TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ 2001

Transkriptio

1 TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ 2001

2 2 YMPÄRISTÖSSÄ JA LUONNOSSA tapahtuvat muutokset ovat havahduttaneet meidät huolestumaan elämäntapamme seurauksista. Sekä yksittäiset ihmiset että yritykset kiinnittävät kasvavaa huomiota ympäristövaikutuksiin. Miten me seurakuntien työntekijöinä voimme toimia ympäristön parhaaksi? Entä mitä muutoksia tarvitaan koko seurakuntayhtymän toimintaan, jotta eläisimme sovussa muun luomakunnan kanssa? Kirkkoa ja sen työntekijöitä kuunnellaan. Me voimme todella vaikuttaa sanoin ja teoin. Meiltä odotetaan esimerkkiä. Onko meistä siihen? Tämän ekoaapisen tarkoitus on ohjata valitsemaan ympäristöä säästäviä toimenpiteitä ja käytäntöjä. Samalla tämä opas valmistaa meitä seuraavan askelen ottamiseen. Tavoitteenamme on hakea kirkon ympäristödiplomia. Se on kirkkohallituksen myöntämä todistus seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi. Diplomin hakeminen edellyttää kaiken seurakuntayhtymän toiminnan tarkastelua ympäristönäkökulmasta. Se on suuri, haastava ja aikaa vievä tehtävä. Se vaatii myös sekä luottamuselinten että työntekijöiden sitoutumista. Ympäristödiplomin saamiseksi seurakuntayhtymän on täytettävä määrätyt kriteerit. Kriteerien täyttymisen varmentaa hiippakunnan valtuuttama arvioija. Ensimmäinen kirkon ympäristödiplomi jaettiin Orimattilan seurakunnalle kirkkopäivillä OSA EKOAAPISEN OHJEISTA on sellaisia, joihin kukin meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa. Osa edellyttää työyhteisön yhteistä päätöstä. Osa vaatii myös luottamushenkilöiden sitoutumista. Mieti jokaisen ohjeen kohdalla, mitä sinä voit tämän asian hyväksi tehdä. Jotkut ohjeista näyttävät

3 Yleiset kehittämistoimet 4 naurettavankin yksinkertaisilta. Silti ne voivat jäädä toteuttamatta! Ottakaa ympäristökysymykset työyhteisön puheenaiheeksi sekä virallisesti että epävirallisesti. Kaikki osa-alueet eivät koske jokaista, mutta useimmat sivuavat tavalla tai toisella elämäämme ja työtämme. Siksi koko ekoaapiseen kannattaa tutustua. Ympäristön kanssa sovussa eläminen ei ole rasite. Päinvastoin. Se tekee elämästä inhimillisempää ja opettaa meitä arvostamaan omaa työtämme. Se tuottaa todellista hyvinvointia ja mielihyvää sekä arvostusta seurakuntiemme jäseniltä ja työtovereilta. Kun itse kunnioitamme ja vaalimme ympäristöä, voimme edellyttää sitä muiltakin. Hankinnat 5 Paperin käyttö 6 Liikenne 7 Siivous ja puhtaanapito 8 Jätehuolto 8 Veden käyttö 9 Sähkö ja lämmitys 9 Leirikeskukset ja partioalukset 10 Hautausmaat 10 Kaavoitus, rakentaminen, metsät 11 Sijoitustoiminta 11 Kasvatus ympäristötietoisuuteen 12 3

