei siis rajoituta vain kristilliseen kirjallisuuteen. Asiasta voi tiedustella lisää ja ehdotuksia tuoda puhelimitse tai sähköpostitse: Reijo Huuskonen, p , reijo.huuskonen@sro.fi. Koko perheen joulukonsertti Perinteinen koko perheen joulukonsertti pidetään Hyvinkään kirkossa lauantaina 10. joulukuuta kello 17 alkaen. Hyvinkään seurakunnan lapsikuorot, Sävelkeijut, Rytmiritarit ja Laulunaperot, laulavat kanttori Marjut Sipakon johdolla, joka johtaa myös Soitinyhtyettä. Yhtyeessä soittavat Suvi Tuominen, huilu, Anna Kinnunen, viulu, Helena Lehtinen, piano, Konsta Mönkkönen, kitara, Pekka Kiuttu, basso ja Osmo Turunen, lyömäsoittimet. Konsertissa nähdään myös Seimen salaisuus -joulunäytelmä, jonka ohjaa Jouni Laine. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma maksaa viisi euroa. 5

6 Tapio Luomasta Espoon hiippakunnan uusi piispa Vertti -ryhmä lisää arjen sujuvuutta Psyykkiset sairaudet ovat yleisiä. Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Vaikeaa masennusta sairastaa 5 6 prosenttia väestöstä. Vanhemman sairaus on arkipäivää myös monelle lapselle. Joidenkin arvioiden mukaan 30 prosenttia masentuneiden vanhempien lapsista on masentuneita 19. ikävuoteen mennessä. Monien hyvien hoitojärjestelmien rinnalle tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja. Yksi tällainen ennaltaehkäisevä toimintamuoto on Vertti: lapset ja vanhemmat vertaisryhmässä, kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Vertin tavoitteena on lisätä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta. Vanhemmille ja lapsille on omat ryhmät, jotka toimivat samalla kellonajalla, viereisissä huoneissa. Osa ryhmäkerroista on yhteisiä. Tärkeää on, että ryhmäkokemuksesta muodostuu lapsen ja vanhemman yhteinen juttu. Lasten ryhmä tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta, mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa. Lasten ryhmässä aiheita käsitellään leikkien ja erilaisten tehtävien kautta. Myös lasten kysymyksille ja keskustelulle on aikaa. Vanhempien ryhmässä voi tavata vertaisiaan. Kokemusten jakaminen ja vanhemmuuden kysymykset ovat keskeisellä sijalla. Ryhmässä saa tietoa sairauden vaikutuksesta lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Hyvinkäällä ensimmäinen Vertti-ryhmä toimi keväällä 2010 ja nyt helmikuussa 2012 starttaa uusi ryhmä. Tämä ryhmä on tarkoitettu vanhemmille ja heidän 7 10-vuotialle lapsilleen. Vertti-ryhmä alkaa helmikuussa Tapaamisajat ovat keskiviikko-iltaisin 29.2., 7.3., 14.3., 21.3., 28.3., 4.4., ja Kellonaika ilmoitetaan myöhemmin. Kokoontumispaikkana on Perhekeskus Pikku- Veturi, Kirvesmiehenkatu 12. Yhteistä viikonloppua vietetään Sääksin leirikeskuksessa. Jos olet kiinnostunut toiminnasta ja haluat ilmoittautua tai haluat lisätietoja Vertistä ota yhteyttä diakoniatyöntekijä Päivi Lievoseen tai paivi.lievonen@evl.fi Onnen vuori -musikaali kutsumuksen liekistä Voiko pelon ja kirouksen vuoresta tulla onnen vuori? Millainen polku sinne johtaa? Onnen vuori on Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen uusi musikaali. Esitys vie katsojansa Fuegoniaan, tulen maahan, jossa nuori lähetystyöntekijä Essi Palomaa kohtaa monenlaisia haasteita ja pieniä ihmeitä työssään fuegonialaisnuorten parissa. Näemme myös mitä alkuperäisen Liekit musikaalin henkilöille kuuluu nykyään. Olosuhteet Fuegoniassa ovat muuttuneet, mutta kutsumuksen liekki on sama. Esitys sopii niin nuorille kuin vanhemmillekin kutsumuksensa kyselijöille. Onnen vuoren esiintyjäjoukkoon kuuluvat mm. Helka Silventoinen ja Heidi Simojoki. Musiikista vastaa Jakaranda. Musikaalin ohjaa Antti Sevanto ja sen tuottavat Suomen Lähetysseura ja Ohjelmatoimisto Kristalli. Onnen vuori -musikaali Hyvinkääsalissa sunnuntaina kello 14. Liput Onnen vuori -musikaalin esityksiin tuntia ennen ovelta tai ennakkoon Lippupalvelusta. Liput aikuiset 12 ja lapset alle 12- v. 6. Järjestäjänä Hyvinkään seurakunnan lähetystyö. 6 Seinäjoen kirkkoherra, TT, Tapio Luoma, 49, valittiin Espoon hiippakunnan uudeksi piispaksi 4. marraskuuta. Luoma sai äänestyksessä 413 ääntä. Vastaehdokas Espoon Leppävaaran kirkkoherra, TT, Kalervo Salo, 53, keräsi 221 ääntä. Koska vaalissa oli mukana vain kaksi ehdokasta, siinä äänestettiin vain kerran. Äänioikeutettuja olivat Espoon hiippakunnan papit, lehtorit ja maallikkovalitsijat. Vuoden pappi ja kirkolliskokouksen jäsen Luoma on toiminut pappina 25 vuotta. Seinäjoen kirkkoherrana hän on ollut vuodesta 2002 lähtien. Hän on kirkolliskokouksen sekä useiden kirkollisten toimielinten jäsen. Hänet on valittu vuoden papiksi vuonna Luoma vihitään virkaansa Espoon tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan , jolloin nykyinen Espoon piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle. Heikka on vuonna 2004 perustetun hiippakunnan ensimmäinen piispa. Jotta uusi piispa tulisi tutuksi myös Espoon hiippakunnan pohjoislaidalla Kirkonmäeltä-lehti haastatteli häntä joulunumeroon. Millainen mies on piispanhiipan takana? Olen tavallinen keski-ikäinen mies, puoliso ja isä, joka haluaa palvella ihmisiä kirkon työssä. Työnäkysi Espoon hiippakunnan piispana? Haluaisin tukea seurakuntia kirkon perustehtävän ymmärtämisessä ja toteuttamisessa. Pidän tärkeänä, että kirkko paikallisseurakuntineen mielletään hengelliseksi yhteisöksi, jossa ihminen ja Jumala kohtaavat. Toivoisin pystyväni pukemaan kirkon sanoman sellaisiksi sanoiksi, jotka aikamme ihminen voisi ymmärtää. Miten haluat vaalia kirkon yhtenäisyyttä? Kannustan mielelläni keskusteluun, jota ilman ei missään eikä koskaan löydy yhtenäisyyttä. Erilaisuus ei ole uhka vaan se, miten sen kanssa osaamme tulla toimeen. Jotkut julkkiskosmologit liputtavat ateismin puolesta. Miten näet asian tehtyäsi väitöskirjan kristinuskon ja luonnontieteen suhteesta? Ainakaan itse en ole löytänyt luonnontieteiden uusimmistakaan tuloksista mitään sellaista, joka tekisi tyhjäksi uskon Jumalaan. Eri asia sitten on, että tiedettä ja sen tuloksia käytetään hyväksi milloin minkin maailmankatsomuksen puolesta tai jotakin toista vastaan. Tieteen tehtävänä ei kuitenkaan ole julistaa sen kummemmin ateismia kuin Jumala-uskoakaan. Kristittynä tietysti löydän luonnontieteen tuloksista paljon sellaista, jotka kertovat minulle Jumalan luoman maailman ihmeistä. Miten piispana näet kirkon roolin kotien kasvatustehtävässä? Toivoisin, että kirkko nähdään kotien kasvatustyön tärkeänä tukijana ja yhteistyökumppanina. Elämän suurimmat kysymykset ja ihmisyyden syvimmät ulottuvuudet liittyvät väistämättä uskonnollisuuteen. Seurakuntien tehtävänä on kannustaa koteja näiden kysymysten ja ulottuvuuksien kohtaamiseen lämpimästi ja turvallisesti. Tapio Luoma toivoo pystyvänsä pukemaan kirkon sanoman aikamme ihmiselle ymmärrettävään muotoon. Mitä harrastat? Harrastan lukemista, lähinnä ammattiin liittyviä kirjoja ja jossakin määrin kaunokirjallisuutta. Lenkille lähden mielelläni ylläpitämään jaksamista ja tuulettamaan ajatuksia. Millaista musiikkia kuuntelet? Kuuntelen oikeastaan kaikenlaista musiikkia klassisesta rokkiin. Mielentila pitkälti ratkaisee, mihin kulloinkin päädyn Mikä kirja on vaikuttanut ajatteluusi? Lukuisista ajatteluuni vaikuttaneista kirjoista mainitsen tässä Tuomas Kempiläisen hengellisen klassikon Kristuksen seuraamisesta. Se kannustaa yhä uudestaan pohtimaan, mitä pidän elämässä tärkeänä. Ehtiikö pappi ja piispa rauhoittua jouluna? Kyllä ehtii. Olen aina pyrkinyt varaamaan joulun pyhiin sellaisia aikoja ja hetkiä, jolloin tavanomaiset arjen paineet pysyvät etäällä. Rauhoittuminen ei aina ole kiinni ehtimisestä, pikemminkin halusta. Pekka Kiuttu ja Espoon hiippakunnan tuleva piispa Tapio Luoma marraskuun kirkolliskokouksessa. Jorma Ersta Kirkolle valitaan uudet päättäjät helmikuussa 2012 Espoon hiippakunnasta valitaan kirkolliskokoukseen alkavalle nelivuotiskaudelle yhteensä 10 edustajaa (6 maallikkoa ja 4 pappia). Hiippakuntavaltuuston 14 maallikko- ja 7 pappisjäsentä valitaan samaan aikaan. Vaalit pidetään 13. helmikuuta Kirkolliskokous on evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, kirkon eduskunta. Se päättää keskeisistä linjauksista, jotka koskevat oppia ja kirkon työtä. Hiippakuntavaltuusto puolestaan tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hyvinkään seurakunnan luottamushenkilönä pitkään toiminut insinööri Pekka Kiuttu päättää uransa kirkolliskokousedustajana neljän nelivuotiskauden jälkeen. Hiippakuntavaltuustossa ovat vaikuttaneet kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Tuula Karhunen ja radiotoimittaja Inga-Lill Rajala.

