PÄÄTÖS Nro 25/2012/2 Dnro ISAVI/188/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 25/2012/2 Dnro ISAVI/188/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Metsäsepät-yhtymä ASIA Saarijärven laskuojassa olevan säännöstelypadon muuttaminen kiinteäksi ylisyksypadoksi, Mikkeli HAKEMUS Metsäsepät-yhtymä on aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt lupaa Saarijärven laskuojaan rakennetun säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi ylisyöksypadoksi Mikkelin kaupungin Seppälän kylässä. Hankkeen tausta ja tarkoitus Pato sijaitsee hakijan omistamalla Veikan tilalla (kiinteistötunnus ). Pato on rakennettu luvulla tilan silloisen omistajan toimesta. Padon tarkoituksena on ollut pidättää vettä Saarijärveen kalankasvatuksen tarpeita varten. Kalankasvatustoiminnan loputtua patoa on käytetty Saarijärven säännöstelyyn. Viime vuosina on padon omistajan ja järven muiden ranta-asukkaiden kesken ollut erimielisyyttä Saarijärven vedenkorkeudesta. Valvontaviranomainen on kehottanut padon omistajaa hakemaan padolle vesilain mukaisen luvan. Hankkeen tarkoituksena on vakiinnuttaa Saarijärven pitkään vallinnut tilanne. Vesistötiedot Saarijärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Järven pinta-ala on noin 40 ha, valumaalue 2,03 km 2 ja järvisyys järven luusuassa 27 %. Saarijärveen laskee kaakosta noin 300 m pitkää ojaa pitkin Löytyn järvi, jonka vedenpinta on keskimäärin 0,2 m Saarijärven vedenpintaa ylempänä. Saarijärvi laskee pohjoiseen yli 13 m alempana olevaan Vestjärveen, josta vedet virtaavat useiden purojen ja pienten järvien kautta Hanhijärveen sekä edelleen Syysjärveen ja lopuksi Siikakosken kautta Saimaan Luonteriin. Saarijärven vedenkorkeuksista ei ole säännöllisiin pitkäaikaisiin kirjattuihin havaintoihin perustuvaa tietoa. Ennen padon rakentamista olevalta ajalta on peruskarttaan merkitty vedenkorkeus +131,1 m. Padon omistaja on merkinnyt padolla havaittuja vedenpinnan korkeuksia muistiin vuosina 2009 ja Valvontaviranomaisen tar-

2 kastuksissa on kirjattu yksittäisiä vedenkorkeustietoja. Edellä mainittujen ja rantakalliosta tehtyjen havaintojen perusteella on arvioitavissa vedenkorkeuden vaihdelleen seuraavissa rajoissa: ylin vesi HW + 131,71 m alin vesi NW + 131,28 m Vuonna 2010 alin havaittu korkeus oli N ,33 m. Yleensä vedenkorkeus lienee kevättulvien jälkeen pidetty säännöstelemällä tasolla noin N ,50 m. Maastotutkimuspäivänä Saarijärven vedenpinta oli N ,40 m. Rantakalliossa tutkimusaikana havaittu, ilmeisesti alkukesän 2010 aikana tarttunut, siitepölyviiva oli korkeudella N ,58 m. Veikan tilan rantasaunan perustuslaatta on korkeudella N ,69 m. Padon omistajan ilmoituksen mukaan vesi ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut rantasaunan perustuslaatan päälle. Saarijärvestä purkautuvista virtaamista ei ole mitattuja tietoja. Valuma-alueen koon ja laskennallisten valuma-arvojen perusteella on laskettu seuraavat virtaamat: ylin virtaama HQ 1/20 0,138 m 3 /s keskiylivirtaama MHQ 0,081 m 3 /s keskivirtaama MQ 0,016 m 3 /s alin virtaama NQ NQ 0,002 m 3 /s Saarijärvestä ei ole järjestelmällisesti mitattuja syvyystietoja. Haastattelujen perusteella arvioituna järven keskisyvyys lienee 1,5 2 m. Rannat ovat pääosin loivasti syveneviä. Saarijärven veden laatu on tavanomaiseen virkistyskäyttöön hyvin sopivaa, humuksen lievästi värittämää tyypillistä pikkujärven vettä. Vesistön käyttö on lähes yksinomaan virkistyskäyttöä. Vettä käytetään myös pesu- ja kasteluvedeksi tilakohtaisesti. Saarijärven vesialueet , ja kuuluvat kolmelle järjestäytymättömälle osakaskunnalle. Suunnitelma Vanha teräbetoninen settipato on tarkoitus muuttaa kiinteäksi ylisyöksypadoksi poistamalla settiurat. Padon nykyisen virtausaukon kynnyskorkeutta nostetaan 20 cm tasoon N ,48 m, jolloin alin veden korkeus asettuu säännöstelyn avulla pidetylle yleisesti vallinneelle tasolle. Keskivedenkorkeus asettuu 4 cm ylemmäksi kuin alin vesi ja kerran 20 vuodessa esiintyvä tulvakorkeus noin 14 cm alinta vettä eli kynnyskorkeutta ylemmäksi. Tulevat vedenkorkeudet ovat seuraavat: ylin vesi HW 1/ ,62 m keskiylivesi MHW + 131,58 m keskivesi MW + 131,52 m alin vesi NW + 131,48 m 2

