KESÄKUUN TARJOUKSIA. APC UPS ES 400VA - Suojaa jännitepiikkejä, yli- ja alijännitteitä

Transkriptio

1 TIISTAI VSK Nro 43 Hinta 1 Milloin olet viimeksi ajatellut silmiäsi? Aurinkolasit -30% *** LISÄKSI PALJON MERKKIKEHYKSIÄ -50 % ** Tervetuloa edullisille ostoksille! Tuliaiset, Lahjat, Matkamuistot, Askartelutarvikkeet, Pelit, Lelut,...ja Paljon Muuta! Kauppatie 8, S-Marketissa Pudasjärvellä p Avoinna: ma-to 10-17, pe 10-18, la alk. + =129 * SILMÄLÄÄKÄRIKÄYNTI JA SILMÄLASIT NYT YHTEISHINTAAN VAIN MEILTÄ Hanki nyt uudet silmälasit kauden parhaiden merkkikehysten valikoimasta. *) Esimerkkihinta Inspiro silmälaseilla kerran ohennetut linssit kovalla ja heijastuksenestopinnalla. Asiakas maksaa itse lääkärinpalkkion, josta ei myönnetä Bonusta. Etu annetaan silmälääkärikäynnin kuittia vastaan kokonaishinnasta. **) Lisäksi erä merkkikehyksiä puoleen hintaan ostaessasi silmälasit, kehysvalikoima vaihtelee myymälöittäin. Silmälääkärikäyntiedun voi yhdistää kehysetuun. Etu koskee uusia tilauksia. Ei muita alennuksia. Kampanjaetu voimassa ***) Tarjous koskee normaalihintaisia aurinkolaseja voimakkuudella tai ilman. Ei koske Bvlgarin, Chanelin, Diorin ja Oakleyn aurinkolaseja. Ei muita alennuksia. Varaa aika silmälääkärille tai optikolle. PUDASJÄRVI Toritie 1, puh palvelemme ma pe kauppiaasi XP7 ENDURO 50 cc 2.990:- Koira selvisi Livojoesta ilman apuja Pelastuslaitos sai varhain maanantaiaamuna ilmoituksen veden varaan joutuneesta koirasta Timosenkoskentieltä. Uimasilleen mennyttä eläintä oli lähtenyt virtaus viemään ja omistaja katsoi parhaaksi pyytää apua. Koira kuitenkin selvisi rantaan omistajan avustuksella eikä pelastuslaitoksen tarvinnut puuttua tilanteeseen. KESÄKUUN TARJOUKSIA APC UPS ES 400VA - Suojaa jännitepiikkejä, yli- ja alijännitteitä sekä sähkökatkoja vastaan - Neljä akku/ylijännitesuojattua lähtöä - Neljä akkuvarmennettua shukolähtöä (akunkesto jopa 35 min.) 109 APC YLIJÄNNITE- SUOJA 5-paikkainen APC YLIJÄNNITE- SUOJA 8-paikkainen 35,00 59,90-1,8 m johto (myös verkkoliitäntä-, TV-, RJ11-suojaus) ALPINE CDE-180 SOITIN - USB, CD, 3,5mm AUX in ja radio - BassEngine SQ - Subbarin tasonsäätö ja vaiheenkääntö - Punaisella ja vihreällä taustavalolla - Takuu 24 kk 99 ASENNUSTARJOUS: Autoradion ostajalle (yli 95 ) asennus kaupan päälle. (Arvo 20 ) NYT MEILLÄ! MAXIVISION IPTV DIGIBOKSI - Katso TV-ohjelmat reaaliaikaisena netin kautta - Tarvitset yli 2M Nettinopeuden - Sis. 13 kpl peruskanavaa (Kairan kuitu) (Norm. 6 /kk) - 5 tuntia tallennustilaa - Catch up-toiminto, voit aloittaa alusta jo alkaneen ohjelman katselun - Saatavana yli 90 kanavaa/tallennustilaa jopa 100 tuntia 149 Meiltä myös asennukset, kysy tarjous! HUOLLON TARJOUS: ANNA VANHALLE XP-KONEELLEESI UUSI ELÄMÄ, Windows XP-käyttöjärjestelmän poisto ja Linux Ubuntukäyttöjärjestelmän täysasennus - Ulkoasu ja käyttö samanlainen kuin XP:ssä - Ei tarvitse virustorjuntaa - Kevyt ohjelma, koneesi ei hidastele/jumittele - Vanhat tietosi pysyvät tallessa Käyttövalmiina 119 Tarjoukset voimassa saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. MYYNTI ASENNUS HUOLTO KOILLIS-TELE KAUPPATIE 6, PUDASJÄRVI, p , , HUOLTO ma-pe 9-17, la 9-13 TOIVO KIMINKI Pelargoniat (Norm. 6,50 /kpl) Marketat (Norm. 6,00 /kpl) Punatalvio 15 /3 kpl 15 /3 kpl 15 (Norm. 6,00 /kpl) /3 kpl Tervetuloa kukkaretkelle keskelle Koillismaata kahvia ja mehua tarjolla joka päivä! Pesiöläntie 21 Taivalkoski NAISTEN VAATTEIDEN ERIKOIS LIIKE Toritie 2, Soneran vieressä, Pudasjärvi. Puh vaatepuotihertta@gmail.com Kevyttä kesävaatetta arkeen ja juhlaan! Hyvä valikoima CAPREJA ja NILKKAFARKKUJA. Palvelemme ma-pe klo la klo Tervetuloa! JAASKAMONKOSKEN AVAUS -kalastuskilpailu Pudasjärven Ervastissa lauantaina Kilpailu alkaa klo Katso tarkemmin pe Iijokiseudusta. Korentojärven kalaveden osakaskunta Nyt korkealaatuiset Royal Canin päivittäisja erikoisruokavaliot koirille sekä kissoille Pudasjärveltä! Hox! asti Etusetelikampanja Meiltä myös Peugeot Scootterit Jari Keskiaho Sami Kaivorinne Tulotie 1, Pudasjärvi Puh. (08) SKI-DOO LYNX CAN-AM Hilla alkoi kukkia helatorstain aikoihin. Pian se on parhaimmillaan. Enää rankkasateet, hallat, myrskytuulet, hillakuoriaiset tai pölyttäjien puute voivat pilata ennennäkemättömän hyvän sadon. Kun ostat kaksi 14 kg pakkausta koirien Royal Canin erikoisruokavaliota, saat 50 euron alennuksen! Pudasjärven kaupungineläinlääkärin vastaanotto Jyrkkäkoskentie 18, Pudasjärvi Tarvike- ja rehumyynti arkisin klo 9-12 Puh (avustaja), (ell M. Konttila ark klo 8-9)

2 Tänään 3.6. Päätoimittaja: Pasi Martta Haarahiltunen Oinas-Panuma Perustettu: 1969 puh PÄIVÄ AURINGON NOUSU- JA LASKUAJAT Pudasjärvellä Kurenalla NOUSEE LASKEE Taivalkoskella kirkonkylällä NOUSEE LASKEE Ti :35 23:49 02:25 23:49 Ke :32 23:52 02:21 23:53 To :29 23:56 02:18 23:57 Pääkirjoitus Lukijan kynä Lukijan posti osoitteella: Iijokiseutu, PL 24, Pudasjärvi. sähköposti: netti: Kirjoitukset mieluiten omalla nimellä. Jos haluat käyttää nimimerkkiä, on myös oma nimi ja osoite liitettävä mukaan. Vettä, kiitos Jäät lähtivät kevään kuluessa, ja jo tekisi monella vesille mieli. Tuhansien järvien maaksi tituleerattu Suomi on sitä ihan oikeasti. Laskelmien mukaan täällä on noin järveä. Niiden koot vaihtelevat, mutta koko ei suomalaisille ole niin tarkka kriteeri. Riittää, että vettä on lähellä. Sauna ja laituri ovat plussaa. Jokia maassamme on 647. Pudasjärven kaupungin alueelle vesistöjä on sattunut ihan mukavasti. Tarjolla on niin leveää jokea, isohkoja järviä kuin pieniä suolampia. Vesistöt tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia luonnossa liikkujille. Ylivoimainen ykkönen täällä on kalastus, joka kuuluu paikallisten vakioharrastuksiin. Kalastustyylejä on monia: kala saattaa jäädä kiinni esimerkiksi perhoon, uistimeen, katiskaan, verkkoon tai atraimeen. Näillä main saadut kalat napsitaan hyvin yleisesti parempiin suihin. Yksi kalastamisen viehätys on saaliin saaminen ja sen valmistaminen. Luonnonläheisyydessä rentoutuminen ja liikunta tulevat monesti siinä sivussa. Joissa ja järvissä voi myös uida tai liikkua erinäisillä kulkupeleillä. Veneet ja kanootit kuljettavat retkeilijöitä lähes ääneti. Yhtäkkiä meloja voi törmätä lintupoikueeseen tai nähdä kalan hyppäävän. luonto on yllätyksiä täynnä. Vesillä lähiseudusta avautuu ihan toinen kuva kuin kuivalta maalta. Näkökulman vaihtaminen välillä tekee oikein hyvää. Iijoki ei kuivu Pohjolan Voimalla on vireillä Kollaja-hanke, joka toisi Pudasjärvelle paljon myönteistä kehitystä. Aika ajoin olemme saaneet lukea lehdistä hankkeen vastustajien väitteitä siitä, että Iijoki, lähinnä Kipinän kosket, kuivuisivat hankkeen seurauksena. Tällaisia väitteitä suureen ääneen on esitetty myös joissakin yhtiön järjestämissä tilaisuuksissa. ME ALLEKIRJOITTANEET olemme sitä mieltä, että kaikkien hankkeesta kiinnostuneiden, myös vastustajien, kannattaa tutustua huolella hankkeen suunnitelmiin ja siinä esitettyihin kesä- ja talviajan virtaamiin Kipinänkoskiin. Kun oikein omilla aivoilla ajattelee, eikä suunapäänä ole heti hanketta vastaan, voi asia jopa kirkastua. Kyllä nuo kesäajan virtaamat ovat riittävän suuria pitämään joen jokena ja varmistamaan kalojen elinolosuhteet. Myös maisema pysyy Kalasta ja Iijoesta Kipinän koululla olevassa tilaisuudessa Pohjolan Voiman edustaja totesi, että Kipinän koskijaksolla ei ole harjuksen kutupaikkoja. Ja että kevättulvat vie hiekat mennessään. Totta kai kevättulvat hiekkaa kuljettaa, mutta uutta hiekkaa tulee aina tilalle, hiekat ei lopu, sitä riittää. Koskijaksolta löytyy lukematon määrä kutupaikkoja. Tämä ei ole väittämä vaan tosiasia. samanlaisena kuin nytkin. Talviaikaan joessa on jääkansi, joka turvaa sen, että talviajan virtaamilla kalat voivat elää joessa. SUOSITTELEMME kaikille hankkeesta kiinnostuneille tutustumista hankkeen suunnitelmiin. Kannattaa osallistua, jos on mahdollista, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin. Toki tuollainen tilaisuus, joka oli Kipinässä, ei ole mistään kotoisin. Siellä vastustajat, jotka olivat pääasiassa muualla asuvia mökkiläisiä, huutelivat koko ajan älyttömiä kommentteja ja sellaiset, jotka olisivat halunneet kysyä rauhassa asiasta, eivät saaneet suunvuoroa. Eli käyttäydytään jatkossa rauhallisesti ja puntaroidaan hankkeen hyötyjä ja haittoja rauhassa. Antti Ruottinen Seppo Parkkila luvulla harriongella ollessa piti monesti sen takia lähtiä pois, kun monista kutupaikoista pikkuharrit rupesi perhoon tarttumaan. Kipinänkosket ovat aivan samat kuin 50-luvulla, joki on luonnontilassa. Eiköhän harrikannan hupeneminen johdu aivan muista syistä kuin kutupaikkojen puutteesta. Kipinän mies M. Kokko Jatkuvaa ilkivaltaa Keskustassa on tehty toistuvasti ilkivaltaa alkukesän aikana. Liepeen ojan sillankaide revitty irti, Raitsussa laitureita rikottu, pukukoppeja tuhrittu, kaikenlaista roskaa ja jätettä on öitten jäljiltä pitkin ja poikin. Laidunalueen päässä rantapolkua on hävinnyt pyörätie/jalankulku liikennemerkki, Tuohikodin kohdalla rantapolkua samainen liikennemerkki on kiskottu irti maasta. Makaa polun vieressä. Raitsun pukukopin kyljestä on revitty irti koirien uimarannalla uittamiskielto merkki. Ei ole virikkeistä kiinni tietynsorttisten nuorten ilkivallantekovimma. Sellaiset nuoret eivät kaipaile virikkeitä, joitten päätyönä on juhlia, mellastaa ja särkeä paikkoja. Ne nuoret, jotka harrastavat, eivät liiku ilkivaltaporukoitten seurassa. RAITSUSSAKIN ON monenlaista harrastusmahdollisuutta, on pelikenttiä monenlaisten pelien pelaamiseen. Eikö rikkojanuorisoa saa kuriin? Poliiseille olisi valoisina öinä töitä täällä keskustassa. Jalkautukaa rantapolulle ja Raitsuun, niin näette mitä siellä tapahtuu. Tai ajakaa aina jollakin muulla kuin poliisiautolla Raitsuun katsomaan. Myös vanhemmille pyyntö, seuratkaa mitä nuorenne puuhailevat öiseen aikaan. Autojen musiikkimökää on arkiöinäkin täällä keskustassa. Nuorison juhlinta ei aina keskity vain viikonloppuöihin. Jos joku kaipailee koiransa koppia, se on laskenut pitkin Iijokea. Vihreä, eristetty, hyvännäköinen koppi. Miten lie sekin jokeen joutunut...? Joku kuri nuorisolle! Sää Tänään Syötekylä +21 Taivalkoski Keskiviikkona +23 Torstaina +24 Perjantaina +27 Lauantaina Pudasjärvi Puhos Ennuste tehty