7 S a r j a s s a e s i t e l l ä ä n s e u r a k u n t a t y ö n e r i m u o t o j a Työala tutuksi Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön kahdeksan hengen tiimi puhaltaa yhteen hiileen. Diakoniatyöntekijät kohtaavat kaiken-ikäisiä ihmisiä iloineen ja suruineen. Aineellisen avun lisäksi he antavat Jumalan sanasta ja rukouksesta nousevaa tukea. Ihmiset tuovat ilon heidän työhönsä, vaikka joskus on vaikeaakin. Diakoniatyöntekijät: Päivi Lammela (edessä vas.), Päivi Lievonen, Kaisa Laakso ja Suvi Kurikka. Takana: Tuija Mattila (vas.), Maria Kahra, Kristiina Leinonen, Tuija Vänskä ja Leena Ranta. Diakoniatyöntekijä on avun asiantuntija Apua haetaan diakoniatoimistosta muun muassa silloin, kun asiakkaan palkka, eläke tai toimeentulotuki eivät riitä elämiseen. Liian usealla hyvinkääläisellä ei ole varaa kunnon ruokaan, vaatteisiin tai lääkkeisiin harrastusmenoista puhumattakaan. Voimme tukea asiakasta neuvonnan ja ohjauksen lisäksi antamalla esimerkiksi osto-osoituksen kauppaan tai vaikkapa kuivaelintarvikekassin, diakoniasihteeri Tuija Mattila sanoo. Diakoniaväki on kohdannut huippukorkoisten pikavippien tuoman ongelman. Luottokelpoisuuden menettäminen vie oikeuden pankin nettitunnuksiin, puhelinliittymääkään ei saa. Diakoniatoimistossa selvitellään tulojen ja laskupinon suhdetta. Vuokran ja sähkön maksamisen tärkeys nostetaan etusijalle. Asiakkaita ohjataan velkaneuvojalle ja sosiaalitoimistoon. Asiakkaan velkoja ei saada katoamaan, mutta on hyvä, että hän ei ole yksin asiansa kanssa, Päivi Lammela sanoo. Diakoniapastori Leena Rannan mukaan kaikki diakoninen auttaminen on hengellistä työtä ja evankeliumin julistusta. Viestimme ihmisille on, että ei saa luovuttaa. Jumala välittää jokaisesta ja mekin välitämme. Avun antamisen lisäksi ihmisiä pyydetään mukaan seurakunnan toimintaan ja osa heistä löytää paikkansa vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoiset ovat arvokkaita Diakoniatyöllä on 120 arvokasta vapaaehtoista. Heitä on ystäväpalvelussa, kerhojen, leirien, retkien ja tapahtumien avustajina sekä Päivi Lammelan nopean toiminnan joukoissa. Suvi Kurikka vastaa diakonisesta vapaaehtoistyöstä ja Mummon kammarista, jossa on neljänä päivänä viikossa avoimet ovet. Kaikki ovat tervetulleita rupattelemaan ja kahvittelemaan. Siellä on vapaaehtoisia emäntiä ja ohjelmasta vastaavia. He ovat omine tietoineen ja taitoineen korvaamaton tuki rinnalla kulkijoina. Hyvinkään seurakuntalehti 6 / Vanhustyöstä vastaava Tuija Vänskä sekä vanhus- ja perhetyöstä vastaava Päivi Lievonen toivovat seurakuntalaisten ottavan rohkeasti yhteyttä diakonia-apua tarvitsevien ihmisten puolesta. Kerho- ja leiritoiminnalla ennaltaehkäistään ja jopa poistetaan yksinäisyyttä. Kuuntelu, kohtaaminen ja hengellisen elämän kysymysten pohtiminen mahdollistuvat esimerkiksi kotikäynneillä ja vastaanotoilla, Päivi Lievonen sanoo. Kerhoissa ja leireillä osallistujat saavat toisiltaan vertaistukea oman elämänsä asioihin. Seurakunnan diakonian retki- ja leiritoiminnassa on mukana hengellinen elämä ja rukous, Tuija Vänskä lisää. Eräs diakoniatyön voimavaroista on verkostoyhteistyö, joka toteutuu seurakunnan muiden työmuotojen, viranomaistahojen, kolmannen sektorin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päihde- ja kriminaalityön haaste Diakoniatyöntekijä Kristiina Leinonen vastaa seurakunnan päihde- ja kriminaalityöstä. Hänen haasteenaan on vankien läheisten tukeminen, rikostaustaisten kohtaaminen ja huumeidenkäyttäjien läheisten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja auttaminen. Työhön kuuluu yksilöllisistä toiveista lähteviä asiakkaiden tapaamisia. Lisäksi järjestämme seurakuntalaisten toiveesta päihteettömiä ryhmiä ja leirejä. Uusimpana haasteena on nuorten aikuisten eli vuotiaiden päihteidenkäyttö ja rikoskierre. Vankilatyössä ollaan hänen mukaansa armon asialla ja haetaan motivointia muutokseen. Aina on mahdollisuus muuttaa elämänsuuntaa, ja aina on toivoa. Tarvitaan kärsivällisyyttä, luottamusta ja uskoa Jumalaan. Rukous antaa voimaa ja rohkeutta. Mielenterveyttä yhteistyössä Diakoniatyöntekijä Kaisa Laakson työalana on mielenterveys- ja omaishoitajatyö. Tärkeitä etappeja toiminnassa ovat leirit Sääksin leirikeskuksessa ja retkipäivät Herusten mökille. Kerran vuodessa on mielenterveystyön kirkkopyhä ja kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle. Työhöni kuuluvat kotikäynnit ja asiakastapaamiset. Kerran kuukaudessa ryhmämme ovat Metsolan- ja Riihimäenkadun työsaleilla. Teemme yhteistyötä mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry:n sekä Hyvinkään Seudun omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa omaishoitajapysäkkitoiminnassa. Omaishoitajaviikolla on omaishoitajille yhteisesti järjestetty päiväkahvitilaisuus. Yhteistyötä on myös muiden kaupungin auttamistahojen kanssa. Kehitysvammaiset rohkaisevat Diakonissa Maria Kahra työskentelee kehitysvammaisten kanssa. Heiltä hän kertoo saavansa eväitä omaankin elämäänsä. Teen ison osan työajastani töitä kehitysvammaisten kanssa. Heistä huokuu meissä kaikissa lapsena ollut, mutta kasvun myötä kadonnut turmeltumattomuus ja kauneus. Se saa minut jaksamaan ja jatkamaan diakoniatyössä. Heissä on sellaista oikeaa yksinkertaisuutta, viisautta, syvyyttä, voimaa, ajattomuutta ja tuonpuoleisuutta. Kehitysvammaisille Maria Kahra pitää useita ryhmiä ja kerhoja sekä kaksi viikonloppuleiriä vuodessa. Rovastikunnallisesti on yhteinen kehitysvammaisten rippikoulu lähes joka vuosi. Pääsiäisenä heille on oma messu ja jouluna joulukirkko. Myös näkövammaiset kuuluvat työhöni ja heille on vertaistukikerho kerran kuussa. Monikulttuurisuustyön haaste Päivi Lammelan vastuualueina ovat monikulttuurisuustyö ja kansainvälinen diakonia, jota hän Kirkon Ulkomaanavun (KUA) yhteyshenkilönä pitää esillä eri tilanteissa toteuttaen myös KUA:n kampanjoita Hyvinkäällä ja järjestäen katastrofikeräyksiä. Seurakunta haluaa tukea Suomeen muualta tulleita lähimmäisiä kotoutumisessa ja oman paikan löytämisessä seurakunnasta. Työmenetelminä ovat kansainvälinen naisten kerho, retket, leirit ja joulujuhla sekä kansainväliset jumalanpalvelukset ja hartaudet. Hänen mukaansa tarkoituksena on lisätä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten välistä ymmärrystä, hyväksyntää ja jakamista. Työskentelen tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden maahanmuuttajatyötä tekevien kanssa. Hyvinkään seurakunta omistaa mökin Herusten järven rannalla. Herusten mökin vuokraustoiminta on ainutlaatuista koko Suomessa. Mökkiä vuokrataan sosiaalisin perustein erityisesti vähävaraisille lapsiperheille. Näin halutaan tukea perheiden jaksamista sekä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta, Tuija Mattila kertoo. Tuija Mattila tiivistää lopuksi diakoniatyön lähtevän alttarilta. Jo alkukirkon aikana diakonien ydintehtäviin kuului alttaripalvelu eli ehtoollisen jakaminen. Näin diakonia liittyy kaksituhatvuotiseen perinteeseen. Diakoniatyöstä lyhyesti: Seppo Ylönen perustana Jeesuksen opetus lähimmäisen rakkaudesta hengellinen, psykososiaalinen ja aineellinen apu hädänalaisille kaikkien Hyvinkäällä kirjoilla olevien käytettävissä lähes kaikki palvelut ovat ilmaisia diakoniatyöntekijöillä on salassapitovelvollisuus diakonian asiakaskontakteja kpl v myönnettyjä avustuksia kpl 7