3 3 Hankkeen vaikutukset Hankkeen tarkoituksena on vakiinnuttaa jo pitkään vallinnut tilanne, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta Saarijärveen tai sen laskuojaan. Hankkeesta ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Muistutukset Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on lausunut, että sille oli ilmoitettu Saarijärven vedenpinnan nopeasta laskemisesta. Vedenpinnan lasku johtui siitä, että järven luusuassa olevasta padosta oli poistettu ylin lankku. Lankkujen pitäminen padossa on saattanut nostaa Saarijärven vedenkorkeutta, mutta kuitenkin niin pitkällä ajanjaksolla, että vesiluonto ja rantojen käyttö on siihen mukautunut. ELY-keskus on kirjeellään kehottanut padon omistajaa hakemaan padolle vesilain mukaisen luvan. Suunnitelman mukaisella padolla Saarijärven virtaamat ja vedenkorkeudet saataisiin vastaamaan vesistössä pidempään vallinnutta tilaa. 2) Etelä-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena on vaatinut uuden ylisyöksypadon rakentamista sellaiseksi, että kala pystyy nousemaan padon yli ja palaamaan takaisin aikoina, jolloin virtaamat ovat niin suuria, että ne mahdollistavat vaelluksen. Patoon johtava uoma on rakennettava niin loivaksi, että kalankulku on mahdollista. Luiskan tulee olla sellainen, ettei vesi katoa padon rakenteisiin. Padon muuttaminen kiinteäksi ylisyöksypadoksi ei aiheuta korvattavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle. 3) AA ja BB (Kankaanaho ) ovat vaatineet, että ylisyöksypato tulee rakentaa siten, ettei siitä aiheudu haittaa ranta-asukkaille. Riittävä vedenpinnan korkeus tulee turvata. Kesällä 2010 vedenkorkeus on laskenut muistuttajien rannassa 40 cm. Alhainen vedenkorkeus vaikeuttaa järven virkistyskäyttöä ja edistää järven rehevöitymistä. 4) CC (Kankaanranta ) on ehdottanut vedenkorkeuden seurantaa ja mittaamista vuoden ajan vedenkorkeustietojen saamiseksi. Järvi on matala ja sen edelleen madaltaminen heikentäisi kalastus- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. 5) DD ja EE (Riihikangas ) ovat muistutuksesta lähemmin ilmenevillä perusteilla vaatineet vedenkorkeuden nostamista 37,5 42,00 cm betoniarkun pinnasta, jolloin padon kynnyskorkeus on N ,66 131,70 m, jolla tasolla järven vedenpinnan korkeus on ollut vuosina Järven vedenpinnan aleneminen laskee