3 Mustikalle haetaan alkuperäsuojaa Marja- ja luontaistuotealan etujärjestö Arktiset aromit ry. on suunnitellut EU:n alkuperäsuojan hakemista metsissä kasvavalle mustikalle. Sitä katsotaan tarvittavan, koska maailmalla ei aina osata erottaa mustikkaa viljellystä pensasmustikasta. Hakemusta varten on yhdistyksessä etsitty yhteistyötä länsinaapurin kanssa, mutta siellä ei ole vastaavaa järjestöä. Arktiset aromit on pyytänyt taustatyönsä tueksi lausuntoja alan tutkijoilta ja yrityksiltä. Ihan hetkessä ei tuota suojaa saada, prosessi EU:ssa voi kestää parikin vuotta, Arktisissa aromeissa tiedetään. 3 Kaupunginjohtajan sijaisuudet päätettävänä Hallintojohtaja Seija Turpeinen on ensimmäisenä vuorossa, kun lomalle ja myöhemmin eläkkeelle jäävän kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan tehtävien hoidosta huomenna kaupunginhallituksessa päätetään. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki esittää, että Turpeisen ollessa estynyt vuoroon tulisi sijaisena vs. tekninen johtaja Eero Talala. Hänenkin ollessa estynyt tai poissa viran hoito siirtyisi opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holapalle. Läksiäisjuhlasta pysyvä muisto kaupungintalolle KUVAT TOIVO KIMINKI Pitkästä esitetään jälleen ruokapalvelupäälliköksi Määräaikaisen ruokapalvelupäällikön viran vastaanotosta aiemmin keväällä kieltäytynyt kuusamolainen restonomi Marja Pitkänen on hakenut myöhemmin auki ollutta, mutta nyt toistaiseksi täytettävää ruokapalvelupäällikön virkaa. Kaupunginhallitus käsittelee nimitystä huomenna. Esityksenä on, että Pitkänen valittaisiin virkaan. Hänen kieltäytymisensä varalle esittää kaupunginjohtaja valittavaksi haukiputaalaisen restonomi Pirjo Kärjen. Laamasen sijaisuus hakuun Ympäristöjohtaja Pentti Laamanen on ilmoittanut olevansa jäämässä eläkkeelle ensi vuoden huhtikuun alussa. Hän on nyt osa-aikaeläkkeellä ja ilmoittaa tekevänsä viimeisen varsinaisen työpäivänsä syys-lokakuun vaihteessa. Kaupunginhallituksen käsittelyyn tulee huomenna esitys, jonka mukaan se päättää julistaa haettavaksi ympäristöjohtajan viransijaisuuden ensi maaliskuun loppuun asti. Jongunjärven rantakaavasta valitettu Maaliskuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytty Jongunjärven ei mene läpi valituksetta. Pohjois- Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt kaupungilta lausuntoa valituksesta, jonka on sinne jättänyt yksityishenkilö. Hän katsoo, että kaava ei täytä MRL:n 73. pykälän vaatimuksia ja asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan. Valittajan mukaan hänen mielipidettään ja muistutustaan ei ole kaavaa käsitellessä otettu huomioon ja mielipide on kirjattu virheellisesti kaupunginhallituksen pöytäkirjaan. Valittaja vaatii myös kaupunkia korvaaman hänen oikeudenkäyntikulunsa. Kaupunginhallituksen lausunnossa esitetään valittajan vaatimukset hylättäviksi perusteettomina. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä, että Jongunjärven ranta-asemakaava tulee voimaan lukuunottamatta valituksen kohteina olevia kahta korttelia. Kimmo Takaraution tekemä Kaarina Daavittilan muotokuva paljastettiin eilen. Toivo Kiminki Eilinen eläkkeelle siirtyvän kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan läksiäisjuhlan odotetuin ja parhaiten piilossa pidetty ohjelmanumero, kaupunginhallituksen tilaama muotokuva, paljastettiin parinsadan kutsuvieraan läsnäollessa. Muotokuva maalannut hetekyläläinen taiteilija Kimmo Takarautio on muotokuvassa pysynyt tyylilleen uskollisena. Kookkaassa öljyvärityössä on käytetty rohkeasti värejä. Daavittila on kuvattu työhuoneessaan. Yksityiskohtana ja Pudasjärven historiaan viittaavana on työpöydälle maalattu Sinikka Wunschin Pudasjärven asutustoiminnan historiasta kertova kirja. Takarautio kertoi tilauksen tulleen itselleen yllätyksenä. Kovin kauaa ei harkinta-aikaa annettu kun asiaa puhelimitse tiedusteltiin. Ei taiteilija sitä sanonut kyllä tarvinneensakaan. Hän piti saamaansa tilaustyötä suureena kunniana itselleen. Maalauksen hän teki öljyväreillä, perinteisellä pensselillä. Joitain toiveita mallilta tuli maalauksen yksityiskohtiin. Kyllä minä niitä sinne olen ripotellut. Koin työn tärkeäksi, harva pääsee maalaamaan muotokuvaa kaupunginjohtajasta, vieläpä naispuolisesta. Kutsuvierasjoukolle oli tarjolla monipuolista pudasjärveläistä ohjelmaa. Työ alkoi tapaamisella kaupunginjohtajan työhuoneessa. Siellä Takarautio kertoi hahmotelleensa mallin muotokuvaa. Taustat ja tarpeellisiksi katsomansa yksityiskohdat hän maalasi omassa ateljeessaan. Kokemus kaikkiaan oli erittäin mieluisa. Kaupunginjohtaja Daavittila on todellinen huippumalli. Takarautio kertoi muotokuvan teon tiukalla aikataululla onnistuneen, kun aiemmin suunniteltu suuri tilaustyö lykkääntyi jonkin aikaa. Työn hän oli tehnyt tiukan salaperäisyyden vallitessa. Edes malli ei ollut nähnyt valmista maalausta ennen eilistä paljastustilaisuutta. Paljastuspuheenvuoron käyttänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki kertasi Daavittilan kuusivuotisen kauden vaiheita kaupungin johdossa. Isoina ja merkityksellisinä asioina hän mainitsi kaupunginvaltuuston yksimielisen päätöksen ottaa vastaan pakolaisia. Se oli iso henkinen, ennakkoluuloton askel meille, Riekki sanoi. Puutuotealan kehittämisen ja Syötteen matkailun edesauttaminen ovat myös olleet merkittäviä, kaupungin ja asukkaiden kannalta kauaskantoisia ratkaisuja. Päätöksenteossa lopputulos on tärkeintä. Kaarina Daavittila on täyttänyt kuusi vuotta sitten tehdyn johtajasopimuksen oikeastaan viimeistä pistetä myöten, Riekki kehui. Tilaisuuden ohjelmassa oli myös muun muassa vauhdikas nuorten tanssiesitys sekä musiikkia niin Suomesta kuin Afrikasta.