8 Anton ja Ada soitta Sebastian Day Paw asettuu valokuvaan poikansa Justinin kanssa. Isä harrastaa jalkapalloa ja koripalloa. Poika on HYPS:in pelaajia. Perheen naisväellä oli kuvanottohetkellä muuta tekemistä. Burmalaiset odottavat jouluna iloa Hyvinkäällä huhtikuusta 2006 asunut Sebastian Day Pawn ja Mandalena Malayn kolmilapsinen perhe viettää joulua ilman joulukuusta. Perhe kuuluu katoliseen kirkkoon, ja joulupäivänä he menevät Helsingin katolisen kirkon messuun. Perheen kolme lasta ovat Lucy, 18, Justin, 15 ja Eugeni, 13. Suomessa joulua vietetään hiljaisesti. Burmassa lauletaan ja tanssitaan. Lauluryhmät kiertävät ihmisten ovilla, ja ihmiset antavat laulajille kakkua, suklaata ja rahaa, Sebastian Day Paw sanoo. Jotkut tarjoavat laulajille kotona tehtyä viiniä, Mandalena Malay lisää. Sebastian ja Mandalena kuuluivat Myanmarissa eli Burmassa kareneiden kansanryhmään. Sotilaat kaappasivat vallan 1960-luvun alussa. Varsinkin 1980-luvulla oli paljon mellakoita, mikä johtui muun muassa hintatason noususta. Vuosikymmeniä vaivannut epävakaus on johtanut burmalaisia pakolaisuuteen. Thaimaassa heitä on noin kaksi miljoonaa. Sebastian osallistui synnyinmaassaan sotilasjunttaa vastustaviin toimiin, joutui vaikeuksiin ja pakeni 20-vuotiaana Kiinaan, josta pääsi Thaimaan puolelle. Hän tapasi tulevan vaimonsa lähellä Myanmarin rajaa olevalla Ban Mai Nai Soin pakolaisleirillä. Vuonna 2006 siellä eli ihmistä. Asuimme leirillä viisitoista vuotta ja menimme naimisiin vuonna Kaikki lapsemme syntyivät siellä, Sebastian sanoo. Perhe pääsi Suomeen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimesta Sebastianin kaksi veljeä ja neljä siskoa asuvat Myanmarissa, mutta hän ei uskalla mennä sinne, koska on nykyhallinnon rekistereihin merkitty mies. Tilanne jatkuu Burman vuoristoseuduilla samanlaisena kuin ennenkin. Keski-Burmassa ihmisoikeustilanne on vähän parempi. Joitakin oppositiojohtajiakin on päästetty vapaiksi. Kirkossa juhlittiin joulua Burmassa me seurakuntalaiset koristelimme kirkossa banaanipuun ja joulukuusen. Laitoimme niihin valoja. Suomen kodissa meillä ei ole ollut joulukuusta, mutta laitamme jouluvaloja. Minulla ei ole joulustressiä Mandalena Malay sanoo. Sebastian ja Mandalena toivovat suomalaiseen jouluun enemmän iloa ja sosiaalisuutta. Toivon sitä, että meille ulkomailta tulleille annettaisiin mahdollisuus järjestää ihmisille erilaisia joulujuhlia, jossa olisi iloista musiikkia ja tanssia, Sebastian Day Paw sanoo. Thaimaan pakolaisleirillä vietettiin isoja joulujuhlia. Suomen burmalaiset kristityt ovat juhlineet Jeesuksen syntymäjuhlaa Vantaalla ja pari vuotta sitten Mikkelissä. Koolla on ollut yli viisikymmentä aikuista ja lasta. Tänä jouluna menemme yhteiselle burmalaisten jouluaterialle Vantaan Hakunilaan. Joskus olemme olleet Hyvinkään seurakunnan maahanmuuttajien joulujuhlassa, Sebastian jatkaa. Hän opiskelee iltaisin Hyriassa datanomiksi ja käy työharjoittelussa mediapajassa. Perheen lapset puhuvat hyvin suomea ja tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin koulussa. Nuorin lapsi Eugeni on Puolimatkan koulun neljännellä luokalla. Lucy opiskelee Riihimäen lukiossa ensimmäisellä vuosikurssilla. Justin on Puolimatkan koulun kahdeksannella. Olen pärjännyt siellä ihan hyvin. Pelaan HYPS:issa jalkapalloa. Harkat on neljä kertaa viikossa, hän sanoo. Hyvinkäällä asuva kolmilapsinen Tommi Waltherin ja Hanna Mamian perhe nauttii jouluisesta musiikista. Hannan isommat lapset opiskelevat Hyvinkään musiikkiopistossa. Anton Hietsilta soittaa selloa, ja hänen siskonsa Adan soitin on viulu. Perheen kuopus Fiona Walther kastettiin 27. marraskuuta Hyvinkään kirkossa noin neljänkymmenen ihmisen todistaessa seurakuntaan ottamista. Kastajana oli pastori Laura Maria Latikka. Meillä on kodissamme perinteinen joulu. Käymme laulamassa Martin seurakuntatalossa aatonaattona kauneimpia joululauluja. Anton laulaa musiikkiopiston Volare-kuorossa ja Adakin on ollut Volare Piccolo -kuorossa, perheen äiti Hanna Mamia sanoo. Tapainlinnan koulua käyvä Anton listaa joulun tekemisiä ja herkkuja. Siihen kuuluu pipareiden leivontaa. On hyvää jouluruokaa, kinkkua, laatikoita, kylmäsavustettua lohta ja mätiä. Kalan mäti on minun herkkuruokaa. Ada käy Martin koulua. Hän jatkaa listaa. Sitten meillä on joulukuusi, joka haetaan pikku Pyrhösen pihasta. Sitten tulee joulupukki. Kuusi koristellaan ja on muitakin koristeita. Musiikkia omasta studiosta Tommi Walther tekee yrityskauppoja suomalaisessa PCA Corporate Finance -investointipankissa Helsingissä. Hanna Mamia on koulutukseltaan taidehistorioitsija ja jatkaa äitiysloman jälkeen työtään nykytaiteen parissa Kuvanveistäjäliiton omistamassa Galleria Sculptorissa Helsingissä. Kiinnostuin alun perin arkkitehtuurista, mutta päädyin opiskelemaan taidehistoriaa, joka liittyy yhteiskuntaan, historiaan ja ihmisten elämään. Galleriamme on erikoistunut kuvanveistoon, hän kertoo. Tommi on rakentanut kodin yläkertaan pienen musiikkistudion, jossa tehdään äänitteitä. Kouluikäisenä hän soitti harmonikkaa, mutta tällä hetkellä soittimina ovat kitara ja piano. Hannan ja Tommin perhe viettää toista yhteistä jou Anton ja Ada alkavat kokeilla soittimiaan. Heidän ta Halosen kaksi maalausta. Perheiden joulu sytytetään kynttilä ja lauletaan samalla vaikka virsi 13 Nyt sytytämme kynttilän luetaan tarina joulukuusesta Kauan, kauan sitten Jumala lähetti kolme enkeliään, nimittäin Uskon, Toivon ja Rakkauden enkelit maailmaan suorittamaan erästä tehtävää. Heidän tuli ottaa selvää, mikä puu parhaiten sopisi joulupuuksi. Enkelit lensivät Maata kohti. Matkalla he neuvottelivat, millainen sen puun pitäisi olla. 8

9 vat joulumusiikkia Palopuron nuoret tulevat mielellään koulun tiloissa pidettävään kerhoon. Täällä on pakko järjestää nuorille jotakin. Hyvinkään keskustaan on kuusi kilometriä, rahastonhoitaja Maarit Turunen sanoo. Palopuron koululla oli jouluaskartelua lua. Pöydällä on kukkia, jotka muistuttavat vielä nuorimman tytön, Fionan, kastejuhlasta. Viime jouluksi teimme sukulaisten iloksi tai harmiksi rockversion joululaulusta Ilouutinen. Tänä jouluna teemme samanlaisen mahdollisesti Nisse-polkasta, hän sanoo. Ada pitää erityisesti kahdesta joululaulusta. Ne ovat Jouluyö, juhlayö ja Heinillä härkien kaukalon. Tommin suosikki on Oi jouluyö, ja Hanna pitää Tonttu-laulusta, joka alkaa sanoilla Pakkasyö on ja leiskuen Anton soittaa kotonakin sellolla joulumusiikkia. Anton ja Ada aikovat rakentaa äidin johdolla jouluseimen. Anton kertoo, että heillä on kirja, josta saa mallin rakentamista varten. Jouluseimessä on Jeesus-lapsi, Maria, eläimiä ja tietäjiä. Marraskuun lopulla Sirpa Palmun johtamaan tiistaiseen nuortenkerhoon Palopuron koululle tuli vierailevaksi vetäjäksi Hyvinkään seurakunnan nuorisotyönohjaaja Kirsi Kupiainen. Hänen johdollaan nuoret ja pari aikuista alkoivat tehdä joulukoristeita. Pian syntyikin WC-paperirullista kauniilla papereilla päällystettyjä kynttilöitä, joihin laitettiin valonlähteeksi pieni led-valotuikku. Jotkut tytöt tekivät myös joulukortteja. Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja Maarit Turunen teki kartongista värikästä koristekranssia. Hallituksen jäsen Tapio Kolmonen seurasi kerholaisten aherrusta. Palopuron kyläyhdistyksellä on kahdeksan ohjaajaa. Koululla toimivat lapsiaikuinen -kerho, aikuisten käsityökerho ja zumba-tanssikerho. Tässä nuortenkerhossa on keskimäärin 12 kävijää. Siellä on askarreltu sekä pelattu kori-, lento- ja jalkapalloa. On leivottu pipareita ja vietetty Halloween-juhlaa. Käsityökerhossa on 6 8 henkeä. Zumbassa käy 30 naista, Sirpa Palmu kertoi. Hyvinkään seurakunnalla on ollut Kirsi Kupiaisen mukaan joulu- ja pääsiäisaskartelua ainakin vuodesta 2001 lähtien Nopon koululla. Viime jouluna jouluaskartelua oli myös Kaukasten palvelutalossa ja Kytäjän kirkolla, jossa se pidettiin myös kuluvan joulukuun alussa. Monen lapsen ja aikuisen suruksi Palopuron koulun toiminta lakkautettiin viime keväänä. Onneksi koulu saa olla nyt ilmaiseksi kyläyhdistyksen kerhojen käytössä. Yhdistyksen puheenjohtajana on koululla asuva Jari Kokkonen. Perheen pienimmille lapsille löytyy Hyvinkään seurakunnan verkkosivuilta väritysja askartelutehtäviä osoitteessa: ja palvelut/seurakuntatyö/lapset. Aukeaman tekstit Seppo Ylönen kanaan on hyvinkääläisen taidemaalarin Jussi Palopuron kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Maarit Turunen tekee kranssia. Saman yhdistyksen hallitukseen kuuluva Tapio Kolmonen seuraa työn etenemistä. hartaus kotona Uskon enkeli sanoi: Minun mielestäni siinä pitäisi näkyä ristin merkki. Ja sen tulee olla suorarunkoinen ja suippolatvainen, niin että se selvästi viittaa taivasta kohti. Toivon enkeli sanoi: Minä pitäisin sellaisesta puusta, jonka lehdet eivät milloinkaan kuihdu ja joka viheriöi ympäri vuoden. Vihreä kuvaa elämää ja toivoa. Se on minun lempivärini. Rakkauden enkeli, joka on hiljainen ja nöyrä, lausui viimeisenä ajatuksensa: Minusta olisi sopivin sellainen puu, jonka tuuheat oksat tarjoavat suojaa ja turvapaikan pikkulinnuille kaikkina vuodenaikoina. Minkä puun enkelit valitsivat? Niin, kaunis kuusihan se pääsi joulupuuksi. Se kantaa oksissaan ristinmerkkiä, viheriöi kaikkina vuodenaikoina ja suojelee tuuheilla oksillaan pieniä taivaan lintuja. Kun enkelit olivat löytäneet mieleisensä joulupuun, kukin heistä halusi antaa sille lahjan. Uskon enkeli antoi sille säteilevän kynttilän, että joulupuu sen avulla kertoisi Hänestä, joka on maailman valo. Toivon enkeli asetti kuusen latvaan hopeisen tähden, jotta se Betlehemin tähden tavoin kutsuisi kaikkia Jeesuksen luo. Mutta rakkauden enkeli pani kuusen juurelle paljon kauniita lahjoja, jotta niiden saajat tulisivat iloisiksi ja muistaisivat joulun kaikkein tärkeimmän asian, Jumalan joululahjan, Jeesuksen. (Reput selästä: Suomen poikien ja tyttöjen keskus-ptk ry) tarinan tilalla/lisäksi voi lukea jouluevankeliumin vaikkapa Lasten Raamatusta. rukous: Sua, Jeesusta, joulunlasta. Me pyydämme päälle maan. Me oomme niin pienet vasta, tule meitä sä siunaamaan. Sinä oikea joulusi anna joka pieneen sydämeen. Yli vaarojen meidät kanna, sinun luoksesi taivaaseen. lauletaan lopuksi Joulupuu on rakennettu Hyvinkään seurakuntalehti 6 /