4 Hakijan selitys rantakiinteistöjen arvoa. Ennen vedenkorkeuden virallistamista tulisi pitää yleinen kuulemistilaisuus. 6) FF (Kapela ) on muistutuksesta lähemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut vedenkorkeudeksi N ,68 m. Perusteluinaan muistuttaja on lausunut, että padon korkeudella on suoranaista vaikutusta ranta-asukkaiden mahdollisuuksiin käyttää järveä uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Matala vedenkorkeus aiheuttaa vaikeuksia ranta-asukkaiden laitureiden käytölle varsinkin loppukesäisin. Vedenpinnan korkeus tulisi säätää sellaiseen arvoon, että kuivinakaan kesinä vedenpinta ei laskisi. Muistuttaja on ehdottanut padon kokeilua kesällä 2011 siten, että padon kynnyskorkeus olisi N ,68 m, minkä jälkeen ranta-asukkaille järjestettäisiin kuulemistilaisuus padon lopullisesta korkeuden selvittämiseksi. 7) GG (Kankaa ) on vaatinut Saarijärven vedenkorkeuden säilyttämistä viime vuosikymmenien aikana vallinneella tasolla. Pato tulisi tehdä riittävän korkeaksi esimerkiksi säädettävien lankkujen avulla. Järven keskisyvyys on noin 1,5 m. Vedenpinnan alentaminen aiheuttaisi kalakuolemia kovina pakkastalvina matalien rantojen jäätyessä pohjaan asti. Järven virkistyskäyttömahdollisuudet tulee myös ottaa huomioon. 8) HH ja II (Hukkala ) ovat vaatineet, että vedenkorkeuden betoniarkun pinnasta tulisi olla 37,5 42 cm eli tasolla N ,66 131,70 m. 9) JJ ja KK (Mäntyranta ) ovat vaatineet, että vedenkorkeuden tulee olla 37,5 42 cm betoniarkun pinnasta eli N ,66 131,70 m. Muistuttajien kunnostaman uimakelpoisten rannan muuttuminen mutaiseksi ja uimakelvottomiksi laskee rantakiinteistön arvoa. 10) LL (Jokilahti ) on vaatinut, ettei hankkeesta saa aiheutua vedenpinnan laskua Saarijärven vakiintuneesta tasosta. Jo 10 cm:n vedenpinnan lasku aiheuttaa haittaa ja näkyy kiinteistön etelänpuoleisella rantaosuudella. Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen muistutukseen hakijalla ei ole huomautettavaa. ELY-keskuksen kalatalousyksikön muistutuksen johdosta hakija on todennut, että kalojen liikkuminen Saarijärven laskuojassa on lähinnä teoreettinen mahdollisuus. Myöskään Saarijärven ranta-asukkaat eivät ole tuoneet muistutuksissaan esiin kalojen nousua. Laskuoja ei ole vesilain tarkoittama vesistö, joten sitä ei koske vesilain sulkemiskielto. Padon rakenteen muuttaminen ELY-keskuksen vaatimalla tavalla on tarpeetonta. Mikäli aluehallintovirasto pitää kalankulun järjestämistä tarpeellisena, hakija voi siihen suostua. Muutoksesta ei saa kuitenkaan aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia. DD:n ja EE:n muistutuksen osalta hakija on lausunut, että Saarijärven vedenkorkeutta on ilman vesilain mukaista lupaa nostettu vuonna 1982 asettamalla patoon 4 kappaletta 100 mm:n korkuista lankkua eli alivesi on nostettu 4