4 Seurakuntayhtymän henkilöstö, lähes 500 työntekijää, ja talousarvio, n. 33 milj. euroa (200 milj. mk) ovat ison liikeyrityksen tasoa. Vastaavan kokoisissa yrityksissä ympäristöasioihin kiinnitetään nykyään hyvin paljon huomiota paitsi kustannusten vuoksi ja imagosyistä myös itse ympäristön takia. 4 Liittäkää toimintasuunnitelmiin yksikön ympäristötavoite. Ympäristötavoite voi olla esimerkiksi jokin konkreettinen teko. Arvioikaa toimintakertomuksissa työnne ympäristövaikutuksia ja niiden suuntaa. Pyytäkää yksikön puitteissa järjestettävää ympäristökoulutusta. Osallistukaa siihen ja muuhunkin tarjolla olevaan alan koulutukseen. Television, radion, lehtien ja internetin kautta on saatavissa paljon ympäristötietoutta. Katso esimerkiksi Turun kaupungin sivuja tai Ylen ympäristösivuja sekä Suomen luonnonsuojeluliiton linkkihakemistoa Keskustelkaa muissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä työskentelevien ystävienne kanssa siitä, miten ympäristöasiat on hoidettu. Tuokaa kaikki ideanne esille työpaikoilla ja luottamuselimissä, ehdottakaa toimenpiteitä! Kiinnittäkää huomiota myös toimitilojen kauneuteen!

5 Paikallisseurakuntien hankintamäärärahat (aineet, tarvikkeet, tavarat) ovat vuonna 2001 noin euroa (1,7 milj. mk). Kun suunnittelet hankintaa, mieti ensin, onko se välttämätön, tarpeellinen vai muuten vain mukava. Voitaisiinko tulla toimeen ilman sitä? Voitaisiinko lainata tai vuokrata? Kysy yhtymän vanhoja kalusteita ja laitteita. Päättäessäsi yksikkösi tai oman toimintasi materiaali-, polttoaine-, tarvike- tai ruoka-ainehankinnoista, harkitse aina, miten ne vaikuttavat ympäristöön. Useissa tuotteissa oleva ympäristömerkintä osoittaa, että ne ovat keskimääräistä vähemmän haitallisia. Hankintoja säätelevät myös Laki julkisista hankinnoista ja yhtymän tekemät sopimukset. Vaikka sinulla itselläsi ei olisi päätösvaltaa, voit kuitenkin tehdä ehdotuksia. Hanki pitkäikäisiä, uusioituja, kierrätysmateriaalista valmistettuja ja kierrätettäviä tuotteita. Hanki tarkoituksenmukaisesti pakattuja tavaroita. Annosvoinapit eivät ole aina välttämättömiä. Turhat pakkaukset rasittavat ympäristöä. Mieti, mikä on oikea pakkauskoko. Joskus suuri on edullisempi kuin pieni. Turhaa tavaraa ei kuitenkaan pidä hankkia. Käytä lähialueen tuotteita, kuljetuskustannukset pienenevät. Samalla suosit lähialueen tuottajia ja työntekijöitä. Suosi Reilun kaupan tuotteita ja luomutuotteita. Ellet näe niitä kaupassa, kysy myyjältä! Älä hanki eettisesti epäilyttäviä tuotteita. Näitä ovat esimerkiksi lapsi- tai orjatyövoimalla tuotetut tuotteet. Älä käy kaupassa sunnuntaina. 5

6 6 Yhtymän monistamossa tehdään vuosittain yli 2,5 miljoonaa kopiota, joista 70% on yksipuolisia. Tähän paperimäärään tarvitaan 50 kuutiometriä puuta, mikä merkitsee 50 Tuomiokirkon joulukuusta tai puolen hehtaarin aukkohakkuuta. Mieti ensin, tarvitaanko kopioita ja kuinka monta. Vältä turhaa tulostamista. Tavallinen 12 pisteen fontilla laadittu teksti on lukukelpoista vielä pienennettynäkin. Tee kaksipuolisia kopioita, aina kun se on mahdollista. Pyydä siihen selkeät ohjeet. Joka tapahtumaan ei tarvita kertakäyttöistä käsiohjelmaa! Laulut löytyvät kirjoista. Käteen jaetun lehdykäisen informaatioarvo on kärsinyt inflaation. Jos jaat monisteita, niissä on oltava todella asiaa. Kerää työpisteessäsi erikseen toimistojätepaperi ja tuhottava asiakirjamateriaali sekä muu keräykseen soveltuva paperi. Muista, että kopioinnissa ja tulostuksessa käytetty väriaine on ongelmajätettä. Käyttäessäsi kirjapainoa pyydä ympäristöystävällistä paperia ja kysy mahdollisutta kasvipohjaiseen painoväriin. Käytä sähköpostia paperin lähettämisen sijasta. Hyödynnä käytettyjen A4-arkkien tyhjää puolta koetulostukseen ja muistiinpanoihin. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä säästeliäästi. Hankkikaa mieluummin kiertopyyherulla. Jos toimipisteesi wc:tä käyttää vain oma henkilökunta, voitte hyvin tuoda kukin oman pyyhkeen kotoa. Käyttäkää ympäristöystävällisiä paperituotteita, jotka on valmistettu kierrätysmateriaalista ilman valkaisua. Älkää käyttäkö kertakäyttöisiä pahviastioita, älkääkä missään tapauksessa muovisia. Tuokaa oma muki kahvihuoneeseen.