10 Matkaevästä Joulunostalgiaa Jouluna paetaan kahdenlaiseen nostalgiaan: yhtäältä maaseudun ihannejouluun, toisaalta 1800-luvun perhekeskeiseen jouluun. Näistä vain jälkimmäinen on ollut todellisuutta, mutta ensimmäistä vaalitaan sitäkin hellemmin. Näin toteaa suomalaista jouluperinnettä tutkinut Sirpa Karjalainen. Hänen mukaansa urbaani joulu elää nostalgian varassa. Me kaupungit kansoittaneet suomalaiset tavoittelemme siis jouluja, joissa kaikki on hyvää ja kaipaamisen arvoista, mutta joita ei ole ollut olemassakaan. Onko sitten ihme, että joulu ahdistaa monia? Parhaimmillaan joulumme voi lunastaa mielikuviamme ihannejoulusta. Juhlakuntoon puunatut kotimme täyttyvät joulun tuoksuista ja lasten jännittyneestä odotuksesta. Perheet ja suvut tulevat yhteen. Oleillaan kiireettömästi ja ammennetaan voimaa tuttujen perinteiden piiruntarkasta noudattamisesta. Kauneimmillaan joulu tulvii lämpöä ja rakkautta, joita ihmisinä kaipaamme ja joista hyvinvointimme on riippuvainen. Usein todellisuutemme on kuitenkin kovin toisenlainen. Nostalgisista joulukuvista tulee helposti paineita nostattavia kauhukuvia siellä, missä elämän olosuhteet eivät syystä tai toisesta taivu jouluidylliin. Menetys on saattanut viedä läheisen läheltämme, ero rikkoa ydinperheen, sairaus tai masennus eristää ja rajoittaa. Joulumme viettoa voivat varjostaa myös työttömyys, epävarmuus tulevasta ja taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys tai lähipiirin sisäiset ristiriidat ja vaietut salaisuudet. Näiden tosiasioiden edessä on vaikea virittyä juhlatunnelmaan ja löytää voimaa ja intoa jouluvalmisteluihin. Hiljaa mielessämme saatamme toivoa, että joulu pyyhkiytyisi kalentereistamme. Tästä huolimatta joulu tulee jokaiselle. Ja raottaa vuosi toisensa jälkeen salaisuuttaan kaikille, jotka haluavat pysähtyä sitä katselemaan. Joulun salaisuus on uuden syntymän ihme. Ensimmäisen kerran tämän ihmeen kokivat nuori teiniäiti, joka kesti avioliiton ulkopuolisen raskauden häpeän ja oli vähällä jakaa yksinhuoltajaäitien kohtalon. Ja nuori mies, jonka miehuutta koetteli pelko siitä, että kihlattu oli pettänyt häntä toisen miehen kanssa. Tarvittiin jumalallinen väliintulo, että nämä kaksi ymmärsivät arkensa epävakauden ja yllättävien käänteiden olevan osa Jumalan suurta suunnitelmaa. Tuo suunnitelma oli tarkoin harkittu: Jumala syntyi ihmiseksi. Kaikkivaltias tuli keskelle ihmiselämän rosoisuutta ja keskeneräisyyttä, tavallisten ihmisten arkeen. Rakkauden tähden! Jouluyö toi ihmiskunnalle toivon ja lohdutuksen. Siksi lohduttomimmankaan jouluun valmistautujan ei tarvitse jäädä epätoivoon ja vaille lohtua, eikä yksinäisimmänkään olla täysin yksin. Sillä meille on syntynyt Vapahtaja, joka on Immanuel, Jumala kanssamme. Siunatkoon Hän läsnäolollaan sinunkin joulusi, miten tahansa ja millaisissa olosuhteissa hyvänsä sitä vietät. Seimet havainnollistavat joulun sanomaa Pian kokoontuvat kristityt eri puolilla maailmaa joulun sanoman äärelle. Ulkonaiset puitteet ovat hyvinkin erilaisia, mutta sanoma on sama. Jeesus, Jumalan Poika syntyi tähän maailmaan täyttääkseen sen tehtävän, minkä Isä oli antanut ja mihin Hän oli suostunut vielä Isän luona ollessaan. Oswald Chambers sanoi sen osuvasti kirjassaan, Parhaani Hänelle: Hänen kuolemansa oli juuri se syy, jonka tähden Hän tuli maailmaan. Kun muistamme jouluna sitä, miksi Jeesus syntyi tähän maailmaan, saamme syvyyttä joulun viettoomme. Seimi ja risti kuuluvat yhteen. Ilman pitkäperjantaita ja pääsiäistä meillä ei olisi joulua, eikä ilman joulua pitkäperjantaita ja pääsiäistä. Jeesuksella villapipo? Viime vuonna adventtiaikaan erästä kristillistä aikakausilehteä lukiessani silmiini osui kummallinen teksti: Jeesus villapipo päässä. Tekstissä kerrottiin, että suomalaisessa jouluseimiasetelmassa Jeesuksella olisi villapipo päässä. Luin tekstin ja kiinnostuin siinä kerrotusta seimimuseosta. Halusin päästä käymään siellä. Seikkailtuani aikani kartalla löysin pienen kylän jossain kaukana. Matkasta tuli totta. Se osui ajankohtaan, jolloin Saksassa miltei kaikkialla tuprutteli lunta. Sen seurauksena junat olivat usein myöhässä. Monen junanvaihdon jälkeen pääsin kuitenkin turvallisesti perille. Seimiperinne Franciscus Assisilaiselta Oberhessenin Nidda-Ulfassa Erica Kernstockilla on mielenkiintoinen harrastus: hän kerää jouluseimiä. Hänellä on niitä jo 120 kappaletta. Seitsemän vuoden ajan hän on esitellyt adventtiaikana niistä kauneimpia kotinsa entiseen talliin rakennetussa museossa. Hän sanoo tekevänsä tätä kertoakseen museossa käyville ihmisille joulun sanomaa. Seimimuseossa kävijät ovat hänen mukaansa hyvin avoimia evankeliumille. Keskustelu kääntyy mutkattomasti siihen, miksi Jumalan Poika 2000 vuotta sitten syntyi maailmaan tallissa. Jouluseimiperinne on saanut alkunsa Franciscus Assisilaisen ajalta. Kerrotaan, että hän oli vuonna 1223 Italiassa Creccion lähellä viettänyt joulua metsässä olevassa luolassa. Siellä hänellä oli havaintovälineenä eläimen syöttökaukalo, elävä härkä ja aasi. Näin hän halusi havainnollistaa ihmisille kaikkivaltiaan Jumalan tulemista ihmiseksi heidän köyhyyteensä, koska Hän rakasti ihmistä. Jumalanpalvelus kosketti kuulijoita niin paljon, että sanottiin metsän raikuneen ilosta, kun he ymmärsivät joulun merkityksen. Paikallinen kulttuuri näkyy seimissä Erica Kernstockin seimet ovat eri puolilta maailmaa. Mukana on esimerkiksi Länsi- Afrikan Burkina Fasosta messinkinen seimi, jossa on afrikkalaiset pyöreät majat, pitkäsarvista nautakarjaa ja kamelinratsastajia. Itäafrikkalaisesta Ruandasta on seimi, joka on tehty banaaninlehdestä. Kernstockista on mielenkiintoista, että seimitaiteessa on aina mukana myös paikallisesta kulttuurista nousevia aineksia. Tämä näkyy hyvin siinä, että Perussa Jeesus-lapsella on Inka-päähine, Suomessa taas villapipo. Tosin jälkimmäinen tieto osoittautui vääräksi. Nepalissa on jakkihärkä tallissa, Tansaniassa Pyhä Perhe on tummaihoinen. Seimiä on tehty erilaisista raaka-aineista, kuten banaaninlehdistä, jakaranda-puusta, oliivipuusta, lasista, paperista, kirsikankivistä jne. Ruandassa seimiasetelma tehdään käsin messingistä ja vanhasta metallista. Venäjältä Seimi Böömistä noin vuodelta oleva seimiasetelma on ikoni. Siinä on mukana kaksi kätilöä, jotka viittaavat seurakunnan vanhimpiin. Inkojen seimiasetelmassa Marian kädessä on risti. Se muistuttaa siitä, miten Simeon sanoi Marialle temppelissä, että myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä. Jonkun saksalaisen asetelman kokonaisuus huokuu Jeesuksen kehotusta: Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Kiitollisena palailin illan hämärtyessä matkaltani kotiin ja nautin taas lumihankien keskellä matkustamisesta ja sulattelin mielessäni näkemääni ja kuulemaani. Jeesuksen antamaa jouluiloa Teille kaikille toivottaen. Ulla-Kaija Hiltunen Hyvinkään seurakunnan nimikkolähetti Paula Närhi 10 Perusta olevan seimiasetelman yläpuolella yhtyvät taivas ja maa. Sen alapuolella on elävä vesi. Lapin seimiasetelmassa itämaan tietäjillä on neljäntuulen hatut.