5 Hakemuksen muutos tasolle N ,68 m. Tätä aikaisempia vedenkorkeustietoja ei ole olemassa. Peruskartassa järven vedenkorkeudeksi on merkitty N ,1 m, todennäköisesti NN - tasossa, joka N 60 -tasoon muutettuna on N ,24 m. Vuosina vedenkorkeutta on nostettu cm. Suunnitelmassa on etsitty kohtuullista kompromissia, mutta hakija suosuu padon kynnyksen nostamisen korkeuteen N ,51 m. CC:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että muistuttaja ei ole esittänyt vedenkorkeustietoa keväältä Vuonna 2009 vedenpinta oli alimmillaan tasolla N ,30 131,40 m. Maastotutkimuspäivänä vedenkorkeus oli N ,41 m. Viime kesänä haihdunta oli voimakasta ja vedenpinta laski voimakkaasti. Tutkimuspäivänä vedenpinta oli 6 cm lankkukynnyksen alapuolella. AA:n ja BB:n muistutuksen ja osalta hakija on viitannut CC:n muistutuksen johdosta lausumaansa. HH ja II:n muistutuksen, JJ:n ja KK:n muistutuksen sekä LL:n muistutuksen johdosta hakija on viitannut DD:n ja EE:n muistutuksesta lausumaansa. GG:n muistutuksen johdosta hakija on vedenkorkeutta koskevien vaatimusten osalta viitannut edellä muista muistutuksista lausumaansa. Padon rakentaminen säädettäväksi tarkoittaisi sitä, että Saarijärveä ryhdyttäisiin säännöstelemään. Lupaprosessi muuttuisi merkittävästi. Koska intressit Saarijärven vedenkorkeuksista ovat ristiriitaisia, on pelättävissä, että riitaisuudet vedenkorkeuksista jatkuisivat. FF:n muistutuksessa ehdotettua testiä hakija on pitänyt tarpeettomana. Rantaasukkaiden kuuleminen on parhaillaan meneillään. Patokynnyksen nostaminen tasoon N ,68 m merkitsisi ylimmän vedenkorkeuden HW 20 olemista tasolla N ,82 m eli tulvakorkeus nousisi vielä 20 cm, jota hakija ei voi hyväksyä. Hakija on muistutusten johdosta muuttanut hankkeen suunnitelmaa siten, että padon kynnyskorkeus on tasolla N ,51 m, jolloin kaikki suunnitelman mukaiset vedenkorkeudet nousevat alkuperäisessä suunnitelmassa esitetystä 3 cm. Muutetun suunnitelman tiedoksianto Muistutukset Suunnitelman muutoksen johdosta aluehallintovirasto on antanut hakemuksen uudelleen tiedoksi kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa aluehallintovirastolle viimeistään ) Etelä-Savon ELY-keskus on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa padon harjan korottamisesta. Patopaikan muotoilu kiveämällä parantaa uomaa myös maisemallisesti. 2) Etelä-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena on esittänyt, että rakennettavan ylisyöksypadon alapuolinen luiska tulee rakentaa niin loivaksi, että se mahdollistaa 5

6 Hakijan selitys kalan kulun ainakin tulva-aikoina. ELY-keskuksella ei ole tietoa, kuinka paljon kalaa purossa liikkuu. Kalan kulkemisen mahdollistavan patoluiskan rakentaminen ei kuitenkaan vaadi suuria kustannuksia. Kysymys on vain kiven ja soran sijoittamisesta, samalla kun alueella on muutenkin työt käynnissä. ELY-keskuksen kalatalousyksikkö on tarvittaessa valmis sopimaan hakijan kanssa luiskan rakenteen yksityiskohdista padon muutostöiden aikana. 3) AA ja BB (Kankaanaho A) ovat pitänee hakijan esittämää 3 cm:n nostoa liian pienenä ja vaatineet vedenkorkeuden nostamista cm:llä. 4) CC (Kankaanranta ) on pitänyt 3 cm:n vedenkorkeuden nosta liian pienenä. Muilta osin hakija on viitannut aikaisempaan muistutukseensa. 5) DD ja EE (Riihikangas ) ovat pitäneet 3 cm:n vedenkorkeuden nousua liian pienenä ja vaatineet vedenkorkeuden nostoa aikaisemmassa muistutuksessa esittämällään tavalla. 6) FF (Kapela ) on pitänyt hakijan korotusesitys vain muodollisena ja vaatinut aiemman muistutuksen mukaisesti vedenkorkeuden nostamista. 7) GG (Kankaa ) on vaatinut järven vedenkorkeuden säilyttämistä edellisellä vuosikymmenellä vallinneella tasolla. 8) HH ja II (Hukkala ) ovat vaatineet vedenkorkeuden nostoa tasolle N ,66 131,70 m. 9) JJ ja KK (Mäntyranta ) ovat vaatineet vedenkorkeuden nostoa tasolle N ,66 131,70 m. 10) LL (Jokilahti ) on vaatinut, ettei järven vedenkorkeutta saa laskea vakiintuneesta tasosta. 11) NN (Kankaa M604) on vastustanut hakemusta. Veden virtaus järvestä on suurentunut niin, että järven pinta on laskenut viime vuoden aikana cm. Omatoimisissa raivausurakoissa ja ranta-alueiden sotkemisissa hakija ei ole noudattanut lainsäädäntöä. Hakija on selityksessään todennut, että muistutuksissa ei ole esitetty mitään olennaista uutta. NN:n muistutuksessa esitetyistä metsänraivausta ja peltojen viljelyä koskevista väitteistä hakija on kehottanut muistuttajaa ottamaan yhteyttä Metsäliittoon ja maaseutuvirastoon. Hakija on uudistanut aiemmassa selityksessä esittämänsä ja pitäytynyt muutetussa suunnitelmassaan. 6