4 04 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Konfirmaatiomessu su 8.6. klo 10 kirkossa, Juha Rauhala, Marko Väyrynen, Jukka Jaakkola. Hilturannan kesäryhmän konfirmaatio. Kirkkokyydit: Kirkkotaksi seurakuntakodilta sunnuntaisin klo Sivukyliltä on mahdollista tulla jumalanpalvelukseen kerran kuukaudessa taksilla. Taksissa pitää olla vähintään kolme matkustaa. Omavastuu matkasta 5. Kesäkahvila ke 4.6 klo kanttorilassa. Tervetuloa kahvikupposen ääreen porisemaan, tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. HUOM. Ystävänkammarilaiset: Jos et ole vielä saanut elämänkaarimuistelukirjaasi, niin käy noutamassa omasi diakoniatoimistosta. Kuorot: Vox Margarita ke 4.6. klo 18.00, kirkkokuoro to 5.6. klo Kirkkokuoron kesäkonsertti kirkossa ke klo 19. Varhaisnuorten kesäleirit Hilturannan leirikeskuksessa: 6-9 vuotiaille Leirin hinta vuotiaille Leirin hinta 10 Sitovat ilmoittautumiset ti mennessä kirkkoherranvirastoon p Leireille mahtuu 25 lasta/leiri. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja leiristä / Rauhanyhdistykset: Kesäseurat Jongulla Törmälässä su 8.6. klo 13 ja 18 (Kalevi Luiro ja Sakari Trög). Päiväseurat Pudasjärven rauhanyhdistyksellä su 8.6. klo 13 (Kari Kaunisto, Heikki Ikonen) Seurat Hirvaskosken rauhanyhdistyksellä su 8.6 klo 19 (Samuli Leppänen). Kastettu: Eeli August Niemikorpi, Aarne Hjalmar Tolonen, Eemi Viljami Tuovila ja Eino Sakari Vähäkuopus LÄHETETTYJÄ Eläkeliiton kesää Vaikka kerho- ja muu toiminta on kesänajaksi Eläkeliiton Pudasjärven yhdistyksessä hiljentynyt, ei kuitenkaan nukuta ihan ruususenunta. Varainkeräys yhdistyksen toimintaan on täydessä käynnissä. Hallituksen jäsenet kiertelevät yrityksissä ja liikelaitoksissa keräten mainoksia Joulun aika -julkaisuun, joka ilmestyy Pohjois-Pohjanmaan alueella kuudentuhannen kappaleen painoksena. Kovasti kiitoksia kaikille, jotka olette suhtautuneet asiaamme kiitettävällä innolla. Myös lehden valmisteluun osallistuu lehtitoimikunta, joka työskentelee kesä-heinäkuun aikana kokoontuen tarpeen mukaan. Julkaisuun otetaan mielellään jäsenien kirjoittamia pieniä vitsintapaisia juttuja ja hyvin mielellään runoja, joten jäsenet pöytälaatikolle ja runot esiin. Kun runosuoni puhkeaa, niin kynät ja paperit esiin. MATKOJEN osaltahan pidämme taukoa, että jokainen ehtii omat kesätyönsä hoidella. Viimeisimmän matkan, joka oli toukosiunausmatka Sarakylään, hoiteli ansiokkaasti puheenjohtajamme Heikki. Seuraavaksi matkustusohjelmassa on matka Oulun möljälle, seitsemästoista seitsemättä. Matka on loppuunmyyty ja varapaikoillakin muutamia. Pientä jännitystä aiomme myös jäsenistölle järjestää: teemme alkusyksystä Sokkomatkan jonnekin. Se tarkoittaa, ettei kukaan kyytiin lähtevistä tiedä, minne ollaan matkalla. Se selviää vasta perillä. No, ehkä kuljettaja ja matkansuunnittelija tietävät! Erinomaisen hyvää kesää niin eläkeläisille kuin kaikille muillekin! Alpo Laakkonen Kulttuuri ja matkatoiminta Eläkeliitto Pudasjärven yhdistys Suuri erä merkkikehyksiä jopa -60% Silmälasien ostajalle optikon näön tarkastus veloituksetta. Silmälääkäri ke 4.6., ke 25.6., ke 2.7. Varaa aika! Valmistuneita sia koulutyöhän Rimmillä. Itse Esko Ahonen ei juuri ole oireillut, mutta tuntuvan osan oppilaista ja opettajista joutuminen siirtymään väistötiloihin on vaikuttanut ilmapiiriin ja työyhteisöön. Eläkkeelle siirtyvä Ahonen aikoo jättää myös OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajan tehtävät. Aikansa hän ei usko pitkäksi käyvän jatkossakaan. Petäjäkankaan kotitalon puuhien lisäksi jatkuvat kulttuuri-ja musiikki harrastukset sekä toimiminen Rotareissa. Lapin ammattiopistosta ovat maanrakennuskoneenkuljettajiksi valmistuneet pudasjärveläiset Ilkka Nissi, Marko Tolonen ja Miikka Turpeinen ja metsäkoneenkuljettajaksi Miska Lauronen. Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikasta on matkailualan perustutkinnon suorittanut Tiina Särkelä ja talonrakentajan tutkinnon Joonas Pahkala Pudasjärveltä. PUDASJÄRVEN KUNTO Pudasjärven Kunto ry järjestää siivous- ym. talkoot Kunnon majalla la klo 9.00 alkaen. Tervetuloa talkoilemaan! Johtokunta PUDASJÄRVEN URHEILIJAT NAPEROSUUNNISTUS NaSu-rastit Pohjantähdessä tänään klo 18. Tervetuloa suunnistamaan! SOTKAJÄRVEN VETO Kolmas Korentokangasjuoksu la 7.6. klo Hirvaskosken koululla. ½-maraton: N/M, N/M 40, N/M 50, M 60 (15 ) ¼-maraton: N/M (10 ) 1,8 km: T/P 12 (5 ) Ilm./tied. mirja.laakkonen@ pudasjarvi.fi tai puh Maksut tilille FI SOVE. Tervetuloa! Esko Ahonen jätti opettajan työn Oppilaasta asti Rimminkankaalla Toivo Kiminki Elokuun alussa eläkkeelle jäävälle Esko Ahoselle ei jää ikäviä muistoja Rimminkankaan koulusta, vaikka hän ehti olla siellä kuudella vuosikymmenellä, ensin oppilaana keskikoulussa, myöhemmin peruskoulun matematiikan, kemian ja fysiikan opettajana. Paljon ehti koulu tuossa ajassa muuttua, niin rakennuksena kuin oppimisympäristönä, Ahonen miettii. Hänen aloittaessaan keskikoulun vuonna 1966 oli Rimminkankaan suuri koulukeskus juuri valmistunut. Muutos pienestä Petäjäkankaan kansakoulusta yli tuhannen oppilaan suurkouluun oli melkoinen. Luokat olivat suuria, oppilaita jopa yli 30, ja useimmilla opettajilla vahva auktoriteetti ja joskus ankarakin käytös oppilaita kohtaan. Varsinkin keskikoulun rehtorin Eino Kuismasen olemus on jäänyt Ahosen mieleen kun sitä nuorena koululaisena katseli ja miestä kuunteli. Kummempia ristiriitoja ei Rimmillä ollut silloisten kansalais- ja keskikoululaisten välillä. Jonkinmoista kärhämää tuli linja-autoja odottaessa ja niihin noustessa. Ahosen oma koulumatka oli vain viitisentoista kilometriä ja hän saattoi käydä keskikoulun kotoa pitäen. Rimmin ensimmäisellä vuosikymmenellä siellä kävi koulua jopa 1460 oppilasta, sitä pidettiin silloin maan suurimpana maaseutukouluna. Peruskoulun oppilasmäärä oli Pudasjärvellä suurimmillaan 1973, kun Ahonen kirjoitti ylioppilaaksi Pudasjärven lukiosta. Armeijan käytyään Ahonen pääsi opiskelemaan Oulun yliopiston luonnontieteelliseen tiedekuntaan matematiikka pääaineena. Jo siinä vaiheessa alkoi olla selvää, että työnura on suuntautumassa koulumaailmaan. Valtiolta tuli rahaa kuntiin riittävästi, kun ensimmäisiä vuosia Rimmillä opetin 1980-luvun alkupuolella. Muutamaa vuotta myöhemmin tulivat ensimmäiset tietokoneet opetuskäyttöön. Silloin oli tilanne, että opettajana tiesin tietojenkäsittelystä ja koneista oppilaitani enemmän, nykyään tilanne on aivan toinen, Ahonen hymähtää. OPPILAISSA ON Ahonen 30 vuoden työurallaan nähnyt muutosta hyvään suuntaan. Komentavia opettajia ei enää tarvita, lapset ovat enimmäkseen ahkeria ja kilttejä. Muutoksen tarvetta eläkkeelle siirtynyt opettaja näkisi opetusmenetelmissä. Hänestä olisi hyvä, jos lahjakkaimmille voitaisiin antaa nykyistä enemmän aikaa. Pudasjärvellä on hänen mielestään kuitenkin kiinnitetty hyvin huomiota pienryhmiin ja erityisopetukseen. Myös esimiehet ja työyhteisö saavat Ahoselta kiitosta. Viime vuosien sisäilmaongelmat ovat tuoneet paljon muutok- TOIVO KIMINKI Esko Ahosen eläkkeelle siirtymistä juhlistettiin kakkukahvein. Mukana olivat niin puoliso Terttu Ahonen kuin Rimmin opettajia ja oppilaita sekä kaupungin edustajia.

5 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 PUDASJÄRVEN EDULLINEN MONIPUOLINEN OSTOPAIKKA Tiistaina 3.6. Keskiviikkona 4.6. Torstaina Snellman SIKA-NAUTA JAUHELIHA 400 g (4,98 kg) Pullapirtin POSSU- MUNKKI HK Viljapossun KASSLER PIHVIT 900 g (6,66 kg) marinoitu 599 kpl Oululainen REISSUMIES 4 kpl / 235 g (3,79 kg) Atria MARINETTI 4 kpl / 400 g (5,73 kg) Valio ARKI- JOGURTTI 1 kg HK SININEN LENKKI g (3,43-3,98 kg) Atria KAALI- KÄÄRYLEET TI-TO Atria HIILLOS GRILLI- MAKKARAT 400 g (3,73 kg) Valio EDAM VIIPALEET 700 g (8,56 kg) Korpela PORSAAN FILE PIHVI 1 kg grillimarinoitu Ingman JÄTTIS TUUTIT 216 ml (4,63 l) Olvi JAFFA, COLA tai LEMON 0,95 l (0,84 l) sis. pantin Dolmio PASTA- KASTIKKEET 500 g (3,98 kg) HK SAUNA PALVI- KINKKU 300 g (6,63 kg) KOIPI 089 (3,99 kg) NAKKIMAKKARA TAI MAKSALAATIKKO g (2,50-2,86 kg) g (7,48 kg) Tekstiiliosastolta g (2,50 kg) kpl plo kpl HK BURGERI 100 g 100 Talousosastolta SOVELTUU KAASUKÄYTTÖÖN ESIM. GRILLIN SIVUKEITTIMELLE! MODERNIA MÖKILLE! JÄREÄT LUXUS-VÄLINEET! Kemppariosastolta Erittäin Hieno Suomalainen SHAMPOO tai HIUSHOITO plo 300 ml Grillattu BROILERIN- Atria Snellman LIHAMAKARONI-, kpl KUNNON LIHA PERUNASOSE- prk 199 Atria LAUANTAI- kg MAKKARA palana 599 kg Tutta BODY lyhythihainen Poikien SHORTSI- PYJAMA Naisten BALLERINA kiilakannalla Hyvä NAUTA JAUHELIHA VALIO- JOGURTIT 200 g (1,67 kg) Porsaan GRILLI- KYLJYKSET Naturell tai marinoitu Fazer Reilu RUIS- REIKÄLEIPÄ Tutta SHORSI- SETTI 1995 alk. Tyttöjen TOPPI cm 1350 Miesten TOPPI yksivärinen 590 KATTILA-/ PANNU SETTI 5 osaa, kattilat ø 16 cm ja 24 cm + paistinpannu ø 24 cm + lasikannet 2 kpl, nonstickpinnoitus GRILLI LASTA JA -PIHDIT ruostumatonta terästä setti PUUTARHA- ARKKU harmaa muovinen 120x45x60 cm kpl Ida Red OMENA 3 kg / tal. M-TAVARATALO PUDASJÄRVI OY kg 2 kpl 3 kpl Savett KOSTEUS- PYYHKEET 10 kpl/ 199 kg ESIM. PEHMUSTEILLE JA PIHALELUILLE! KERAAMINEN LIESITASO 2 lämpöaluetta 1000W / 2000W. Max. Ø 20cm. Kokonaismitat 33,5x33,5x70mm Fiskars PISTO LAPIO 1995 Metabo W KULMA- HIOMAKONE HELO 16 PK KIUAS HELO 16 PK ES KIUAS LAUDE RUNKO Kotimainen mm NAULA kirkas 1450 sinkitty 2200 Rautaosastolta 5890 kpl KANAN- MUNAT 10 kpl 2 / tal. 099 JAUHELIHA kg SIKA-NAUTA 2 kg / tal. 595 Atria kg KAISERWURSTI palana 995 setti 69,- kpl Metabo HWW3000/20S PAINEVESI- AUTOMAATTI 339,- 449, - 199,- 129,- kg Kauppatie 9 Puhelin (08)

6 06 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Omistajalle parhaat hyödyt s-market suljettu sunnuntaina 8.6. Enemmän kuin edullinen HK VILJAPORSAAN SISÄFILEE MARINOITU n. 650 g 9 69 kg Kylmänen COCTAILPYÖRYKÄT 250 g (11,56/kg) 2 89 Atria LIHAMAKARONI- LAATIKKO 400 g (3,48/kg) Atria JAUHELIHA 9,5% KEVYT NAUTA-SIKA 400 g (7,48/kg) Atria BROILERIN SISÄFILEE PINTAMAUSTETTU 600 g(10,98/kg) 6 59 Perheleipurit Mansikkatäytepitko 410g (9,24/kg) 3 79 Valio Arkirae 500 g (5,58/kg) 2 79 Costa Rica Banaani 0 99 kg Suomi Jääsalatti, pakattu 100 g (7,90/kg) 0 79 Suomi Kurkku Fazer Pehmosämpylät 6 kpl 300 g (4,17/kg) 1 25 pss Almondy Pakastekakut g (13,48-13,15/ kg) kg Tuoretorin tuotteet voimassa 9.6. asti. Pudasjärvi Puh Palvelemme ma pe 8-21, la 8-18, su 12-18

7 tiistaina 3. kesäkuuta LÄMMIN KIITOS muistamisesta valmistujaispäivänämme. Sydämellinen KIITOS! LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Sara-Maria ja Juhopekka Luhtaniemi Annika Juurikka Anna-Karoliina Ojala LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! KIITOS LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! On aika kiitoksen... KIITOS muistamisesta valmistujaispäivänäni. KIITOS! Jasmin Kurtti KIITOS kun muistitte, kiva kun kävitte. Lauri Herukka LÄMMIN KIITOS muistamisestani lakkiaispäivänä. Riina Juntunen LÄMMIN KIITOS muistamisesta. Katri Väisänen Taneli Lukkari Tiia Illikainen Maria Vikström Joni Kyngäs Taneli Nevakivi Pudasjärven lukio: stipendit LÄMMIN KIITOS muistamisesta valmistujaispäivänäni! LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Pudasjärven Yrittäjät ry: Henna Ollila. Riemuylioppilaat: Maria Vasara. Pudasjärven Osuuspankki: Heidi Ylilehto ja Joni Kyngäs. Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy: Lauri Herukka. Paavo Tolosen säätiö: Jasmin Kurtti. Pudasjärven Lions Club: Elli Valikainen. Pudasjärven Lions Club Hilimat: Henna Ollila. Pudasjärven Rotaryklubi: Anna-Karoliina Ojala. Pudasjärven kaupunki: Veera Pirinen ja Katri Väisänen. Pudasjärven kirjakauppa: Veera Pirinen. Pudasjärven seurakunta: Maria Väyrynen ja Milla Parviainen. Pudasjärven lukio: Anna Kerälä. Pudasjärven lukion ylioppilaskunta: Joni Kyngäs. Pudasjärven lukio, musiikkielämykset: Juhana Heikkilä ja Maria Vasara. MLL Pudasjärvi: Maria Väyrynen ja Hanna Lehtola. Helsingin Sanomain säätiö: Aappo-Samuli Outila. Sverigekontakt i Finland rf: Veera Pirinen. Pohjola-Norden: Heidi Ylilehto. Iijokiseutu: Henna Ollila. Pudasjärvi-lehti: Anna Kerälä. Mariella Nyman LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni. Mika Manninen Miriam Putula LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Veera Pirinen Anna Kerälä LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni. Laura Pikkuaho MARTTA OINAS-PANUMA LÄMMIN KIITOS Lilja Tuomaala KIITOS! Juhana Heikkilä Valkolakit päähän