11 Kutsumustyö palkitsee tekijäänsä Kun ihminen on löytänyt kutsumuksensa, hän on löytänyt oman tapansa olla ja toimia. Silloin hän ei toteuta muiden unelmia eikä toimi ulkoisen paineen alla, sanoi yritysvalmentaja Tapio Aaltonen Sana-lehden haastattelussa. Hän on julkaissut kirjan, Luova kutsumus Tarkoituksen kokemisen taito. Seuraavassa tutustumme neljän ihmisen työhön. Pitkän uran torikauppias Ensimmäisenä tapaamme Hyvinkään torilla 35 vuotta maataloustuotteita myyneen torikauppias Tapani Mäen. Minä olen maahenkinen ihminen ja viljelen kotitilalla Lopen Läyliäisissä perunaa ja kauraa. Myymäni porkkanat ja sipulit tulevat naapurin tilalta. Täytyy olla useampaa sorttia, että saa tiliä. Hänen isänsä Esko Mäki oli kolmannen polven viljelijä. Ensimmäiseksi tilalle vuonna 1869 tullut esi-isä oli nimeltään Heikki Lundell. Tapani Mäki on viljellyt tilaansa 40 vuotta. Maanviljely ja torikauppa ovat minulle elämäntapa ja kutsumusammatti. Kesällä käyn torilla viitenä päivänä viikossa. Talvella toripäivät ovat tiistai, torstai ja lauantai. Joulun aaton aattona käyn vielä torilla, mutta aaton olen yleensä rauhoittanut. Aattona on torilla kuitenkin muutama kauppias. Ihmiset ostavat silloin esimerkiksi jouluvihtoja ja kalaa. Eräs torikauppias Tapani Mäen vakioasiakkaista on Raija Uimonen, joka käy ostamassa tiistaisin isoja ja maukkaita porkkanoita. Leena välittää ihmisistä Perheneuvolatyön vastapainoksi Leena Säkäjärvi ulkoiluttaa koiraa, käy jumpassa, laskettelee ja ajaa moottoripyörällä. Hyvinkään seurakuntalehti 6 / Keijo Huuhka on seurakunnan erityisammattimies. Vaimonsa Seijan kanssa hän laulaa Tuomaskuorossa Hyvinkään kaupungin perheneuvolassa työskentelevä Leena Säkäjärvi oli nuorena partiossa, josta sai sosiaalisia taitoja. Hänellä on ollut pienestä asti kiinnostus ihmisiä kohtaan. Leenalla on käsissään kirja Systemia, jossa on ajankohtaisia artikkeleita perheterapeuteille. Olen koulutukseltani erityissosiaalityöntekijä ja perheterapeutti, mutta opiskelen koko ajan lisää. Viimeksi olin kaksivuotisessa vaativan erityistason perheterapiakoulutuksessa. Parhaillaan on menossa puolitoistavuotinen seksuaalineuvojan koulutus. Perheneuvola on työpaikka, jossa täytyy välittää ihmisestä. Mikään työpäivä ei ole samanlainen, koska asiakkailla on omat elämäntarinansa. Olen innostunut työstäni. Palkitsevaa on se, kun näen ihmisissä positiivisia muutoksia. Suorin palaute tulee asiakkailta. Tapaan aika paljon perheitä, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia, ja lisäksi myös pariskuntia. Leena Säkäjärvi on saanut ilmeisesti vaikutteita äidiltään, joka oli opettajana sosiaalialan oppilaitoksessa. Eräs hänen siskoistaan opiskeli sosiaalialaa ja nuorin sisko on erityisopettaja. Leenan vanhin tytär opiskelee Seurakuntaopiston nuoriso- ja vapaaaikaohjaajalinjalla. Keijo tukee surevia Pääosan työelämästään Keijo Huuhka on ollut taloushallinnon kustannuslaskijana. Ensin hän oli muutaman vuoden Helsingissä Renlundilla. Sitten kului 23 vuotta kaapelitehdas Rekalla, minkä jälkeen mies piti puutarhamyymälää ja kukkakauppaa. Huhtikuussa 2001 tulin erityisammattimieheksi seurakuntaan. Olen ollut kirkkojen suntiona ja talonmiesvahtimestarina. Hautaustoimessa teen kaikkea muuta, mutta en papin ja kanttorin tehtäviä. Tuhkaamista olen tehnyt paljon. Olen auttanut haudankaivuussa ja ollut suntiona. Keijo Huuhka on tyytyväinen päästyään pois toimistotehtävistä. Täällä työ on monipuolista ja kiinnostavaa. Suntion tehtävissä olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Ulkotyö on terveellistä ja virkistävää. Tämä työ on muodostunut pikku hiljaa kutsumustyöksi. Jollakin tavalla voi kokea olevansa ihmisille avuksi surun keskellä. Hän pitää käsillä tekemisestä. Aikoinaan Keijo Huuhka kävi Rajamäessä kukka-, taimi- ja puutarhamyyjäkurssin. Jouluaattona laitamme hoitohaudoille seurakunnan puolesta kynttilät. Joulun aikaan hautausmailla palaa tuhansia kynttilöitä. Se on vaikuttava ja hieno näkymä. Seijalla hoitamisen vietti Hyvinkään terveyskeskussairaalan akuuttivuodeosaston osastonhoitaja Seija Saukkonen-Hämäläinen on ollut hoitotyössä vuodesta 1973 lähtien. Sairaanhoitajan ammatti oli hänen mielessään jo viisivuotiaana Viitasaaren kodissa. Isäni sairasti iskiasvaivaa, ja seurakunnan tummansiniseen pukeutunut diakonissa Liisa antoi hänelle pistoksia. Ihailin naista ja annoin piikkejä nukeilleni. Kerran kun isä oli päiväunilla, minä pistin häntäkin parsinneulalla. Niinpä Seijasta tulikin sairaanhoitaja. Seija Saukkonen-Hämäläisen osastolla hoidetaan lyhytaikaishoitoa tarvitsevia hyvinkääläisiä. Alan vaihtoa hän ei ole edes ajatellut. Olen tehnyt työtä, jota olen aina tahtonut tehdä. Eläkeikään on vielä seitsemän vuotta. Tällä osastolla on paljon saattohoitopotilaita. Seija Saukkonen-Hämäläinen on erikoistunut syöpäsairaiden ja kuolevien potilaiden hoitoon. He ovat minulle tärkeitä. Parhaillaan puuhaamme palliatiivisen hoitotyön asiantuntijahoitajien työryhmää ympäristökuntien kanssa. Haluamme taata mahdollisimman hyvän hoidon tason. Palliatiivinen (lat. pallium, viitta) hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista moniammatillista hoitoa, jossa keskitytään kivun ja muiden oireiden lievitykseen sekä auttamiseen esimerkiksi psykologisesti ja hengellisesti. Saattohoitokin kuuluu tähän yhteyteen. Minulla on hoitamisen vietti ja tarve. On jaksettava kuunnella potilaita ja oltava aidosti läsnä, hän sanoo. Seppo Ylönen 11

12 S a r j a s s a k ä s i t e l l ä ä n a j a n k o h t a i s i a p u h e e n a i h e i t a Ajan ilmiö Kuvakoosteet Jorma Ersta Sosiaalinen media pyörittää maailmaa Joko sinä olet Facebookissa -kysymys on tänä päivänä hyvin tavallinen. Kyseinen internetissä toimiva kasvokirja edustaa sosiaalista mediaa, johon kuuluvat muutkin yhteisösivut esimerkiksi MySpace, Twitter, Suomi24 ja IRC-Galleria. Sosiaaliselle medialle tyypillisiä verkkopalveluita ovat esimerkiksi sisällönjakopalvelut, verkkoyhteisöpalvelut ja keskustelupalstat. Facebookissa on kuukausittain noin 540 miljoonaa yksittäistä kävijää. Palvelu tarjoaa käyttäjälle keinon kuvallisen käyttäjäprofiilin luomiseen ja yhteydenpitoon ystävien kanssa. Palvelun avulla voi liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada ajantasaista tietoa esimerkiksi tapahtumista. Jotkut seurakunnatkin ovat tulleet mukaan. Facebook on yhä enemmän myös poliittisten puolueiden ja yksittäisten poliitikkojen käytössä. Internet tulvii sosiaalisen median välineitä, kalentereita, yhden tai useamman kirjoittajan blogi-sivustoja, yhteisesti rakennettua wiki-sanakirjoja sekä kuvan-, videonja äänenjakopalveluja. Yhteisöllisen median peruskäyttö on ilmaista eikä koneelle tarvitse ladata erillistä ohjelmaa. Perusteina ko. välineiden käytölle pidetään ajan säästöä, tietojen nopeaa vaihtoa, ongelmien yhdessä ratkaisemista ja vertaistuen saamista. Verkossa toimitaan vuorovaikutteisesti tuottaen ja vastaanottaen sisältöjä. Eräs mielenkiintoinen virtuaalinen kohtaamispaikka on suomalainen Monimos.fi -sivusto. Se on tarkoitettu kaikille kansainvälisesti suuntautuneille ihmisille ja yhteisöille Suomessa. Kaikki eivät ole mukana 12 Menneinä aikoina sosiaaliset suhteet tarkoittivat pelkästään toisten ihmisten konkreettista kohtaamista. Sitten tulivat lennättimet, puhelimet ja internet, mikä johti lopulta nykyiseen sosiaalisen mediaan. Erilaisten harrastuspiirien jäsenille sosiaalinen media on toimintaa terävöittävä ja piristävä tekijä tapaamisten lisäksi. Opiskelijoille siitä on myös suuri hyöty. Ministeriötkin ovat asiassa mukana, samoin ammattiliitot. Valitettavasti kaikki ihmiset eivät ole käytön piirissä, mikä johtaa eriarvoisuuteen monissa julkisissakin palveluissa. Tietokoneen hankintaan ja ylläpitoon tarvitaan rahaa. Köyhyyden lisäksi esteeksi voivat tulla kouluttamattomuus, vammaisuus tai vanhuus. Yle.fi -sivuston uutisen mukaan kesällä tehty kysely paljasti, että jopa ikäihmistä jää täysin vaille internet tarjontaa. Tieto kunnan palveluista, edulliset pankkipalvelut, matkaliput ja moni muukin asia on heidän ulottumattomissaan. Yli 85-vuotiaista joka viidennellä ei ole käytössään mitään tietoteknistä laitetta. Heissä on paljon yksinäisiä ja liikuntarajoitteisia vanhuksia. Kristityt mukana sosiaalisessa mediassa Kristillinen maailma ei ole jäänyt syrjään sosiaalisesta mediasta. Suomen evankelisluterilainen kirkko avautuu osoitteessa com/kirkkosuomessa, josta pääsee edelleen Kirkko kuulolla -palveluihin. Niitä ovat IRC-Galleria, suomi24, Helistin, liitykirkkoon.fi, Puhu papille ja Suhdeklinikka terapeutti vastaa. Kirkon vapaaehtoisilla on oma Facebook-sivusto. Suuret seurakuntayhtymät, kirkon tiedotuskeskus ja Kustannus Oy Kotimaa ovat kehittäneet kotimaa24. fi -blogipalvelun valtakunnalliseksi uutissivustoksi. Sieltä löytyy suositut blogi- ja mobiilipalstat. Kotimaa24.fi tarjoaa uutisia ja keskustelua kirkosta, uskonnosta ja arvoista. Kuukaudessa se tavoittaa jopa eri kävijää ja sivulatauksien määrä on lähes miljoona. Sosiaalisen median huumassa on hyvä muistaa, että tarvitsemme yhteiskuntamme hyvinvoinnin takaamiseksi edelleen lähimmäisistä välittäviä ihmisiä, jotka ottavat kädestä, juttelevat ja katsovat silmiin aivan konkreettisesti kysyen vielä, miten voin olla avuksi. Tähän toimintaan meitä kutsuu esimerkiksi seurakunnan diakoniatyö. Seppo Ylönen Viime vuoden alussa perustettiin Uuden Tien, Elämään-lehden, Sanan, Ristin Voiton, Suomen Viikkolehden ja Radio Dein voimin uutismedia Seurakuntalainen.fi. Sivustolla on useiden uutissivustojen lisäksi myös blogi- ja keskusteluosiot. Seurakuntalainen.fi -uutismedian julkaisijana toimii kristillisen median yhteistyöelin Kristillinen Medialiitto. Kustantajavastuu on Perussanoma Oy:n ja Kustannus Oy Uusi Tien harteilla. Kristillisten keskustelupalstojen lisäksi internetissä on myös yhteiskristillinen portaali, josta on pääsy Facebookiin. Sivuston ylävalikoiden otsikoissa on muun muassa pelastuminen, lähetys, opetusta, Israel, taide, videot ja sielunhoito. Englanninkielinen kristillinen websivusto GodTube.com on kristillistä aineistoa jakava portaali ja vastine YouTube-sivustolle. Sillä on kuukausittain Yhdysvalloissa neljä miljoonaa kävijää. Toistaiseksi sivustolta löytyy vain vähän suomenkielistä aineistoa.