7 7 Aluehallintoviraston tarkastus Aluehallintovirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella todettiin, että Etelä-Savon ELY-keskus on puhelimitse ilmoittanut aluehallintovirastolle Saarijärven vedenkorkeudeksi N ,60 m. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon kirjelmän. Kirjelmässä ei ole esitetty mitään sellaista uutta asiaan vaikuttavaa selvitystä, minkä johdosta olisi tullut kuulla muita asianosaisia. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Lupamääräykset Asiaan sovelletaan voimaan tulleen vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentissa olevan siirtymäsäännöksen perusteella aikaisempaa vesilakia (264/1961), koska hakemus on tullut vireille ennen Aluehallintovirasto myöntää Metsäsepät-yhtymälle luvan Saarijärven laskuojassa olevan säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi pohjapadoksi Mikkelin kaupungin Seppälän kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittoja tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan tuonnempana ohjaus. Hankkeen suunnitelma 1. Pato rakennetaan Saarijärven laskuojaan hakemukseen liitetyn suunnitelmakartan 1:1 000 osoittamaan paikkaan hakemukseen liitetyn päivätyn padon leikkauspiirustuksen 1:20 ja 1:10 osoittamalla tavalla kuitenkin padon korkeuden osalta piirustuksesta poiketen siten, että padon kynnyksen korkeus on N ,51 m. Padon alapuolelle on rakennettava kalan nousun turvaava rakenne Etelä-Savon ELYkeskuksen (kalatalousviranomainen) kanssa sovittavalla tavalla. Töiden ajoitus 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että töistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Jälkihoito ja kunnossapito

8 8 3. Rakennustöiden päätyttyä työskentelyalueet on siistittävä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. 4. Luvan saajan on pidettävä tämän päätöksen mukainen pohjapato jatkuvasti lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. Tarkkailu 5. Luvan saajan on Saarijärven vedenkorkeuden seurantaa varten asennettava Saarijärven eteläpäässä olevan yleisen uimarannan alueelle, Mikkelin kaupungin kanssa tarkemmin sovittavaan paikkaan, kiinteä, senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on merkittävä korkeus N ,00 m ja padon kynnyksen korkeus N ,51 m. 6. Luvan saajan on tarkkailtava Saarijärven vedenkorkeuksia padon valmistumisen jälkeen vähintään viiden vuoden ajan. Tarkkailuohjelma on esitettävä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tarkkailun aloittamista. Vedenkorkeustarkkailun tiedot on säilytettävä, ja tarkkailutulosten yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vedenkorkeustarkkailun tiedot on annettava pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu on tiedoista riippuvainen. Vedenkorkeuden havainnointia on tarpeen mukaan jatkettava viiden vuoden jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Rakentamisaika 7. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, uhalla että lupa muutoin raukeaa. Ilmoitukset 8. Töiden aloittamisajankohta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estä-