7 Yhtymä korvasi vuonna 2000 lähes ajokilometriä työntekijöiden omilla autoilla. Korvauksen määrä oli euroa ( markkaa). Tämä määrä ajokilometrejä tuottaa muun muassa 3450 kiloa häkää, 425 kiloa hiilivetyjä, 700 kiloa typen oksideja ja kiloa hiilidioksidia. Kysy ensin itseltäsi, onko tämä matka tai kuljetus välttämätön ja onko se pakko tehdä autolla. Käytä ensisijaisesti julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää tai kävele. Voit laskuttaa bussimatkasta sen hinnan, vaikka sinulla olisi oikeus käyttää omaa autoa. Myös polkupyörällä ajetusta virkamatkasta saa korvauksen 46 p/km. Käyttäkää kimppakyytejä. Noudata vanhaa hyvää periaatetta vie mennessäs tuo tullessas kaikissa sekä ihmisten että tavaroiden kuljetuksissa. Hankkikaa pyörätelineet oikeisiin paikkoihin. Hankkikaa myös polkupyörä yhteiskäyttöön. Yhtymä avustaa pyöräilykypärän hankintaa. 7

8 8 Useat puhdistusaineet sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, jopa myrkkyjä. Tällaisia ovat muun muassa fosfaatit, fosfonaatit, klooratut hiilivedyt, polymeerit ja sinkkiyhdisteet. Tutki, mitä käyttämäsi tuotteet sisältävät ja selvitä niiden ympäristövaikutukset. Hanki vain sellaisia aineita, joilla on mahdollisimman vähän haittavaikutuksia ympäristöön, vaikka ne eivät olisikaan yhtä tehokkaita. Voimakkaita desinfektioaineita käytetään vain pakottavissa tapauksissa. Kehittäkää siivousmenetelmiä vähemmän ympäristöä kuormittaviksi. Kohtuullinen siisteys riittää. Kysy toimitilasi siistijältä, mitä sinä itse voit tehdä vähentääksesi puhdistusaineiden käyttöä. Kynttilänpätkiä kertyy vuodessa yli 200 kiloa. Turun Sinikotkien Mehtovartio tekee niistä sulattamalla uusia kynttilöitä ja ulkotulia. Yhtymän jätehuolto maksaa vuodessa yli euroa ( markkaa). Ongelmajätettä kertyy yli 1500 kiloa vuodessa. Kun hankit tarvikkeita, mieti myös, kuinka paljon ja millaista jätettä siitä syntyy. Vältä turhia pakkauksia ja vaikeasti hävitettäviä materiaaleja. Kiinteistöjen ja työpisteiden yhteyteen hankitaan lajittelun mahdollistavat keräilyastiat paperille, lasille, metallille ja sekajätteelle. Pyritään siihen, että myös eloperäinen, kompostoitava jäte kerättäisiin erikseen. Kompostien käyttöön ja hoitoon ryhdytään siellä, missä syntyy paljon eloperäistä jätettä. Erottele jätteet ja muistuta siitä tarvittaessa muitakin.