13 Kaarina valittiin vuoden paavolalaiseksi Paavolan alueneuvosto järjesti seurakuntakodissa perinteisen Paavolapäivän juhlan. Odotetuin hetki oli vuoden paavolalaisen julkistaminen. Tällä kertaa valituksi tuli Paavolan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Mähönen. Pokaalin ja kukat hänelle ojensi alueneuvoston puheenjohtaja Tapio Piilola. Vuoden paavolalaiseksi valinta oli minulle yllätys enkä osannut sitä odottaa. Minä en niinkään tunnustusta halua. Tärkeintä olisi, että Elokolo tulisi tunnetuksi. Sinne ihmiset tulevat toistensa seuraan, ja jotkut tekemään käsitöitä, Kaarina Mähönen kertoi juhlan jälkeen. Paavolassa 20 vuotta asuneen ja kymmenen vuotta asukasyhdistyksen toiminnassa olleen Kaarinan aviomies Erkki kuoli viime vuoden elokuussa. Työuransa pääasiassa vanhusten hoitajana tehnyt aktiivinen rouva jäi eläkkeelle Kotirinteen dementiakodista vuonna Valintatalon kiinteistössä oleva kahden huoneen ja keittiön kokoinen Hyvinkään Elokolo valittiin vuoden 2005 toimintakeskukseksi. Se on auki maanantaista perjantaihin kello Neljänä päivänä kello 11 alkaen on teemallisia toimintoja. Maanantaina on käsityöpäivä, tiistaisin edullinen lounas, keskiviikkoisin musiikkikerho ja torstaisin kirjallisuuskerho. Tilassa on ollut lastenkerhoja myös maahanmuuttajien lapsille. Parhaillaan teemme sukkia, lapasia ja tyynyjä, lähempänä joulua on askartelua. Osallistumme kouluyhdistyksen myyjäisiin, jossa pidämme myös arpajaiset. Näin saamme varoja yhdistyksen toimintaan. Uskomaton isä Valvomisen sunnuntaina, 13. marraskuuta oli myös isänpäivä. Siihen liittyen Ari-Pekka Laakso puhui aiheesta Yhden näköinen isä. Aluepappi Jyrki Rauhala viittasi puheessaan -sivustolla olevaan videoon Incredible Father (uskomaton isä). Tämä osallistuu triathlon-kisaan kuljettaen mukana vaikeavammaista poikaansa. Uintiosuudella poika makaa kumiveneessä, pyöräillessä hän on etuosan telineessä ja juostessa kärryissä. Kun he saapuvat maaliin, poika iloitsee. Isä on tehnyt kaiken, ja poika tuulettaa. Klippi kertoo elämän arvosta ja isän tuesta. Toinen toistamme tukien pääsemme perille maaliin. Taivaallinen Isä ei hylkää meitä. Hän pitää meistä huolen. Hän on tehnyt kaiken puolestamme, Vapahtajamme elää. Paavola-päivän juhlaa edelsi perhemessu, jonka aluksi kaikille miehille ojennettiin valkoiset ruusut. Messun toimitti lapsityön pastori Merja Telsavaara. Laulunaperoiden ja kerholaisten laulua johti kanttori Marjut Sipakko. Iltapäiväkerholaisten laulut olivat nimeltään Rukous on silta ja Jäähyväiset. Pienimmät lapset lausuivat isille osoitetun Pupu vaarin porkkana -runon, mikä sai isot aplodit. Messun jälkeisellä väliajalla oli ilmainen keittolounas ja kahvitarjoilu. Seppo Ylönen Taulukk Paavolan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Mähönen yllättyi tullessaan valituksi vuoden paavolalaiseksi. Pokaalin ja kukat hänelle ojensi alueneuvoston puheenjohtaja Tapio Piilola O Taulukko Krypto - sana-arvoitus Sivu O I Hyvinkään seurakuntalehti 6 / Krypto on sanaristikko, jossa jokaiseen tyhjään ruutuun on merkitty siihen kuuluvaa kirjainta vastaava numero. Ristikon ratkojan on pääteltävä, mikä kirjain kutakin numeroa vastaa. Kuva antaa vihjeen avainkirjaimista. Krypton laati Aarre Kiveinen. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Lähetä ratkaisusi perjantaihin mennessä kirjekuoressa osoitteeseen: Kirkonmäeltä-lehti, PL 29, Hyvinkää. Kuoreen merkintä Krypto sana-arvoitus. Kirkonmäeltä-lehden 5/2011 kryptosanaristikkokilpaan osallistui 18 henkeä ja kirjapalkinnon voittivat Soini Piikkilä ja Marja Korhonen. Onnea voittajille! 13

14 Lasten nurkka Uuden Vuoden aattoilta la Vanhassa kirkossa Uudenmaankatu 13 Joulukonsertteja Aasi on lähtenyt itsekseen katselemaan Betlehemiä. Autathan sitä löytämään takaisin Marian, Joosefin ja Jeesus-lapsen luokse. Merja Telsavaara Donkkis Big Night Paavolan seurakuntakodilla (Aittatie 1) ma klo ma klo ma klo Ohjelmassa toimintapisteitä, raamattuopetusta, iltapala Tervetuloa! joulukortti Diakoniatyön Hyvinkään seurakunnan diakoniatyöntekijät kiittävät kaikkia eri yhteistyötahoja ja vapaaehtoistyössä toimineita ihmisiä kuluneesta vuodesta. Joulukorttien asemesta diakoniatyö on ostanut Kirkon Ulkomaanavun kautta toisenlaisena lahjana puuta säästävän lieden kehitysmaahan. Hyvän Jumalan siunausta ja varjelusta kaikille hyvinkääläisille! t. Diakoniatyöntekijät Diakoniatyön Joulunaika Päivystysvastaanotto sekä ilmainen vaate- ja lelujakelu ilman ajanvarausta ma, to ja pe klo ma klo ti klo päihdetyön päivystys Mummon kammari joulutauolla klo Raamattutunti, Mitä tuleman pitää? Ulla-Kaija Hiltunen Tarjoilua klo Seurat ja lopuksi ehtoollinen Paul Juslenius, Saija Lottonen, Jaakko Uronen, musiikki Helena Lehtinen Järj. Hyvinkään seurakunta ja Uudenmaan Kansanlähetys TUUNAUSILTA torstaina klo Mummon kammarilla Helenenkatu 34 D Kuvassa on villapusero pilkottu kauluriksi, säärystimiksi ja puolihameeksi. Tuunausiltaan voit tulla tekemään monenlaista: käsin ompelemaan, virkkaamaan, leikkaamaan kaavoja, pilkkomaan neuleita, ompelemaan ompelukoneella ja saumurilla ja saamaan ideoita. Voit ottaa myös oman koneen mukaan. Teemme neuleista rannekkeita, kynsikkäitä, säärystimiä, kaulureita, käsineitä, hameita, hattuja ym. jotka myydään YV:n hyväksi su 5.2. Tuunausillan ohjaajana toimii Marja Huuskonen. Tervetuloa tuunamaan Yhteisvastuun hyväksi! Leirit Sääksin leirikeskuksessa Isä-poika -leiri Hinta aikuiset 40, lapset 15 Ilmoittautuminen 1) viimeistään Äiti-tytär -leiri Hinta aikuiset 40, lapset 15 Ilmoittautuminen 1) viimeistään v hiihtolomaleiri Hinta 40, sisarale -50% Ilmoittautuminen 1) viimeistään v hiihtolomaleiri Hinta 40, sisarale -50% Ilmoittautuminen 1) iimeistään v hiihtolomaleiri Hinta 40, sisarale -50% Ilmoittautuminen 1) viimeistään to klo 19 Sibeliuksen päivän kotimaisen musiikin konsertti Vanhassa kirkossa. Kati Välimaa viulu, Paula Nurminen alttoviulu, Renata Solonen sello ja Erkki Kallio piano. Merikanto Kuula Madetoja Kaski Sibelius. Ohjelma 10. pe klo 19 Kirkkokahvilaillassa Vanhassa kirkossa jouluisia yhteislauluja Nurja-yhtyeen säestyksellä. Mukana Kosti Kallio. la klo 17 Koko perheen joulukonsertti Hyvinkään kirkossa Sävelkeijut, Rytmiritarit & Laulunaperot. Seimen salaisuusjoulunäytelmä, ohjaus Jouni Laine. Soitinyhtye: Suvi Tuominen, huilu, Anna Kinnunen, viulu, Helena Lehtinen, piano, Konsta Mönkkönen, kitara, Pekka Kiuttu, basso, Osmo Turunen, lyömäsoittimet. Johtaa Marjut Sipakko. Vapaa pääsy, ohjelma 5. ma klo 19 Joulun sävel Hyvinkään kirkossa. Tunnelmallisia joululauluja meiltä ja muualta. Anni Nummila sopraano, Maria Kettunen mezzosopraano ja Jyrki Korhonen basso, Erkki Kallio, piano. Ohjelma 10. ke klo 19 Kohti joulua - Laura Närhi & UMO Hyvinkään kirkossa. Kapellimestarina Kirmo Lintinen. Liput: 25 / 20 / 12,5. Liput ennakkoon: to klo 18 Irina Kimin oppilaiden joulukonsertti Kytäjän kirkossa. pe klo Volare-kuoron joulukonsertti Vanhassa kirkossa. Uusia ja perinteisiä joululauluja sekä Tiernapojat. Johtaa Marianne Murtoniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 5. su klo 18 Hyvinkään kirkkokuoron joulukonsertti Hyvinkään kirkossa. Annamaria Hannonen, sopraano, Kati Pirttimaa, urut, johtaa Erkki Hannonen. ma klo 19 Tanjan ja Pauliinan joulukonsertti Kytäjän kirkossa. Joululauluja matkan varrelta esittävät pastorit Tanja Koskela ja Pauliina Kivivuori. Säestys Konsta Mönkkönen. Vapaa pääsy. ke klo 19 Tarja Turusen joulukonsertti Hyvinkään kirkossa. Kalevi Kiviniemi, urut ja Lumous Group -kuoro, joht. Kalevi Olli. Ennakkoliput/ohjelmat 29, kirkon ovelta 30/32. Liput ennakkoon: Hyvinkään Anttilasta tai su klo 19 Hyvinkään Kamarikuoron