9 Ratkaisun perustelut mättä saattaa asian vesilain (264/1961) 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Asiassa saadun selvityksen mukaan Saarijärven luusuaan on 1960-luvulla rakennettu kalankasvatuksen tarpeita varten teräsbetonirakenteinen ylisyöksysettipato ilman vesilain mukaista lupaa. Kalankasvatustoiminnan loputtua padon avulla on säännöstelty Saarijärven vedenpinnan korkeutta settejä poistamalla ja lisäämällä. Viimeisten vuosien ajan patoa on käytetty siten, että Saarijärven keskimääräinen vedenkorkeus on ollut tasolla N ,50 m. Rantakiinteistöjen omistajien mukaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Saarijärven virkistyskäyttökauden vedenkorkeus on ollut ainakin cm tätä korkeammalla. Hakemuksen mukaan Saarijärven ylimmät vedenkorkeudet ovat rantakallioista tehtyjen havaintojen perusteella olleet tasolla N ,70 m. Saarijärven vedenkorkeuksia on alettu mitata vuodesta 2009 lähtien, jota aikaisemmalta ajalta ei ole mittauksiin perustuvia kiistattomia vedenkorkeustietoja. Ennen settipadon rakentamista vallinneista Saarijärven vedenkorkeuksista ei ole saatavissa selvitystä. 9 Hakijan alkuperäisen suunnitelman mukaan pohjapadon kynnyskorkeus on ollut N ,48 m. Hakija on muuttanut suunnitelmaa siten, että padon kynnyskorkeutta korotetaan 3 cm tasoon N ,51 m, jolloin Saarijärven tulevat vedenkorkeudet ovat NW = N ,51 m, MW +131,55 m ja MHW +131,61 m. Aluehallintoviraston maastotarkastuksen ajankohtana Saarijärven vedenkorkeus on ollut N ,60 m. Aluehallintoviraston maastotarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella voidaan päätellä, että tarkastusajankohdan mukainen vedenkorkeus N ,60 m edustaa Saarijärvellä jonkin verran keskimääräistä vedenkorkeutta korkeampia vedenkorkeuksia, mutta on kuitenkin selvästi alle Saarijärven korkeimpia vedenkorkeuksia. Tarkastusajankohtana kevään tulvahuippu on ollut vielä laskussa. Vedenkorkeus saavuttaa yleisesti kasvukauden keskimääräisen vedenkorkeuden juhannuksen jälkeen. Tarkastushetken vedenkorkeus suhteutettuna rantakasvillisuuteen kuvastaa tällaista tilannetta. Pohjapadon kynnyskorkeuden nostaminen muistutuksissa vaaditulle tasolle aiheuttaisi vettymisvahinkoja alavilla ranta-alueilla. Jotta lupa tällaiselle padolle voitaisiin myöntää, tulisi vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaan hankkeesta saatavan hyödyn olla aiheutuviin vahinkoihin verrattuna huomattava. Aluehallintovirasto katsoo, että kiinteä pohjapato on tarpeen Saarijärven vedenkorkeuksien määrittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tasolle, jolle järven ympärillä sijaitsevien rantakiinteistöjen asutus ja maankäyttö on vuosikymmenien kuluessa sopeutunut. Pato tämän päätöksen mukaisesti rakennettuna turvaa kohtuulliset virkistyskäyttöolosuhteet rantatiloille eikä siitä aiheudu vettymisvahinkoja rantatiloille tai haitallisia muutoksia Saarijärven laskupuron virtaamiin. Kalan nousun turvaamiseksi padon yli on padon alapuolelle määrätty rakennettavaksi kalan kulun mahdollistava luiska. Padon rakentamista varten tarvittavat uoman molemmin puolilla olevat maa-alueet sekä laskuoja kuuluvat hakijan omistamaan Veikan tilaan

10 Padon rakentamisesta aiheutuu vähäistä työnaikaista vesistön samentumista työkohteen alapuolisessa uomassa. Hanke ei vaaranna vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisesti laaditun vesienhoitosuunnitelman vesiensuojelutavoitteiden saavuttamista. Edellä sanotun perusteella aluehallintovirasto katsoo, että kiinteän pohjapadon rakentaminen tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ovat olemassa. 10 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto on hylännyt muistuttajien vaatimukset luvan mukaista korkeamman pohjapadon rakentamisesta luparatkaisun perusteluista lausuttuun viitaten. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti sekä 16 luvun 23 a Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Perustelu: 0,1 4 km 2 :n suuruista vesialuetta padottavaa pohjapatoa koskevan vesitalousasian käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Vesilain (264/1961) 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

11 11 Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Mikkelin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esko Vaskinen Aune Mielonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vaskinen ja esitellyt ympäristölakimies Aune Mielonen. Tiedustelut: asian esittelijä, Aune Mielonen puh

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, MIKKELI Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.