9 Jokainen suomalainen käyttää vuorokaudessa noin 150 litraa vettä, osan kotona, osan työpaikalla. Jos oletetaan, että kolmasosa kulutuksesta tapahtuu työpaikalla, käyttää yhtymän henkilöstö noin litraa vettä viikossa. Älä jätä hanoja auki. Ilmoita huoltomiehelle vuotavista hanoista. Korjausten yhteydessä asennetaan säästeliäitä wc- ja hanakalusteita. Kastele maita vain, kun se on välttämätöntä. Jos kiinteistöllä on kaivon käyttömahdollisuus, hyödynnetään sitä sekä vedensäästön että kaivon kunnossapysymisen vuoksi. Turun vesijohtovesi on täysin juomakelpoista. Lähdevesiautomaatteja ei tarvita. Seurakuntayhtymän sähkölasku on noin euroa (3,5 milj. mk) vuodessa. Lämmitys maksaa lähes yhtä paljon. Polttoöljyä kuluu noin litraa vuodessa. Tankkiauton tilavuus on litraa, perävaunun samoin. Yhtymä on tehnyt sopimuksen ostaa tuulivoimalla tuotettua energiaa 1 milj. kwh. Koko yhtymän sähkönkulutus on n. 6 milj. kwh. Tuulisähkön hinta on 19% kalliimpi kuin normaalin sähkön. Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä yhä enenevästi tuulivoiman käyttöön sähköenergian ostoissa. Pidä huonelämpötila terveellisen alhaisena. Toimistotyössä 21 astetta riittää hyvin. Tarvittaessa lisää vaatetustasi. Jos kiinteistössä ei oleskella pitkään aikaan, vähennä lämmitystä runsaasti. Suuren huonetilan lämmitys maksaa paljon. Tutki käyttämienne lamppujen energiaominaisuuksia. Siirtykää käyttämään taloudellisempia. Sammuta turhat valot. Koneellinen ilmastointi kuluttaa paljon lämpöä. Sitä ei pidä käyttää turhaan. 9

10 Leirikeskusten käyttömäärä on yli henkilövuorokautta. Partioaluksilla on vuosittain noin 350 purjehduspäivää. Leirikeskuksen eräs tehtävä on tutustuttaa luontoon ja ympäristöön. Tehkää luontopolut ja käyttäkää niitä. Pitäkää myös naapuruston ympäristöstä huolta. Käyttäkää keittiössä lähialueen tarjoamaa tuotantoa. Lajitelkaa jätteet ja ohjatkaa leiriläiset siihen. Kompostointi kuntoon! Hankitaan kuivakäymälöitä, vaikka esimerkin vuoksi. Mereen ei saa laskea mitään jätteitä. Alusten septitankit on tyhjennettävä sataman säiliöön. Seurakuntayhtymällä on hautausmaata 77 hehtaaria. Krematoriossa tuhkataan vuosittain noin 1500 vainajaa. Siitä eräs ympäristöhaitta on luontoon vapautuva elohopea, jota kertyy vuosittain 2,5 kiloa. 10 Kerää kierrätyskelpoinen kynttilämateriaali talteen ja erottele erityyppiset jätteet. Kaikki mahdollinen kompostoidaan ja käytetään uudelleen. Ohjaa asiakkaita valitsemaan monivuotisia, talvenkestäviä koristekasveja yksivuotisten, herkkien kesäkukkien sijaan. Muutetaan osa nurmikkoalueista hoidetuiksi luonnonniityiksi, jolloin myös kasvi- ja hyönteiskoostumus lisääntyvät ja monipuolistuvat. Osaa myös hiljentyä hautausmaalla.