8 nyt Viime 08? viikolla kysyimme lukijoiltamme: Joko heitit talviturkin? Vastauksia kertyi 55 kappaletta. Viikon nettigallup Seuraavaksi kysymme: Joko teilläpäin hilla kukkii? Vastaa osoitteessa Kyllä (53 %) Ei (47%) tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Ylioppilaat lakitettiin Tuomas Sammelvuo -salissa Martta Oinas-Panuma KUVAT MARTTA OINAS-PANUMA Pudasjärven lukion 24 uutta ylioppilasta saivat lauantaina painaa päähänsä puhtaan valkoiset ylioppilaslakit. Lukion rehtorin virkaa hoitava Markku Rajala kertoi juhlassa, että lukion vuosi on mennyt perinteisesti ja toimintaa on ollut monipuolisesti. Lukiolaiset ovat näkyneet kaupunkilaisille muun muassa näytelmän ja musiikkiesitysten muodossa. Rajalan mukaan opetustilojen hajasijoittelu on tuonut haasteita lukion arkeen, mutta toisaalta uutta koulukampusta odotetaan jo innokkaasti. Lähitulevaisuus sähköistyy kovaa vauhtia, rehtori totesi ja viittasi muun muassa siihen, että lukiossa käytetään entistä enemmän sosiaalista mediaa, uutta tekniikkaa ja digitaalisia oppimateriaaleja. Myös oppilaitoksenhallinto-ohjelma Wilmasta on tulossa mobiilisovellus. ONNITTELUSANOISSAAN ylioppilaille Rajala totesi, että ylioppilaana varsinainen opiskelijaelämä vasta alkaa. Hänen mukaansa lähitulevaisuudessa lukion merkitys vain vahvistuu, kun korkeakoulujen hakujärjestelmää uu- Pudasjärven lukiosta valmistui tänä keväänä 24 ylioppilasta. distetaan. Esimerkiksi ensikertalaiset saavat lisäpisteitä haussa. Rehtori painotti, että yleissivistävä lukio vaalii perinteisiä arvoja, kuten ahkeruutta ja työn arvostamista. Oman tervehdyksensä ylioppilaille oli toimittanut opetusministeri Krista Kiuru. Hän totesi tervehdyksessään, että nyt valmistuvat nuoret ovat Suomen arvokkainta pääomaa: Meidän tärkein työkalumme maailman muuttamiseen on sivistys eli tieto, taito ja tahto tehdä paremmin ja nähdä kauemmas. Rajala välitti myös lukion rehtori Eeva Harjulta parhaimmat onnittelut ylioppilaille: Vaalikaa yhdessä olon ja yhdessä tekemisen kokemuksia ja hyvän yhteishengen muistoja. Harju nosti viestissään esille muun muassa Comenius-hankkeen vierailujen erinomaisen onnistumisen. Tervehdyksessään hän muisti erityisesti ylioppilaaksi kirjoittanutta aikuisopiskelija Pirkko Kokkoa, joka toimii hyvänä roolimallina nuoremmille. SEURAKUNNAN tervehdyksen juhlaan toi erityisnuorisotyönohjaaja Marko Väyrynen, joka loi kuulijoiden mieleen kuvaa siitä, millaisia päivityksiä Jumalalla olisi, jos hänellä olisi Facebook-tili. Viesti oli selvä juhliville lakitetuille: Peukku teille! Stipendien jaon yhteydessä maaherra Eino Siuruainen muisteli, kuinka hänen kanssaan Pudasjärven lukiosta valmistui yhteensä yksitoista ylioppilasta. Siuruainen muistutti nuoria siitä, että onnen ja mahdollisuuksien omavastuu on tavattoman suuri. Teillä on hyvä maailma edessä. Itse omalla työllä luotte tulevaisuutenne. Ahkeruus, tunnollisuus, empatia ja yhteistyö ovat avainasemassa. Ylioppilaan ihana päivä Heidi Ylilehto piti ylioppilaan puheen Pudasjärven lukion ylioppilasjuhlassa. Mieli oli iloinen ja olo helpottunut kolmen vuoden aherruksen jälkeen. Martta Oinas-Panuma Ystäviä jää varmasti kaipaamaan. Koulutyö on ollut arkea niin monta vuotta, ylioppilas Heidi Ylilehto pohtii heti ylioppilasjuhlallisuuksien päätteeksi. Onnittelijoita riittää ja ylioppilaat vastaanottavat toinen toistaan kauniimpia ruusuja ja lämpöisempiä halauksia. Perhe, ystävät ja läheiset ovat heidän ympärillään. Kyllä tämä on ihana päivä! nuori nainen toteaa hymyssä suin. YLILEHTO piti ylioppilaan puheen Pudasjärven lukion juhlassa. Puheessaan hän summasi kolmen vuoden mittaista lukiomatkaa. Tämä lakki on palkinto ja merkki siitä, että lukio on saatettu kunnialla loppuun. Tuore ylioppilas muisteli, kuinka tiellä oli välillä esteitä, raskaita kursseja ja pitkiä koulupäiviä. Vapaaaika oli toisinaan vähissä. Varsinkin viime syksy oli raskas, kun kirjoitukset alkoivat niin pian koulun alettua, ylioppilas kertoo NUOREN AIKUISEN elämä siintää lakitettujen edessä. Ylilehto totesi, että nuoret tekevät tulevia valintoja itseään varten. Meillä on elämä elettävänä. Ylilehto kiitti vanhempia ja kaikkia läheisiä heidän tärkeästä tuestaan. Erityiskiitokset hän osoitti opettajille: Ilman teitä, emme olisi koskaan tulleet näin viisaiksi. Suurimmalle osalle nuorista opiskelijaelämän alku tarkoittaa muuttoa pois kotipaikkakunnalta. Ylilehto aikoo suunnata Rovaniemelle ammattikorkeakouluun, jonne hän haki opiskelemaan fysioterapiaa. Pääsykokeet ovat edessä heti kesäkuun alussa. Myös moni muu Pudasjärven lukiosta kirjoittanut hakeutuu korkeakouluihin lähialueille, pääasiassa Rovaniemelle tai Ouluun.

9 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Valmistuneita Aija-Mari Partala (o.s. Lasanen) on valmistunut Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta hallintotieteiden kanditaatiksi 14. maaliskuuta 2014 ja hallintotieteiden maisteriksi 2. kesäkuuta Kuntaliiton ansiomerkit Ervastille ja Timoselle Tuntiopettaja Piia Ervasti ja lehtori Mika Timonen ovat saaneet Kuntaliiton ansiomerkit. Ervasti sai pronssisen kymmenen vuoden ja Timonen hopeisen 20 vuoden ansiokkaasta työstä. Merkit luovutettiin lukuvuoden päätöstilaisuudessa. VIIKON KYSYMYS Joko teilläpäin hilla kukkii? Vastaa ja kommentoi 09 Miljoonien taimien urakka KUVAT TOIVO KIMINKI Metsänviljelykausi täydessä vauhdissa Toivo Kiminki Hitaanlaisesti sulanut routa on näihin asti pidätellyt metsänviljelytöiden alkua. Nyt ollaan Pudasjärvellä kuitenkin pääsemässä vauhtiin niin yksityisten kuin valtionkin metsissä. Uudistusketju kaikkineen työllistää paikallista väkeä runsaasti. Metsähallituksen palkkalistoilla on istutustöissä oman väen lisäksi yrittäjiä. Tällä kertaa kilpailutus on tuonut töitä myös paikallisille yrityksille. Metsänhoitoesimies Tapani Pohjanvesi ynnäilee kolmanneksen taimista sujahtelevan kasvuun yrittäjien voimin. Suurin osa urakasta hoituu talon omien metsureiden ja tilapäistöihin palkattavien istuttajien työnä. Metsähallituksen metsien uudistamisesta reilu puolet tehdään istuttamalla. Vajaa kolmasosa! Uudistusketju kaikkineen työllistää paikallista väkeä runsaasti. tehdään kylväen, pääosin muokkauksen yhteydessä koneellisesti. Luontaisesti uudistetaan Pudasjärvellä kymmenesosa viljelyalueesta. YKSITYISMETSIEN uudistaminen hoituu Pudasjärvellä valtaosin istuttamalla. Toiminnanjohtaja Antti Härkönen arvioi, että toista miljoonaa kertaa pitää pottiputken loksahtaa että tämänkesäinen urakka on valmis. Metsänhoitoyhdistyksen listoille ei montaa työntekijää viljelytöihin palkata, muutama metsuri kuitenkin. Muutama yrittäjä ja osuuskunnan miehet huhkivat istutuskauden niin, että taimet olisivat kasvussa kesäkuun loppuun mennessä. Maanomistajat tekevät istutustöistä Pudasjärvellä itse noin puolet. Siihen jopa kannustetaan. Yhtenä tavoitteena on saada jatkossa nuorempaa väkeä innostumaan ainakin oman metsäomaisuuden hoitoon, Härkönen sanoo. Kaikki puunalut istutuspalstoille toimittaa metsänhoitoyhdistys. Männyntaimet tulevat Sarakylästä Sara-taimen tarhalta. Yksivuotiset kuuset tuodaan Kuusamosta ja kaksivuotiset Kemijärveltä. Kuutisenkymmentä prosenttia Pudasjärven yksityismetsien uudistustöistä tehdään istuttaen. Muokkauksen yhteydessä tehtävä konekylvö kattaa parikymmentä ja käsin kylvö kymmenkunta prosenttia. Luontaisen uudistamisen osuus jää vähiin sen epävarmuuden ja hitauden vuoksi, metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen tietää. METSÄHALLITUKSEN metsänhoitoesimies Tapani Pohjanvesi harmittelee, että paikallisia yrittäjiä ei saatu viljelytöihin enempää. Viljelyalueita olisi tarvittaessa soviteltu niin, että pienemmänkin urakan olisi voinut ottaa, mutta turhan vähiin paikallisuus miehestä jäi. Viime kesänäkin ison urakan ottaneen Pohjan taimen alihankkijoina tulee pudasjärveläismetsiin nytkin miehiä Baltian maista. Puhtaasti paikallista voimaa puurtaa Pintamon Isolehdossa, josta osuuskunta Puupudas sai urakan. Ei tarjouksen tekeminen vaikeaa ollut, mutta muuta paperisotaa kyllä piti tehdä melkoisesti, kertoo osuuskunnan puolelta urakan ottanut Risto Karlbom. Metsähallitukselta irtosi Tapani Pohjanveden neuvoja ei tarvita, kun Metsähallituksen metsurit Vesa Riekki ja Antti Perttunen sekä kesätyöläinen Teemu Pekkala pistäytyvät taimien välivarastolla. Karlbomin ryhmälle, miehen itsensä lisäksi kolme nuorta miestä Puhokselta, pari kohdetta. Kaikkiaan savottaa riittää kesäkuun lopulle, kun Tornatorin urakkakin napsahti kohdalle. Karlbomilla on pitkä kokemus istutustöistä. Itse hän naurahti mieluimmin tekevänsä taimikonhoitoja, mutta katsoi nuorten sukulaismiesten tarvitsevan kesätienestiä ja uhrautui pottiputkea loksuttelemaan. Puhoksen miehet kuljettavat Metsähallituksen toimittamat taimet itse palstalle. Osa kulkee kantamalla, Isolehdon 60 hehtaarin aukion perälle ne viedään mönkijällä. Janne Karlbom pääsi istutuspalstalla näyttämään osaamistaan, kun Taivalkoskelle omaan oppilaitokseen tarvittiin näyttökoe. Homma alkaa olla hallinnassa, päivässä kasvuun lähtee tainta, hän sanoi. PINTAMON SAVOTALLA painetaan töitä urakkapalkalla. Metsähallituksen omat metsurit, Pudasjärvellä tusinan verran, istuttavat taimet aikapalkalla. Vakituisten miesten lisäksi on työssä muutama tilapäinen, yksi heistä lukion toisen luokan viimeisen kouluviikon vapaaksi saanut Teemu Pekkala. Hän on ollut kesätöissä ennenkin, mutta metsäalalle ensimmäistä kertaa. Isolehdossa vaihdettiin puulajia. Kehnolaatuisen männikön korvaa kuusikko, joka lähtee alkuun Risto Karlbomin ja kumppaneiden pottiputkista. Edes aamukuudelta palstalle lähtö ei ole paha. Työ tuntuu mielekkäältä, pitäähän uusia istuttaa kun paljon entisiä kaadetaan, Pekkala miettii. Aamustahan se päivä pisin on, tietävät Pekkalan kanssa Ruottisenharjun seudulla istutukset aloittaneet Vesa Riekki ja Antti Perttunen. Metsähallituksen istutukset jatkuvat vielä syksyllä. Silloin on suunnitelmissa taimen savotta, metsänhoitoesimies Tapani Pohjanvesi suunnittelee.