perinteinen joulukonsertti Hyvinkään kirkossa. Johtaa Erkki Hannonen. Ohjelma 5. KOTISEURAKUNNASSASI TAPAHTUU Ilmoittautuminen 1) Ilmoittautuminen tapahtuu ilmoittautumislomakkeella, joita saa Hyvinkään seurakunnan neuvonnasta tai internetistä varkka.betsku.net. Lomake lähetetään sähköisesti netissä tai tuomalla lomake seurakunnan neuvontaan tai lähettämällä se osoitteeseen Hyvinkään seurakunta/ varhaisnuorisotyö ilmoittautumiset/ PL 29/ HYVINKÄÄ. Lomakkeen voi täyttää puhelimitse ma-ke klo soittamalla nuorisotoimiston päivystykseen puh Leiripaikat arvotaan ilmoittautumisajan päätyttyä ja arvonnan tulos ilmoitetaan kaikille leiripaikkaa hakeneille. Hinta sisältää kuljetuksen kirkolta leirille ja takaisin, ruuan, majoituksen, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Leirimaksusta voi hakea maksuvapautusta taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Pääsiäisleiri hiihtäen ja lasketellen Lapissa nuorille ja heidän perheilleen Hinnat aikuiset v ja opiskelijat v v 150 alle 7-v 100 Alle rippikouluikäiset voivat lähteä mukaan aikuisen tai vanhemman sisaruksen kanssa, alle 12-vuotiaat vain aikuisen kanssa. Leirimaksusta voi hakea osittaista maksuvapautusta taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Hinta sisältää kuljetuksen kirkolta leirille ja takaisin sekä päivittäiset kuljetukset Leville, ruuan (aamiainen, eväät päiväksi, päivällinen ja iltapala), majoituksen, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Viimeinen ilmoittautumisja peruutuspäivä on 5.4. Leiriläiset otetaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille otetaan ensisijaisesti hyvinkääläisiä. Ilmoittautuminen 2) Rovastikunnallinen Kulta -telttaleiri Lapissa vuotiaille. Majoitus seurakunnan teltoissa.hinta n Leirimaksusta voi hakea osittaista maksuvapautusta taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Hinta sisältää kuljetuksen kirkolta leirille ja siellä tehtäville retkille, ruuan, majoituksen, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Viimeinen ilmoittautumis- ja peruutuspäivä on 2.5. Leiriläiset otetaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille otetaan ensisijaisesti hyvinkääläisiä. Ilmoittautuminen 2) Ilmoittautuminen 2) Ilmoittautuminen tapahtuu ilmoittautumislomakkeella, joita saa Hyvinkään seurakunnan neuvonnasta tai internetistä varkka.betsku. net. Lomake lähetetään sähköisesti netissä tai tuomalla lomake seurakunnan neuvontaan tai lähettämällä se osoitteeseen Hyvinkään seurakunta/ varhaisnuorisotyö ilmoittautumiset/ PL 29/ HYVINKÄÄ. Lomakkeen voi täyttää puhelimitse ma-ke klo soittamalla nuorisotoimiston päivystykseen puh Samasta numerosta saa myös lisätietoja leireistä. Kaikkien em. leirien ilmoittautuminen alkoi

15 Joulukuu Tammikuu 2012 Muutokset mahdollisia. Seuraa kirkollista ilmoittelua. Torstai Perhepäivä Mummon kammari 10 Kehitysvammaisten joulukirkko 10 Kansainvälinen naistenkerho Paavolan srk-koti Torstaitovi Vehkojan Omaishoitajapysäkki Mummon kammari 13 Vanhan kirkon lähetyspiiri, Vanhan kirkon sivusali 18 Nuorten laulu- ja soitinryhmä Kuvastus, Tuomas-piiri Vehkojan 19 Sibeliuksen päivän kotimaisen musiikin konsertti Perjantai Avoin rukouspiiri srk-keskuksen kappeli 19 Kirkkokahvilailta Vanhassa kirkossa. Jouluisia yhteislauluja Nurja-yhtyeen säestyksellä. Lauantai Verkostotapaamisen joulujuhla Vehkojan 17 Koko perheen joulukonsertti Hyvinkään kirkko Sunnuntai Messu ISKO (isoskoulutus) Hyvinkään kirkko 10 Sanajumalanpalvelus ja Kauneimmat joululaulut Paavolan srk-koti Kauneimmat joululaulut, ilmoitus s. 4 Maanantai Avoimet ovet Mummon kammari 18 Avoin Raamattupiiri Paavolan srk-koti 19 Joulun sävel Oopperalaulajien joulukonsertti Hyvinkään kirkko, ilmoitus s. 14 Tiistai Avoin rukouspiiri Martin srk-talo 12 Avoimet ovet Mummon kammari 17 Luciafest och de vackraste julsångerna i Gamla kyrkan 18 Lähetysilta Luther-talo Harjuk 1 (SLEY) 19 Hanna-piiri työkeskuksen aulakahvio Keskiviikko Avoin aamurukouspiiri Raamattu- ja rukouspiiri 12 Jumppaa Mummon kammari 12 Jumppaa Paavolan srk-koti 16 Seurakuntaveisaajat 18 Lähetystyön ja pienpiirien joulujuhla Ruut-piiri Vehkojan Tuomas-piiri Vehkojan 19 Kohti joulua Laura Närhi ja UMO Hyvinkään kirkko, ilmoitus s. 14 Torstai Perhepäivä Mummon kammari Mummon kammarin käsityökerho Vehkojan 18 Ylistysryhmä 18 Avoin rukouspiiri 18 Irina Kimin oppilaiden joulukonsertti Kytäjän kirkko Tuomas-piiri Vehkojan Ruut-piiri Vehkojan 19 Kauneimmat joululaulut Martin srk-talo Perjantai Päihteetön joulujuhla Vehkojan 13 Raamattupiirien joulujuhla Volare-kuoron joulukonsertti, ilmoitus s Kirkkokahvila-ilta Hyvinkään torilla Lauantai Joululauluilta Vanha kirkko (Rauhanyhdistys) Sunnuntai Messu Hyvinkään kirkko 10 Messu Paavolan srk-koti 12 Messu Vehkojan 15 Christmas carrols and prayer in Old Church 18 Kauneimmat joululaulut Ridasjärven Päivölä 18 Kirkkokuoron joulukonsertti Hyvinkään kirkko, ilmoitus s. 14 Maanantai Vehkojan alueneuvoston joulupuuro Vehkojan Hanukka-juhla Hyvinkään Vapaaseurakunta 19 Tanjan ja Pauliinan joulukonsertti Kytäjän kirkko, ilmoitus s. 14 Keskiviikko Avoin aamurukouspiiri 11 Kytäjä-kerho Kytäjän kirkon sivusali Raamattu- ja rukouspiiri 19 Tarja Turusen joulukonsertti Hyvinkään kirkko, ilmoitus s. 14 Torstai Nuorten laulu- ja soitinryhmä Kuvastus Seurakunnassa tapahtuu Joulujuhlia ke klo Lähetystyön, evankelioimistyön ja pienpiirien yhteinen joulujuhla seurakuntakeskuksen (Hämeenkatu 16) juhlasalissa. Mukana nimikkolähetit Kaarina ja Pekka Koskinen, pastorit Kosti Kallio, Esa Kokko ja Marko Huhtala sekä lähetyssihteeri Johanna Rantalankila. Arpoja lähetyksen hyväksi. pe klo Päihteetön joulujuhla Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Yli-Anttilantie 3. Leena Ranta, Minna Kettunen ja Kristiina Leinonen. klo Raamattupiirien joulujuhla seurakuntakeskuksen, Hämeenkatu 16, kokoussalissa, 2. krs. Mukana Esa Kokko. ma klo Vehkojan jouluateria vastuunkantajille, liikuntaryhmäläisille ja alueneuvostolle. Mukana pastori Esa Kokko. Jouluaatto la klo Avoin jouluaatto Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Yli-Anttilantie 3. Oletko jouluna yksin? Tai kaksin, mutta muukin seura kiinnostaa? Jouluaaton ohjelmassa ruokailua ja järjestettyä yhteisohjelmaa. Isäntäparina Birgitta ja Esa Kokko sekä kanttori Minna Kettunen. Jouluaterialipukkeita (10 ) saatavissa srk-keskuksesta ma asti. Tervetuloa viettämään yhteistä joulujuhlaa! Aatonaatto pe Joulunodotuskirkko Martin srk-talo 22 Aatonaaton yömessu Paavolan srk-koti Jouluaatto la Hartaus Rauhannummen kappelissa. Linja-autokuljetus. 14 Hartaus Kytäjän kirkossa. 14 Joulunäytelmä Kuninkaasi tulee Hyvinkään kirkossa. 