11 Seurakuntayhtymä omistaa maa-alueita 292 hehtaaria, josta metsää on 153 hehtaaria. Metsänhoidosta on erillinen ohjelma metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Rakentamiseen ja maankäyttöön liittyviä kysymyksiä ohjaava maankäyttösuunnitelma on tekeillä. Muista, että metsän ja tonttimaan arvoa ei mitata vain rahalla. Sillä on itseisarvonsa luomakunnan osana. Sillä on arvonsa virkistymisen ja hiljentymisen paikkana. Sillä on esteettinen kauneusarvonsa. Myös kaupungissa tulee olla rakentamatonta aluetta. Se on osa tasapainoista kokonaisuutta. Näissäkin asioissa seurakunnan menettelytapa on osa sen julistustyötä. Kunnioita luonnon monimuotoisuutta, älä tuhoa sitä. Anna linnuille pesimärauha ja säilytä eläinten tarvitsema luonto. Kulje metsässä mieluummin polkuja pitkin. Välttämätön rakentaminen on tehtävä ympäristöä pilaamatta ja siihen soveltuvasti. Pidä luonto puhtaana roskista, pakkausmateriaaleista ja muista sinne kuulumattomista materiaaleista. Yhtymän rahoitusomaisuus taseen mukaan ilman hautainhoitorahastoa on noin 50 miljoonaa euroa (300 milj. mk), hautainhoitorahasto ja testamentit lisäävät summaa 23,2 miljoonalla eurolla (139 milj. mk). Pietariin suunnitellun jätevedenpuhdistamon kustannusarvio on noin 120 miljoonaa euroa (n. 700 milj. mk) Sekä henkilöstön että luottamushenkilöiden tulee keskustella avoimesti ja laajasti rahavarojen hoitoon liittyvistä eettisistä arvoista. Tarvittavien tietojen tulee olla helposti saatavilla. Yhtymälle luodaan oma sijoitusohjelma, jossa painotetaan kestävää kehitystä päämääränään pitäviä yhtiöitä, jotka ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä. Ei laiminlyödä sijoitusten arvonsäilyttämistavoitetta muistaen, että pyrkiminen kestävään kehitykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen eivät ole yleensä toisensa poissulkevia vaan toisiaan tukevia toimintoja. 11

12 12 Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat. Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä. (Raamattu) Muista, että sinä olet osa luomakuntaa ja siitä myös vastuussa. Se on Jumalan antama tehtävä. Ihminen ei omista luomakuntaa. Ympäristön huomioiminen ja sen kanssa sopusoinnussa eläminen ei ole lisävaiva tai ylimääräinen kustannus vaan luonnollinen elämäntapa. Miksi tuottaa jätteitä ja kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja, jos sen voi välttää? Opi nauttimaan luonnosta ja ympäristöstä ja opeta muitakin siihen. Se kuuluu ihmisen hyvinvointiin. Kerro seurakunnan tilaisuuksissa siitä, mitä Raamattu sanoo luomakunnasta ja ihmiskunnan vastuusta. Kerro myös siitä, mitä kirkko tekee ympäristökysymyksissä ja herätä siitä keskustelua. Järjestäkää seurakunnassanne luontosunnuntai. Käytä leireillä ja rippikouluissa käytännöllisiä ja havainnollisia menetelmiä ympäristöasioista kertomiseen. Herätä ystävä- ja tuttavapiirissäsi keskustelua ympäristöstä. Älä arkaile puuttua vääriin menettelytapoihin. Keskustele rohkeasti myös julkisuudessa. Ole esimerkki. Tämän ympäristöoppaan on laatinut yhteisen kirkkoneuvoston syksyllä 2000 asettama ympäristöohjelman kehittämistoimikunta. Siihen kuuluvat Leena Winter puheenjohtajana, Irma Hokka / vuorotteluvapaan ajan sijaisena Minna Vesanto, Raimo Läntinen, Lasse Mustonen, Hannu Repo ja Sakari Ojanen sihteerinä. Seurakuntayhtymän alustavan ympäristöohjelman laati 1999 Marja-Liisa Leinonen. Ensimmäinen ympäristöohjelma hyväksyttiin jo vuonna Kirkon ympäristödiplomista löytyy tietoa internetosoitteesta Se on myös julkaistu kirjana, jota voi tilata os. Julkaisu- ja AV-myynti, PL 185, Helsinki. Tämä opas on painettu luontoa säästävälle Cyclus-uusiopaperille. Kirjapaino: Painola Ulkoasu ja kuvitus: Erkki Kiiski.