10 10 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Soppelaisen Emäntä vieraili Toraslammen kämpällä Lokakuun lopussa vuonna 2012 meitä oli seitsemän miestä jokavuotisella metsästys- ja kalastusreissulla Syötteellä. Oli junioreiden rivakka ryhmä ja senioreitten lähinnä tanakka ryhmä. Viikon retken aikana yövytään autiotuvalla yksi yö, yleensä Toraslammella. Niin silloinkin. Juniorit taivalsivat pitemmän kaavan mukaan, seniorit ei väsyneitä olivat kuitenkin molemmat ryhmät, kun iltapäivällä saavuimme kämpälle. Normaalit kämppätoimet. Illalla kun pimeni, taivas meni pilveen ja vähän tuuli, istuimme ulkona ja kuuntelimme kämppäkuusien jyhkeää vuosisataista yösoittoa. Sitä kuuntelimme kaikki, sekä lammen vienoa säestystä. Kaikki oli niin hyvin kuin olla voi. HIIVIMME SIITÄ YKSITELLEN nukkumaan. Pitempään istuneet viihtyivät ulkona puolille öin. Minä kuuluin aikaisin laverin vallanneihin. En ollut ihan kunnossa, siksi näin. Nukuin yön hyvin. Heräsin vähän ennen kuutta ja vatsani vaikersi huonoa oloa. Kompuroin nukkujien ylitse ulos ja liiterin päädyssä olevaan puuceehen. Olin virkeä ja kuuntelin kuusien konserttia. Olin kuulevinani myös ohitse rientäviä askeleita, mutta kukapa sitä siihen aikaan liikkuu ja ainahan metsä ääntelee. Lähtiessäni muistin askeleet ja tarkistin taskulampun valossa yöllä sataneen parinsentin lumipeitteen kämppään mennessäni. Oli vain minun jäljet. Näitkö sinä sitä naista? Ainahan niitä tässä kulkee, vastasin. POISSAOLLESSANI pari kaveria oli herännyt ja laittanut tulen kaminaan. Könysin laverilleni, kun totesin vettä olevan jo lämpiämässä. Onko tästä pitkä matka Ahmatuvalle? kysyi penkin päässä istuva Timo On sinne moniaita kilometrejä, ei lähetä sinne näin pimiällä, huono kulkea juurakkoisia kinttupolkuja, vastasin. Näitkö sinä sitä naista? Ainahan niitä tässä kulkee, vastasin. Tänne tuli äsken hoikka nainen, toivotti huomenta kämppään ja sanoi tulleensa hakemaan säärystimiä! Harppoi poikien ylitse takaseinälle, otti sieltä jotakin ja vei mennessään! Timo hermostui. Joo, no se on Soppelaisen emäntä poikennu. Ei jumaliste se usko meitä, Timo alkoi nauraa. Tottakait minä uskon, jurisin vastaan mikä ihme tuo on. NYT ALKOI NOUSTA päitä ylös lattialta jotka vakuuttivat Timon puhuvan asiaa, lisäksi Timo oli kysynyt mistä asti vieras oli lähtenyt säärystimiään hakemaan? Ahmatuvalta, nainen oli vastannut. No johan on reipasta menoa, Timo oli ihmetellyt. Pakko olla, jos meinaa yhdeksän jälkeen olla töissä, nainen oli vastannut ja sulkenut oven mennessään. Joo, ilmiselvästi Soppelaisen emäntä, lie ollut siikaverkoille kiire. Eipähän näkynyt ulkona jälkiä, yrisin vastaan. Nyt alkoi melkoinen väikkinä ja mentiin porukalla ulos. Ei muita jälkiä kuin minun. Harottiin niskavilloja ja epäilin jätkien uneksineen samaa unta. Aina ei kuitenkaan kannata kaikkia epäilyksiään ääneen lausua. Kuulemistani askeleista en puhunut mitään. No, onko pyssyt laskettu? kysyin. Mentiin sisälle. Kaikki aseet oli tallessa ja muutkin tavarat. Kyllä se Soppelaisen emäntä oli, ei siinä auta mikään, totesin. Ja kyllä suohaudassa hoikkana pysyy. - Ahmatuvalta saakka oli hoikka nainen lähtenyt säärystimiään hakemaan, ihmetteli Toraslammen kämpän yövieras. Jälkeäkään ei ollut yöllä sataneeseen lumeen jättänyt. Toraslammen kämpän vieraskirjaan oli allekirjoittaneen nimen alle kirjoitettu ja minä myös ja perässä: Timo, Anssi, Riku, Matti, Konsta ja Herkko. SYYSKUUN PUOLIVÄLISSÄ 2013 olimme jälleen Toraslammen kämpällä. Kaunis päivä ja ilta. Menin nukkumaan hyvissä ajoin. Heräsin neljän nurkissa ja könysin lattialla nukkuvien ylitse ulos. Oli jo selvästi vaalenemassa. Pakkanen oli sutikoinut pihakenturan ja pensastot valkoisiksi. Lampi avusti usvallaan pakkasen väritystöitä. Pesin kasvoni lammenrantaan tehdyssä lähdekaivossa ja haroin tukkaani sormijakauksen. Kähnin sisälle ja lisäsin puita pienellä vedolla kituvaan kamiinaan. Sytytin pöydällä olevan trangian ja laitoin vettä kiehumaan. Annoin ajan kulua, istuin pöydän ääressä ja seurasin ikkunasta kirkastuvaa aamua. Vesi kiehui ja laitoin teetä ja voileipää. Toisetkin alkoivat heräillä ja viimeisetkin, kun kahvin tuoksu levisi kämppään. Koko revohka oli hereillä jo viideltä! KUN KELLO YLITTI kuuden, katselin pettyneenä ikkunasta ulos. Olin varma, ettei Soppelaisen sorea Emäntä enää tulisi. Eipä tietenkään. Se oli tietysti pelästynyt viime kerrasta. Tietäähän sen, kämppä täynnä viikon metsittyneitä ja karvasia jätkiä. Itsekin sitä näkyä joskus kavahtaa. Otin kämppäkirjan ja kirjoitin siihen tunnelmiani. Kun kirjoitin päivämäärää, havahduin siihen, että olimme puolitoista kuukautta etuajassa! Päätin, ja kirjoitin samantien, että tulisin silloin uudestaan. Laitoin nimeni alle ja suljin kirjan. Vaiteliaina miehinä siivosimme kämpän ja kannoimme rinkkamme ulos. Tulin vielä sisälle luomaan silmäyksen ja totesin kämppäkirjan olevan pöydällä avonaisena. Menin katsomaan. Nimeni alle oli kirjoitettu ja minä myös ja perässä: Timo, Anssi, Riku, Matti, Konsta ja Herkko. Huokaisin pitkään ja suljin kirjan. Markku Rytinki

11 tiistaina 3. kesäkuuta

12 12 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Rivertubing rantautui Syötteelle viime kesänä. Tube Trackereita pääsee testaamaan Syötteen Eräpalveluiden ohjaamana. Janne ja Johanna Määtällä on suunnitelmissa myös alkaa myymään lauttoja. Janne Määttä neuvoo, miten vesillä tulee toimia. Tube trackerit on valmistettu samasta materiaalista, josta tehdään koskenlaskuun käytettävät isot lautat. Pohja on vielä vahvistettu iskunkestävällä päällysteellä, joka kestää melkoisen törmäyksen kiveen. Pehmustettu ilmatäytteinen istuin suojaa töytäisyiltä. Ihana luonto. Ei tällaista autotieltä pääse näkemään, miettivät Pärjänjoen rivertuubeilijat. Viimein vesille! Virta lähtee kuljettamaan lauttoja Pärjänjoella. Riveertuubeilu on hauskaa yhdessä. Yhden hengen lautoilla voi törmäillä toisiinsa kontaktia syntyy melko varmasti, kun monta on yhtä aikaa vesillä. Virran vietävänä Rivertubing rantautui Syötteelle Perillä Harrinrannassa opas Juuso Leino vetää Tube Trackereita maihin. Lautat eivät paina kovin monta kiloa, joten niitä on helppo liikutella. Syötteen Eräpalveluilla Martta Oinas-Panuma Pakettiautossa istuu hilpeää väkeä. Naurun seasta voi aistia pientä jännitystä, sillä vain hetkeä aiemmin matkalaiset ovat saaneet kuulla, että pian he pääsevät kokeilemaan rivertubingia Pärjänjoelle. On hauska välillä yllättää, myhäilee Osuuskauppa Arinan S-market-ketjun ryhmäpäällikkö Katja Savilakso, joka on järjestänyt työyhteisön yhteistä ohjelmaa Arinan S-market-ketjun marketpäälliköille. Työporukka odottaa uutta kokemusta innokkaana: On jännää. Tosi mukavaa. Ei tulisi itse lähdettyä, kommentoivat mukana olevat. Kunhan pysyisi kyydissä loppuun asti, he nauravat. AUTOT PYSÄHTYVÄT Pärjänjoen rannalla sijaitsevalle Romesuvannon erämaan kämpän luokse. Neljäntoista hengen porukka jalkautuu paikalle ja katselee uteliaana ympärilleen. Missä niitä rivertubingvälineitä oikein on ja miltä ne näyttävät? Syötteen Eräpalvelujen Janne Määttä apunaan opas Juuso Leino ja Syötteen monitoimimies Riku Pyykkönen alkavat kantaa varastosta pienen kumilautan näköisiä Tube Trackereita. Noihin paatteihin siis pitäisi istua ihan yksin ja antautua virran vietäväksi... JA SITTEN vaihtamaan märkäpukuja päälle! Määttä kehottaa. Kun ihoa myötäilevät asut, pelastusliivit ja kypärät on saatu päälle, on aika esitellä tarkemmin päivän menopeli. Tube Trackeria voi kuvailla yhden hengen istuttavaksi kumilautaksi, jota ohjataan melalla. Määttä näyttää kuivalla maalla, miten lauttaan asetutaan. Hän vakuuttaa puuhan olevan täysin turvallista, sillä lauttaa ei saa kaatumaan sitten millään. Kun paattiin menee jonkin veran vettä, ohjattavuus vain paranee ja meno tasaantuu.! Mutta muistakaa, että ette missään vaiheessa ota kiinni esimerkiksi puun oksasta. Silloin lautta lähtee varmasti alta, hän varoittaa. RIVERTUBING-LAUTTOJA on kahdenlaisia: pyöreitä ja pisaran mallisia. Paremman ohjattavuuden takia Janne ja Johanna Määttä valitsivat Syötteelle käyttöön pisaran mallisen Tube Trackerin. Määttä tietää, että rivertubingia on hieman vaikea selittää, sillä laji on uusi Suomessa eikä suomen- Rivertubing sopii kaikille uimataitoisille.