15 Julbön i Gamla kyrkan Jouluaaton hartaus Kytäjän kirkossa 16 Joulunäytelmä Kuninkaasi tulee Hyvinkään kirkossa 17 Hartaus Vanhassa kirkossa 17 Vehkojan avoin jouluaatto Vehkojan srk-keskuksessa 18 Hartaus Puolimatkan sankarihaudoilla 23 Jouluyön messu Hyvinkään kirkossa Joulupäivä su Joulukirkko Vanhassa kirkossa 8 Joulukirkko Hyvinkään kirkossa 9 Joulukirkko Kytäjän kirkossa 10 Joulupäivän messu Paavolan srk-kodissa 11 Perhekirkko Vehkojan srk-keskuksessa Tapaninpäivä ma Messu Hyvinkään kirkossa 15 Jouluseurat Mummon kammari (Herättäjä-Yhdistys). Keskiviikko Raamattu- ja rukouspiiri Uudenvuoden aatto la Seurat ja hartaus Vanhassa kirkossa (Uudenmaan Kansanlähetys) Ehtoollishetki Vanhassa kirkossa (Uudenmaan Kansanlähetys) 23 Jo vanha vuosi mennyt on... Hartaus Hyvinkään kirkossa Tammikuu 2012 Sunnuntai Sanajumalanpalvelus Linja-autokuljetus Rauhannummeen Keskiviikko Raamattu- ja rukouspiiri 12 Jumppaa Paavolan srk-koti Torstai Kansainvälinen naistenkerho Paavolan srk-koti Perjantai Messu ja lähetyksen kirkkopyhä Hyvinkään kirkko 18 Kauneimmat joululaulut vielä kerran Sunnuntai Messu Hyvinkään kirkko 10 Messu Paavolan srk-koti 12 Messu Vehkojan 14 Hyvinkään Inkeri-kerho työkeskuksen aulakahvio 18 Tuomasmessu Hyvinkään kirkko Maanantai Käräjäkirkko Hyvinkään kirkko 12 Avoimet ovet Mummon kammarissa 18 Avoin Raamattupiiri Paavolan srk-koti Israel Raamattu- ja rukouspiiri työkeskuksen aulakahvio Tiistai Avoin rukouspiiri Martin srk-talo 12 Avoimet ovet Mummon kammarissa 13 Paavolan eläkeläiskerho Paavolan srk-koti Keskiviikko Avoin aamurukouspiiri Raamattu- ja rukouspiiri 12 Jumppaa Mummon kammarissa 14 Hakalan eläkeläiskerho, Ahmankatu 2 19 Raamattuluento Vanha kirkko Torstai Perhepäivä Mummon kammarissa Kehrääjänkadun eläkeläiskerho Mummon kammarin käsityökerho Vehkojan 18 Glad tidings Bible study group Old church 18 Ylistysryhmä Kastepisarat Ruut-piiri Vehkojan srk-keskuksen piharakennus Perjantai Raamattupiiri 13 Raamattupiiri Vanha kirkko 18 Avoin rukouspiiri srk-keskuksen kappeli 18 Siioninvirsiseurat Vehkojan (Herättäjä-Yhdistys) Lauantai t rukousviikonloppu Mummon kammari Sunnuntai Messu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen Hyvinkään kirkko 15 Siionin kanteleen lauluseurat (ELY) 17 Ylistysmessu Vehkojan 18 Iltakirkko Maanantai Avoimet ovet Mummon kammarissa Tiistai Avoimet ovet Mummon kammarissa Keskiviikko Avoin aamurukouspiiri 11 Kytäjä-kerho Kytäjän kirkon sivusali Raamattu- ja rukouspiiri 12 Jumppaa Mummon kammarissa 14 Sotiemme veteraanien keskustelupiiri 18 Käteväpiiri Mummon kammari Torstai Perhepäivä Mummon kammarissa Kansainvälinen naistenkerho Paavolan srk-koti Omaishoitajapysäkki Mummon kammari 13 Vanhan kirkon lähetyspiiri, Vanhan kirkon sivusalissa Mummon kammarin käsityökerho Vehkojan etsku.net Jumala. Armo. Elämä. Betaniassa: (päättyy ) Keskiviikkoisin Raamis Perjantaisin After School Lauantaisin Nuortenilta NUORTEN JOULUNAJAN TOIMINTA Nuortenillassa Betskun joulu! Mukana mm. Idän Ihmeet ja muuta hauskaa ohjelmaa! Katso lisää osoitteesta nuoret.betsku.net Hyvinkään seurakuntalehti 6 / Hyvinkään seurakunnan nuorisotyö PL Hyvinkää 15

16 Hyvää Joulua ja Rauhallista uutta vuotta 2012 kaikille hyvinkääläisille! Enkeli taivaan Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan. Herramme Kristus teille nyt on tänään tänne syntynyt, ja tää on teille merkiksi: seimessä lapsi makaapi. Jo riennä, katso, sieluni, ken seimessä nyt makaapi: hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses. Oi terve, tänne tultuas, syntist et hylkää, armias. Sä köyhäks tulit, rikkahin, sua kuinka kyllin kiittäisin. Ah Herra, joka kaikki loit, kuin alentaa noin itses voit ja tulla halpaan seimehen heinille härkäin, juhtien! Vain heinät on sun vuoteenas, oi Herra, taivaan kuningas, vaikkeivät kultavaattehet sun oisi valtas arvoiset. Sibeliuksen tunnetuimmat joululaulut Kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen ( ) joulumusiikki kaikuu kodeissa, kirkoissa ja marketeissa. Hän sävelsi vuosina viisi joululaulua. Tunnetuimpia ovat Sakari Topeliuksen sanoittama En etsi valtaa loistoa ja On hanget korkeat nietokset, jonka sanoittaja on Vilkku Joukahainen. Muut säveltäjämestarin joululaulusävellykset ovat Joulupukki kolkuttaa, Jo on joulu täällä ja Jo joutuu ilta. Hyvinkään seudulla tuttu ja Kytäjällä viihtyvä Sibelius Akatemian kirkkomusiikin professori emeritus Reijo Pajamo kertoo puhelimessa, että En etsi valtaa loistoa ei ole musiikillisessa mielessä niinkään joululaulu vaan jouluvirsi. Sakari Topelius kirjoitti virren sanat ruotsiksi, eikä ensimmäistä suomentajaa tiedetä. Oletan, että se oli Topeliuksen tyttärenpoika Mikael Nyberg. Jouluvirsi otettiin Suomen ruotsinkieliseen virsikirjaan jo 1940-luvulla, mutta suomenkieliseen virsikirjaan se (nro 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa ) tuli vasta vuonna 1986 Niilo Rauhalan hyvänä suomennoksena, Reijo Pajamo sanoo. " Hänen julkaisemassaan Taas kaikki kauniit muistot Joululaulujen taustat ja tarinat -kirjassa mainitaan, että On hanget korkeat nietokset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1901 Joulupukki-lehdessä. Laulun sanat kirjoitti parikymppinen opiskelija Vilppu Joukahainen ollessaan Sortavalan opettajaseminaarissa. Laulu on sävelmältään reippaampi ja iloisempi kuin edellinen. Laulun syntyessä elettiin sortokautta. Sibelius tuo esille, että eteenpäin pyrkivä laulu on nuoren miehen kirjoittama: Oi anna, Jumala, armoas ja kansaa suojaa sun voimallas. Sävellykseen yhdistyy myös isänmaallisuus. Järvenpään Ainolassa joulu alkoi siitä, kun Sibelius alkoi soittaa flyygelillä On hanget korkeat nietokset -laulua. Aino Sibelius säesti laulun En etsi valtaa loistoa. Seppo Ylönen Torstaina klo 19 Sibeliuksen päivän kotimaisen musiikin konsertti Vanhassa kirkossa, Uudenmaankatu 13. Kati Välimaa viulu, Paula Nurminen alttoviulu, Renata Solonen sello ja Erkki Kallio piano. Konsertissa kuullaan seuraavien säveltäjien musiikkia: Merikanto - Kuula - Madetoja - Kaski ja Sibelius. Ohjelma 10. Voita herkkukori jouluksi! Näin näytät esimerkilläs, ettei sun kelpaa edessäs ei kunnia, ei korkeus, ei valta, kulta, rikkaus. Ah Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein. Mua älä hylkää tuskassa, vaan vahvista ain uskossa. Ah, iloni jos sinuss ois, en unhottaa sua koskaan vois. Suo siihen apus armosta, niin kiitän aina riemulla. Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen. Enkeli taivaan (saks. Vom Himmel hoch) jouluvirren kirjoitti vuonna 1535 uskonpuhdistaja Martti Luther Luukkaan evankeliumin 2. luvun jakeiden 8 16 pohjalta. Säveltäjänäkin pidetään Lutheria, mutta mahdollisesti sävellys on mukaelma 1400-luvun kansanlaulusta. Vuonna 1605 suomalaiseen virsikirjaan tulleen virren suomentaja on Hemminki Maskulainen. Nykyisen suomennoksen teki Julius Krohn vuoden 1886 virsikirjauudistusta varten, jolloin se sai numerokseen 21. Vastaaja osallistuu arvontaan! Palautekysely seurakunnan viestinnästä Hyvinkään seurakunnan viestinnän kehittämiseksi pyydämme Kirkonmäeltä-lehden lukijoita vastaamaan oheiseen kyselyyn. Siihen osallistuvien kesken arvotaan palkinnoiksi seurakunnan pitopalvelun kolme herkkukoria. Kyselyyn osallistuvien yhteystietoja käytetään ainoastaan mahdollisesta voitosta ilmoittamiseen. Vastaukset palautetaan mennessä seurakuntakeskuksen neuvontaan osoitteessa Hämeenkatu 16, Hyvinkää. 16 Postin kautta palautettavat vastaukset mennessä osoitteeseen Viestintätoimisto, Hyvinkään seurakunta, PL 29, Hyvinkää. Voit vastata kyselyyn myös sähköisellä lomakkeella osoitteessa Arvonta suoritetaan ja voittajille ilmoitetaan voitosta samana päivänä. Minkä kouluarvosanan (4 10) annat Kirkonmäeltä-lehdelle? Ulkoasu Sisältö Millaisia juttuja haluaisit lukea lehdestä? q Hyvinkääläisten henkilöhaastattelut q Valtakunnallisesti tunnettujen henkilöiden haastattelut q Hartauskirjoitukset q Kirkolliset juhlat q Raamattutieto q Lähetystyö q Seurakunnan toiminta q Yleisönosastokirjoitukset q Kolumnit q Sanaristikot q Ilmoitukset seurakunnan tilaisuuksista q Toimintakalenteri q Muu juttu? Mikä? Mistä haet/saat tietoa seurakunnan toiminnasta? q Aamuposti q Kirkonmäeltä-lehti q Seurakunnan verkkopalvelu (nettisivut) q Kirkoissa ja seurakuntakeskuksissa jaettava viikkotapahtumaesite q Seurakunnan ilmoitustaulut q Facebook q Toiset ihmiset q Muu, mikä? Missä paikallislehdessä haluaisit seurakunnan ilmoittavan toiminnastaan? q Aamuposti q Hyvinkään Viikkouutiset q Hyvinkään Vartti-lehti q Muu, mikä? Käytätkö seurakunnan verkkopalvelua (nettiä)? q Päivittäin q Viikottain q Joskus q Ei koskaan Vastaajan nimi ja puhelinnumero Kiitos osallistumisesta! Hyvinkään seurakunnan viestintä