13 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 KUVAT MARTTA OINAS-PANUMA Vapaa-ajankalastaja kalastaa ihmisravinnoksi 13 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tilaston mukaan vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis vuonna 2012 oli 24,5 miljoonaa kiloa ja rapusaalis 2,5 miljoonaa kappaletta. Saaliiksi otetusta kalasta 77 prosenttia ja ravuista 93 prosenttia käytettiin ihmisravinnoksi. Arvokkaimmista kalalajeista, kuten lohikaloista ja kuhasta, käytettiin ihmisravinnoksi prosenttia. Ahvenesta käytettiin 79 prosenttia ja hauesta 72 prosenttia. Suhteellisesti vähiten ihmisravintona käytettiin särkeä (25 %), säynettä (37 %) ja lahnaa (63 %). Ylös otetun saaliin lisäksi vapautettiin elävänä 3,5 miljoonaa kiloa kalaa ja miljoona rapua. Eniten vapautettiin haukea, ahventa ja särkeä. Saalismäärään nähden eniten vapautettiin taimenta, harjusta ja järvilohta. Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2012 noin 1,5 miljoonaa, eri kattilakunnassa. Kalastaneiden osuus väestöstä oli 28 prosenttia. Suomalaisista miehistä kalasti 37 prosenttia ja naisista 19 prosenttia. TOIVO KIMINKI Jaaskamonkosken urheilukalastusalueella Ervastissa kauden avaustapahtumaa vietetään tulevana viikonloppuna. Kuva viime kesän avauksesta. UKK reitti 30 vuotta Suoraa kohti koskea. kielisiä nimiä vesivempeleelle ja sillä seilaamiselle ole. Maailmalla rivertuubeilu on suosittua, mutta Suomessa sitä on tarjolla vain Syötteellä ja sielläkin lajin pariin pääsi vasta viime vuonna. Viime kesä harjoiteltiin ja nyt kysyntää on jo reilummin. Rivertuubeilu on ollut suosittua etenkin työja polttariporukoiden keskuudessa. Viime kesänä uutta lajia kokeilivat myös perheet ja ystäväporukat. Se sopiikin mainiosti monenlaisille ryhmille. Se on oikein leppoisaa hommaa. Voi olla vaan virran vietävänä, Määttä kuvailee. Rivertubing sopii kaikille uimataitoisille koolla tai iällä ei ole niinkään vaikutusta. JOUKOLLA ON edessään reilun viiden kilometrin matka Romesuvannosta Harrinrantaan. Reitin pisin koski on 1,8 kilometrin mittainen Vannekoski. Toinen pääkoski on Romekoski. Määttä kertoo, että matka on pääasiassa nivaa, mutta joukossa on myös pieniä koskia. Reittiä suosivat intiaanikanootilla matkaavat. Kesällä joki on matalalla, mutta näillä siinä voi laskea, missä vedenkorkeudessa tahansa, hän kertoo. Kaikki arinalaiset uskaltautuvat veteen, ja Leino lähtee joukon matkaan oppaaksi. Virta tarttuu lauttoihin ja imaisee laskijat mukaansa. PÄRJÄNJOKI KIEMURTELEE Syötteen maisemissa. Vesillä olosta hiljaisuudesta ja luonnon äänistä voi vain nautiskella tai sitten ystävien kesken saattaa jutustella. Tunteroisen kuluttua ensimmäinen laskija saapuu Harrinrantaan. Joko ollaan maalissa? kuuluu kysymys. Yksi toisensa jälkeen, laskijat saapuvat perille. Kokemus on ollut miellyttävä. Vielä olisi voinut jatkaa vaikka kuinka, eräs meloja huokaa. Nyt on vettä kengässä, huikkaa joku. Lautta oli yllättävän vakaa ja meno tosi rentoa, kommentoi toinen. Ikinä en lähtisi kanootilla laskemaan koskea, mutta rivertubing oli turvallista. UKK -reitin 30-vuotisjuhlia vietetään Puolangan Suolijärvellä kesäkuuta. Suolijärven kylätalolla järjestetään juhlaseminaari, jossa haetaan vastauksia mm. siihen, että vaikka reitti on käsitteenä tunnettu, sen käyttö on ollut vähäistä sekä siihen, mitä UKK-reitti voisi olla tulevaisuudessa. Seminaarin yhteydessä UKK-reitillä retkeillään opastetusti. Perjantaina vieraillaan Siikavaaran luonnonsuojelualueella. Lauantaina vaelletaan päivän verran Tonkohuikosta Nuottivaaran yli aina Hepokönkäälle saakka. UKK -REITTI KULKEE Pohjois-Karjalasta Kainuun kautta Lappiin. Sen päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. Presidentti Urho Kekkonen vaelsi reitin vuonna Pudasjärvelle reitti tulee juuri Puolangan Suolijärveltä Malisensuolle, josta se jatkaa Puhoksen kautta Pintamolle. Sieltä suunta on Taivalkosken rajaa pitkin Syötteelle ja kansallispuistoon, josta kohti Posiota. Pehmeimmiltä kohdin pitkostettu reitti näkyy maastossa yleensä puihin maalatuin sinisin merkein. Reitillä on nuotiopaikkoja, laavuja ja autiotupia. Reitin Pudasjärven osuutta kunnostettiin muutama vuosi sitten, joten se on kauniine maisemineen vaeltajille hyvinkin käyttökelpoinen. TOIVO KIMINKI UKK-reitin vaeltaja voi yöpyä esimerkiksi Syötteen kansallispuiston Lomavaaran autiotuvalla.

14 14 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 ILMOITUS PUDASJÄRVEN KIIREETÖN KESKUSTA Kunnon palvelut, paljon parkkitilaa, aito meininki VAIN 35 min. SYÖTTEELTÄ! Alko Tilauspalvelu SyöteShop Romekieva- Ambulanssi Avainpalveluita SyöteShop S-H Koristus Syöte Caravanalueita SyöteResort Caravan Caravan Pikku-Syöte Hieronta, turvehoidot lut Hinauspalveluita Hotellit Hotelli Iso-Syöte & Safaris - Hotelli Pikku-Syöte - Hostelli Retkeilymaja Pikku-Syöte, - Huolto- ja siivouspalveluita S-H Koristus Syöte Romekie- lut Autokorjaamoja ja -varaosia Bed & Breakfast Nokipannu Oy Sonera AH-Telepiste - Bensa-asema 24 h Kahviloita Hotelli Iso-Syöte & Safaris Hotelli Pikku-Syöte Kelosyöte Aten mökit Kotakahvila Nevakivi Oy (0) Bar & Cafe Seikkaileva Siili Suksibussi - Tauon Paikka - SYÖTE PUDASJÄRVI Sinua palvellen, tarvettasi ajatellen Kauneushoitoloita - Kansallispuisto - Syöte Shop - matkamuistot K-Supermarket - - com - - Tuli-Tauko - misto ja kukka - Sonera AH-Telepiste - Kelloja ja koruja - Kiinteistönhuoltoa Koiratarha, huskyajelut Kotaruokailuja Hotelli Iso-Syöte & Safaris Kukkakauppoja toimisto ja kukka Kuntosaleja Virkistysuimala Puikkari - Hotelli Pikku-Syöte - Virkistysuimala Puikkari - S-H Koristus Syöte - Syöte Shop Hotelli Iso-Syöte & Safaris Hotelli Pikku-Syöte Kelosyöte Aten mökit Kelosyöte Aten mökit - mökit, Tunturimajat puiston varaustuvat Nokipannu Oy Sonera AH-Telepiste - Pienkonehuolto Keskiaho - ja varosat Pienkonehuolto Keskiaho Observatorio Hotelli Pikku-Syöte - Ohjelmapalveluita Hotelli Iso-Syöte & Safaris Ohjelmapalveluita Hotelli Pikku-Syöte - - Niemitalon juustola - - iijokiseutu.fi Yrittäjä! Lisää palvelusi hakemistoon. Soita Anitta Kortetjärvi

15 tiistaina 3. kesäkuuta ILMOITUS PUDASJÄRVEN KIIREETÖN KESKUSTA Kunnon palvelut, paljon parkkitilaa, aito meininki VAIN 35 min. SYÖTTEELTÄ! Pajamyymälä - - Pankkeja - - SYÖTE PUDASJÄRVI Sinua palvellen, tarvettasi ajatellen o o o o o iijokiseutu.fi Yrittäjä! Lisää palvelusi hakemistoon. Soita Anitta Kortetjärvi Rytingin Kauppa Oy S e Seuraava SYÖTE-lehti torstaina Jakoa myös Taivalkoskelle ja Ranualle iijokiseutu.fi Ykkösmedia Pudasjärvellä. Vuokrattavana KUOMULLINEN HENKILÖAUTON PERÄKÄRRY Palvelumme: Elintarvikkeet Polttoaineet Kahvio Asiamiesposti Pudasjärven apteekki palvelupiste Rytingin Kauppa Oy Avoinna joka päivä klo 8-17 Tervetuloa! Kelankyläntie 10, Rytinki, p rytinginkauppa@gmail.com facebook.com/rytingin.kauppa SAUNA- JA PESUHUONE- REMONTIT sertifikaatilla, nopealla toimituksella. Kuusilauteet kaupan päälle. Puh Retkelle roskaamatta Metsähallituksen luontopalvelut ja kansallispuistokummi Mikko Peltsi Peltola haastavat kaikki luontoilemaan roskaamatta. Retkeilijöitä neuvotaan keräämään kulkiessaan löytämänsä roskat mukaansa. Haastajat muistuttavat, että luontomme puhtaus riippuu pieniltä vaikuttavista asioista. Jos jokainen kalastaja jättää rantapusikkoon vuodessa 10 metriä siimaa, siitä kertyy 200 miljoonaa siimametriä linnunpoikasten tuhoksi. Roskaamisen jäljet näkyvät pitkään. Muovipussi hajoaa maastossa sadassa vuodessa, muovipullo tuhannessa. Hernekeittopurkki kestää 200 vuotta.

16 16 Eväät mukaasi Oulu Pudasjärvi Kuusamo -matkan varrelta. Meille on valtatieltä helppo tulla ja matkasi jatkuu myös sukkelasti. Tervetuloa! PUDASJÄRVI Sähkötie 1, Pudasjärvi. Puh , Palvelemme arkisin 8-21, la 8-18, su KIERRÄTYS- PISTE Harrastajat talkoilevat Metsähallituksen väen kumppanina Pyöräreitti uuteen maastoon Syötteellä Toivo Kiminki Metsähallituksen luontopalvelut on kokeilemassa mallia, jossa eri alojen luontoharrastajat pyritään saamaan yhteistyöhön käytännön maastotöissä. Junior Ranger-nuorisoleirejä on pidetty jo muutaman vuoden ajan. Lauantaina puursi maastopyöräreitin kimpussa Syötteellä joukko Krossikommuuni-yhdistyksen väkeä Metsähallituksen erikoissuunnittelija Veikko Virkkusen johdolla. Suositun maastopyöräreitin muutamat osuudet Säkkisenlampien ja Portinojan välillä on koettu hankaliksi niin käyttäjien kuin luonnon kannalta. Pitämävaaran rinteen nousu ei ole onnistunut ajamalla joten eroosion uhka paikalla oli ilmeinen. Krossikommuunin puuhamies Pekka Tahkola selvitteli viime syksynä vaihtoehtoista reittiä. Sellaisen mies löysikin ja sai Metsähallitukselta lupaukset siirrosta. Talkooväen löytäminen oli alkuun hankalaa, mutta ihan viime päivinä porukkaa ilmoittautui niin, että homma voitiin hyvin aloittaa. Kahdentoista hengen ryhmä on ihan sopiva talkoisiin. Samaa mieltä oli Virkkunenkin. Kun pääosin Oulun seudulta tullut porukka oli ahkeraa ja osaavaa, valmistui suunniteltu reitin muutos maastoon lauantain mittaan. Reittiä muutettiin noin kuuden kilometrin matkalta. Osa siirrettiin entiselle maastopyöräreitille, osa UKK-polulle ja osa kansallispuiston rajaa seuraavalle polulle, Virkkunen kertoi. tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Yhtään puuta ei ole tarvinnut kaataa, raivaussahalla huiskin vähän varvikkoa joiltain pätkiltä. Uuteen uskoon laitettua reittiä testasi iisalmelainen Usko Juntunen. Hän on käynyt Syötteen reiteillä paljon ja sai tuoreeltaan testata reitin toimivuuden. Tässähän yhdistyy huvi ja harrastus. Talkoissa ei työn tarvitse olla pääasia, mukava yhdessäolokin on tärkeää. Nyt oli kuitenkin työteliästä väkeä, joten urakka saatiin valmiiksi nopeasti, Juntunen sanoi. Tahkolan ja Virkkusen mukaan uusi reitti on maisemiltaankin aiempaa parempi. Myös sen ylläpito jatkossa on entistä helpompaa. Samalla lisääntyvät myös reittivaihtoehdot Krossikommuunin Syötteellä järjestämien MTBajojen reiteille. Kaappi- ja levypalvelu RAUTIO Teollisuustie 12, Pudasjärvi TUOTTEET kalusteet MAKSUTON MITTAUS UUTTA:

17 tiistaina 3. kesäkuuta TOIVO KIMINKI Pekka Tahkola (vasemmalla), Usko Juntunen ja Veikko Virkkunen olivat tyytyväisiä talkoopäivän tuloksiin. Uutta reittiä valmistui merkintöineen ja opasteineen kuutisen kilometriä. LOPPUKESÄLLÄ ON Metsähallituksen yhteistyökumppanina talkoilemassa Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri. Silloin jatketaan Hirvisuolla ennallistustalkoita. Tarkoitus on tukkia vanhoja navero-ojia rakentamalla niihin patoja lapiotyönä. Niissäkin talkoissa työvälineitä ja ruokaa on tarjolla järjestäjien puolesta. Työkohde on Hirvisuon soidensuojelualueen lounaisnurkassa Ahvenjärven tienoilla. JOEL KAUPPINEN KOILLISMAALAISET Teemme kaikenlaista rakentamista, joko urakkatyönä tai tuntiveloituksella. Saneeraukset, kattojen uusinnat, keittiö-, sauna- ja pesuhuoneremontit sekä suunnittelutyöt. Nyt uutena myös perustusten teot. Hyödynnä verovähennys, max 4800 tal.työn osuudesta. Vuokrattavana erikokoisia telttoja, kota halk. 6 m. PUDAS RAK-SA Seppo Kumpumäki, puh kumpuse@luukku.com, Reittiä muutettiin noin kuuden kilometrin matkalta. Osa siirrettiin entiselle maastopyöräreitille, osa UKK-polulle. Sarajärvi lupaa lämmintä kesää Kesäkuuta lukuunottamatta on alkaneesta kesästä tulossa normaalia lämpimämpi, ennustaa Syötekylän luomumeteorologi Niilo Sarajärvi. Kesäkuussa jäädään viileälle puolelle kun nyt alkanut lämmin jakso kun ei juuri viikkoa pitempään kestä. Mutta heinäkuu, elokuu ja vielä syyskuukin ovat sitten lämpimiä. Heinäkuun lopulle Sarajärvi näkee merkit yhdestä hallayöstä, muuten pysyvät yötkin kesäisinä. Sateet tulevat tänä kesänä paikallisina kuuroina, jos kohdalle sattuu, niin vettä tulee kovastikin. Ukkosiakin saadaan, lämpöä kun riittää. Marjasato muodostuu ennustajan mukaan ainakin kohtuulliseksi. Hillaa saattoi viime viikon hallayö paikoin viottaa, mutta heinäkuun hallayön alta hillat saadaan enimmäkseen kerättyä. Mustikalle kesä on hyvä. Kosteutta ja lämmintä, eikä se muuta tarvitsekaan, Sarajärvi ennakoi. TOIVO KIMINKI Kova kisa lupeissa Kuva viime kesän MTB-ajoista. PEKKA TAHKOLA KAUPPISPOIKIEN MYYMÄLÄAUTOSTA PALVELUA KOTINURKILLE! MA ja TO Livo Pärjänsuo Suvannonkylä Metsälä TI Rojola Valkinperä Haisuvaara Pintamo Yli-Kurki Parviainen Pintamo Iinattijärvi KE Kurenalus Vanhustentalo Taipaleenharju Kongasjärvi Ruottisenharju Jaalanka Paukkeri Pelttari Jonku Hirvaskoski Poijula PE Rojola Valkinperä Haisuvaara Pintamo Yli-Kurki Ala-Kurki Iinattijärvi LA Kurenalus Vanhustentalo Kongasjärvi Marikaisperä Ruottisenharju Länsiranta Jaalanka Paukkeri Jonku Hirvaskoski Poijula Tarkemmat ajat voi tiedustella puh KAUPPISPOJAT OY Pertti ja Juha Tulossa! Heinäkuu, elokuu ja vielä syyskuukin ovat lämpimiä, povaa Syötteen sääprofeetta Niilo Sarajärvi, jonka ennustukset ovat hyvin pitäneet kutinsa. Kahden kuukauden kuluttua, elokuun toisena päivänä, ajetaan Syötteen poluilla ja maastopyöräreiteillä Syöte MTB-ajo. Ilmoittautuneita on nyt 250, selvästi edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Matkat ovat 30, 60 ja 120 kilometriä. Järjestäjien mukaan ei kisaan välttämättä tarvitse aiempaa kilpailukokemusta. Reitti on aiemmin saanut kehuja, siinä on hyvin vähän tieosuuksia. Korkeuserot ovat suuret, loppunousua Iso-Syötteen huipulle sanotaan Suomen suurimmaksi. Reitti kiertelee Syötteen kansallispuiston maastoissa. MÖLKKY TURNAUS Pudasjärven torilla tiistaina 1.7. Seuraa ilmoitteluamme

18 18 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Tapahtumat 2014 Kesäkalenteri Tanssit, kesäteatterit, tori ym. ILMOITUS Kesäkuu La 7.6. Avajaiset, Jyrkkäkoski La 7.6. Tanssit Möykkässä, Puhoskylän kyläseura ry La 7.6. Tanssit Hampushalli, Iinattijärven Ns. La 7.6. Tanssit Siuruan Työväentalo La Vuoden kylän juhla/lentopallon kyläsarja Livon koululla, Livokas ry La Tanssit Möykkälässä, Puhoskylän kyläseura ry La Juhannustanssit, Jyrkkäkoski La Juhannustanssit Hampushalli, Iinattijärven Ns. La Tanssit Siuruan Työväentalo La Vanhan ajan iltamat, Jyrkkäkoski La Tanssit Pintamon kyläseuran talolla, Pintamon kyläseura Heinäkuu Ti 1.7. Mölkkyturnaus Pudasjärven torilla, Iijokiseutu Ti-la Iijokisoutu Pe 4.7. Markkinatanssit, Jyrkkäkoski Pe 4.7. Tanssit Siuruan Työväentalo Pe 4.7. Kesänäytelmä - Pudasjärven Näyttämö La 5.7. Heinärock, Jyrkkäkoski La 5.7. Tanssit/sikajuhlat Hetepirtillä, Hetekylän nuorisoseura ry Ke 9.7. Kesällä keskellä viikkoa, Jyrkkäkoski La Tanssit/sikajuhlat Möykkälässä, Puhoskylän kyläseura ry La Tanssit Livon seurojen talo Ruostehovilla, Livokas ry Ke Keskiviikkotanssit, Jyrkkäkoski Pe-su Lasten lentopalloleiri Livon koululla, Livokas ry La Tanssit/kylätapahtuma Pintamon kyläseuran talolla, Pintamon kyläseura La Tanssit Siuruan Työväentalo Ma-pe Nuorten eräleiri Livon koululla, Livokas ry To Yleiset onkikilpailut Livon koululla, Livokas ry Pe Pilikkitanssit, Jyrkkäkoski La Tanssit Pintamon kyläseuran talolla, Pintamon kyläseura Elokuu La 2.8. Elorieha, Jyrkkäkoski La 2.8. Tanssit Hampushalli, Iinattijärven Ns. La 9.8. Koulujen avaus, Jyrkkäkoski La Jahtitanssit, Jyrkkäkoski La Tanssit Möykkälässä, Puhoskylän kyläseura ry. La Karaokefi naali, Jyrkkäkoski La Tanssit Siuruan Työväentalo Pe Nuorten Venetsialaiset, Jyrkkäkoski La VENETSIALAISET, Jyrkkäkoski Syyskuu La Päättäjäisissä Härkäjuhlat, Jyrkkäkoski La Kurentanssit, Jyrkkäkoski La Tanssit Siuruan työväentalo Kesällä tapahtuu maalla, vesillä ja ilmassa Eri puolilla Pudasjärveä ja Taivalkoskea järjestetään jälleen tänä kesänä monenlaisia tapahtumia. Varmoja kesän merkkejä ovat FC Kurenpoikien jalkapallopelien, iltarastien ja Suojalinnalla juostavien cooperin testien alkamiset. Kyläjuhlia tullaan näkemään monella kylällä. Säännöllisesti kesällä pääsee myös nostamaan tanssijalkaa. Pudasjärvellä tanssit soivat ainakin Jyrkkäkoskella, Iinattijärven nuorisoseuran talolla Hampushallilla, Siuruan työväentalolla, Puhoksen Möykkälässä, Pintamon kyläseuran talolla, Livon Ruostehovilla ja Hetekylän Hetepirtillä. Muillakin tanssipaikoilla saattaa tanssimaan päästä, kunhan kesä etenee. Taivalkosken Jokijärvellä kilpaillaan jälleen 14. kesäkuuta pöllinparkkiin maailmanmestaruudesta. Kilpailusarjat ovat naisille ja miehille ikäluokissa alle 20 v., v., v. ja yli 70 v. JUHANNUSVIIKOLLA urheillaan mies- ja hevosvoimin. Perinteinen Syöte Rallisprint kokoaa rallikansaa ja yleisöä Iso-Syötteelle torstaista perjantaihin. Molempina päivinä on harjoitukset aamupäivällä ja kilpailut iltapäivällä. Torstaina 19. kesäkuuta kisataan Pohjantähti Games Suojalinnalla. Pudasjärven Urheilijoiden järjestämä kansainväliset yleisurheilukilpailu ja piirin GP-osakilpailu tarjoavat kovaa vauhtia juoksuradalla ja mahdollisesti esimerkiksi pitkiä heittoja keihäspaikalla. LENTOKENTÄLLE eloa tuo Oulun Ilmailukerhon järjestämä purjekoneiden matkalentotapahtuma Moskiito Ralli kesäkuuta. Pudasjärven Markkinat kokoavat markkinakansan Pudasjärven torille perjantaista lauantaihin heinäkuuta. Pudasjärven Yrittäjien puuhaamilla markkinoilla on tiedossa perinteistä meininkiä. Markkina-arpajaisten palkintona hirsinen rakennus, joka käy moneen tarpeeseen. Perjantaina markkinoilla esiintyy Ässät ja puhujina kuullaan niin yrittäjien edustajia kuin poliitikkoja. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla kulttuuri kukkii Taivalkoskella, kun Päätaloviikkoa vietetään tapahtumien kera. Tänä vuonna Päätaloviikon teema on Kalle Päätalon suhde musiikkiin. Kallen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyivät tuon ajan iskelmät ja kotoa lähinnä äidin perua hengellinen musiikki. Pudasjärven kotiseutuviikko on heinäkuuta. Kotiseutuviikolla on useita tapahtumia muun muassa kotiseutumuseolla. Ohjelmassa on esimerkiksi lasten museopäivä, työnäytöksiä ja retkiä yhteistyössä Luontokeskuksen kanssa. Kotiseutuviikko huipentuu Kotiseutujuhlaan, joka alkaa kirkossa jumalanpalveluksella ja jatkuu nisukahvien jälkeen juhlalla museoalueella. HEINÄKUUSSA SYÖTTEEL- LÄ on tarjolla monenlaista urheilullista toimintaa heinäkuuta Pikku-Syötteellä ajetaan Terva-ajot, joka on kansallinen maantiepyöräkilpailu. Tapahtumaan odotetaan yli 300 kävijää. Terva-ajojen perään jatkaa nuorten yhdistetty pyöräily- ja hiihtoleiri. Leiri on avoin kaikille urheilusta ja lajeista kiinnostuneille lapsille ja nuorille 8-vuotiaista ylöspäin. Pyörät ovat esillä jälleen Syöte MTB -maastopyöräilytapahtumassa elokuun alussa. Heinäkuun päivä Iso-Syötteelle kokoontuu rullalautailijoita Midnight Sun Longboard Festivaliin. Kyseessä on mäkirullalautailijoiden kokoontuminen. Syötteellä on harrastukselle oivat mahdollisuudet ja tapahtuma onkin kasvattanut suosiota harrastajien keskuudessa. Syötteellä myös suunnistetaan kesällä runsaasti. Pasi Ikosen suunnistusleiri kokoaa harrastajia paikalle heinäkuuta. Leirin perään kilpaillaan kansallinen SYÖTE-suunnistus 2014 pääpaikkanaan Pikku-Syöte. Suunnistuksen Koillismaan mestaruuskisat mitellään puolestaan elokuun alkupuolella. Pärinää Syötteellä kuullaan heinäkuuta, kun PMC Pudasjärven MP- Huippuajot VI jyrähtää paikalle. KESÄN KULTTUURITAR- JONNASSA on kesänäyttelyitä ja kesäteatteria. Pudasjärven Näyttämön Lommo Mersussa saa ensi-iltansa heinäkuun alussa Koskenhovilla. Luvassa on taattua kesäteatterimeininkiä. Taivalkoskella kesäteatteria on tarjolla kaksin kappalein. Taivalkosken näyttämön Niskavuoren naiset saa ensi-iltansa Herkonmäellä perjantaina 27. kesäkuuta. Seuraavana päivänä ensimmäisen kerran tarjolla on Jokijärven kyläseuran näytelmäryhmän Taistelevat koppelot. Näytelmää esitetään Jokijärven katetulla Pölkky-teatterilla. Märkää ja sotkuistakin kulttuuriantia on Kapustasuolla, jossa Kari Tykkyläinen virittelee käyntiin Korkokenkäkukkamekkosuohiihdon Ämmänkisat lauantaina 12. heinäkuuta. Kesäpilikki pilkitään heinäkuuta Havulan rannassa. Pudasjärven Urheilijoiden järjestämä Pilikkiviikko ilahduttaa Suomen kesätapahtumien kirjoa jo yhdennentoista kerran. Sarakylässä pidetään 25. Vattumarkkinat heinäkuuta. Sarakylän koulun alueella luvassa on markkinameininkiä ja toivottavasti myös vattuja. Juniorit ja ladygolf esillä Koillis-Golfilla TAPAHTUMA- JÄRJESTÄJÄ! Lisää oma tapahtumasi kalenteriin. Kysy lisää iijokiseutu.fi Ykkösmedia Pudasjärvellä. Lapsille omaa ohjelmaa Pudasjärveläisille lapsille ja nuorille on loman aikana tarjolla muun muassa kesäleirejä ja päivätoimintaa. Kesäkuussa kaupungin nuorisopalvelut ja seurakunta järjestävät 7 12-vuotiaille päiväleiritoimintaa eri teemojen mukaisesti. Ohjelmassa on muun muassa uimakouluja, seikkailuliikuntaa, retkiä lähialueille ja valokuvapajaa. 3 5-vuotiaat lapsille puolestaan on päivittäin tarjolla kesäkerho Liepeessä. Kesäkerhoon mahtuu kerrallaan viisitoista lasta. Pudasjärven seurakunnan varhaisnuorisotyö kutsuu 6 9-vuotiaita ja vuotiaita varhaisnuorten kesäleirille kesä-heinäkuun vaihteessa. Kesällä pyörivät myös seurakunnan rippileirit. Tällä viikolla vietetään kansallista golfviikkoa Suomen golfkentillä. Seurat ja kentät tarjoavat eri teemoja uusien harrastajien löytämiseksi. Koillis-Golf etsii parasta aikaa kahta junioriryhmää ohjaukseen. Toiveissa on saada kokoon golfista innostuneita 9 12-vuotiaita ja vuotiaita tyttöjä ja poikia. Koillis-Golfin Pekka Kinnunen muistelee, että 2000-luvun alussa Pudasjärvellä oli aktiivisia nuoria golfaajia. Tuolloin esimerkiksi lukiolaisten SMgolfissa Laukaasta tuli useita mitaleja. Mikko Suorsa, Jaakko Hietava, Janne Kokko ja Olli Goman hämmästyttivät kisajärjestäjiä. Siellä ihmeteltiin, miten Pudasjärveltä tulee noin osaavia pelaajia, Kinnunen kertoo. Josko nykyiset juniorit pystyisivät samaan. Kinnusen mukaan koululaisten oppiminen sujui vauhdikkaasti, kun rimmiläiset kokeilivat golfia viimeisellä kouluviikolla. GOLF ON monipuolinen laji, joka sopii harjoittelun lomaan esimerkiksi lentopallo- ja hiihtojunioreille. Kevyenä ja teknisenä lajija se on myös soveltuva uimareille sekä tuleville mäkipojille ja -tytöille. Koillis-Golf tarjoaa pelaajien käyttöön mailat, pallot ja alkuohjauksen. Varusteiksikaan ei tarvitse kuin verkkarit ja lenkkarit. Rasitusta ei tule vanhempien kukkarolle, Kinnunen tuumii. Junioreille pidettiin golf-kursseja kesällä TULEVANA LAUANTAINA viheriöillä nähdään naisia, kun Ladygolf-päivää vietetään kolmannen kerran. Päivän emäntänä toimii Lea Törrö. Ladygolfissa panostetaan hyväntuuliseen ohjaukseen aloittelijoille, yhdessäoloon ja peli ohjaukseen. Mukana on myös arvontaa ja tarjoilua. Kinnunen vinkkaa, että Ladygolf-päivänä myös talvilajien junioreiden äideillä olisi mahdollisuus ottaa aikaa itselleen ja uudelle harrastukselle. Koillis-Golfissa yhdeksän reikää kiertää kaksi reilussa tunnissa, kolmisin aikaa menee vartin kauemmin. Varusteiksi riittää kauppareissun vaatetus lenkkareilla. KOILLIS-GOLF on vielä monelle pudasjärveläiselle käymätön paikka. Suomessa on 15 harjoituskenttää, joissa ei tarvita Green Cardia ja pelaaminen on edullista. Olen kuunnellut jo yli 20 vuotta vihjailuja ruutuhousuista ja golfkengistä. Oikeasti kentän pitäminen vaatii yli neljä kuukautta pitkää päivää pyhät ja arjet, Kinnunen kertoo ja toivoo, että yleisasenne lajia kohtaan kääntyisi jo arvostuksen suuntaan. Hänen tavoitteenaan on tarjota mukavan lajin harrastusmahdollisuus edullisesti pudasjärveläisille.

19 tiistaina 3. kesäkuuta Iijokisoudun veneet kesäkuntoon KUVAT AINI VÄÄRÄNIEMI Aini Vääräniemi Iijokisoutu alkaa perinteisesti jo toukokuussa tervanpoltto- ja veneidentervausviikonlopun merkeissä. Soudun järjestäjä, Iijokisoututoimikunta, tekee yhteistyötä jokijärveläisen Saijan Lomakartanon kanssa. Saijan suojissa talvehtii yhdistyksen kymmenen soutuvenettä, joita soudun päänaatikat kokoontuvat huoltamaan porukalla. Tuomme tervaskannot Pudasjärveltä tullessamme, kertoo tervamestari Ville Takkinen. Tynnyrillisestä pilkottuja tervaksia tulee yli kymmenen litraa tervaa. Tervanpoltto on hieno perinne. On mukavaa, kun polttoon tulee aina uutta väkeä mukaan, näin perinne siirtyy ja säilyy, iloitsee Takkinen. Hän on toiminut tervaperinteen vaalimisen lisäksi jo 17 vuoden souduissa huoltoauton päällikkönä. NYT VENEET on tervattu ja ne saavat kuivaa ilmavassa suojassa soutuun saakka, kertoo Raija Lähdesmäki, tämän vuoden soudun soutupäällikkö. Taitoja on voitu siirtää uusille sukupolville. Tulemme hyvissä ajoin ennen soutua takaisin, laitamme veneet veteen ja huollamme ne soutua varten. Myymme soutupaikkoja veneisiin, joissa on kokenut perämies ja turvameloja, näin venekuntaan on turvallista tulla, vaikka vesillä olo ei olisi kovin tuttua. Lähdesmäen mukaan paikkoja voi varata koko soudun ajaksi tai vain osaksi matkaa, esimerkiksi Jokijärveltä Taivalkoskelle. Talkooporukassa oli vajaat 20 henkeä Pudasjärveltä, Taivalkoskelta ja Oulusta. Lähdesmäen lisäksi muun muassa tervamestari Ville Takkinen, keulaveneen perämies Eero Räisänen ja entinen soutupäällikkö Pekka Piri. IIJOKISOUTU LÄHTEE Jokijärven Saijasta kesäkuun viimeisenä päivänä ja saapuu seuraavana aamuna kymmenien koskien jälkeen Taivalkoskelle Putaanmutkaan. On paljon taivalkoskelaisia ja pudasjärveläisiä, jotka eivät tunne Iijokea, sanoo soudun järjestäjätahon, Pudasjärven Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta. Moni pelkää koskia, mutta soudun mukana on turvallista. Moni jokavuotisista soutajista on tullut mukaan jo vauvaiässä, heistä on kasvanut vuosikymmenten mittaan turvamelojia ja peränpitäjiä. Näitäkin hienoja taitoja on voitu siirtää uusille sukupolville, iloitsee Luhta. Nykyään soudussa on myös lapsiparkki, jos ihan pieniä lapsia ei haluta ottaa mukaan. Moni tulee soutuun omilla veneillään, mukana on paljon myös kanootteja ja kajakkeja. Koskissa on paikalla Oulun Melojien porukkaa näyttämässä reittiä ja antamassa ohjeita. FAKTA Iijokisoutu Taivalkosken Putaanmutka. Perinteinen Iijokisoutu järjestetään tänä kesänä 32. kerran. Soudun järjestää Iijokisoututoimikunta ja Suomen Luonnonsuojeluliitto ry, Pudasjärvi. Kuusi päivää kestävä soutu lähtee Taivalkosken Jokijärveltä, Saijan rannasta, ja päättyy Pudasjärven Kipinään. Soudun alkupäivät ovat osa Päätaloviikkoa. Noin 160 kilometrin mittaisella matkalla on yli 100 koskea ja nivaa. Kipinässä soudun viimeiset kosket haastavat soutajien taidot. Kipinän kyläjuhlat huipentuvat soutajien saapumiseen. Kuvassa Iijoen soutajat Raija Lähdesmäki, Ville Takkonen, Eero Räisänen ja Pekka Piri. Tervatynnyrin luona Ville Takkinen ja tämän vuoden soutupäällikkö Raija Lähdesmäki. Soutu vapaille vesille Vuosien aikana moni soututapahtumaa suunnitteleva taho on käynyt Iijokisoudussa katsomassa mallia järjestelyistä. Moni tulee aina uudelleen muun muassa hyvien järjestelyjen takia. Mutta tärkeintä jokimatkalla on luonnon läheisyys ja soudun tärkeä tarkoitus, sanoo luonnonsuojeluyhdistyksen Pirkko-Liisa Luhta. Iijokisoutu syntyi puolustamaan Iijoen vapaata osaa. Jokea on valjastettu voimayhtiön toimesta 50 kilometriä mereltä ylämaiden suuntaan. Joen loppuosa on suojeltu lailla, jonka kumoaminen on voimayhtiön tavoitteena. Koskiensuojelulla on juuret tiukasti Iijoen törmässä, soudamme samalla koko Suomen vapaiden jokien sekä vapaan Kollajan puolesta, Luhta kertoo. LUHDAN MUKAAN ihmisillä on tiedonnälkä ja Iijoen tilanteesta on paljon keskustelua. Soutuväki näkee täysin mahdottomana joen jatkorakentamisen voimayhtiön käyttöön. Välillä soutua tarkasteltiin tapahtumana matkailun näkökulmasta, mutta nykyisin on palattu soudun alkuperäiseen tarkoitukseen, luonnonsuojeluun. Viime vuosikymmenen taistelu osoitti, että soutu on voimissaan. Nyt Pudasjärvelle on perustettu Kollaja-työryhmä, joka pohtii mahdollisen allashankkeen hyötyjä ja haittoja. Ryhmässä ei ole ketään, jolla olisi kompetenssia arvioida haittoja, Luhta arvioi. Hankkeen työllisyysvaikutukset alueelle olisivat vain rakennusaikana, sen jälkeen olisi vain haittoja. Muun muassa Kollajan paliskunta kärsisi suuresti. Luhta painottaa, että hanke ei ole edes mahdollinen nykyisen lainsäädännön pohjalta. Sen toteuttamiseksi Suomen ympäristölainsäädäntöä pitäisi muuttaa vesienhoito-, ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulakien osalta.

20 20 tiistaina 3. kesäkuuta 2014 Tilaa n i i t o k a j e l l i k ö M a s s o k i i v i t s e d h a k n i s i t u u n i e r o Tu TILAA OHEISELLA KUPONGILLA TAI SOITTAMALLA sähköpostilla: tilaukset@iijokiseutu.fi KESÄTARJOUS uusille tilaajille 4 kk 28 euroa Jatkan KESTOTILAAJANA. Maksan: Yhdessä erässä 94. Laskutusväli 12 kk. Kahdessa erässä 2 x 48. Laskutusväli 6 kk. Kolmessa erässä 3 x 32. Laskutusväli 4 kk. Neljässä erässä 4 x 24. Laskutusväli 3 kk. Tilaan NÄKÖISLEHDEN: 12 kk 58 euroa. 6 kk 31 euroa. 3 kk 16 euroa. 1 kk 6 euroa. Paperilehden kestotilaajana saan näköislehden hintaan 3 euroa / kk. Käyttäjätunnukseni ja salasanani näköislehteen toimitetaan sähköpostiosoitteeseeni: Tunnus VASTAUSLÄHETYS Nimi: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Iijokiseutu maksaa postimaksun Puhelin: